ArtSquare Lab – Luxemburg

Vísirin johtajat ovat käyttäneet opiskelijoilta saatuja ideoita toimintansa kehittämiseen. Linkki verkko-osoitteeseen Vísir hf. http://www.visirhf.is/is/um-visi/english Reykjavíkin yliopisto: https://en.ru.is/ (Hnakkaþon on nykyään Vitinn). Työkalut, materiaalit ja videot Voittajajoukkue: https://www.visir.is/g/2017170129733 Video: Vísirin opiskelijoiden ja johtajille haastattelu https://www.youtube.com/watch?v=LIRm38F5W-8

ArtSquare Lab – Luxemburg Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko Paikka Organisaatio/laitos Kuvaus

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Linkki verkko-osoitteeseen Hotellista yhteisölliseksi työtilaksi Luxemburg Dommeldange Hostellerie du Grunewald (hotelli)

Hostellerie de Grunewald on pieni boutique-hotelli Luxemburgissa. Kuten muutkin alan toimijat, myös tämä hotelli kärsi laajasti Covid-19-kriisin aiheuttamista rajoituksista ja kahdeksan viikkoa kestäneestä sulusta. Hotellin johto päätti mukautua uuteen todellisuuteen ja asiakkaiden tarpeisiin ja alkaa tarjoamaan uudenlaisia palveluita. Asiakkaiden uudenlaisten tarpeiden, kuten kiinnostuksen yksityisiä, rauhallisia, steriilejä ja hyvin varusteltuja työtiloja kohtaan, ymmärtäminen loi pohjan luoville ratkaisuille. Ensimmäisen koronasulun aikana hotelli avasi majoitushuoneensa käytettäviksi yhteisöllisinä työtiloina. Se tarjosi asiakkaille mahdollisuuden vuokrata päiväksi huoneen. Hintaan kuului aamiainen ja tuore kahvi huoneessa. Hiljaisuutta, yksityisyyttä, sosiaalista etäisyyttä ja silti inspiroiva työilmapiiri – yrityksen luova ratkaisu pelasti hotellin liiketoiminnan. Strategia, jossa yritys päätti sopeutua muuttuvaan todellisuuteen, uudisti hotellialaa: tarjous houkutteli uusia asiakkaita, loi uutta markkina-arvoa ja antoi ideoita olemassa olevan liiketoimintamallin muokkaamiseen. https://hdg.lu/?lang=en

Työkalut, materiaalit ja videot

Esimerkkitapaus nro 2 – koulutus Otsikko Verkko-opetus (ei vain Covid-19-pandemian aikana) Paikka

YOUTUBE: https://www.youtube.com/channel/UCy0FxMgGUlRnkxCoNZUNR QQ

Organisaatio/laitos

Opettajan oma aloite

Kuvaus

Covid-19-kriisin aikana monilta opettajilta vaadittiin luovuutta opetuksen tarjoamisessa oppilailleen. Saksalainen Lehrer Schmidt (opettaja Schmidt) ei joutunut kriisin alkaessa yllätetyksi: hän oli jo vuodesta 2018 saakka tarjonnut avoimia matematiikan ja luonnontieteiden oppitunteja YouTube-kanavallaan. Jokainen video käsittelee yhtä aihetta ja esittelee sen saksankielisille opiskelijoille (Saksassa ja Luxemburgissa) helposti ja ymmärrettävästi. Vuoteen 2020 mennessä hän oli julkaissut jo yli 1500 videota. Hän myös rohkaisee jatkuvasti opiskelijoita liittymään #teamschmidt-oppimisyhteisöönsä, jotta he voivat esittää tarkentavia kysymyksiä ja keskustella aiheista.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

YouTube-sivuston käyttöön tottuneet 12–15-vuotiaat opiskelijat tuntevat Schmidtin kanavan hyvin. He voivat jakaa toisilleen linkkejä Schmidtin videoihin aina, kun eivät osaa selittää luokkatovereilleen, miten he ratkaisivat tai ymmärsivät jonkin matematiikan tai luonnontieteiden konseptin. Linkki verkko-osoitteeseen https://www.youtube.com/channel/UCy0FxMgGUlRnkxCoNZUNR QQ https://www.youtube.com/watch?v=1MZNkFh0ybM

