Maitoa Suomesta 3/2023

Maitomarkkinoilla laskusuhdannetta

Pohjois-Suomessa hyvä nurmisato

Uusia laboratoriopalveluja suunnitteilla

UUDEN LELY-LYPSYROBOTIN OSTAJALLE LISÄLAITTEET -75 %

Tarjoamme Lely Astronaut -lisälaitteet nyt -75 % alennuksella uuden Lelylypsyrobotin ostajalle. Jos harkitset siirtymistä automaattilypsyyn, pohdit lypsyrobotin vaihtoa tai päivitystä uudempaan malliin, nyt on hyvä hetki toimia!

Lypsämisen toiminnallisuutta parantavia lisälaitteita ovat esimerkiksi MQC-C -solutestilaite, Lely Pura -höyrydesinfiointi, vaakalattia, Lely Qwes -tunnistimet ja maidon esijäähdytin. Tarjous on voimassa 29.11.2023 saakka.

Nostetaan malja maidontuotannolle

Lely Gaala on NHK:n Lely-lypsyrobottiasiakkaiden juhla, joka järjestetään perinteisesti Hämeenlinnassa 29.11.2023. Lely Gaalassa nautitaan hyvästä ruuasta ja seurasta sekä ennen kaikkea juhlitaan kotimaista maidontuotantoa ja palkitaan vuoden 2022 korkeimpia vuosituotoksia.

PÄÄKIRJOITUS

”Minä laitan maitoa lasiin”

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

14. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen

Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com

Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin:

050 3831755

Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset:

Minna Tamminen

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Meijerikatu 4

13100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT:

Arla Oy

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri

Laaksojen Maitokunta

Limingan Osuusmeijeri

Porlammin Osuusmeijeri

Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri

Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA:

Grano, Vaasa

KANNEN KUVA:

Tuomas Koivuniemi

SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Helsingissä järjestetyssä maito- ja maatalousasiantuntijoiden tapaamisessa oli paikalla kymmenen henkilöä. Pyysin ravintolan henkilökunnalta lounaalle maitoa, jonka ravintola järjesti hienosti tilaisuuteen. Kaikki eivät maitotuotteita pysty toki käyttämään, mutta monet meistä haluavat maitoa lasiin. Kymmenen hengen ryhmästä olin ainoa, joka kaatoi ruokajuomaksi maitoa lasiinsa. Maitoa ja maitotuotteita kulutetaan monella tavalla, mutta jos joudumme joka tilanteessa pyytämään maidon tilaisuuteen erikseen ja varsinkin, jos emme käytä maitoa, niin lienee turha valittaakaan maitojen kulutuksen laskusta. Mutta tilastojen valossa jotain tarvitsisi tehdä:

Vain 10 vuotta sitten vuonna 2012 Suomessa juotavien maitojen kulutus kasvoi –poikkeuksellisesti – yhdellä prosentilla ja maitoja kulutettiin yhteensä 694 miljoonaa litraa. Viime vuonna 2022 maitoja kulutettiin enää vain 495 miljoonaa litraa. Maitojen kulutus on laskenut 10 vuodessa hurjat 199 miljoonaa litraa. Se vastaa lähes Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajien yhteenlaskettua maitomäärää vuodessa.

Piimän kulutus on laskenut suhteellisesti vielä vauhdikkaammin. Kantarin keräämien vuositilastojen mukaan vuonna 2012 piimää kulutettiin yhteensä 62 miljoonaa litraa. Vuonna 2022 kulutus oli enää 39 miljoonaa litraa. Kulutuksesta hävisi 23 miljoonaa litraa. Monelle on syntynyt kuva, että jogurttien kulutus olisi kasvanut, mutta valitettavasti niiden kulutus on laskenut 126 miljoonasta kilosta 106 miljoonaan kiloon. Jogurttiin menee jokseenkin yksi litra maitoa, joten suomalaisten kuluttamana on jogurtin ja samalla maidon menekki sinnekin laskenut 20 miljoonaa kiloa.

Kulutus on kasvanut kermoissa (2 miljoonaa kiloa) ja merkittävästi muissa tuoreissa maitotuotteissa, joista jälkimmäisestä vertailulukuja ei vuodelta 2012 ole tilastoitu. Juustojen menekki on kasvanut 128 miljoonasta kilosta 140 miljoonaan kiloon, jota osin selittää maustamattomien rahkojen kuuluminen tähän kategoriaan. Juustokiloon menee keskimäärin vajaat 10 maitolitraa juustotyypistä riippuen. Rahkaan taasen vain reilut 3 maitolitraa.

Maitotuotteiden menekki on kokonaisuutena pysynyt hallinnassa sen ansiosta, että juustot ja rahkat sekä rasvaiset tuotteet sisältävät kiloa kohden maitoa tai kermaa enemmän kuin kilo maitoa, piimää tai jogurttia. Rasvalle on markkinassa ollut jo varsin pitkään jatkunut vahva kysyntä. Maitotuotteiden näin nopea lasku 10 vuodessa ei selity luontaisella kehityksellä. Kulutuksen laskuun ovat varmuudella vaikuttaneet menekinedistämisen loppuminen kouluissa, päiväkodeissa ja neuvoloissa toimialan yhteisen Maito ja Terveys ry:n toiminnan ja sitä kautta EU:n menekinedistämisvarojen käytön loppumisen myötä, toisaalla ruokajuomien poistuminen lounaslistoilta useimmissa ravintoloissa ja kolmanneksi julkinen keskustelu, jossa maidon päälle on perusteettakin yritetty luoda ympäristö-, ilmasto- tai terveyshaittojen varjoa. Toki maitoja ovat haastaneet limut ja muut juomat sekä välipalatuotteet.

Maitoalan yhteistyö on historiassa ollut merkittävin teko maidon menestymiseen EU-Suomessa ja sitä ennen. Nyt yhteiskunnassa maitoalan ja maidontuottajien vahvat panostukset luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään tuotantotapaan ovat saamassa maitoalalle kuuluvaa oikeutettua huomiota. Huomio on kiinnitettävä kulutukseen. Kaikki eivät maitotuotteita pysty käyttämään, mutta monelle maitotuotteet voisivat entistä vahvemmin olla mukana pääaterioilla ja välipaloilla. Myös juuri uudistetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset tukevat maidon ja maitotuotteiden käyttöä, erityisesti vähärasvaisina. Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan edistää maitoalan tulevaisuutta. Minä laitan maitoa lasiin.

JÄMÄKÄSTI KOHTI HUIPPUTUOTOKSIA

Uutuusrehu Jämäkkä TR on loistava valinta huipputuotosten tavoitteluun. Runsaasti energiaa ja valkuaista sekä monipuolinen raaka-ainekoostumus ja aromiaine lisäämään maittavuutta – niistä on jämäkkä uutuus tehty.

Jämäkkä TR sopii hyvin niin houkutusrehuksi robotille kuin heikommankin säilörehun täydentämiseen.

UUTUUS!

Rehutilaukset hoidat vaivattomasti tuottajapalvelumme kanssa arkisin klo 8–16 p. 020 472 7060 tai verkkokaupassamme a-kauppa.fi ympäri vuorokauden.

8

Maitomarkkinoiden vuoristoradassa laskun vuoro – Olemme seuranneet tarkasti kustannusten nousua, kertoo Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

SISÄLTÖ

28

Maidontuottajien kannattaa panostaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen

– Ruokamulta on viljelijän tärkein omaisuus, eikä sitä saa heikentää tai vähentää, sanoo Antti Lintala.

Muut

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

10 Ylöskartanon tilalla pidetään kestävän kehityksen kannusteita tarpeellisina.

16 Mennyt kesä oli hyvä PohjoisSuomessa nurmisadon onnistumisen näkökulmasta.

20 Minun valintani: sukutilan jatkaminen on Jarkko Kouvalle tärkeää. Hän aikoo jatkaa maidontuotantoa niin kauan kun se on järkevää.

