ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
4 • 2021
Pia Jormanainen aloittaa toimitusjohtajana Kimmo Kuorikoskesta ryhmän puheenjohtaja Kustannusten nousu puhutti Tuottajaedustajistossa
! e l l ö y t e l l a r e t t Malja uu ntuottajia
ido a m n ä m h y r ta. eistyö s t e h s y i i m a m t o t u o S u Arla idon t a m u t a a l n i i t palkit
Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Intra Hygiene Intra hygiene- konsepti mahdollistaa tilasi parhaan bioturvallisuuden. Tuotteilla voit estää haitallisten virusten ja bakteerien haittoja eläinsuojissa.
Intra Foam Cleaner- vaahtopesu
Syväpuhdistava teknologia tehoaa
lantaan, rasvoihin, öljyihin, proteiineihin ja rehujäännöksiin.
Intra Multi-Des GA desinfiointiaine
Tehoaa viruksiin, hiivoihin ja bakteereihin Erittäin tehokas kaikilla aplikaatioilla: kasto, suihke, vaahto ja sumutus.
100% biohajoava
Intra Hygiene Trolley- kärry
Laitteen annostelut on suunniteltu Intra
Foam Cleaner- ja Intra Multi-Des GA -aineille. Käyttäjän tarvitsee lisätä vain vesi ja paine.
VARMISTA KUIVIKKEEN SAATAVUUS SEPAROIMALLA
TANSKALAISET LJM-TUOTTEET MEILTÄ LJM-PUMPUT
Varmatoiminen ja kestävä
EYS-SEPARAATTORIT JA -KUIVIKESEPARAATTORIT Kuivittamiseen ja lietteen jakeistamiseen
Valurautaa ja ruostumatonta terästä Myös kylmään tilaan 2,2 kW, 5,5 kW ja 11 kW Kysy Erittäin kestävä rakenne tarjous! ja seulasto Myös asennettuna
LJM-LANTARAAPAT JA VARAOSAT
LJM-SEKOITTIMET
Useita erilaisia malleja erilaisiin navetoihin Saatavana vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena Kauttamme saa LJM-tuotteiden varaosia. Narut, köydet ja ketjut myös muihin merkkeihin.
Heikki Kiljala 044 363 1419
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi
Kari Kangasniemi 040 515 2490
Tero Savela 044 284 1160
Jukka Lähetkangas 050 432 0303
TUOTANTOTARVIKKEET
INVESTOINTITUOTTEET
Kysy lisää myyjiltämme!
Tuomas Wilen 050 541 3112
Pasi Niemi 040 544 9036
www.finnlacto.fi
SAMI KILPELÄINEN
PÄÄKIRJOITUS
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
Pitkät sopimukset tuovat omat haasteensa
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
12. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
S
yksyn aikana kustannusten nousunopeus on ollut poikkeuksellista. Syyskuun Maitoa Suomesta -lehdessä arvioitu ”inflaation paluu” on tullut ovista ja ikkunoista kahta kauheampana. Taloustieteilijät pitivät 2000-luvun alussa laajasti vajaan kahden prosentin inflaatiota tavoiteltavana tasona. Euroalueen inflaatio on kautta aikain korkeimmalla tasolla lokakuussa eli 4,1 prosentissa. Euroopassa kustannukset nousevat energiavetoisina. Energian inflaatio oli jo 23,5 prosenttia viime vuoteen euroalueella. Suomessa inflaatio tulee euroaluetta perässä. Lokakuussa Suomen inflaatioksi mitattiin 3,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Rehuohran hinta on haastavan kesän jäljiltä hurjissa hinnoissa. Marraskuun puolivälissä hinta oli jopa 250 euroa tonnilta. Se on lähes tuplahinta viime vuoteen nähden. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että esimerkiksi leipäviljoista rukiin hinta on alle 190 euroa tonnilta. Polttoaineiden markkinahinnan lisäksi kurimusta aiheuttaa verotus. Kotimaiset veronkorotukset ja EU:n taksonomia eivät tuo helpotusta sähkönkään hintaan. Ja energian hinnan nousulla on vaikutusta lannoitteiden hintaan. Ovathan lannoitteet hyvin energiariippuvaisia valmistusprosessissa. Kustannuspaineet nousivat aiheesta kovasti esille Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa marraskuun puolivälissä Hämeenlinnassa. Ryhmän puheenjohtajana lähes viisi vuotta toiminut Ari Hänninen oli tehnyt omalle tilalleen laskelmia kustannusten vaikutuksista. Tässä lehdessä myös ryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittu Kimmo Kuorikoski arvioi pelkästään lannoitteiden hintamuutosten vaikuttavan rajusti tilojen kannattavuuteen. * * *
Maitotilojen kustannuspaineet huomioidaan. Haasteen meijereille ja elintarviketeollisuudelle tuo hintaneuvottelujen viipeet. Kaupalla on pääasiassa kolme neuvottelujaksoa. Helmikuu, toukokuu ja syyskuu ovat pääasialliset ajankohdat, jolloin kaupoilla on neuvottelukierrokset auki. Neuvottelukierroksen haasteena on, että helmikuun hinnat annettaan jo alkusyksystä syyskuulla tai lokakuulla. Kun hinnat annetaan syyskuussa ja ne ovat voimassa seuraavaan huhtikuuhun, niin aikaväli on kovin pitkä. Mikä siis neuvoksi? Euroopassa on luotu alalla myös hyviä käytänteitä sopimuskulttuuriin. Etujärjestössä toimiessani tutustuin mm. Ranskan, Ison-Britannian ja Saksan malleihin. Olisiko Suomessa syytä pohtia mallia, jossa sopimushetken hinta määräajoin tarkistettaisiin esim. indeksimuutosten kautta? Jos tuotantopanosten tai energian hintaindekseissä tapahtuu muutoksia, niin se huomioitaisiin sopimuskauden aikana. Tuottajahinnat määräytyvät Arla Suomi -yhteistyöryhmän jokaisessa meijerin omien päätösten mukaisesti. Osa meijereistä painottaa hinnassa enemmän keväällä maksettavaa jälkitiliä, osa meijereistä maksaa ennakkojälkitilinä ja osa maksaa hinnan korotukset perushintana. Maitotuotteiden kysyntä on vuosikymmenen aikana laskenut ja se on myös johtanut haasteisiin kausittaisissa tuotantomäärissä. Keväällä ja kesällä maitoa on kysyntään nähden liikaa ja syksyllä ollaan lähempänä tasapainoa. Kausihinnoittelu on siten tarpeellinen ohjaavana tekijänä. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä arvioidaan paraikaa, että olisiko esimerkiksi rasvan painotusta maidon hinnassa syytä nostaa. Se voisi samalla tarkoittaa pienempiä litramääriä tiloilla, mutta nurmeen perustuvalla ruokinnalla ehkäpä edullisempaa ruokintaa ja korkeampia pitoisuuksia. Nurmiruokinnalla taas on positiivinen vaikutus lehmien terveyteen. Vaikeanakin aikana on tarkasti punnittava eri vaihtoehtoja ja viipeistä huolimatta maidon hintaankin on tapahtumassa kohennusta. Hyvää itsenäisyyspäivää ja oikein rauhallista joulun odotusta. MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
|3
Pienempi hiilijalanjälki ja parempi tuottavuus ovat askel kohti tilan kestävää tulevaisuutta.
MahtiTR
Lisää maitoa ja vähemmän metaanipäästöjä samalla rehumäärällä 7%
+ 1,2 kg
10 %
PAREMPI REHUHYÖTYSUHDE
ENERGIAKORJATTUA MAITOA
VÄHEMMÄN METAANIA
Parempi pötsin terveys ja tehokkuus
Lisääntynyt maidontuotto
Pienempi hiilijalanjälki
Lisätiedot ja tilaukset atriatuottajat.fi/mahtitaysrehu 4 | MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
SISÄLTÖ Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Maitopystöjä 1940-luvulta.
22
14 Maidontuottajia
Muut 3 Pääkirjoitus
palkittiin
6 Ajankohtaista
Walter Ehrströmin säätiö palkitsi kultaisella mitalilla maidontuottajat, jotka ovat tuottaneet E-luokkaista maitoa 25 vuotta.
