Asukas 1/2014

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

2014

1

a t t o u v 5 4 HYVIÄ KOTEJA [10]

[18]

Järjestystä jätekatoksiin

[28]

Squash-lupaus Emilia Soini

[14]

Pesiikö nurkissasi turhake?

MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN? VVO:N PITKÄAIKAINEN ASUKAS SIRKKA KENTTÄLÄ VASTAA.

Kuka?

• Sirkka Kenttälä, 69, eläkeläinen • Syntymäpäivä sama kuin VVO:n, 29.1.

• Asuu 58 neliön kaksiossa • Viihtynyt Pasilan puistotiellä vuodesta 2004

2

ASUKAS 1/2014

Erinomainen

Sirkka Kenttälä nauttii hyvistä kulkuyhteyksistä.

Lähes kodin ovelta kulkee raitiovaunu Helsingin keskustaan.

ijainti, liikenneyhteydet ja kodin tuntu – nämä kolme helsinkiläinen Sirkka Kenttälä nimesi ykkösasioiksi, kun kysyttiin, mikä tekee kodista kodin.

Oli helatorstai vuonna 2004, kun Kenttälä oli sopinut menevänsä Pasilaan katsomaan mahdollista uutta kotiaan. Asunto oli tilava kaksio Pasilan puistotiellä Helsingissä.

– Heti tuli sellainen olo, että tässä se nyt on. Olen asunut tällä kohta kymmenen vuotta, enkä enää aio lähteä pois, jollei terveyden vuoksi ole pakko.

Aivan talon edestä kulkee raitiovaunuja, joilla pääsee parissakymmenessä minuutissa Helsingin keskustaan. Kenttälällä onkin tapana lähteä silloin tällöin tuulettumaan ja ajelemaan raitiovaunuilla jonkinlainen lenkki ympäri kaupungin. − Jokin aika sitten piipahdin Helsingin Jätkäsaaressa ja kävin katsomassa, miltä siellä näyttää. Uusi kaupunginosa oli kovasti rakenteilla.

Sirkka Kenttälä viihtyy hyvin itsekseen, ja viettää eläkepäiviään rauhallisesti. Tammikuussa hän täytti 69 vuotta – samana päivänä, kun VVO vietti 45-vuotispäiväänsä.

Tänä vuonna Kenttälä juhli rauhallisesti ja piipahti ulkona syömässä ystävättärensä kanssa.

– Vuoden päästä, kun täytän 70 vuotta, suunnittelen lähteväni jonnekin etelään.

Syntymäpäivänsä tietämillä Kenttälä sai sattumalta ylimääräisen syntymäpäivälahjan: VVO teki linjasaneerauksen hänen taloyhtiönsä keittiöihin. Kenttälä kertoo olevansa erittäin tyytyväinen VVO:n tarjoamiin remontteihin ja muihinkin palveluihin.

TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVA PEKKA NIEMINEN

SIJAINTI S

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

3

asukas 1/2014 dit ovat taas Virkeä-stipen tarkemmin haussa! Katso osoitteesta sivulta 21 tai rkea www.vvo.fi/vi

Aktiivista asukasyhteistyötä ja helppoa asiointia VVO ON PÄÄSSYT jo nuorehkoon keski-ikään: yrityksen perustamisesta on kulunut 45 vuotta. Aluksi VVO:lla oli asuntoja muutamia satoja, sitten tuhansia, ja nykyisin tarjoamme yli 40 200 kotia. VVO:lle valmistuu myös tänä vuonna satoja uusia koteja kasvukeskuksiin, hyvien liikenne­ yhteyksien ja palvelujen äärelle.

VIIHTYMINEN ON tämän lehden pääteema. Meille VVO:ssa on tärkeää, että asukkaat viihtyvät kodeissaan pitkään. Viihtymiseen liittyvät muun muassa kodin sopivuus senhetkiseen elämäntilanteeseen, turvallisuus ja ”Kun elämäntilanne naapurusto. Elämäntilanteen ja asumisja asumistarpeet tarpeen muuttuessa laajasta asuntokannastamme löytyy usein myös uusia muuttuvat, myös tarpeita vastaava vaihtoehto. Viihtymiuusi koti löytyy usein seen liittyvät myös hyvät liikenneyhteyVVO:n tarjonnasta.” det, asukasyhteistyö ja helppo asiointi vuokranantajan kanssa.

Vuosikymmenien kuluessa olemme kehittäneet toimintaamme, mutta niin on maailmakin muuttunut. Vuokrasopimuksen allekirjoittaminen sähköisesti tuli mahdolliseksi viime lokakuussa. Se on hyvä esimerkki maailman ja ihmisten käyttäytymisen muutoksesta sekä siitä, miten VVO on ajassa mukana. Asumisen muutoksista voit lukea myös sivulta 10.

kuva Riku Isohella

KEVÄÄLLÄ HELSINKIIN PERUSTETTAVA Asiakaspalvelukeskus pal­ velee asiakkaita maanlaajuisesti entistä paremmin ja yhdenmukaisemmin sekä puhelimitse että verkossa. Lisäksi asukkaita palvelevat edelleen myös paikalliset VVO-kotikeskukset. Myös sähköisten palveluidemme kehittäminen jatkuu.

Haluamme kehittää toimintaamme yhä asiakasläheisemmäksi helpon asioinnin, joustavan palvelun ja turvallisen asumisen vuokranantajana.

Tiivis vuorovaikutus asukkaiden ja asukashallituksen kanssa auttaa meitä kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan.

Hyviä hiihtokelejä toivotellen, JANI NIEMINEN, TOIMITUSJOHTAJA

4

ASUKAS 1/2014

[28] VAPAA-AIKA Emilia Soinilla on squash-pallo hallussa.

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, p. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, p. 020 508 3800 Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Paino PunaMusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 47 300 ISSN 1456-0569 (Painettu) ISSN 2341-6882 (Verkkojulkaisu) Kannen kuva SKOY 35. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 28.5.2014.

Lehden peruutukset ja osoitteen­ muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

[14] FIKSU KULUTTAJA Kun kodinkoneesta tulee turhake. sisältö

[02] MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN Sirkka Kenttälän asunnon loistosijainti [06] UUTISIKKUNA Tutustu uuteen asukashallitukseen [10] TALOJEN TARINAT 45 vuotta elämää suomalaiskodeissa [18] KUNNOSSAPITO JA PALVELUT Jätettä ei jätetä!

[20] PALVELUKSESSASI Vuoden kiinteistönhoitaja Lasse Riisiö [21] ALMA ASUKAS nauttii naapurien seurasta [21] KYSYMYS & VASTAUS Kuka voi hakea Virkeä-stipendiä?

[27] VINKKI Veikeät ruukut kevätkylvöihin [30] UUTEEN KOTIIN Senioriasumista Tampereella ja Turussa

[10]

[20] [22] KOTI KUNTOON Toimiva keittiö

[32] RISTIKKO Voita Lapuan Kankureiden keittiöpyyhesetti

+

[34] ASUKAS­ETUSIVUT Katso tuoreet edut!

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

5

Joulukuussa valittiin VVO:n uusi asukashallitus varajäsenineen.

Jarmo Natunen Helsinki (pj.)

Eero Häyrynen Espoo

Raili Kankainen Tampere

Tuomas Kimpari Vantaa

Sari Koskinen Jyväskylä

Eero Niemi Lappeenranta

Tuija Palen Hämeenlinna

UUTISIKKUNA

Viime Asukas-lehdessä julkaistu kirjoituskilpailu poiki tekstejä, joissa asukkaat kertovat asumisestaan ja huippuhetkistään VVO:n asunnoissa.

Tässä muutama tarina!

Huippuhetkiä VVO:lla

6

ASUKAS 1/2014

Omasta vuokralle – eikä kaduta Kun puolisoni kanssa lähestyimme eläkeikää, laitoimme omakotitalomme myyntiin. Vaihtoehtona olisi ollut iso remontti. Myynti oli raskas prosessi, jonka aikana kypsyi ajatus vuokralle muuttamisesta.

Kauniina kesäkuun päivänä vuonna 2013 huomasimmekin istuvamme ItäHelsingissä VVO:n vuokratalon parvekkeella ja katsovamme elämän menoa.

Parvekkeelta avautui näköala puistoon ja viereiselle kadulle. Aurinko paahtoi ja suihkulähde solisi. Tuntui kuin olisi tullut etelään – sanoinkin monelle tutulle että muutimme Napoliin.

Ystävät kauhistelivat, sillä monella oli ennakkoluuloja Itä-Helsingissä asumisesta. Mielipiteet muuttuivat heidän ensivisiittiensä jälkeen. Kauppakeskus on kivenheiton päässä, ja mies haki sieltä salaatit ja viinipullon. Yhdessä vieraiden kanssa ihastelimme peruskorjattua

Kerro oma VVO-tarinasi .

Julkaisemme tekstejä Asukas-lehd essä ja nettisivuilla mme Lähetä tarin asi osoitteeseen asukas@vv o.fi!

huoneistoa ja parveke­ näkymää. Meren rannalle on reilu kilometri, ja hienot lenkkireitit alkavat ikkunan alta.

Olemme asuneet täällä jo puoli vuotta, emmekä ikävöi omakotitaloon.

Voimme tehdä pihatöitä jos haluamme, mutta ei ole pakko. Uusia tuttavuuksia olemme solmineet enemmän kuin edellisessä paikassa 10 vuodessa. Huumeneuloja ei ole näkynyt, tappeluita ei ole ollut, eikä bussipysäkkejäkään ole hajotettu. Metrolta on päässyt hengissä kotiin myöhäänkin illalla. Vuokra on aika kova, mutta kokemuksesta tiedämme, ­että omassa asunnossakin kuluja tulee.

Ihana Itä-Helsinki – tämä sopii meille, vaikka aikaisemmin emme olisi sitä uskoneet!

MARKETTA

kuvat Pekka Nieminen

Leena Siivola Rovaniemi

Lea Silvekoski Oulu

Pauli Teräväinen Lahti

Hannele Vepsä Turku

Erja Virrantalo Järvenpää

Terttu Zink Kuopio

Terhi-Riitta Hede Tampere (varajäsen)

Marja-Liisa Koskinen Lappeenranta (varajäsen)

1950-luvun charmi hurmaa Yllätyin iloisesti, kun näin asuntoni vanhassa hyvinkääläisessä kerrostalossa. Tuskin olisin osannut enemmän toivoa: läpi talon menevässä huoneistossa oli riittävästi tilaa, pieni parveke, olohuoneessa kaunis puulattia ja ympärillä paljon vaaleita pintoja. Sanalla sanoen 1950-luvun charmia.