23 Osuuskunta MS Tuottajapalvelut suunnittelee laboratoriopalvelujen lisäämistä.

24 POM:n Kari Ollikainen on nähnyt maitoalan murroksen.

27 Peltotukien syysilmoitus siirtyy tammikuulle.

Maa- ja metsätalousministeriö

selvittänyt

EU:n metsäkatoasetusta – nautakarjatilainvestoinnit voivat jatkua

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on käyty läpi ELYkeskusten tietoon tulleiden kahden viime vuoden aikana investoineiden ja investoinnin aloittaneiden tai niitä suunnittelevien lihanautaja lypsykarjatilojen tilannetta EU:n metsäkatoasetuksen näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, jotka aiheuttaisivat metsäkatoasetuksen mukaista metsäkatoa.

EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on 18 kuukauden siirtymäaika. Asetuksessa edellytetään, että toimija, joka saattaa EU:n markkinoille tai vientiin asetuksessa listattuja hyödykkeitä, varmistaa, että ne on tuotettu tiloilla, joilla ei ole aiheutunut asetuksen mukaista metsäkatoa 31.12.2020 jälkeen. Suomessa nautaeläimet ja niistä tuotetut

tuotteet ovat asetuksen piirissä.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja ELY-keskukset ovat käyneet läpi 1.1.2021–28.6.2023 välisenä aikana investoineiden tai investoinnin aloittaneiden lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta metsäkatoasetuksen edellyttämän tuotantoketjukohtaisen riskinar vioinnin näkökulmasta. Tarkaste lussa ei ole havaittu nautakarjata louden rakentamisinvestointeja, joiden aiheuttama metsäkatoris ki olisi metsäkatoasetuksen mää ritelmiin nojaten merkittävä nau danlihan tuotantoketjussa.

Arvioinnissa on otettu huomi oon, mihin navettarakennukset sijoittuvat suhteessa jo ai emmin maatalouskäy tössä olleisiin aluei siin sekä rakennusten kokoa suhteessa sii hen mikä asetukses sa määritellään met

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

säksi. Laidunten osalta selvitystyö vielä jatkuu.

Siltä varalta, että myöhemmin kävisi ilmi, että ajanjaksolla ennen asetuksen voimaantuloa on tehty joitakin navettarakennuksia tai laidunalueita, joiden rakentamisen katsotaan aiheuttaneen metsäkadon riskiä, maa- ja metsätalousministeriö tulee esittämään Euroopan komissiolle valtiontukisääntöihin poikkeusta, joka mahdollistaisi EU:n metsäkatoasetuksen taannehtivuudesta (1.1.2021–28.6.2023) mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen naudanlihaa tuottaville maatalousyrittäjille. Poikkeus edellyttää komission hyväksyn -

– Hallitus on kautensa alusta asti selvittänyt aktiivisesti metsäkatoasetuksen toimeenpanoa koskevia ongelmia komission suuntaan ja

myös tapaamisessani asiasta vastaavan komissaarin kanssa asiaa käsiteltiin. Asia tuli meille syliin perintönä edelliseltä kaudelta, ja koko ajan olemme pitäneet tärkeimpänä, että navettainvestoinnit saadaan jatkumaan asetuksen ehtojen puitteissa. Asetukseen sisältyvä taannehtivuus on Suomen oikeusjärjestelmälle vierasta, ja siitä mahdollisesti yksittäisille tiloille aiheutuvat vahingot on pystyttävä korvaamaan. Kukaan Suomessa ei ole voinut ennakoida, että metsän raivaaminen maatalouskäyttöön rajoittaisi taannehtivasti naudanlihan tuotantoa, korostaa ministeri Sari Essayah .

Metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa varten on asetettu työryhmä, jonka työ jatkuu syyskuuhun 2024 saakka. Suomi on mukana vaikuttamassa myös komission valmistelemiin asetuksen täytäntöönpanoa koskeviin suuntaviivoihin.

Kysely

Arlan kestävän kehityksen kannustinmalli otettiin käyttöön suomalaisille tuottajille huhtikuussa 2023. Malli perustuu merkittävimpiin keinoihin, jotka olemme Arlassa tunnistaneet kaikkein vaikuttavimmiksi, toteuttamiskelpoisimmiksi ja kustannustehokkaimmiksi tavoiksi saavuttaa päästövähennystavoitteemme sekä muut kestävän kehityksen tavoitteemme.

Arla Suomen tuottajilla on kasvihuonekaasupäästöjen 30 prosentin vähentämistavoite vuoden 2025 loppuun mennessä. Kannustinmalli palkitsee toimenpiteet kuudessa pääkategoriassa enim -

millään 80 pisteellä.

Nyt haluamme kuulla tuottajiltamme, miten kannustinmalli on otettu vastaan tiloilla, ja miten mallia toivotaan kehitettävän tulevaisuudessa.

Vastaathan kyselyyn tuottajaintrassa lokakuussa, jotta saamme sinunkin palautteesi mukaan! Samalla osallistut palkinnon arvontaan.

maidontuottajille tulossa lokakuussa – vastaa ja vaikuta kestävän kehityksen kannustinmalliin

Elokuussa lomakauden päätyttyä Arlan maitojunia näkyi pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä.

Peter Prest Kaustisen Osuusmeijeristä ja Merja Lempola Laaksojen Maitokunnasta olivat mukana Ollikkala-messuilla Kannuksessa.

AJANKOHTAISTA

maiTomarkkinoiden vuorisToradassa laskun vuoro

Euroopan maitomarkkinoilla maidon ja maitotuotteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden lopulta alkaen. Kun marraskuussa Euroopassa kolkuteltiin hetkellisesti jopa 60 sentin tuottajahintaa, niin nyt liikutaan 40 sentin kahta puolta. Tiedot selviävät EU:n komission keräämistä tilastoista.

Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen toteaa Suomessa viipeiden jatkuneen hintojen noustessa ja nyt myös hintojen laskiessa.

– Perinteisesti Suomessa on ollut viipeitä hintojen noustessa ja laskiessa, niin on taaksepäin katsoen käynyt nytkin, kertoo Jormanainen markkinoiden muutoksia.

Euroopassa nähtiin poikkeuksellisen pitkä vakaa hintajakso vuosien 2017–2021 aikana, jolloin tuottajahintatasossa nähtiin vain marginaalisia muutoksia.

– Nyt markkinaa on ravistellut Kiinan tuontikysynnän hiipuminen, mikä on vaikuttanut ensin UudenSeelannin maitomarkkinoihin ja sieltä se on hiljalleen rantautunut muualla maailmaan. Tästä on omat seurauksensa myös Eurooppaan ja EU:n hintatasoon, arvioi Jormanainen.

Fonterra Uudesta-Seelannista on yksi maailman suurimmista meijereistä ja se joutui laskemaan tuottajahinnan alle 29 senttiin litralta heinäkuussa.

Inflaatio laskenut

Maitotuotteiden kysyntään vaikuttaa myös yleinen hintatason kehitys ja Venäjän Ukrainaan kohdistu -

neen hyökkäyssodan jälkeen kustannukset ponnahtivat rajusti.

– Olemme Arlassa seuranneet tarkasti kustannusten nousua ja vaikka pahimmat piikit ovat jo sulaneet, niin edelleen polttoaineiden, energian, pakkausmate -

Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

”Olemme iloisia uusien maidontuottajiemme kanssa syyskuun alussa alkaneesta yhteistyöstä.”

riaalien ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat korkealla, sanoo Jormanainen.

Tämä vaikuttaa Jormanaisen mukaan maitotilojen ohella myös meijereiden kannattavuuteen niin Suomessa kuin Euroopassa.

Inflaatio oli heinäkuussa Suomessa 6,5 %.

Inflaation laantuminen on Jormanaisen mukaan hyvä asia.

– Kulutuskäyttämisessä näkyi hintojen nopea nousu ja vaikka kuluttajat tekivät ostoskertoja yhtä paljon kuin ennenkin, niin kerralla ostettiin ehkä muutama tuote vähemmän, avaa Jormanainen.

Maitomarkkinassa pieniä muutoksia

Suomalaisilla maitomarkkinoilla tapahtui syyskuun alussa muutoksia, kun Fazer lopetti maidonjalostuksen.

Fazerille maitoa viime vuosina Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla tuottaneita maidontuottajia siirtyi Arlalle.