8 Uusi strategia lujittaa Arlan sitoumusta maitoalan kestävään tulevaisuuteen. 12 Kimmo Kuorikoski on Arla-tuottajaedustajiston uusi puheenjohtaja. 14
28 Kaustisen Osuusmeijerillä
6
21 Inspiroiva vierailu Välikummun tilalla. 22 Hämeenlinnassa on jalostettu maitoa 150 vuotta. 26 Biodiversiteettitarkastelujen avulla tietoa maitotilojen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. 30 Kustannusten nousu koettelee maitosektoria myös globaalisti.
laajennettin myymälää
Osuusmeijerin energiatehokkuutta parannettiin hankkimalla aurinkopaneeleita. MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
|5
AJANKOHTAISTA
Pia Jormanainen aloittaa Arla Suomen toimitusjohtajana
P
ia Jormanainen on nimitetty Arla Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään ensi vuoden maaliskuun alussa, jolloin hänestä tulee myös Arla Euroopan liiketoiminnan johtoryhmän jäsen. Jormanainen raportoi Euroopan liiketoiminnan johtaja Peter Gioertz-Carlsenille. Pia Jormanaisella on vahvaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta elintarvikealalla ja foodservice-toiminnoissa. Hän siirtyy Arlalle matkustusympäristössä ruokapalveluita tuottavan SSP Finlandin toimitusjohtajan tehtävästä. Tätä aiemmin hän on työskennellyt Valiolla useissa johtotehtävissä tuoretuotteiden parissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja viennissä sekä Kraft Foodsilla makeistuotemerkkien parissa. Arla Oy:ssä Jormanainen ottaa vastuulleen liiketoiminnan, joka on vakiinnuttanut asemansa innovatiivisena ja asiakaslähtöisenä toimijana. Yhtiöllä on vakiintuneet tuotemerkit, ja se on sitoutunut vahvasti kestävään kehitykseen. – On etuoikeus päästä johtamaan Arla Suomea ja aloittaa työ yrityksessä, joka on niin selkeästi sitoutunut kestävän kehityksen strategiaan ja innovaatioihin. Suomen elintarvikemarkkinassa on paljon mahdollisuuksia, ja olen innoissani voidessani aloittaa työskentelyn lahjakkaiden tiimien kanssa syventääksemme edelleen kumppanuutta asiakkaidemme kanssa sekä jatkaaksemme arvon luomista brändiemme kautta. Odotan myös sitä, että pääsen tutustumaan Arlan suomalaisiin maidontuottajiin, Pia Jormanainen toteaa. – Olen iloinen, että saamme Pia Jor-
6|
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
manaisen Arla Euroopan johtoryhmään. Hänellä on vaikuttava kokemus brändin rakentamisesta ja yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. Pia on juuri sopiva henkilö johtamaan Arla Suomea, joka on tuonut markkinoille uusia innovaatioita, kuten lohkoketjuteknologian käytön maitoketjun läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja GOT GUTS? -jogurtit vastaamaan hyvinvointia edistävien tuotteiden kasvavaan kysyntään, Arla Foods -konsernin Euroopan liiketoiminnan johtaja Peter Gioertz-Carlsen toteaa. – Odotan innolla ja toivotan Pian tervetulleeksi!
AJANKOHTAISTA
Tuottajaedustajiston julkilausuma
”M
e Arla Suomen yhteistyöryhmän tuottajat olemme huolissamme koko Suomen maatalouden tilasta tässä kustannuspaineessa ja koronan jälkeisen inflaation nousun tilanteessa. Ei ole oikein, että kustannuksia ei saada jyvitettyä pellolta pöytään -ketjussa sinne pöytään asti, vaan kustannukset uhkaava jäädä tuottajien maksettavaksi, koska elintarvikemarkkinat eivät toimi vastuullisesti tuottajalle asti. Tuottaja on kuitenkin ketjun tärkein lenkki ja voimavara ajatellen koko Suomen huoltovarmuutta. Tuottajien ahdinko on vain syventynyt vuoden 2014 asetettujen Venäjän vientipakotteiden jälkeen ja vuoden 2021 heikko satovuosi, sekä ennalta arvaamaton räjähdysmäinen kustannusten nousu uhkaa katkaista koko toimialan selkärangan. Lisäksi jatkuva toimialalle keskusteluissa kohdistuva disinformaatio kuormittaa tuottajien henkistä jaksamista. Tuottajat ovat sitoutuneet te-
kemään tarvittavia ilmastotoimia, mutta se ei kuitenkaan onnistu, jos kassa on tyhjä, eikä varaa ole edes tuotantopanosten ostoon. Kustannukset ovat nousseet mm. lannoitteiden osalta 100 %, sähkön 30– 50 % (lähteet: fingrid.fi, energiavirasto.fi), polttoaineiden 30 % ja rehuissa käytettävän viljan osalta 60–80 % (vyr.fi). Tilatasolla tämä tarkoittaa noin 10–15 % kustannusten nousua liikevaihtoon suhteutettuna. PTT on arvioinut, että ruoka kallistuu ensi vuoden aikana 1,8 % (Juuso Aalto-Setälä, Sari ForsmanHugg, Jonna Hänninen ja Päivi Kujala: PTT-ennuste, maa- ja elintarviketalous syksy 2021. Helsinki 2021). Tämä arvio on nykyisten kustannusten nousukiidossa mielestämme epärealistinen ja osoittaa, että markkinat eivät toimi reilun kaupan ja vastuullisuuden mukaan. PTT:n arvioima 1,8 % kuluttajahintojen nousu kattaisi vain noin kolmanneksen tilojen kustannuspaineista.
Myös valtiovallan osalta erilaisten tukipoliittisien toimien tekeminen tilanteen korjaamiseksi tulisi osoittaa uuden ohjelmakauden sisältöön ja perusteisiin, joilla tukea myönnettäisiin vain maataloudesta päätoimisesti tulonsa saaville ns. Aktiiviviljelijöille. Väliaikaiset ”de minimis” -tuet eivät korjaa elintarvikemarkkinoita, vaan antavat väärän signaalin, niin teollisuudelle, kuin kaupalle. Tuottajat tarvitsevat nyt vastuullisuutta koko ketjulta pellosta pöytään, täten voimme jatkossakin taata elintarvikkeiden omavaraisuuden ja huoltovarmuuden Suomessa myös kriisitilanteiden aikana.” Hämeenlinnassa 9.11.2021 Ari Hänninen Arla Suomi yhteistyöryhmän pj. Maidontuottaja, Kitee Mikko Korte Arla Suomi yhteistyöryhmän vpj. Maidontuottaja, Ylivieska MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
|7
FUTURE26
Uusi strategia lujittaa Arlan sitoumusta maitoalan kestävään tulevaisuuteen Arla Foods julkaisi marraskuussa uuden viisivuotisstrategiansa FUTURE26, jonka toteutuksessa maitotiloilla tehtävä työ on avainroolissa. KRISTA KORPELA-KOSONEN
8|
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
FUTURE26 UUMA
A
rla Foods -konsernin marraskuun alussa julkaisema viisivuotisstrategia FUTURE26 lujittaa Arlan sitoumusta maitoalan kestävään tulevaisuuteen ja liiketoiminnan kasvattamiseen vastuullisesti. Tulevien viiden vuoden aikana Arla kasvattaa investointejaan yli 40 prosentilla neljään miljardiin euroon painottaen kestävää kehitystä, digitalisaatiota, uusia tuotantoteknologioita ja tuotekehitystä. Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborghin mukaan nyt jos koskaan on aika toimia ja määrittää maitoalan tulevaisuus. FUTURE26strategia vie Arlan tekemisen uudelle tasolle.
– Olemme käännekohdassa. Maailmanlaajuisen elintarvikejärjestelmän käsillä on kaksi sen vaikeinta haastetta, ilmastonmuutos ja aliravitsemus. Vaaditaan kiireellisiä toimenpiteitä, ja maitotuotteet ovat osa ratkaisua. Seuraavien viiden vuoden aikana meidän on Arlalla tehtävä yhteistyötä maidontuottajien, asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa vauhdittaaksemme arvoketjumme muutosta, jotta se on entistäkin joustavampi ja vastuullisempi sekä vastaa tulevaisuuden odotuksiin, Tuborgh toteaa. Edelläkävijä vastuullisessa maidontuotannossa Tulevien viiden vuoden aikana maitotuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan kak-
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
|9
FUTURE26
si prosenttia vuosittain. Eurooppalaiset kuluttajat etsivät yhä enemmän hyvinvointia edistäviä sekä helppokäyttöisiä ja kestävästi tuotettuja maitotuotteita. Maailmanlaajuista kysyntää lisää kasvava väestö Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren maissa. FUTURE26-strategian avulla Arla aikoo kasvattaa liiketoimintaansa vastuullisesti vastaamaan kuluttajien nopeasti muuttuviin ruokailutottumuksiin sekä voimistuvaan kiinnostukseen ostaa vastuullisesti tuotettuja maitotuotteita. Arla Foods haluaa olla edelläkävijä vastuullisessa maidontuotannossa ja nostaa päästötavoitteensa vastaaman Pariisin ilmastosopimuksessa asetettua 1,5 asteen tavoitetta. Arlan pyrkimyksenä on vähentää oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä 63 prosenttia ja arvoketjun päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. – Vuoteen 2050 mennessä Arlan tavoitteena on olla hiilineutraali, mutta Suomessa tavoittelemme tätä arvoketjussamme jo aiemmin, kertoo Arla Suomen vastuullisuusjohtaja Saara Azbel. Maitotilat avainroolissa Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arla Suomesta sanoo, että maitotiloilla tehtävä työ on tärkeässä roolissa, kun uutta viisivuotisstrategiaa lähdetään toteuttamaan. 85 prosenttia maidon arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä syntyy alkutuotannossa, joten maitotilat ovat vastuullisuustyössä avainasemassa. – Vastuullisuus ja tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on laaja yhteiskunnallinen kysymys. Ympäristövastuun lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat myös taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Yhteisen yhteiskunnallisen haasteen eteen on tehty Arlalla sekä globaalisti että Suomen tasolla jo paljon tekoja, Kilpeläinen toteaa. Hyvä esimerkki tästä ovat Arlan maidontuottajien tiloilla toteutetut Climate Check -ilmastokartoitukset, jotka tuottivat tietoa jokai-
10 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
”Tilatason toimenpiteet painottuvat vastuullisuustyössä, ja haluamme kaikin tavoin tukea maidontuottajiamme tässä työssä.” sen tilan yksilöllisestä hiilijalanjäljestä. Arlan suomalaisten maidontuottajien tiloilla hiilijalanjälki on keskimäärin 1,03 kg CO2 e maitokiloa kohden. Se on selvästi alle maidontuotannon globaalin keskiarvon 2,5 kg CO2 e ja alle Suomen vuoden 2019 keskiarvon, joka on Luken mukaan 1,10 kg CO2 e. Kesän aikana kymmenillä tiloilla tehdyt kartoitukset osoittivat li-
Peder Tuborgh, Saara Azbel ja Sami Kilpeläinen.