Olohuoneen ikkunasta näkyi koulu, keittiöstä viehättävä piha suurine jalopuineen ja taaempana metsä.

Raskaan elämänvaiheen ja asunnon vaihdon jälkeen oli hienoa tutustua talon välittömiin asukkaisiin. Heti alussa

ainakin neljä ihmistä toivotti oikein kätellen minut tervetulleeksi taloon.

Naapuriapuakin täällä annetaan.

Talkoita ja talkookahveja riittää ja pihaa hoidetaan yhdessä. Välillä on tuntunut kuin asuisin taas lapsuuteni pienkerrostalossa, jossa kaikki tunsivat toisensa ja yhteistä tekemistä oli paljon.

Olen asunut asunnossani nyt kaksi vuotta, ja yhä on kodikas ja turvallinen olo. Olen kiintynyt ­tähän vanhaan kerrostaloon – ja edelleen on hyvä asua unelmieni asunnossa.

TERHI

”15 vuoden aikana on tullut vaikka kuinka paljon niin hyviä, jopa naurettavia muistoja, mutta myös ikäviä. Ikävät muistot ovat jääneet unholaan, ajan myöten osa muuttunut naurettaviksikin.

Hienoja talon tempauksia ovat olleet Halloween-juhlat, kansain­ välinen iltapäivä, pikkuolympialaiset sekä grilli- ja lauluillat.”

Osallistu kuvakisaan!

[KILPAILU] Jotta lajittelu ja kierrätys eivät olisi tylsää, järjestimme leikkimielisen kuvakisan aiheena ”Siistein jätehuone ikinä!”

Lisätietoja ja osallistuminen osoitteessa vvo.fi/ekoteko. Kilpailu on voimassa 25.5.2014 asti.

PITKÄAIKAINEN ASUKAS MERJA VVO:N FACEBOOK-SIVUILLA

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

7

Liisa Kujala Lahti (varajäsen)

Merja Lehtinen Helsinki (varajäsen)

Jari Makkonen Järvenpää (varajäsen)

Elisa Muuronen Rovaniemi (varajäsen)

Aune Poutanen Jyväskylä (varajäsen)

Taru Raita Vantaa (varajäsen)

Nora Sommer Oulu (varajäsen)

Pirjo Soutukorva-Rasimus Espoo (varajäsen)

Pertti Äänismaa Hämeenlinna (varajäsen)

UUTISIKKUNA

9.4.

VVO-talo uusi Green Office -merkkinsä [VASTUULLISUUS] VVO läpäisi WWF:n joulukuussa tekemän Green Office -tarkastuksen hyvin arvosanoin ja saa jatkaa Green Office -merkin käyttöä. VVO:lla on ollut merkin käyttöoikeus päätoimipaikallaan Green Office -ympäristö­ohjelman perustamisesta asti.

Green Office -tarkastuksessa huomioitiin erityisesti työ, joka on tehty VVO-talon energiankulutuksen minimoimiseksi. Myös VVO-talon Green Office -tiimi sai kiitosta omistautuneisuudestaan ympäristöohjelman tavoitteisiin.

8

ASUKAS 1/2014

– VVO on yksi ensimmäisistä yrityksistä maailmassa, jolle on myönnetty Green ­Office -merkki ja ylpeänä voimme todeta, että täytämme yhä sen kriteerit. Green Office on ollut meille erinomainen työ­ kalu energiankulutuksen seurantaan ja on lisännyt ympäristöasioiden huomioimista työyhteisössämme, sanoo VVO-talon Green Office -vastaava Jirka Tuominen.

Green Office on WWF Suomen kehittämä toimistoille suunnattu ympäristöohjelvietetään suomen kielen ma, jonka tarkoituksena on auttaa työpaikpäivää. Se on vakiintunut liputuspäivä, jota koja vähentämään ympäristökuormitustaan, poikkeuksellisesti vietetään merkkihenkilön lisäämään työtekijöiden kuolin- eikä syntymäpäivänä, sillä Agricolan ympäristötietoutta ja syntymäpäivää ei tiedetä varmasti. saavuttamaan säästöMikael Agricolaa pidetään suomen Onko sinulla jä. Green Office kirjakielen isänä, sillä hän kirjoitti ta i naapurillasi kaunis koti, perustettiin vuonensimmäisen suomalaisen aapisen, mielenkiinto inen harrastu na 2002. Tänä Abckirjan vuonna 1543. Se oli s tai hyvä tari na kerrottava päivänä se myös ensimmäinen suomenkieliksi?

Asukas-leht i etsii uusia kattaa yli 250 nen kirja, jonka alussa oleva runo haastateltav ia le organisaatiota on monelle tuttu: juttuihin. Ota hden eri rohkeasti 11 eri maassa. yhteyttä osoi tteessa Green Office »Oppe nyt wanha / ia noori / asukas@vv o.fi!

-toimistot tarkastejoilla ombi Sydhen toori. taan kolmen vuoden Jumalan keskyt / ia mielen / välein. iotca taidhat Somen kielen.”

Mikael Agricolan päivänä

IN NÄ M

kuva Shutterstock

ALLA UU

Iloinen euroviisukaupunki [ WONDERFUL COPENHAGEN ] Tanska­ laisia on aina pide tty välittöminä ja ren­ toina. Todisteeksi tästä maa sai muutama vuosi sitten YK:n maailmanlaajuisessa onnellisuus­tutkimuksessa parhaat pisteet.

Täällä asuu maailman onnellisin kansa, jonka työ ja vapaa-aika ovat kadehdittavan hyvin tasa­painossa. Tänä keväänä nämä iloiset tanskalaiset isännöivät Kööpenhaminassa pidettäviä Euroviisuja.

Myös pääkaupunki Kööpenhamina ilmen­ tää kansakuntansa mutkattomuutta. Yksi osoitus on sen kyky yhdistellä uutta ja van­ haa ennakkoluulottomasti: perinteisten ra­ kennusten lisäksi kaupungin ilmettä värittää uusi ja rohkea arkkitehtuuri. Esimerkiksi sopii sataman lähellä sijaitseva Gemini-rakennus, joka tuo mieleen futuristisen avaruuselo­

kuvan komentosillan. Rakennus muutettiin kahdesta vanhasta soijapapusiilosta asuin­ käyttöön 2000-luvun alkuvuosina.

Asukkaita kaupungissa on reilut puoli ­miljoonaa, ja koko metropolialueella väkeä on noin 1,8 miljoonaa. Etäisyydet ovat lyhyet, ja kaupunkikuva vilisee polkupyöriä: kaikki pyöräilevät töihin, kouluihin ja iltarien­ toihin. Monilla kööpenhaminalaisilla on kaksi polkupyörää. Esikaupunkialueen asukkaat hurauttavat yhdellä ensin kotoa juna-ase­ malle, josta jatkavat junalla kohti keskustaa.

Siellä odottaa toinen fillari, jolla taitetaan matka asemalta työpaikalle.

Euroviisut järjestetään keväällä Kööpen­ haminassa. Semifinaalit ovat 6. ja 8. touko­ kuuta ja finaali 10. toukokuuta.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

9

TALOJEN TARINAT

näin meillä asutaan

Tänä vuonna tulee täyteen 45 vuotta siitä, kun VVO perustettiin.

Elämä kodeissa on muuttunut melkoisesti noina vuosina.

TEKSTI TEIJA LAAKSO // KUVAT ESA PYYSALO/LEHTIKUVA, ISTOCKPHOTO JA KOTIALBUMIT

10

ASUKAS 1/2014

Nopeasti lisää asuntoja 1970-luvulla muuttoliike maalta kaupunkeihin tiin puhua nukkumalähiöistä ja niiden ongelmisoli kiivaimmillaan. Asuntopula oli huutava. Tä- ta. Tutkimuksissa asukkaat sanoivat viihtyvänhän tarpeeseen syntyi VVO eli silloinen Valta- sä, mutta julkisuudessa heidän väitettiin kärsivän kunnallinen vuokratalo-osuuskunta. eristyneisyydestä ja yksinäisyydestä. Puhuttiin Vuosikymmenen alussa jo puolet suomalai- kerrostalojen kovasta kurista, ja luotiin yhteistä sista asui kaupungeissa. Suuri osa unelmaa pientalossa asumisesta. löysi kotinsa uusista, neitseellisille Asumistaso parani 1970-luPuolivalmiit maille rakennetuista lähiöistä. vulla valtavasti. Kun arki helpotasuinalueet Vuosikymmenen alkuvuodet olitui uusien kodinkoneiden myömonttuineen olivat tä, kodista tuli kotitöiden tekovatkin rakentamisen hullua aikaa. monelle 1970Uudet vuokratalot olivat mopaikan sijaan kulutuksen tyyssija. luvun lapselle derneja aikansa kuvia: muodol­ Jääkaappi löytyi jo jokaisesta taan laatikkomaisia, julkisivuilkerrostaloasunnosta. Lähes yhtä rakkaita taan pesubetonia ja elementeis­tä­­ nopeasti yleistyi pesukone, ja ­mo­leikkipaikkoja. rakennettuja. Talojen pohjakernet kaupunkilaisetkin hank­kivat roksissa oli yhteistä tilaa, kuten pesutupia­ja pyy- pakastimen. Olohuoneessa tv oli kunniapaikalla kinkuivatustiloja, kerhohuoneita, talo­sau­no­ja ja keskellä kirjahyllyä. Sohvalta katsottiin yhtaikaa kylmäkellareita. miljoonan muun suomalaisen kanssa yhdeksältä Tontit jätettiin väljiksi, eikä kerrostalojen ym- uutiset. päristöä muokattu valmiiksi, vaan sen annettiin muotoutua ajan kanssa. Autopaikoille oli norminsa, mutta lasten leikkipaikoille ei! Puolivalmiit asuinalueet monttuineen ja parkkialueineen olivatkin monelle 1970-luvun lapselle rakkaita leikkipaikkoja.

Talot kuhisivat elämää. Naapurien kanssa­yhdessä suunniteltiin vapaa-ajan toimintaa ja asuinympäristön parantamista. VVO kehitti­vuokralaisdemokratian asukkaiden vaikutuskana­vaksi.