– Olemme iloisia uusien maidontuottajiemme kanssa syyskuun alussa alkaneesta yhteistyöstä. Tällä askeleella sekä kehitämme maidon hankintaamme, mutta samalla vahvistamme liiketoimintaamme strategiamme mukaisesti, toteaa Pia Jormanainen.

Jormanainen uskoo Arlan vahvojen panostusten tuotekehitykseen ja Arla-brändituotteisiin tuovan entistä vahvempaa asemaa Suomessa.

– Panostamme vahvasti lisäarvotuotteisiin ja esimerkiksi Arla Protein -rahkoissa, Arla Lempi -ruoanvalmistuotteissa tai vaikkapa Luonto+ -tuotteissa olemme tuoneet uusia tuoteinnovaatioita jatkuvasti markkinoille. Olemme myös investoineet Sipoon tuotantolinjoihin, avaa Jormanainen.

Ylöskartanon tilalla pidetään kestävän kehityksen kannusteita tarpeellisina

Ylöskartanon tilan historia ulottuu 1600-luvulle saakka, mutta Näsin suvussa se on ollut vuodesta 1964 saakka. Otto ja Janne Näsi kertovat, että tilalla on käynnissä sukupolvenvaihdos.

KESTÄVÄ KEHITYS

Arla Foods -konserni otti elokuussa käyttöön kestävän kehityksen kannustimen, millä se palkitsee maidontuottajia ilmastoteoista ja muista ympäristöponnisteluista pistejärjestelmän avulla. Pisteytyskriteerit perustuvat tieteeseen ja tiloilta kerättyyn dataan.

Tilat saavat pisteitä muun muassa ruokinnan tehokkuudesta, lannoitteiden ja pellon käytön, eläinten terveydestä ja biodiversiteetistä huolehtimisen sekä lannankäsittelyn ja uusiutuvan energian käytön perusteella. Kestävän kehityksen kriteerien toimenpiteiden toteuttamisesta tiloilla on mahdollisuus saada maksimissaan 80 pistettä. Jokaisesta tilalle kertyneestä pisteestä maksetaan tilalle 0,03 senttiä maitokiloa kohti.

Läpinäkyvyyttä kuluttajille

Tuuloksen Juttilan kylässä sijaitsevan Ylöskartanon tilan isäntä Janne Näsi ja poika Otto Näsi toteavat, että kestävään kehitykseen panostaminen on tänään meijereille ja maidontuottajille välttämätön asia, sillä ”se on kauppaan pääsyn ehtona”.

– Näin pystymme näyttämään kuluttajille, että teemme tekoja ilmaston hyväksi, Janne Näsi toteaa.

Ylöskartanon tilan historia on pitkä, ulottuen 400 vuoden taakse. Se oli aikoinaan valtion sotilasvirkatalo, jota ovat asuttaneet Ruotsin ja Venäjän kruunun upseerit. Suomen itsenäistyttyä tila yksityistettiin vuonna 1930.

Näsin suku on isännöinyt tilaa vuodesta 1964 lähtien, jolloin Janne Näsin vanhemmat ostivat maatilan itselleen. Nykyinen isäntä on ollut vetovastuussa vuodesta 1993 lähtien. Janne Näsi on valmistunut agrologiksi Hyvinkäältä vuonna 1991.

– Vanhempieni aloittaessa tilan pidon oli peltoa ja metsää 25 heh -

taaria. Minun aloittaessani peltoa oli 32 hehtaaria ja metsää 50 hehtaaria sekä lehmiä kuusitoista, hän muistelee.

Isoja kehitysloikkia

Maatilalla on kolmessa vuosikymmenessä otettu isoja kehitysloik-

Ylöskartanon tilan navetassa on tällä hetkellä 145 lypsävää. Janne ja Otto Näsin mukaan navettaa on tarkoitus laajentaa.

kia eteenpäin. Tänään tilalla on omaa peltoa 72 hehtaaria, minkä isäksi vuokramaita on 138 hehtaaria.

– Suurin kehitysloikka oli robottinavetan rakentaminen vuonna 2012. Kiviä on pelloilta raivattu. Vuokrapeltoja on kunnostettu ja kalkittu, jotta on saatu isompia lohkoja ja maaperää parannettua, Janne Näsi kertoo.

Nyt navetassa on 145 lypsävää ja nuorta karjaa on toistasataa päätä. Nurmen lisäksi Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotantotilan pelloilla viljellään rehuohraa ja -maissia sekä hernettä ja syysvehnää.

Ylöskartanon tilalla on parhaillaan käynnissä sukupolvenvaihdos. Janne ja Arja Näsin poika Otto ottaa tilanpitoa vastuulleen. Mustialasta agrologiksi valmistunut poika

on ollut jo muutamia vuosia tilalla ”renkinä”.

Sukupolvenvaihdoksen myötä tila on muuttumassa osakeyhtiöksi. Tilan toiminnan kehittämiselle on selvät sävelet.

– Tavoitteena on saada yksi robotti navettaan lisää. Laajentamiseen on haettu rakennuslupaa ja ympäristölupa jo on. Peltoalaakin on tarkoitus lisätä. Maidontuotantoa tilalla jatketaan tulevaisuudessakin, Otto Näsi linjaa.

Kannustimet näkyvät arjessa Miten Ylöskartanon tilalla on otettu kestävän kehityksen kannustinkriteerit huomioon? Eläinten proteiinivalkuaisen saantia turvataan muun muassa hernettä, timoteitä, apilanurmea, sinimailasta ja nurminataa sekä englanninraiheinän avulla.

– Lannoitustarvettakin on vähemmän, kun herne, apilat ja sinimailas ovat typensitojakasveja. Samalla lajikkeet edistävät myös biodiversiteettiä ja sisältävät kukkakasveja pölyttäjille, Otto Näsi toteaa.

Oman tilan lannan käyttöä kevätviljojen lannoituksessa on tehostettu. Pellot ovat tehokkaasti käytössä, kun lohkot ovat isoja ja viljelykasveissa monipuolisuutta.

Eläinten terveyteen tilalla kiinnitetään luonnollisesti hyvin huomiota. Janne ja Otto Näsi kertovat, että täksi kesäksi navettaan asennet-

”Pystymme näyttämään kuluttajille, että teemme tekoja ilmaston hyväksi.”

Tuomas Koivuniemi

Otto ja Janne Näsin mielestä kestävään kehitykseen panostaminen on tärkeää niin meijereille kuin maidontuottajille, sillä ”se on kauppaan pääsyn ehtona”.

tiin viilennyspuhaltimet, joista oli kesähelteillä apua eläinten hyvinvoinnille.

– Tulevaisuudessa suunnitteilla on navetan laajennus. Kaavailuissa on lisäksi parsipetien uusiminen. Eläinten terveyttä edistetään myös jalostustyön kautta, miehet valaisevat.

Uusiutuva energia Ylöskartanon tilalla on ollut käytössä hakelämmitys jo 23 vuotta. Janne Näsin mukaan tilalla pohdittiin useampi vuosi, mitä hakelämmityksen osalta tehdään, kun hakekattila oli tulossa käyttöikänsä päähän. Uusi hakekattila asennettiin nyt elokuussa.

– Biokaasulaitos kiinnostaisi, mutta se ei ole lähivuosien suunnitelmissa. Aurinkopaneeleista muodostuvaa aurinkovoimalaa on laskeskeltu, sillä talon alapuolella on rinne etelän suuntaan, joka olisi optimaalinen voimalan paikka, Janne Näsi toteaa.

Eläinten proteiinivalkuaisen saantia tilalla turvataan muun muassa hernettä, timoteitä, apilanurmea, sinimailasta ja nurminataa sekä englanninraiheinän avulla.

Isäntä Janne Näsi opastaa karkulaisen takaisin kotiin.

Eläinten terveyttä tilalla pyritään parantamaan myös jalostustyön kautta.

Kehittämisen varaa

Millaista kehittämisvaraa tuottajat näkevät kestävän kehityksen kriteereissä?

– Ruohonjuuritason koulutusta olisi hyvä saada lisää eli sellaista rautalankamallia siitä, mitä mikäkin asia vaikuttaa pisteisiin ja mitä voisi tehdä toisin, jotta pisteet nousisivat, Janne Näsi sanoo.

