Työkalupakki: Yhteisölliset työtilat ja FabLab, InnovatiVET by celinekylanpaa

HANKKEEN TUOTOS 4 - TYÖKALUPAKKI

YHTEISÖLLISET TYÖTILAT JA FABLAB

Kirjoittajat:

”InnovatiVET”-hanke: Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. “Erasmus+ – KA2 – Strategic Partnership for vocational education and training” Projekti 2017-1-DK01-KA202-034250 - sopimuksen numero KA202-2017-006

”Euroopan komission tuki tämän julkaisun tuottamiseen ei tarkoita sitä, että sisältö, joka kuvastaa pelkästään tekijöiden näkemyksiä, saa kannatusta, eikä komissiota voida saattaa vastuuseen niiden sisältämien tietojen.”

SISÄLLYS Raportin tarkoitus.......................................................................................................................................................................... 5 Luku 1 - Johdanto ........................................................................................................................................................................... 6 1.1 Coworking- ja makerspace-tilat ja ammatillinen koulutus............................................................................... 8 Luku 2 - Aineistonkeruu ........................................................................................................................................................... 10 2.1 Vaihe 1 – Tilojen profiileja eri puolilla EU:ta ....................................................................................................... 10 2.2 Tilanne Isossa-Britanniassa........................................................................................................................................ 10 2.3 Yhteisöllinen työskentely Tanskassa ...................................................................................................................... 11 2.4 Näkökulmia Suomesta .................................................................................................................................................. 11 2.5 Näkökulmia Italiasta ...................................................................................................................................................... 12 2.6 Yhteisöllinen työskentely Sloveniassa ................................................................................................................... 13 Luku 3 - Aineistonkeruu ........................................................................................................................................................... 16 3.1 Vaihe 2 - Kokeilut ............................................................................................................................................................ 16 Luku 4 - Työkalupakkisuositukset ....................................................................................................................................... 17 4.1 Yhteisö ja aineettomat asiat (Y&A) .......................................................................................................................... 17 4.2 Yhteiskäyttövälineet ja taitokoulutus (Y&T) ....................................................................................................... 19 4.3 Ammatillisen koulutuksen opettajien ja opiskelijoiden osallistaminen (AKO&O) .............................. 20 Liite 1: Esimerkkejä coworking- ja makerspace-tiloista............................................................................................. 22 Esimerkkitapaukset Iso-Britanniasta, ranskasta ja Alankomaista .................................................................... 22 Esimerkkitapaus 1: Makerversity ............................................................................................................................... 22 Esimerkkitapaus 2: Making Rooms ............................................................................................................................ 23 Esimerkkitapaus 3: LabFab, Rennes .......................................................................................................................... 24 Esimerkkitapaus 4: FabLab Amsterdam (De Waag), Alankomaat ................................................................ 24 Esimerkkitapaus 5: Here East ...................................................................................................................................... 25 Esimerkkitapaukset Tanskasta......................................................................................................................................... 27 Esimerkkitapaus 1: FabLab Spinderihallerne........................................................................................................ 27 Esimerkkitapaus 2: Idea House ................................................................................................................................... 27 Esimerkkitapaus 3: Soundhub ..................................................................................................................................... 28 3

Esimerkkitapaus 4: Orange MakerSpace ................................................................................................................. 28 Esimerkkitapaus 5: Makerspace.................................................................................................................................. 29 Esimerkkitapaukset Italiasta ............................................................................................................................................. 31 Esimerkkitapaus 1. GoDesk, Potenza ........................................................................................................................ 31 Esimerkkitapaus 2. FabLab Milano ............................................................................................................................ 31 Esimerkkitapaus 3: Famo Cose – Roma Makerspace.......................................................................................... 32 Esimerkkitapaus 4: Impact Hub Reggio Emilia ..................................................................................................... 32 Esimerkkitapaus 5: Co-Working: Talent Garden – Milano ............................................................................... 33 Esimerkkitapaukset Suomesta.......................................................................................................................................... 35 Esimerkkitapaus 1: Innovation House Finland ..................................................................................................... 35 Esimerkkitapaus 2: Aalto FabLab ............................................................................................................................... 35 Esimerkkitapaus 3: FabLab Raseko ........................................................................................................................... 36 Esimerkkitapaus 4: FabLab Tampere (aiemmin FabLab TUT) ...................................................................... 37 Esimerkkitapaus 5: FabLab Oulu ................................................................................................................................ 38 Esimerkkitapaukset Sloveniasta ...................................................................................................................................... 40 Esimerkkitapaus 1: RogLab ........................................................................................................................................... 40 Esimerkkitapaus 2: PIPC Kočevje ............................................................................................................................... 41 Esimerkkitapaus 3: 404 - Youth Technology Research Center ...................................................................... 42 Esimerkkitapaus 4: House of Experiments ............................................................................................................. 43 Esimerkkitapaus 5: Association for Technical Culture of Slovenia – ZOTKS ............................................ 44 Viittaukset ...................................................................................................................................................................................... 46

RAPORTIN TARKOITUS

Tämä raportti käsittelee yhteisöllisiä työtiloja (ns. coworking-tilat) ja niiden yhteyttä ammatilliseen koulutukseen. Kaikkien yhteisöllisten työtilojen ympärille rakentuu oma yhteisönsä, jonka jäsenet tyypillisesti työskentelevät pienissä ryhmissä tai yksilöinä. Aivan kuten suurissakin yrityksissä työntekijän arvo kasvaa koulutuksen ja jatkuvan ammatillisen kehityksen avulla, myös yhteisöllisissä työtiloissa on ymmärretty, että koulutuksen tarjoaminen jäsenille on keskeinen osa palvelun arvonlisäystä. Usein tila ja yhteisö mahdollistavat koulutuksen järjestämisen, mutta oppimisprosessia ohjaa yksilön kiinnostus ja intohimo oppimiseen. Yhteisöllisten työtilojen voidaankin katsoa kuuluvan osaksi ammatillisen koulutuksen kenttää. Perinteiset ammatillisen koulutuksen ympäristöt ja yhteisölliset työtilat voivatkin oppia paljon toisiltaan. Tässä raportissa esitelty työkalupakki on tarkoitettu jatkuvan koulutuksen ja taitojen kehittämisen tueksi yhteisöllisissä työtiloissa toimiville yksilöille, yrityksille ja opettajille. Työkalupakista on hyötyä myös ammatillisen koulutuksen sektorilla työskenteleville opettajille, jotka haluavat tuoda oppimismenetelmiä ja -tekniikoita yhteisöllisten työtilojen maailmasta osaksi opetusta. Menetelmien hyötyjä ja ohjeita niiden käyttöönottoon on esitelty tehtyjen kokeilujen kautta liitteessä kaksi. Esimerkkitapaukset osoittavat, että tiiviimpi yhteistyö ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja yhteisöllisten työtilojen välillä hyödyttää kumpaakin osapuolta. Etenkin perinteinen ammatillinen koulutus, jossa on yleensä vähemmän tilaa kokeiluille ja jossa pyritään välttämään riskialttiita uudistuksia, voi hyötyä tällaisesta yhteistyöstä. Yksi alan keskeisistä kysymyksistä koskee sitä, kuinka ammatillisen koulutuksen sektori saataisiin tekemään enemmän yhteistyötä yhteisöllisten työtilojen kanssa. Tutkimus ei keskittynyt tämän aiheen tutkimiseen, joten kysymykseen ei tässä raportissa esitetä vastausta. Suosittelemme, että myöhemmissä tutkimuksissa tarkasteltaisiin menestyvien yhteisöllisten työtilojen ja arvonlisäyksen, kestävyyden ja työllistymisen suhdetta, sillä siitä ei ole toistaiseksi tehty kattavaa kartoitusta. Raportin kirjoittajat ovat tietoisia siitä, että raportissa esitetyt päätelmät ovat kaukana käyttövalmiista käytännöistä. Ne toimivat pikemminkin perustana myöhemmille kokeiluille ja tutkimukselle, jotka ohjaavat organisaatioiden (esim. yritysten, yhteisöllisten työtilojen, ammatillisen koulutuksen oppilaitosten tai paikallishallinnon) tulevien poliittisten kantojen linjauksia. Tässä raportissa esitellyt yhteistyökumppanien toteuttamat kokeilut on julkaistu hankkeen verkkosivuilla www.innovativet.eu. Ne löytyvät otsikon ”documents” (dokumentit) alta.

LUKU 1 - JOHDANTO

Esittelemme tässä raportissa monenlaisia tiloja, jotka pyrkivät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Kaikkia alla kuvailtuja tiloja yhdistää se, että ne tarjoavat jäsenilleen joustavat työskentelytilat. Niissä saattaa olla yhteiskäyttöön tarkoitettuja välineitä ja lisäksi ne voivat tarjota muita palveluita kuten valmistusta tai strukturoitua mentorointia. Usein ne myös vaalivat tietynlaisen yhteisön ja kulttuurin rakentamista. Alla käsittelemme erilaisia tilatyyppejä ja aiheeseen liittyvää terminologiaa. Yhteisölliset työtilat (myös coworking-tila) tarjoavat, usein jäsenyyspohjaisesti, joustavia toimistotiloja yksittäisille henkilöille tai pienille tiimeille. ”Yhteisöllinen työtila” on yleistermi, joka viittaa mihin tahansa jaettuun toimistotilaan.

Lähde 30.10.2019 – www.pixabay.com

Makerspace-tiloihin liittyy yleensä jokin yhteisöllisen työskentelyn elementti esimerkiksi jaetussa toimistossa. Tässä raportissa makerspace-tilat katsotaan edellä mainittujen coworking-tilojen alakategoriaksi, vaikka tämä ei pädekään aivan kaikkiin tapauksiin. Makerspace-tilat yhteisöllisistä työtiloista erottaa se, että niiden toimintaan kuuluu digitaaliseen ja aineelliseen suunnitteluun sekä valmistukseen soveltuvia työpajoja.

Lähde 30.10.2019 – www.pixabay.com

Tässä raportissa laskemme FabLab-laboratoriot osaksi laajempaa makerspace-tilojen kategoriaa. FabLabit ovat osa itsenäisten tilojen kansainvälistä verkostoa, jonka aloitti alulle Yhdysvalloissa sijaitseva MIT-yliopisto (Massachusetts Institute of Technology). FabLab-laboratorioiden tulee noudattaa niille verkoston ohjekirjassa asetettuja periaatteita, joiden mukaan tilan tulee mm. olla säännöllisesti avoinna yleisölle. FabLab on brändi, ja jokainen FabLab on itsenäinen osa globaalia tilojen verkostoa. Niistä jokaisella on erillinen johto, omistusrakenne, rahoitusmalli ja käyttäjät. FabLabien jakautuminen eri puolille Eurooppaa ei ole tasainen – niitä on esimerkiksi paljon enemmän Ranskassa kuin Isossa-Britanniassa, koska FabLabien paikalliselta hallinnolta ja yliopistoilta saaman tuen taso maissa on erilainen. Ranskassa ”FabLab” ja ”makerspace” ovat pitkälti synonyymejä. Tässä raportissa käytetään kuitenkin laajempimerkityksistä sanaa ”makerspace”, koska se sallii enemmän joustavuutta tilan määrittelylle. Hackspace-tiloja voidaan myös pitää yhtenä yhteisöllisten työtilojen kategoriana. Tätä sanaa käytetään monenlaisista tiloista, yhteisöjen omistamista vapaaehtoispohjalta toimivista tiloista esimerkiksi yliopiston tukemiin organisaatioihin kuten Lontoon Imperial College Advanced Hackspace organisaatioon. Sikäli kun tietyn hackspace-tilan tavoitteet ovat päällekkäisiä makerspace-tilojen tavoitteiden kanssa, tässä raportissa esitetyt suositukset pätevät myös niihin. Sivumennen mainittakoon, että näiden tilojen nimi juontuu sanan ”hack” eli hakkeroida merkityksestä ”etsiä osille 7

uusi tarkoitus tai hyödyntää niitä luovalla tavalla”. Hackspace-tiloihin liittyykin yleensä uusiokäytön suosiminen ja sellaisen teknologian korjaaminen, mikä voisi muuten olla kertakäyttöistä tai jätettä. Yleinen aihe tiloja vertailtaessa ovat niiden erilaiset rahoitusmallit. Rahoitusmalleja on monenlaisia, esim. jäsenmaksuihin perustuva rahoitus, yhteisomistajuus, tilapäis- tai päivittäisjäsenyys sekä yrityshautomomalli, joka tarjoaa pienille yrityksille jäsenyyttä vastineeksi omistusosuudesta kyseisessä yrityksessä. Rahoitusmallit ovat ammatillisen koulutuksen kannalta toissijaisia, joten ne eivät ole keskeinen osa tätä raporttia. On kuitenkin huomionarvoista, että kun kyse on tiloista, joita rahoittavat niiden jäsenet, jäsenten tilasta saamaa yhteisöllisyyttä ja oppimisen arvoa vahvistavat aloitteet parantavat todennäköisesti myös rahoituksen kannalta olennaisia tekijöitä kuten jäsenten säilyttämistä. Yllä luetelluista syistä makerspace-tilan johtaminen ei ole helppoa. Siihen vaaditaan teknisiä taitoja, huolto-osaamista, liiketoimintaälyä ja yhteisön johtamista.