Elettiin myös energiakriisin aikaa: sammuteltiin valoja ja madallettiin asumislämpötilaa. Rakentamisessa energiansäästöön ei kuitenkaan panostettu. Äidit menivät töihin ja lapset päiväkoteihin.

Työpaikka, valintamyymälä ja koti lähiössä muodostivat kolmion, jota ravattiin päivittäin. AletLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

11

1980-luvulla rakentamiseen tuli lisää ilmettä.

Pesubetoni sai rinnalleen väribetonia, ja talojen julkisivuissa ryhdyttiin käyttämään esimerkiksi keraamisia laattoja. Suunnittelussa päästettiin myös irti tiukasta huoneajattelusta. Uusiin asuntoihin ei enää aina rakennettu erillisiä keittiöitä ja olohuoneita, vaan yleistä oleskelutilaa. Asuntojen laatutaso parani. Kylpyhuoneet laatoitettiin yhä useammin muovimattojen sijaan.

Kodeissa keskiluokkaistuttiin, ryhdyttiin kuluttamaan ja hankkimaan tavaroita. Samalla alettiin arvostaa enemmän yksityisyyttä. Naapurikyläilyt alkoivat edellyttää ennakkokutsua.

Astianpesukoneet, mikroaaltouunit ja videot yleistyivät, mutta ne miellettiin yhä ylellisyysesineiksi. Stereot, kahvinkeittimet, kelloUudet sähköradiot ja muut sähkölaitteet vaativat laitteet vaativat yhä yhä enemmän enemmän pistorasipistorasioita. oita, kasvava tavaramäärä komerotilaa.

Vuokralaisdemokratia vakiintui asukasyhteistyöksi, ja toimijoita ryhdyttiin kouluttamaan.

VVO lanseerasi Suomeen asumisoikeusasumisen, jolle oli selkeä sosiaalinen tilaus. Ensimmäiset asumisoikeusasunnot valmistuivat 1990-luvun alussa, ja ne saivat suuren suosion.

Lamasta yksilöllisyyteen 12

ASUKAS 1/2014

Kohti elintason nousua

1990-luvun alussa laskeuduttiin keskelle la- joiden tehtävänä oli parantaa oman asumisymmaa. Rakennusliikkeiden kesken jääneet suur- päristönsä viihtyisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä. hankkeet kaatuivat – usein VVO:n syliin, se kun Kaikkiaan 1990-luku oli yksilöllisen asumioli ainoita rakennuttajia suomalaisessa yhteis- sen ja erilaisten kokeilujen aikaa. Esimerkikkunnassa, joka pystyi yhä investoisi Tampereella Aaltosen vanhaan maan. VVO vaihtoi yhtiömuotoaan kenkätehtaaseen remontoitiin uusia 1990-luku osuuskunnasta osakeyhtiöksi, sai oli yksilöllisen asuntoja. Kotkassa VVO kunnosti uusia omistajia isoista eläkevakuutentiset ”Gutzeitin” tehtaanpytingit asumisen tajista ja osti lisää asuntoja. Lama-aivuokrakäyttöön. Helsingin Pikkuja erilaisten ka osoitti, että VVO on tärkeä yhteisHuopalahteen rakennettiin julkikokeilujen kunnallinen vaikuttaja. suutta saanut terassitalo. Julkisivuisaikaa.

Vuosikymmen oli VVO:lle mersa palattiin 1950- ja 1960-luvulta tutkittävää kasvun aikaa. 1990-luvun tuihin rapattuihin pintoihin. alussa sillä oli vajaa 10 000 vuokra-asuntoa, vuoIhmisten arki yksilöllistyi. Enää ei istuttu yhsikymmenen lopussa niitä oli yli 35 000. Vuosi- dessä tv:n ääressä. Lapsilla oli omat ja aikuisilla kymmenen lopulla aloitettiin myös omistusasun- omat viihdelaitteensa. Vuosikymmenen alussa tojen rakennuttaminen. tulivat ensimmäiset lasitetut parvekkeet. YlelliYmpäristö- ja energia-asiat nostivat yhteis- syyttä olivat myös ensimmäiset huoneistokohtaikunnassa päätään. VVO koulutti asukkaistaan set saunat. Ei enää saunavuoroja, vaan oman saumuun muassa energia- ja ympäristöeksperttejä, nan saattoi laittaa päälle vaikka joka ilta!

Sijainti tärkein

Lisää tilaa asumiseen

Kodeista tuli pikku hiljaa viihdekeskuksia.

Esteetöntä ja tehokasta

Suomalaiset ovat aina asuneet ahtaasti verrattuna muihin maihin. 45 vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon. Kun vuonna 1970 oli tilaa henkeä kohden Tilastokeskuksen mukaan noin 19 neliömetriä, 2000-luvun lopulla luku oli yli 38 asuin­ neliötä henkeä kohti. Asuntojen koot eivät ole paljoa muuttuneet, mutta esimerkiksi kaksioissa asuu nykyään selvästi vähemmän väkeä kuin muutama vuosikymmen sitten.

2000-luvulla muuttoliike oli taas voimissaan.

VVO rakennutti isoja asuinalueita esimerkiksi Vantaan Kilterinmäkeen. 2000-luvun alun kerrostalorakentamisessa korostui esteettömyys.

Oviaukot rakennettiin leveiksi ja yli kaksikerroksisiin taloihin rakennettiin hissit. Niille onkin yhä enemmän tarvetta, kun ikääntyvien määrä on kasvanut. Kerrostaloneliöiltä vaadittiin kuitenkin yhä enemmän tehokkuutta. Turhia hukkaneliöitä ei saanut olla.

Kodeista tuli pikku hiljaa viihdekeskuksia.

Puhelinpöytä tuli tarpeettomaksi, kun lapsillekin hankittiin omat kännykät. Digibokseista, stereoista ja muista arjen välttämättömyyksistä kasautui olohuoneen nurkkaan melkoinen johtohässäkkä.

Tietokoneet olivat vallanneet kodit jo 1990-luvulla, mutta nyt niistä piti saada myös yhteys verkkoon. Hyvistä tietoliikenneyhteyksistä tuli asukkaille välttämättömyys.

Tällä vuosikymmenellä asunnon sijainnin merkitys on korostunut entisestään. Koti halutaan pääkaupunkiseudulta ja muilta suurilta paikkakunnilta, niissäkin ruutukaava-alueilta. Tämä näkyy myös VVO:n tarjonnassa. Samalla se on keskittynyt alkuperäiseen toiminta-ajatukseensa tarjota asiakkailleen vuokra-asumista. Omistusasuntojen rakennuttamisesta on luovuttu.

Energiatehokkuus on taas tapetilla, nyt myös rakentamisessa. Isoin hyppäys on otettu talotekniikassa. Uusimmissa kerrostaloissa talotekniset ratkaisut lähestyvät toimistorakennusten ratkaisuja, ja asuntojen oloja voidaan mitata ja säätää huoneistokohtaisesti.

Autot on siirretty Autot siirtyivät maan alle tai maan alle tai pysäköin­titaloihin. pysäköintitaloihin.

Kodinkoneisiin on tullut yhä enemmän älyä: robotti-imuri imuroi ja pesukone analysoi itse pyykin pesutarpeen. Älykäs koti ei ole kuitenkaan vapauttanut kotitöistä kokonaan.

Osansa kotonaoloajasta vie työ. Yhä useampi tekee töitä myös kotoa joko iltaisin tai etätöinä.

Se näkyy taas kodin tilanjaossa. Massiivista kirjoituspöytää ei työntekoon kuitenkaan enää tarvita, vaan pieni työtaso riittää. Tai perheen iso ruokapöytä, joka nykyään kokoaa perheen siinä missä sohvaryhmä aikoinaan.

Myös tavaramäärä alkaa jo useimmille riittää.

Edellisten vuosikymmenten hitit, kuten leipäkoneet, raclettepannut ja cd-telineet joutavat kirpputoreille, tosin niiden tilalle on hankittava ainakin espressokone. Kirjahyllymetrejäkään ei tarvita yhtä paljon kuin ennen. Monet kyseenalaistavat, tarvitsevatko sittenkään omaan kotiinsa saunaa tai pesukonetta.

Myös yhdessä tekeminen nostaa taas päätään.

Taloyhtiöissä hoidetaan talkoilla innokkaasti esimerkiksi yhteisiä hyötyviljelmiä. × Lähteet: VVO:n rakennuttamisyksikön johtajan Jari Mäkimattilan haastattelu; Mika Pantzar: Tulevaisuuden koti – arjen tarpeita keksimässä; Anneli Juntto: Asuntokysymys Suomessa: Topeliuksesta tulopolitiikkaan; Kirsi Saarikangas: Aikamatka arkeen: asumisen historia; Helsingin Sanomat 5.1.2014 Anna-Kaisa Huusko: Niinköhän tarvitset tätä enää

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

13

TURHA VAI TARPEELLINEN? Hattarakone, kananmunankeitin, hot dog -kone – kaupan kodinkoneosastolla voi törmätä mitä kummallisimpiin vempaimiin.

Kysyimme eri alojen asiantuntijoilta, mikä tekee kodinkoneesta turhakkeen. Entä mitkä laitteet helpottavat arkiaskareita?

TEKSTI EEVA TÄHTINEN // KUVITUS JENNY LUCANDER

14

ASUKAS 1/2014

FIKSU KULUTTAJA

kodin turhakkeet

T

eija Jerkku Martoista on tottunut neuvomaan kuluttajia kodinkoneiden ekotehokkuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän ei nimeä mitään kodinlaitetta suoraan turhakkeeksi, mutta suosittelee miettimään uusien koneiden hankintaa tarkasti.

Mitkä ovat kodin välttämättömimmät laitteet?

– Olisi vaikeaa kuvitella asuntoa ilman hellaa, jääkaappia tai pakastinta. Myös pesukone, kahvinkeitin, mikro ja sauvasekoitin ovat tarpeellisia melkein joka kodissa. Monien laitteiden tarve määräytyy käyttäjän mukaan: teenjuojalle vedenkeitin on hyvä apulainen, innokas leipuri­ taas ei tule toimeen ilman sähkövatkainta tai yleiskonetta.

Mikä tekee kodinkoneesta turhan?

– Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä toiselle turha on toiselle tarpeellinen. Esimerkiksi tosi allergisessa perheessä jäätelökoneella voi olla paljonkin käyttöä, kun käytettävät raaka-aineet ovat tarkalleen tiedossa. Jotkut laitteet eivät ole välttämättömiä, mutta helpottavat ja nopeuttavat kodin askareita. Turhake on mielestäni laite, jolla ei ole käyttöä tai joka ei toimi niin kuin pitäisi.