Otto Näsin mielestä energiankäytössä tulisi ydinvoima hyväksyä mukaan tiloille tarjottuihin sopimusmalleihin.

– Pidän ydinvoimaa yhtä kestävänä sähkön tuotantomuotona kuin tuulivoimaa ja aurinkoenergiaakin, hän toteaa.

”Aurinkopaneeleista muodostuvaa aurinkovoimalaa on laskeskeltu.”

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Green Line

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienen tämiseen.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

KETOOSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

Tuomas Koivuniemi

Mennyt kesä oli hyvä Pohjois-Suomessa nurmisadon onnistumisen näkökulmasta

Siltalan

Veljesten Lauri ja Johannes Turpeisen yhteinen yritys Siltalan Maatila Oy on toiminut osakeyhtiöpohjaisena vuodesta 2004 lähtien. Osakeyhtiö harjoittaa maidontuotantoa sekä nurmiviljelyä. Nykyisessä pihattonavetassa on noin 90 lypsylehmää sekä nuori karja. Säilörehua tehtiin kaksi satoa kuluneena kesänä kerrallaan noin 135 hehtaarin alalta.

– Pellot ovat pääsääntöisesti turvemaita ja niiden viljely vaatii tarkkuutta. Riittävä kalkitus ja lannoitus ovat perusasioita ja nurmi soveltuu parhaiten monivuotisena kasvina maillemme, toteaa Johannes Turpeinen.

– Nurmien viljelykierto on viisi vuotta ja hyvän vesitalouden varmistamiseksi kynnämme edelleen pellot. Viljaa meillä ei ole viljelyksessä.

– Kulunut kesä oli hyvä ja olosuhteet riittävälle nurmisadolle paljon paremmat kuin edellisinä kesinä. Meillä sekä lehmät että hiehot ja ummikot laiduntavat ja kokemukset siitä ovat hyvät. Suhtauduimme aluksi laiduntamiseen hieman varauksella, mutta se on onnistunut hyvin ja riittävällä laidunkierrolla olemme saaneet pidettyä myös laitumet hyvässä kunnossa. Lehmillä on myös talvijaloittelumahdollisuus säiden salliessa.

– Meillä on aperuokinta käytössä navetassa ja EKM-tuotos on 12 000 kg, kertoo Johannes.

– Tuotannon laajentamisen rajat ovat tulleet nykyisessä navetassa vastaan ja meillä on suunnitteilla kahden robotin navetta siinä vaiheessa kun se on taloudellises -

ti järkevää ja hanke täyttää kannattavan toiminnan edellytykset, vahvistaa Johannes Turpeinen.

– Vaikka ajat ovat haasteelliset, näemme vahvuuksinamme vahvan sitoutumisen kestävään maidontuotantoon sekä sen, että meillä

on riittävästi työvoimaa omasta perheestä vaikka tuotanto kasvaisikin. Me keskustelemme paljon asioista, teemme päätökset yhdessä ja kehitämme tilaamme määrätietoisesti, mutta harkituin askelin eteenpäin, toteaa Lauri Turpeinen.

TUIJA LINJAKUMPU

Lauri ja Johannes Turpeinen.

Limingan Osuusmeijerin maidontuottajien Veijo Junttilan ja Niina Juolan maitotila sijaitsee Temmeksen kylätaajaman eteläpuolella. Viljelyksessä on molemmin puolin nelostietä noin 120 hehtaaria, josta pääosa nurmea sekä lisäksi laitumia, viljaa, riistapeltoja ja luonnonhoitopeltoja. Uutta raiviota on tehty myös 10 hehtaarin alalle. Alue on vahvaa kotieläintuotannon aluetta ja pellot ovat pääosin kivennäismaita sekä jonkin verran turvemaita.

– Kevät ja alkukesä olivat kylmiä ja kuivia ja ensimmäinen nurmisato korjattiin ennen juhannusta. Nurmet eivät olleet kärsineet jääpoltteesta. Olosuhteisiin nähden saimme hyvän sadon, toteaa Veijo.

Ensimmäinen nurmirehusato korjattiin kolmessa vuorokaudessa noin 80 hehtaarin alueelta kun aiempina vuosina siihen on saattanut kulua paljon pidempi aika sadon laadun kärsiessä, kertoo Teppo Käkelä .

– Sääolosuhteet olivat hyvät, mutta teimme myös muutoksia korjuuketjun osalta. Otimme ensimmäistä kertaa niittoon urakoitsijan ja hoidimme muun osan korjuusta itse. Ajansäästö oli huomattava ja säilörehun laatu ei kärsinyt. Lisäksi päätimme ottaa korjuuketjuun yhden traktorin lisää ja saimme siihen kuskinkin ajamaan säilörehupaalit saman tien pois pelloilta. Aiempina vuosina paaleja on ajettu pitkälle syksyyn.

– Olemme monipuolistaneet myös nurmien lajikevalintoja ottamalla mukaan valko- ja puna-apilaa timotein rinnalle sekä panostaneet viime vuosina lisäksi peltojen kasvukuntoon kalkituksen sekä riittävän ja oikea-aikaisen lannoituksen avulla.

– Nurmien kasvinsuojelu on myös kannattanut ja heinikot ovat huomattavasti puhtaampia kuin aiempina vuosina. Tämä on vaikut-

– Toinen nurmisato korjattiin elokuun alussa. Satomäärät olivat isoja, mutta valitettavasti laatu kärsi jatkuvista sateista. Tämä jäi vähän harmittamaan vaikka kesä olikin pääsääntöisesti huomattavasti parempi kuin monena edellisenä vuonna, sanoo Junttila.

tanut positiivisesti sadon määrään, rehun säilyvyyteen ja ruokinnalliseen laatuun, toteaa Teppo Käkelä. – Meillä on nurmiviljelyssä noin 100 hehtaaria. Pellot jakaantuvat puoliksi kivennäis- ja turvemaihin. Tänä kesänä sateet painottuivat poikkeavasti heinäkuulle elokuun ollessa lämmin. Meillä korjataan kaksi satoa, ensimmäinen korjuu aloitettiin heti juhannuksen jälkeen. Korjuuaikanäytteitä otettiin ahkerasti ja pyrittiin aloittamaan rehunkorjuu mieluummin aiemmin kuin liian myöhään. Näin jälkikäteen voisin todeta, että olisi pitänyt aloittaa vielä aiemmin varsinkin ensimmäisen korjuun osalta, toteaa Teppo Käkelä.

– Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä kesään ja luottavaisin mielin siirrymme kohti sisäruokintakautta. Kokoonnuimme viime talvena pienryhmissä nurmi-teeman ympärille ja lisäksi olen ollut mukana Arla Akatemiassa viimeisen vuoden ajan. Päällimmäisenä näistä on tullut se oppi, että mitä mittaat, sitä voit parantaa, vahvistaa Teppo.

”Satomäärät olivat isoja.”

Ensimmäistä satoa verotti PohjoisPohjanmaalla kylmä ja kuiva alkukesä

Pellonpään tilalla Kuusamossa korjuuketjun uudelleenorganisointi kannatti

Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Maarit Rehula ja maidontuottaja Veijo Junttila.

Teppo ja Heli Käkelä.

Tuija Linjakumpu

Kasvituotannon kehitysjohtaja Juha Sohlo Pro Agria Keskusten liitosta toteaa, että mennyt kasvukausi oli Pohjanmaan rannikkoa lukuun ottamatta hyvä. Näin kasvukauden lopulla voidaan jo todeta, että säilörehusato oli sekä määrällisesti että laadullisesti erinomainen, vahvistaa Sohlo.

– Alueelliset, paikalliset ja jopa tilakohtaiset sadot vaihtelivat, mutta niillä alueilla joissa ensimmäinen sato jäi vajaaksi kuivuuden vuoksi, saatiin toisella ja kolmannella korjuukerralla paikattua tämä vaje, Sohlo jatkaa.

Nurmisadon onnistumisen kannalta olosuhteet olivat erinomaiset. Pellot kantoivat, lämpösummaa kertyi riittävästi ja kosteus auttoi nurmen kasvussa. Toisaalta yhä tärkeämmäksi nousee vuosi vuodelta oikean korjuuajankohdan merkitys ja sen hyödyntäminen. Pohjoisissa

Uutta valikoimassa!