1.1 COWORKING- JA MAKERSPACE-TILAT JA AMMATILLINEN KOULUTUS Yhteisölliset työtilat (coworking-tilat) ja makerspace-tilat ovat yhä tärkeämpi osa ammatillisen koulutuksen kenttää. Tämä johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:   

Joustavuus, mahdollisuus mukautua pienten tiimien kasvaessa suuremmiksi Liiketoiminnan kiinteiden kulujen leikkaaminen, koska pienet tiimit voivat jakaa kalliiden laitteiden ja resurssien kustannukset Avoimen ja yhteistyöhön perustuvan kulttuurin vaaliminen, jossa jäsenet voivat oppia toisiltaan.

Tilat myös tukevat ja osaltaan ilmentävät laajempaa maker-liikettä. Yksi liikkeen johtavista ajatuksista on, että ihmisten tulisi olla vuorovaikutuksessa teknologian kanssa sen sijaan, että he olisivat sille alisteisia tai kuluttaisivat sitä passiivisesti. Liike ei rajoitu mihinkään tiettyyn maahan, mutta se näkyy erityisen voimakkaasti tietyissä yhteyksissä kuten korjattavuuteen liittyvissä EU:n ”right to repair’”säädöksissä. Niiden tarkoitus on rajoittaa valmistajien taipumusta tuottaa tuotteita, jotka on suunniteltu vanhenemaan ennen aikojaan1. Maker-toiminta eli valmistus voi tässä yhteydessä tarkoittaa mitä tahansa robotiikasta perinteiseen puusepäntyöhön ja tekstiilien työstämiseen. Monet makerspace-tilojen jäsenet käyttävät tiloja pääasiallista tulonlähdettään varten. Muille tilat puolestaan antavat mahdollisuuden taiteelliseen ilmaisuun tai yhteisölliseen osallistumiseen. Kaikissa näissä esimerkeissä tilan käyttö johtaa lähes aina taitojen oppimiseen. Tätä hankkeen tuotosta varten kerättiin yhteensä 25 esimerkkitapausta, jotka esittelevät yhteisöllisiä työtiloja ja makerspace-tiloja eri puolilta EU:ta.

Ecodesign Directive, 2019: https://ec.europa.eu/growth/industry/sustainability/ecodesign_en

Raportissa tunnistetaan neljä pääasiallista keinoa, joiden avulla nämä tilat hyödyttävät ammatillista koulutusta: -

Suora vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kanssa sekä ammatillisen koulutuksen aineissa, joita opetetaan muissa kuin ammatilliseen koulutukseen erikoistuneissa oppilaitoksissa (esim. Aalto FabLab, Suomi) Ammatillisen koulutuksen opettajien kouluttaminen projektiperustaisessa oppimisessa, luovassa ongelmanratkaisussa ja muotoiluajattelussa hankkeen tuotoksessa 3 esitellyillä tavoilla (esim. Waag / Amsterdam FabLab, Alankomaat) Freelancereiden, yrittäjien ja joustavan työn tukeminen. Makerspace-tilojen ansiosta erityisesti fyysisiä esineitä valmistavilla aloilla (esim. design-ala/tekniikka/tuotteiden valmistus) työskentelevät yritykset voivat kukoistaa ilman suuria investointeja, joita ehkä muuten tarvittaisiin. Tilat voivat jäsentensä kautta tarjota kaikkea taitokoulutuksesta yhteisöllisyydentunteeseen, ja tilojen ansiosta yhden tai kahden hengen yritykset voivat kasvaa kukoistaviksi yrityksiksi. Eri tilat kannustavat tähän eri tavoin (Makerversity, Lontoo, IsoBritannia; GoDesk, Potenza, Italia) Suoran koulutuksen tarjoaminen erityisesti muille kuin opiskelijoille (Rennes FabLab/IMT Atlantique) Mahdollisuuksia epäviralliseen osaamisen siirtämiseen ja muihin oppimisen ja liiketoiminnan tukemisen muotoihin. Yhteisöllinen ja yhteistyötä tukeva ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia taitojen kehittämiseen; tämä vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja käytön ohjaamista (Innovation House Finland; Here East, Lontoo).

Näiden tilojen pedagogiikkaa on enimmäkseen vaikea arvioida, sillä 1) monet näistä tiloista ovat muodollisten akateemisten piirien ulkopuolella ja siksi ne ovat epätodennäköisempiä tutkimuskohteita ja 2) huomattava osa oppimisesta näissä tiloissa on itsessään epämuodollista ja tapahtuu luokkahuoneympäristön ulkopuolella. Voidaan kuitenkin todeta, että tilojen pedagogiikka nojaa vahvasti “tekemällä oppimisen” ja “projektiperustaisen oppimisen” metodeihin, joissa oppimista ohjaa se, mitä oppija haluaa saavuttaa. Lopputuloksena on, että oppija ei välttämättä määrittele itseään oppijaksi, koska hän tekee vain työtään.

LUKU 2 - AINEISTONKERUU 2.1 VAIHE 1 – TILOJEN PROFIILEJA ERI PUOLILLA EU:TA Tätä raporttia varten kerättiin esimerkkejä makerspace-tiloista ja yhteisöllisistä työtiloista projektiin osallistuvien työryhmien lähtömaista eri puolilta EU:ta. Nämä organisaatiot kehittävät aktiivisesti yhtä tai useampaa edellisessä luvussa esiteltyä ammatillisen koulutuksen osa-aluetta. Tässä luvussa esitellään tiivistetysti näiden tilojen asemaa kussakin maassa, mikä luo yleiskuvaa. Luvun lopussa olevassa taulukossa 1 luetellut esimerkkitapaukset esitellään tarkemmin liitteessä 1. Tämä sisältö muodostaa aineistonkeruun ensimmäisen vaiheen. Toinen vaihe, eli kokeilut, esitellään seuraavassa luvussa. 2.2 TILANNE ISOSSA-BRITANNIASSA Isossa-Britanniassa on pitkät perinteet yhteisöllisessä työskentelyssä muodossa tai toisessa. Esimerkiksi vuosisatoja vanhan tavan mukaisesti asiakkaitaan oikeudessa edustavat asianajajat työllistävät itsensä ja työskentelevät ”kamareissa”, joita voi pitää eräänlaisena yhteisöllisen työtilan muotona. Nykypäivänä itsensä työllistäminen kasvaa Iso-Britanniassa nopeasti. Vuonna 2000 itsensä työllistävien osuus työntekijöistä oli 8 % ja vuonna 2015 osuus oli jo 15 %. Osaltaan tätä voi selittää teknologiasektorin kasvu viime vuosikymmeninä, kuten myös sosiaaliset tekijät kuten ikääntyminen sekä teknologiset muutokset, jotka helpottavat itsensä työllistämistä2 3. Yhteisöllisen työskentelyn lisääntyminen puolestaan on reaktio itsensä työllistämisen kasvuun, sillä yhteisöllisten tilojen ansiosta itsensä työllistäväkin voi hyötyä saman mielisten ihmisten yhteisöstä työympäristössään. Ympäri maata on myös lukuisia makerspace- ja hackspace-tiloja, jotka tarjoavat välineitä esimerkiksi digitaalisen valmistukseen (3D-tulostus, laserleikkaus, CNC-jyrsintä jne.). Näiden lisäksi useat yliopistot ja koulut ovat luoneet makerspace-tiloja tukemaan opiskelijoiden projekteja ja taitojen kehittämistä heidän pääaineensa ulkopuolella. Esimerkiksi Imperial College Advanced Hackspace on avoinna kaikille Imperial College London -yliopiston opiskelijoille heidän opiskelemastaan aineesta riippumatta. Jotkut näistä tiloista järjestävät avoimien ovien päiviä, mutta nekään eivät yleensä ole avoimia henkilöille, joilla ei ole mitään kytköksiä yliopistoon. Useat tällaiset tilat Isossa-Britanniassa määrittelevät itsensä FabLabeiksi: nimi ”FabLab” on kuitenkin siellä vähemmän tunnettu kuin esimerkiksi Ranskassa, missä paikallinen hallinto ja yliopistot ovat perustaneet menestyvän kansallisen verkoston, johon kuuluu yli sata tilaa. Isossa-Britanniassa ei ole kansallista linjausta, joka edistäisi yhteisöllistä työskentelyä, ja on harvinaista, että paikallishallinto rahoittaisi tiloja. Blackburnissa sijaitseva Making Rooms on tässä mielessä poikkeuksellinen, sillä kaupunginvaltuusto antoi rahoitusta sen perustamiseen. Ajatuksena oli, että muutamassa vuodessa tilasta tulisi taloudellisesti omavarainen. Kaupunginvaltuusto pyrki rahoituksella tuomaan lisäarvoa paikalliselle taloudelle kiihdyttämällä innovaatiota ja auttamalla kouluttamaan lahjakkaita nuoria. Nuoret voisivat myös helpommin jäädä paikkakunnalle sen sijaan, että he muuttaisivat uran perässä suurempiin kaupunkeihin.

2 3

Bank of England (BoE), ‘Self-employment: what can we learn from recent developments?’, 2015 Federation of Small Businesses, ‘Going it Alone: supporting self-employment in the UK’, 2016

2.3 YHTEISÖLLINEN TYÖSKENTELY TANSKASSA Yhteisöllisten työtilojen suosio on kasvanut Tanskassa nopeasti viime vuosina i ii . Vaikka yksityissektorilla on katsottu liiketoiminnan kannalta järkeväksi sijoittaa yhteisöllisiin työtiloihin niiden käyttöasteen kasvaa jatkuvastiiii, kansalliset linjaukset eivät ole edistäneet tällaisten tilojen hyödyntämistä. Vuonna 2017 Tanskassa käynnistettiin kuitenkin liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskeva sopimus (arvoltaan 14,7 biljoonaa Tanskan kruunua/1,97 biljoonaa euroa), joka on voimassa vuoteen 2025 astiiv . Sopimuksen tarkoitus oli helpottaa yritysten liiketoimintaa Tanskassa alentamalla tuontitariffeja, investoimalla turismiin, vahvistamalla digitaalista taloutta ja jakamistaloutta, alentamalla tutkimusta tekevien yritysten yhteisöveroa ja niin edelleen. Investointeja yhteisöllisiin työtiloihin on tehty etupäässä kunnallisella ja alueellisella tasolla. Suuremmat tanskalaiset kaupungit kuten Aarhus ja Odense ovat molemmat sijoittaneet yhteisöllisiin työtiloihin tukeakseen yrittäjiä ja start-up-yrityksiävvi. Alun perin kyse oli vain toimistotiloista, mutta nyt nämä (ja monet muut) konseptit Tanskassa ovat laajentuneet kattamaan myös tapaamisia mentoreiden ja erityisasiantuntijoiden kanssa, koulutuskursseja aiheista kuten kirjanpito, tekijänoikeudet ja patentointi sekä liittymisen osaksi ammatillista verkostoa. Yhteisölliset työtilat on Tanskassa usein suunnattu ensisijaisesti keskiasteen opintonsa tai korkeakouluopintonsa päättäneille yrittäjille, ja niillä on harvoin yhteistyösopimuksia oppilaitosten kanssa. Makerspace-tilat (varsinkin ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa) ovat Tanskassa kasvava trendi. Tämä johtuu erityisesti siitä, että työvoiman digitaalisten taitojen tarve on kasvussavii. Paljolti yhteisöllisten työtilojen tapaan makerspace-tiloistakin päätetään useammin kuntatasolla kuin kansallisesti, ja niiden käytännön toteutus kouluissa ja kaupungeissa vaihtelee merkittävästi eri puolilla maata. Laitteisiin (3D-tulostimet, virtuaalitodellisuus jne.) tehdyt kalliit investoinnit ovat herättäneet keskustelua siitä, olisiko rahoista enemmän hyötyä, jos ne sijoitettaisiin ihmisiin (esim. opettajiin) ennemmin kuin koneisiinviii. Makerspace-tilassa opittuja pehmeitä taitoja ei juurikaan nosteta esiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Yleisesti ottaen Tanskassa ei ole olemassa selkeitä (kansallisia) linjauksia tai strategioita, jotka edistäisivät yhteisöllisen työskentelyn ja makerspace-tilojen käyttöä. Kansallisella tasolla ja kuntatasolla on kuitenkin strategioita, jotka koskevat yrittäjyyttä ja digitaalisten taitojen parantamista ammatillisessa koulutuksessa. Niillä voi olla epäsuorasti vaikutusta myös yhteisölliseen työskentelyyn ja makerspace-tiloihin.