Mitä ottaisit huomioon uutta kodinkonetta hankkiessa?

– Ensin on hyvä miettiä laitteen tarpeellisuutta sekä sitä, onko se hintansa arvoinen ja onko siihen varaa. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen laatuun, turvallisuuteen ja energian­kulutukseen. Säilytyspaikkaa ja huoltamistakin kannattaa miettiä valmiiksi, sillä koneet vievät paljon tilaa ja vaativat kunnossapitoa.­ Mitä koneita voi lainata tai ostaa kimpassa?

– Harvemmin tarvittavia kodinkoneita, kuten jäätelökonetta tai fonduepannua, on fiksuinta lainata kaverilta tai hankkia yhdessä vaikka naapureiden kanssa. Yhteiskäytön pelisäännöistä kannattaa kuitenkin sopia etukäteen.

”...

O

nm

e i l l ä s t e re

isio, mikro... v e l e ot , t LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

15

ur

.. aalt ouuni ja videonau h

i ... ast ...on pak

, in

A

sumiseen ja kotitalouksien energiankäyttöön erikoistunut asiantuntija Elina Ovaskainen Motiva Oy:stä suosittelee miettimään kodinkoneiden tarpeellisuutta ja energiankulutusta. Hänen mielestään järjettömintä on haalia kaappien täytteeksi vempaimia, jotka jäävät käyttämättä.

Mitkä kodinlaitteet kuluttavat eniten ener­ giaa?

– Joka kodissa välttämättömät kylmälaitteet ovat jatkuvasti päällä ja kuluttavat paljon energiaa, vaikka uudet laitteet ovatkin energiatehokkaampia kuin kymmenen vuotta sitten. Laitteiden puhdistus sisältä ja ulkoa on tärkeää, sillä huoltamaton kylmälaite kuluttaa turhaan sähköä ja on lisäksi paloturvallisuusriski. Kylmälaitteet kannattaa sijoittaa niin, että ilma kiertää niiden ympärillä, eikä vieressä ole lämpenevää laitetta kuten uunia tai pesukonetta.

Miten kodinkoneiden energiatehokkuus on kehittynyt viime vuosina?

– Monet kodinkoneet ovat nykyään hyvin energiatehokkaita, ja niiden sallittu energianku-

16

ASUKAS 1/2014

lutus on määritelty. Energiamerkintä löytyy kaikista isoimmista koneista: pesukoneista, kuivausrummuista, uuneista ja televisioista. Samalla kodinlaitteiden määrä on kuitenkin kasvanut, mikä syö säästöä.

Mitkä kodinlaitteet ovat mielestäsi tarpeel­ lisimpia?

– Mikro ja vedenkeitin ovat käteviä ja energiatehokkaita etenkin pieniä ruokamääriä valmistaessa. Sauvasekoitin on monikäyttöinen ja mahtuu pieneen tilaan. Joitakin hyödyllisiä laitteita tarvitaan vain harvoin. Kannattaakin miettiä, voisiko vaikkapa yleiskoneen ostaa kimpassa taloyhtiön asukkaiden kesken. Näin voi säästää hankintakustannuksissa ja vähentää materiaalikuormitusta.

Entä turhimpia?

– Pienet keittiölaitteet ovat monessa kodissa tarpeettomimpia. Onko esimerkiksi popcornkoneelle tai munankeittimelle todella tarvetta? ­Kotitalouksien tarpeet vaihtelevat, eikä turhakkeelle ole yhtä ainoaa määritelmää. Pahimpia ovat ilman käyttötarvetta hankitut kodinkoneet.

K

ierrätyskeskuksen valikoimissa näkyvät kodinkoneiden muotivempeleet, mutta eniten kysyntää on aikaa kestävillä peruslaitteilla. Toimitusjohtaja Juha Lehtikuja­ kannustaa kierrättämään itselle tarpeettomat kodinkoneet eteenpäin.

Millaisia kodinlaitteita ihmiset tuovat kier­ rätykseen?

– Kodinelektroniikan muoti-ilmiöt näkyvät meille tulevassa tavarassa. Aikoinaan tänne tuotiin paljon leipäkoneita ja vesisänkyjä, joille ei hetkellisen villityksen laannuttua enää ollutkaan käyttöä. Meille tuodaan paljon rikkinäisiä koneita korjaukseen, mutta pientä kodinelektroniikkaa ei niiden joukossa ole. Pienimpiä sähkövempeleitä ei ole tehty purettaviksi ja korjattaviksi.

Mitkä kodinkoneet ovat kysytyimpiä Kier­ rätyskeskuksessa?

– Kodin peruskoneita – helloja, pesukoneita ja jääkaappeja – kysytään eniten. Ajattomille laitteille on tarvetta, ja ne lähtevät meiltä nopeasti eteenpäin. Myös viihde-elektroniikkaa tiedustellaan paljon, mutta niissä tekniikka kehittyy

Gallup 1. Oman kotisi turhakelaite?

2. Oman kotisi tarpeellisin laite?

3. Kummallisin kodinlaite, josta olet kuullut?

Teija Jerkku (Martat): 1. Kahvikone, jonka hankin muutama vuosi sitten. Se jäi käyttämättä.

2. Imuri. Ilman sitä olisi vaikea tulla toimeen.

3. Hattarakone ja kakkutikkarikone.

ka

hvi n

Johanna Mehtola (Suomen Luonto -lehti): 1. Monitoimikone, jota ei ole käytetty 15 vuoteen.

2. Vedenkeitin.

3. Suklaaputouslaite, suklaansulatuslaite, hot dog -kone, kananmunavahti, joka vaihtaa keitinveden väriä munien ollessa valmiita.

Juha Lehtikuja (Kierrätyskeskus) 1. Popcornkone. Se ei ole välttämätön, vaikka onkin toisinaan käytössä.

2. En luopuisi peruskodinkoneista: kylmälaitteista ja pesukoneesta.

3. Munankeitin.

Elina Ovaskainen (Motiva Oy): 1. Sähköhammasharja – sitä ilman pärjäisin mainiosti.

2. Vedenkeitin. Käytän sitä myös ruuan­laitossa keitinveden lämmittämiseen.

3. Hattarakone.

keit in,

mi

ssori ja pölynimuri...” rose op kr

nopeasti. Tietyn ajan kuluttua esimerkiksi vanhanmallisille televisioille ja digibokseille ei enää riitä kysyntää.

Mikä tekee kodinkoneesta turhakkeen?

– En leimaisi mitään laitetta suoraan turhakkeeksi, mutta esimerkiksi omassa taloudessani arpajaisista voitettu sähkökäyttöinen tölkinavaaja oli täysin tarpeeton. Toisella käyttäjällä, vaikkapa suurtaloudessa, se voisi olla hyvinkin kätevä apuväline. Kannattaa kierrättää eteenpäin sellaiset kodinkoneet, joille ei ole itsellä käyttöä.

Pelkän innostuksen tai muodin takia en lähtisi hankkimaan keittiön pienlaitteita, joita tuntuu nykyisin olevan erikseen jokaista askaretta varten.

S

uomen Luonto -lehden toimitus valitsi Vuoden turhakkeen joulukuussa jo 14. kerran. Valinta osui tällä kertaa hajustettuun roskapussiin, mutta raadin jäsen Johanna Mehtola kuulee työssään myös muista kummallisista kodin kapistuksista. Turhake-ehdotukset heijastelevat aikaansa ja kuluttamisen trendejä.

Mitä kodinkoneita on ehdotettu Vuoden turhakkeeksi viime vuosina?

– Listalla ovat joka vuosi tutut ehdokkaat, kuten riisinkeitin, voileipägrilli ja leipäkone.

Kodinkoneiden uutuudet näkyvät suoraan ehdotuksissa: viime vuosien uusia tulokkaita ovat kapselikahvinkeitin sekä kuppikakku- ja donitsirauta. Maidonvaahdotin, popcornkone ja hattarakone taas ovat pysyneet listalla niin kauan kuin ne ovat olleet markkinoilla.

Millä perusteella raati valitsee Vuoden turhakkeen?

– Kukin raadin jäsen poimii ehdotusten listalta viidestä kymmeneen sopivinta ehdokasta.

Niiden joukosta valitsemme yhdessä voittajan.

Viime vuonna ehdotuksia tuli kaikkiaan 500, jo-

ten läpikäytävää riittää. Ympäristövaikutukset ovat valinnassa keskeinen peruste, mutta myös pelkkä tuotteen järjettömyys vaikuttaa valintaan. Vuoden 2001 turhakkeeksi valittu vaipankätkijä on hyvä esimerkki jälkimmäisestä.

Missä kulkee turhan ja tarpeellisen kodinkoneen raja?

– Raja on häilyvä; toiselle tarpeeton laite voi olla toisessa kodissa arkea helpottava keksintö. Myös aika vaikuttaa siihen, mitä pidetään turhakkeena. Ylellisyystuotteesta voi tulla ajan myötä tavallinen kodinlaite, kuten on käynyt sähköhammasharjalle ja digiboksille. Esimerkiksi kapselikahvinkeitin voi olla tulevaisuudessa tavallinen joka kodin laite. × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

17

KUNNOSSAPITO JA PALVELUT

jätekatokset siisteiksi

Koteihinsa ja asumiseensa muuten tyytyväiset VVO:n asukkaat nostavat asiakastyytyväisyyskyselyissä asumisen epäkohdaksi kerta toisensa jälkeen epäsiistit jätekatokset.

Kuka niitä oikein sotkee?

TEKSTI PAULA RISTIMÄKI //KUVAT ATTE LAKINNORO

V

VO:n talojen jätekatokset siivotaan perusteellisesti kaksi kertaa vuodessa, kerran kevätkesällä ja kerran loppukesästä. Silloin pestään jätehuoneiden ja -katosten seinät ja lattiat sekä jäteastiat. Sen lisäksi huolto­yhtiö valvoo jatkuvasti jätehuoneiden siis­teyttä.

Huomioita sotkuisista jätekatoksista tulee silti jatkuvasti.

Miten se on mahdollista?

– Joskus jäteauton kuskilta saattaa unohtua yhden jakeen tyhjennys tai jäteauton tien jätehuoneelle tukkii väärin pysäköity auto.

