”Oikeudenmukainen tulonjako on elinvoimakysymys tiloille”
Jenni HarmaaJärvi maitovaliokuntaan
Arla-ryhmän hiilipäästöt laskussa
Aamupala-kiertue sai kehuja tuottajaedustajistossa
Sähkökattila saapui Sipooseen
DeLaval Plus
Paranna kannattavuutta datan avulla
Näin se toimii
Datasi
lähetetään DeepBlue:lle.
DELAVAL 1+ PESUAINE 25 KG
159,-
NORM. 209,00 | AL96030701 (6,36 €/KG) Suomen suosituin lypsylaitteiston emäs-jauhepesuaine, joka puhdistaa sekä desin oi, kuluttamatta kumiosia. Tehokas ratkaisu, vain ammattikäyttöön!
SOFTCEL 500 ARKKIA 6 RLL 6895
NORM. 88,95 | AL2150026889 Pehmeä, mutta äärimmäisen vahva ja imukykyinen paperi moneen käyttöön. Sopii mm. vetimien puhdistukseen tai korjaamo- tai kotitalouskäyttöön.
DeLaval DeepBlue
Data analysoidaan käyttämällä kaikkein kehittyneimpiä lehmien käyttäytymismallejamme.
DELAVAL PORTAALI SYVÄOPPIVA
JUOMA-ALLAS DC2 2 JUOMAPAIKKAA
739,-
NORM. 1150,00 | AL89712431 Termostaatilla lämmitettävä juoma-allas. Tehokas 500 W vastus. Sisäänrakennettu uimuriventtiili. 230 V, tilavuus 36 litraa, kaksi juomapaikkaa.
ERGO-VARSI ALUMIINIA 1700 MM 2495
NORM. 36,95 | AL98880139 Ergonominen varsi on äärimmäisen kevyt ja miellyttävä käsitellä. Alaosassa muovinen kierre lantakolan, kuivauslastan jne. kiinnittämiseen.
Plus
muodossa, joka auttaa sinua tekemään parempia, nopeampia ja tarkempia päätöksiä.
KEVYT PU TURVASAAPAS 8895
NORM. 129,00 | AL85208637 Kevyet ja kestävät turvasaappaat. Materiaali eristää lämpöä ja vaimentaa iskuja. Pohja liukusuojattu, kärkiosa ja keskipohja vahvistettu.
KOLMIOLANTAKOLA KIERTEELLÄ 589
NORM. 8,49 | AL2150015439 Kevyt ja kestävä kierteellinen kolmiolantakola. Leveys 350 mm.
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
Maidontuottajien luottamus vahvistunut PÄÄKIRJOITUS
T15. vuosikerta
PÄÄTOIMITTAJA:
Sami Kilpeläinen
Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com
Ulkoasu: Ville Alén
Postiosoite:
PL 33, 01151 Söderkulla
Puhelin: 050 3831755
Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com
Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna
JULKAISIJAT: Arla Oy
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Kaustisen Osuusmeijeri
Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri
Laaksojen Maitokunta
Limingan Osuusmeijeri
Porlammin Osuusmeijeri
Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri
Ruhan Meijeri Oy
PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
KANNEN KUVA: Tuomas Koivuniemi
SAMI KILPELÄINEN
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
änä vuonna tehty maidontuottajien laaja valtakunnallinen kysely osoitti, että maidontuottajat arvioivat kannattavuutensa viimeksi vuonna 2015 paremmaksi kuin tänä vuonna. Tutkimuslaitos Kantarin tekemässä maidontuottajakyselyssä 27 prosenttia piti tilansa kannattavuutta erittäin hyvänä tai hyvänä ja tämän lisäksi 37 prosenttia piti sitä vähintään tyydyttävänä. Kyselyyn vastasi keväällä 875 maidontuottajaa koko maasta
Maitosektoriin ovat perinteisesti vaikuttaneet kysyntä- ja tarjontashokit. Aina 2000luvun loppupuolelle maitotuotteiden hintoihin vaikutti maidontuotannon ylituotanto, jota hillittiin kiintiöillä. Sen jälkeen kysyntäshokit ovat vaikuttaneet merkittävämmin maitotuotteiden hintoihin. Suomeen ovat kysyntäshokkeina vaikuttaneet vuoden 2014 maitotuotteita koskeneet Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet sekä vuonna 2022 alkanut julma Ukrainaan kohdistunut Venäjän hyökkäyssota. Se nosti kustannuksia merkittävästi.
Pian alkavaan vuoteen lähdetään maailman maitomarkkinoilla odottavissa tunnelmissa. Marraskuussa rasvattoman maitojauheen ja juustojen hinnat ovat lähteneet nousuun. Kansainvälisen maitotilojen vertailua tekevän IFCN-tutkimuslaitoksen arvion mukaan maitotuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa, mutta isoissa läntisissä maidontuotantomaissa ei pystytä vastaamaan lisääntyvään kysyntään. Tämä tarkoittaa maailmalla niukkuutta maidon tarjonnasta vuoden lopulla ja vuoden vaihtuessa.
Odottavat tunnelmat ovat kääntymässä positiivisiksi myös inflaation ja korkojen laskiessa. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalien ja uuden presidentin virkaanastumisen vaikutusta maailmanpolitiikkaan odotetaan mielenkiinnolla. Syntyykö rauha Ukrainaan ja vaikuttaisiko se positiivisesti maailmantalouteen? Joka tapauksessa inflaation odotetaan pysyvän hillittynä ja se tuonee vakautta maidontuotantoon. Suomalainen maidontuotanto ja yhteiskunta on monella tavalla integroitunut maailman maitomarkkinoihin. Nähtäväksi jää, miten Suomen hallitus toimeenpanee elintarvikemarkkina- ja kilpailulakien uudistukset, joilla elintarvikeketjun tulonjakoon ketjun loppupäästä alkupään hyväksi aiotaan puuttua. Viime vuosina maailmanmarkkinoiden muutokset eivät ole täysin heijastuneet Suomen maitomarkkinoille.
Maidontuottajilta kysyttiin myös tyytyväisyyttä oman meijerin toimintaan. Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajat arvioivat 14 eri mittarilla yhteistyöryhmän toimintaa kouluarvosanalla 8,5. Kiitos luottamuksesta. Maidontuottajat kaikista meijeriryhmistä antoivat keskimäärin arvosanan 8,3 oman meijerin toiminnalle. Arla-ryhmässä tyytyväisimpiä oltiin maidon keräilyyn, tilityspalveluihin ja maitotuotteiden sekä tarvikkeiden myyntiin. Tuottajakirjeisiin, tiedotteisiin ja tuottajien omaan lehteen oltiin vähintään yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä kuin maidontuottajat keskimäärin. Maidon tuottajahinnan selkeydessä ja nettipalveluissa arvosana jäi 0,1–0,2 jälkeen maan keskiarvosta. Sen sijaan kaikissa kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvissä toimenpiteissä Arla-ryhmän tuottajat olivat merkittävästi valtakunnan keskiarvoa tyytyväisempiä. Kysymykseen ”Suomen tulee olla ilmastonmuutoksen edelläkävijä” maidontuottajat antoivat arvosanan 1,97 (asteikolla 1–5). Sen sijaan ”olen valmis omassa toiminnassani vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään” maidontuottajat antoivat arvosanan 2,84. Euroopassa maidontuottajat kokevat suurimpana huolena nopeasti muuttuvan ympäristölainsäädännön ja politiikan. Muuttuva lainsäädäntö edellyttää vuoteen 2026 myös pienempiä meijereitä raportoimaan vastuullisuudestaan. Arla-ryhmässä olemme tehneet edelläkävijänä tätä työtä. Kiitos kuuluu teille maidontuottajille, jotka olette tehneet merkittävää työtä kestävän kehityksen edistämiseksi ja tehdyn työn raportoinnissa. Nyt on aika, jossa ketjun loppupään on myös otettava vastuuta kestävästä kehityksestä ja päästöjen vähentämistä. Myös heidän on sitouduttava yhteiseen matkaan. Tilojen ja meijereiden tekemää työtä ei yhteiskunta voi jatkossa saada ilmaiseksi. Hyvää itsenäisyyspäivää ja Rauhallista Joulun odotusta.
Paljon muutakin kuin rehua
Rehualan asiantuntijuuden lisäksi A-Rehu tarjoaa maitotiloille ruokintaratkaisuja, jotka hyödyntävät tilojen omia rehuja.
Rehumme ravitsevat niin vasikat kuin lehmät, varmistaen oikeat ravintoaineet jokaisessa elämänvaiheessa. Näin edistetään yhdessä lehmiesi terveyttä ja hyvinvointia, mikä näkyy tuotantotuloksissa. Muutakin tukea on tarjolla –tuottajapalvelu, siiloseuranta sekä asiakkuuspäälliköidemme tuki auttavat tilaasi menestymään.