säksi, että maitotilat ovat hyvin rikkaita biodiversiteetiltään. – Mittaukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, miten hyvin asioita on maitotiloilla jo tehty. Haluamme olla Suomessa edelläkävijöitä, ja maitotilat ovat etunenässä määrittämässä, mihin suuntaan toimialaa viedään, Kilpeläinen sanoo. FUTURE26-strategian tavoitteita on Suomessa vauhdittamassa maitotilojen välitavoite pienentää keskimääräistä maidontuotannon hiilijalanjälkeä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kilpeläisen mukaan jokaisella maitotilalla on oma polku ja omat mahdollisuudet vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi lehmien ruokintaan ja biokaasun käyttöön liittyvät tilakohtaiset ratkaisut sekä hiilensidonta nurmiviljelyn avulla ovat jo mukana keinovalikoimassa, jota tiloilla tällä hetkellä hyödynnetään.
FUTURE26
Koko ketjun yhteinen vastuu Saara Azbel korostaa yhteistä vastuuta maitoalan vastuullisuustyössä. Tilatason tekojen lisäksi vastuullisuustyötä pitää tehdä maidon arvoketjun jokaisessa muussakin vaiheessa. Arla-konsernissa päästövähennyksiä tavoitellaan vauhdittamalla siirtymistä vihreään sähköön ja fossiilittomaan kuljetuskalustoon, tekemällä kaikista pakkauksista kierrätettäviä ja käyttämällä muovin sijaan enemmän kuitupohjaisia ratkaisuja. – Arla Suomessa vihreään sähköön siirryttiin
jo vuonna 2020, kun otimme vesivoiman käyttöön kaikissa toimipisteissämme. Olemme mukana elintarviketeollisuuden energiatehokkuussitoumuksessa ja jatkamme edelleen erilaisia energiansäästöhankkeita, Azbel kertoo. Arlalla on Suomessa käytössä kaksi biokaasulla kulkevaa jakeluautoa, ja ensi vuonna niiden määrää aiotaan lisätä. Tulossa ovat myös ensimmäiset kaksi biokaasulla kulkevaa rekkaa maidon keräilyyn. Kuljetusreittejä on optimoitu ympäristökuormituksen vähentämiseksi, ja myös logistiikkakumppanit osallistetaan
mukaan päästövähennyksiin. Arla Foods -konsernin tavoitteena on, että vuonna 2025 Arlan brändituotteissa on käytössä 100-prosenttisesti kierrätettävät pakkaukset. Muovia korvataan kierrätetyllä ja biopohjaisella muovilla tai kuitupohjaisilla pakkausratkaisuilla, kuten kartonkipakkauksilla. – Meillä Suomessa kaikki harjakattoiset pakkaukset ovat jo puupohjaisia kartongin pinnalla olevaa muovikalvoa myöten. Arla Luonto+ -jogurteissa otimme käyttöön kartonkipikarit ensimmäisenä meijerinä Suomessa, Azbel kuvailee pakkausratkaisuja. Läpinäkyvää vastuullisuustyötä Maidon arvoketjussa tehtävää vastuullista työtä voidaan tehdä kuluttajille entistä näkyvämmäksi teknologian keinoin. Arla Suomen laseeraamat Yhden tilan maidot ja Yhden tilan luomuemmental ovat jo esimerkkejä tuotteista, joiden koko matka tilalta kauppaan asti voidaan avata kuluttajille lohkoketjuteknologialla. Teknologiaa hyödynnetään Arla Maitoketjussa. – Meillä on jatkossa halu tehdä tätä vielä enemmän ja laajemmin. Tilatason toimenpiteet painottuvat vastuullisuustyössä, ja haluamme kaikin tavoin tukea maidontuottajiamme tässä työssä. Vastuullisuustyö on yhteistyötä, Azbel sanoo. MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 11
TUOTTAJAEDUSTAJISTO
TUOMAS KOIVUNIEMI
M
aatalousyrittäjä Kimmo Kuorikoski, 54, Kaustiselta on Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston uusi puheenjohtaja. Kuorikoskelle maatalouden työt ovat olleet arkea jo lapsuudesta lähtien. Poika autteli kotitilan askareissa ja viljelijän töihin hän ryhtyi heti, kun peruskoulun yläasteelta pääsi. – Peruskoulun jälkeen olen ollut täysipäiväisesti töissä maatalouden parissa. Alussa kävin toki viljelijäkurssin. Nuorena tein lomittajan ja aurausurakoitsijankin töitä, hän kertoo. Kuorikosken tilalla tehtiin vuonna 1995 sukupolvenvaihdos, jolloin mies osti tilan vanhemmiltaan. – Kun sukupolvenvaihdos tehtiin, oli tilalla 24 lehmää ja siitä lähdettiin liikkeelle. Uuden navetan rakensin vuonna 2000. Veljen kanssa tehtiin maatalousyhtymä vuonna 2003. Tänä vuonna ostin veljeni osuuden yhtymästä ja perustin yhtymän puolisoni kanssa, hän kertoo. Tänään tilalla on 90 lehmää ja saman verran nuorkarjaa. Maa-, metsä- ja maitotalouden ohella Kuorikoski on veljensä kanssa pyörittänyt turkistarhaa 1980-luvun puolivälistä lukien. Nyt vastuu turkistarhauksesta on siirtynyt kokonaan veljelle. Tuotantokustannusten nousu koettelee Mitkä ovat olleet maatalouden suuria käänteitä miehen viljelijätaipaleella? Kuorikosken mukaan ennen Euroopan unionin aikaa suomalainen maatalous eli suljetussa systeemissä, missä viljelijällä oli pitkäksi aikaa tieto omasta tulotasostaan ja sitä myötä toimintaa pystyttiin suunnittelemaan. EU:n myötä tilanne muuttui. Kuorikosken mukaan merkittävimpiä maidontuotantoon vaikuttaneita muutoksia EU-aikakaudella ovat olleet maitokiintiöiden poistuminen ja seitsemän vuotta sitten leimahtanut Krimin kriisi. – EU:n Venäjälle laittamat pakot-
12 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
Kimmo Kuorikoski on Arla-tuottajaedustajiston uusi puheenjohtaja teet johtivat siihen, että maidon hinnasta lähti 25 prosenttia, eivätkä hinnat ole sille tasolle palautuneet. Maidontuottajia ja maataloustuottajia yleensäkin koettelee tällä hetkellä tuotantokustannusten raju nousu. Kuorikoski havainnollistaa, että viime vuonna tilan lannoitteet maksoivat 25 000 euroa ja tänä vuonna sama määrä maksaa 65 000 euroa. – Tähän yhtälöön ei ole mitään muuta ratkaisua kuin maidonhinnan nousu. Maidontuottajat eivät kestä sitä, että kasvavat kustannukset sälytetään pelkästään alkutuotannolle, hän toteaa. Arla-yhteistyöryhmässä hyvä henki Kimmo Kuorikoski on toiminut Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Kaustisen Osuusmeijerin hallituksessa vuodesta 2001 lähtien ja hallituksen puheenjohtajana 2011 lukien. Osuusmeijerin keräämä maitomäärä oli 2000-luvun alussa 14 miljoonaa litraa ja tänään se on
Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston uusi puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski on työskennellyt täysipäiväisenä viljelijänä siitä lähtien, kun peruskoulu aikoinaan päättyi. Kotitilansa isäntänä hän aloitti sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1995.
