RUUKKUHULLUN LINTUKOTO

Katjan moderni talo huokuu lämpöä ja rentoa tunnelmaa. Kädentaitajan kodissa näkyy rakkaus keramiikkaan.

TEKSTI VIRVE HONKALA, STAILAUS PEETA PELTOLA KUVAT JUUSO SOININEN

BO LKV:N ART DIRECTOR Katja Enarvin valoisaa ja loftimaista kotia ympäröi luonnon vehreys. Kaksi vuosikymmentä sitten rakennetulla kodilla on aivan erityinen paikka asukkaansa sydämessä.

Arkkitehdin suunnittelema moderni puutalo kätkee harmaan ulkokuoreensa tunnelmallisen taitelijakodin. Läntisen Espoon lintukoto, joka vielä viime vuosituhannen puolella oli melkein kokonaan peltoa, vei Katja Enarvin sydämen. ”Muutimme tänne vuonna 1995, sillä minulla oli hinku saada oma talo”, Katja muistelee. Tuolloin hulppealla puutarhatontilla seisoi ajan haurastuttama mummonmökki. ”Asuimme seitsemän vuotta hyvinkin askeettisesti. Mökissä ei esimerkiksi ollut alkuun juoksevaa vettä, ja rakennus käytännössä hajosi vuosien aikana käsiin.”

Sisäoviin on valittu rohkea väripaletti. Olohuoneen valaisimet ovat italialaista muotoilua. Paolo Rizzaton suunnittelemien Luceplanin Costanza-valaisimien korkeutta voi muunnella vastapainon avulla. Nojatuolit ja sohva HT-Collection.

Tarve uudelle talolle tuli lasten syntymän myötä ja rakentaminen aloitettiin vuonna 2002. Muuttovalmiiksi talo saatiin vuoden sisällä, mutta pieniä viimeistelyjä on tehty viime vuosille asti. ”Minulla on kuvia lapsistani muuttamassa lelujaan. Onneksi matka ei ollut pienille pitkä”, Katja hymyilee.

Avarassa, yksikerroksisessa kodissa joka neliö on käytetty taidokkaasti. Tilaa on jaettu hyödyntämällä monitasoisuutta ja kiinteitä kalusteita. Isot ikkunat mahdollistavat luonnon liikkeiden tarkkailun. ”Täällä liikkuu paljon villieläimiä. Aamuisin heräilen samaan aikaan pihalla lepäävien peurojen kanssa”, Katja kertoo.

Kodin tärkein paikka Katjalle on keittiö, jossa hän saa nauttia auringosta aamusta iltaan. ”Halusin keittiöön mahdollisimman paljon valoa ja korkeutta. Ruokapöydän päällä tilaa on lähes neljä metriä”, hän kuvailee.

Rakennusvaiheessa panostettiin erityisesti kodin kiinteisiin ratkaisuihin. Monet huonekalut ovat perittyjä, teetettyjä tai kierrätettynä ostettuja. Sisustusta täydentävät itse tehdyt ruukut, vadit ja taulut. Esineiden kerroksellisuus, merkityksellisyys ja kestävyys on Katjalle tärkeää.

Vuoden ikäinen borderterrieri Iida on Katjan reipas lenkkikaveri. Lasikarahveista keskimmäinen on Katjan suupuhaltama. Valoisan keittiön huonekorkeus on lähes neljä metriä.

Erikoisempia colour blocking -yksityiskohtia ovat kodin värikkäät väliovet. ”Lapsuudenkotini oli arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema moderni värilaatikko, jonka suunnittelijavanhempani rakennuttivat 1970-luvulla. Olen miettinyt, että sieltäkö ajatus tämän talon oviin tuli”, Katja pohtii.

Avara talo ja vehreä ympäristö inspiroivat Katjaa. ”Aiemmin luovuuteni ja energiani suuntautui puutarhanhoitoon. Nyt intohimojani ovat keramiikka ja maalaaminen. Kodista on tullut minulle kuin oma ateljee”, hän hymyilee.

Katjan mielestä asumisessa tulee olla jotain, johon ihastua. Eikä se tarkoita tiettyä osoitetta, rakennusvuotta, luksusta tai hintalappuakaan. "Se on älykästä, oivaltavaa designia ja myös rauhan tunnetta. En usko päätyväni koskaan mihinkään ihan tavanomaiseen kämppään”, hän täsmentää.

Ajatus muutosta on käynyt Katjan mielessä aika ajoin, sillä lasten muutettua pois talon työmäärä ja neliöt tuntuvat ajoittain liialta. ”Kaikki aikuiselämäni isot käännekohdat ammattiin valmistumisesta lasten itsenäistymiseen ovat sidoksissa tähän paikkaan ja taloon. Tulee olemaan aika kova juttu lähteä”, Katja toteaa herkistyen.

Ulkoelämä hulppealla terassilla on tämän kodin juttu. Keramiikkaan hurahtaneen Katjan käsien tuotoksia näkyy joka puolella kotia. Luonnonmateriaalit, kuten savi, puu ja pellava, ovat Katjalle mieleen. ”Jos nyt rakennuttaisin uuden talon, saattaisin hyvinkin tutkia savitalon mahdollisuuksia”, Katja kertoo.