Tuottajien kanssa, tuottajia varten – A-Rehu 20 vuotta.
Uutta vauhtia tuotantotuloksiin
– valitse VauhtiTR
Rehu-uutuus VauhtiTR on kehitetty täydentämään monenlaisia säilörehuja. Sen tasapainoinen ravintoainekoostumus, korkea energiapitoisuus ja riittävä valkuainen varmistavat maksimaalisen maidontuotannon. Valitse VauhtiTR, kun säilörehun sulavuus ja valkuaispitoisuus ovat normaalit.
Kysy lisää asiakkuuspäälliköltäsi tai tuottajapalvelustamme p. 020 472 7060 (pvm/mpm)!
Rehutilaukset hoidat vaivattomasti tuottajapalvelumme kanssa arkisin klo 8–16 p. 020 472 7060 (pvm/mpm) tai verkkokaupassamme a-kauppa.fi ympäri vuorokauden.
SISÄLTÖ
16
Uusi sähkökattila pienentää merkittävästi Arlan Sipoon meijerin päästöjä
– Uudistuksen myötä tuotantolaitoksemme toimii kokonaan uusiutuvalla energialla, Arla Oy Suomen hankintapäällikkö Antti Tapiola iloitsee.
18
Jenni Harmaajärvi perää oikeudenmukaisempaa tulonjakoa
– Maitoala voisi olla merkittävämpi työllistäjä, Maitovaliokuntaan valittu Jenni Harmaajärvi sanoo.
24 28 Muut
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
8 Arla-ryhmän maitotilojen päästöt pienentyneet.
10 Jormanainen tuottajaedustajistossa: ”Olemme menestyneet vaihtelevassa toimintaympäristössä”.
12 Aamupalakiertue saapui Arlalle Sipooseen.
14 MaatalousKonemessuilla ennätysyleisö.
24 Uuden pihattonavetan valmistuminen oli työvoitto.
26 Kuulumisia kansainvälisestä maitotilojen vertailusta.
28 Arla-ryhmä yhteistyöhön Ähtäri Zoon kanssa.
30 Ruoantuotannon ”pitkän aikavälin strategian visioon” pääsi ottamaan kantaa.
Arla
Peltotukia maksuun joulukuussa
Maidon tuotantotuki (C-alue) maksetaan kuukausittain.
* Petovahinkokorvaus eläinja irtaimistovahingoista maksetaan heti, kun kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on käsitellyt korvaushakemuksen.
Ruokavirasto on ilmoittanut, että joulukuussa tulee maksuun merkittävä osa kesäkuussa haetuista kuluneen vuoden peltotuista.
Viljelijätukien tavoitteelliset maksuajankohdat esitetään Ruokaviraston mukaan maksuaikataulussa kuukausitasolla.
– Lisäämme maksujen aloituspäivät maksuaikatauluun, kun ne ovat varmistuneet. Tarkat päivämäärät eivät ole tiedossa kovin paljon etukäteen, sillä esimerkiksi valvontojen eteneminen vaikuttaa siihen, milloin voimme aloittaa tukien maksamisen, tiedotetaan Ruokavirastosta.
– Maksamme tuet ensimmäi -
sestä maksupäivästä lähtien sitä mukaa kuin kunnat ja ELYkeskukset hyväksyvät maksuaineistoja. Tiedot maatilallesi maksetuista tuista näet Vipupalvelusta.
Kuluvana vuonna haettuja tukia maksetaan hakuvuoden syksystä alkaen seuraavan vuoden kesäkuun loppuun asti. Maitotiloille tärkeä Etelä-Suomen lypsylehmäpalkkio siirrettiin edellisellä hallituskaudella maksettavaksi vasta tukivuoden jälkeen. Suomi on esittänyt EU:n komissiolle tänä vuonna maksuaikataulun aikaistamista, mutta aiemmin tehdyn esityksen takia EU:n komissio ei hyväksy näin pian maksuaikataulun muutosta.
Pohjoinen tuki maksetaan litroille C-tukialueella kuukausittain.
Kuukausi Tukityypin nimi Lisätietoa
Marraskuu Eläinten hyvinvointikorvaus yksilöeläimistä maksuprosentti noin 50 %
Marraskuu
Marraskuu
Luonnonmukaisen tuotannon korvaus
• kotieläinkorotus maksetaan vuonna 2025
Ympäristökorvauksen sitoumus
• tilakohtainen toimenpide
• kerääjäkasvit
• maanparannus- ja saneerauskasvit
• suojavyöhykkeet
• turvepeltojen nurmet
• puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
maksaminen alkaa 21.11.2024
maksuprosentti noin 85 %
• maksaminen alkaa 28.11.2024
Joulukuu Luonnonhaittakorvaus maksuprosentti noin 95 %
• maksaminen alkaa 5.12.2024
Joulukuu Perustulotuki maksuprosentti noin 95 %
Ekojärjestelmätuki
• luonnonhoitonurmet
Joulukuu
• viherlannoitusnurmet
• monimuotoisuuskasvit
• maksaminen alkaa 5.12.2024
maksuprosentti noin 95 %
• maksaminen alkaa 5.12.2024
Joulukuu Uudelleenjakotulotuki maksuprosentti noin 95 %
• maksaminen alkaa 5.12.2024
Joulukuu Nuorten viljelijöiden tulotuki maksuprosentti noin 95 %
• maksaminen alkaa 5.12.2024
Joulukuu Tärkkelysperuna- ja erikoiskasvipalkkio maksuprosentti noin 95 %
• maksaminen alkaa 5.12.2024
Joulukuu
Kansalliset peltotuet
• yleinen hehtaarituki
• pohjoinen hehtaarituki
• nuorten viljelijöiden tuki
• sokerijuurikkaan kansallinen tuki
maksuprosentti 100 %
• maksaminen alkaa 5.12.2024
Kuukausi Tukityypin nimi Lisätietoa
Ympäristösopimukset (2024)
Helmikuu
• maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus (pois lukien kunnostusraivauksen toimenpide)
• kosteikkojen hoitosopimus
Helmikuu Nautapalkkiot (2024)
Maaliskuu Petovahinkokorvaus eläin- ja irtaimistovahingoista* (2025)
Kansalliset kotieläintuet (2024 ja 2025)
• pohjoinen nautatuki
Huhtikuu
• kuttu- ja uuhituki
• sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki
Huhtikuu
maksuosuus 85 %
Ensimmäisen erän osuus koko vuoden tukisummasta on noin 70 %.
• Emo- ja lypsylehmäpalkkio sekä ulkosaariston nautapalkkio maksetaan 1.2. ja 15.9. väliseltä ajalta.
• Sonnipalkkio maksetaan 1.1. ja 15.9. väliseltä ajalta.
maksuosuus 100 %
• vuonna 2024 haetun tuen loppumaksun maksuosuus: sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki 10 %. Pohjoinen nautatuki ja kuttu- ja uuhituki 20 %
• vuonna 2025 haetun tuen ennakko: sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki 90 %. Pohjoinen nautatuki ja kuttu- ja uuhituki 80 %
Hirvieläinvahinkokorvaus viljelys- ja kotieläinvahingoista (2024) maksuosuus 100 %
Toukokuu Petovahinkokorvaus viljelysvahingoista (2024) maksuosuus 100 %
Toukokuu Alkuperäisrotujen kasvattaminen (2024) maksuosuus 100 %
Ympäristösopimukset (2024)
Toukokuu
• maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimus
• kosteikkojen hoitosopimus
Arla Foods nousi kolmannelle sijalle vuoden 2024 Global Nutrition Indexissä
Arla Foods saavutti kolmannen sijan vuoden 2024 Access to Nutrition Index -vertailussa, jossa arvioidaan maailman 30 suurimman elintarvike- ja juomayhtiön toimenpiteitä ravintoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Arla on parantanut sijoitustaan johdonmukaisesti vuodesta 2016 lähtien ja noussut sijalta 14 sijalle kolme vuonna 2024.
Access to Nutrition -aloite on julkaissut vuoden 2024 kan sainvälisen vertailun, jossa arvioidaan maailman 30 suurimman elintarvike- ja juoma-alan yrityksen toimenpiteitä akuuteimpien ravintoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
• maksuosuus 15 %
• maksuosuus 100 % maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen kunnostusraivauksen toimenpide
Toukokuu Luonnonhaittakorvaus (2024) maksuosuus 5 %
Toukokuu Luonnonmukaisen tuotannon korvaus (2024)
Kesäkuu Ympäristökorvaus (2024)
Kesäkuu Eläinten hyvinvointikorvaus (2024)
• loppumaksu, maksuosuus 15 %
• kotieläinkorotus, maksuosuus 100 %
• maksuosuus 15 %
• kiertotalouden edistäminen, valumavesien hallinta ja lintupellot maksuosuus 100 %
• maksuosuus yksilöeläimet 50 %
• maksuosuus sika- ja siipikarja 100 %
Kesäkuu Perustulotuki (2024) maksuosuus 5 %
Kesäkuu Uudelleenjakotulotuki (2024) maksuosuus 5 %
Kesäkuu Nuoren viljelijän tuki (EU) (2024) maksuosuus 5 %
Kesäkuu Tärkkelysperuna- ja erikoiskasvipalkkio (2024) maksuosuus 5 %
Kesäkuu Ekojärjestelmätuki (2024)
Kesäkuu Nautapalkkiot (2024)
• maksuosuus 5 %
• talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpiteen maksuosuus 100 %
• Emo- ja lypsylehmäpalkkion ja ulkosaariston nautapalkkion loppumaksu 1.2. ja 31.12. väliseltä ajalta.