29 miljoonaa litraa. – Maidontuotanto on siirtynyt pohjoiseen Suomeen. Täällä on uskottu omaan asiaan ja kasvatettu toimintaa, hän sanoo. Arla-yhteistyöhön mies on tyytyväinen. Yhteistyöryhmän tarjoama koulutus maidontuottajille muun muassa tilan johtamisessa saa kiitosta. – Henki ryhmän sisällä on hyvä ja yhteistyö tällä hetkellä erittäin hyvällä pohjalla. Odotukset uutta tulevaa toimitusjohtajaa kohtaan ovat kovat, hän sanoo. Arla Suomi Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa Pia Jormanainen viimeistään ensi maaliskuun alussa. Ilmasto- ja ympäristökysymykset Politiikalla on tänään merkittävä vaikutus maatalouden ja maidontuotannon arkeen ja tulevaisuuteen. Ilmasto- ja ympäristö- sekä veropolitiikan päätösten vaikutukset näkyvät tilojen elämässä ja kukkarossa.
LEHMIEN HYVINVOINTIIN HIVELIC KETOOSI PLUS
Runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita. Suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa
Tuomas Koivuniemi
”Maidontuottajat eivät kestä sitä, että kasvavat kustannukset sälytetään pelkästään alkutuotannolle.” – Arla-ryhmässä on vastattu hyvin ilmasto- ja ympäristövastuun kysymyksiin, kun jokaisella yhteistyöryhmän tilalla on laskettu niiden hiilijalanjälki ja osalle tehty biodiversiteettiselvitykset. Ryhmän tavoitteena on pienentää päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä, hän toteaa. Kuorikoski kaipaa poliitikoilta vastauksia siihen, millaisia rajoitteita turvepeltojen viljelykäyttöön on tulossa. – Keski-Pohjanmaalla tämä on merkittävä kysymys. Toinen, veropoliittisesti iso kysymys on polttoaineiden verotus, sillä se vaikuttaa tilojen kustannuksiin, hän sanoo.
5 litraa
HIVELIC MG PLUS
Runsaasti magnesiumia sisältävää tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.
5 litraa
HIVELIC KALSIUM PLUS
Sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.
5 litraa
HIVELIC PROPPI 100 %
Sisältää propyleeniglykolia ja hivenaineita. Energia-arvo on erittäin korkea 21,4 MJ/kg. Syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin. Myös luomutiloille (eläinlääkäri/ eläintenhoitosuunnitelma).
5 litraa 200 1000 litraa litraa
Tiedustele tuotteita meijeristäsi MAITOA SUOMESTA 4 / 2021 | 13 puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi
PALKITTUJA
Maidontuottajia palkittiin 25 vuoden laatumaidon tuottamisesta
A
rla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajia palkittiin laatumaidon tuottamisesta juhlatilaisuudessa Hämeenlinnan Vanajanlinnassa tiistaina 9.11.2021. Walter Ehrströmin säätiö palkitsee kultaisella mitalilla maidontuottajat, jotka ovat tuottaneet E-luokkaista maitoa 25 vuotta. Tilaisuudessa juhlapuheen piti ELL Hanna Castro, joka toimii myös säätiön asiamiehenä. Tilaisuudessa nostettiin Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläisen johdolla malja juhlavieraille eli vuosina 2020 ja 2021 kultaisen mitalin saaneille maidontuottajille. Tuottajaedustajiston puheenjohtaja Ari Hänninen lausui tilaisuuden avaussanat. Palkittujen maidontuottajien puolesta Olli Palmu lausui lämpimät kiitokset ja muisti myös meijereiden henkilökunnan ja neuvojien tärkeää roolia tilojen tukena. Tilaisuuden päätössanat lausui Hämeenlinnan osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski, joka korosti maitotilojen tärkeää roolia huippuraaka-aineen tuottajina ja meijereiden omistajina. Vastuullisuus korostuu tämän päivän tekemisessä entisestään.
14 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
PALKITTUJA Hämeenlinnan Raatikuva
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 15
PALKITTUJA
Juha ja Eija Lonkainen, Kitee.
Tarmo ja Sirpa Suikkanen, Kitee.
Heidi ja Mikko Koivisto, Loimaa.
Hanna Castro piti tilaisuudessa puheen.
Sari ja Arto Jussila, Hämeenlinna.
Nina ja Tapani Anttila, Humppila.
Kaikki palkitut: Alajoen Tila, Ylivieska. Maria ja Jani Törmälä, Oulainen. Mty Siltala Markku ja Jari, Kaustinen. Olli-Pekka Iisakka, Posio. Marika Lahtela ja Mikko Säkkinen, Posio. Tiina ja Kyösti Välijärvi, Kuusamo. Helena, Reino ja Arvo Impiö, Ranua. Erik ja Sinikka Franzen, Askola. Bjarne Bergman ja Monica Simosas, Hammarland. Tarmo ja Sirpa Suikkanen, Kitee. Juha ja Eija Lonkainen, Kitee. Heidi ja Mikko Koivisto, Loimaa. Nina ja Tapani Anttila, Humppila. Anne ja Olli Palmu, Karkkila. Arto ja Sari Jussila, Hämeenlinna. Henri, Sirpa ja Juhani Ingman, Väinölän tila, Hämeenlinna. Katja ja Teuvo Greus, Lumijoki.
16 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
Juhlapuhe 9.11.2021 Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajien kultamitalien jakotilaisuudessa Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa.
Arvoisat juhlavieraat, Yhdeksäntuhattasatakaksikymmentäviisi. Se määrä päiviä mahtuu 25 vuoteen. Ja näin monen peräkkäisen
päivän ajan te, hyvät kultaisella Walter Ehrström -mitalilla palkitut maidontuottajat, olette tuoneet pöytiimme korkeimpaan laatuluokkaan kuuluvaa maitoa. Tätä valtavaa suoritusta suomalaisen maidon laadun ja ruoantuotannon hyväksi olemme tänään kokoontuneet juhlimaan. Vuonna 1890 syntynyt Walter Ehrström oli eläinlääketieteen tohtori, joka tunnetaan suomalaisen maitohygienian pioneerina ja maidontarkastuksen kehittäjänä. Ehrström ymmärsi alkutuotannolla olevan keskeinen merkitys maidon laadunhallinnassa. ”Maito ei matkalla parane” hänen tunnetaan sanoneen. Walter Ehrströmin perintö elää jo vuosikymmeniä jatkuneessa maitoalan sidosryhmien välisessä yhteistyössä, jonka keskiössä olette te maidontuottajat. Teidän sitoutuminen pitkäjänteiseen laatutyöhön on mahdollistanut sen, että suomalaisen maidon laatu ja turvallisuus on kohonnut maailman huipulle. Maidosta on tullut puhdas ja ravitseva elintarvike, jonka merkitys tarttuvien tautien, kuten nautatuberkuloosin, välittäjänä on jäänyt jo kauas historiaan. Tällä vuosituhannella painopiste maidon ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa on siirtynyt ravitsemuksesta ja elintarviketurvallisuudesta vastuullisuuteen. Ruoasta on tullut väline, jonka avulla omaa identiteettiä ja arvomaailmaa viestitään. Julkisessa keskustelussa faktat eivät aina erotu mielikuvien ja mielipiteiden vyyhdistä. Vaikutteita omaksutaan ahkerasti ulkomailta, eikä aina muisteta, että suomalainen maitotalous on monella tapaa muuhun maailmaan nähden ainutlaatuisessa asemassa. Siinä missä mikrobilääkkeiden kohdennettua ja diagnoosiin perustuva käyttöä vasta opetellaan Yhdysvalloissa, ovat valikoivat umpihoidot olleet meillä rutiinia jo vuosikymmeniä. Euroopan Elintarvikevirasto EFSA:n vuonna 2021 julkaistu raportti osoittaa, että biomassaan suhteutettuna suomalaisille tuotantoeläimille annetaan vain murto-osa siitä määrästä antibiootteja, mitä muissa Euroopan maissa käytetään (Ruotsia, Norjaa ja Islantia lukuun ottamatta). Vaikka tarttuvat tautien, kuten salmonellan ja kryptosporidioosin lisääntyminen suomalaisilla maitotiloilla on asiaankuuluvasti aiheuttanut huolenaihetta viime vuosina, on tartuntatautitilanne suomalaisilla maitotiloilla globaalissa mittakaavassa edelleen erinomainen. Valtakunnallisen salmonellatorjuntaohjelmamme ansiosta salmonellan esiintyvyys on suomalaisilla maitotiloilla pysynyt alle prosentissa, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa salmonellan esiintyvyys maitotiloilla on yli kymmenkertainen Suomen esiintyvyyteen nähden. Suomalaisilla maitotiloilla edistysaskeleet utareterveydessä ja maidon hygieenisessä laadussa ovat mahdollistaneet sen, että E-luokan maidon osuus on viimeisen 30 vuoden aikana noussut alle 55 prosentista 97 prosenttiin. Tankkimaidon solu- ja bakteerilukujen osalta suomalainen maito erottuu edukseen, sillä Pohjoismaistakin vain Norjassa todetaan yhtä matalia solu- ja bakteerilukuja. Suomi on edelläkävijänä maidontuotannon ilmastovaikutuksien vähentämisessä ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä ja työ vastuullisuuden ympärillä jatkuu intensiivisenä. Ylpeyden aihetta riittää, mutta kuluttajan luottamuksen ja positiivisen kuvan rakentaminen vaatii maitoalalta jatkuvia ponnisteluja, sillä negatiiviset viestit ovat tehokkaampia huomion herättäjiä ja ottavat helposti yliotteen julkisessa keskustelussa. Nostaaksemme Suomalaisen maidon ansaittuun arvoonsa, on positiivista viestiä vastuullisuudesta ja korkeasta laadusta on välitettävä koko maitosektorin toimesta ahkerasti ja monipuolisesti. Tutkimustiedon rinnalla tuottajien omat tarinat ovat tässä viestinnässä erityisen merkityksellisiä. Ruoantuotannosta on vaikeampi vieraantua, kun sen takana näkyvät ja kuuluvat oikeat ihmiset. Maidon laadusta ja vastuullisuudesta puhuttaessa te, hyvät kultaisella Walter Ehrström -mitalilla palkitut tuottajat olette edelläkävijöitä ja roolimalleja. Maidon laatu ei ole syntynyt vahingosta, vaan se on vaatinut teiltä vuosien herkeämätöntä panostusta utareterveyteen ja tuotantohygieniaan. Kuluneet 25 vuotta ovat pitäneet sisällään monenlaisia käännöksiä. Viime vuosina maidon hinnan heikko kehitys ja tuotantokustannusten kasvaminen ovat edellyttänyt maidontuottajilta erityisen paljon sitkeyttä ja muutosvalmiutta. Koronapandemia tuli keskuuteemme nopeasti ja lupaa kysymättä. On sääli, ettei ansaittua mitalijuhlaa pystytty järjestämään Finlandia-talolla. Hienoa on kuitenkin nähdä, että meijerit kykenivät reagoimaan tilanteeseen nopeasti ja pääsimme tänään luovuttamaan teille mitalin oikeutetusti juhlavassa tilaisuudessa täällä Vanajanlinnassa. Olen sydämellisesti kiitollinen teille tuottajille ansiokkaasta työstänne ja siitä, että saan tänäkin päivänä lasiini maailman parasta maitoa. Lämpimät onnittelut teille kultaisesta Walter Ehrström -mitaleista, iloa juhlapäiväänne ja kaikkea hyvää vielä tulevaan.