Tämä selittää kuitenkin vain yksittäistapauksen silloin tällöin, sanoo VVO:n energia- ja ympäristökoordinattori Kari Mähönen.

Suurimpana ongelmana hän pitää sitä, että taloyhtiöiden jätehuoneisiin ja -astioihin viedään sellaista tavaraa, joka ei ole normaalia kotitalousjätettä, eikä näin ollen sinne kuulu.

– Vanhat huonekalut, televisiot, tietokoneet ja jopa maalipurkit tai muut vaaralliset

18

ASUKAS 1/2014

jätteet kuljetetaan talon jätekatokseen sen si- osia. Tavaroiden siirtely ja kansien avaaminen jaan, että ne toimitettaisiin niille tarkoitetuil- ei kaikilta onnistunut. le jäteasemille ja kierrätettäväksi.

Tästä seuraa monenlaista harmia. Jäteka- Kallista lystiä tokset ja -astiat täyttyvät ennen aikojaan, sillä­ Joskus jäteastioiden väärään käyttöön voi astioiden määrät ja koot on laskettu asukas- olla­syynä tietämättömyys. VVO oli mukana määrän ja sen tuottaman kotitalousjätteen HSY:n kampanjassa, jossa joidenkin taloyhmukaan. Ensin täysien astioiden kannet jää- tiöiden jätekatoksille jaettiin selkeitä kuvalvät auki, ja pian ainoa paikka roskille on jäte- lisia opasteita, mitä jäteastioihin sai jättää ja ­mitä ei. Kampanjan tulokhuoneen lattia.

– Yksi tuoli tai televisena jätehuoneiden siis­teys ”Jokainen, joka sio täyttää niin tehokkaasparani hiukan. jättää jätehuoneeseen ti jäteastian, että ei siihen – Suurin osa asukkaistavaraa, joka ei sinne paljon muuta mahdu, Mätamme ymmärtää, että yhkuulu, pistää hönen selittää. teisen viihtyvyyden nimissamalla naapurinsa Hän kertoo tapauksä jätehuoneita pitäisi käytmaksamaan sesta, jolloin erään talotää sen mukaan, mihin ne yhtiön asukkaalta saatiin on tarkoitettu – ja tekeesen poisviennistä.” ilmoitus epäsiististä jätekin juuri niin. Ikävä kyllä ei huoneesta. kuitenkaan tarvita kuin yhden asukkaan vanha – Selvisi, että jätekatokselle oli tuotu van- sohva, joka jätekatokseen jätettynä aiheuttaa ha vaatekaappi. Sitä oli yritetty hajottaa, ja monille vaivaa, ongelmia ja epäsiisteyttä, Mäkaapin osia oli niin lattialla kuin jäteastioi- hönen muistuttaa. den päälläkin. Kaikkien jäteastioiden luokse Yleinen epäsiisteys ja sen myötä lisääntyei päässyt ja osan päällä oli painavia kaapin vä paha haju ja paikan päälle löytävät jyrsijät

Jätettä ei jätetä!

VVO kampanjoi tänä keväänä jäteasemien siisteyden puolesta Jätettä ei jätetä -kampanjalla. Tavoitteena on kiinnittää huomiota jäteasemien siisteyteen, lajitteluun ­ja kierrätykseen.

Jätettä ei jätetä -kampanjan nettisivuilla www.vvo.fi/ekoteko on kerätty tammi–helmikuun aikana jätteiden lajittelua tai kierrätystä helpottavia vinkkejä, joiden avulla jätehuoneet saadaan pysymään siisteinä. Nettisivulta voit lukea vinkit ja ideat sekä ottaa niistä parhaat vinkit käyttöösi!

Kurkkaa myös, kenen vinkki valittiin voittajaksi. Lisäksi kaikkien kampanjaan osallistuneiden kesken arvottiin Hackmanin pannuja ja kattiloita.

ovat vain toinen puoli jätekatosten käytön ongelmaa.

– Jokainen jätehuoneeseen jätetty tavara on kuljetettava sieltä erikseen pois. Jäteautot vievät sen, mitä jäteastioissa on. Huoltoliike hoitaa loput oikeaan osoitteeseen. Se on kallista.

Mähönen on laskenut, että koko VVO:n tasolla puhutaan useista sadoista tuhansista euroista vuodessa.

– Jokainen, joka jättää jätehuoneeseen sellaista tavaraa, joka sinne ei kuulu, pistää samalla naapurinsa maksamaan sen poisviennistä. Olenkin usein ihmetellyt, kuinka ihmisillä on varaa ostaa uusia televisioita ja muuta tavaraa, kuljettaa tai kuljetuttaa ne kotiinsa, mutta vanhan laitteen poisvienti tai kuljetuksen tilaaminen sille ei enää onnistu, Mähönen pohtii.

Samalla hän kiittää kaikkia niitä, jotka hoitavat jätteiden lajittelun ja poisviennin mallikelpoisesti – eli suurinta osaa VVO:n asukkaista.

– Tässä on kyse paitsi omasta viihtyisyydestä, myös ympäristöstä huolehtimisesta laajemminkin. ×

Asukkaiden vinkit Pyysimme kertomaan, miten jätetilat saataisiin pysymään mahdollisimman siisteinä. Tässä muutama idea.

Meillä on kotona eriväriset muovipussit kartongille, sekajätteelle, lasille ja niin edellen. Lapset muistavat helpommin ja lajittelu on nykyään heidän mielestään jopa hauskaa :D

Heitä roskiin asenne: ei kuulu mulle! Kun kaikki huolehtivat yhdessä jätekatoksen siisteydestä, saamme hyvää aikaan!

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

19

PALVELUKSESSASI

vuoden kiinteistönhoitaja

K

otkalainen Lasse Riisiö on VVO:n vuoden kiinteistönhoitaja. Riisiö saavutti VVO:n kiinteistönhoidon laadunmittauksessa lähes 9 200 pistettä, joka on kilpailun historian korkein tulos. Siihen päästäkseen täytyy olla sekä rautainen talotekniikan ammattilainen että tarkkavainuinen asiakaspalvelija.

– Olen sosiaalinen ihminen ja pidän tästä työstä, voittaja itse muotoilee.

Riisiön päivät täyttyvät asukkaiden palvelusta: viemäreiden aukaisuista, tiivisteiden vaihdoista, ovien säätämisistä ja monista muista isoista sekä pienistä tehtävistä. Hänellä on myös pääsy niihin taloyhtiön salaisimpiin sopukoihin, joiden ovet pysyvät asukkailta lukittuina.

– Sähkö- ja lämmönjakokeskusten säädöt ja asetusten pysyvyys tarkistetaan viikoittain. Niistä myös löytyy joskus ratkaisu asukkaan ilmoittamaan ongelmaan.

VVO:n kohteemme sijaitsevat neljässä eri kaupunginosassa, joten siirtymiset vievät osan työajastani. Sinä aikana pyrin antamaan asukkaille puhelinneuvontaa, jos heidän asiansa ei vaadi pikaista käyntiä huoneistossa.

Haastattelupäivän aamuna­ Riisiö on aloittanut työnsä suihkusekoittimen vaihdolla yhdessä huoneistossa ja ilmanvaihdon tarkastamisella toisessa.

Seuraavaksi on työlistalla avaimensa unohtaneen asukkaan oven aukaisu ja sen jälkeen saranoiden vaihto naapuritalossa.

– Tietysti tässä työssä täytyy olla talotekniikkaan liittyTEKSTI PAULA RISTIMÄKI // KUVA ARTO WIIKARI vä osaaminen kunnossa. Se on sellaista näkymätöntä ammattitaitoa, josta asukkaat eivät välttämättä tiedä mitään.

Useinhan minut kutsutaan hätiin, kun asukkaalla on jokin ongelma. Kyseistä asiaa korjatessani yritän jutustelulla piristää asukasta ja näin korjaustoimenpide sujuu molemmin puolin mukavammin.

Kun tullaan tutuiksi, asiat sujuvat huomattavasti ­jouhevammin.

– Lassenahan minut kaikki tuntevat. Kerran erään taloyhtiön kokouksessa isännöitsijä oli sanonut asukkaille, että puheena olevan työn yhtiössä • VVO:n vuoden hoitaa Riisiö. Oli tullut hilkiinteistönhoitaja jaista, ja joku oli kysynyt, • perhe vaimo ja pesästä että kuka tämä Riisiö on. lentäneet aikuiset lapset Naurunremakka oli kuu• rentoutuu lenkkeilemällä lemma ollut valtava, kun oli koiran kanssa luonnossa selvinnyt, että ,no Lassehan ja veneilemällä se on,.

Näkymätöntä osaamista ja

paljon puhetta

Lasse Riisiö

20

ASUKAS 1/2014

kysymys & vastaus

Mukavasti naapurissa Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, ja se on totinen tosi. Almakin on huomannut, että jos on naama nurinpäin aamusta iltaan, niin ei siinä hymy nouse kenenkään lähieläjänkään kasvoille. Ja jos itse jatkuvasti kulkee nokka kohti taivasta, niin ei pidä ihmetellä, että mihin ne ystävät hävisivät.

Tämä pätee hyvin naapureihinkin: päivä alkaa paremmin, kun aamuinen vastaantulija avaa rapun oven ja toivottaa perään vielä hyvät huomenet. Siitä on helppo lähteä tutustumaan paremminkin – puhumattakaan siitä, miten paljon mukavampaa on hoitaa talon yhteisiä asioita, kun ollaan valmiiksi ystävällisissä väleissä ja tunnetaan toinen toisensa.

Alma on aina mielellään tutustunut naapureihin ja kutsunut jonkun silloin tällöin luokseen kahvikupillisellekin. Vaikka rajansa tietysti kaikella.

Se iloluontoinen naapurin mies, joka uudenvuodenyönä tuli useampi tunti ilotulituksen jälkeen soittelemaan ovikelloa, olisi kyllä voinut valita hetken paremmin. Mutta sekin asia oli helpompi selvitellä jälkikäteen, kun oltiin tuttuja ennestään. Anteeksipyyntö ja kättä päälle, kyllä Alma ymmärtää, että virhearviointeja sattuu jokaiselle silloin tällöin.