2.4 NÄKÖKULMIA SUOMESTA Tyylikkäästi ja kompaktisti suunniteltuja trendikkäitä yhteisöllisiä työtiloja ja yhteistyöhön kannustavia tiloja on perustettu vauhdilla niin pieniin kuin suurinkiin suomalaisiin kaupunkeihin. Yhteisölliset työtilat ovat suosittuja etenkin yrittäjien keskuudessa, ja yhteisöllinen työskentely onkin nyt suositumpaa kuin aiemmin – sekä uusia tiloja avaavien pioneerien että tiloja myöhemmin käyttävien yrittäjien näkökulmasta. Kaikki haluavat tilaisuuden kokea uudenlaisen vapaamman tavan tehdä töitä. Suurin osa yhteisöllisten työtilojen käyttäjäkunnasta koostuukin täysiaikaisesti tai osaaikaisesti itsensä työllistävistä ihmisistä.

Kansainvälisesti yhteisöllisiä työtiloja ylläpitävät yleensä ulkoiset palveluntuottajat, mutta monia Suomessa hiljattain avattuja kaupallisia yhteisöllisiä työtiloja ovat kehittäneet ja ylläpitävät kiinteistösijoittajat. FabLab-verkoston myötä Suomeen on perustettu myös avoimia työskentelytiloja. Tällä hetkellä maassa on viisi eri yliopistojen kanssa yhteistyötä tekevää valmistuslaboratoriota: Aalto FabLab (Espoo), TUTLab (Tampere), SensiLAB (Turku), Raseko FabLab (Naantali) ja FabLab Oulu (Oulu). Kolmannen nykypäivän tee-se-itse-työtilojen kategorian muodostavat julkisissa kirjastoissa sijaitsevat makerspace-tilat, joiden tavoitteena on tuoda oppimisen ilo takaisin kirjastoihin. Makerspace eli ”paja” on uudenlainen kirjastojen palvelukonsepti. Kirjastojen makerspace-tilojen välineistöön kuuluu yleensä 3D-tulostimia, vinyylileikkureita ja ompelukoneita. Suomen yleinen ilmapiiri suhtautuu yrittäjyyteen hyvin kannustavasti. Yrityksen perustamiseen ja rekisteröintiin liittyvät sääntelyrasitteet ovat vähäisiä, yrittäjille on saatavilla rahoitusta ja halukkaille on tarjolla yrittäjyyskoulutusta4. Näyttää siltä, että uuden työaikalain ansiosta Suomi pysyttelee jatkossakin ajan hermolla. Lain on määrä tulla voimaan tammikuussa 2020 ja se antaa suurimmalle osalle täysiaikaisista työntekijöistä oikeuden päättää, missä ja milloin he työskentelevät. Uudessa laissa ”työpaikan” käsite korvautuu neutraalimmalla ”työntekopaikan” käsitteellä, jolla laki pyrkii paremmin huomioimaan nykyaikaiset työn tekemisen tavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työtunnit eivät ole enää sidottuja tiettyyn työpaikkaan vaan ne tarkoittavat työhön kulutettua aikaa5. Monet suomalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tärkein syy, miksi joustava työ on jo nyt menestynyt niin hyvin, on syvään juurtunut luottamuksen kulttuuri. Tuoreessa Eurobarometri-tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten luottamus oman maansa kansalaisiin on korkeampi kuin missään muualla Euroopassa6.

2.5 NÄKÖKULMIA ITALIASTA Yhteisöllisiä työtiloja pidetään Italiassa innovatiivisina ympäristöinä, jotka myötävaikuttavat koulutusjärjestelmän ja työvoiman oppimisprosessien uudistamiseen. Italian kansallisen Erasmus+ toimiston ISFOL:in julkaisemassa raportissa7 analysoitiin kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksia useista innovatiivisista ympäristöistä (esim. FabLabit ja yhteisölliset työtilat), jotka toimivat kasvavilla oppimisen aloilla. Raportissa havaittiin kaksi elementtiä, jotka yhdistivät näitä uusia oppimisympäristöjä: -

Öppimisen pohjana on “tekemällä oppiminen” (learning by doing) Vertaisoppiminen ja yhteisöllinen oppiminen ovat tärkeässä asemassa.

Useimmilla yhteisöllisillä työtiloilla Italiassa on yksityinen rahoitus, mutta etenkin suuremmissa kaupungeissa osaa rahoittavat myös erilaiset julkiset toimijat. Julkisella rahoituksella katetaan yleensä

http://www.oecd.org/industry/smes/FINLAND-country-note-2017.pdf https://nordiclaw.fi/new-working-hours-act-of-finland-enters-into-force-1-january-2020/ 6 https://www.bbc.com/worklife/article/20190626-spains-fight-against-unpaid-overtime 7 Isfol, Barricelli D. (a cura di), Spazi di apprendimento emergenti. Il divenire formativo nei contesti di coworking, FabLab e università, Roma, Isfol, 2016 (Isfol Research Paper, 29) 4 5

esim. tiloihin liittyviä kiinteitä kuluja. Yhteisöllisiksi työtiloiksi saatetaan myös tarjota ilman erillisiä lisäkustannuksia julkisia tiloja, jotka ovat aiemmin olleet muussa käytössä. Lisäksi joissakin tapauksissa yhteisöllisten työtilojen käyttäjät saavat rahallista avustusta esim. etusetelien muodossa. Joillakin FabLabeilla on Italiassa yksityinen rahoitus, mutta myös siellä jotkut julkishallinnon toimijat antavat niille tiloja ilmaiseksi tai tarjoavat rahoitusta välineisiin kuten 3D-tulostimiin. On yhä yleisempää, että FabLabit järjestävät vertaisoppimiseen, käytännön oppimiseen ja tekemällä oppimiseen perustuvia työpajoja, jotka kuuluvat keskiasteen opetussuunnitelmaan. Joillekin italialaisille FabLabeille nämä työpajat ovat pääasiallinen tulonlähde. Vuonna 2015 toteutetun keskiasteen koulutusjärjestelmän uudistuksen myötä opiskelijoiden täytyy osana koulutustaan hankkia työkokemusta jossakin työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen soveltuvassa ympäristössä (400 tuntia ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa ja 200 tuntia muissa kouluissa). Harjoittelut tehdään opintojen kolmen viimeisen vuoden aikana. Vaatimuksen ansiosta italialaiset yhteisölliset työtilat ja FabLabit ovat löytäneet kiinnostavan alueen, jolle ne voivat laajentaa liiketoimintaansa ja jonka avulla ne voivat varmistaa toimintansa jatkuvuuden.

2.6 YHTEISÖLLINEN TYÖSKENTELY SLOVENIASSA Kuten muissakin tässä raportissa mainituissa maissa, myös Sloveniassa yhteisölliset työtilat ovat vakiinnuttaneet asemansa perinteisten toimistojen rinnalla. Ljubljanassa on useita yhteisöllisiä työtiloja, ja niitä on perustettu myös muihin Slovenian kaupunkeihin. Tällaiset tilat ovat enemmän kuin pelkkiä toimistoja. Ljubljanan Poligon Creative Centre -keskus on Slovenian ensimmäinen luova keskus, joka toimii autonomisena ponnahdusalustana freelancereille, luoville start-up-yrityksille ja yhteisöille. Poligon on myös järjestänyt useita konferensseja ja muita tapahtumia, joissa on esitelty uusia konsepteja, järjestetty koulutuksia tärkeille sidosryhmiä ja esitelty Slovenian luovien tekijöiden saavutuksia kansainvälisille toimijoille. Lisäksi keskus on ollut tuottamassa lukuisia valtion ja kuntien sidosryhmien tilaamia tutkimuksia sekä toimintapoliittisia asiakirjoja. Poligon on saanut tunnustusta siitä, että sen käytänteet ovat Euroopan parhaimmistoa, ja sen osaamista esitellään säännöllisesti erilaisissa konferensseissa ja työpajoissa ympäri Eurooppaa ja laajemminkin. Poligon on yksityinen kansalaisjärjestö eikä ole toistaiseksi saanut julkista rahoitusta. Osana Interreg Europe ERUDITE -projektia Sloveniaan perustettiin vuonna 2017 kansallinen luovien FabLab-laboratorioiden osaamisverkosto. Verkoston aloittajana ja koordinaattorina Sloveniassa toimii Ljubljanan yliopiston sähkötekniikan tiedekunta yhteistyössä julkishallintoministeriön tietoyhteiskuntaosaston kanssa. Verkoston tavoitteena on tunnistaa teknologisen innovaatiopotentiaalin käyttäjiä kaikissa Slovenian paikallisissa yhteisöissä. The National Reference FabLab Network Slovenia on teknologiapohjainen verkosto innovaatioiden ja keksintöjen prototyyppien kehittämistä varten. Se myös kannustaa kiertotalouteen ja paikalliseen yrittäjyyteen sekä klassisessa että sosiaalisessa muodossa. Verkoston tavoitteena on varmistaa, että luovien laboratorioiden perustaminen ja ylläpitäminen Sloveniassa toteutuu yhtenäisesti ja koordinoidusti kaikilla tasoilla. FabLabeille on tärkeää tarjota sukupolvien välistä integraatiota ja yhteistyötä: tietoa ja taitoja opetetaan nuorille, mikä auttaa heitä edistymään opinnoissaan tai

muovaamaan urapolkuaan. Jotkut luovien laboratorioiden verkoston jäsenet ovat jo mukana erilaisissa yrittäjyyden tukemiseen keskittyvissä yhteisöissä. Useat organisaatiot, yritykset, koulut, kehitysjärjestöt ja niin julkiset kuin yksityisetkin laitokset ympäri Sloveniaa ovat kiinnostuneita verkostoon osallistumisesta.