• Sonnipalkkion loppumaksu 1.1. ja 31.12. väliseltä ajalta
• Teurashiehopalkkio 1.1. ja 31.12. väliseltä ajalta, maksuosuus 100 %
Arla nousi tänä vuonna Access to Nutrition -indeksin (ATNI) kolmannen sijan myötä listan kärkiyhtiöihin. Tärkeimpiä sijoituksen nousemiseen johtaneita parannuksia Arlan toiminnassa ovat tuotevalikoiman terveellisyyteen tehdyt parannukset sekä entistä vastuullisemmat tuotemerkinnät ja markkinoinnin periaatteet.
Arla on yksi harvoista yrityksistä, jonka pistemäärä on noussut johdonmukaisesti vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2016 Arla sai 1,9 pistettä maksimipistemäärästä 10. Vuonna 2021 pistemäärä oli 5,1 ja nyt vuonna 2024 pisteet nousivat 5,5:een. Kokonaisvertailussa Arla on noussut sijalta 14 sijalle kolme.
– Arlan nousu ATNI-vertailun kärkijoukkoon on meille erittäin iloinen uutinen, ja erityisen mukava oli saada kuulla se juuri nyt, kun Suomessa käydään vilkasta keskustelua marraskuun lopulla julkaistavista uusista ravitsemussuosituksista. Se kertoo sitoutumisestamme ja että teemme asioista oikein, Arla Suomen vastuullisuusjohtaja Saara Azbel kommentoi kehitystä.
ATNI-raportti mainitsee erityisesti Arlan vastuulliset markkinoinnin ja tuotemerkintöjen periaatteet ja antaa tunnustusta Arlan sitoutumisesta lasten suojelemiseen sekä tietoon perustuvien ruokavaliovalintojen mahdollistamisesta kaikille kuluttajille. Raportissa viitataan myös Arlan työhön kohtuuhintaisen ravinnon puolesta sekä yhtiön strategiaan tarjota ravitsevaa ruokaa Bangladeshin ja Nigerian alhaisen tulotason perheille.
– Arla on sitoutunut terveyden edistämiseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Maitotuotteet ovat tärkeä ravinnon lähde, ja terveyttä edistävän ruoan varmistaminen kaikille on Arlalle yhtä tärkeää kuin hiilipäästöjen vähentäminen koko arvoketjussamme, Azbel jatkaa.
Arla-ryhmän maitotilojen päästöt ovat pienentyneet 10 miljoonaa kiloa
Arla-ryhmän tilojen päästöt pienenevät vuosittain noin kahden prosentin vauhtia. Se tarkoittaa tähän mennessä noin kuuden prosentin vähennystä. Ensimmäisissä laskennoissa maitotilojen keskimääräinen päästötaso oli 1,04 kg CO2 e maitokilolta. Nykyisin se on hieman alle yhden.
Kaikkiaan kasvihuonekaasujen määrä on pienentynyt tiloilla yhteensä noin 10 miljoonaa hiilidioksidikiloekvivalenttia. Se vastaa tuhannen suomalaisen keskimääräistä vuotuista päästötasoa. – Olemme erittäin tyytyväisiä maitotilojen toimenpiteisiin. Yhteiseen tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, ja jotta siihen päästään, maitotiloilla tarvitaan uusia
keinoja ja jatkuvaa kehittämistä, Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen toteaa.
Kannustinmalli tuo tuloksia
Arla otti viime vuonna käyttöön tieteeseen perustuvan kannustinmallin maidon hinnoittelussa. Mitä enemmän maitotila tekee kestävän kehityksen tekoja, sitä enemmän Arla maksaa sille maidosta.
”Olemme erittäin tyytyväisiä maitotilojen toimenpiteisiin. Yhteisiin tavoitteisiin on kuitenkin vielä matkaa.”
Kannustinmalli on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi päästöjen vähentämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä. Kuudellakymmenellä eniten pisteitä ansainneella tilalla päästöt ovat alentuneet keskimäärin tasolle 0,83kg CO2 e maitokilolta. Ruokintaan ja pellonkäytön tehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ovat olleet erityisen vaikuttavia. Lisäksi polttoaineen käytön väheneminen ja vihreä sähkö ovat tuoneet huomattavia päästövähennyksiä.
– Aiomme jatkossa tehdä päästölaskennat maitotiloilla vuosittain. Näin Arla ja tilat saavat ajantasaista tietoa ja tilat voivat kehittää toimintaansa entistä paremmin. Myös tämä tulee pienentämään tilojen päästöjä, Kilpeläinen ennakoi.
Sami Kilpeläinen
Arla PohjoisSuomen tuottajiin kuuluva Olli
Niemelä on yksi Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakkaista.
Biokaasussa uusi mahdollisuus
Merkittävä päästövähennys tiloilla voidaan saavuttaa biokaasun tuotannolla. Esimerkiksi Ranualla yksitoista Arla-ryhmän tilaa on mukana käynnistämässä Suomen suurinta biokaasulaitosta, jossa maitotilojen lanta muutetaan biokaasuksi ja hajuttomaksi lannoitteeksi. Biokaasulaitokset ovat mittavia investointeja, joissa yhteistyö on tärkeää. Yleensä hankkeissa tarvitaan myös julkista rahoitusta. Ranualla biokaasun tuotannon on tarkoitus alkaa kesällä 2025. Arvioiden mukaan tämä alentaisi tiloilla päästöjä jopa 25–30 prosenttia.
– Biokaasulaitokset eivät ainoastaan vähennä maitotilojen päästöjä vaan myös parantavat tilojen taloudellista kestävyyttä, Kilpeläinen toteaa.
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
Jormanainen tuottajaedustajistossa: ”Olemme menestyneet vaihtelevassa toimintaympäristössä”
Tampereella 19.–20. marraskuuta kokoontunut Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto kuuli heti kokouksen aluksi Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanaisen terveiset maitomarkkinoilta:
– Inflaatio on normalisoitunut lokakuussa 1,1 prosentin tasolle ja korot ovat laskeneet, mutta kansantalouden kasvu on vielä pysähdyksissä (+0,2 %), kertoi Jormanainen.
Jormanainen summasi tuottajille, että alkuvuodesta toimintaympäristössä vaikuttivat mm. lakot
”Yleensä yrityksen maine- ja vastuullisuusmittarit liikkuvat hitaasti, mutta nyt olemme tutkitusti edistyneet haluamallemme tavalla eteenpäin.”
ja kuluttajien ostovoima on nyt polarisoitunut, eli osalla on varaa ostaa ja osalla toimeentulo on heikentynyt.
– Tämä näkyy tarjousostamisena ja erityisesti ravintolaruokailuissa ja alentaa food service -markkinan
näkymiä, arvioi Jormanainen. EU:n tuottajahinnat ovat lähteneet lopulta tilastojenkin mukaan nousemaan. Jormanainen uskoo, että tämä yhdessä kustannusten nousun rauhoittumisen kanssa tuo positiivista virettä maitoalalle.
Arlana vahvistuttu
Arla-brändin vahvistamisesta Jormanaisen lisäksi kokouksessa kertoi myös Arlan markkinoinnin brändi- ja vastuullisuuspäällikkö
Linda Lukkarinen
– Yleensä yrityksen maine- ja vastuullisuusmittarit liikkuvat hitaasti, mutta nyt olemme tutkitusti edistyneet haluamallemme tavalla eteenpäin, iloitsee Jormanainen.
Jormanainen halusi kiittää tuottajia, joiden rooli on ollut erittäin suuri myös kestävyysmatkassa.
– Esimerkiksi Birdlife-yhteistyö näkyy kuluttajille asti ja siitä kiitos kuuluu tuottajille ja koko tiimille tämän yhteistyön edistämisessä, kiitteli Jormanainen.
– Ihmiset ovat jopa herkistyneet, kun olemme kertoneet pääskyjen määrän lisääntymisestä ja lintujen palaamisesta takaisin tiloille pesien tekemisen ansioista, hehkutti Lukkarinen.
Linda Lukkarinen piti tärkeänä Arla-brändin vahvistamista ja ”paikan löytämistä suomalaisten sydä -
Paulina Koskenniemi johti puhetta tuottajaedustajiston kokouksessa.