ALMA ASUKAS ON Isä opetti pikku-Almalle aikoinaan, että FIKTIIVINEN, MUTTA HYVIN TOPAKKA ”ihmistapoja pitää olla”. Sillä hän tarkoitti LEIDI, JOKA TÄLLÄ hyviä tapoja ja muiden huomioon ottamista. Ei PALSTALLA ESITTÄÄ ollenkaan huono elämänohje. Ehkä kannattaaMIELIPITEITÄÄN TALO­kin miettiä, millainen olisi se maailman paras ja YHTIÖN TOIMINNASTA mukavin naapuri – ja sitten alkaa käyttäytyä sillä JA MAAILMAN MENOSTA. tavalla. alma asukas

VASTAAMASSA MERJA NYYSSÖNEN VVO:LTA

? !

Nuoret urheilulupaukset huomio!

Nyt on aika hakea VVO:n Virkeäohjelman stipendejä.

Kuka stipendiä voi hakea?

Virkeä on VVO:n ja tulevaisuuden urheilulupausten välinen yhteistyöohjelma, joka tukee nuoria lahjakkuuksia rahallisesti heidän matkallaan kohti menestystä. VVO jakaa taas tänäkin keväänä stipendejä nuorille, lupaaville urheilijoille.

VVO:n Virkeä-ohjelman stipendien hakijoiksi toivotaan erityisesti VVO:lla asuvia nuoria urheilijoita. Stipendien tavoitteena on kannustaa 14–20-vuotiaita nuoria eteenpäin urheilu-uralla. Edellytyksenä on sitoutuminen harrastamiseen ja halu menestyä.

Stipendiä voi hakea 28.2.–31.3.2014 osoitteessa www.vvo.fi/virkea. Otamme yhteyttä stipendin saaviin urheilijoihin sähköpostilla.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

21

KOTI KUNTOON

näppärästi keittiössä

Keittiön sisustaminen toimivaksi, kodikkaaksi ja turvalliseksi onnistuu pienellä rahalla ja vaivalla.

Kaikki alkaa siitä, että määrittää omat tarpeensa ja tekee niille tilaa.

Keitti toimivaksi TEKSTI IDA RAINIO JA PAULA RISTIMÄKI // KUVAT PEKKA NIEMINEN JA SHUTTERSTOCK

22

ASUKAS 1/2014

iö pikkukeinoin

K

eittiö on monissa kodeissa per­heelämän keskus, jonne kokoonnu­ taan­niin syömään, lukemaan, työs­kentelemään kuin piirtämäänkin. Sinne ehkä levitetään leikit, mati­kanläksyt ja ompelukone. Joissakin kodeissa ­taas keittiössä hörpätään vain aamukahvit ja hotkaistaan iltapalaleipä.

Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaan mukaan asukkaiden tavat ja tarpeet määrittävät sen, millainen keittiö taloudessa toimii.

Esimerkiksi lapsiperheen keittiössä on oltava­ paikka syöttötuolille ja sen säilytykselle sekä­ehkä­ läksyjentekopaikka isommille lapsille. Mikroaaltouunille Työtehoseura suosittelee lapsiperheille paikkaa, jossa käyttökorkeus on 90–110 senttimetrin korkeudella.

20

vinkkiä toimivaan keittiöön Karsiminen on edullisin keino toimivan keittiön luomiseksi. Jätä keittiöösi tavarat, joita todella käytät ja vie ylimääräiset astiat ja kodin­ koneet kierrätykseen.

2

1

Jos siivilät ja muut suuremmat keittiö­ välineet eivät mahdu kaappeihin, nosta ne rohkeasti seinälle. Reikälevylle kiin­ nitettynä ne muodostavat kiinnostavan katseenvangitsijan.

Käytä arkisin vain yhtä astiastoa ja valitse astiat niin, että kaikki sopivat keskenään yhteen. Säilytä ylähyllyillä tavaroita, joita tarvitset vain harvoin.

3

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

23

4

5

Arkisetkin työvälineet tuovat ilmettä keittiöön, kun ne laittaa kauniisiin purkkeihin.

Veitset on hyvä pitää käden ulottuvilla.

Magneettilistassa tai veitsitukissa ne säilyvät terävinä.

Vaaran paikkoihin on asennettava lapsilukot. Ja koska lasten kanssa syntyy helposti sotkua, olisi keittiöpintojen ja pöytäliinojen oltava helposti puhdistettavia.

Ikääntyvien perheessä puolestaan on huolehdittava, että keittiön pöydän viereen pääsee helposti esimerkiksi rollaattorilla tai pyörätuolilla. Keittiön tuolien tulee olla tukevia ja niissä on oltava kunnon kädensijat. Saatavana on myös normaalia korkeampia tuoleja tai pöytiä sekä esimerkiksi pöydän jalan korottajia, jotka helpottavat tuolille istumista ja siitä nousua sekä­syömistä pöydän ääressä. Hyvä valaistus on myös tärkeätä.

Kannattaa pohtia missä syödään silloin, kun­kotiin tulee vieraita. Jos riittävän suuri ruokapöytä ei mahdu keittiöön, sen voi sijoittaa myös olohuoneen puolelle.

10

Nurkkahyllyjen takaosiin pääsee käsiksi, kun laittaa niissä olevat tavarat pyöriville tarjottimille.

24

ASUKAS 1/2014

6 7

Jos keittiösi työtasot ovat pituuteesi nähden matalalla, käytä paksuja lihanleikkuulautoja korottamaan tasoa.

8

Kauneimmat ja arvokkaimmat keittiövälineet, esimerkiksi perintölusikat, voi koota tauluksi seinälle.

Kukkien sijasta keittiönpöydän koristuksena on kätevää pitää yrttejä isossa ruukussa. Keittiön pöydällä ne saavat yleensä tarpeeksi valoa, ja niitä on mukavaa napsia ruukusta suoraan lautaselle.

9

Kun asennat siivouskaapin hyllyn yläosaan tangon, voit ripustaa kaikki suihkepullot siihen roikkumaan. Pullojen alle jää tilaa muille siivoustarvikkeille.

Hanki pikkutavaroita varten laatikoihin laitettavia lokerikkoja.

11

12

Hyllyille voi laittaa ritiläkoreja.

Ne liukuvat hyvin ilman kiskojakin, ja näet helposti, mitä hyllyjen takaosissa on.

13

Mausteille huonoin paikka on lieden ylä­ puolella, sillä höyryssä ja kuumassa ne paakkuuntuvat ja menettävät arominsa. Parasta olisi säilyttää ne laatikossa lieden vieressä lappeellaan tai pöytätelineessä.

14

Irrallisten hyllykorokkeiden avulla yhdelle hyllylle mahtuu tavaroita useaan kerrokseen.

Jos kaappien päällä on tilaa, korokkeen voi laittaa myös sinne.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

25

Keittiö on yleensä kodin tärkein työskentelytila, joten huolehdi siitä, että sen valaistus on riittävä.

Hanki esimerkiksi kattolamppuihin mahdollisimman tehokkaat polttimot. Keittiön valaisimiin sopivat lämpimän valkoisen väriset polttimot. 3 000 Kelvinin väri­lämpötila tuo ruoan värit kauneimmin esiin. Tätä kylmemmissä värilämpö­tiloissa ruoka näyttää harmaalta.

15 16

Kun mikään tila ei riitä Se tutuin ongelma keittiössä kuin keittiössä tuntuu olevan kaappitilan puute: oli hyllyjä ja kaappeja kuinka paljon tahansa, ne täyttyvät nopeasti kuin itsestään. Sama näyttää usein pätevän myös laskutilaan.

Tarja Marjomaa tuntee ongelman.

– Keittiöt ovat oman aikansa tuotteita. Vanhojen talojen keittiöissä on usein esimerkiksi paljon laskutasoja uudempiin verrattuna. Uusien keittiöiden plussapuolia ovat kalustemekanismit, jotka parantavat keittiön toimivuutta, mutta toisaalta kodinkoneet ja pienlaitteet vaativat entistä enemmän tilaa.

Lisäksi tilaa täytyisi vanhoissakin keittiöissä järjestää jätteiden lajittelulle. Jotta jäte päätyisi juuri sille varattuun roska- tai lajitteluastiaan, on erilaiset jätteet lajiteltava jo kotona.

Millainen keittiö on työkseen toimivien keittiöiden puolesta puhuvalla tutkijalla itsellään?

– Oma keittiöni on jo nähnyt aikaa, joten olen miettinyt hyvin tarkasti, mitä siellä on. Olen panostanut jätelajitteluun, karsinut pois turhat tavarat ja sijoittanut ylähyllyille harvoin tarvitsemiani esineitä. × 26

ASUKAS 1/2014

17

Yläkaappien päälle laitettavilla valoilla saat luotua korkeuden tuntua keittiöön.

18

Suomalaiskodeissa ruokapöydän valaisin on usein liian korkealla.

Ihannekorkeus sille olisi noin 150 senttimetriä lattianpinnasta.

19

Jos mahdollista, aseta jätepiste tiskialtaan viereiseen alakaappiin mahdollisimman korkealle.

Näin saat pyyhkäistyä ruoan­laitossa syntyvät jätteet suoraan oikeisiin jäte­astioihin.

Jos haluat pitää usein käyttämiäsi kuiva-aineita käden ulottuvilla ja näkyvillä, laita ne esille keittiöön sopivissa purkeissa.

20

Tee työvälineistä asetelmia.

Kerää yhteen astianpesuvälineet pesuainepulloineen ja tiskiharjoineen. Tarjotin kokoaa asetelman yhteen ja tekee siitä harkitun näköisen.

vinkki TEKSTI HELJÄ HYYTIÄ // KUVA PEKKA NIEMINEN

Viherpeukalosta maalipeukaloksi Perinteiset punasaviruukut saavat uuden kevätilmeen muutamalla pensselinvedolla ja maalisuihkeella.

S

isäkasvien keväthuolto ja mullanvaihto ovat jo käsillä. Sitä ennen kannattaa kuitenkin katsastaa, tarvitaanko uusia ruukkuja vai riittävätkö vanhat. Vanhatkin ruukut voi uudistaa pirteiksi suojaruukuiksi maalaamalla ne uuteen kuosiin.

Puhdista ruukut ensin huolellisesti pölystä harjaamalla ja tarvittaessa pesemällä ne. Anna ruukkujen kuivua kunnolla ennen maalausta.

Piirrä haluamasi kuviot lyijykynällä ruukun pintaan. Ääriviivojen rajaaminen maalarinteipillä tekee rajoista selkeitä, mutta toisaalta pieni maalijäljen horjahtelu tuo kuvioon persoonallisuutta.