Hanna Castro, Eläinlääketieteen lisenssiaatti, Walter Ehrströmin säätiön asiamies, Maitohygienialiiton toiminnanjohtaja
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 17
PALKITTUJA
Olli Palmu, Karkkila.
Väinölän tila: Henri, Sirpa ja Juhani Ingman, Hämeenlinna.
Katja ja Teuvo Greus, Lumijoki.
WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu:
Alajoen tila: Eeva ja Tapani Voltti, Ylivieska.
Leila ja Olli Iisakka, Posio.
18 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
Maidon • Paras laatu: pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän • Paras pesuansiosta monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään • pesupään Jäätymisenansiosta esto myös pienille maitomäärille • Jäätymisen esto myösosaava pienille huoltoverkosto maitomäärille Tukenasi Kylmäkärjen • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun • Nopea asentaa ja käyttääansiosta integroidun kylmäkoneiston ja taloudellisin pesuautomatiikan ja pesuautomatiikan ansiosta • kylmäkoneiston Kysy lisätiedot myyjältä • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Järvelä: Jarkko041 Mäkelä Tomi Mustasalo 440 041 1176440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 Veli Pekka Poutanen 041 1176 440 1179 Veli Pekka Poutanen 440 1179 Hämeenlinna: Juha041 Karjalainen 041 440 1177 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 1020 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 Jyväskylä: Mikkonen 040041 450440 1020 Petäjävesi: Juha Markku Järvenpää 1174 Petäjävesi: Markku Perho: Ari Viitala 040Järvenpää 905 2552 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Kaustinen: Leskinen 040 519333 5756 Toholoampi:Pasi Taito Karihtala 0400 955 Toholoampi: Karihtala 0400 Nivala: KimmoTaito Palovaara 0400 286333 781955 Nivala: KimmoHietala Palovaara 040048748 286 781 Oulu: Joonas 045 773 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
PALKITTUJA
Sinikka ja Erik Franzen (kesk.), Askola.
NIR-APEREHUANALYYSI Säilö-ja korsirehupohjaisille appeille
Eurofins Viljavuuspalvelulla on ensi vuonna 70 v. juhlavuosi! P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie • 90400 MAITOA SUOMESTA 17 4 / 2021 | 19Oulu
www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi
Maidontuotannon automaatio käyttöösi Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi
20 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
VASTUULLISUUS
Inspiroiva vierailu Välikummun tilalla
”A
loittaessani alkukesästä työni Arla Suomen ensimmäisenä vastuullisuusjohtajana, halusin päästä tutustumaan, keskustelemaan ja ymmärtämään maidontuottajiemme ajatuksia ja tekoja tilatasolla”, kertoo Saara Azbel. – Tähän tarjoutui mahdollisuus syksyllä vieraillessani Välikummun tilalla Ranualla, iloitsee Saara. – Maitotilojemme teoilla on suora yhteys siihen kuinka kestävää ja vastuullista ruoantuotantomme on. Maitotilat ovat avainasemassa myös siinä, miten päästöjen vähentämiseen, eläinten hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät teot tukevat matkaamme kohti hiilineutraalia meijeriä. – Oli todella inspiroivaa kuulla ja keskustella maidontuottajiemme kanssa tilojemme tekemisistä. Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen oli osa tilan normaalia
Arla Suomen vastuullisuusjohtaja Saara Azbel vieraili Välikummun tilalla lokakuussa.
toimintaa. Siihen sisältyi monia tekoja kuten eläinten jaloittelumahdollisuus ympäri vuoden. Minuun teki vaikutuksen myös se kuinka vastasyntyneet vasikat hoidettiin huolella ja rakkaudella. Lehmien
makuumukavuutta parannetaan parsipedeillä, mainitsee Saara. – Tila oli hakenut myös uusiutuvia energiaratkaisuja hakelämmityksellä ja aurinkopaneeleilla, jatkaa Saara. Maidontuottaja Katja Salmela Välikummun tilalta oli ilahtunut siitä, että Saara oli kiinnostunut kuulemaan ajatuksia kestävästä ruoantuotannosta ja halusi nähdä ja kuulla mistä se maito tulee. Ja toki siitä työstä mitä laadukkaan elintarvikkeen tuottamiseksi tilalla tehdään, mainitsee Katja. – Me yrittäjinä olemme ilahtuneita myös siitä, että Arla on edelläkävijänä mittaamassa asioita. Sekä biodiversiteetti- että hiililaskentatarkastelu antaa meille konkreettista tietoa kehittää edelleen asioitamme tilalla sekä halutessamme myös osallistua keskusteluun ruoantuotannosta, jatkaa Katja Salmela.
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 21
HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI
Hämeenlinnassa on jalostettu maitoa
150 vuotta TUOMAS KOIVUNIEMI
22 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI Palkintojenjakotilaisuus ja elävää musiikkia.
H
ämeenlinnassa maidonjalostuksella on 150-vuotiaat juuret, sillä vuonna 1871 perustettiin Tavastehus Meijeriaktiebolag. Meijeriosakeyhtiö toimi lähes 55 vuotta, kunnes sen omistajat liittyivät vuonna 1926 perustetun Hämeenlinnan Osuusmeijerin jäseniksi ja myivät sille osakkeensa. Meijeri toimi pitkään kaupungin keskustassa osakeyhtiön aikoinaan rakentamissa tiloissa, joita laajennettiin tarpeen mukaan. Uusi meijeri rakennettiin vuonna 1966 Kaurialan kaupunginosaan, jossa osuuskunta edelleen toimii. Meijeriä tosin laajennettiin jo vuonna 1970 ja vuonna 1975 rakennettiin erillinen konttorirakennus.