Succubus Interactive – Ranska Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko Paikka Organisaatio/laitos Kuvaus

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Linkki verkko-osoitteeseen Kilpailu innovaatioiden puolesta Useita Because Architechture Matters (BAM)

Because Architechture Matters (BAM) -arkkitehtitoimisto on luonut innovatiivisen lähestymistavan, jolla se houkuttelee asiakkaita. Yritys ottaa asiakkaat mukaan monialaiseen yhteistyöhön, johon kuuluu vahva ideoiden kehittämiseen liittyvä kilpailullinen komponentti. Tähän osallistuvat myös ulkoiset toimittajat, kuten muut arkkitehdit ja arkkitehtisuunnittelutoimistot. BAM kertoo tavoitteekseen "demokratisoida yksityistä arkkitehtuurikilpailua, jotta voidaan edistää arkkitehtonisia innovaatioita ekologisesti kestävää rakentamista". Luovuus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään suunnittelun lisääntyvään kilpailuun, vaan se kattaa koko prosessin ja juontaa juurensa useiden, monialaisten asiantuntijoiden läheiseen yhteistyöhön. Eri sidosryhmien (kumppanit, tulevat käyttäjät, BAM:in asiantuntijat, asiakkaat, kilpailevat arkkitehdit jne.) välistä jatkuvaa vuoropuhelua käydään verkossa moninaisten yhteistyöprosesseja tukevien ja vuorovaikutteisten työkalujen välityksellä. Näin projektin sidosryhmät voidaan saattaa yhteen. Ympäristövaikutukset ovat keskeinen tekijä kaikissa hankkeissa, koska yrityksen tavoitteena on "suunnitella innovatiivisia ja kestäviä rakennuksia, jotka kestävät useita vuosikymmeniä" kaikille asiakkailleen. Ympäristöön liittyvä ”rajoite” yhdistettynä arkkitehtoniseen haasteeseen, innovaatiovaatimukseen, kontekstiin ja rajattuun budjettiin muodostavat luovat ainekset sarjalle suunnittelutiimien menestyviä kilpailuja. BAM:in asiakkaalle:  Mahdollisuus innovaatioihin asiakkaan projektissa alusta lähtien  Ottaa eri toimijoita mukaan asiakkaan työhön  Houkuttelee parhaita arkkitehtejä  Edistää arkkitehtuurin innovaatioita  Maksimoi asiakkaan sijoittaman pääoman tuoton  Luo tilaa kommunikoi oman yhteisön kanssa BAM:ille:  Uusien asiakkaiden houkutteleminen  Uusien kumppanuuksien aloittaminen muiden arkkitehtisuunnittelutoimistojen kanssa  Julkisuus https://competition.bam.archi

LUKU 5 - Linkit, materiaalit, videot

Verkkolinkkejä oivalluksia, inspiraatiota ja käytännön asioita tarjoaviin lähteisiin

Tietoa ongelmanratkaisusta  http://problemsolving.ie/about-us/  http://www.imi.ie/short-programmes/business-and-functional/innovative-problem-solving/  http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/projects/eplus-project-detailspage/?nodeRef=workspace://SpacesStore/172af29e-66c0-4ba6-9034-fa84b93dd379  www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%2 0Framework%20.pdf

Tietoa luovuudesta ja pehmeistä taidoista  https://en.wikipedia.org/wiki/Soft_skills  http://inkbotdesign.com/creative-thinking/  http://www.destination-innovation.com/what-is-the-difference-between-creativity-and-innovation/  http://leading-learning.blogspot.it/2012/07/creating-conditions-for-creativity.html  https://en.wikipedia.org/wiki/Divergent_thinking