”Birdlife-yhteistyö näkyy kuluttajille asti ja siitä kiitos kuuluu tuottajille ja koko tiimille tämän yhteistyön edistämisessä.”
Arlan markkinoinnin brändija vastuullisuuspäällikkö Linda Lukkarinen.
missä”. Tätä varten myös Arlan näkyvyyttä vahvistetaan muun muassa uudistamalla pakkauksia ja lisäämällä niihin ”suomalaisuutta” eri tavoin.
– Arla Luonto+ -tuotteissa pakkausuudistus on tehty ensimmäisenä ja seuraavana ovat olleet Arla Lempi -tuotteet, kertoi Lukkarinen.
Arla oli mukana myös Masked Singerissä, ja ohjelmassa mukana ollut Luonto+ lintuhahmo sai äänestyksessä kymmeniä tuhansia ääniä. Hahmon nimeksi tuli Tirppa
Tuottajien hyvinvointi puhutti
Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajia puhutti myös tuottajien hyvinvointi, sillä koko yhteiskunnassa keskustellaan jaksamisesta ja se näkyy myös tuottajilla. Tulevaisuuden tuottajiin todettiin yhdessä tarvetta panostaa ja lisäksi pohdittiin, miten innostaa heitä alalle.
Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arlalta ja toimitusjohtaja Risto Koski kertoivat, että Arla Akatemian lisäksi ensi vuonna tarjotaan myös lisää pienryhmätoimintaa, ns. ”pyöreän pöydän keskusteluja” ja annetaan nuorille tuottajille mahdollisuuksia tutustua Arlan toimintaan niin Suomessa kuin ulkomailla.
Kokouksessa puhetta johti varapuheenjohtaja Paulina Koskenniemi .
Aamupalakiertue saapui Arlalle Sipooseen
Tänä syksynä Arlan aloittamalla
Aamupala on asenne -kampanjalla muistutetaan suomalaisia aamiaisesta, sillä vain 40 prosenttia nuorista ja puolet aikuisista syö aamupalan.
Aika harva siis. Arla kannustaa kaikkia ottamaan aamupalan asenteeksi.
Miksi? Kun syö aamupalan, yksinkertaisesti voi paremmin.
SIRPA RINNE
Kampanja on alkua Arlan uudelle Elämännälkäisille-konseptille. Sen avulla vahvistetaan pitäjänteisesti suomalaisten kuvaa Arlasta. Tavoite on, että Arla tunnistetaan sopivasti hauskaksi ja sellaiseksi, jonka elämännälkäiset eli kokeilunhaluiset, eri puolilla Suomea asuvat ja mieleltään urbaanit ihmiset kokevat omakseen. Aamupala on asenne -kiertue on käynyt syksyn aikana yhteensä kymmenessä eri paikassa. Kiertueen keltainen ständi on jo piristänyt töihin kiirehtiviä Helsingissä,
Espoossa, Turussa ja Tampereella. Valtava määrä ihmisiä on poikennut testaamassa aamupalatuotteitamme ja vaihtamassa muutaman sanan kiertuetiimimme kanssa. Nyt oli Sipoon vuoro.
”Olemme tavanneet yli miljoona suomalaista”
– Asetimme tavoitteeksi tavata tänä vuonna miljoona suomalaista. Aluksi tavoite tuntui hurjan suurelta. Olemme kuitenkin onnistuneet erinomaisesti, sillä tavoite on jo ylitetty reilusti. Siellä, missä olemme olleet, on aina ollut mukaansa tempaava tunnelma, kertoo markkinointijohtaja Kati Janhunen .
Marraskuussa energinen Aamupala on asenne -tiimimme myynnistä ja markkinoinnista tapasi asiakkaita K-Team Päivillä. Syyskuussa aamupalaa tarjottiin työmatkalaisille ja kaikille muillekin muun muassa Kampin keskusympyrässä sekä Triplassa Helsingissä.
MaatalousKonemessuilla ennätysyleisö
MaatalousKonemessut tarjosivat 17. – 19.10. Helsingin Messukeskuksessa laajan kattauksen maa- ja metsätalousalan koneita, palveluja ja laitteita alan ammattilaisille. Messuihin osallistui ennätysmäärä näytteilleasettajia ja kävijöitä.
MaatalousKonemessuille osallistui 483 näytteilleasettajaa ja kävijöitä oli 18 768. Edellisellä kerralla vuonna 2022 MaatalousKonemessuilla vieraili 16 961 kävijää ja näytteilleasettajia oli 414. – Messujärjestäjän kannalta nyt kolmatta kertaa järjestetyt MaatalousKonemessut onnistuivat erinomaisesti. Messuilla viivyttiin pitkään ja useilla osastoilla kiiteltiin tapahtuman ammattimaisuutta ja kaupallisuutta, kertoo Leo Potkonen Helsingin Messukeskuksesta.
– Uskon, että tapahtuma omalta
osaltaan toi positiivista virettä maaja metsätalousalalle. Tiedolla päästään pitkälle, ja vain investoimalla entistä parempiin koneisiin päästään myös parempiin tuloksiin. Innovaatiotori rakentui nyt neljättä kertaa. Konseptia on kehitet-
ty joka vuosi lisää. Nyt mukana oli 26 innovaatiohanketoimijaa ja Innovaatiotorin ympärillä useita startup-yrityksiä ja muita innovatiivisia pienempiä yrityksiä.
– Saimme paljon hyvää palautetta erityisesti yrityksiltä. He hyötyivät innovaatiokeskittymästä paljon. Kävijät olivat kiinnostuneita hankkeista ja messuilla luotiin paljon kehittäjä- mutta myös maanviljelijäkontakteja. Innovaatiohankkeita tarvitaan ehdottomasti alan uudistumisessa ja varsinkin sopeutumisessa globaaleihin haasteisiin, toteaa verkostokoordinaattori
Tuija Kallio Maaseutuverkostosta, joka oli päävastuussa Innovaatiotorin kokoamisesta.
Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajia vieraili runsaasti messuilla. Seuraavan kerran Arlaryhmällä on oma osasto perinteisillä Sarka-messuilla Seinäjoella 31.1.–1.2.2025.
Väkirehua ja kivennäisiä analyyseihin perustuen!
Hyvä rehu - parempi tuotos!
Parasta ja taloudellisinta on, että eläinten tarvitsemat kivennäiset ja hivenet löytyvät karkearehusta jo valmiiksi! Tarkistuta rehun ravintosisältö meillä ja lisää väkirehua ja kivennäisiä analyyseihin perustuen!
Muista tilata kivennäisten määritykset perinteisen NIR analyysin yhteydessä!
Hyvää Suomesta – nyt myös rehuissa
Suomalaisena rehutehtaana saimme
Hyvää Suomesta -merkin käyttöoikeuden rehuillemme. Pohjan-Tähti- ja Pohjan-Tähti II -rehuissa sekä Tähti-Poro-rehuissa toteutuvat Hyvää Suomesta -merkin tiukat raaka-aineen kotimaisuusvaatimukset.
Utajärvellä valmistetut ja pakatut rehut pohjautuvatkin syvästi arvostamillemme suomalaisen maatalouden ja luonnon antimille.
Hyvää Suomesta -merkki on käytössä jo Kinnusen Myllyn jauhoilla. Olemme iloisia, että merkin laajeneminen eläintenruokiin antaa meille mahdollisuuden viestiä virallisesti ja luotettavasti rehujemme kotimaisuudesta.
Joulukuussa kaupan päälle pipo ja kalenteri!
Kun tilaat joulukuussa vähintään 3 tonnin rehutoimituksen, saat kaupan päälle Kinnusen Myllyn kalenterin ja pipon. Mustassa pipossa on tyylikäs Kinnusen Mylly -brodeeraus.
Pohjan-Tähti karjasi parhaaksi
Pohjan-Tähti-rehut hyödyntävät kotimaisten raakaaineiden täyden potentiaalin: ne pohjautuvat kotimaiseen herneeseen, ohraan ja kauraan.
• Raaka-aineita, joilla todettu syntyvän vähemmän metaanituotantoa
• Lisätty pötsiä puskuroivaa soodaa
• Erillisruokintaan tai robotille
Pohjan-Tähti
Energia- ja valkuaispitoinen täydennysrehu lypsykarjalle.
ME
13,4
MJ/kgka
RV g/kg 215
Pohjan-Tähti II Korkeaenerginen ja kohtuullisesti valkuaista sisältävä lypsykarjan täydennysrehu.
ME
13,5
MJ/kgka
Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tehdä tilasi tavoitteista totta. Ratkaisumme perustuvat aina vankkaan ruokintaosaamiseen, korkealaatuiseen kotimaiseen viljaan sekä tinkimättömyyteen karjan hyvinvointia kohtaan. Kinnusen Tähti-rehut valmistaa perheyrityksemme Kinnusen Mylly Oy Utajärvellä.