Pitkä historia ja vahva hallinto Osuusmeijerin toimitusjohtajan Risto Kosken ei ollut lainkaan selvää, että Hämeenlinnasta kasvoi paikkakunta, jossa on iso maito-
meijeri. Suomessa oli 1900-luvun alkupuolella satoja pieniä meijereitä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Hattulan Osuusmeijerikin olivat neuvotelleet fuusiosta jo vuodesta 1930 lähtien, mutta se toteutui vasta 1945. Seuraavalla vuosikymmenellä Hämeenlinnaan fuusioituivat Hauhon Eteläinen ja Tuuloksen Osuusmeijerit sekä 1960-luvun alussa Rengon Osuusmeijeri. Myös
Turengin ja Iittalan meijerien tuottajien maidontuottajat siirtyivät Hämeenlinnan lipun alle. Risto Kosken mukaan osuusmeijerillä on pitkät perinteet ja vahva hallinto. Osuusmeijerin päättäjät ovat olleet meijerialan myllerryksissä pitäneet langat tiukasti käsissään. Valio olisi 1980-luvun alussa ostanut meijerin ja muuttanut sen UHT-tehtaaksi, mutta meijerin edustajisto hylkäsi tarjouksen. Valio järjesteli rakennettaan uuMAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 23
HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI Meijeristit maidon rasvapitoisuutta mittaamassa.
teen uskoon 1990-luvun alussa, kun se pyrki ryhmittämään koko Suomen meijeriteollisuuden kahdeksaksi alueosuuskunnaksi. Se pyrki tiivistämään osakasmeijerien yhteistyötä ja se halusi yhtiöittää osakasmeijerien teollisuuden siten, että maassa olisi ollut vain yksi meijeriliike, joka vastaa jalostuksesta ja markkinoinnista. Uusi suunta ja yhteinen sävel Hämeenlinnalla oli valittavana yhteistyössä kolme vaihtoehtoa eli sulautuminen, vuokraus tai markkinointisopimus Valion kanssa. Osuuskunnassa ei oltu tyytyväisiä kehityksen suuntaan, sillä se ei olisi turvannut tulevaisuutta ja todennäköisesti omaa tuotantolaitosta ei olisi ollut mahdollista pitää. Osuusmeijeri päätti jatkaa omillaan itsenäisenä. Se oli yhdessä kahdeksan muun Valiosta irtaantuneen meijerin kanssa perustamassa Kymppimeijerit-yhteistyöryhmää. Hämeenlinna aloitti myös yhteistyön Ingman Foods Oy:n kanssa. jonka toimitusjohtaja Carl-Gustav Ingman otti yhteyttä hämeenlinnalaisiin lokakuussa 1993. Yhteinen sävel löytyi. Tuloksena syntynyt yhteistyösopimus hyväksyttiin yksimielisesti ja se astui voimaan maaliskuun 1994 alussa. Osuusmeijeri markkinoi ja myi Ing-
24 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
”Jalostetun maidon kokonaismäärä on tänään hieman yli 100 miljoonaa litraa.”
manin valmistamia tuotteita omalla alueellaan. Osapuolet aloittivat myös yhteistyön maidon keräilyssä ja hankinnassa. Yhteistyön myötä Hämeenlinnassa jalostettavan maidon määrä nousi kymmenessä vuodessa viisinkertaiseksi, kun vuonna 1994 Kaurialassa jalostettiin 20 miljoonaa litraa maitoa vuodessa, niin vuonna 2006 se määrä oli kasvanut yli 100 miljoonaan litraan. – Tuotannon kasvu oli merkittävä. Jalostetun maidon kokonaismäärä on tänään hieman yli 100 miljoonaa litraa, Risto Koski toteaa. Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Ingman Foodsin myyntiorganisaatioiden päällekkäisyydet purettiin vuonna 2002. Asiakkaiden tilausten ja laskutuksen hoito siirrettiin Ingmanin vastuulle Sipooseen. Hämeenlinnan Osuusmeijeri taas keskittyi maidon jalostukseen.
Kymppimeijerit-ryhmän toiminta päättyi 2004, kun Ingmanin ympärille muodostettiin uusi yhteistyöryhmä. Hämeenlinna oli yksi kolmestatoista ryhmään liittyneestä meijeristä. Arla Foods osti 30 prosentin osuuden Ingman Foods Oy:stä 2006. Kolme vuotta myöhemmin se osti yhtiön kokonaan. Hämeenlinnan Osuusmeijerin osalta omistajan vaihdos ei tuonut muutosta yhteistyöhön, joka tunnetaan nyt Arla Suomi -yhteistyöryhmänä. Investointeja tuotantoon ja energiatalouteen Meijeri on 2000-luvulla laajentanut terminaali- ja tuotantotilojaan sekä uudistanut pakkauslinjoja, investoinut lämmön talteenottojärjestelmään ja biokaasun hyödyntämiseen energiataloudessa. Myös hävikin ja jätteen määrän vähentämiseen on panostettu. – Meijeri edustaa laitteiston ja toiminnan osalta viimeisintä teknologiaa, Koski sanoo. Tänä vuonna tuplajuhlia eli hämeenlinnalaisen maidonjalostuksen 150-vuotista historiaa ja Osuusmeijerin perustamisen 95-vuotistaivalta juhlivalla meijeriyhtiöllä on tällä hetkellä 97 tuottajaa. Risto Kosken mukaan meijerillä on vähemmän lopettaneita tuottajia kuin valtakunnassa keskimäärin.
HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI Juustomestari juuston keitossa.
Maito punnitaan automaattivaa’oissa.
– Maitomäärä on hieman kasvanut eli tilakoko on kasvanut. Meille Hämeenlinnaan maito tulee pääasiassa Kanta-Hämeen, VarsinaisSuomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueilta. Sijainti ja sitoutuminen vahvuustekijöitä Mitkä ovat toimitusjohtajan mukaan osuusmeijerin menestyksen vahvuustekijät? – Meillä on erinomainen logistinen sijainti. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja sitoutunutta, sillä meillä on paljon pitkiä työsuhteita. Koski kiittelee myös meijerin vahvaa hallintoa, joka on pitkän historian aikana osannut tehdä oikeita valintoja osuuskunnan hyväksi. Historialla on merkitystä liiketoiminnassa ja menneistä tapahtumista voidaan myös oppia. – Vuosikymmenen varrella on sattunut monenlaisia käänteitä ja tapahtumia, joiden kautta opittu ja niitä kokemuksia voidaan peilata nykyisiin ratkaisuihin, hän sanoo. Hämeenlinnassa ollaan tyytyväisiä Arla Suomi -yhteistyöryhmään ja Arla Oy:n toimintaan. – Arla Oy ja Arla Suomi -ryhmä on Hämeenlinnan Osuusmeijerille erittäin hyvä yhteistyökumppani. Mukana oleva joukko on vahva ja yhtenäinen.
Koronan vaikutukset vähäisiä Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten ja yritysten arkeen pian kaksi vuotta. Miten meijerin elämässä se on näkynyt? Risto Koski muistuttaa, että normaaliaikoinakin elintarvikealalla on tarkat hygienia- ja suojausvaatimukset. – Koronan myötä olemme lisänneet suojaustoimenpiteitä. Olemme välttäneet lähikontakteja. Erilaiset kokoukset ja henkilökunnan palaverit on siirretty verkkoon. Meijerin tuotantopuolella on lisätty taukotiloja ja rajattu sitä, kuinka paljon henkilöitä kussakin tilassa voi olla. Osuusmeijerin jalostusvolyymiin ja talouteen ei koronalla ole suurta vaikutusta ollut. – Tuotantomme koostuu pääosin maitotuotteiden kuluttajapakkauksista, jolloin koronan vaikutus on ollut vähäinen. Meillä maidontuotantovolyymi on hieman laskenut kulutuksen laskun myötä mutta toisaalta olemme laajentaneet tuotesortimenttien määrää, hän sanoo.
”Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja sitoutunutta.”