Maalaa kuviot hyvin peittävällä valkoisella maalilla. Maalaa toinen kerros, jos haluat peittävämmän lopputuloksen.

Hauskan pitsiruukun saat, jos käytät kakkupaperia sabluunan tapaan. Teippaa paperi tukevasti paikoilleen tai käytä sprayliimaa sen kiinnittämiseen. Töpöttele maali varovasti sienen avulla tai käytä spraymaalia. Hurja neonväri

ja pitsi -yhdistelmä näyttää hauskalta viherkasvien kanssa! Poista teippaukset ja sabluunat varovasti pian maalaamisen jälkeen, jotta ne eivät tartu kiinni kuivuvaan maaliin. ×

Tarvikkeet: • punasaviruukkuja • liitutaulumaalia • peittävää valkoista maalia • spraymaalia • siveltimiä • maalarinteippiä • kakkupaperia • suojapahvia + suojakäsineet

Maalatut ruukut sopivat parhaiten sisäkäyttöön suojaruukuiksi, jos käytetyt maalit ovat vesiliukoisia.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27

VAPAA-AIKA

iskussa!

28

ASUKAS 1/2014

PALLON PERÄSSÄ Nuori squash-lupaus Emilia Soini viettää lähes kaiken vapaa-aikansa intohimonsa parissa.

TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ // KUVA JUHO KUVA

K

avereita näen koulussa ja joskus harvakseltaan viikonloppuisin, jos silloin sattuu olemaan vapaata, kertoo 18-vuotias Emilia Soini. Monen urheilijalupauksen tavoin hän opiskelee Mäkelänrinteen urheilulukiossa kolmatta vuotta aikomuksenaan saada valkolakki neljässä vuodessa.

Oma laji vie lahjakkaalta urheilijalta melkoiset määrät aikaa joka viikko.

– Koulu järjestää kolmet aamutreenit viikossa. Melkein joka päivä minulla on kahdet treenit, ja näiden lisäksi tietenkin käydään kilpailuissa ja leireillä, Soini laskee.

Onneksi ystävyyssuhteita voi pitää yllä lajin parissa.

– Kolme parasta kaveriani ovat myös squashinpelaajia, joten heitä näen myös treeneissä.

Kun on vapaata, useimmiten löhöilen tai lähden kavereiden kanssa leffaan ja syömään tai heidän luokseen kylään, Soini hymyilee.

Nuorempana hänen harrastuksiinsa kuului yleisurheilu, sulkapallo ja ratsastus, mutta nykyisin aika ei riitä muihin lajeihin. Koska alkukesäi-

sin viimeistellään kuntoa kesän isoihin kilpailuihin, myöskään kesätöille ei välttämättä ole aikaa.

– Joka kesä en ehdi kesätöihin, mutta olen lähes joka kesä ollut vapaaehtoisena ohjaajana oman seuran sporttileirillä, joka järjestetään 6–13-vuotiaille.

– Yhtäkkiä huomasin, etten kisaakaan enää sijoituksista 9.–16., vaan loppuottelut olivat enää muutamien voittojen päässä.

Sittemmin Soini on kisannut kaksi kertaa US Openissa, ja useamman kerran Saksassa sekä Hollannissa järjestettävässä Pioneer Cupissa.

Sieltä tuli voitto edellisvuonna.

– Pioneer Cup on yksi vuoden isoimpia kilpailuja, ja sen voittaminen tuntui todella hyvältä.

Seuraava etappi on kotimaassa järjestettävät alle 19-vuotiaiden EM-kisat.

– Tavoitteenani on voittaa henkilökohtainen kultamitali ja päästä mitaleille joukkueena.

Kausi huipentuu elokuussa järjestettäviin MM-kisoihin Namibiassa.

Lukion jälkeen Soini haaveilee vaihtavansa opiskelujen ajaksi maata. Etenkin Yhdysvallat houkuttelee: – Esimerkiksi Harvardissa ja Yalessa on hyvää college-squashia, eli yliopisto valikoituisi lajin mukaan.

Laulun lahja

Hauskaa vastapainoa urheilulle tarjosi viimesyksyinen Mäkelänrinteen lukion musikaali, Solu.

Tavoitteet korkealla – Suostuimme kaverini kanssa mukaan. HarSoini aloitti squashin peluun kahdeksanvuotiaa- joittelimme esitystä varten myös kouluajan ulko­ na. Nuori Suomi -ryhmässä enimmäkseen lei- puolella, ja ensi-iltojen aikaan parit squash-treekittiin ja harjoiteltiin pallon känit jäivät väliin. Toisaalta saimme sittelyä. samalla suoritettua kaksi kurs”Olen todella – Lajivalinta oli ihan sattumaa, sia, joten musikaalista oli hyötyä kilpailuhenkinen, Soini kertoo. opintoihinkin. enkä milloinkaan Oma taitotaso alkoi hiljalleen Emilia Soini kuvailee itseään­ lähde häviämään musikaaliseksi. Hän on ollut jo alaselvitä, kun junnusarjojen voittoja alkoi tulla tasaiseen tahtiin. asteelta alkaen mukana koulun ainuttakaan – En pitänyt menestystä kovin erilaisissa produktioissa, kuten­ kisaa.” isona juttuna. Olen silti todella musikaaleissa sekä konserteiskilpailuhenkinen, enkä milloinkaan lähde häviä- sa. Kevään lopulla saatetaan koulussa tehdä mään ainuttakaan kisaa, Soini luonnehtii. toinenkin musikaali, jossa Soini haluaisi olla Alkuun menestystä ei herunut ulkomaisissa ­mukana. kilpailuissa, mutta hiljalleen sijoitukset alkoivat – Laulu on omin juttuni ja tykkään tällaisesta parantua. tavasta ilmaista itseäni.

i VVO sponsoro a ta or kuutta nu urheilijaa. si. ss Tä ä­heistä yk

UUTEEN KOTIIN

senioriasuntoon TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVAT VVO

M

JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ ASTA LAHTISTA TAMPEREEN VVO-KOTIKESKUKSESTA.

K

ELLE EN

KA? OS

TÄ?

n Nuolialantie 44 b on senioriasumiseen suunniteltu uudiskohde Tampereen Härmä­ lässä.

Hissilliseen kerrostaloon valmistuu yksi­öi­ tä, kaksioita ja kolmioita. Asunnot ovat viih­ tyisiä ja turvallisia, ja niissä on nykyaikainen varustelutaso. Lattiat ovat laminaattia ja vaaleiksi kaakeloidut kylpyhuoneet tilavia. Jokaiseen asuntoon kuuluu myös lasitettu parveke. Kotien turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomi­ ota: huoneistoissa on esimerkiksi paloturvallisuutta parantava sprinklerijärjestelmä.

Lisäksi asukkaat voivat käyttää pihapiirissä sijaitsevan Kuuse­ lan seniorikeskuksen palveluita. Tämä mahdollistaa kotona asu­ misen pidempään, kun tarvittaessa apua on saatavissa jopa suo­ raan omaan kotiin.

Talon ala-aulassa on mukava ikkunallinen oleskelu- ja luku­ nurkkaus sekä erillinen kerhohuone. Asumismukavuutta paran­ taa myös asukkaille maksuton pesu- ja kuivaushuone. Pihalta löy­ tyy vuokrattavia autopaikkoja.

MI

mälän asuinalueelle aivan Kuuselan seniorikeskuksen pihapiiriin. Asukas voi halutessaan käyttää seniorikes­ kuksen ruokailumahdollisuuksia ja terveydenhoitopalveluita. Kävely­ matkan päässä on myös muita palveluita.

?

Tampereen Härmälään valmistuu uudiskohde ikääntyneille. Pihapiirissä sijaitsee alueen senioreiden aktiivisesti käyttämä Kuuselan seniorikeskus.

n Kohde valmistuu Tampereen Här­

K

Laadukasta senioriasumista Tampereella

Ä ISS ?

Nuolialantielle tulevien asuntojen keskikoko on noin 51 neliömetriä. Pienimmät asunnot ovat 34 neliömetriä.

1h+kt 2h+kt 2h+k 3h+kt

30

34 m² 42–47,5 m² 51,5–75 m² 57–75 m2

ASUKAS 1/2014

2 kpl 14 kpl 9 kpl 9 kpl

MI

NUOLIALANTIE 44 b

STÄ?

n Talo on suunni-

teltu yli 55-vuotiaille.

Tilat soveltuvat hyvin myös liikunta­ esteisille.

n Asunnot ovat

muuttovalmiita kesä–heinäkuussa 2014.

n Tampereen

VVO-kotikeskus Kyllikinkatu 15 b 33500 Tampere p. 020 508 4404 faksi 020 508 4453 tampere@vvo.fi

... ja Turussa

MITÄ? Signalistinkadulle Turkuun valmistuu kesällä uudiskohde, jossa on 58 valoisaa asuntoa. Asunnot ovat senioriasumiseen suunniteltuja yksiöitä ja kaksioita.

Asuntojen väritys on rauhallinen. Valkoisen ja harmaan sävyt toistuvat niin asuinhuoneissa, keittiössä kuin kylpyhuoneissa. Kaikkiin asuntoihin valmistuu lasitetut parvekkeet. Lisäksi asukkaiden käytössä on maksuton pesutupa ja kuivaushuoneet sekä hyvin varusteltu kerhotila ja saunatilat.

MISSÄ? Asunnot valmistuvat Turun Runosmäkeen terveyskeskuksen viereen. Uimahalli, kirjasto ja ruokakauppa ovat kävelymatkan päässä.

Kulkuyhteydet Turun keskustaan ovat hyvät.

KENELLE? Uusi kohde on suunniteltu yli 55-vuotiaille.

KOSKA? Singalistinkadun asuntoihin pääsee muuttamaan heinäkuussa.

MISTÄ? Turun VVO-kotikeskus, Tuureporinkatu 6, 20100 Turku puh. 020 508 4500, faksi 020 508 4530, turku@vvo.fi

SINGALISTINKATU 4 Talo valmistuu rauhalliselle alueelle keskelle Turun Runosmäkeä.

