Mai toa Suo ta
Koostumushinnoittelu uudistuu
Tuottajat kohtasivat Sarkamessuilla
Arla Foodsilla vahva taloudellinen tulos
”Tulevaisuus on innovaatioissa. Niihin haluan panostaa”
Arlan Euroopan-johtaja Mark Boot Suomessa
Modernisoi navettasi huoletta
Kaikki Lelyn lypsyrobotit, ruokintajärjestelmät ja puhdistusrobotit kiinteällä 2,89 % korolla!
Stressaavatko nousevat korot? Ole huoletta: kaikki Lely-automaatioratkaisut kiinteällä 2,89 % korolla 29.3.2025 asti!
Yksityiskohtaiset tarjousehdot saat Lely-myyjältäsi tai nhk.fi/rahoitus/#lely
Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä tilasi tulevaisuus.
Voi on arvossaan PÄÄKIRJOITUS
SSAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja Maitoa SuoMeSta
Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti
16. vuosikerta
PÄÄTOIMITTAJA:
Sami Kilpeläinen
Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com
Ulkoasu: Ville Alén
Postiosoite:
PL 33, 01151 Söderkulla
Puhelin: 050 3831755
Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com
Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna
JULKAISIJAT: Arla Oy
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Kaustisen Osuusmeijeri
Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri
Laaksojen Maitokunta
Limingan Osuusmeijeri
Porlammin Osuusmeijeri
Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri
Ruhan Meijeri Oy
PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
KANNEN KUVA: Thomas Vollmann
uomeen on jäänyt elämään 1980-luvulta termi ’voivuoret’. Tuolloin maidontuotanto oli korkealla ja useilla tiloilla maidon rasvapitoisuus hipoi viittä prosenttia tai jopa ylitti sen. Maitorasvaa oli yllin kyllin. Lisäksi muuttuneet kulutustottumukset ja ns. Pohjois-Karjala -tutkimukset johtivat voin käytön rajuun laskuun. Voita vietiin hurjia määriä erityisesti itäiseen naapurimaahan.
Voin hinta pysyi matalalla myös EU:ssa. Vielä 2000-luvulla voin vientiä EU:n ulkopuolelle tuettiin vientitukien avulla. Tyypillistä oli, että voikilon viemisestä EU:n ulkopuolelle maksettiin 2-3 euroa kilolta eikä jopa neljän euron ylittävät vientituetkaan olleet poikkeuksia. Suomessa oli EU:n suurimmat voin varastot, ns. interventiovarastot. Sinne voita ostettiin, jotta kotimarkkinoita ei poljettaisi suurella voimäärällä.
Ne ajat ovat muisto vain. Enää ei ole maksettu yli viiteentoista vuoteen vientitukia. Interventioita ei viime vuosina ole avattu. Interventiossa maksettava hinta on vain 2,2175 euroa kilolta. Voin hinta liikkuu 7,2 euron paikkeilla, ja vaikka EU:ssa maidon tuottajahinnat ovat lähteneet jälleen paljon Suomea nopeammin nousemaan, ei EU:ssa maidontuotanto ole noussut riittävästi. Voista on ollut niukkuutta.
Maidontuottajat ovat Suomessa 1980- ja 1990-luvulla saaneet opastusta maidon rasvan määrän alentamiseen. Suurin ohjaava tekijä on ollut hinnoittelu. Rasvakymmenyksestä maksettiin vain 2,4 senttiä vuosikymmeniä. Nyt suunta on ollut pitkään ylöspäin. Arla Suomi -yhteistyöryhmä uudistaa maidon koostumushinnoittelua. Muutoksella vastataan markkinoiden muutoksiin. Rasvan arvoa nostetaan nyt kolmannen kerran reilun viiden vuoden aikana. Tilat ovat toivoneet, että muutoksia tehdään maltilla ja asteittain ja nyt muutos astuu voimaan 1.4.2025. Kerma saadaan maidosta helposti kuorittua ja maitorasvalle on Suomessa ja maailmalla kova kysyntä.
Arla Elämännälkäisille on ollut huikea menestys. Tuottajat ovat päässeet nauttimaan aamupalaa mm. Sarka-messuilla ja tuottajatilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Tämä on näkynyt myös kuluttajien mielikuvissa Arlasta ja myynnissä. Jokainen tila on tärkeä osa Arlan ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän näkyvyyttä. Tutkitusti kuluttajien on vaikea hahmottaa useiden brändien sekoittumista ja siksi kaikessa markkinoinnissa on haluttu nyt korostaa Arla-brändiä. Yhteistyömeijereillä on tärkeä rooli tilojen tukena maidontuotannon eri prosesseissa. Arla-brändin alla kuluttajille pystytään luomaan vahva ja yhtenäinen kuva huipputuotteista, joissa kaiken keskiössä on tiloilla tuotettu huippulaatuinen ja kestävästi tuotettu maitoa.
Osana uudistusta Joutsenlippu pyritään aina tuomaan mahdollisimman isolla ja näkyvällä paikalla pakkauksissa. Kuten virvoitusjuomissa, niin joissakin Arlankin maitotuotteissa tehdään kaikissa maissa samanlaiset pakkaukset. Se lisää yhtenäisyyttä ja säästää kuluja, sillä jokaisesta uudesta pakkaustyylistä maksetaan valtavia summia. Seuraavassa vaiheessa kutsumme maidontuottajiamme mukaan brändäämään koko Suomessa Arla Elämännälkäisille -lanseeraustamme. Olemme isosti näkyvillä Ranualla 13.6.2025, jossa olemme kutsuneet kaikki Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajat perheineen viettämään suosittua perhepäivää. Eläinpuiston lisäksi nautimme hyvästä ruoasta ja esittelemme Arlan ja ryhmän kuulumisia. Lisäksi samassa yhteydessä on mahdollisuus tutustua biokaasulaitokseen, jossa 21 tilaa, joista 11 arlalaista, ovat sijoittaneet merkittävän panoksen uusiutuvan ja vähäpäästöisen liikennekäyttöön tarkoitettuun biokaasuun. Tervetuloa.
Elämännälkäisille – Arla.
Vaihda VMS V300:een!
DeLaval Suomi 100 vuotta 2025
OTA YHTEYTTÄ Yhteystiedot löydät tästä
Hyödynnä DeLaval Suomi 100 vuotta
DELAVAL SUOMI 100 V. JUHLAVUODEN TARJOUS!
DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG
3 KPL
100,-
NORM. 53,95/KPL | AL92067004 (1,52 €/KG)
Tehostaa uskomattomasti kuivikkeen tehoa. 100 % luonnontuote, pienirakeista piimaata. Imee jopa 140 % oman painonsa verran kosteutta!
PAALIVEITSI HAYKNIFE
4295
NORM. 55,95 | AL86904901
Erinomainen työkalu pyöröpaalimuovien ja suursäkkien avaamiseen. Ergonominen pitkä varsi ja vahva terä helpottavat ja nopeuttavat työtä.
DELAVAL SUOMI 100 V. JUHLAVUODEN TARJOUS!
UIMURIKUPPI CF7
100,-
NORM. 169,00 | AL97282490
Kestävä uimurikuppi, joka pitää vedenpinnan aina tasaisena. Emaloitua valurautaa, ruostumaton suojalevy.
KLIPPERI
R2 AKKUKÄYTTÖINEN
569,-
NORM. 749,00 | AL2150007720
Kevyt ja ergonominen klipperi kahdella akulla. Latausaika 70 min ja käyttöaika n. 2 h/lataus. Mukana leikkuuterät 21/23. 2 vuoden takuu.
JUOMAKUPPI COLORADO S22
159,-
NORM. 209,00 | AL90602883
Ruostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Virtaus jopa 22 l/min, kupin tilavuus 4 L.
KARVANLEIKKUUKONE CB35 2 AKULLA
399,-
NORM. 519,00 | AL94247100
Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi esim. utareiden klippaukseen. Mukana kaksi akkua. 2 vuoden takuu.