Tietoa luovista menetelmistä, lähestymistavoista ja työkaluista  https://www.wikihow.com/Think-%27Outside-of-the-Box%27  https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking_outside_the_box  https://www.aplusclick.org/ThinkOutsideTheBox.htm  https://en.wikipedia.org/wiki/Lateral_thinking#cite_note-1  https://www.edwdebono.com/lateral-thinking  http://www.debonothinkingsystems.com/tools/lateral.htm  https://en.wikipedia.org/wiki/Six_Thinking_Hats  http://www.nesta.org.uk/publications/solved-making-case-collaborative-problem-solving  https://nces.ed.gov/nationsreportcard/pdf/researchcenter/collaborative_problem_solving.pdf  https://en.wikipedia.org/wiki/Mind_map  http://www.mindmappingstrategies.com/mind-mapping.aspx  http://learningfundamentals.com.au/resources/  en.wikipedia.org/wiki/Mind_map  https://coggle.it  https://www.mindtools.com/brainstm.html  https://www.wrike.com/blog/techniques-effective-brainstorming/  http://tutorials.istudy.psu.edu/brainstorming/  http://tutorials.istudy.psu.edu/brainstorming/  http://www.thinking-tools.co.uk/

Videot

 https://www.youtube.com/watch?v=bEusrD8g-dM  https://www.ted.com/talks/sir_ken_robinson_do_schools_kill_creativity  https://www.ted.com/talks/tim_harford_a_powerful_way_to_unleash_your_natural_creativity  https://www.ted.com/playlists/the_creative_spark

Suositeltua lisälukemista

 Edward de Bono, Lateral Thinking: A Textbook of Creativity, Penguin Life  Tony Proctor, Creative Problem Solving for Managers: Developing Skills for Decision Making and Innovation, Routledge

Bibliografia – kirjat ja julkaisut

Alexander P, Relational thinking and relational reasoning: harnessing the power of patterning - Nature 2016. Viitattu 27.1.2017.

Atkinson I. (2014). The creative Problem Solver, Pearson.

Brown, T. (2008). Design thinking. Harvard Business Review, 86 (6), 84–92. https://doi.org/10.1002/med

Brown, T. (2009). Change by design. New York: Harper Collins.

Butterworth J., Twaites G. Thinking Skills (2013) -- Critical Thinking and Problem Solving. Cambridge

University Press .

Carroll, M. (2014). Learning from What Doesn’t Work: The Power of Embracing a Prototyping Mindset.

Noudettu osoitteesta web.stanford.edu/group/redlab/cgi-bin/publications_resources.php

Chiva, R., & Alegre, J. (2009). Investment in design and firm performance: The mediating role of design management. Journal of Product Innovation Management, 26, 424–440.

Cobb, P., Confrey, J., DiSessa, A., Lehrer, R., & Schauble, L. (2003). Design Experiments in Educational

Research. Educational Researcher, 32 (1), 9–13.

Collins, M. (2019). Design Thinking Is a Challenge to Teach — and That’s a Good Thing. Viitattu 23.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.edsurge.com/news/2019-07-31-design-thinking-is-a-challenge-toteach-and-that-s-a-good-thing

Cooperrider, D. L. (2013). Organizational Generativity: The Appreciative Inquiry Summit and a Scholarship of Transformation Advances in Appreciative Inquiry. Emerald Group Publishing Ltd.

Csapó, B., & Funke, J. (2017). The Nature of Problem Solving: Using Research to Inspire 21st Century

Learning. Paris. Noudettu osoitteesta https://doi.org/10.1787/9789264273955-en

Dam, R., & Siang, T. (2018a). Design Thinking: Select the Right Team Members and Start Facilitating. Viitattu 27.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interaction-design.org/literature/article/designthinking-select-the-right-team-members-and-start-facilitating

Dam, R., & Siang, T. (2018b). What is Ideation – and How to Prepare for Ideation Sessions. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta from https://www.interaction-design.org/literature/article/what-isideation-and-how-to-prepare-for-ideation-sessions

Dam, R., & Siang, T. (2019a). Stage 2 in the Design Thinking Process: Define the Problem and Interpret the