N O R D L I X

KIVENNÄIS- JA VITAMIINI -täydennysrehut.

olosuhteissa nurmen sulavuus heikkenee nopeasti, koska valon määrä on niin valtava ja sitä myöten kasvu.

– Olen pannut tyytyväisenä merkille, että korjuuaika-analyyseja hyödynnetään laajasti, toteaa Sohlo.

Säilörehun korjuuketjun häiriöttömyys on myös korostunut entisestään, koska korjuuaika on lyhen -

tynyt ja sato pyritään korjaamaan sateiden sattuessa yhä pienemmässä aikaikkunassa.

– Monet tilat ovat huomanneet säilörehun korjuuaikanäytteissä ja lopulta säilörehunäytteissä, että sulavuus ja valkuainen on saattanut romahtaa muutamassa päivässä korjuuajankohtaa määritellessä. Asiaan voi vaikuttaa moni seikka, mutta suurin syy on mielestäni se, että satotasot ovat kasvaneet nurmentuotannon kehittämisen myötä ja lannoitus on pysynyt aikaisemmissa tasoissa. Yksinkertaisesti totuttu lannoitustaso ei riitä pitämään nurmen laatua yllä kun ravinteet loppuvat kesken, niin laatu alkaa romahtaa jyrkästikin, toteaa Juha Sohlo.

– Lannoitus on hyvä tehdä satotavoitteen mukaan, jolloin laatu ja määrä saadaan kotiutettua asetettujen tavoitteiden mukaan ja yllätyksiltä vältytään.

MAITTAVAT, UUDET MELASSOIDUT NUOLUÄMPÄRIT NAUTOJEN KIVENNÄIS- JA VITAMIINITÄYDENNYKSEEN.

Riittävä ravinteiden määrä varmistettava tulevina kasvukausina satomäärien kasvaessa

Ruokinnan ratkaisut

Eläinten ruokinta on investointi tulevaisuuteen Onnistunut ruokinta ei pelkästään ylläpidä eläinten terveyttä ja hyvinvointia, vaan se on myös välttämätön edellytys.

“Kuntoluokan avulla voidaan ennakoida ja ehkäistä sairauksia sekä parantaa hedelmällisyyttä”

Olemme jo vuosikymmenien ajan tehneet kehitystyötä eläinten ruokinnan parantamiseksi.

Kurkista linkistä tai QR-koodista sivuillemme nähdäksesi mitä voimme tehdä entistä paremman ruokinnan ja kannattavan maidontuotannon varmistamiseksi.

www.delaval.com/fi/laiteratkaisut/ruokinta

KÄSIENPESUAINE REGULAR 1 L

699

NORM. 9,69 | AL92065510

Tehokas ja mieto käsienpesuaine sopii käytettäväksi niin navetalla kuin keittiössä. Ihoystävällinen ja kosteuttava, biologisesti hajoava.

KAIKKI RM32-PARSIMATOT KAMPANJAHINNOIN!

TALVINAUHA B40 RUSKEA 200 M

7895

NORM. 97,95 | AL88154301

Laadukas ja kestävä talvinauha talviaitaamiseen. Hylkii lunta ja erottuu maastosta hyvin värinsä ansiosta. UV-suojattu

SOFTSHELL-TAKKI, VUORITON 149,-

NORM. 219,00 | AL88944701

Lämmin, tuulenpitävä ja vettähylkivä softshelltakki viileille ilmoille. Ergonominen muotoilu ja loppuun asti mietityt yksityiskohdat.

PARSIMATTO RM32S 120X170

229,-

NORM. 299,00 | AL2150017950

Premium-luokan 32 mm paksu kierrätyskumista valmistettu parsinavetoihin ja pihatoihin. Pinnan DeLaval -kolmiokuviointi antaa hyvän pidon ja on helppo puhdistaa. Parsimattoa on saatavilla myös palapelireunalla RM32P.

SORKANHOITOAINE EASYSTRIDE 20 L

289,-

NORM. 349,00 | AL741007861 (14,45 €/L)

Turvallinen ja tehokas sorkanhoitoaine sorkkaterveyden ylläpitoon. Voidaan käyttää sorkkakylpynä ja sumutteena. Jättää sorkkiin sinisen värin.

SORKKAKYLPYALLAS 200X85X15

539,-

NORM. 719,00 | AL4787027097

Kestävä ja hygieeninen sorkkakylpyallas. Voidaan sijoittaa kulkuväylälle. Helppo tyhjentää ja puhdistaa.

minun valinTani

TUIJA LINJAKUMPU

Vuonna 2018 haastattelin Arla Pohjois-Suomen alueen nuoria yrittäjiä heidän ajatuksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Nyt 35-vuotias Jarkko Kouva Ranualta totesi silloin, että hänelle on arvokasta tuottaa suomalaista ruokaa ja jatkaa sukutilaa. Jarkko piti tärkeänä mitata omaa tekemistä ja tärkeimpinä mittareina olivat lehmien keskituotos, jalostusarvo sekä taloudelliset mittarit. Oma vapaus ja onnistumisen tunne tuntuivat myös tärkeille. Vapaa-aikaa kului mahtavassa porukassa pelaamalla sulkapalloa ja samalla oma kunto pysyi yllä.

Tulevaisuudensuunnitelmissa oli panostaa nuoren karjan tiloihin ja saada olosuhteet entistä paremmiksi. Tasalaatuisemman rehun tuottaminen oli myös tavoitteena ja siihen liittyvä yhteistyö toisten viljelijöiden kesken.

Mitä Jarkolle kuuluu elokuussa 2023?

Kerro miten viimeiset viisi vuotta ovat menneet?

– Minusta on edelleen arvokasta tuottaa suomalaista ruokaa.

Vaikka ajat ovat olleet tiukat, minulla on kova luotto siihen, että tulevaisuudessa asiat selkiytyvät. Sukutilan jatkaminen on tärkeää, mutta olen realisti ja olen

ajatellut, että jatkan maidontuotantoa niin kauan kuin se on järkevää. Omaan tekemiseen on kylläkin vahva luotto ja kokemus tuo varmuutta.

Se missä voin edelleen kehittyä, on ennakointi, entistä tarkempi talouslukujen seuraaminen ja sitten loppu menee vaiston ja tuntemusten perusteella, mikä milloinkin on viisasta.

Millaisia tavoitteita asetit heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen ja miten ne ovat toteutuneet?

– Tavoitteena oli vasikkatilojen parantaminen, yhteistyö sekä nurmirehun laadun parantaminen.

Vasikkapuolen osalta olemme ottaneet käyttöön lypsävien appeen. Appeen avulla vasikat oppivat märehtimään nuorena ja tavoitteenamme on luonnollisesti hyvä päiväkasvu ja siitä seuraavat korkeatuottoiset ensikot. Vasikoiden juoma-automaatit ja ryhmäkarsinat ovat seuraavina investointisuunnitelmissa. Ryhmäkarsinoissa vasikat pääsevät sosiaalistumaan pienestä asti. Tavoittelemme myös työajan säästöä, koska teemme avopuolisoni kanssa pääsääntöisesti kahdestaan työt.

Toisena tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen naapuritilan maidontuottajaperheen kanssa ja se on toteutunut erinomaisesti ja tuonut paljon dynamiikkaa varmasti kaikille osapuolille.

Maitotilamme ovat suurin piirtein saman kokoisia ja meillä molemmilla on halu ja tarve kehittää tilaa. Jotta välttäisimme investointeihin liittyvät riskit, olemme analysoineet yhdessä eri vaihtoehtoja ja kummankin tilan tarpeita.

Tässä vaiheessa emme halua tehdä päätöksiä laajentamisesta vaan haemme työajan säästöä, tehokkuutta sekä pääoma- ja käyttökustannusten pienen-

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Parempaan tuotantoon

EasyFix-ritilämatoilla!

EasyFix-ritilämatot

���� Kumimatto betoniritilöille

���� Erittäin pitävä pintamateriaali vähentää liukastumisia

���� DLG Signum- ja Fokus-testattu

���� Suunniteltu ohjaamaan lanta ja virtsa paremmin

���� Erittäin helppo asennus

���� 20 vuoden käyttökokemus

���� Patentoitu tuote

Finnlacto Oy on EasyFix-mattojen virallinen maahantuoja Suomessa.