SISÄLTÖ
8
Mark Boot
Euroopan johtoon
Hollantilainen
Mark Boot aloitti
tammikuussa Arla Foodsin Euroopan liiketoiminnan johtajana ja Arla Foodsin johtoryhmän jäsenenä.
12
Arlan Sarkamessut-osastolla uutuustuotteet maistuivat
Sarkamessuilla vieraili 10 550 kävijää. Näytteilleasettajia messuilla oli yhteensä 177 kappaletta.
– Messukäynti on meille työjuttu, haravoimme osastot läpi intensiivisesti, jos löytyy jotain kiinnostavaa, kertoivat keuruulaiset karjatilalliset Sinikka ja Tommi Matomäki.
Muut
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
16 Vuonna 2024 maitomäärät vakiintuivat ja tehtiin paljon hiililaskentoja.
18 Keskittyneet ilmeet ja vilkas puheensorina siivittivät työpajoja Sipoossa ja Kiteellä.
20 Maidon hinnassa rasvan arvo nousee.
22 Aamupala ja Maitopäivä kokosi tuottajia Ranualle.
24 Arla Foods saavutti vahvan taloudellisen tuloksen 2024.
28 Arlan, maitotilojen ja BirdLifen yhteistyö pääskyjen hyväksi jatkuu myös tänä vuonna.
30 Ketjuvasikkatoiminta lisää nuorten kiinnostusta kotieläimiä ja perinteistä maataloutta kohtaan.
Tuomas Koivuniemi
Metsäkatoasetuksen tulkinta tarkentunut –navettainvestoinnit ja luonnon
SAMI KILPELÄINEN
Euroopan unionin metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja asetuksen soveltamisen alkaminen on siirtynyt vuoden 2025 loppuun. Euroopan komission julkaiseman ohjeasiakirjan pohjalta maa- ja metsätalousministeriössä on analysoitu, miten metsäkatoasetus vaikuttaa nautakarjatalouden harjoittamiseen ja luontokatoa ehkäisevien kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen.
Komission ohjeistuksen perusteella asetuksen mukaista metsäkatoa ei olisi tapahtunut, jos nautakarjatalouden rakennusinvestoinnissa rakennuksen alle jäävä maa-ala sijaitsee pääasiassa maatalouskäytössä olevalla alueella tai rakennetulla maalla tai jos metsän muuntaminen maatalouskäyttöön on tapahtunut ennen 31.12.2020.
ASETUKSEN mukaista metsäkatoa ei myöskään tapahtuisi, jos rakentaminen tehdään ensi sijassa eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön noudattamiseksi sekä rakennukset ja rakennelmat ovat tarpeen eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tällöin alueen muuttamista maatalouskäyttöön ei tapahtuisi. Maankäytönmuutoksen tulee myös rajoittua välttämättömään pinta-alaan eikä muutos saa muuttaa ympäröivien alueiden luokittelua metsäksi.
Asetuksen mukaista metsäkatoa ei myöskään tapahtuisi, jos tehdään luonnon monimuotoi -
”On erittäin tärkeätä, että navettainvestoinnit ja luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet voivat jatkua.”
suutta edistäviä kunnostustoimenpiteitä. Tällöin alueen muuttamista maatalouskäyttöön ei tapahtuisi. Kunnostustoimenpiteiden tulee kuitenkin perustua suunnitelmaan, josta käy ilmi kohteen sijainti sekä hoidon tarve tai kohteen potentiaali. Perinnebiotooppi-inventoinnissa tunnistetuilla kohteilla tehdyt kunnostustoimenpiteet eivät aiheuta metsäkatoa. Muilla luonnon
monimuotoisuutta edistävillä kohteilla tehtävien toimenpiteiden on perustuttava esimerkiksi ELY-keskuksen tai Metsähallituksen Luontopalveluiden hyväksymään suunnitelmaan, joka täyttää edellä mainitut edellytykset.
– ON erittäin tärkeätä, että navettainvestoinnit ja luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet voi -
Sakari Röyskö
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
vat jatkua. Ohjeistukset antavat kaivattua joustoa ja helpottavat uusien tuotantorakennusten sijoittelua siten, että eläinten hyvinvointi voidaan huomioida. Maatilat, jotka ovat lykänneet navettainvestointeja, voivat nyt rauhallisin mielin toteuttaa suunnitelmiaan. Vaikuttamistyötä tehtiin aktiivisesti, ja se kantoi hedelmää, kertoo maaja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotteessa.
PÄIVITETYT kriteerit ovat julkisesti saatavilla vastuullisten hankintojen Kriteeripankissa osoitteessa www. kriteeripankki.fi. Kriteerien käyttö on vapaaehtoista, mutta niiden tarkoitus on helpottaa julkisten elintarvikehankintojen tekemistä ja parantaa hankintaprosessin läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta.
Somero.
Teollisuushankinta osti Ransucon
Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvien Kaustisen Osuusmeijerin ja Laaksojen Maitokunnan osaomistama Oy Teollisuushankinta TH Ab on 24.1.2025 ostanut osake-enemmistön Ransuco Oy:n osakekannasta. Kauppaan sisältyy osto-optio lopuista osakkeista.
Ransucon juuret yltävät vuoteen 1969 yrityksen aloittaessa maatalouden kalusteiden valmistuksen. Yrityksessä on vahva, vuosikymmeniä kertynyt ammattitaito karjasuojien sisustamisesta, sekä niiden erityistarpeista.
Tänään Ransuco Oy tunnetaan laadukkaiden, Euroopan johtavien tehtaiden valmistamien tuotteiden maahantuojana ja markkinoijana.
Tuotemerkkinä ovat ykkösbrändit mm. Jourdain karjatalouskalusteet, Kraiburg kumimatot ja parsipedit, SKOV-SECCO viilennyspuhaltimet ja ilmastointi navettoihin, sekä ilmastointi- ja lämmitys sikaloihin, Sveaverken lannanpoistolaitteet, Skiold myllytuotteet, La Buvette juomalaitteet ja Aco Funki sikalatuotteet.
Ransuco Oy jatkaa toimintaansa Jorma ja Maija Piiparisen jatkaessa vanhoina työntekijöinä.
– Tämä tekemämme kauppa tulee laajentamaan Oy Teollisuushankinta TH Ab:n ja Ransuco Oy:n palveluita, ja nostamaan palvelutasomme entistäkin kattavammaksi, totesivat yhteisessä tiedotteessa Teollisuushankinnan toimitusjohtaja Rauno Somero ja Jorma Piiparinen.
Jorma Piiparinen ja Rauno
Mark Boot Euroopan
SAMI KILPELÄINEN
Hollantilainen
Mark Boot aloitti tammikuussa
Arla Foodsin Euroopan liiketoiminnan johtajana ja Arla Foodsin johtoryhmän jäsenenä. Mark on työskennellyt Arlalla vuodesta 2016 alkaen ja hän on toiminut elintarvikealla aiemmin myös Unileverillä ja Royal FrieslandCampinassa. Ennen Euroopan johtoon siirtymistä Boot johti Arlan liiketoimintaa Alankomaissa, Belgiassa ja Ranskassa sekä sitä ennen Kaakkois-Aasiassa.
Astuessaan uuteen tehtävään Mark Boot kiitteli edeltäjäänsä
Peter Giortz-Carlsenia: – On suuri kunnia ottaa vastaan tämä tehtävä. Minulla on isot ken -
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Euroopan johtoon
Thomas Vollmann
gät täytettäväksi, kun Peter rakensi vahvan ja yhtenäisen Eurooppa-tiimin. Haluan vahvistaa edelleen liiketoimintaamme ja tehdä yhteistyötä tuottajien ja kollegoiden kanssa ympäri Eurooppaa, Boot sanoo.