Results. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interactiondesign.org/literature/article/stage-2-in-the-design-thinking-process-define-the-problem-andinterpret-the-results

Dam, R., & Siang, T. (2019b). Stage 4 in the Design Thinking Process: Prototype. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interaction-design.org/literature/article/stage-4-in-the-designthinking-process-prototype

de Bono, E. (1991). Lateral Thinking. Penguin UK.

de Bono, E. (2016). Six Thinking Hats. Penguin.

de Bono, E. (2019). Lateral Thinking. Viitattu 9.5.2019, noudettu osoitteesta https://www.edwdebono.com/lateral-thinking

Design Council. (2019a). Design Methods Step 1: Discover. Viitattu 14.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.designcouncil.org.uk/news-opinion/design-methods-step-1-discover

Design Council. (2019b). The Design Process: What is the Double Diamond? Viitattu 14.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.designcouncil.org.uk/news-opinion/design-process-what-double-diamond

Dindler, C., & Iversen, O. S. (2014). Relational expertise in participatory design (s. 41–50). https://doi.org/10.1145/2661435.2661452

Doorley, S., Holcomb, S., Klebahn, P., Segovia, K., & Utley, J. (2018). Design Thinking Bootleg. Stanford, USA.

Noudettu osoitteesta https://dschool.stanford.edu/resources/design-thinking-bootleg

Dorst, K. (2011). The core of “design thinking” and its application. Design Studies, 32(6), 521–532. https://doi.org/10.1016/j.destud.2011.07.006

European Commission (2009). Council conclusions of 12 May 2009 on a strategic framework for European cooperation in education and training (‘ET 2020’) - lisätietoja osoitteessa http://ec.europa.eu/education/policy/strategic-framework_en (saatavilla myös suomeksi)

Elsbach, K. D., & Stigliani, I. (2018). Design Thinking and Organizational Culture: A Review and Framework for Future Research. Journal of Management, 44(6), 2274–2306. https://doi.org/10.1177/0149206317744252

Filippetti, A. (2011). Innovation modes and design as a source of innovation: A firm-level analysis. European

Journal of Innovation Management, 14, 5–26.

Fisher R., Ury W., Patton B. (1991), Getting to yes: negotiating agreement without giving in, Houghton

Mifflin, Boston.

Gemser, G., & Leenders, M. A. (2001). How integrating industrial design in the product development process impacts on company performance. Journal of Product Innovation Management, 18, 28–38.

Greimas, A. J. (1987). Actants, Actors, and Figures. In P. J. Perron & F. H. Collins (Eds.), On Meaning: Selected

Writings in Semiotic Theory (s. 106–120). Minneapolis: University of Minnesota Press.

Guilford, J.P. (1950). Creativity. American Psychologist, 5, 444–454.

Guilford, J.P. (1967), The nature of human intelligence, McGraw-Hill.

Harris, A., & Jones, M. (2010). Professional learning communities and system development. Improving

Schools, 13(2), 172–181.

Haslam S.A., Reicher S.D., Platow M.J. (2011), The new psychology of leadership: identity, influence and power, Psychology Press, Hove-New York.

Helms Jørgensen, C. (2004). Connecting work and education: should learning be useful, correct or meaningful? Journal of Workplace Learning, 16(8), 455–465. https://doi.org/10.1108/13665620410566423

IBM (2010). Global CEO Study: Creativity Selected as Most Crucial Factor for Future Success - Verkkouutinen osoitteessa https://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/31670.wss

IDEO. (2012). Design Thinking for Educators (2nd ed.). Noudettu osoitteesta http://designthinkingforeducators.com/

Isaksen, S., Dorval, K., & Treffinger, D. (2011). Creative Approaches to Problem Solving. SAGE Publications.

IV4J (2017), Creative Problem Solving Methodology Guide, IV4J project partnership.

Johnson S. (2011). Where good ideas come from – The seven patterns of innovation, Penguin.

Kambil, A., Ginsberg, A., & Bloch, M. (1996). Re-inventing value propositions. Teoksessa J. Lea (toim.),

Enhancing learning and teaching in higher education. Engaging with the dimensions of practice.