Taulukko 1 Kaikki projektin esimerkkitapaukset (luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä). Nimi Makerversity FabLab Amsterdam

Paikka Lontoo, Iso-Britannia Amsterdam, Alankomaat

Rennes FabLab

Rennes, Ranska

Here East

Lontoo, Iso-Britannia

Making Rooms

Lontoo, Iso-Britannia

FabLab Spinderihallerne

Vejle, Tanska

Idea House

Esbjerg, Tanska

Soundhub

Stuer, Tanska

Orange Makerspace

Roskilde, Tanska

Makerspace

useita

GoDesk

Potenza, Italia

FabLab Milano

Milano, Italia

Famo Cose

Rooma, Italia

Impact

Hub

Reggio

Emilia,

Huomioita, erityispiirteitä Ammatillinen tila, jossa on muotoilijoiden ja insinöörien kukoistava luova yhteisö Julkista tiedotusta tekevä organisaatio, joka tukee maker-yhteisön toimintaa ja toimii rajapintana ammatillisen koulutuksen opettajien suuntaan Ympäri kaupunkia sijaitsevia avoimia laboratorioita, joissa tutkitaan uudenlaisia hajautetun oppimisen hankkeita Suuri yhteisöllinen työtila, joka tukee innovatiivisten start-up-yritysten ja suurempien yritysten yhteisöä Makerspace-tila, jossa opetetaan liiketoimintaan liittyviä taitoja ja teknisiä taitoja paikalliselle yhteisölle Tulevaisuuden digitaalisten kompetenssien rakentamiseen keskittynyt FabLab, joka tekee yhteistyötä ammatillisen koulutuksen oppilaitosten ja teollisuuden kumppaneiden kanssa Uusia ja innovatiivisia yrityksiä tukeva opiskelijoille suunnattu yhteisöllinen työtila eteläTanskassa Ääniteollisuuden ammattilaisille suunnattu yhteisöllinen työtila ja makerspace-tila Bang & Olufsenin kotikaupungissa Makerspace-tila, joka tekee paljon yhteistyötä ammatillisen koulutuksen oppilaitosten ja opiskelijoiden sekä nuorisoaloitteiden kanssa Yhtiöiden ja opetuksesta vastaavien elinten välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tarjota liikkuvia valmistusvälineitä ja opetusta kouluille Jaettu työtila, joka tarjoaa yksilöille ja pienille tiimeille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä stimuloivassa ympäristössä ja yhteisössä FabLab, jonka yhteydessä on myös yhteisöllinen työtila. Tilassa voidaan luoda prototyyppejä aineellisista ja digitaalisista ideoista sekä kehittää teknisiä taitoja ja innovaatio-osaamista. Monitieteellinen makerspace-tila, joka luo mahdollisuuksia freelancereille ja artesaaneille Yhteistyöverkosto yrittäjäyhteisöjen

Sivu 22 24

32 32

Reggio Emilia

Italia

Talent Garden

Milano, Italia

Innovation House Finland Aalto FabLab

Espoo, Suomi

FabLab Raseko

Naantali, Suomi

FabLab Tampere

Tampere, Suomi

FabLab Oulu

Oulu, Suomi

RogLab

Ljubljana, Slovenia

PIPC Kočevje

Kočevje, Slovenia

404 Youth Technology Research Centre House of Experiments Association for Technical Culture of Slovenia

Ljubljana, Slovenia

Espoo, Suomi

Ljubljana, Slovenia Ljubljana, Slovenia

rakentamiseen. Verkoston työn keskiössä ovat innovaatio ja vaikuttavuus Digitaaliyrityksille suunnattu yhteistyöverkosto, johon kuuluu 23 kampusta. Päämaja Milanossa. Yhteistöllinen työtila, jolla on haarakonttori Singaporessa. Tukee start-up-ekosysteemiä. Yliopiston yhteydessä toimiva FabLab, joka tukee innovaatioon ja valmistukseen tähtäävän yhteistyöympäristön kehittämistä Ammatillisen koulutuksen oppilaitoksessa toimiva FabLab, joka edistää digitaalisen valmistuksen osaamisen ja luovien projektien kehittämistä Yliopiston yhteydessä toimiva FabLab, jolla on laaja monitieteellinen vastuualue. Opiskelijat voivat käyttää tiloja sekä akateemisten että vapaa-ajan projektiensa toteuttamiseen Yliopiston yhteydessä toimiva FabLab, jossa on mahdollista käyttää erilaisia laitteita ja joka järjestää paljon koulutusmahdollisuuksia, esim. FabAcademy Luova keskus, jossa on digitaalisen valmistuksen välineitä ja joka mahdollistaa alojen keskinäisen yhteistyön Paikallinen hanke, joka pyrkii edistämään paikallista teollisuutta, ammatillista koulutusta ja luovuutta valmistuksessa Nuorille suunnattu FabLab oppimiseen ja kokeiluihin. Tekee tiivistä yhteistyötä peruskoulujen ja keskiasteen oppilaitosten kanssa Oppimiskeskus, jossa tieteestä ja teknologiasta opitaan itse tekemällä ja kokeilemalla Organisaatio, joka tarjoaa opettajille ammatillista koulutusta uusissa innovatiivisissa teknologioissa

33 35 35

43 44

LUKU 3 - AINEISTONKERUU 3.1 VAIHE 2 - KOKEILUT Alun aineistonkeruuvaiheen jälkeen järjestettiin useita perusteellisempia työpajoja (”kokeiluja”). Kokeilujen tarkoituksena oli tunnistaa kunkin tilan osalta onnistunut tai ainutlaatuinen elementti ja koostaa niistä työkalupakki, jossa olisi suosituksia yleisesti hyvistä toimintatavoista. Useiden maiden ja tilatyyppien joukosta valittiin neljä, jotta hankkeista voitaisiin antaa mahdollisimman kattava kuva. Kokeiluissa käytettiin sovellettua muotoiluajattelun viitekehystä. Kokeilut toteutettiin työpajoina, joissa oli mahdollisuus ideointiin ja keskusteluun. Kokeilujen jälkeen tärkeimmät tulokset ja päätelmät merkittiin muistiin ja analysoitiin. Niiden pohjalta laadittiin sarja suosituksia, joka löytyy tämän dokumentin luvusta 4. Yksityiskohtaiset kuvaukset yllä mainitusta kokeiluista löytyvät projektinsivulla alle ”Pilot Experiments”: https://www.innovativet.eu/toolkits/. Taulukko 2 Yhteenveto tehdyistä kokeiluista Organisaation nimi

Paikka

Kokeilun tarkoitus

Sivu

SteamHouse

Birmingham, Tutkia, millä tavoin organisaatio voi olla 1 Isovuorovaikutuksessa jäsenten kanssa ja osana Britannia laajempaa sosiaalista kontekstia niin, että syntyy vahva yhteisö ja tehokkaita aloitteita osaamisen jakamiseen

GoDesk

Potenza, Italia

Tunnistaa, kuinka jäsenet voivat digitaalisen teknologian uusia trendejä

Association for Technical Culture of Slovenia (ZOTKS)

Slovenia

Rakentaa tehokkaita kumppanuuksia teollisten ja 13 kunnallisten organisaatioiden kanssa: miksi ja miten

FabLab Raseko

Suomi

Tunnistaa ne keskeiset piirteet, jotka tekevät tästä 19 FabLabista tehokkaan oppimistilan ammatilliseen koulutukseen ja pohtia, miten nämä voitaisiin toistaa muualla

hyödyntää 7

LUKU 4 - TYÖKALUPAKKISUOSITUKSET Tähän lukuun on koottu tärkeimmät edellä kuvatuissa aineistonkeruuvaiheissa opitut asiat. Aineistoa tutkittaessa esiin nousi joukko avainteemoja ja havaitsimme useita toistuvia ideoita, jotka oli todettu tiloissa toimiviksi. Olemme ryhmitelleet suositukset työkalupakin osiksi teemoittain. Jokaisessa teemassa on kolme keskeistä suositusta. Jotta työkalupakki olisi mahdollisimman laajasti sovellettavissa kohdeyleisöömme, suositukset ovat melko laajoja. Jotta niitä voi soveltaa tietyssä kontekstissa, niitä voi joutua mukauttamaan ottamalla sidosryhmät (etenkin tilan jäsenet ja/tai ammatillisen koulutuksen opiskelijat) mukaan keskusteluun, jossa käsitellään heidän tarpeitaan ja toiveitaan. 4.1 YHTEISÖ JA AINEETTOMAT ASIAT (Y&A) Epämuodollinen osaamisen siirtäminen on yksi niistä asioista, joita käyttäjät pitävät arvokkaana yhteisöllisen työskentelyn ja makerspace-tilojen antina. Myös lisääntynyttä yhteisöllisyydentunnetta arvostetaan. Vaikka nämä hyödyt ovatkin aineettomia ja subjektiivisia, ne ovat vahvasti kytköksissä tilan menestykseen käyttäjätyytyväisyyden kannalta, mikä puolestaan on tärkeää tilan toiminnan pitkäaikaisen jatkuvuuden kannalta.

Lähde 30.10.2019 – www.pixabay.com

SUOSITUS Y&A #1: TUNNE TILAN JÄSENET On tärkeää tietää, kuka tilaa käyttää ja miksi. Palautemekanismit kuten vuosittainen jäsenkysely ovat hyödyllisiä näitä kysymyksiä pohdittaessa. Niistä on apua myös pyrittäessä kehittämään uusia mahdollisuuksia tukea jäseniä. Joissakin tapauksissa on lisäksi mahdollista pitää kirjaa laitteiden käytöstä sekä siitä, milloin tila on vilkkaimmillaan. Näin johto voi kohdentaa resurssit järkevästi. Henkilökohtainen kontakti ja keskustelu ovat aina tehokkaita, ja ne saavat jäsenet tuntemaan, että tilan johto osallistuu toimintaan. Pienemmissä tiloissa tämän saattaa pystyä tekemään epämuodollisesti niin, että esimiehet ja teknikot yksinkertaisesti keskustelevat käyttäjien kanssa. Suuremmissa tiloissa, joissa on enemmän jäseniä, saatetaan tarvita muodollisempaa rakennetta. Esimerkiksi Lontoon Here Eastissa, johon kuuluu yli 1000 jäsentä, on erillinen Innovation Team ryhmä, jonka työ keskittyy jäsenten tarpeiden ymmärtämiseen ja yhteyksien rakentamiseen. SUOSITUS Y&A #2: VIESTI TILAN TAVOITTEISTA JA KULTTUURISTA SELKEÄSTI Erityyppisiä tiloja on runsaasti, yhteisöllisistä toimistotiloista FabLabeihin ja makerspace-tiloihin, joissa on digitaalisia valmistuslaitteita jäsenten käyttöön. Kokeilujen ja kootun aineiston pohjalta havaittiin, että jokaisella tilalla on selkeästi oma identiteettinsä. Tilan identiteettiin vaikuttavat useat tekijät kuten johtotiimin luonteet, jäsenet (tai käyttäjät), paikka ja sitä ympäröivä yhteisö, kumppanuusorganisaatiot ja perustajatahot sekä tilan perustamisen taustalla olleet syyt. Jotta jäsenille syntyy tunne, että he voivat ja että heidän tulisikin antaa oma panoksensa yhteisöön, on tärkeää, että he ensin ymmärtävät, mikä tilan tarkoitus on ja mitä heiltä yhteisön jäsenenä odotetaan. Monet tilat tekevät tämän laittamalla esiin arvoja ja perusperiaatteita tai lyhyen listan tilan tavoitteista näkyvälle paikalle. SUOSITUS Y&A #3: LUO MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUMISELLE JA VUOROVAIKUTUKSELLE Koska “yhteenkuuluvuuden tunne” tilassa suurelta osin nojaa epämuodolliseen ja spontaaniin vuorovaikutukseen, voi olla tarpeen luoda muodollisia rakenteita ja aikoja tällaiselle vuorovaikutukselle. Esimerkiksi säännöllinen yhteinen aamiainen tai aamukahvitilaisuus antaa jäsenille mahdollisuuden tavata toisiaan ja kertoa viimeaikaisista töistään. Lisäksi aikataulutettujen esitelmien tai tapahtumien jälkeen tulisi jäädä aikaa myös epämuodolliselle jutustelulle ja verkostoitumiselle. Joissakin tilanteissa voi olla myös järkevää tavoitella puolistrukturoitua mallia verkostoitumistapaamiselle, koska se auttaa murtamaan sosiaalisia esteitä.