Kova markkinaympäristö
Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen haastatteli Mark Bootia hänen ensimmäisellä vierailullaan uudessa roolissaan Suomessa. Boot tapasi Arlan henkilöstöä helmikuun puolivälissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Pia Jormanainen kysyi Markilta, että mitä kokemuksia hän haluaa välittää Alankomaiden maitomarkkinoiden kehityksestä suomalaisille?
– Asiakkaat halusivat Alankomaissa vaihtoehdon maitomarkkinoiden johtajalle FrieslandCampinalle. Arlasta tuli vahva vaihtoehto ja sitä myötä tuoretuotteissa Arla
”Tulevaisuus on innovaatioissa. Niihin haluan panostaa.”
nousi Alankomaissa haastamaan markkinajohtajuudesta, Boot avasi tilannetta Alankomaissa. Bootin mukaan on tärkeää pitää mielessä kuluttaja:
– Mitä he haluavat? Panosta kuluttajiin ja erityisesti kasvaviin segmentteihin.
Mark Boot myös kehui suomalaisten toimintatapaa Arlassa, korostaen ketteryyttä ja kestävän kehityksen toimia, joita Suomessa tehdään kuten muuallakin Arlassa.
Terveysagenda
Boot pohti, että miten Arlalla voi -
daan ajaa terveysagendaa?
– Maitotuotteita ostetaan erityisesti maun takia, mutta myös niiden terveysvaikutuksen takia.
Helsingin keskustassa oli paikalla noin sata arlalaista ja heillä oli mahdollisuus esittää myös sähköisesti slido-järjestelmällä kysymyksiä uudelle Euroopan-johtajalle.
Pia Jormanainen luki Markille kysymykset ja tenttasi myös brändien ja kaupan merkkien suhdetta toiminnan painopisteissä.
– Arlan vahvuus on se, että meillä on vahvat brändit, mutta teemme myös kaupan merkkejä. Kestävän kehityksen, vastuullisuuden, merkitys korostuu ja kaikilla teoilla on arvoa, joka pitää markkinoilta saada arvoksi, Boot totesi.
Boot kehui Suomea, jossa mm. luotiin aikanaan Arla Protein -tuotesarja.
– Tulevaisuus on innovaatioissa. Niihin haluan panostaa, kiteytti Boot puheenvuoronsa.
Thomas Vollmann
Thomas Vollmann
Arlan Sarkamessut -osastolla uutuustuotteet maistuivat
TUOMAS KOIVUNIEMI
Sarkamessut järjestettiin perinteiseen tapaan tammi-helmikuun vaihteessa
Seinäjoella. Arla Suomi -yhteistyöryhmällä oli jälleen oma osasto maistiaisineen Seinäjoki Areenalla.
Messujen järjestäjän Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy:n toimitusjohtaja Anne-Maj Lauri kertoo, että kahden päivän aikana Areenalla vieraili 10 550 vierasta. Näytteilleasettajia messuilla oli yhteensä 177 kappaletta.
– Tänä vuonna messuilla oli tärkeänä teemana maatalous huolto-
varmuuden ja kilpailukyvyn turvaajana, minkä tiimoilta järjestettiin iso paneeli. Palaute teemasta on ollut myönteistä, hän kertoo. Seinäjoella messuja on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Messut järjestettiin nyt viidettätoista kertaa, sillä koronan vuoksi ne ovat jääneet kerran pitämättä.
Muutosvauhti on kova
Arla-yhteistyöryhmän osastolla uusiin tuotemakuihin kävivät tutustumassa keuruulaiset karjatilalliset Sinikka ja Tommi Matomäki Matomäet kertoivat, että he ovat
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Sinikka ja Tommi
Matomäki olivat
lähteneet Keuruulta tutustumaan
Seinäjoella pidettyjen Sarkamessujen tarjontaan
Heidi ja Tiina Pentinmäki tapasivat messureissulla tuttujakin.
Tuomas Koivuniemi
Arlan hankintajohtaja
Sami Kilpeläinen ja viime syksynä Arla Itä-Suomen tuottajajoukkoon liittynyt Kari Tahvanainen keskustelivat messupaikalla.
vierailleet Sarkamessuilla ”lähes joka vuosi”.
– Messukäynti on meille työjuttu, haravoimme osastot läpi intensiivisesti, jos löytyy jotain kiinnostavaa.
Maataloustuotannon asema Suomessa on pariskunnan mielestä vakaa.
– Ruokaa tarvitaan aina, joten sillä tavalla tilanne on vakaa. Tietysti kannattavuus ja muutosvauhti tilojen välillä on kova, he totesivat.
Tutustumassa maatalouden nykymenoon
Seppo Hämäläinen ja Seppo Jokiaho Alavudelta maistelivat Arlatuoteuutuuksia. Eläkeläismiehet olivat ensi kertaa messuilla – ”lähinnä tutustumassa maatalouden nykymenoon”.
– On maatalous muuttunut paljon siitä, kun Dextalla ajeltiin äes perässä. Nyt, kun katsoo konekantaa, niiden koko on kasvanut, kuten tilakokokin. Mutta on hyvä, et-
”On maatalous muuttunut paljon siitä, kun Dextalla ajeltiin äes perässä.”
Seppo
tä saadaan kotimaista ruokaa, he sanoivat.
Miesten mielestä suomalaiset kuluttajat suhtautuvat tänään maatalouteen ja maidontuotantoon myönteisesti.
– Tuottajat ja kuluttajat ovat samassa veneessä. On tärkeää, että ostetaan kotimaisia tuotteita, he linjasivat.
Tuttuja tapaamassa
Tiina ja Heidi Pentinmäki olivat lähteneet Sarkamessuille Jalasjärven Hirvijärveltä. Äiti-Tiinan mukaan hän on käynyt vuoden alussa järjestettävillä messuilla useampana vuotena.
– Täällä tapaa ystäviä ja tuttuja sekä samalla pääsee irrottautumaan arjesta, vuohitilan emäntä kertoi.
Pentinmäen mukaan maatalouden arvostus Suomessa on parantunut, mutta hänen mielestään esimerkiksi ilmastopolitiikan saralla maataloudesta on usein pyritty tekemään syntipukki.
Hämäläinen ja Seppo Jokiaho olivat messuilla ensi kertaa.
Tuomas Koivuniemi
Tuomas Koivuniemi
PUOLIKSI TÄYNNÄ
Rehukone on maitotiloille tarkoitettu palvelu, jonka avulla on helppo löytää lypsylehmillesi paras täydennysrehu.
Rehukone suosittelee käytössä olevan säilörehun perusteella sopivinta rehuvaihtoehtoa.
Oikeilla rehuvalinnoilla eläimet voivat paremmin ja tuottavat enemmän.
Käynnistä Rehukone ja anna asiantuntijan auttaa löytämään tilallesi sopivin ruokintaratkaisu.
Vuonna 2024 maitomäärät vakiintuivat
ja tehtiin paljon hiililaskentoja
SAMI KILPELÄINEN
Vuonna 2024 Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä kasvoi 4,2 prosenttia. Maitoa tuotettiin ryhmässä yhteensä lähes 224 miljoonaa litraa. Vuoden lopussa maidontuottajia oli yhteensä 350. Vuotta aiemmin tuottajia oli 375.
Maitomäärä kasvoi eniten Arlan Sipoon hankinta-alueella, jossa kasvua oli yli 10 miljoonaa litraa. Tuottajasiirtymien sekä Porlammin Osuusmeijerin tuottajien siirtyessä joulukuun alussa Sipoon tuottajiksi tuottajamäärä oli vuoden lopussa 57 ja maitoa tuotettiin yli 30 miljoonaa litraa.
Logistiikka- ja hankintapäällikkö Robert Sandström kertoo, että tuottajasiirtymien myötä myös kuljetusreittejä on uudistettu ja reittejä yhdistetty.