1h+kk+p 37,5–38,5 m² 1h+kt+p 37 m² 2h+kk+p 44–45 m² 2h+kt+p 40,5–54 m² 2h+k+p 48,5–63 m²

11 kpl 2 kpl 11 kpl 20 kpl 14 kpl

JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYYNTINEUVOTTELIJA HANNA KEIHÄSTÄ TURUN VVO-KOTIKESKUKSESTA.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

31

Nimi Osoite Ratkaisusanat 32

ASUKAS 1/2014

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 1/2014 Osallistu kilpailuun ja voita 2 Lapuan Kankureiden My Finland -keittiöpyyhettä, yhteis­ arvoltaan noin 25 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 14. 4. 2014 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Raili Salo Lahdesta.

Onneksi olkoon!

Viime lehden ristikon ratkaisu:

lukijapalautetta

Lehden 4/2013 paras juttu oli Huolellisuus pelastaa palolta.

Se havahdutti pohtimaan oman kodin paloturvallisuutta ja sai hankkimaan alkusammutusvälineitä kotiin.

– MAIJU Mielestäni Asukas-lehden numero 4 paras juttu on Huolellisuus pelastaa palolta. Koskaan ei voi toitottaa liikaa näitä asioita ja onkin hyvä, että näistä turvallisuusasioista muistutellaan aika ajoin.

– KATI Voiton tässä numerossa vie pelastussuunnitelmista kertova artikkeli. Lehdessä voisi olla enemmänkin juttuja turvallisuudesta.

– SANTERI Joka Asukas-lehdessä ehdottomasti parasta on Almaasukas! Viime lehden opettavaisin juttu oli puolestaan palo­turvallisuudesta kertova juttu. Tämä lehti arkistoidaan meillä.

– EIJA Tällä kertaa lehdessä oli paljon hyviä juttuja. Paras ja todella hyödyllinen oli Huolellisuus pelastaa palolta.

Juttu vapaapalokunnasta oli mielenkiintoinen, samaten Uusi sisustus -juttu.

– JAANA Aihe, joka kiinnosti eniten, oli astianpesukoneen asennuksesta kertova juttu. Vähiten kiinnosti Rakkautta raumalaispihalla. Tykkään, kun Asukas-lehti on asialinjalla.

Lisää sivun 18 tyyppisiä Pelastussuunnitelmia taloihin -juttuja!

– JOHANNA Asukas-lehden 4/2013 paras juttu oli mielestäni oli Rakkautta raumalaispihalla. Onnea uusperheelle! Kiva, että hyviä ja kauniita asioita vielä tapahtuu!

– MERJA Asukas-lehden 4/2013 paras juttu oli Rakkaus alkoi taloyhtiön pihalta.

– PETTERI Lehden kiinnostavin juttu oli Huolellisuus pelastaa palolta, vähiten kiinnostava Pilvenpiirtäjien Manhattan. Jutuista ihastutti Rakkautta raumalaispihalla ja ärsytti artikkeli Uusi sisustus.

– VUOKKO Vähiten kiinnostava juttu oli Pilvenpiirtäjien Manhattan.

Muuten lehti on hyvä näin.

– SIRKKA Lehden hienoin juttu oli Onni löytyi naapurista -tarina.

Vähiten kiinnostavat sisustusaiheiset jutut.

– RAIMO

Päätoimittajan kynästä

Hei, sinä Asukaslehden lukija, IHANAA KUN PAISTAA kirkas ja kuulas talviaurinko! Meillä pääkaupunkiseudulla talvi alkoi oikeastaan vasta tammikuun puolessa välissä, nyt tämä lisääntynyt valon ja kirkkauden määrä on huikeaa. Kevättä kohti mennään! Kirkas valo kylläkin paljastaa julmasti joka ikisen pölyhiukkasen ja viherkasvinikin näyttävät jotenkin nuupahtaneen ruukuissaan. Pitäisi ne mullat vaihtaa…

Aion soveltaa sivun 27 vinkkiä, jossa kukkaruukun maalauksessa käytetään apuna kakkupaperia sabloonana.

VIIME VUODEN VIIMEINEN ASUKAS-LEHTI oli tuhti turvallisuuspaketti. Saimme jälleen hienoja kommentteja ja palautteita lehdestä.

Vieressä on niistä muutama. Erityisen hienolta tuntui lukea palautteita parhaaksi äänestetystä jutusta ”Huolellisuus pelastaa palolta”. Muutama oli jutun luettuaan päivittänyt omia alkusammutusvälineitään. Hienoa!

TOIMITUSJOHTAJAKIN VIITTASI pääkirjoituksessaan tämän olevan VVO:n juhlavuosi. Saimme sen kunniaksi muutaman kivan jutun teiltä lukijoilta, joissa kerroitte oman VVO-tarinanne. Niitä oli todella kiva lukea, kiitos! Jutut ovat tämän lehden sivuilla 6–7. Jos haluatte vielä kertoa omia tarinoitanne, laittakaa postia osoitteeseen asukas@vvo.fi. Julkaisemme tarinoita Asukaslehdessä ja nettisivuillamme.

SARI TIKKANEN

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

33

Asukasedut

Hyödynnä VVO:n tarjoamat

34

ASUKAS 1/2014

EDUT!

VVO:n asukkaana saat etuja asumiseen ja vapaaaikaan. Asukaseduista saat tietoa nettisivuiltamme: www.vvo.fi/asukasedut.

Myös Asukas-lehden asukasetuaukeama kannattaa katsoa tarkkaan, sillä kerromme ajankohtaiset asiat ja uudet edut täällä.

Vuokravakuuden palautus

Maalia seiniin

n Kolmen vuoden asumisen jälkeen saat

n VVO:n maaliedulla uudistat ja raikastat

VVO:n asukkaana mukavaa postia: pyydämme suostumustasi vuokravakuuden palautukseen. Kun lähetät suostumuslomakkeen takaisin VVO:lle, palautamme vuokravakuuden tilillesi noin kahden viikon kuluessa.

Jos myöhemmin vaihdat VVO:n asunnosta toiseen, ei palautettua vakuutta tarvitse enää maksaa uudestaan.

kotisi värimaailmaa. Maalit ja materiaalit omatoimiseen pintaremonttiin saat käyttöösi juuri silloin, kun kotisi kaipaa uudistamista – asumisajasta riippumatta.

Maalietu myönnetään tarpeen mukaan ja saat sen käyttöösi ottamalla yhteyttä omaan isännöitsijääsi.

Laajakaista edullisesti

Lahjoja tasavuosina

Asukas-lehti

n VVO:n asukkaana saat taloyhtiöstäsi riip-

n VVO tahtoo onnitella sinua asumisen

puen alennuksia nettiyhteydestä. Joissakin kiinteistöissä on mahdollista saada käyttöönsä maksuton nettiyhteys tai ostaa lisämaksusta alennettuun hintaan nopeampi nettiyhteys.

tasavuosista pienellä lahjalla. Tasavuosilahjaan oikeutetuille asukkaille lähetämme asiasta kirjeen, kun asia on ajankohtainen.

Alennuksia yhteistyökumppaneilta

Muuttoetu asunnonvaihtajalle

n VVO:n asukkaana saat alennuksia yhteis-

n VVO on sopinut Lainalaatikon kanssa

n Olitko mukana Kohti joulua -konsertin

työkumppaneiltamme. Tarkista ajankohtaiset edut: www.vvo.fi/alennusedut!

asukasedusta, joka tuo tuntuvaa helpotusta muuttamiseen. Etuun ovat oikeutettuja yli 3 vuotta VVO:lla asuneetasukkaat, jotka vaihtavat VVO:n asunnosta toiseen. Etu on voimassa Lainalaatikon toimintapaikkakunnilla. Lainalaatikko toimittaa asukkaalle ennen muuttoa hänen vanhaan asuntoonsa asunnon koon mukaan määräytyvän määrän lainalaatikoita ja noutaa ne pois viikon kuluttua uudesta asunnosta. Etu astuu voimaan 1.3.2014.

yleisössä viime syksynä? Kävitkö kuunte­ lemassa maksuttoman sisustusluennon?

Tai hurrasitko suosikkijääkiekkojoukkueellesi syksyllä 2012 VVO:n tarjoamalla katsoja­paikalla? VVO:n asukkaana pääset osallistumaan maksuttomiin tapahtumiin, joita järjestämme sinulle ja perheellesi.

Tervetuloa jatkossakin! Tapahtumista tiedotetaan tässä lehdessä sekä netti­ sivuillamme.

Asukasedut löydät osoitteesta www.vvo.fi/ asukasedut

n Asukas-lehdessä on juttuja asumisesta

UUSI ETU !

ja tarinoita ihmisistä. Lehdessä on sekä viihteellistä lukemista että tietoa VVO:n asukkaille. Lehden saat kotiin kannettuna neljä kertaa vuodessa. Sen voi lukea myös sähköisenä versiona osoitteessa: www.vvo.fi/asukaslehti

Konsertteja, urheilua ja muita tapahtumia

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

35

lukijakilpailu 1/2014 voita Sennheiser-kuulokkeet!

Mikä on tämän lehden paras juttu? n Viime numeron suosituimmaksi jutuksi äänestettiin Huolellisuus pelastaa

palolta. Lukija­kilpailussa arpa suosi Else Tuomista Porvoosta, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä.

Vastanneiden kesken arvotaan Sennheiserin HD 419 -kuulokkeet, arvo noin 60 euroa.

Lähetä vastauksesi 15.4.2014 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa yli 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

POIKKEUKSIA AUKIOLOAJOISSA:

PUHELIN OSOITE

SÄHKÖPOSTI

HELSINKI 020 508 3400 Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

helsinki@vvo.fi, espoo@vvo.fi ...arkisin klo 9.00–16.00

HÄMEENLINNA 020 508 4200 Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna

hameenlinna@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

JYVÄSKYLÄ 020 508 4160 Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

jyvaskyla@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

JÄRVENPÄÄ 020 508 4100 Myllytie 1 A, 4. krs, 04410 Järvenpää KUOPIO 020 508 4700 Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio

OULU 020 508 4900 Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI 020 508 4800 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi

TAMPERE 020 508 4400 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere

TURKU 020 508 4500 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

kuopio@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

LAHTI 020 508 4300 Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs, 15110 Lahti lahti@vvo.fi

LAPPEENRANTA 020 508 4260 Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta

jarvenpaa@vvo.fi

VANTAA 020 508 3860 Vernissakatu 1, 5. krs, 01300 Vantaa

ASUKASEDUT Avoinna ma–pe 8.30–15.30 asukasedut@vvo.fi, www.vvo.fi/asukasedut 020 508 3900

lappeenranta@vvo.fi oulu@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

rovaniemi@vvo.fi tampere@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

turku@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

vantaa@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000