200
RV g/kg
lähetäsähköpostia etunimi.sukunimi@ kinnusenmylly.fitai jätätarjouspyyntö kotisivuillamme
Kaisa
Eeva-Kaisa
Juha Kostekivi
Maarit Hietanen
Uusi sähkökattila pienentää merkittävästi Arlan Sipoon meijerin
päästöjä
Arlan Sipoon meijerissä valmistui lähes kahdeksan metriä korkea sähkökattila. Sen tehtävänä on tuottaa korkealaatuista höyryä, jota tarvitaan jatkuvasti meijerin toiminnoissa. Kyseessä on Arlan kestävän kehityksen tavoitteita tukeva tärkeä investointi, joka pienentää merkittävästi Arlan oman toiminnan päästöjä.
Käyttöön otettava uusi sähkökattila tuottaa höyryä energiatehokkaasti sähkön avulla. Arla päivittää kuluvan syksyn aikana myös tehtaan sähköliittymän, mi -
kä parantaa sähkönsaannin toimintavarmuutta ja uusiutuvan energian käytön edellytyksiä. – Uuden sähköliittymän ja sähkökattilan myötä voimme vaihtaa höyryntuotannossa tarvitsemamme maakaasun vesivoimalla tuotettuun uusiu tuvaan sähköön, kertoo Arla Oy Suomen hankintapäällikkö Antti Tapiola .
Arla Oy Suomen hankintapäällikkö Antti Tapiola.
”Sähkökattila voi pienentää päästöjä yli 90 prosenttia” Kestävä kehitys on oleellinen osa Arlan Future26-strategiaa. Arlan
tavoitteena on vähentää oman toiminnan (scope 1 & 2) kasvihuonekaasupäästöjä 63 prosenttia ja arvoketjun (scope 3) päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta.
– Tärkeimmät keinot oman toiminnan päästöjen pienentämiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen. Uuden sähkökattilan hankinta on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, Tapiola sanoo.
Sähkökattilan avulla Arla voi pienentää oman toimintansa pääs -
SIRPA RINNE
töjä jopa yli 90 prosenttia vuoden 2015 tasoon verrattuna. Sähkökattilan käyttöönoton myötä Arla saavuttaa Suomessa Arla-konsernin asettaman päästövähennystavoitteen reilusti etuajassa ja jopa ylittää sen.
– Tämä on meille hyvin merkityksellinen ympäristöteko. Uudistuksen myötä tuotantolaitoksemme toimii kokonaan uusiutuvalla energialla, Tapiola iloitsee.
Finess Energyn Arlalle toimittama uusi sähkökattila sijoitetaan Sipoon meijerissä erilliseen energiarakennukseen. Korkeuksiin ko -
”Uudistuksen myötä tuotantolaitoksemme toimii kokonaan uusiutuvalla energialla.”
hoava sähkökattila saa oman lisärakennuksen, jossa teräspintainen laite tuottaa Arlalle höyryä viikon jokaisena päivänä. Höyry on tärkeä työväline monissa elintarviketeollisuuden prosesseissa. Sipoon meijerissä höyryä tarvitaan jatkuvasti
tuotteiden lämpökäsittelyyn ja rakennusten lämmittämiseen.
Esimerkiksi UHT-maito kuumennetaan korkeaan lämpötilaan hyvin nopeasti, jonka ansiosta se säilyy huoneenlämmössä avaamattomassa purkissa.
Jenni Harmaajärvi on valittu MTK:n maitovaliokunnan jäseneksi. Aktiivinen nainen toimii tällä hetkellä myös Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen jäsenenä.
Jenni Harmaajärvi perää oikeudenmukaisempaa tulonjakoa
TUOMAS KOIVUNIEMI
Kankaanpääläinen luomumaitotilan emäntä ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen jäsen
Jenni Harmaajärvi on valittu edustajaksi MTK:n maitovaliokuntaan. Harmaajärvi otti vastuun Vihteljärven kylässä sijaitsevan kotitilansa hoidosta yhdessä miehensä Rikun kanssa viisitoista vuotta sitten. – Opiskelin nuorena Ypäjällä hevostenhoitajaksi ja ravivalmentajaksi. Sen jälkeen työskentelin 2000-luvun taitteessa ravihevosten parissa Suomessa, Itävallassa ja Saksassa. Jonkin verran ajoin myös kilpaa, Jenni Harmaajärvi, 46, kertoo.
Myöhemmin Harmaajärvi on opiskellut tradenomiksikin. Kun pariskunta aloitti tilanpidon Vihteljärvellä, ”kumpikaan meistä ei
osannut lypsää”.
– Kaikki kokeilut ja virheet on näin ollen tehty itse, hän naurahtaa nyt.
Luomutila vuodesta 2017
Harmaajärvien omistaman Maunulan tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 2015 lähtien ja naudat vuodesta 2017 lukien. Yhden robotin maitotilalla on tällä hetkellä reilu 60 lehmää. Nurmea ja viljaa on kaikkineen viljelyksessä 140 hehtaarin verran.
Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajajoukkoon tila liittyi seitsemän vuotta sitten. Aktiivisena kehittäjänä ja tiimipelaajana tunnettu Harmaajärvi on ehtinyt olla ennen puolitoista vuotta sitten alkanutta hallituspestiä jäsenenä meijerin hallintoneuvostos -
Jenni ja Riku Harmaajärvi ottivat vastuun Jennin kotitilan hoidosta viisitoista vuotta sitten. Luomutuotannossa tila on ollut kokonaan vuodesta 2017 lukien.
Tuomas Koivuniemi
sa (2020–23) ja edustajistossakin (2019–20).
Jenni Harmaajärvi toteaa, että he ovat ”olleet tosi tyytyväisiä Hämeenlinnan Osuusmeijeriin”.
– Toiminta on avointa ja tuottajalähtöistä. Kun menet meijerille, siellä on ystävällinen vastaanotto. Ja jos arjen työssä tulee eteen jokin kysymys, meijeriltä saa aina jonkun suoraan puhelimella kiinni, joka neuvoo ja antaa vastauksia. Tuottajan ääni pääsee kuulumaan, hän kiittelee.
Maitoala voisi olla merkittävämpi työllistäjä Maitoalan edunvalvonnassa hän näkee tärkeänä huolehtimisen siitä, että koko maassa pystytään jatkossakin tuottamaan maitoa. Harmaajärven mukaan maitoala voisi olla nykyistä merkittävämpi työllistäjä, jos tilat pärjäisivät taloudellisesti paremmin työtunteihin nähden.
– Maidontuotanto sitoo yrittäjäpariskunnan 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemänä päivänä viikossa. Meidän tilalla, rehuntekoa lukuunottamatta, työt tehdään pääosin kahdestaan. Kesällä on yksi osa-aikainen työntekijä. Toki tämänkin kokoisella tilalla voisi olla tarvetta vakityöntekijälle, sillä hommia riittäisi kyllä.
Kaupan asema ja huoltovarmuus
Harmaaajärvi peräänkuuluttaa oikeudenmukaisempaa tulonjakoa tuottajien, teollisuuden ja kaupan kesken. Tällä hetkellä kaupalla on ”kova siivu tuotteen hinnasta ja katteesta”.
– Kaupan vahvaa asemaa pitäisi purkaa ja valtiovallan pitäisi siihen puuttua. Oikeudenmukainen tulonjako on elinvoimakysymys tiloille.
Maailmantilanne on nostanut viime vuosina esiin Suomen huoltovarmuuden tärkeyden. Kotimainen ruoantuotanto on maan huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden näkökulmasta tässä suhteessa olennainen tekijä.
– Mahdolliseen kriisitilanteeseen pitäisi varautua jo etukäteen
”Maidontuotanto sitoo yrittäjäpariskunnan 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemänä päivänä viikossa.”
Jenni Harmaajärven mukaan suomalaiset tuottajat pitävät hyvää huolta eläimistään ja tuotantoolosuhteistaan. Tuottajat ovat myös jatkuvasti halukkaita oppimaan uutta muun muassa eläintensä lajinmukaisesta käyttäytymisestä, joka on suorassa yhteydessä eläinten hyvinvointiin.
varmistamalla, että meillä säilyy oma, vahva elintarviketuotanto.
Jenni Harmaajärvi muistuttaa, että elintarvike- ja rehuteollisuuden lisäksi maito- ja maatalous luovat työtä kone- ja laitekaupalle, maanrakennus- ja rakennussektorille sekä useille muille pk-yrityksille.
– Politiikassa on oltu liian arkoja puolustamaan maitoalaa ja maataloutta. Jokainen ihminen syö joka päivä, joten päättäjien tulisi ymmärtää alan merkitys. Siksi tuottajien edunvalvonnassa tulee olla täpäkkänä, hän sanoo.