Arla Itä-Suomen maitomäärä kasvoi 29 tilalla yhteensä 3,8 prosentilla 12,9 miljoonaan litraan. Arlan meijereistä Kiteellä otettiin myös isompi rooli tuottajille suuntautuvasta maatalouskaupasta.
– Itä-Suomessa ollaan vahvistettu vuoden aikana tuottajakauppaa ja tuotevälitystä. Kiteen tuottajavarastosta maatalouskaupan tuotteet lähtevät myös Sipoon reiteille uudistusten myötä, avaa hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen
Arla Pohjois-Suomen alueella vuoden lopussa oli 59 maidontuottajaa ja koko vuoden maitomäärä oli 33,3 miljoonaa litraa, jossa alenemaa oli edelliseen vuoteen -3,3 prosenttia. Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu on tyytyväinen myös Arla-ryhmän vastuullisuusteoista, joihin tiloilla on tehty paljon panostuksia: – Vuodesta 2025 alkaen jokainen tila tekee hiililaskennat vuosittain. Vuonna 2024 yhteensä 239 tilalla tehtiin hiililaskennat aiemman harvemman päivitysmallin
mukaisesti. Hiilijalanjälki on painunut keskimäärin alle 1:n, iloitsee Linjakumpu.
Etelässä tilakoot kasvussa Hämeenlinnan Osuusmeijerin maitomäärä oli ryhmän suurin vuonna 2024. Maitoa tuotettiin 50,3 miljoonaa litraa, missä muutosta edelliseen vuoteen oli -0,3 prosenttia. – Meijerin taseen ja liikevaihdon kasvun myötä Hämeenlinnassa on panostettu enenevässä määrin vastuullisuuteen. Tarpeet tulevat sekä markkinoilta, mutta myös lainsäädännöstä, sanoo Risto Koski . Hämeenlinnan Osuusmeijerissä maitoa tuotti meijeriin 67 tuottajaa, missä vähenemää edellisestä vuodesta oli 6 tuottajaa. Tilojen keskikoko nousi vuoden lopun tilamäärällä laskettuna 750 000 litraan tilaa kohden.
– Meijeri otti käyttöön myös lämmöntuotannossa sähkökattilan, joka tuo meijerille merkittäviä kustannussäästöjä ja pienensi hiilijalanjälkeä, Risto Koski iloitsee. Ruhan meijerissä maitomäärä oli pienessä kasvussa ja maitoa tuotettiin 28,6 miljoonaa litraa. Meijerin toimitusjohtaja Jorma Oesch kertoo tuotannosta luopuneen vain yhden tilan ja tuottajia oli yhteensä 34.
– Meijerin neuvonnasta pitkään vastannut Anu Autere on tehnyt
neuvontaa oman yrityksensä kautta Ruhan tuottajille, kertoo Oesch uudistuksista.
Ruhan tilojen keskikoko on ryhmän suurin. Tilojen laskennallinen keskikoko vuoden lopun tilanteessa oli noin 93 lehmää ja yli 840 000 litraa tilaa kohden.
Pohjanmaalla vakaata
Kaustisen Osuusmeijerin maitomäärä oli 31,1 miljoonaa litraa (-0,2 %). Tuottajamäärässä alenemaa oli vain yhden tuottajan verran ja tuottajia oli joulukuussa yhteensä 38.
– Tilojen keskimääräinen koko on noussut noin 90 lehmään tilaa kohden ja tiloja on monen eri kokoisia, avaa toimitusjohtaja Peter Prest
Laaksojen Maitokunnan maitomäärä oli viime vuonna 27,8 miljoonaa litraa. Laaksojen Maitokunnan maitomäärä aleni -1,4 prosentilla ja tilamäärä laski 49:een. – Vuonna 2024 tilamäärä laski kahdeksalla. Jatkavien tilojen kasvanut maitomäärä kuitenkin lähes paikkasi alenemaa. Myös investointeja on tehty, mikä on positiivista, iloitsee Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen Limingan Osuusmeijerin maitomäärä kasvoi 6,1 miljoonaan litraan (+0,1 %). Meijerin toiminnassa on keskeisessä roolissa ollut Limingan keskustassa junaradan varrella sijaitsevien kiinteistön tulevaisuus, sillä Oulun ja Limingan välillä suunnitteilla olevaa junaliikennettä sekä siihen liittyvää asemaa ollaan edistettyä erillisellä hankkeella kunnan kanssa.
– Vuonna 2024 Limingan tuottajat tulivat mukaan UUMA-tilitysjärjestelmään ja se oli iso muutos. Tuottajia ei luopunut lainkaan tuotannosta ja tuottajia on yhteensä 17, summaa toimitusjohtaja Maarit Rehula Limingan Osuusmeijeristä.
MaitoMÄÄRÄt 2024
aRLa
PoHJoiS-SuoMi
• 33 339 743 litraa
• Muutos vrt. 2023: -3,4 %
• Tuottajia: 59
• Lehmiä/tila: 62*
LiMiNgaN
oSuuSMeiJeRi
• 6 102 905 litraa
• Muutos vrt. 2023: 0,1 %
• Tuottajia: 17
• Lehmiä/tila: 40 *
LaaKSoJeN
MaitoKuNta
• 27 787 830 litraa
• Muutos vrt. 2023: -1,4 %
• Tuottajia: 49
• Lehmiä/tila: 63*
KauStiSeN
oSuuSMeiJeRi
• 31 121 689 litraa
• Muutos vrt. 2023: -0,2 %
• Tuottajia: 38
• Lehmiä/tila: 90 *
HÄMeeNLiNNaN
aRLa oY
ItÄ-SuoMi
• 12 914 482 litraa
• Tuottajia: 29
oSuuSMeiJeRi
• 50 297 977 litraa
• Muutos vrt. 2023: -0,3 %
• Tuottajia: 67
• Lehmiä/tila: 83*
• Muutos vrt. 2023: 3,8 %
• Lehmiä/tila: 49 *
PoRLaMMiN
oSuuSMeiJeRi
• 3 371 639 litraa
• Muutos vrt. 2023: -14,8 %
• Tuottajia: 7
• Lehmiä/tila: 55*
Huom.
Porlammin osuusmeijerin luvut ovat 1.1.–30.11.2024. Tämän jälkeen tuottajien litrat ovat siirtyneet Arlalle
RuHaN
MeiJeRi oY
• 28 598 492 litraa
• Muutos vrt. 2023: 0,6 %
• Tuottajia: 34
• Lehmiä/tila: 93*
aRLa oY
• 30 231 347 litraa
• Muutos vrt. 2023: 55,8 %
• Tuottajia: 57
• Lehmiä/tila: 58*
* keskikoko 31.12.2024
Keskittyneet ilmeet ja vilkas puheensorina
siivittivät työpajoja
Sipoossa ja Kiteellä
Aurinkoisena maanantaipäivänä Arla Sipoon alueen maidontuottajat kokoontuivat Kotkatielle Arla Suomi -yhteistyöryhmän ensimmäiseen työpajaan. Työpajan tavoitteena oli tukea tiloja yhteisellä vastuullisuusmatkalla järjestämällä mahdollisuus Climate Check -ilmastokartoitusten lähtötietojen keräämiseen sekä keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa.
Anssi Lammila Envitecpolisilta sekä Kaisa Matila ja Ella Huttunen Arlalta toimivat mentoreina maidontuottajille siinä, millä toimilla on merkittävimmät vaikutukset tilojen kasvihuonekaasujen päästöihin ja miten digitaalinen alusta Envitecvisio tukee siinä työssä tuottajiamme.
Maidontuottaja Ari Ahonen Askolasta osallistui työpajaan.
– Työpaja oli tarpeellinen ja sain heti vastauksia itseäni askarruttaviin kysymyksiin asiantuntijoilta, totesi Ahonen iltapäivällä sen jälkeen, kun tiedot oli lähetetty laskentaan.
