2 minute read
Liite 7 CDTMOOC projektin partnerimaiden sijoittuminen digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksille (Digital Economy and Society Index DESI) 2019
Liite 7 – CDTMOOC-projektin partnerimaiden sijoittuminen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksille (Digital Economy and Society Index DESI) 2019
Lähde: Digital Economy and Society Index (DESI), 2019 Country Report, Finland
Advertisement
Euroopan komissio seuraa jäsenvaltioiden digitaalista kilpailukykyä Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (Digital Economy and Society Index) DESI-raporttien avulla. Seurantaa on tehty vuodesta 2015. DESI-maaraportit tuovat yhteen kvantitatiiviset todisteet DESI-indikaattorien viidestä ulottuvuudesta maakohtaisiin käytäntöihin ja parhaisiin käytäntöihin. Temaattisesti jaotelluissa luvuissa esitetään analyysi laajakaistayhteyksistä, digitaalisista taidoista, internetin käytöstä, yritysten digitalisaatiosta, digitaalisista julkisista palveluista, tieto- ja viestintätekniikan alasta ja sen tutkimukseen ja kehitykseen käytetyistä kustannuksista Euroopassa. Raporttiin kuuluu myös selvitys Horisontti 2020 -rahoituksen käytöstä jäsenvaltioissa.
Suomi sijoittuu vuoden 2019 DESI-indeksillä ensimmäiselle sijalle EU:n 28 jäsenvaltion joukossa pisteillä 69,9. Sen kokonaistulos ylittää selvästi EU:n keskiarvon 52,5, mikä nostaa Suomen ensimmäistä kertaa EU:n digitaaliseksi johtajaksi. Maan inhimillinen pääoma on yksi sen vahvimmista kilpailueduista: 76 % väestöstä on vähintään digitaaliset perustaidot, mikä on huomattavasti EU:n keskiarvon (57 %) yläpuolella.
Luxemburg sijoittuu kuudenneksi 28:sta EU:n jäsenvaltiosta Euroopan komission vuoden 2019 DESIraportissa. Inhimillisessä pääomassa maa on kolmannella sijalla, mikä on parannusta edellisvuodesta. Digitaaliset ja ohjelmistojen perustaidon omaavien henkilöiden prosenttiosuus ylitti selvästi EU:n keskiarvon vuonna 2017 (maa sijoittui ensimmäiseksi), kun taas tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kokonaistyöllisyydestä on noussut viiteen prosenttiin ja ylittää selvästi EU:n 3,7 prosentin keskiarvon.
Ranska sijoittuu 15. sijalle 28:sta EU:n jäsenvaltiosta vuoden 2019 DESI-raportissa. Ranskan korkeimmat osasijoitukset ovat inhimillisen pääoman (suhteessa suuri osa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on naisia ja digitaaliset taidot ovat korkealla tasolla), ja digitaalisen tekniikan integroinnin (suuri osa ranskalaisista yrityksistä jakaa tietoja sähköisesti tai
hyödyntää massadata-analyysejä) alueilla. Kuluneen vuoden aikana Ranska on toteuttanut useita tärkeitä aloitteita digitalisaation tukemiseksi, mukaan lukien maan suunnitelma digitaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ("Plan National pour un Numérique Inclusif"). Digitaalisen koulutuksen rahoitukseen on osoitettu erityinen investointisuunnitelma (”Plan d'investissement dans les compétences”), pk- ja mikroyritysten digitaalisuuteen siirtymistä (”France Num”) tukemaan on aloitettu uusi kansallinen hanke, ja maa on kehittänyt kansallisen tekoälystrategia ja aloittanut useita hankkeita julkisten palvelujen nykyaikaistamiseksi digitalisaation avulla.
Italia on 24. sijalla EU:n 28 jäsenvaltiosta vuoden 2019 DESI-raportissa. Maa sijoittuu suhteellisen hyvin saavutettavuuden ja digitaalisten julkisten palvelujen osalta. Kolme kymmenestä ihmisestä ei kuitenkaan vielä ole säännöllisiä internet-käyttäjiä, ja yli puolelta väestöstä puuttuu edelleen digitaaliset perustaidot. Digitaalisten taitojen puute näkyy myös verkkopalvelujen vähäisenä käyttönä. Toisaalta italialaiset yritykset saavat muita parempia tuloksia sähköisen tiedonjakoohjelmiston ja sosiaalisen median käytössä.
Islanti ei ole listalla, ja viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2015. Tuolloin maa suoriutui yli Euroopan keskiarvon saavutettavuudessa ja internetin käytössä, kun taas digitaalisen tekniikan integrointi ja inhimillinen pääoma olivat Euroopan keskiarvoa. Digitaalisten julkisten palvelujen osalta Islanti alitti eurooppalaisen keskiarvon.