Kustannusten nousu haasteena Maitotuotteiden kulutus on ollut viime vuosina alenevalla käyrällä, mutta hienoinen käänne on tapahtunut. Aiemmin alenema on ollut viiden prosentin luokkaa, mutta nyt ei ole tapahtunut heilahdusta alas, muttei toki ylöspäinkään. Toimitusjohtaja Risto Koski on huolissaan maatalouden kustannuskehityksen rajusta noususta esimerkiksi rehujen ja polttoaineiden hintojen osalta, joka koettelee maidontuottajia. – Kustannukset ovat nousseet läpi elintarvikeketjun ja näkyy meijerinkin tarvitsemissa hyödykkeissä mutta erityisesti maidontuottajilla. Kustannustilanne asettaa painetta sille, että tuottajille maksettavaa maidon hintaa pitää saada nostettua, hän sanoo. Edelläkävijyys strategian avaimena Hämeenlinnan Osuusmeijeri täyttää viiden vuoden kuluttua sata vuotta. Osuuskunnassa on laadittu strategia, joka tähtää vuoteen 2030. – Visiomme on, että olemme edelläkävijä maidonjalostuksessa ja elintarvikealalla, Arla Oy:n yhteistyökumppani sekä vastuullinen ja paras vaihtoehto suomalaiselle maidontuottajalle sekä henkilöstölle, Koski päättää. MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 25
LUONNON MONIMUOTOISUUS
Biodiversiteettitarkastelujen avulla tietoa maitotilojen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on noussut kasvihuonekaasupäästöjen rinnalle merkittäväksi puheenaiheeksi keskusteltaessa ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista. On arvioitu, että ruoantuotannon kannalta luonnon monimuotoisuudella tulee olemaan jopa voimakkaampi merkitys tulevaisuudessa kuin ilmaston lämpenemisellä. Envitecpolis Oy:n Arlan tuottajatiloille toteuttamien biodiversiteettitarkasteluiden tuloksissa näkyi maitotilan moniulotteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. SENJA ARFFMAN
E
nvitecpolis Oy toteutti keväällä Arlan tuottajatiloille biodiversiteettitarkasteluja. Tarkasteluja tehtiin noin 30 tilalle. Niiden avulla haluttiin saada tietoa, miten eri tekijät ja toimintatavat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja kuinka tilat voivat omalla toiminnallaan edesauttaa sitä. Toteutuksen lähtökohtana oli tarkastelumalli, jolla voidaan tehdä yksilöllinen tilakohtainen tarkastelu ja lopputuloksena saadaan numeerinen sekä vertailtavissa oleva tulos. Tämä edellytti, että tarkastelumalli ei voi olla laji- tai sijaintiriippuvainen. Tieteellisesti arvioitu vaikuttavuus Työkaluksi tarkastelujen toteuttamiseen valikoitui Cool Farm Tool -ohjelmiston (CFT) biodiversiteetti-osio. Tämä oli luontevaa, sillä sitä on hyödynnetty myös toteutettaessa tilakohtaisten hiilijalanjälkilaskennat, jotka on tehty kaikille Arlan tuottajatiloille. Tarkastelumallin taustalla on luonnon monimuotoisuuden arviointiin Hollannissa kehitetty Gaia Biodiversity Yardstick -kysymyspatteristo. Kysymysten sisältöjen tieteellinen vaikuttavuus luonnon monimuotoisuuteen arvioitiin The Conservation Evidence projektissa. CFTohjelmistoon kysymyksistä on hyväksytty vain ne, joiden osalta tieteellinen näyttö on riittävän vahva. Tarkastelumalli poikkeaa monis-
26 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
ta muista luonnon monimuotoisuuden kartoitusmenetelmistä siten, että siinä monimuotoisuutta ei arvioida tiettyjen kasvi-, hyönteis- tai eläinlajien mukaan, vaan katse on kääntynyt toimenpiteisiin, jotka joko tukevat tai heikentävät monimuotoisuutta. Esimerkiksi piennarten niitto vaiheittain tukee monimuotoisuutta, sillä silloin kasvit ehtivät kukkia, mikä tarjoaa hyönteisille elinolosuhteita ja jatkuvan suojan linnuille sekä muille eläimille. Kun tarkastelu ei ole lajiriippuvainen, mahdollistaa se tilojen, alueiden ja maiden välisen vertailun. Lähtökohtana tilan toiminta ja tuotanto Kysymysten avulla kartoitetaan tilan toimintatapoja sekä tuotantoa ja pisteytetään niitä sen mukaan, tukevatko ne vai heikentävätkö ne luonnon monimuotoisuutta. Kysymyksiä on yli 50 ja ne käsittelevät laajasti mm. tilan tuotantoeläimiä, viljelykasveja, kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja käyttötapoja, viljelykäytänteitä, pientareiden, suojakaistojen ja törmien hoitoa sekä tilan pihapiiriä. Tarkastelut toteutettiin asiantuntijoiden suorittamina puhelinhaastatteluina. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi vastauksille luotiin tarkat kriteerit: milloin vastaus on ei ja milloin kyllä. Kriteerien pohjana käytettiin mm. ympäristötukien ehtoja, jolloin myös viljelijän on helppo vastata kysymyksiin yksiselitteisesti ja vertailtavuus pysyy luotettavana. Tarkastelun tulokset ovat kaksi-
tasoiset. Ensin tilan tuotantoa ja toimintaa arvioidaan neljällä päätasolla: tuotanto, toimintatavat, pienet elinympäristöt, lajiston monimuotoisuus. Sen jälkeen lajiston monimuotoisuus avataan 11 eri alaosa-alueeseen: Tuotantoeläimet ja viljelykasvit, viljeltyjen alueiden kasvit, kosteikko- ja vesialueiden kasvit, metsämaan kasvit, ruohikko- ja nurmialueiden kasvit, maaperän eliöt, hyödylliset hyönteiset, ruohikkoalueiden linnut, viljeltyjen alueiden linnut, metsälinnut, vesieliöt. Tulokset esitetään prosentteina ”parhaasta mahdollisesta” eli ideaalitilanteesta. Näin ollen 100 % on erittäin vaikea saavuttaa ja useissa osa-alueissa yhtä aikaa se ei ole realistista. Erinomaisena tuloksena voidaan pitää yli 80 % tuloksia. Tulokset muodostuvat vastausten yhteisvaikutuksesta, jossa yksittäiset vastaukset vaikuttavat niihin positiivisesti tai negatiivisesti. Eri tekijöiden painoarvoa tulokseen on painotettu niiden tieteellisen vahvuuden perusteella. Suomalaiset käytänteet tukevat monimuotoisuutta Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että suomalaisessa maataloudessa monet luonnon monimuotoisuuteen positiivisesti vaikuttavat tekijät ovat itsestään selvyys. Meillä monimuotoisuutta tukee peltojen maltilliset lohkokoot, jolloin lohkojen väliin jää luontaisesti ojia, pientareita ja suojavyöhykkeitä sekä metsäpyöräkkeitä. Useilla tiloilla on riistapel-
LUONNON MONIMUOTOISUUS LAJISTOJEN MONIMUOTOISUUS tilojen keskiarvo
Tuotantoeläinten ja viljelykasvien monimuotoisuus Viljeltyjen alueiden kasvit Kosteikko- ja vesialueiden kasvit
69 43 31 52
Metsämaan kasvit Ruohikko- ja nurmialueiden kasvit
45
Maaperän eliöt
55
Hyödylliset hyönteiset
48
Ruohikkoalueiden linnut
50
Viljeltyjen alueiden linnut
53
Metsälinnut
49
Vesieliöt
46 Yli 80 = erinomainen 60-80 = erittäin hyvä 40-60 = hyvä
20-40 = kohtalainen 0-20 = heikko
MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TILAN TOIMINTAAN luomuviljely
Viljatila
Maitotila
Maitotila, laidunnus 68
62 43
59 51
45
41
47
51 41
30
toja ja luonnonlaitumia, tilojen pihapiirit tarjoavat monenlaisia elinympäristöjä marjapensaineen, puupinoineen, kivikasoineen ja linnunpönttöineen. Osa nykymaatalouden toimintatavoista heikentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka ovatkin vakiintuneita käytänteitä. Usein tilalla on vain yhdenlaisia tuotantoeläimiä. Tilat, joilla on lehmien lisäksi esimerkiksi lampaita ja kanoja eivät ole enää arkipäivää, joskin niitäkin löytyi tarkasteltavien tilojen joukosta. Viime vuosina myös viljelykasvien monimuotoisuuteen on
ryhdytty kiinnittämään huomiota ja usealla tilalla nurmen viljelyssä käytetään siemenseoksia, joissa on useita lajeja, lajikkeita sekä kukkivia kasveja. Maitotila vaikuttaa monimuotoisuuteen laajasti Maitotilalla monimuotoisuutta tukeekin luonnostaan nurmen viljely, etenkin käytettäessä monilajisia siemenseoksia. Monimuotoisuuden kannalta olisi syytä huomioida nurmen korjuuajankohdassa myös se, että kasvit ehtivät kukkia edistäen näin hyönteisten elinolosuhteita.
Lajistojen monimuotoisuus
Pienet elinympäristöt
Toimintatavat
Tuotanto
Lajiston monimuotoisuus
Pienet elinympäristöt
Toimintatavat
Tuotanto
Lajiston monimuotoisuus
Pienet elinympäristöt
Toimintatavat
6 Tuotanto
100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Lisäksi laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta. Sen vaikutukset perustuvat pelloille päätyvään lantaan, laidunmaan kasvustoon ja maan muokkautumiseen eläinten kulkiessa laitumella. Tulosten perusteella tilojen väliltä löytyi selviä eroavaisuuksia. Mikäli peltojen laidat olivat tehokkaassa viljelyssä, pellot salaojitettu ja lohkot suuria, heikensi se tulosta. Samoin tulosta heikensi, jos nurmen viljelyssä oli vain yhtä nurmikasvia, eläimet eivät laiduntaneet ja kasvinsuojeluaineita käytettiin runsaasti. Osalla tiloista tilojen ympäriltä löytyi monimuotoisuutta tukevia alueita, kuten omaa metsää, kosteikkoja tai vesistöä, mutta ne eivät valitettavasti vaikuttaneet tarkastelun tuloksiin, sillä tässä tarkastelumallissa tarkastellaan ainoastaan tuotantoa sekä tuotantoalueita ja niiden välitöntä ympäristöä. Työn yhteydessä tehtiin myös simulaatiotarkastelu, jossa maitotilan tulosta muutettiin siten, että se vaihtaisi tuotantosuunnan kasvinviljelytilaksi. Peltoja viljeltiin luonnonmukaisesti, joten tämän osalta ei tehty muutosta kasvinviljelyyn siirryttäessä. Viljelykasveiksi valittiin kolme eri viljakasvia. Muutos tuloksissa oli yllättävän suuri. Luonnon monimuotoisuus heikkeni merkittävästi karjanpidon päättyessä ja muutos näkyi lähes kaikissa eri osa-alueissa. Tulokseen vaikutti merkittävimmin viljelyn yksipuolistuminen nurmen viljelyn jäädessä pois sekä laidunnuksen päättyminen. Tämä selvitys tukee siis käsitystä, että maidontuotanto ja etenkin eläinten laiduntaminen tukevat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä huomata, että vaikutus on laajempi kuin helposti ajattelemme kohdistuen moniin erilaisiin elinympäristöihin, niiden kasveihin, hyönteisiin ja eläimiin. Kirjoittaja on Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy on asiantuntijayritys, joka tarjoaa laskenta- ja asiantuntijapalveluita ruokaketjun vastuullisuustyön tueksi. MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 27
KAUSTISEN OSUUSMEIJERI
Kaustisen Osuusmeijerillä laajennettiin MaiRe-myymälää ja investoitiin aurinkopaneeleihin
K
austisen Osuusmeijerin MaiRemyymälää on remontoitu siten, että entinen maidon pakkaustila on otettu myymälän käyttöön. Remontin myötä myymälän koko kasvoi 180 neliöstä 200 neliöön. Entisen pakkaustilan pintoja uusittiin, valaistusta korjattiin ja tilaa sisustettiin meijerin vanhoista arkistokuvista tehdyillä kangastauluilla. – Nyt myymälätila on yhtenäisempi. Myymälästä löytyy tuottajille monenlaisia tilatarvikkeita, esimerkiksi maataloustarvikkeita, pesuaineita, suojavälineitä, jalki-
28 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
”Myymälässä käy ostoksilla paikallisten lisäksi ihmisiä ympäri maakuntaa.”