– Tapaamme maidontuottajakollegoitamme myös aivan liian harvoin, joten oli kiva tehdä töi tä yhdessä sekä rupatella lounaan ja kahvin mer keissä.
Ahonen kertoi, että hänelle vastuullinen maidontuotanto tarkoittaa sitä, että ti loilla yritetään toimia fiksusti ympäristön, eläinten sekä itsemme kannalta.
Myös Wikstömin tilan väki Sipoon Lin nanpellosta osallistui työpajaan.
– Tällaisen toimintamallin idea on hyvä, koska täytimme itse tiedot Envitecvisioon ja saimme heti apua kun tarvitsemme ja tekemällä oppii parhaiten, totesi Franz Wikström
– Järjestelmähän on uusi, mutta työkalu näyttäisi olevan aika helppokäyttöinen ja loo ginen.
Eija ja Sami Lonkainen Ella Huttusen opastettavina Kiteellä.
Franz Wikström opiskelee maa- ja metsätaloustieteitä Helsingin yliopistossa.
Ari
Wikströmit kertoivat, että päivän parasta antia oli myös tavata kollegoja sekä vaihdella kuulumisia.
– Opiskelen Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteellisessä ja olen pohtinut sitä haluanko jatkaa maitotilalla työmäärä ja tuottavuus huomioiden. Olen kuitenkin päätymässä siihen, että minua edeltävät sukupolvet ovat tehneet satoja vuosia töitä tulevaisuuden eteen ja pidän sitä niin arvokkaana, että haluan jatkaa aikanaan tilaa, totesi Franz.
– Mielestäni se on myös vastuullisuutta sen lisäksi, että saan tehdä töitä luonnon, eläinten ja ihmisten kanssa, tiivistää Franz.
Työpaja jatkui iloisessa Itä-Suomessa Lumisateisena helmikuun päivänä Arla Itä-Suomen tuottajat kokoontuivat saman teeman ympärille legendaariseen Kiteenhoviin. MTY Lon -
TUIJA LINJAKUMPU
Ella Huttunen ja
Ahonen työpajassa Sipoossa.
kaisen tilalta Kiteeltä osallistuivat äiti Eija Lonkainen yhdessä viime vuonna tilanpidon aloittaneen Sami Lonkaisen kanssa.
Eija Lonkaisen mukaan hiililaskennat ovat osa isompaa kokonaisuutta jolla pystytään osoittamaan ne teot mitä maitotiloilla on jo tehty vastuullisuuden eteen.
– Minun mielestäni kyse on myös siitä, että pystymme olemaan kilpailukykyisiä kun kuluttajat valitsevat tuotteita kaupasta ja haluavat tietää tuotteen takana olevista vastuullisuusteoista enemmän, totesi Eija.
– Maitotilojen työ pitää tehdä niin hyvin, että se kestää päivänvalon ja mielestäni ei ole olemassa maidontuotantoa ilman vastuullisuutta, Sami Lonkainen sanoi.
Envitecvisio on digitaalinen alusta ympäristötarkasteluihin
Envitecvisio on Codematen ja Envitecpolisin yhteistyössä kehitetty digitaalinen alusta alkutuotannon maatilakohtaisten ympäristötarkastelujen, kuten hiililaskentojen toteuttamiseen.
Maitotilamme tallentavat Envitecvisioon yli 200 eri tietoa eli datapistettä ruokinnasta, eläintiedoista, peltojen satotasosta ja viljelykasveista, lannan käsittelystä, energian käytöstä, kuljetuksesta jne.
Envitecvisio antaa maitotiloille sekä tuloksen kasvihuonepäästöjen tasosta ( CO2 e) maitokiloa kohden että tilakohtaisen raportin. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on toteuttanut hiililaskentaa vuodesta 2020 lähtien ja tilamme saavat nyt vertailukelpoista tietoa eri vuosilta.
Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan maitotilojemme päästövähennyksiä. Saadun datan perusteella tilamme pohtivat ja päättävät ne toimenpiteet mitkä sopivat tiloille parhaiten yhteisessä tavoitteessa päästöjen alentamiseksi.
Kestävyysmatka etenee
Maidontuotannon kestävyydestä puhuttaessa on hyvä muistaa, että paljon on jo tehty.
Maidontuotannon metaanipäästöt ovat laskeneet 60 vuoden aikana yhteensä 57 prosenttia. Tähän on vaikuttanut luonnollisesti lehmien määrän väheneminen, mutta myös se, että lehmien elinikäistuotos on parantunut, eläinjalostuksen kautta lehmien rehunkäyttökyky ja kestävyys on parantunut.
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
UUSI PAKKAUSKOKO
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
PAKKAUS
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
pH-Pasta
Envitecpolisin Anssi Lammila neuvoi tuottajia työpajassa.
Suomessa on myös vahva nurmeen perustuva ruokinta jolla on merkitystä sekä päästöjen näkökulmasta, huoltovarmuuden kannalta että maan hiilivarastojen kehittymisen kannalta.
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.
Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Pakkaus 4 x 335 g
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 360 g
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
www.finncow.fi
Toimittaja
Valmistaja
UUSI
KOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
Maidon hinnassa RaSvaN aR vo NouSee A
rla Suomi -yhteistyöryhmässä uudistetaan maidon komponenttihinnoittelua 1.4.2025 alkaen.
Arla-ryhmässä on asteittain nostettu maitorasvan hintaa.
Muutoksen taustalla on ollut se tosiasia, että 1990-luvun ja 2000-luvun aikana olleet matalat maitorasvan hinnat ovat jääneet taakse ja maidon hinta on viime vuosina pysynyt korkealla erityisesti maitorasvan kysynnän vahvistuttua.
Arlalla maitorasvan hintaa tuottajahinnoittelussa on korotettu kaksi kertaa aiemmin ja nyt tehdään kolmas korotus maitorasvan hintaan.
Voin hinnat korkealla
Voin hinta oli helmikuun lopussa EU:ssa 7,2 euroa kilolta (alv 0). EU mittaa niin sanotun teollisen voin hintaa kaikissa EU-maissa.
Euroopan unionilla on edelleen olemassa turvaverkkona ns. interventiohinnat. Interventio tarkoittaa väliintuloa eli väliintulohintaa. Interventiohinta oli määritelty 2000-luvun alulle asti 9092 prosentin tasolle tavoitehinnasta. Kun tavoitehintaan ei markkinoilta päästy, EU avasi varastot, jonne voita ostettiin.
EU käytti myös vientitukia, joita Suomeenkin maksettiin enimmillään jopa yli 4 euroa vietyä voikiloa kohden.
EU:n voin interventiohinta on tällä hetkellä 2,2175 euroa kilolta. Tällä hetkellä EU:n hintataso on siten hurjat 5 euroa kilolta väliintulohintaa korkeammalla.
EU ei ole tarkastanut interventiohintoja kustannuskriisin jälkeen.
Pitkä aikasarja
Voin hintataso oli vuonna 2023 EU:ssa koko ajan 4,7-5,7 euron kilohinta tasolla. Vuonna 2024 hintataso kohosi 5,5-7,9 euron tasolle. Tänä vuonna voin hinta on ollut koko ajan yli 7 euron kilohintatasolla.
Myös maailmalla voin hintataso on pysynyt korkealla. Oseaniassa, Australiassa ja Uudessa-See -
lannissa, voin hinta on tällä hetkellä noin 7 euroa kilolta.
Yhdysvalloissa voin hinta on ollut EU:n alapuolella. Sielläkin voista maksetaan kuitenkin yli 5 euroa kilolta.
Voin hinta on käynyt 4,5 euron kilohinnassa viimeksi vuonna 2023. Sitä ennen voin hinta on ollut alle 4 euron kilohinta tasolla kesästä 2019 syksyyn 2021.
Mikä muuttuu?