Laadukkaat

LJMtuotteet Finnlactolta

LJM-lantaraapat

LJM-lietepumput

LJM-sekoittimet

Finnlacto Oy on LJM-tuotteiden virallinen maahantuoja Suomessa.

Bioret Parsipedit

– mukavuutta lehmillesi

BIORET AQUATOP -remonttivesipeti

���� Hyödynnä vanha parsipeti ja päivitä parsipeti Aquatop-pintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi

BIORET ELISTA -parsipeti

���� Paksuus 40 mm

���� Patja aitoa lateksia

���� Kuvioitu yhtenäinen pintamatto

���� Kinnerystävällinen materiaali

���� Erinomainen puhdistettavuus

Jälkeen Ennen

KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME

INVESTOINTITUOTTEET

Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi

Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi

Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi

TUOTANTOTARVIKKEET

Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi

Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi

Mervi Kelahaara

Jarkko Kouva, avopuoliso Viivi sekä 10 kuukauden ikäinen Veeti.

tämistä. Tällä hetkellä meillä on yhteisiä koneita maanmuokkaukseen.

On mahtavaa kun on kumppaneita joiden kanssa voi puhua kaikista asioita rakentaen yhä syvempää luottamusta. Se tuo myös motivaatiota omaan tekemiseen, iloitsee Jarkko.

Kolmantena tavoitteena oli tasalaatuisemman nurmirehun tuottaminen. Pohjoinen kotieläintalous perustuu vahvasti kestävään nurmituotantoon ja siihen tehtävät panostukset heijastuvat siihen miten paljon ja millaisilla pitoisuuksilla maitoa lähtee meijeriin sekä siihen miten hyvin eläimet voivat.

Olen siirtynyt käyttämään biologista säilöntäainetta, tehostanut nurmien uusintaa sekä investoinut kalkitukseen. Uskon tulosten näkyvän tulevina vuosina yhä parempina tuotoksina, toteaa Jarkko.

Miten määrittelisit vastuullisuuden tilallanne?

– Meille on tärkeä tuottaa ruokaa vastuullisuuden periaatteilla ja otamme ne osa-alueet huomioon tilamme toiminnassa ja panostamme niihin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Veli Pekka Poutanen 041 440 1179

Jani Pasanen 044 060 5305

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Mille tulevaisuus näyttää?

– Tulevaisuus näyttää valoisalle. 5–10 vuoden aikavälin tavoitteena on investoida uusiutuvaan energiaan sekä aurinkopaneelien kautta että olemalla tiiviisti mukana ranualaisten ja pudasjärveläisten viljelijöiden yhteisessä suunnitelmassa rakentaa biokaasulaitos Ranualle. Aurinkopaneelien osalta esiselvitys on tehty ja yhteisessä pohjoisen biokaasuhankkeessa on menossa kestävyystarkastelu.

Jalostuksen panostetaan edelleen ja tavoitteena on 12.000 kg EKM keskituotos

Elämään on tullut myös paljon muuta. Perheeseeni kuuluu nykyisin avopuolisoni Viivi sekä Veeti, 10 kk ikäinen reipas isännän alku. Arki kuluu tilan töissä, mutta vapaa-ajalla lähdemme yhdessä reissuun.

Olen edelleen onnellinen ja yhdessä puskemme eteenpäin.

”Meille on tärkeää tuottaa ruokaa vastuullisuuden periaatteilla.”

Jarkko Kouva kertoi ajatuksistaan Maitoa Suomesta -lehdessä viimeksi vuonna 2018.

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut suunnittelee laboratoriopalvelujen lisäämistä

Arla Suomi -yhteistyöryhmän

tuottajanäytteitä analysoiva

Osuuskunta MS

Tuottajapalvelut suunnittelee laboratoriopalveluiden laajentamista.

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut tutustui Ruotsissa Jönköpingissä Arlan tuottajien käytössä oleviin analyysipalveluihin. Palveluntuottajana Ruotsissa on Eurofins.

– Ruotsissa saimme käytännössä tutustua palveluihin ja laboratorion toimintaan. Erityisen mielenkiintoinen oli maitonäytteestä tehtävät uudet analyysit ja robotiikka, jota laboratorio on kehittänyt näytteiden analysointiin, kertoo toimitusjohtaja Risto Koski.

Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden hallitus tapasi myös laitevalmistajien edustajia.

Tanskan Hillerödissä analysaattoreita valmistava Foss esitteli uusimpia analyysimenetelmiä.

– Nämä uudet analyysimenetelmät kattavat myös varhaisen

ketoosin tunnistamiseen ja ruokinnan tehokkuuteen liittyviä mittaustekniikoita tuotosseurantanäytteestä. Näiden palveluiden laajentaminen tuottajanäytteisiin voisi olla seuraava kehitysaskel, toteaa osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen . Osuuskunta MS Tuottajapalvelu -

jen hallituksen varapuheenjohtaja on Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnasta ja hallituksessa ovat myös tuottajat Kimmo Kuorikoski Kaustisen Osuusmeijeristä, Ilkka Ojala Hämeenlinnan Osuusmeijeristä, Pertti Tuuli Porlammin Osuusmeijeristä sekä tuotantojohtaja Patrik Ingman Arlalta.

Ruotsin toimitusjohtaja Fredrik Westerberg Eurofinsin maitolaboratoriossa Jönköpingissä.

POM:n Kari Ollikainen on nähnyt maitoalan murroksen

TUOMAS KOIVUNIEMI

Itä-Uudellamaalla

Lapinjärvellä toimivan Porlammin

Osuusmeijerin (POM) toimitusjohtajalla Kari Ollikaisella on tänä vuonna tullut täyteen kolme vuosikymmentä yrityksen ruorissa. Hän tuli meijeriin töihin tuotantopäälliköksi, mutta siirtyi jo saman vuoden aikana ykkösjohtajan tehtävään.

Työssään mies on nähnyt Suomen maatalouden ja maitoalan mullistuksen. Ollikaisen mukaan ehdottomasti suurin muutos oli Euroopan unionin (EU) jäsenyys.

– EU:n myötä markkinat avautuivat tuontijuustoille, mikä aiheutti kovan rytäkän kotimaisten juustoloiden osalta. Suomihan olisi juustojen suhteen omavarainen, mikäli tuontijuustoja ei maahan tuotaisi.

Porlammilla on tehty juustoja siitä saakka, kun meijeri 1914 pe -

rustettiin. Perustettaessa meijerillä oli kolme maidontuottajaa, kun tänään lukumäärä on seitsemän.

Osuusmeijerin omistama Meijeri Oy on tällä hetkellä yksi kolmesta emmental-juuston valmistajasta Suomessa. Kaksi muuta ovat Valio ja Kuusamon Juusto Oy.

– Suomessa emmentalia valmistetaan kuusitoista miljoonaa kiloa vuodessa, kun sen kulutus kotimaassa on 2,5 miljoonaa kiloa. Emmental-juustoa menee siis runsaasti vientiin, toimitusjohtaja sanoo.

Vegetuotteita

POM:n liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on tällä hetkellä 35. Meijerin tuotteita ovat juustoraasteet ja -kuutiot, palapakatut juustot, sulatejuustot, juustoviipaleet ja tuorejuustot. Markkinoilla pärjätäkseen on kuunneltava kuluttajatrendejä ja

Meijerin palveluksessa on kaikkiaan 35 työntekijää.

Porlammin

Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikaisella (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Pertti Tuulella on pitkä kokemus maitoalalla.

tehtävä tuotekehitystä.

– Vegetuotteet tulivat tuotevalikoimaamme vuonna 2017, joilla on hyvä menekki. Tuotteiden osalta tehdään jatkuvaa tuotekehitystä omalla väellä ja myös ostopalveluna.

Porlammilla valmistetaan ja pakataan juustoja niin kotimaan markkinoille muiden toimijoiden kuin ulkomaisille toimijoille Ruotsin ja muillekin markkinoille.

– Aloitimme tänä vuonna Arctic Milk -tuotteiden valmistuksen, toimitusjohtaja kertoo.

Uusien tuotteiden kehittämisen ja valmistuksen lisäksi on tehtävä investointeja.