Maidenhead: Open University Press.

Kaufman, J. C., Beghetto, R. A., & Dilley, A. E. (2016). Understanding creativity in the schools. Teoksessa A.

A. Lipnevich, F. Preckel, & R. D. Roberts (toim.), Psychosocial skills and school systems in the 21st century: Theory, research, and applications (s. 133–153). New York: Springer Science.

Kimbell, L. (2011). Rethinking Design Thinking: Part I. Design and Culture, 3(3), 285–306. https://doi.org/10.2752/175470811X13071166525216

Kimbell, L. (2012). Rethinking design thinking: Part II. Design and Culture, 4(2), 129–148. https://doi.org/10.2752/175470812X13281948975413

Kolto, J. (2015). Design Thinking Comes of Age. Harvard Business Review, (September), 1–10. https://doi.org/10.1145/2180868.2180874

Kwek, D. (2011). Innovation in the Classroom: Design Thinking for 21st Century Learning. Stanford

University. Noudettu osoitteesta https://web.stanford.edu/group/redlab/cgi-bin/materials/Kwek-

Innovation In The Classroom.pdf

Lieberman, A. (2000). Networks as Learning Communities: Shaping the Future of Teacher Development.

Journal of Teacher Education, 51(3), 221–227.

Liedtka, J. (2018). Why Design Thinking Works. Harvard Business Review, 72–79.

Lor, R. R. (2017). Design Thinking in Education: A Critical Review of Literature. In Asian Conference on

Education and Psychology (s. 1–39).

Lucarelli G. (2010), Il gruppo al lavoro. Strategie e consigli per migliorare le performance e la creatività del vostro gruppo, FrancoAngeli, Milano.

Lystbæk, C., & Harboe, K. (2018). Co-creation – Hvad, Hvorfor og Hvordan – studerende som medproducenter I udviklingen af bibliotekernes læringsprodukter.

Malaguti D. (2018) Fare squadra. Psicologia dei gruppi di lavoro, Il Mulino, Bologna.

Menguc, B., Auh, S., & Yannopoulos, P. (2014). Customer and supplier involvement in design: The moderating role of incremental and radical innovation capability. Journal of Product Innovation

Management, 31, 313–328.

Michigan State University. "Creative problem solving for teachers - An assignment for teachers on the

College of Education website.

Mortensen, D. (2019). Stage 1 in the Design Thinking Process: Empathise with Your Users. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interaction-design.org/literature/article/stage-1-in-thedesign-thinking-process-empathise-with-your-users

Nanetti F. (2008), Assertività ed Emozioni, Pendagron, Bologna.

NCES (2017). Collaborative Problem Solving: Considerations for the NAEP.

NESTA (2017). Rose Luckin, Ed Baines, Mutlu Cukurova and Wayne Holmes with Michael Mann. Solved!

Making the case for collaborative problem-solving.

Next Generation. (2018). Double Diamond. Viitattu 14.8.2018, noudettu osoitteesta https://innovationenglish.sites.ku.dk/model/double-diamond-2/

Noller, R. B. (1979). Scratching the surface of creative problem solving: A bird’s eye view of CPS. Buffalo,

NY: DOK.

OECD. (2014). PISA 2012 Results: Creative Problem Solving (Volume V): Students’ Skills in Tackling Real-Life

Problems. Paris. http://dx.doi.org/10.1787/9789264208070-en

OECD (2010). Learning for jobs. Synthesis report of the OECD reviews of vocational education and training.

OECD (2015).‘Draft Collaborative Problem Solving Framework.’ Paris: OECD.

Oreg, S., Vakola, M., & Armenakis, A. (2011). Change recipients’ reactions to organizational change: A 60year review of quantitative studies. Journal of Applied Behavioral Science, 47(4), 461–524. https://doi.org/10.1177/0021886310396550

Osborn, A. F. (1979). Applied Imagination. Scribner.