Maidon hinnassa Arla-ryhmässä pidetään edelleen yllä Suomen aika -
naan EU:lle ilmoittamaa normimaitoa.
Rasva lasketaan tasossa 4,3 prosenttia ja valkuainen tasossa 3,3 prosenttia.
Rasvan arvoa nostetaan tasolle 5,0 senttiä kymmenykseltä. Tällä muutoksella halutaan kannustaa tiloja tuottamaan enemmän rasvaa, koska maidon määritelmän mukaan rasvaa voidaan poistaa maidosta ja sille on olemassa erittäin kannattavat kotimaiset ja kansainväliset markkinat.
Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kannustaa tiloja arvioimaan rehustuksen mahdollisuuksia lisätä rasvapitoisuutta maidossa. Pidemmällä aikavälillä suunta on jatkunut tuottajamaidossa rasvapainotteisuuden suuntaan:
– Tilojen kannattaa myös arvioida mahdollisuuksia suunnata karjanjalostusta rasvan suuntaan, Kilpeläinen laskee.
Arla
kannattavaan tuotantoon
Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Ammattimaiseen vasikoiden kasvatukseen
Agri-Plastics-ryhmäiglu
���� Erittäin kestävä ryhmäiglu
���� Jopa 5 vasikalle
���� Takaosassa kätevä kuivitusaukko
���� Ulkomitat: pituus 249 cm, leveys 234 cm, korkeus 200 cm
���� Sisämitat: pituus 234 cm, leveys 207 cm, korkeus 191 cm
Karsina-aita, ruokintakaukalot ja nostokoukku lisävarusteina.
Agri-Plastics-vasikkaiglu
Laadukas iglu Pohjolan oloihin
���� Materiaali HDPE
���� Made in USA
���� Iglun mitat: korkeus 140 cm, leveys 124 cm ja pituus 221 cm
Aitaus ja lisävarusteet myydään erikseen.
���� Agri-aitaus (180 x 122 cm)
���� Agri HD -aitaus (183 x 122 cm)
���� SL Supreme aitaus renkailla (163 x 152 cm) Edelläkävijän
Agri-Plastics-vasikkakarsina
���� Modulaarinen rakenne
���� Materiaali HDPE
���� Made in USA
���� Sisältää: 2 kpl sankoja
���� Yhden karsinan mitat: Ulkomitat pituus 244 cm, leveys 127 cm ja korkeus 114 cm Sisämitat pituus 208 cm, leveys 117 cm ja korkeus 114 cm
Lisävarusteina:
���� Grossbar (poista väliaitoja ja luo ryhmäkarsina)
���� Tuttipullon pidike ja tuttipullo
KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME
Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi
Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi
www.finnlacto.fi
Aamupala ja Maitopäivä
kokosi tuottajia
Ranualle
Arla Pohjois-Suomen perinteinen vuosittainen maitopäivä järjestettiin tänä vuonna helmikuun 25. päivä.
Ajankohtaa oli aikaistettu, koska aiemmin keväällä pidetty tapaaminen oli osin päällekkäin jo varhaisina keväinä toukotöiden kanssa.
Aamupala on asenne -teemalla aloitettiin Ranuan eläinpuiston yhteydessä olevassa ravintolassa, josta tilaisuus alkoi maidontuottaja Jani Sääskilahden avauksella sekä toimitusjohtaja Pia Jormanaisen puheenvuorolla.
Arlan brändi-, markkinointi- ja vastuullisuuspäällikkö Linda Lukkarinen kertoi tuottajille useista meneillään olevista brändiin ja tuotteisiin liittyvistä uudistuksista ja kampanjoista.
Maittavan lounaan aikaan eläinpuiston alueella kuhisi myös useita satoja ulkomaalaisia ja suomalaisia turisteja. Lounaan jälkeen Sami Kilpeläinen , Tuija Linjakumpu ja Johanna Petrelius palkitsivat tuottajia.
Keskustelu oli vilkasta ja talvinen ajankohta rauhoitti myös pahimmilta kiireiltä. Hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu ja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen pitivät iltapäivällä ajankohtaiskatsaukset.
Arlan brändi-, markkinointi- ja vastuullisuuspäällikkö Linda Lukkarinen puhui tilaisuudessa.
Kuinka makeasti sitä voikaan nukkua!
Nuku makeasti leirintäalueillamme, lomahuviloissa ja lasi-igluissa. Tutustu ja varaa verkkosivuillamme!
ANNA AITOUDEN KOSKETTAA Tervetuloa
Autamme sinua johtamaan maatilaasi pitkälle tulevaisuuteen.
“ Huolehdimme siitä, että maatilayrityksen johtaminen on kokonaisvaltaista ja se tulee hoidettua. Me vastaamme siitä, että yrityksellä on ajantasaista tietoa päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Olemme mukana säännöllisissä keskusteluissa ja autamme ratkaisemaan myös erilaiset täsmätarpeet.” envitecpolis.fi
Ota yhteyttä asiantuntijaamme!
Antti Sipponen, johtava asiantuntija
Antti Sipponen +358 40 777 6262 antti.sipponen@envitecpolis.fi
Tulevaisuuden tuottava karja
Fabafuturen avulla saat tilallesi tulevaisuuden eläinaineksen sekä sen kehittämiseen tarvittavat asiantuntijapalvelut. Suunnittelu lähtee aina tilasi tarpeista ja tavoitteista eläinaineksen kehittämiselle.
Fabafuturen sonnivalikoimalla saat optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, helppohoitoisuutta ja hyvää rehuhyötysuhdetta eli taloudellisesti kannattavaa eläinainesta. Konseptiin kuuluu VikingGeneticsin ja kansainvälisten jalostusyritysten sonnivalikoiman lisäksi myös laajasti eri siementyyppejä.
Fabafuturen jalostussuunnittelupalveluilla pääset varmasti ja nopeasti kohti tilasi jalostustavoitteita. Käytössäsi ovat kaikki työkalut oikeaan lehmävalintaan, tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä sonnivalintaan.
Valinnat tulevaisuuden kilpailukyvyn puolesta tehdään tänään!
Lue lisää: faba.fi
Arla Foods saavutti vahvan taloudellisen tuloksen vuonna 2024
Arla Foodsin vuosi 2024 oli vahva. Konsernin kokonaisliikevaihto kohosi 13,8 miljardiin euroon ja yhtiö saavutti 401 miljoonan euron nettotuloksen. Taloudellinen tulos heijastaa vahvaa kysyntää markkinoilla ja Arlan tehokasta kustannusten hallintaa.
Arlan vahva tulos vuonna 2024 on osoitus maidontuottajiemme ja henkilöstömme omistautumisesta ja osaamisesta. Se kertoo kyvystämme toimia tehokkaasti monimutkaisessa markkinaympäristössä ja tuottaa arvoa sidosryhmillemme, sanoo Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja Jan Toft Nørgaard
Vuonna 2024 kuluttajien ostovoima elpyi eri puolilla Eurooppaa. Arla Foodsin brändivolyymit palasivat kasvu-uralle, kun strategisten brändien (Arla®, Lurpak®, Puck®, Starbucks™ ja Castello®) volyymipohjainen liikevaihto kasvoi 3,7 %. Vuonna 2023 vastaava luku oli -0,7 %. Brändien kasvu nosti merkittävästi myös Arlan liikevaihtoa.