– Merkittävin investointi meille oli viitisen vuotta sitten, kun hankimme ja uusimme pakkauskoneita. Toki investointien toteuttaminen vaatii koko ajan tarkkaa laskemista, Ollikainen sanoo.

Hyökkäyssodan vaikutukset POM käyttää juustonvalmistukseen maitoa noin 2–3 miljoonaa litraa vuodessa. Meijerin tuottajat myyvät maitonsa Arla Oy:lle, mistä se tuodaan juustolalle raaka-aineeksi. Ollikaisen mukaan valmistusta varten ostetaan jonkin verran kivi-maitoa Valiolta.

Venäjän viime vuonna aloittamalla hyökkäyssodalla Ukrainassa on ollut vaikutuksensa erikois -

”Suomessa emmentalia valmistetaan kuusitoista miljoonaa kiloa vuodessa, kun sen kulutus kotimaassa on 2,5 miljoonaa kiloa.”

Tuomas Koivuniemi

juustoja valmistavan POM:n liiketoimintaan.

– Sodan aiheuttama inflaatio, energiakustannusten kasvu ja palkkojen nousu vaikuttavat toimintaan, toimitusjohtaja sanoo.

Energiakustannuksia meijeriyhtiössä on taklattu aurinkovoimalan avulla. Meijerin katolle asennettiin kolme vuotta sitten yli sata aurinkopaneelia, jotka tällä hetkellä tuottavat seitsemän prosenttia yrityksen tarvitsemasta sähköstä.

– Tavoitteena on vähentää fossiilisen energian käyttöä, Ollikainen sanoo.

Liiketoimintakokeiluja

Jos POM panostaa tänään erikoisjuustoihin ja vegetuotteiden kehittämistyöhön, on se yli sata vuotta kestäneen historiansa aikana ko -

Kotimaisena perheyrityksenä olemme osa suomalaista ruoantuotantoa ja mukana kehittämässä ruokintaa hy vinvoivalle ja tuottavalle eläimelle. S uuntana parempi tulevaisuus!

keillut muitakin liiketoimintoja.

– Osuusmeijeri rakensi Pohjoismaiden suurimman sikalan meijerin lähelle vuonna 1969, jossa voitiin hyödyntää meijerin tuotannon sivuvirtoja. Liiketoiminta myytiin vuonna 2004, toimitusjohtaja valaisee.

Porlammin meijeri rakensi 1980luvulla turkistarhat Juukaan ja Joroisiin sekä rehutehtaan Juukaan.

Yhtiön tarhoilla oli parhaimmillaan 90 000 turkiseläintä.

– Se oli kokeilu, joka lopetettiin vuonna 1989, koska se oli kannattamatonta, Ollikainen valaisee historiaa.

Meijeri omistaa tontillaan kaksi rivitaloa, joissa sillä on asuinvuokralaisia. Lisäksi hallitiloissa toimii vuokralla muun muassa autokorjaamoyritys.

Hallituksen puheenjohtaja Pertti Tuuli ja toimitusjohtaja

Kari Ollikainen esittelemässä POM:n pakkauslinjastoa.

Kotimaisuus paremmin esille Hallituksen puheenjohtaja Pertti Tuuli on vaikuttanut meijeriyhtiön hallituksessa toistakymmentä vuotta, ensin 1990-luvun lopulta 2010-luvun alkuun sekä uudelleen vuodesta 2022 lähtien.

– Osuusmeijeri on kuitenkin paikkakunnalla kolmanneksi suurin työllistäjä kunnan ja kalustealan yritys Casagranden jälkeen. Omalla toiminnalla olemme pitämässä maaseutua hengissä, hän toteaa.

Tuuli harmittelee, että maidontuottajien määrä vähenee koko ajan, mutta toisaalta pitkien etäisyyksien maassa on tuotantoa hyvä olla eri puolilla maata. Meijeriyhtiön hallituksen puheenjohtaja kaipaa sitä, että julkisuudessa pidettäisiin enemmän esillä kotimaisuutta ja omavaraisuutta.

Syksyn kivennäiset ja vitamiinit nyt k ampanjassa!

Osta k aksi lavaa ja saat laadukk aan Blåkläder -paidan k aupan päälle.

Toimitus jopa rahtivapaasti.

Tuomas Koivuniemi

Peltotukien syysilmoitus siirtyy tammikuulle

SAMI KILPELÄINEN

Ruokavirasto tiedotti tuottajille, että syysilmoituksen Ilmoitusaika lohkojen kasvipeitteisyydestä siirtyy tammikuulle 2024.

Syysilmoitus on vuodesta 2023 alkaen osa peltotukien hakua suurimmalle osalle maatiloja. Ennakkotiedon mukaan syysilmoitusten oli määrä alkaa Vipu-palvelussa marraskuussa 2023.

– Uuden syysilmoituksen tekninen toteutus on osoittautunut ennakoitua työläämmäksi. Valmistaudumme parhaillaan myös loppuvuoden viljelijätukien maksuihin, jotka olemme Ruokavirastossa panneet etusijalle viljelijätukien tietojärjestelmiin liittyvistä tehtävistä. Syysilmoitusten ajankohtaa on välttämätöntä siirtää, jotta voimme turvata tukien maksamisen tavoitteellisen maksuaikataulun mukaisesti, sanoo osastonjohtaja Jukka Pekonniemi .

Ruokavirasto pahoittelee ilmoitusajan siirtoa. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman helppokäyttöinen ilmoitus, joka ohjaa viljelijää verkkoasioinnissa.

Syysilmoituksia voi tehdä verkkoasiointipalvelu Vipussa 8.1.2024 lähtien. Ilmoitusaikaa on tammikuun 2024 loppuun asti. Tarkoitus on, että jatkossa syysilmoitukset tehdään syksyisin.

Kasvipeitteisyys on viljelijätukien perusehto

Lähes kaikkien maatilojen pitää tehdä syysilmoitus talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä.

Pellon ja pysyvien kasvien alasta 33 prosenttia pitää talvikaudella olla kasvipeitteistä. Kasvipeitteisyyden vaatimus kuuluu ehdollisuuteen eli viljelijätukien perusehtoihin, joissa alaan hyväksytään aito kasvipeite, sänki, kevennetty muokkaus tai kasvijäte. Tämän vaatimuksen täyttämisestä ei makseta viljelijöille korvausta. Vaatimusta ei voi täyttää pysyvän nurmen alalla.

Syysilmoitus täydentää peltotukien hakua

VILJELIJÄN syysilmoitukseen vaikuttaa se, mitä tukia ja toimenpiteitä hän on hakenut peltotukien haussa. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäksi syysilmoituksessa ilmoitetaan seuraavista:

• Käytetyt kasvinsuojeluaineet (luomutilat ja ympäristösitoumuksen puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät -toimenpiteeseen sitoutuneet)

• Kiertotalouden edistäminen (ympäristösitoumuksen toimenpide)

• Valumavesien hallinta (ympäristösitoumuksen toimenpide)

• Lintupellot (ympäristösitoumuksen toimenpide)

Syysilmoituksessa ilmoitettavat alat piirretään Vipu-palvelun kartalle samoin kuin peltotukien haussa.

– Kasvipeitteistä alaa suunnitellessa viljelijän kannattaa käydä Vipu-palvelussa, josta voi tarkistaa vuoden 2023 pysyvän nurmen määrän Tiedot ovat saatavilla Maatila-osiosta lohkokohtaisesti. Vipuneuvoja puolestaan näyttää pysyvän nurmen kokonaisalan. Pysyvän nurmen ala vähennetään tilan koko maatalousmaan alasta. Kasvipeitteisyyden vaatimus koskee 33 prosenttia jäljelle jääneestä alasta. Jos laskelmat mietityttävät, kannattaa olla yhteydessä kuntaan tai neuvojaan, sanoo erityisasiantuntija Mirka Holmén

Tukea kasvipeitteisyydestä voivat saada viljelijät, jotka ovat hakeneet uuden ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpidettä. Alaan hyväksytään aito kasvipeitteisyys ja sänki. Ekojärjestelmätukea voidaan maksaa myös pysyvän nurmen alasta.