Tilat kaipaavat EU:lta pitkäjänteisyyttä Suomalaisen maito- ja maatalouden elinvoimaan ja edellytyksiin vaikuttaa voimakkaasti myös Euroopan unioni. Harmaajärven
mielestä EU:n tuki- ja maatalouspolitiikka on tällä hetkellä lyhytjänteistä – ”hirveää siksakkia”.
– EU:n päätöksissä tulisi olla pitkäjänteisyyttä, eikä jokaisen muoti-ilmiön perässä voida juosta. Nyt monessa asiassa on käynyt niin. Euroopan unionin maatalouspolitiikassa pitäisi hänen mielestään huomioida paremmin jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet.
– Maidontuotantohan sopii hyvin Suomeen, koska täällä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa nurmea, hän sanoo.
Suomessakin tuottajia on puhuttanut paljon EU:n metsäkatoasetus, joka on osa unionin ennallistamis- ja ympäristöpolitiikkaa. Euroopassa aikoinaan työskennelleen naisen mielestä Suomen met-
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Maidon laatu:
• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta
• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille
• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Taloudellisuus:
• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta
• Kysy lisätiedot myyjältä
HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY
Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172
Tomi Mustasalo 041 440 1176
Veli Pekka Poutanen 041 440 1179
Jani Pasanen 044 060 5305
Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177
Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020
Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552
Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756
Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175
Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Tuomas
Koivuniemi
sien tilannetta ei voi missään tapauksessa verrata Keski-Eurooppaan.
– Muualla Euroopassa on hakattu metsät pois jo satoja vuosia sitten. Muissa EU-maissa voitaisiin ottaa mallia suomalaisten tavasta huolehtia ja hoitaa metsiään, hän sanoo.
Samat kriteerit tuontiruoallekin
Elintarvike- ja maataloustuotteet ovat keskeinen osa maailmankauppaa. Harmaajärvi perää Suomeen tuotavilta elintarviketuotteilta sitoutumista samanlaisiin hygieniaja tuotantokriteereihin, mitkä koskevat kotimaistakin tuotantoa.
– Olemme eri viivalla, mutta kilpailemme samoilla markkinoilla. Suomeen tuotavien elintarvikkeiden tulisi olla tuotettu samoilla ehdoilla, kuin mitä vaaditaan kotimaisiltakin elintarvikkeilta.
Harmaajärvi toteaa, että esimerkiksi Saksassa viljaa tuleennutetaan glyfosaatilla ja viljasta valmistetaan leipää. Suomessa glyfosaattia ei saa käyttää viljan tuleennuttamiseen.
– Kun kuluttaja ostaa ulkomail-
ta tuotua leipää, jonka raaka-aine on tuleennutettu glyfosaatilla, sitä voi miettiä, onko sitä myös lopputuotteessa?
Eläinten hyvinvointi tilojen sydämen asia
Kankaanpääläistuottaja muistuttaa, että suomalainen maito- ja maatalousala sekä tilat ovat panostaneet eläinten hyvinvointiin, tuotteiden jäljitettävyyteen ja luonnonmonimuotoisuuden huo -
Jenni ja Riku Harmaajärven tilalla on hyvätuottoisia lehmiä.
mioimiseen.
– Suomalaiset tuottajat pitävät hyvää huolta eläimistään ja tuotanto-olosuhteistaan. Tuottajat ovat myös jatkuvasti halukkaita oppimaan uutta muun muassa eläintensä lajinmukaisesta käyttäytymisestä, joka on suorassa yhteydessä eläinten hyvinvointiin. Tuottajat ovat myös halukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään, parantamaan energiatalouttaan sekä huomioimaan ja säilyttämään luonnon biodiversiteettiä.
Harmaajärven mukaan suomalaisten kuluttajien parissa arvostus ja kiinnostus maitoalaa kohtaan on kasvanut.
– Ihmisiä kiinnostaa, mistä maito tulee ja miten se on tuotettu.
Arla-ryhmän toimenpiteet muun muassa biodiversiteetin edistämisen ja tilojen hiilijalanjälkilaskennan osalta ovat tärkeitä tekoja kuluttajienkin suuntaan. Luomumaitotilan emäntä toteaa, että ryhmän luomua koskevat kriteerit ovat luomuehtoja korkeammat.
– Meidän tulisi tuoda vielä enemmän julki sitä vastuullista työtä, mitä maitotiloilla tehdään, hän päättää.
S-PSF140UCe
Esittelyssä uusin täyttökoneemme
Kone, joka takaa tuotteiden parhaan mahdollisen säilyvyyden kylmäjakelussa.
S-PSF140UCe varmistaa tuotteiden tuoreuden ja turvallisuuden kuluttajalle saakka. Optimoidut tuotevaihdot vähentävät ruokahävikkiä pakkaustapahtuman aikana. Automatisoidut pesut ja steriloinnit tuovat luotettavuutta ja takaavat helppokäyttöisyyden koneenkäyttäjille.
Lisätietoja osoitteessa: elopak.com
MaitoMehtälä Oy:n uuden pihattonavetan valmistuminen oli työvoitto
Ylivieskan Raudaskylällä vietettiin lokakuun puolivälin paikkeilla
MaitoMehtälä Oy:n uuden lypsykarjapihaton avajaisia. Laaksojen Maitokunnan tuottajiin kuuluvan maatilaosakeyhtiön ruorissa on tällä hetkellä kolmas sukupolvi –serkukset Katja Männistö sekä Anna-Riina Savolainen miehensä J ussi Savolaisen kanssa.
Edellisten sukupolvien työn jatkaminen ei alun pitäen ollut Anna-Riinan ja Katjan urahaaveissa. Anna-Riina suunnitteli ryhtyvänsä käsityöartesaaniksi, mutta siskon mies kannusti lähtemään opiskelemaan agrologiksi Iisalmeen. – Opinnot alkoivat Iisalmessa 2007 ja sieltä löytyi Jussikin, joka aloitti opiskelut samaan aikaan, Anna-Riina Savolainen kertoo.
Katja taas opiskeli Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ensin tradenomiksi englanninkieliseltä linjalta. Tämän jälkeen hän teki toimistotöitä, mutta veri veti maatalousalalle. Katja aloitti amk-agrologin opinnot niin ikään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa 2008 ja valmistui 2012. Valmistumisensa jälkeen hän oli töissä NHK-keskuksella.
Sukupolvenvaihdos osakeyhtiössä 2018
Suvun haltuun 1936 tulleella tilalla on alusta lähtien tuotettu maitoa. Naisten isät, veljekset Martti ja Esko Männistö isännöivät maitotilaa 1980-luvulta saakka.
Maidontuotannon jatkamisen osalta tilalla oltiin tienhaarassa 2000-luvun taitteessa, kun veljekset pohtivat robotin laittamista
”Oli selvää, että jos maidontuotantoa halutaan jatkaa, uusi navetta oli tarpeen.”
vuonna 1986 rakennettuun navettaan tai maidontuotannon lopettamista kokonaan.
Anna-Riina ja Jussi valmistuivat agrologeiksi viitisentoista vuotta sitten. Samalla Jussi aloitti työt Männistön maitotilalla. Tila yhtiöitettiin MaitoMehtälä Oy:ksi vuonna 2012. Sukupolvenvaihdos yhtiössä tehtiin joulukuussa 2018, minkä myötä osakkaiksi tulivat Katja, Anna-Riina ja Jussi.
– Pari vuotta ennen sukupolvenvaihdosta tulimme töihin tilalle Anna-Riinan kanssa, jotta nähdään, miten homma toimii, Katja Männistö kertoo.
Valitukset viivästyttivät
MaitoMehtälän toimitusjohtajana on Jussi. Kolmikon mukaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen alettiin suunnittelemaan uuden pihattonavetan rakentamista vuoden 2019 alussa.
– Vanha navetta oli hajoamassa käsiin. Navetassa oli 68 lypsävää ja lisäksi muuta karjaa. Oli selvää, että jos maidontuotantoa halutaan jatkaa, uusi navetta oli tarpeen, Jussi Savolainen sanoo.
Uutta pihattonavettaa kaavailtiin rakennettavaksi tilakeskuksen yhteyteen Raudaskylällä. Navetan rakennusluvasta ja suunnittelutarveratkaisusta valitettiin hallintooikeuteen, mikä viivästytti hankkeen aloittamista.
– Valitusten vuoksi uusi navetta rakennettiin tänne kahden kilometrin päähän tilakeskuksesta Välikyläntien varteen, Jussi Savolainen kertoo.
Kustannustason nousu toi mutkia
Uuden navetan rakentamissuunnitelmiin toivat mutkia myös 2020 iskenyt koronapandemia ja vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota. Molemmat vaikuttivat rakentamisen kustannustason nousuun.
Lupaprosessien ja investointitukipäätöksen saamisen sekä lainaneuvottelujen jälkeen MaitoMehtälän navettahanke siirtyi suunnitelmista käytäntöön kuluvan vuoden maaliskuussa. Navetan rakennuspaikalle tuotiin 300 beto -
TUOMAS KOIVUNIEMI
nipaalua paalutusta varten ja runsaasti hiekkaa.