Phusavat, K., Hidayanto, A. N., Kess, P., & Kantola, J. (2018). Integrating Design Thinking into peer-learning community: Impacts on professional development and learning. Journal of Workplace Learning, 56(4), 736–756.

Prahalad, C. K., & Ramaswamy, V. (2004). Co-creating a uniqe value with customers. Strategy & Leadership, 32(3), 4–9.

Proctor T. (2010). Creative Problem Solving for Managers: Developing Skills for Decision Making and

Innovation, Routledge; 3. painos, 2010.

Savoia, A. (2019). Pretotyping. Viitattu 29.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.pretotyping.org/

Schein E.H. (1999), The corporate culture survival guide, Jossey Bass, Inc./John Wiley & Sons, Inc., San

Francisco.

Seelig T. (2012). inGenius – a crash course on creativity, HaperCollins Publishers.

Sørensen, D. (2015). Educational Experimental Lab: From VET to PhD. Viitattu 8.5.2019, noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wp-content/uploads/2014/01/Presentation-Of-The-

Educational-Experimenting-Lab.pdf

Sørensen, D., Jensen, M., & Hutters, C. (2014). The Educational Lab. Teoksessa EAPRIL Conference

Proceedings 2014 (s. 54–66). Noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wpcontent/uploads/2015/04/EAPRIL-2014-conference-proceedings.pdf

Stigliani, I. (2018). Design Thinking - The Key To Successful Innovation? Viitattu 7.3.2019, noudettu osoitteesta https://www.forbes.com/sites/imperialinsights/2018/02/14/design-thinking-the-key-tosuccessful-innovation/#6b53efae301e

Tanggaard, L. (2017). Hands-on creativity in Vocational Education. Teoksessa VET Congress. Bern,

Switzerland. Noudettu osoitteesta https://vbn.aau.dk/en/publications/hands-on-creativity-invocational-education

Trevisan D. (2019), Ascolto attivo ed Empatia, FrancoAngeli, Milano.

UDDX. (2015a). Afsluttende Intern evaluering: Udviklingslaboratoriet for Pædagogisk og Didaktisk Praksis.

Copenhagen, Denmark. Noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wpcontent/uploads/2015/03/Intern-evaluering-af-Udviklingslaboratoriet-for-pædagogisk-og-didaktiskpraksis.pdf

UDDX. (2015b). Afsluttende Intern evaluering: Udviklingslaboratoriet for Vekseluddannelse. Copenhagen,

Denmark. Noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wpcontent/uploads/2015/03/Intern-evaluering-af-Udviklingslaboratoriet-for-vekseluddannelse.pdf

UDDX. (2015c). Værktøjskasse til uddannelseseksperimenter. Copenhagen, Denmark.

Verganti, R., & Norman, D. (2014). Incremental Change and Radical Innovation: Design research versus technology and meaning change. Design Issues, 30(1), 78–96.

VET4Start-Up (2016), Creative Problem Solving Methodology for Start-uppers, VET4Start-Up project partnership.

Weiß, R. (2009). Vocational training: innovative and creative. Noudettu osoitteesta https://www.bibb.de/veroeffentlichungen/en/publication/download/6212

Zhou, Y., Zhang, Y., Hommel, B., & Zhang, H. (2017). The impact of bodily stateson divergent thinking:

Evidence for a control-depletion account. Frontiers in Psychology, 8, 1546.

Zupan, B., Stritar, R., & Nabergoj, A. S. (2005). Design thinking as a course design strategy. In 8th

International Scientific Conference on Economic and Social Development and 4th Eastern European ESD (s. 465–477).

Projekti on rahoitettu Euroopan komission tuella. Julkaisu heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä komissiota tai kansallisia toimistoja voida pitää vastuussa julkaisussa olevien tietojen mahdollisesta käytöstä.

“Opas: Luova ongelmanratkaisu yrittäjyydessä” on kehitetty osana Erasmus+ – KA2 – Korkeakoulutuksen strategiset kumppanuudet -ohjelman “CDTMOOC”-projektia (projekti nro 2019-1-FI01-KA203-060718). Se on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä.

Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen lisenssi.