Vuonna 2024 Arla jatkoi investointeja merkittäviin hankkeisiin, joilla tuetaan tulevaisuuden toimintoja. Investoinnit saavuttivat ennätyksellisen yli miljardin euron tason. Arlan Fund our Future -muutos- ja tehokkuusohjelma ylitti odotukset saavuttaen 131 miljoo -
nan euron nettosäästön. – Olen iloinen, että Arla Foods menestyy. Näemme eri puolilla maailmaa suurta kysyntää maitotuotteille ja erityisesti Arlan tuotteille, sanoo Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh
Ilmastotyössä matkalla kohti vuoden 2030 tavoitetta
Vuonna 2024 Arla yhdisti kestävän kehityksen toimenpiteensä FarmAhead™-brändin alle korostaen siirtymistä kohti tiede- ja datapohjaista maataloutta. FarmAhead™ -teknologia tarjoaa Arlan maidontuottajille työkaluja mitata ja edistää tilan siirtymää kohti yhä kestävämpää maidontuotantoa. Teknologian keskiössä ovat yli 200 datapistettä sisältävä maitotilan päästölaskenta ja Arlan kannustinjärjestelmä, jossa tuottajat saavat korvauksen maidon hinnassa toteuttamiensa kestävän kehityksen toimenpiteiden määrän perusteella.
FarmAhead™ Asiakaskumppanuus vahvistaa ilmastotyötä tuomalla asiakkaille mahdollisuuden
osallistua päästöjen vähentämisprojekteihin tiloilla sekä tarjoamalla asiakkaille arvokasta tietoa ESGja scope 3 -ilmastotavoitteiden raportointiin. Kumppanuusohjelmaa koskevat sopimukset kattavat jo yli 4 miljardia kiloa maitoa.
Vuonna 2024 Arla otti merkittäviä edistysaskeleita päästöjen vähentämisessä. Arla vähensi scope 1 ja scope 2 -päästöjä 4 prosenttiyksikköä saavuttaen yhteensä 37 %:n päästövähennyksen vuoden 2015
SAMI KILPELÄINEN
aRLa SuoMI -YHteIStYÖRYHMÄ
tasoista. Edistys johtui pääasiassa energiankäytön optimoinnista, lämpöpumppuinvestoinneista ja uusiutuvan energian sähkönostosopimuksista.
Arlan omistajatuottajat jatkoivat päästöjen vähentämistä FarmAhead™-teknologian tukemana huolimatta säiden tuomista haasteista ja tulevaan lainsäädäntöön liittyvistä epävarmuuksista. Tämä johti yhden prosenttiyksikön vähennykseen scope 3 -päästöissä
”Olen iloinen, että Arla Foods menestyy.”
maito- ja herakiloa kohden, mikä vastaa yhteensä 13 %:n päästövähennystä vuodesta 2015 lähtien.* – Olemme sitoutuneita kestä -
vän kehityksen matkaamme ja etenemme suunnitelman mukaisesti kohti kunnianhimoisia tavoitteitamme. Vuonna 2024 osoitimme johtajuutta meijeriteollisuuden vastuullisuustyössä innovatiivisten FarmAhead™-aloitteidemme avulla. Lähestymistapamme ei vain vähennä päästöjä vaan tuo myös lisäarvoa asiakkaillemme ja maidontuottajillemme, mikä osoittaa
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
aRLa SuoMI -YHteIStYÖRYHMÄ
sitoutumisemme kestävään tulevaisuuteen, sanoo Peder Tuborgh.
Ruoan turvaaminen ennakoimattomassa maailmassa
Aikaisempien vuosien geopoliittinen turbulenssi jatkui vuonna 2024 sisältäen esimerkiksi sodan Ukrainassa ja jännitteitä Lähi-Idässä. Sen lisäksi, että kriisit aiheuttivat vakavia humanitaarisia vaikutuksia, ne myös lisäsivät markkinoiden volatiliteettia ja epävarmuutta, häiritsivät globaalia logistiikkaa ja toivat esille kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvuuksia.
– Tällaisessa maailmassa ruoantuotannon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Maiden hallitusten on varmistettava, että maassa on kattava strategia ruoan turvaamiseksi. Paikallisen elintarvikejärjestelmän toimivuuden varmistaminen ei liity pelkästään taloudelliseen vakauteen vaan myös perustavanlaatuiseen velvollisuuteen suojella yhteisöjämme epävarmoina aikoina, sanoo Peder Tuborgh.
”Lähestymistapamme ei vain vähennä päästöjä vaan tuo myös lisäarvoa asiakkaillemme ja maidontuottajillemme.”
Arla edistää aktiivisesti ruokaturvaa kotimarkkinoillaan. Ruotsissa Arla on mukana elintarvikeviraston konsultointiryhmässä ja osallistuu meneillään olevaan työhön siviilipuolustuksen vahvistamiseksi.
Suomessa, jossa on pitkä historia poikkeusoloihin varautumisessa, Huoltovarmuuskeskuksen viranomaiset koordinoivat ja edistävät valmiustoimia. Arla osallistuu toimintaan elintarvikepoolin kautta yhdessä muiden huoltovarmuu -
Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh.
delle kriittisten Suomen elintarvikeyritysten kanssa.
Kotimarkkinoillaan Arla vastaa siitä, että paikallisten tilojen maito käsitellään ja hyödynnetään tehokkaasti. Tämä luo työllisyyttä ja takaa ravitsevien, korkealaatuisten tuotteiden jatkuvan tarjonnan kuluttajille. Arlan strategiset investoinnit logistiikkaan ja yhteistyöhön maidontuottajien ja sidosryhmien kanssa on suunniteltu ylläpitämään vakaata ruoantuotantoa ja toimitusketjua, jopa haasteiden keskellä.
Näkymät vuodelle 2025
Vuonna 2025 geopoliittisen turbulenssin odotetaan jatkuvan. Se vaatii tarkkaa johtamista hyödyntäen Arlan osuuskuntamallin vahvuuksia ja paikallisia valmiuksia tuottaa ruokaa.
Haasteista huolimatta vuonna 2025 kuluttajien ostovoiman odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2024 alentuneen inflaation ja kohonneiden palkkojen seurauksena. Maitotuotteiden korkeampien
hintojen ja geopoliittisten epävarmuuksien odotetaan kuitenkin vaikuttavan maitotuotteiden kulutuskysyntään.
Vuonna 2024 maailmanlaajuinen maidonkysyntä oli suurempaa kuin tarjonta. Tänä vuonna tarjonnan odotetaan sopeutuvan korkeampiin hintatasoihin, mikä mahdollisesti lisää tarjontaa. Poliittiset epävarmuudet, erityisesti kestävyyteen liittyvät Arlan ydinmarkkinoilla, saattavat kuitenkin edelleen aiheuttaa haasteita.
Arla arvioi vuoden 2025 liikevaihdon kohoavan 14,5–15,3 miljardiin euroon, mikä johtuu maitotuotteiden kohonneesta hintatasosta. Liiketuloksen arvioidaan asettuvan tavoitteen mukaisesti välille 2,8–3,2 %. Korkeiden hintatasojen ja kuluttajien epävarmuuden odotetaan kuitenkin laskevan brändien volyymipohjaista liikevaihdon kasvua, jonka ennustetaan asettuvan välille -2,0 % -1,0 %. Vaihteluväli on riippuvainen kysynnän ja tarjonnan dynamiikasta vuoden aikana.
AVAINLUVUT VUONNA 2024:
• Konsernin liikevaihto: 13,8 miljardia EUR (2023: 13,7)
• Vastaanotetun maidon määrä: 13,7 miljardia kg (2023: 13,9)
• Liiketulos liikevaihdosta: 2,9 % (2023: 2,8 %)
• Nettotehokkuus: 131 miljoonaa EUR (2023: 114)
• Strategisten brändien volyymivetoinen liikevaihdon kasvu: 3,7 % sisältäen tuotemerkit Lurpak®, Arla®, Puck®, Castello® ja Starbucks® (2023: -0,7 %)
KESTÄVÄ KEHITYS*:
• Scope 1+2-päästöjen vähennys: 4 prosenttiyksikköä
• Scope 3-päästöjen vähennys: 1 prosenttiyksikköä
• Absoluuttiset päästöt maidon osalta vähenivät 3 %
• Arla yhdisti kestävän kehityksen toimenpiteensä FarmAhead™ -brändin alle korostaen siirtymistä kohti tiede- ja datapohjaista maataloutta.