4.2 YHTEISKÄYTTÖVÄLINEET JA TAITOKOULUTUS (Y&T) Tilat usein tarjoavat erikoislaitteita, joita jäsenet voivat käyttää. Joidenkin laitteiden käyttö vaatii koulutusta. Laajemmin voidaan sanoa, että kyky oppia ja kehittää taitoja on tärkeää uran luomisen kannalta. Yhteisölliset työtilat voivat tehdä siitä helpompaa itsensä työllistäville. Nämä suositukset koskevat erityisesti yksilöiden työllistettävyyttä tukevaa tai heidän yrittäjyys- ja itseohjautuvuustaitojaan kehittävää koulutusta.

Lähde 30.10.2019 – www.pixabay.com

SUOSITUS Y&T #1: JÄRJESTÄ SÄÄNNÖLLISESTI ESITELMIÄ JA TYÖPAJOJA SISÄISTEN JA ULKOISTEN PUHUJIEN KANSSA Tapahtumat voivat tuoda ihmisiä yhteen, edistää yhteisöverkostoja ja lisätä tietoa. Jotkut tilat järjestävät tapahtumia säännöllisesti jäsenten aikatauluihin sopivina aikoina ja heitä kiinnostavista aiheista. Tavoitteena ei ole luennoida kuten perinteisessä kouluympäristössä vaan provosoida, inspiroida ja herättää keskustelua. Tästä syystä, kuten muuallakin näissä suosituksissa on todettu, on tärkeää tarjota aikaa (ja sopiva tila) epämuodolliselle verkostoitumiselle ja keskustelulle. SUOSITUS Y&T #2: KANNUSTA SUORAAN TIEDON JAKAMISEEN KÄYTTÄJIEN VÄLILLÄ Vertaisoppiminen on yksi yhteisöllisten työtilojen ja makerspace-tilojen suurista vahvuuksista, mutta joskus se vaatii kannustusta tai sopivat puitteet. Riippuen paikallisesta kulttuurista ja yksilöstä, jäsen voi tarvita jonkinasteisen “luvan” muiden valmentamiseen ja osaamisensa jakamiseen. Tämä voidaan toteuttaa passiivisten metodien kautta (esim. jäsenillä on tilan seinällä profiili, johon he listaavat taitoja, joissa mielellään opastaisivat muita) tai aktiivisemmin (esim. yksi johtotiimin jäsen tutustuu kaikkiin ja järjestää tilaisuuden, jossa tuodaan yhteen ne, jotka haluavat oppia jonkin taidon ja ne,

jotka haluavat jakaa taitonsa). On tärkeää, että nämä taitojen jakamisen aloitteet tasapainotetaan hyvin, jotta osallistujat eivät koe, että he uhraavat aikaa saamatta mitään vastineeksi. SUOSITUS Y&T #3: JÄSENNÄ OPPIMINEN PROJEKTIEN YMPÄRILLE Riippumatta siitä, onko taitokoulutuksen tarkoitus tukea tiettyä jo meneillään olevaa liiketoimintahanketta tai luovaa projektia vai onko päätarkoitus saada kompetensseja myöhempää käyttöä varten, projektiperustainen lähestymistapa istuu hyvin monien tilojen hajautettuun ja itseohjautuvaan eetokseen. Se on myös myyvä lähestymistapa, koska sen ansiosta asiantuntijat voivat olla perinteisen opettamisen sijaan tarvittaessa opastavia mentoreita ja “provokaattoreita”. Jotkut tilat järjestävät useita projekteihin perustuvia koulutusohjelmien – näitä ovat esim. Fab Academy ja Here Eastin start-up-ohjelmat. Jotkut tilat tarjoavat käyttäjille mentorointia ja auttavat heitä luomaan oppimisprojekteja.

4.3 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETTAJIEN JA OPISKELIJOIDEN OSALLISTAMINEN (AKO&O) Tässä raportissa on dokumentoitu laajasti erilaisia tiloja. Mukana on useita lähestymistapoja yhteistyöhön muodollisen ammatillisen koulutuksen sektorin kanssa. Jotkut tilat eivät koe toimivansa opetussektorilla, kun taas toisilla tiedotus- ja opetustyö on keskeinen tavoite toiminnassa. Uskomme, että yhteisöllisen työskentelyn ja makerspace-tilojen alalla on yhtä paljon annettavaa ammatillisen koulutuksen sektorille kuin suurilla teollisilla organisaatioillakin kun puhutaan yrittäjähenkisen ongelmanratkaisuajattelun, vertaisoppimisen ja kekseliäisyyden edistämisestä. Olemme koonneet alle joitakin metodeja, joiden avulla tilat voivat tehdä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa.

Lähde 30.10.2019: rawpixel.com, www.freepik.com

SUOSITUS AKO&O #1: JÄRJESTÄ TYÖPAJOJA JA OHJELMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETTAJILLE JA OPISKELIJOILLE Monilla tiloilla on erilaisia tiedonlisäämiseen ja koulutukseen tähtääviä hankkeita, joiden tavoitteena on tuoda tilat ammatillisen koulutuksen tietoisuuteen. Nämä ohjelmat voivat olla muodollinen osa ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaa tai itsenäisiä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille kohdennettuja ohjelmia koulun ulkopuolella. SUOSITUS AKO&O #2: EDISTÄ AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

PROJEKTIPERUSTAISEN

OPPIMISEN

KÄYTTÖÄ

Amsterdamilaisen Waag FabLabin järjestämä Maker mindset -koulutus on hyvä esimerkki suorasta yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen opettajien kanssa. Koulutus tarjoaa opettajille konkreettista kokemusta muotoiluajattelusta, projektiperustaisesta oppimisesta sekä makerspace-tilan käytöstä uusien taitojen oppimisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa nopeasti. Tällaiset aloitteet ovat vielä tehokkaampia, jos niitä seuraa mentorointi ja valmennus kokeiltujen käytäntöjen integroimiseksi osaksi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaa. SUOSITUS AKO&O #3: JÄRJESTÄ TUTUSTUMISKIERROKSIA

SÄÄNNÖLLISESTI

AVOIMIEN

OVIEN

PÄIVIÄ

FabLabien keskeiset säännöt, joita jokaisen FabLab-nimeä käyttävän tilan tulee noudattaa, edellyttävät, että tilojen tulee olla säännöllisesti yleisölle avoimia. Vaatimuksen täyttämiseen riittää esimerkiksi pari avointa tuntia viikoittain. Näin ihmiset voivat tulla tilaan kokeilemaan erilaisia työskentelytapoja, tavata sitä käyttäviä ihmisiä ja pohtia, miten he itse voisivat hyötyä vastaavanlaisesta järjestelystä. Myös yhteisölliset työtilat järjestävät avoimien ovien päiviä ja tutustumiskierroksia sekä isännöivät tapahtumia, joihin myös suuri yleisö voi osallistua.

LIITE 1: ESIMERKKEJÄ COWORKING- JA MAKERSPACE-TILOISTA ESIMERKKITAPAUKSET ISO-BRITANNIASTA, RANSKASTA JA ALANKOMAISTA ESIMERKKITAPAUS 1: MAKERVERSITY Paikka: Lontoon keskusta Jäseniä: 320 (osa-aikaiset jäsenet mukaanluettuna) Makerversity on ammattitekijöiden ja disruptiivisten innovaattorien jäsenyhteisö, joka sijaitsee Somerset Housessa Lontoon keskustassa. Työpajatilansa, valmistuslaitteidensa, yhteisöllisten työtilojensa ja kokoushuoneidensa ansiosta se toimii katalyyttinä innovaation ja tulevaisuuden luomiselle. Se myös järjestää tapahtumia, jotka vaalivat dynaamista ja yhteistyöhön perustuvaa yhteishenkeä jäsenten keskuudessa. Makerversity perustettiin vuonna 2013 Somerset House Trust -järjestön tuella. Järjestö hallinnoi Makerversityn käytössä olevaa, Thames-joen varrella sijaitsevaa vanhaa rakennusta. Makerversity on nyt Somerset House Studios -nimellä kulkevan rakennuksen suurin käyttäjä. Rakennus on merkittävä uusi poikkitieteellinen työtila, joka pyrkii lisäämään yhteistyötä ja kokeiluja Lontoon keskustassa. Makerversityn luovaan yhteisöön kuuluu esimerkiksi design-studioita, laitteistonkehitykseen keskittyneitä start-up-yrityksiä, pelisuunnittelijoita, tutkijoita, taiteilijoita ja freelance-kehittäjiä. Tila tarjoaa monen tasoisia jäsenyysmahdollisuuksia, yksittäisten henkilöiden osa-aikaisista ja täysiaikaisista jäsenyyksistä ylöspäin. Makerversityn ensimmäisen kuuden vuoden aikana huomattava määrä innovatiivisia tuotteita kehittäviä yrityksiä on sijoittanut toimintonsa sinne. Osa näistä on aloittanut yhden hengen tai kahden hengen tiimeinä ja kasvanut tilassa, minkä jälkeen ne ovat siirtäneet toimintaansa muualle rakennuksessa tarpeidensa muuttuessa. Jäsenet voivat hyödyntää yhteisöä ja yhteisiä välineitä koko kehityskaarensa ajan. Makerversity tukee aktiivisesti tiedon vaihtoa ja yhteisön jäsenten keskinäistä tukemista erilaisten tapahtumien kautta, joihin kuuluu esimerkiksi suosittu jokaviikkoinen aamiainen perjantaisin. Muihin mukavuuksiin kuuluu oma baarikahvila, joka on jäsenten keskuudessa suosittu paikka epävirallisille kokouksille ja tauoille. Muuta toimintaa: -

Menestyvä yleisöohjelma, joka osallistaa suurta yleisöä, alan asiantuntijoita sekä Lontoon korkeatasoisten taide-, design- ja insinöörioppilaitosten opiskelijoita sekä sieltä valmistuneita. 16–25-vuotiaille suunnattu oppimisohjelma, jossa pyritään edistämään luovuutta, designosaamista sekä uramahdollisuuksia. Laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto, joka saattaa Makerversityn jäseniä yhteen yritysten tai brändien kanssa molemminpuolisen edun saamiseksi.

Verkkosivut: https://makerversity.org/

ESIMERKKITAPAUS 2: MAKING ROOMS Paikka: Blackburn, Lancashire, Iso-Britannia 3800 vierailijaa vuonna 2018 Luoteis-Englannin Blackburnissa sijaitseva Making Rooms perustettiin vuonna 2017 yhteistyössä kaupunginvaltuuston kanssa. Sillä on alusta asti ollut vahva sosiaalinen missio, ja nykyisin se on yhteisen edun mukainen yhtiö (community interest company, CIC). Making Rooms toimii entisen pankin tiloissa kaupungin keskustassa ja sen pohjakerroksessa sijaitsee FabLab-laboratorio, jossa on välineet digitaaliseen valmistukseen sekä erilaisia työkaluja muotoiluun ja toteutukseen. Yläkerrassa on pienempiä huoneita, joita vuokrataan noin 12 paikalliselle taiteilijalle ja yritykselle – tilan jäsenille – jotka puolestaan saavat alennusta alakerran laitteiden käytöstä. Lisäksi Making Roomsilla on myös muita tulonlähteitä, jotka koostuvat esim. oppitunneista ja prototyyppien kehittämispalveluista paikallisille yrityksille. Making Rooms pyrkii olemaan paikka, jossa “luovuus, teknologia ja edistynyt teollisuus yhdistyvät yhteisötilassa yritysten, taiteilijoiden, keksijöiden, opiskelijoiden ja jotakuinkin kaikkien muidenkin käytettäväksi”. Se toteuttaa tätä ajatusta tarjoamalla: -

Aineellisia tuotteita (ammatillisesti, harrastuksena tai päivätyön sivussa) valmistaville mahdollisuuden käyttää työkaluja edulliseen hintaan Taitokoulutusta suunnittelussa, valmistuksessa ja yrityksen johtamisessa – tämä parantaa työllistettävyyttä ja/tai kykyä johtaa yritystä itse Nuorille mahdollisuuksia syventyä tieteeseen, teknologiaan, tekniikkaan, taiteeseen ja matematiikkaan perinteisen luokkahuoneympäristön ulkopuolella

Yksi esimerkki Making Roomsin tarjoamasta strukturoidusta taitokoulutuksesta on 12 viikon hautomo- ja mentorointiohjelma Tech Blackburn. Kahdentoista viikon aikana kahdeksan luovan ja innovatiivisen yrityksen ryhmä saa alennettuun hintaan liiketoimintamentorointia, mahdollisuuden käyttää jaettua työtilaa ja laitteistoa, sekä intensiivikoulutuksia eri taidoissa. Kahdeksan yhden päivän mittaisesen koulutuksen aikana käsitellään aiheita muotoiluajattelusta ja liiketoimintastrategiasta markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan sekä tulevaisuusorientoituneisiin aiheisiin kuten tavaroiden internetiin (internet of things). Ohjelma noudattaa kaupunginhallituksen määrittelemiä tavoitteita, joihin kuuluu paikallisen talouden arvon lisääminen alueen luovia ja teknisiä taitoja parantamalla. Ohjelma houkuttelee nuoria jäämään Blackburniin sen sijaan, että he muuttaisivat alueen suurempiin kaupunkeihin kuten Manchesteriin. Making Rooms on jo saanut ensimmäisen ryhmänsä koulutuksen lähes valmiiksi ja rekrytoi seuraavaa varten.