Syysilmoitus koskee sekä perusehtoihin kuuluvaa että ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyyttä.

”Syysilmoitusten ajankohtaa on välttämätöntä siirtää.”

Maidontuottajien kannattaa panostaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen

TUOMAS KOIVUNIEMI

Arla Suomi -ryhmällä on tällä hetkellä 380 maidontuotantotilaa, joista 56

prosenttia eli 213 tilaa oli kesään mennessä toteuttanut biodiversiteettitarkastelun. Tarkastelun toteuttamisesta on vastannut Envitecpolis Oy kan -

sainvälisen Cool Farm Tool -työkalun avulla.

Yksi biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuden edistämiseen panostaneista tiloista on Antti ja Hanna Lintalan maitotila Isossakyrössä. Peltoa tilalla on noin 150 hehtaaria ja lehmiä 70 päätä.

Maa on lainassa

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvan pariskunnan

mielestä tilojen kannattaa panostaa biodiversiteettitoimiin. Ylisukupolvisuus, luonnon ja eläinten hyvinvointi sekä kuluttajavaikuttaminen ovat kaikki tärkeitä perusteita panostuksiin.

– ”Maa on vain lainassa lapsiltamme!”. Haluamme toimillamme parantaa maan kasvukykyä, joka on suorassa suhteessa maahan sitoutuneen hiilen määrän kanssa. Maanviljely on sanansa mukaisesti

maan viljelyä. Ruokamulta on viljelijän tärkein omaisuus, eikä sitä saa heikentää tai vähentää, Antti Lintala sanoo.

Siksi esimerkiksi syväjuuristen nurmikasvien ja typensitojakasvien käyttö on perusteltua. Tällöin maan kasvuvoima paranee vuosi vuodelta sekä vähentää näin kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden määrää.

– Maan kasvukunnon parantamisella on täten suora korrelaatio peltoviljelyn tuloksellisuuteen.

Kyrönjoen perinnemaisemassa

kansan nähtävillä

Ympäristö- ja luontoarvot ovat tä -

nään tärkeitä maitoa ja siitä tehtyjä jalosteita ostaville kuluttajille, joten biodiversiteetistä huolehtiminen on vaikuttamistyötä kuluttajien suuntaan.

– Meidän tilamme sijaitsee näkyvällä paikalla Kyrönjoen varren perinnemaisemassa lähellä VaasaJyväskylä -valtatietä, jolloin muun muassa laiduntavat lehmät luovat positiivista mielikuvaa maidontuotannon puolesta.

Lintalan tilalla tehdään viljelyvaihtoyhteistyötä paikallisen kaalinviljelijän kanssa.

– Se osaltaan vähentää viljelyssä käytettävien ostopanosten määrää. Sama toimii toisinpäin,

sillä kaalinviljelijä hyötyy maitotilan ruokamultaisesta viljelymaasta saaden hyviä satoja pienemmillä panostuksilla, Antti Lintala kertoo.

Millaisia eri biodiversiteettitoimia isokyröläistilalla on tehty? Isännän mukaan nurmissa käytetään useita lajikkeita, kuten timoteitä, natakasveja, raiheinä- ja apilasekoituksia sekä typensitojakasveja viljapeltojen kerääjäkasvina. Nurmiseoksissa on käyetty syväjuurisia kasveja, kuten ruokonataa, mikä parantaa maan kasvukuntoa ja vesitaloutta.

– Viljelykierto vilja- ja nurmikasvien välillä on vähentänyt kasvin -

”Ruokamulta on viljelijän tärkein omaisuus, eikä sitä saa heikentää tai vähentää.”

Tuomas Koivuniemi

Antti Lintala

LUONNON MONIMUOTOISUUS

suojeluaineitten käyttöä. Olemme vähentäneet osto- eli kemiallisten lannoitteiden määrä. Peltojen kalkituksessa hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja, kuten Soilfoodin tuotteita.

Myös peltojen reunojen niitto toteutetaan tilalla myöhään syksyllä.

– Olemme perustaneet monimuotoisuuspeltoja, kuten riistapellon ja pörriäispeltoja useisiin eri paikkoihin pölyttäville hyönteisille.

Laidunnus lisää lajikirjoa

Isokyröläistilalla on kahdeksan hehtaarin laidunalue lehmille, missä ne laiduntavat pitkään – aina kesäkuusta lokakuulle saakka. Eläimillä on vapaa pääsy navetasta laitumelle ympäri vuorokauden.

– Laitumelle kylvetty nurmi sisältää paljon eri lajikkeita. Laidunnus lisää pieneläinten lajikirjoa. Olemme huomanneet, että suuri määrä kottaraisia on ilmestynyt laitumien liepeille. Laidunlohkoilla levähtää keväisin iso määrä suokukkoja. Myös petolintuja näkyy usein.

Tilan maille on tehty myös kosteikkoja, jotka vähentävät osaltaan ravinteiden valumista vesistöihin.

– Kosteikoista saatu maa-aines on käytetty peltokuvioiden parantamiseen, jolloin viljely on helpottunut, mikä taas säästää energiaa ja aikaa viljelyssä.

Maatilan mailta on kaadettu joitain puita varta vasten lahottajia varten.

– Olemme jättäneet pystyyn hyvin vanhoja puita, joilla on oma historia, Antti Lintala kertoo.

Millaisia vaikutuksia eläinten elämään?

Miten monimuotoisuuteen panostaminen on näkynyt eläinten käyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa?

Isännän mukaan laitumilla lehmillä on mahdollisuus syödä hyvin erityyppisiä nurmikasveja.

– Eri toimilla on lehmiin varmasti pitkällä aikavälillä pysyviä vaikutuksia, joista ei välttämättä osaa vielä kertoa. Lehmät käyttäytyvät hyvin rauhallisesti. Kuu -

”Mielikuva teoistamme voi hyvinkin kantaa kaupan hyllylle saakka.”

Lintalan perhe: Hanna (vas.), Tuomas, Juho, Lauri ja Antti.

Biodiversiteettikaista pellolla.

mana aikana ne laiduntavat ja lepäävät laitumella öisin viileässä, joka luultavasti auttaa kestämään päiväaikaista lämpöstressiä vähemmillä haittavaikutuksilla, hän sanoo.

Lintalat uskovat tiloilla tehtävän työn saavan arvostusta kuluttajilta. Luonto on ihmisille paras ympäristö, kun he haluavat irtaantua työarjesta. Laiduntavat lehmät ja pörriäispellot herättävät myönteisiä mielikuvia maitotilojen teoista.

– Jos voimme vaikuttaa näin positiivisesti, mielikuva teoistamme voi hyvinkin kantaa kaupan hyllylle saakka.

Arla-ryhmä kouluttaa tuottajia kestävän kehityksen toimenpiteiden ja biodiversiteetin edistämisen osalta Arla Akatemiassa. Koulutuskoordinaattorinakin toimivan Antti Lintalan mukaan siellä mietitään alan asiantuntijoiden kanssa yhdessä ratkaisuja, mitä kaikkea voimme maitotilalla kehittää siten, että niin tuottaja kuin kuluttajakin voisivat paremmin.

– Toivottavasti kaikki tulevaisuuden Arla-tuottajat voisivat osallistua Akatemian valmennuksiin. Seuraava kurssi aloittaa marraskuussa Hämeenlinnassa ja mukaan ehtii vielä, hän vinkkaa.

”Ajattele isosti”

Lintala kehottaa kanssatuottajia katsomaan suurta kuvaa, on kyse sitten luonnon monimuotoisuuden edistämisestä tai kestävän kehityksen kannustintoimista. Arlan kestävän kehityksen ohjelma on tuonut tuottajille paljon uutta ajateltavaa. Kaikkea ei välttämättä voi heti alkaa toteuttamaan, sillä monessa tapauksessa vaaditaan ajattelutavan muutosta.

Mies sanoo, että ”meidän tulisi tuottajina enemmän nähdä, ketkä ovat meidän asiakkaita ja miten toimintamme näyttäytyy heille.”

– Pelkkä laatumaidon tuottaminen ei ole enää se itsestäänselvyys, miten tulevaisuudessa toimitaan. On ajateltava isosti, hän päättää.

Tuomas Koivuniemi