Kevään aikana tehtiin pohja-, piha- ja tietyöt valmiiksi.
– Timpurit tulivat vääntämän rautoja toukokuun alussa. Seuraavat puolitoista kuukautta tehtiinkin sitten 14–17-tuntisia päiviä Juhannukseen saakka, kunnes tilanne vähän tasaantui. Parhaimmillaan paikan päällä töissä oli parikymmentä ihmistä – maanrakentajia, NHK:n rakennusmiehiä sekä LVI-, sähkö- ja kalusteasentajia, kolmikko kertoo.
Vahva usko maidontuotannon tulevaisuuteen
Kolmikko kertoo, että lokakuussa valmistuneen 2 270-neliöisen ja kahden robotin pihattonavetan kustannusarvio oli 2,28 miljoonaa euroa. Rakennuskustannusten nousu johti kuitenkin siihen, että laakasiilot, vasikkala ja komponenttivarastot rakennetaan myöhemmin.
Uuteen navettaan siirtyi lokakuun puolivälissä 68 lehmää. Rakennus on suunniteltu siten, että sitä on mahdollisuus laajen -
taa myöhemmin 3–4 robotin navetaksi.
– Vanha navetta kylällä on tarkoitus remontoida hiehoja varten, Jussi Savolainen kertoo.
MaitoMehtälän kolmikko uskoo lujasti maidontuotannon tulevaisuuteen.
– Luotamme siihen, että maidontuotannolla on tulevaisuutta, vaikka pitkähän tämän investoinnin takaisinmaksuaika on. Tuottajina tietysti toiveena on, että maidonhinta tulevaisuudessa nousisi, he toteavat.
Katja Männistö, Jussi ja Anna-Riina Savolainen toteavat, että uusi pihattonavetta on suunniteltu niin, että sitä voidaan myöhemmin laajentaa.
MaitoMehtälän 2 270-neliöisen navetan kustannusarvio oli 2,28 miljoonaa euroa.
Kuulumisia kansainvälisestä maitotilojen vertailusta
Kansainvälinen maatilojen vertailuverkosto IFCN (International Farm Comparison Network) on julkaissut vuoden 2023 taloudellisen vertailun tulokset yli viidestäkymmenestä eri maasta. Verkoston antiin kuuluu myös markkinoiden analyysi, jonka vahvuutena on se, että se perustuu koko ketjun analysointiin alkaen maatilojen taloudellisesta tilanteesta aina eri maiden kulutustrendeihin asti.
Vuosina 2022 ja 2023 maitotilat tekivät lopulta hyviä tuloksia, mutta tilojen välinen vaihtelu on kasvanut aiempaa suuremmaksi. Hankalimmassa asemassa ovat olleet tilat, joilla panosten hankinnat ovat osuneet sattumalta tai maksuvalmiustilanteen pakottamana huonoon hetkeen, ja toisaalta korkokustannusten kanssa kipuilleet tilat.
Keskimääräinen laskennallinen yrittäjätulo oli sekä Suomessa että verrokkimaissa kuitenkin keskimääräistä parempi takavuosien keskiarvoon verrattuna.
Suomen tyyppitiloilla yrittäjätulo oli vuonna 2023 kohtuullinen, etenkin vahvan maidon keskihinnan ansiosta. Kustannuksissa Suomen kilpailukykyä haittaavat etenkin verrokkimaita korkeammat konekustannukset ja muut kustannukset, joka koostuu pienemmistä mutta yhteensä merkittäväksi kumuloituvista eristä kuten vuokrista, vakuutuksista sekä kaikista muista vähennyskelpoisiksi kirjatuista tilakeskuksen menoista.
Tanskassa hyvä tulos oli etenkin suuren karjakoon ja sen myötä tuotettua litraa kohden pienten kiinteiden kustannusten ansiota, kun taas Puolan tyypillisen tilan tuotanto perustuu jo lähtökohtaisesti
mataliin kiinteisiin kustannuksiin ja edulliseen työpanokseen. On kuitenkin huomattava, että sinällään vertailukelpoisella yrittäjätulolla maksetaan esimerkiksi lainojen lyhennykset ja tällä vertailutavalla myös oman ja vieraan työvoiman palkkakustannukset, joten tilojen taustalla on huomattava merkitys lopulliseen taloudelliseen asemaan.
Kysyntä palautui inflaation jälkeen
Maailman väkiluvun kasvu ja kehittyvien maiden vaurastuminen
ovat kasvattaneet maidon globaalia kysyntää pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa.
Näistä ostovoiman kasvulla, eli per capita -kulutuksella on ollut hieman suurempi merkitys noin 1,5 %. Globaalin inflaation poikkeusvuonna 2022 etenkin Kaakkois-Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan inflaatio painoi ostovoimaa ja kysynnän kasvu heikkeni koko 2000-luvun heikoimmaksi. Vuonna 2023 kysyntä kuitenkin palautui valtaosassa kuluttajamaista, etenkin Kiinassa ja Intiassa sekä Brasiliassa normaalille kasvuuralle. Myös Yhdysvalloissa percapita kulutuksen kasvu oli lähes 2 % tuntumassa, kun taas EU:ssa kysyntä vähentyi yli 2 prosenttia, etupäässä Saksan ja Ranskan vanavedessä.
Suomessa kysyntä on ollut kokonaisuudessaan melko vakaata.
Globaalissa hintatasossa nousuvirettä
Globaali hintataso määräytyy kysynnän ja tuotannon kasvun tasapainon perusteella. Tuotannon palautuminen inflaation aiheuttamasta shokista ei ole kaikkialla edennyt samalla tavalla.
Tuotantoon globaalilla tasolla vaikuttavista tekijöistä IFCN listaa kasvavat yhteiskuntien asettamat kestävyysvaatimukset, epävakaat makroekonomiset olosuhteet ja epätasaisen palautumisen inflaatioshokista, sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja geopoliittisen epävakauden.
Maailmanmarkkinahinnoissa on ollut vuonna 2024 jälleen nousuvirettä, jonka taustalla on etenkin voin vahva kysyntä, mutta toisaalta tuotannon haasteet vastata kysyntään keskeisimmissä vientimaissa kuten EU:ssa (edelleen korkeat tuotantopanosten hinnat sekä ym -
päristörajoitteet), Yhdysvalloissa (eläinmäärän ja -terveyden haasteet), tai Uudessa Seelannissa (eläinmäärä ja sääolosuhteet).
Välillisesti globaaleilla hinnoilla on vaikutusta kansallisiin tuottajahintoihin myös kotimarkkinoilla.
Euroopan näkymät EU-27 alueella on kaksi toisistaan hieman poikkeavaa ryhmää: vanhojen jäsenmaiden ryhmä EU-14 (ennen vuotta 2004 liittyneet), jossa tuotanto on hieman laskenut eikä investointien määrä enää aina korvaa luopujilta vapautuvaa tilaa.
Tämä kehitys on alkanut näkyä esimerkiksi Saksassa. Toisaalta on hieman uudempien jäsenmaiden ryhmä EU-13, jossa tuotantoa
Suomen tyyppitiloilla yrittäjätulo oli vuonna 2023 kohtuullinen, etenkin vahvan maidon keskihinnan ansiosta.
on mahdollista kasvattaa paitsi investoinneilla, myös tuottavuuden kautta.
Suomi kuuluu kokonaistuotannon kehityksen näkökulmasta vanhojen jäsenmaiden viiteryhmään.
Eräiden vertailumaiden tulokset vuodelta 2023
Positiivista kuitenkin on, että meillä kotimarkkinoiden kysyntä on vakaa ja monet perusasiat tuotannon näkökulmasta ovat varsin hyvällä tolalla. Haasteista huolimatta suhteellinen asema oman viiteryhmämme sisällä ei ole ainakaan heikentymässä.
OLLI NISKANEN Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Maidon hinta
Eläinten ja lihan myynti
Tuet
Muut tulot
Rehukustannukset (ostorehut, lannoitteet, siemenet ja kasvinsuojelu)
Koneet (huolto, poisto ja urakointi)
Rakennukset (huolto ja poisto)
Muut juoksevat rahamenot
Yrittäjätulo (korvaus omalle työlle ja pääomalle)
Lähde: Luke
Arla-ryhmä yhteistyöhön Ähtäri Zoon kanssa
rla-ryhmä on sopinut yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtärin
Eläinpuiston (Ähtäri Zoo) kanssa.
Eläinpuiston toimitusjohtajan Arja Väliahon mukaan yhteistyöryhmän tuottajat saavat hotelli Mesikämmenen majoituksesta 20 prosentin alennuksen. Seinäjoella tammikuussa järjestettävien Sarka-messujen aikaan majoitusalennuksen lisäksi tuottajavieraat pääsevät keilaamaan hotellin keilaradalle ilmaiseksi.