Verkkosivut: https://makingrooms.org/

ESIMERKKITAPAUS 3: LABFAB, RENNES Paikka: Rennes, Bretagne, Ranska LabFab (Laboratoire de Fabrication) on yhdeksän FabLab-laboratorion verkosto Rennesin kaupungissa Ranskan Bretagnessa. Yksi näistä yhdeksästä, TéléFab, on teknillisen korkeakoulun IMT:n (Institut Mines-Télécom) Rennesin-kampuksella. TéléFab on yliopiston rahoittama, mutta useimpia muita FabLabeja Rennesissä ja muualla Bretagnessa rahoittaa ja ylläpitää paikallinen aluehallinto, sillä niitä pidetään kirjastoihin rinnastettavina julkisina resursseina. Alueella on yli 30 FabLabia. Sijaintinsa ja rahoituslähteensä takia TéléFabin tarkoitus on osittain palvella opiskelijoiden tarpeita. Muiden FabLabien tavoin se on kuitenkin tiettyinä aikoina auki myös yleisölle, jolla on tällöin mahdollisuus käyttää laitteita. TéléFab on myös työstänyt innovatiivisen julkisen opetuksen ohjelmasarjaa. Tutkimusinsinöörinä ja IMT Atlantiquen opettajana toimivan Baptiste Gaultier'n johtaman aloitteen myötä laboratorio on mukana useissa MOOCeissa eli kaikille avoimissa verkkokursseissa (Massive Open Online Courses), joita tarjotaan veloituksetta englanniksi ja ranskaksi. Kurssien sisältö liittyy käytännön aiheisiin kuten digitaaliseen pienvalmistukseen, avoimen lähdekoodin elektroniikkaan ja robotiikkaan. Aihepiirien takia kurssien toteutuksessa on pitänyt huomioida erityiset digitaalisen alustan välityksellä tapahtuvan opetuksen haasteet, kun kyse on taidoista, joita yleensä pidetään fyysisinä ja kädentaitoihin perustuvina. Jotta tässä onnistuttaisiin laajassa mittakaavassa, kursseilla hyödynnetään projektipohjaista oppimista ja vertaisarviointeja. Kurssien menestys näkyy selvästi niiden suosiossa: avoimille verkkokursseille on rekisteröitynyt yli 200 000 kirjautunutta opiskelijaa (ja niiden suorittamisaste on melko korkea, noin 10 %) sen jälkeen, kun kurssit aloitettiin vuonna 2014. Vuodesta 2017 alkaen Gaultier on kokeillut lisäksi ”Blended MÖÖCs”-ideaa eli eräänlaista fuusiota, jossa avoimien verkkokurssien edullisuus ja skaalautuvuus yhdistetään sellaiseen vastuuseen, mentorointiin ja käytännön opetukseen, jotka ovat mahdollisia luokkahuoneessa tapahtuvassa oppimisessa. Sadan työnetsijän joukko oli mukana alun kokeiluissa, jotka tehtiin yhteistyössä Ranskan kansallisen työvoimatoimiston kanssa. Lisäksi projektissa oli mukana viiden Pariisin alueen FabLabin muodostama verkosto, joka vastasi digitaalisen valmistuksen kurssin opetuksesta. Ensimmäisen ryhmän osallistujista 90 % sai IMT:stä verkkoturvallisen todistuksen merkiksi saavutuksestaan. Kokeilu rahoitettiin julkisilla apurahoilla ja järjestäjät kehittävät parhaillaan omarahoitteisempaa mallia. Toiveissa on, että tulevaisuudessa koulutusohjelmia voitaisiin tarjota yhteistyössä paikallisten FabLabien kanssa, mikä auttaisi tukemaan ja laajentamaan FabLab-yhteisöä. Verkkosivut: http://www.labfab.fr/ ja https://telefab.fr/

ESIMERKKITAPAUS 4: FABLAB AMSTERDAM (DE WAAG), ALANKOMAAT Vuonna 2007 perustettu FabLab Amsterdam on osa Waagia. Waag on yleishyödyllinen organisaatio, joka tutkii teknologian ja yhteiskunnan välistä suhdetta, herättää keskustelua ja edistää teknologian demokratisointia. FabLab sijaitsee historiallisessa rakennuksessa Amsterdamin keskustassa. Siellä on konventionaalisia digitaalisia valmistusvälineitä sekä bio- ja tekstiililaboratoriot. FabLab on houkutellut puoleensa elinvoimaisen yhteisön taiteilijoita, valmistajia ja suunnittelijoita, ja se 24

painopiste on yhä kasvavassa määrin kestävässä muodissa ja tekstiileissä. Se on yksi EU:n kiertotaloutta tutkivan Reflow-projektin kumppaneista, jossa FabLab Amsterdam keskittyy tekstiiliteollisuuden mahdollisuuksiin kuten värjäämiseen ja tekstiilien valmistamiseen biologisesta jätemateriaalista. FabLabin eri osat tekevät yhteistyötä: esimerkiksi biolaboratoriota voidaan käyttää tekstiilien luomiseen, ja niitä voidaan käsitellä tai muovata käyttäen digitaalisen valmistustilan tai tekstiililaboratorion työkaluja. FabLab on dynaaminen ja kehittyvä tila, joka tuo yhteen taiteen, tieteen ja teknologian asiantuntemusta sekä haastaa käsitystämme siitä, mitä teknologia voi olla. Muiden projektien ohella se on ”Fairphonen” synnyinkoti. Fairphone on älypuhelimien valmistaja, joka korostaa läpinäkyvyyttä ja reiluutta osiensa hankinnassa sekä käyttäjän oikeutta korjata tai muokata laitetta. Osana suuren yleisön osallistamis- ja opetusohjelmansa FabLab järjesti vuosina 2016–2018 useita viikonmittaisia ”Maker Teacher Camp” -leirejä, joissa opetettiin projektiperustaista oppimista. Mukana oli 20–40 opettajaa kahdesta eri ammatillisen koulutuksen oppilaitoksesta. Leirien tavoitteena oli auttaa opettajia kehittämään maker-ajattelutapa ja auttaa heitä ymmärtämään, mitä on olla oppija 2000-luvulla. Opettajat altistettiin provokaatioille ja heitä kannustettiin aloittamaan oma luova projekti, jonka parissa he tekivät yhteistyötä ilman määrättyä rakennetta. Heille oli kuitenkin tarjolla apua ja asiantuntemusta sekä verkossa että henkilökohtaisesti. Leirejä seurasi maker-ajattelutavan valmennus ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ”Digitaalipäivät”, joiden avulla on tarkoitus kannustaa maker-ajattelutavan käyttöön luokkahuoneessa sekä esitellä ammatillisen koulutuksen opettajille uusia ideoita, jotka edistävät joustavia ja innovatiivisia oppimistapoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi fyysisen tilan dynamiikka sekä verkostojen ja yhteisöjen luominen. Verkkosivut: https://fablab.waag.org/

ESIMERKKITAPAUS 5: HERE EAST 4000 henkeä kampuksella Plexal – 150 jäsenyritystä / 1005 jäsentä (yhteiskäyttöiset, vuokrattavat työpisteet mukaan lukien) Here East on teknologian, elinkeinoelämän ja luovuuden keskus Itä-Lontoon Stratfordissa, vuoden 2012 olympialaisten pressikeskuksen tiloissa. Plexal on Here Eastissä sijaitseva yhteisöllinen työtila ja start-up-yrityshautomo, joka tekee tiivistä yhteistyötä Here Eastin johdon kanssa sekä muodostaa tärkeän osan ekosysteemiä. Here Eastin tukemaan yhteisöön kuuluu erilaisia yrityksiä yhden hengen start-up-yrityksistä suuriin monikansallisiin yrityksiin ja akateemisiin laitoksiin. Johtavien yritysten lisäksi myös useilla IsonBritannian yliopistoilla on Here Eastissa tutkimustiimejä, jotka erikoistuvat robotiikan, urheiluinnovaatioiden, elektronisen urheilun ja kyberturvallisuuden kaltaisiin aloihin. Here Eastin johto on hyvin valikoiva vuokralaisten suhteen, sillä se pyrkii edistämään hedelmällistä ideanvaihtoa vuokralaisten välillä. Here Eastin ytimessä on Plexal, coworking-innovaatiokeskus 150 start-up-yritykselle ja kasvavalle yritykselle. Plexal tarjoaa yrityksille kaikkea työpöydän ja täysin ylläpidettyjen toimistojen välistä. Sillä on myös in-house-innovaatiotiimi, joka kehittää uusia ohjelmia ja kumppanuuksia yhteistyössä Here East -kampuksen yritysten kanssa. Plexalin toiminnalla on kolme päätavoitetta: sosiaalinen 25

osallistaminen teknologiassa, kyberturvallisuus ja liikkuvuus. Nämä erityisalat on valittu osin siksi, että ne mahdollistavat kampuksella olevien pienten innovaatioyrityksen ja suurempien organisaatioiden – kuten UCL, Deloitte ja Ford – välisen yhteistyön. Plexalissa on myös Rapid Cyber Advancement -ohjelman Lontoon toimipiste. Kyseessä on Ison-Britannian hallituksen tukema kiihdyttämöohjelma, jossa start-up-yrityksille tarjotaan vuodeksi ilmainen työtila ja mentorointipalveluita. Yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta pyritään lisäämään järjestämällä esitelmiä, julkisia tapahtumia ja aamukahvitilaisuuksia eri puolilla kampusta. Kampuksella on myös oma, Barclays-pankin tukema makerspace-tila, josta on määrä tulla ”Eagle lab”-tilakonseptin lippulaiva Isossa-Britanniassa. Verkkosivut: https://hereeast.com/ Esimerkkitapausten arviointi Kehitetty ominaisuus/ ammatillinen koulutus / elinikäisen oppimisen kriteeri

Makerv ersity

Informaali osaamisen siirto: perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja 2 tiiviisiin yhteyksiin. Tämä on kiinnostava aihealue, koska sitä harvoin kuvaillaan ja se on ainutlaatuista näille tiloille. Teknisten taitojen kehittäminen (suunnittelu, 2 valmistus, käsityötaito, rakentaminen, tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD jne.) Pehmeiden taitojen kehittäminen 2 (luovuusmenetelmät, sinnikkyys, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely) Liiketoimintatietoisuus ja tuki yrittäjyydelle (miten yrityksen johtaminen, ajanhallinta, peruskirjanpito ja verojen hoitaminen jne. 2 toimii) Yhteistyö ja synergia yhteisössä 2 (mahdollisuuksien luominen yhteistyölle ja osaamisen ja työpaikkojen kohtaamiselle) Verkostoituminen (tarjotaan mahdollisuuksia 2 kasvattaa ammatillista verkostoa ja löytää asiakkaita tai sijoittajilta saatavaa rahoitusta) Näkyvyys ja tiedotus (esim. yhteistyö koulujen 1 kanssa – mitä hyötyä tästä on tilalle? Entä koululle?) Missä määrin oppimisympäristö vastaa tähän tarpeeseen? 0 = ei lainkaan; 1 = kyllä, mutta ei keskeinen tavoite 2 = kyllä, keskeinen tavoite