neita, rehuja ja polttonesteitä, meijerin toimitusjohtaja Peter Prest kertoo. MaiRe-myymälästä saa myös muita elintarvikkeita tuoretuottei-
ta lukuun ottamatta. Maitotuotteita, leivonnaispakasteita, virvoitusjuomia, karkkeja ja lahjatavaroita. Tuottajien lisäksi Siltatien varrella oleva myymälä on avoin muillekin asiakkaille. – Myymälässä käy ostoksilla paikallisten lisäksi ihmisiä ympäri maakuntaa Kokkola–Pietarsaari -akseliltakin. MaiRe-myymälän liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa, Prest sanoo. Sähkönkulutus laski kesällä 60 prosentilla Osuusmeijerin rakennuksen energiatehokkuutta on parannettu hankkimalla katolle aurinkopanee-
Tuomas Koivuniemi
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g
Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.
lit, joita siellä on 200 kappaletta. Investointi oli noin 40 000 euron suuruinen. Business Finland Oy tukee yritysten aurinkopaneelihankintoja, joten meijeri sai investointiin 20 prosentin tuen. – Kesällä aurinkopaneelit toimivat täydellä teholla, jolloin sähkökulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna 60 prosentilla, Prest kertoo. Kaustisen Osuusmeijerillä on tällä hetkellä 45 tuottajaa ja kerätyn maidon määrä on 29 miljoonaa litraa. – Maidontuottajat ikääntyvät, joten uusia tuottajia tarvittaisiin, toimitusjohtaja vinkkaa.
Kaustisen Osuusmeijerillä tuottajia ja muitakin palvelevat toimitusjohtaja Peter Prest sekä myymälässä Heli Hohenthal, tuottajapalveluissa Riitta Heikkilä ja talous- laskutusasioissa Marja Tastula.
FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 6 x 380 g
Pakkaus 4 x 370 g
KETOOSI-pasta
PÖTSI-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
pH-Pasta
MAGNESIUM-pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentämiseen.
Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisä ruokinnassa.
HIILI-pasta
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 430 g
Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 390 g
Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 29
www.finncow.fi
MAIDONTUOTANTO Adobe Stock
Kustannusten nousu koettelee maitosektoria myös globaalisti Tuotantokustannusten yllättävä ja raju nousu vuoden 2021 loppupuoliskolla koettelee paitsi maitosektoria, myös maataloussektoria laajemmin. Näin suuri kustannusten nousu on erittäin raju ja poikkeuksellinen tilanne. OLLI NISKANEN, LUONNONVARAKESKUS
L
uonnonvarakeskus julkaisee osoitteessa www.luke.fi/ markkinamarginaalit palvelua, jossa tyypillisen maitotilan litrakohtaiset tuotantokustannukset sekä maitotuoton ja kustannusten välinen erotus on esitetty indekseinä. Indeksi muodostetaan tyypillisen tilan tuotantoon keskimäärin tarvittavien muuttuvien kustannusten hintojen, sekä tuotteena tuotettavan maidon hinnan muutoksista. Hinnat päivitetään 4 kertaa vuodessa Tilastokeskuksen hintaindeksien perusteella. Syyskuuhun 2021 ulottunut päivitys julkaistiin 15.11. Laskelman mukaan muuttuvien kustannusten hinta on kohonnut edellisvuoteen verrattuna yli 5 senttiä litraa kohden. Edellinen korkeiden kustannusten hetki koettiin vuonna 2018, jolloin erityisesti rehuviljojen hinta nousi korkealle tasolle. Tämänhetkinen tilanne poikkeaa kuitenkin vuodesta 2018 kokonaisvaltaisuudellaan eri panosten osalta. Kaavion sinisellä viivalla on kuvattu kolmen vuoden liukuva keskiarvo, johon hetkellisen tilanteen vertailua on relevanttia tehdä. Virallisten hintaindeksien päivitys ulottuu valitettavasti vain syyskuuhun asti ja on huomattava, että panosten hinta on tämän jälkeen voinut jatkaa edelleen nousuaan.
30 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
0,270
0,260
0,250
0,240
0,230
0,220
0,210
0,200
0,190
01 04 07 10 01 04 07 10 01 04 07 10 01 04 07 10 01 04 07 10 01 04 07 2016 2017 2019 2020 2021 Arvo
Kustannusten nousu vaikuttaa kaikissa maissa Suomessa maidon tuotantokustannukset ovat tunnetusti jo lähtökohtaisesti korkeat useista eri tekijöistä johtuen. Tuotettua maitokiloa kohden keskimääräisen tilan tuotantokustannukset esimerkiksi tanskalaisiin ja saksalaisin tiloihin verrattuna ovat olleet jopa 40– 50 % korkeampia. Ilmeisimmät kilpailukyvyn haitat löytyvät kiinteistä kustannuksista,
Liukuva keskiarvo
Maidontuotannon muuttuvat kustannukset maitolitraa kohden vuosina 2016–2021. Pystyakselin yksikkö: senttiä/litra Lähde: Luonnonvarakeskus
mutta eroa kilpailijamaihin löytyy lähes kaikkien tuotantopanosten kustannuksista maitokiloa kohden laskettuna. Osittain ero johtuu jakajasta eli kilpailijamaita pienemmästä karjakoosta, osittain muista tekijöistä. Vuonna 2020 suomalaista maidontuotantoa keskimäärin edustava tyyppitila tuotti kuitenkin kohtuullisen yrittäjätulon maitokiloa kohden myös vertailumaihin nähden. Käsillä oleva kriisi on hyvin mer-
MAIDONTUOTANTO
EUR/100kg EKM
70 52,5 35 17,5 0
Suomi-44
Tanska-210
Saksa-154N
Puola-52N
Alankomaat-101
Irlanti-82
Maidon hinta
Eläinten ja lihan myynti
Rehukustannukset (ostorehut, lannoitteet, siemenet ja kasvinsuojelu)
Tuet
Muut tulot
Koneet (huolto, poisto ja urakointi) Rakennukset (huolto ja poisto)
Yrittäjätulo (korvaus omalle työlle ja pääomalle)
kittävä ja sen keskeisimmät tekijät ovat energian, rehujen ja lannoitteiden hintojen nousut. Näiden tuotantopanosten hintojen nousu on yleisellä tasolla globaalia ja vaikuttaa kaikkien maidontuottajamaiden tuotantokustannuksiin.
Me
Maidon tuotantokustannukset eri maiden tyypillisillä maitotiloilla vuonna 2020
Muut juoksevat rahamenot
Suomessa kiinteiden kustannusten korkeahko osuus säilyy nimensä mukaisesti kiinteänä, joskin rakentamiseen ja varaosiin kustannusten nousu on jo ulottunut. Reaktiona kustannusten nousuun maidontuotannon globaali kasvu
tullee kuitenkin hidastumaan, joka puolestaan aiheuttaa markkinoilla niukkuutta ja ennen pitkää myös hintojen nousua. Akuuttiin maitotilojen kriisiin globaalihintojen nousu ei kuitenkaan ehdi vastaamaan.
terveitä sorkkia
Kumpaan sinä panostat - sorkkaterveyden edistämiseen vai sorkkaongelmien hoitoon? Puhtaat ja pehmeät käytävät sekä kuivat parret parantavat lehmiesi sorkkaterveyttä. Käytävämatot pidentävät lehmien askelia, matoilla on helpompi liikkua ja eläimet käyvät syömässä useammin. Koska matot lisäävät luonnollista pehmeyttä ja pitoa sorkan alla, lehmät näyttävät kiimat selvemmin kuin liukkaalla betonipinnalla. Kumimattopintaisilla käytävillä esiintyy vähemmän myös liukastumis- ja kaatumisvammoja.
DeLaval käytävämatot
DeLaval lannanpoistojärjestelmät
Kuivat ja puhtaat parret MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
| 31
32 |
MAITOA SUOMESTA 4 / 2021