*Konsernin luvut eivät sisällä Arlan maidontuottajien päästövähennyksiä Suomessa.
ARLAN yhdistetty vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2024 julkaistaan mm. englanniksi 27.2. osoitteessa arla.com.
Arlan, maitotilojen ja BirdLifen yhteistyö pääskyjen hyväksi jatkuu myös tänä vuonna
Pääskyjä saapuu Suomeen vuosi vuodelta vähemmän, ja kaikki kolme Suomessa pesivää pääskylajia ovat uhanalaisia. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi, Arla ja Arlan maitotilat jatkavat jo kolmatta vuotta yhteistyötä pääskyjen pesinnän tukemiseksi.
BirdLife Suomen, Arlan ja maitotilojen yhteistyön tavoitteena on auttaa pääskyjä pesimään maitotiloilla ja lisätä tietoisuutta pääskyjen huolestuttavasta tilasta. – Hankkeen kaksi aiempaa vuotta ovat sujuneet oikein hyvin. Maitotiloilla hanke on otettu ilolla vastaan, sillä monet ovat jo valmiiksi kantaneet huolta pääskyjen vähenemisestä. Voisi siis sanoa, että tässä hankkeessa kaikki voittavat: sekä pääskyt että tilalliset, sanoo BirdLifen asiantuntija Teemu Lehtiniemi
Pääskyjen muuttomatka kohti Suomea on alkanut
Pääskyt viettävät talvet Afrikan lämmössä. Ne saattavat lentää jopa yli 10 000 kilometrin matkan kuukaudessa, eli noin 300 kilo -
kalaisimmat aina Etelä-Afrikkaan saakka, Lehtiniemi kertoo. Helmi–maaliskuussa pääskyt aloittavat muuttomatkansa jälleen kohti Suomen kesää ja pesintää. Suomeen pienet linnut alkavat saapua vapun tienoilla ja todellinen muuttokuhina ajoittuu toukokuun lopulle. Suomessa ne pesivät mieluusti maitotiloilla, jossa niille on tarjolla sopivia pesimäpaikkoja ja paljon ötököitä ravinnoksi.
Pääskyjen määrä on kasvanut usealla maitotilalla
metriä päivässä.
– Moni Suomen muuttolintu muuttaa talvehtimaan läntisen Euroopan kautta, mutta pääskyt seuraavat valtaosin kompassin neulaa suoraan etelään. Pitkämat-
Vuonna 2024 hankkeessa oli mukana 34 Arlan maitotilaa.
– Ensimmäisenä kesänä maidontuottajat tekivät pääskyille yli 150 tekopesää. Viime vuonna jo lähes kaikilla mukana olleilla tiloilla pesi pääskyjä. Muutamalla tilalla uusia pesijöitä laskettiin jopa yli 40 kappaletta, Arlan maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi iloitsee
Viime vuonna hankkeessa oli
SIRPA RINNE
mukana 34 Arlan maitotilaa ympäri Suomen. Maaliskuussa tilat saavat Arlalta kyselyn, jossa tilat kutsutaan mukaan tämän vuoden pääskytalkoisiin.
– Toivottavasti yhä useampi maitotila innostuu auttamaan pääskyjä. Uusille mukaan lähteville tiloille tarjotaan BirdLifen asiantuntijan vierailua, jossa kerrotaan pääskyistä ja siitä, miten niiden pesintää voidaan tilalla tukea, Riipi kertoo. Pääskyjen auttamishanke on ilahduttanut monia kuluttajia ja Arlan asiakkaita. Hankkeesta kerrotaan laajalti Arlan pakkauksissa. Hankkeelle luodun Toivo-pääskyn kuvan löytää esimerkiksi Arla Luonto+ -mustikkajogurttipurkin kyljestä.
Mauri Leivo
Limingan Osuusmeijeri, Limingan 4H-yhdistys ja Hankkija jatkavat pitkää
perinnettä ketju-
vasikkatoiminnassa
Ketjuvasikkatoiminnan tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta kotieläimiä ja perinteistä maataloutta kohtaan. Lisäksi nuori saa tunnustuksen aktiivisesta 4Htyöstään. Vasikka luovutetaan 4Hkerholaiselle ja sen kasvettua lehmäksi, ensimmäinen lehmävasikka luovutetaan jollekin toiselle 4Hnuorelle.
4H-kerholainen huolehtii vasikasta saamiensa ohjeiden mukai -
sesti ja tekee tarvittavia muistiinpanoja.
Jos ketjuvasikka ei aikanaan saa lehmävasikkaa tai muita ongelmia ilmaantuu, voi tila halutessaan antaa luovutettavaksi tilan oman vasikan, jotta ketju ei katkeaisi.
Yöperhonen-niminen vasikka luovutettiin helmikuisena auringonpaisteisena päivänä Limingassa. Kuvassa Elle Saukko luovuttajana ja saajana Justus Partanen äitinsä Elina Luukisen kanssa MTY Luukisen tilalta.
Osuuskunta MS Tuottajapalvelut
LABORATORIOPALVELUT
Suomalaisten maidontuottajien tuottama maito on maailman huippuluokkaa. Tästä maidosta jalostetaan maailman parhaat ja puhtaimmat meijerituotteet Meille suomalaisille.
Laatua pidetään usein itsestään selvyytenä, vaikka se ei kaikkialla maailmassa sitä ole. Suomalainen laatu syntyy pitkäjänteisellä työllä maidontuotannossa ja jalostuksessa.
Laboratoriopalvelumme auttavat onnistumaan.
TUIJA LINJAKUMPU
Maarit Rehula
Valtakunnallinen mediakampanja Arla Luonto+ Taikamaku -jogurtille
Helmikuussa Arla starttasi valtakunnallisen mediakampanjan, joka tuo Arla Luonto+ Taikamaku -jogurtin taianomaisuuden kaikkien ulottuville. Kampanjassa pyöri parin viikon ajan 10-sekuntinen filmi, joka näkyi perinteisessä TV:ssä ja onlineTV:ssä (Ruutu ja Katsomo). Lisäksi filmi on nähtävillä YouTubessa sekä sosiaalisen median kanavilla, kuten Facebookissa ja Instagramissa.
Kuvittele maailma, jossa jogurtti on yhtä lumoavaa kuin satukirjan tarinat. Arla Luonto+ Taikamaku vie sinut juuri tällaiseen maailmaan! Tämä kausituote on kuin makujen maaginen matka,
jossa jokainen lusikallinen vie sinut uusiin ulottuvuuksiin.
Mikä tekee tästä jogurtista niin erityisen?
Sen makeus tulee yksinomaan hedelmistä ja marjoista, ja siinä on vain luonnon omaa makeutta. Arla Luonto+ Taikamaku onkin vähemmän makea, lisäaineeton ja laktoositon – täydellinen valinta niille, jotka arvostavat luonnollisuutta ja terveellisyyttä.
Mutta hetkinen, jogur-
tin kiehtovin ainesosa piilee sen "taikamaku"-salaisuudessa. Tämä makuyhdistelmä on kuin kulinaarinen mysteeri, jonka herkullisuus paljastuu vasta maistamalla. Tällä kaudella trendikäs kirsikka on yhdistetty suosittuun banaaniin – mikä makupari!
Lisäksi tämä uutuusjogurtti ei ole vain herkullinen. Se sisältää Aja B-maitohappobakteereita sekä D-vitamiinia ja kalsiumia. Kun olet nauttinut tämän herkullisen jogurtin, voit hyvillä mielin laittaa pakkauksen kierrätykseen, sillä se on täysin kierrätettävä. Näin teet hyvää sekä itsellesi että ympäristölle – pieni teko, suuri vaikutus!
Nauti siis Arla Luonto+ Taikamaku -jogurtista ennen kuin se taianomaisesti haihtuu kauden jälkeen. Tämä on makuelämys, jota et halua jättää välistä!