Making Rooms

FabLab Rennes

Waag / FabLab Amster dam

Here East

ESIMERKKITAPAUKSET TANSKASTA ESIMERKKITAPAUS 1: FABLAB SPINDERIHALLERNE Vejlessä Tanskassa sijaitseva Spinderihallerne on makerspace-tila ja osa FabLab-verkostoa. FabLab Spinderihallerne on keskittynyt tulevaisuuden digitaalisiin kompetensseihin ja määrittelee itsensä “moderniksi prototyyppityöpajaksi”ix. Työpajan visiona on taata kaikille Vejlen yritysten työntekijöille ja kunnan asukkaille (iästä, sukupuolesta ja etnisyydestä riippumatta) tilaisuuksia kokeilla uusinta tuotantoteknologiaa ja päästä siten tutustumaan tulevaisuuden teknologisiin mahdollisuuksiin. FabLabin ja laitteiden käyttö ovat maksuttomia ja kävijä maksaa ainoastaan käyttämistään materiaaleista. Paikalla on ohjaajia, jotka opastavat laitteiden käytössä. FabLab Vejle on vuodesta 2009 lähtien tehnyt yhteistyötä ammatillisen koulutuksen oppilaitosten kanssa. Sen työpajoissa on mm. opetettu, miten luokkahuoneessa opittu teoria voidaan yhdistää käytäntöön suunnittelemalla prosesseja ja rakentamalla fyysisiä osia työpajoissa. Pajojen välineet ovat liikuteltavia ja ne voidaan näin tuoda koulutuksia varten oppilaitoksen tiloihin. Työpajojen tavoite on ollut kehittää opiskelijoiden innovaatiotaitoja. Tästä on toivottu ratkaisua siihen, että yritykset eivät tällä hetkellä käytä riittävästi ”uutta” teknologiaa. Tanskan elinkeinoelämän keskusliitto (Dansk Industri) on raportoinut, että harvat tanskalaiset yritykset käyttävät uutta teknologiaa innovaatioprosesseissaanx. Yksi suurimmista syistä tämän taustalla on pula ammattitaitoisesta ja tarvittavat pätevyydet omaavasta henkilökunnasta. Verkkosivut: https://fablab.vejle.dk/ ESIMERKKITAPAUS 2: IDEA HOUSE Tanskan Esbjergissä sijaitseva Idea House oli alun perin Business Academy SouthWest -oppilaitoksen opiskelijoille suunnattu keskus. Sen oli tarkoitus tukea yrittäjähenkisiä opiskelijoita, jotka halusivat perustaa oman yrityksen. Idea House on sittemmin laajentunut ja palvelee nyt myös muiden lähialueen korkeakoulujen opiskelijoita (näitä ovat University of Southern Denmark, Aalborgin yliopiston Esbjergin kampus ja University College Southern Denmarkxi) . Idea House on yhteisöllinen työskentelytila omassa rakennuksessaan erillään pääkampukselta. Se on avoin toimistotila, jossa on työpöytiä, kokoushuoneita, “ideahuone”, yrittäjyyteen keskittyvä kirjasto ja yhteiset keittiötilat. Idea House on auki ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä, jotta opiskelijat voivat työstää ideoitaan silloin kun inspiraatio iskee. Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole automaattisesti pääsyä tiloihin vaan heidän pitää joko saada väliaikainen käyttöoikeus Idea Houseen hakemalla harjoittelupaikkaa (sen sijaan että menisivät johonkin ulkopuoliseen yritykseen) tai hakemalla käyttöoikeutta tiloihin opintojensa ohella. Idea House tarjoaa useita innovaatiota ja oppimista koskevia etuja, joita ovat mm: 



Monitieteellisyys: Varsin erilaisia aloja opiskelevat opiskelijat voivat istua vieretysten ja inspiroida ja auttaa toisiaan. Ohjelmia on niin markkinointiasiantuntijoille, multimediadesignereille, tietokoneohjelmoinnin ja offshore-tuotannon asiantuntijoille kuin rakentajillekin. Ammatillinen tuki: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille monenlaista tukea päivittäin. Se fasilitoi tapaamisia sekä enemmän että vähemmän menestyneiden yrittäjien kanssa kysymys– vastaustilaisuuksien merkeissä, tarjoaa persoonallisuustestejä ja kykytestejä pehmeiden 27

taitojen kehittämisen tueksi ja järjestää sparraustapaamisia pankkien/sijoittajien kanssa. Opiskelijat pääsevät myös tutustumaan vakiintuneisiin yrityksiin, jotka tarvitsevat sellaisia uusia tuotteita tai palveluita, joiden kehittämisessä opiskelijoiden taidoista voi olla hyötyä. Verkkosivut: https://www.easv.dk/da/om-os/idea-house/ ESIMERKKITAPAUS 3: SOUNDHUB Tanskan Struerissa sijaitseva Soundhub on erityisesti ääniteollisuuden ammattilaisten tarpeisiin vastaava yhteisöllinen työ-, makerspace- ja oppimistila, joka määrittelee olevansa “huippuluokan kasvukeskus äänen ja akustiikan start-up-yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä suurille yhtiöille” xii . Struer on Bang & Olufsenin, globaalisesti merkittävän ääniteollisuuden tekijän, kotikaupunki. Soundhubilla on myös osansa kaupungin vision toteuttamisessa: Struer pyrkii olemaan tulevaisuudessa ”City of Sound”, äänen kaupunkixiii. Soundhub tarjoaa jäsenilleen innovatiivisia palveluita, kuten: 



SoundTech Accelerator -ohjelma: Lupaavimmat start-up-yritykset saatetaan yhteen arvostettujen yritysten kuten Bang & Olufsenin tai Harmanin asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö tarjoaa start-up-yrityksille mahdollisuuden hyödyntää huippuluokan testauslaitteita ja liiketoimintakoulutusta. Ohjelma keskittyy erityisesti auttamaan toimivan liikeidean omaavia jäseniä kehittämään kestävää liiketoimintaa. Tämä eroaa useimmista makerspacetiloista, koska suurin osa makerspace-tiloista keskittyy itse tuotantoon eikä niinkään tuotannon liiketoimintapuoleen. Oppimistila: Myös tämä on harvinainen lisäys useimpiin muihin yhteisöllisiin työtiloihin ja makerspace-tiloihin verrattuna. Soundhub varmistaa, että jäsenet, mentorit ja asiantuntijat jakavat osaamistaan toistensa kanssa vapaamuotoisessa ympäristössä. Tapaamismahdollisuuksia järjestetään myös alan tutkijoiden kanssa, jotka voivat auttaa jäseniä kehittämään taitojaan entisestään. Soundhub isännöi tapahtumia, seminaareja ja tutkimusprojekteja, joihin start-up-yritykset voivat osallistua. Näissä tapahtumissa jäsenet pääsevät osaksi laajaa ammattilaisten verkostoa.

On tärkeää huomata, että Soundhub keskittyy pikemminkin alan ammattilaisin kuin oppilaitoksiin tai ammatilliseen opetukseen. Ajatus yhteen alaan keskittymisestä sekä kiihdyttämöohjelman ja oppimistilan integroinnista osaksi toimintaa voivat antaa koulutuspuolelle ideoita siitä, kuinka työelämän ja oppimisympäristö voidaan yhdistää. Ideat voivat auttaa kehittämään tapoja, joilla myös muunlaiset yhteisölliset työskentelytilat voidaan auttaa tuomaan koulutuksen ja työelämän lähemmäs toisiaan. Verkkosivut: https://soundhub.dk/ ESIMERKKITAPAUS 4: ORANGE MAKERSPACE Roskildessa Tanskassa sijaitsevaan makerspace-tilaan kuuluu useita työpajoja, joiden käyttötarkoitukset vaihtelevat 3D-tulostuksesta puu- ja metallityöpajoihin ja polkupyöräkorjaamoon. Tilan ainutlaatuisuus juontuu sen tiiviistä yhteistyöstä paikallisten koulujen ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Örange Makerspacella on “Made by Kids”-nimellä kulkeva työpaja, jossa lapset pääsevät tutustumaan tilan valmistusmahdollisuuksiinxiv. Näin he tutustuvat jo nuorena erilaisten tuotteiden valmistamiseen ja prototyyppien luomiseen. Orange Makerspace ja Roskilde Festivaali 28

tekevät yhteistyötä ammatillista koulutusta tarjoavan Roskilde Festival Højskole -oppilaitoksen kanssaxv. Oppilaitokseen on yhteistyössä Orange Makerspacen kanssa perustettu Maker-koulutuslinja, johon kuuluu kursseja robotiikassa, digitaalisessa valmistuksessa ja puutyössä. Kaikki opetus pohjaa Roskilde Festivaalin keskeisiin arvoihin eli humanitaarisuuteen, yhteisöllisyyteen ja fantastiseen luovuuteen xvi . Yhteistyön ansiosta opiskelijat osallistuvat opintojen ohella Roskilde Festivaalin järjestämiseen, ja tuottavat opiskelijaprojektina myös ohjelmaa tapahtumaan. Luokkahuoneessa tehdyn työn toteuttaminen käytännössä tekee oppimisesta mielekkäämpää. Iältään oppilaitoksen opiskelijat ovat noin 20-vuotiaita ja ovat päättäneet keskiasteen koulutuksen. Koulutusasteeltaan Roskilde Festival Højskolen kaltaiset oppilaitokset sijoittuvat keskiasteen koulutuksen ja korkeakouluopintojen väliin, eli sen opiskelijat eivät ole vielä hakeutuneet korkeakouluopintoihin. Koulutusohjelman tuoma kokemus ja käytännön osaaminen voivat olla ratkaisevia tekijöitä sopivan koulutusalan valinnassa. Tanskassa tästä voisi olla suurta hyötyä, sillä yhä useampi opiskelija keskeyttää korkeakouluopintonsa vaihtaakseen alaaxvii,. Tutustuminen aloihin yllä esiteltyjen koulutusohjelmien aikana voisi vähentää opintojen keskeyttäjien lukumäärää, mikä puolestaan pienentäisi siitä valtiolle koituvia ylimääräisiä kustannuksia. Verkkosivut: https://orangemakerspace.com/ ESIMERKKITAPAUS 5: MAKERSPACE Makerspacexviii on useiden yhteistyökumppaneiden (Microsoft, FabLab Denmark, Væksthus Sjællan jne.) hankerahoittama ohjelma, jossa kouluun perustetaan tilapäinen makerspace-tila. Makerspacebussin ansiosta asiantuntijat voivat tehdä kouluihin viikon kestäviä vierailuja. Oppimisen laatua näissä väliaikaisissa makerspace-tapahtumissa määrittävät mm. pelillistäminen, käytännön ohjaus ja suora yhteistyö yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Opiskelijat ovat kurssien aikana kriittisiä tutkijoita, analyyttisiä vastaanottajia, päämäärätietoisia ja luovia tuottajia ja vastuunsa kantavia osallistujia. Ohjelman kurssien sisältöjen kantavia teemoja ovat innovaatio, yrittäjyys, IT ja media. Oppilaat ovat päässeet kursseilla kehittämään esimerkiksi pyöränsatulan lämmitintä, optimoitua sisäilman säätelyä ja täydellistä työpöydän jalkaaxix. Sen lisäksi, että oppilaat harjoittelevat makerspace-projektiviikkojen aikana teknisiä taitoja, he oppivat myös pehmeitä taitoja työskennellessään tiimeissä ja päästessään esittelemään ideansa kokeneille alan ammattilaisille. Lisäksi projektit opettavat selviytymään epäonnistumisista ja vastoinkäymisistä. Viikon mittaiset projektit muodostavat Makerspacen toiminnan rungon, mutta niiden lisäksi se vastaa kansallisen C.R.A.F.T.-kilpailun järjestämisestä (Creating Really Advanced Future Thinkers)xx. Kilpailu on tarkoitettu sekä opiskelijoille että opettajille, ja se testaa ja harjoittaa globalisoituneessa tietotekniikan maailmassa tarvittavia innovatiivisen ongelmanratkaisun taitoja. Lopuksi selviää, kuka voittaa digitaalisten taitojen Tanskan mestaruuden. Verkkosivut: http://makerspace.dk/makerspace/ Lähteet: http://makerspace.dk/projekter ja http://makerspace.dk/craft