– Kahden aikuisen ja kahden lapsen majoitus maksaa 279, mutta alennus huomioiden hinta on 224 euroa. Majoitus sisältää aamiaisen, kahden päivän liput eläinpuistoon ja farmille sekä liput kylpylään, toimitusjohtaja vinkkaa.
Väliaho muistuttaa, että majoitusvarausta tehtäessä tulee mainita Arla-yhteistyö.
– Ähtäri Zoon toiminnoissa käytetään Arlan tuotteita, jotka on valittu kilpailutuksen kautta ja sopi -
mukset ovat toistaiseksi voimassa olevia.
Ähtärin matkailukeskittymä
Ähtärin eläinpuisto juhli viime vuonna viisikymmenvuotistaivaltaan. Eläinpuisto sai vuonna 1976 rinnalleen hotelli-kylpylän. Nyt hotellissa on keilahallikin. Alueen ympärille on syntynyt laaja matkailukeskittymä, sillä majoituspaikkoja on tuhat kappaletta useaan eri makuun – hotellissa on 101 huonetta, chalet- ja resort-huoneistoja sekä
Toimitusjohtaja
Arja Väliahon mukaan Ähtäri
Zoossa käytetään Arlatuotteita.
Zoo-paketti
Majoitus Hotelli
Mesikämmenessä
Aamiainen
Kahden päivän liput
Eläinpuistoon ja Farmille
Liput uimahalli
Loiskeeseen
mökki- ja asuntovaunupaikkoja. – Eläinpuiston yhteydessä on lisäksi Flowpark-seikkailupuisto ja lähellä on golfkenttäkin. Myös Ähtäri-halli tarjoaa puitteet isompien tapahtumien järjestämiselle. Väliahon mukaan Ähtäri Zoon kävijämääräkeskiarvo on ollut viime vuosina noin 200 000 henkeä. Ähtäri on yksi oman maakunnan matkailukeskittymistä. Matkailun on arvioitu tuottavan alueelle tuloja noin 20 miljoonaa euroa. Matkailu on merkittävä työllistäjä.
Tarjoushinnat ovat
nettisivuiltamme.
Varaukset ja hintatiedustelut: sales@ahtarizoo.fi tai 030 62150. Mainitse varausta tehdessäsi
TUOMAS KOIVUNIEMI
– Meillä on eläinpuistossa 20 ja hotellissa 20 vakituista työntekijää. Sesonkiaikana touko-elokuussa alueella on töissä reipas 100 henkeä, hän kertoo.
Hyvät liikenneyhteydet ja sopivat etäisyydet
Ähtäri on sijainniltaan oivallisella paikalla. Eläinpuistosta on matkaa Seinäjoelle 80 kilometriä, Jyväskylään 100 kilometriä, Tampereelle 150 kilometriä ja Vaasaan 160 kilometriä.
– Olemme sopivalla etäisyydellä isoihin kaupunkiseutuihin nähden. Tänne on hyvät tieyhteydet Etelä-Suomesta ja Länsi-Suomesta, joista asiakkaita on varsinkin kesäsesongin aikaan. Eläinpuistoon pääsee lisäksi kiskobussilla Seinäjoen ja Jyväskylän suunnasta omalle pysäkille.
Väliahon mukaan Ähtäri Zoo tekee yhteistyötä kahden muun pohjalaisen matkailukohteen eli Keskisen Kyläkaupasta tunnetun Tuurin ja Kauhavalla sijaitsevan Powerpark-huvipuiston kanssa.
– Molemmat ovat tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa teemme lip -
Arla-ryhmän tuottajilla on mahdollisuus saada hotelli Mesikämmenen majoituksesta 20 prosentin alennus tunnuksella ”Arla”.
on
Ähtärin eläinpuiston ympärillä on tuhatkunta majoituspaikkaa.
pupakettiyhteistyötä. Kaikilla kolmella toimijalla on samat kohderyhmätkin – perheet.
Lasten ja nuorten ympäristökasvatusta
Ähtäri Zoo on jäsenenä Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestössä (EAZA), minkä kautta se osallistuu eläinlajien suojelutyöhön.
Väliahon mukaan eläinpuisto järjestää päiväkoti- ja koululaislapsille luontokoulua, missä opetetaan tulevaisuuden sukupolville, miten luonnossa ja luonnoneläinten kanssa käyttäydytään sekä millaista on eläinten luonnonmukainen elämä. Osa tätä ympäristökasvatustyötä on kertoa kestävän kehityksen merkityksestä ja ilmaston lämpenemisen vaikutusista.
– Olemme lisäksi mukana Metsähallituksen Metsäpeura life -hankkeessa.
Metsäpeura-hankkeen tarkoituksena on ollut palauttaa metsäpeura takaisin Suomenselän alueelle.
Hyvinvoinnista huolehditaan Ähtärin eläinpuistossa on tällä hetkellä 55 lajin edustajia. Harvinaisimpia siellä nähtävillä olevia lajeja ovat lumileopardit ja punapandat sekä uhanalainen valkoturpakauris. Eläimistä pidetään tarkasti huolta.
– Jokainen eläin on rekisteröity. Läänineläinlääkäri käy vuosittain tarkastuskierroksilla ja eläinten hyvinvointi on tarkassa valvonnassa.
Hotellin yhteydessä
keilahalli, joka on majoittujien käytössä.
Tuomas Koivuniemi
Ruoantuotannon ”pitkän aikavälin strategian visioon” pääsi ottamaan kantaa
SAMI KILPELÄINEN
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan kansallista ruuantuotannon strategiaa vuoteen 2040. Visiona on: Erinomaista ruokaa maailman kestävimmästä ruokajärjestelmästä! Strategia laaditaan asiantuntijayhteistyönä ja laajasti osallistavana prosessina.
Kaikilla suomalaisilla oli mahdollisuus kertoa näkemyksensä ruoantuotannon pitkän aikavälin visiosta ja kolmesta päämäärästä otakantaa.fi -verkkosivuilla.
Visio käsitellään joulukuussa puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmässä ja se toimii pohjana talven ja kevään strategiaprosessille. Visiota voidaan vielä tarkentaa ja muotoilla, jos pitkän aikavälin tilannekuva muuttuu strategiaprosessin aikana.
– Oli tärkeää saada visioon runsaasti sidosryhmien kommentteja. Visio on pohja ensi talven strategiaprosessille ja strategisten painopisteiden muotoilulle, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen
– Strategiatyölle on ladattu paljon odotuksia. Suuntaviivoja odotetaan muun muassa seuraavan CAP-kauden valmisteluun, painottaa valtiosihteeri Päivi Nerg
Nerg on Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -hallitusohjelmakokonaisuuden ohjausryhmän puheenjohtaja.
Vision kommentointi oli auki otakantaa.fi -palvelussa lokakuun loppuun asti. Strategiaprosessi on avoin ja muun muassa asiantuntijatyöpajojen tarkemmat aikataulut ilmoitetaan vielä marraskuussa. Ruokastrategian visiotyö käynnistyi sidosryhmätyöpajalla toukokuussa ja jatkui heinäkuussa Farmari-messuilla. Visiotyön taustana käytettiin Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin julkaisemaa (2023) Suomalaisen ruokajärjestelmän visiota sekä Ruokapoliittisen selonteon (2017) visiota.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen on toiminut myös maitoalan edunvalvojana 1990–2000 -luvulla MTKn SLCn ja Pellervon toimistossa Brysselissä kotieläinasiamiehenä
Edelläkävijän
kannattavaan tuotantoon
Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Varmista kuivikkeen saatavuus EYS-separaattoreilla
Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.
Kysy lisää, mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.
Säästä kuivikekustannuksissa
Lietteen pumppaukseen LMJ-pumput
Laadukkaat ja toimintavarmat pumput lietteen pumppaamiseen 50 vuoden kokemuksella.
LIETEC® EMIX 100 -lietekuilusekoitin
Lietteen sekoittamiseen betonirilöiden alla. Mahtuu 30 mm leveästä ritilän raosta ja pystyy sekoittamaan 2 m syviä kuiluja.
���� Korkeussäädettävä työntötanko
���� 2,2 kW moottori, 16 A/400 VAC
���� Sekoitin lasketaan vinssillä, maksimisekoitussyvyys 100 cm
Emix 100 suorakäynnistyksellä
���� Sekoitusnopeus 452 kierr/min
���� Propellin sekoituskulma 15°
Emix 100 taajuusmuuttajaohjauksella
���� Säädettävä nopeus 0-452 kierr/min
���� Pyörimissuunnan mukaan tehostuva potkuri
KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME
INVESTOINTITUOTTEET
Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi
Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi
Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi
TUOTANTOTARVIKKEET
Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi
Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi
www.finnlacto.fi
Sami Kilpeläinen
HERKULLISTA JOULUA
AVAA MAKUJEN LAHJA CASTELLON