Esimerkkitapausten arviointi Kehitetty ominaisuus/ ammatillinen koulutus / elinikäisen oppimisen kriteeri

FabLab Spinderih allerne

Informaali osaamisen siirto: perustuu vahvaan 1 yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja tiiviisiin yhteyksiin. Tämä on kiinnostava aihealue, koska sitä harvoin kuvaillaan ja se on ainutlaatuista näille tiloille. Teknisten taitojen kehittäminen (suunnittelu, 2 valmistus, käsityötaito, rakentaminen, tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD jne.) Pehmeiden taitojen kehittäminen 0 (luovuusmenetelmät, sinnikkyys, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely) Liiketoimintatietoisuus ja tuki yrittäjyydelle 0 (miten yrityksen johtaminen, ajanhallinta, peruskirjanpito ja verojen hoitaminen jne. toimii) Yhteistyö ja synergia yhteisössä (mahdollisuuksien 2 luominen yhteistyölle ja osaamisen ja työpaikkojen kohtaamiselle) Verkostoituminen (tarjotaan mahdollisuuksia 0 kasvattaa ammatillista verkostoa ja löytää asiakkaita tai sijoittajilta saatavaa rahoitusta) Näkyvyys ja tiedotus (esim. yhteistyö koulujen 2 kanssa – mitä hyötyä tästä on tilalle? Entä koululle?) Missä määrin oppimisympäristö vastaa tähän tarpeeseen? 0 = ei lainkaan; 1 = kyllä, mutta ei keskeinen tavoite 2 = kyllä, keskeinen tavoite

Idea House

Sound hub

Orange Maker Space

Makers pace

ESIMERKKITAPAUKSET ITALIASTA ESIMERKKITAPAUS 1. GODESK, POTENZA GoDesk on yhteisöllinen työ- ja innovaatiotila. Jaetun työtilan on tarkoitus inspiroida, pienentää yritysten ja asiantuntijoiden kiinteitä kuluja, edistää asiantuntemuksen vaihtoa tilassa työskentelevien ammattilaisten ja heidän asiakkaidensa välillä sekä mahdollistaa innovaatioiden syntyminen tietoja ja osaamista kehittämällä. GoDesk on myös erittäin aktiivinen yrityskiihdyttämö, joka tarjoaa ainutlaatuisen resurssien, inspiraation ja yhteistyömahdollisuuksien ekosysteemin. Sen mentorointiohjelmat tai start-upyrityksille, freelancereille ja pienille yrityksille tarjoamat palvelut perustuvat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ideologiaan (WBL, Work-Based Learning). Oppijat pääsevät osallistumaan monenlaiseen toimintaan, työn havainnointiin, yrittäjyyskokemusten jakamiseen, oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun ja niin edelleen. Yhdessä paikallisen julkisen organisaation kanssa GoDesk kehittää myös yrityshautomo-ohjelmaa, joka voisi tarjota start-up-yrityksille työtiloja ja erilaisia palveluita liiketoiminnan kehittämiseen – esimerkiksi brändäystä tai kirjanpitoon ja immateriaalioikeuksiin liittyvää konsultaatiota. GoDeskin toiminnan keskiössä on asukkaille ilman erillistä maksua tarjottava koulutus. Se järjestää viikoittain useita sosiaalisia tapahtumia, työpajoja ja monenlaista toimintaa liittyen kiinnostaviin ja haastaviin aiheisiin ja ilmiöihin (esim. digitalisaatioon, osaamisen vallankumous, brändäys sosiaalisessa mediassa jne.). Lisätietoa: www.godesk.it ESIMERKKITAPAUS 2. FABLAB MILANO FabLab Milano on täysin varustettu valmistuslaboratorio. Se on myös yhteiskäyttötila, yhteisöllinen työtila ja paikka, jossa yritykset, artesaanit ja opiskelijat kohtaavat. Tila sijaitsee Bovisassa (teollinen alue Milanossa). Sen toiminta keskittyy pääasiallisesti kolmeen alueeseen: 1. yhteiskäyttö ja yhteisöllinen työskentely: yhteiskäyttöympäristössä voidaan tehdä tutkimusta ja kokeiluja sekä hankkia teknisiä taitoja 2. koulutuskurssit: kurssit perustuvat tutkimisen periaatteeseen sekä digitaaliseen valmistukseen liittyvän tiedon saavutettavuuteen 3. prototyyppien kehittäminen ja yrityshautomo: uusista tuotteista ja palveluista on mahdollista luoda prototyyppejä, joita osaavat ja aktiiviset osallistujan voivat testata ja parantaa yhteiskäyttöympäristössä. FabLab tarjoaa kursseja 2D-grafiikassa, 3D-grafiikassa, 3D-mallintamisessa (CAD), 3D-tulostamisessa sekä elektroniikassa (Arduino, pienoislennokit, koodaus ja robotiikka). Lapsille ja nuorille (8–13vuotiaat ja 14–18-vuotiaat) järjestetään kesäkursseja, joilla opetetaan mm. koodausta, robotiikkaa, 3Dtulostusta ja lisättyä todellisuutta. Lisätietoa: https://www.fablabmilano.it/ 31

ESIMERKKITAPAUS 3: FAMO COSE – ROMA MAKERSPACE FAMO COSE on Roomassa sijaitseva makerspace-tila, josta löytyy tilaa, välineitä ja taitoja innovatiivisen suunnittelu, tekniikan, arkkitehtuurin, muodin ja taideteollisuuden projekteja varten. Kooltaan 210 nelilömetrin suuruista tilaa käytetään digitaaliseen valmistukseen, käsitöihin, kursseihin ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen. FAMO COSEn ideana on tarjota työtila freelancereille ja artesaaneille, jotka etsivät uusia tapoja kehittää, kokeilla ja testata prototyyppejä. Yksi tilan tavoitteista on myös luoda mahdollisuuksia startup-yritysten kehittämiseen. Sen mahdollistamiseksi FAMO COSE tarjoaa konsultointia rahankeräystä, mainontaa ja markkinointikampanjoita varten. Lisäksi yritykset ja sellaisen perustamista suunnittelevat saavat tarvittaessa oikeudellisia ja taloudellisia neuvontapalveluita. Tilassa on tarjolla valikoima laitteita, työkaluja ja materiaaleja digitaalisen valmistuksen välineistä perinteisempiin käsityö- ja taidevälineisiin. FAMO COSEssa järjestetään paljon erilaisia kursseja ja seminaareja tekniikan aiheista kuten uuden teknologian kehittämisestä, EU:n rahoitusmahdollisuuksista ja muista liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista. Lisätietoa: http://www.famocose.it/

ESIMERKKITAPAUS 4: IMPACT HUB REGGIO EMILIA Impact Hub on yksi maailman suurimmista laajavaikutteisten yrittäjäyhteisöiden rakentamiseen keskittyneistä verkostoista. Siihen kuuluu innovaattoreita, uneksijoita ja yrittäjiä, jotka kehittävät konkreettisia ratkaisuja maailman kiperimpiin ongelmiin8. Impact Hub Reggio Emilia perustettiin vuonna 2015 paikaksi, jossa on mahdollista kehittää ideaa tai projektia ja saada siihen taitoja, tukea ja kimmokkeita muilta. Yhtä hyvin sieltä voi vain vuokrata työpisteen avoimesta, jaetusta ja yhteistyötä ruokkivasta ympäristössä. Se on paikka, jossa toimijat voivat tehdä yhteistyötä kestävien projektien ja alueen tarpeiden kanssa linjassa olevia ratkaisuja kehittämiseksi. Sekä taloudella että yhteiskunnalla on tärkeä rooli tilan menestyksessä. Tilan toiminnassa keskeisiä piirteitä ovat osallistavat metodologiat ja eri alojen jatkuva yhteistyö. Impact Hubin tavoitteena on toimia innovaatio- ja yritystukipisteenä ja tuoda Reggio Emiliaan ja ympäröivään maakuntaan kansainvälistä henkeä. Tila on omistettu innovaatiolle, sosiaaliselle yrittäjyydelle ja verkostoille, jotka koostuvat erilaisista ja toisiaan täydentävistä kokemuksista ja taidoista. Impact Hub Reggio Emilia tarjoama myös muuta toimintaa ja erilaisia kursseja: -

Start-up-yrityksille: koulutusta ja oppitunteja. Työpajoja, mentorointia, ammatillista verkostoitumista yritysten ja sijoittajien kanssa sekä paikallisesti että kansainvälisellä tasolla Tutkijoille, ammattilaisille ja opiskelijoille: työskentelypaikka, palveluita ja henkilökohtaista neuvontaa, kiinnostavien aiheiden ympärille rakennettuja tapahtumia

https://impacthub.net/

Paikallisille yhteisöille: projekteja ja prosessinhallintaa, joiden tavoitteena on ylläpitää ja kehittää innovaatiota paikallisissa verkostoissa tapahtumien, yhteissuunnittelulaboratorioiden ja osallistavien prosessien avulla.

Lisätietoa: https://www.impacthubre.it/

ESIMERKKITAPAUS 5: CO-WORKING: TALENT GARDEN – MILANO Talent Garden on Euroopan suurin digitaalisten yritysten yhteisöllisen työskentelyn verkosto, joka perustettiin Italiassa vuonna 2011. Se on johtava digitaalisen innovaation coworking-verkosto ja innovaatioalusta. Sillä on 23 kampusta kahdeksassa eri Euroopan maassa (Albania, Itävalta, Tanska, Irlanti, Italia, Liettua, Romania ja Espanja) ja siihen kuuluu tuhansia lahjakkaita ihmisiä, start-upyrityksiä, freelancereita, yrityksiä ja suuria yhtiöitä. Talent Gardenin suurin kampus on Milanossa sijaitseva Talent Garden Calabiana, jonka pinta-ala on 8500 neliömetriä. Kampuksella on innovatiivinen yhteisöllisen työskentelyn alue, innovaatiokoulu (Innovation School, Talent Gardenin digitaalisen opetuksen haara, joka on suunnattu sekä loppututkinnon suorittaneille että yritysten antamaan koulutukseen) sekä TAG Café -kahvila-alue, joka toimii epävirallisena kokous- ja verkostoitumispaikkana. Kampuksella on päivittäin yli 450 coworking-työskentelijää ja se on Google for Startups -verkoston jäsen. Kampuksen alueella on myös FabLab, tutkimus- ja kehityskeskus sekä jaettu digitaalisen valmistuksen laboratorio, jonne yhteisön jäsenet pääsevät vapaasti. Varusteluun kuuluu erilaista digitaalista suunnittelu- ja valmistusteknologiaa (3D-tulostimet, CNC-jyrsimet, robotit, laserleikkurit, Arduino). Talent Garden Innovation School on innovatiivinen oppilaitos, jossa voi suorittaa maisterintutkinnon tai digitaaliseen teknologiaan ja innovaatioon liittyviä kursseja. Oppilaitoksen pääpainotuksia ovat koodaus, data, design, markkinointi ja liiketoiminta. Se tarjoaa täysipäiväisiä ja osa-aikaisia maisterikoulutuksia, yhteensä noin 4000 tuntia koulutusta 650 opiskelijalle, 2000 nuorelle ja 3500 ammattilaiselle. Koulutusohjelmissa oli mukana 80 eri yritystä. Lisätietoa: https://talentgarden.org

Esimerkkitapausten arviointi Kehitetty ominaisuus/ ammatillinen koulutus / elinikäisen oppimisen kriteeri

GoDesk

Informaali osaamisen siirto: perustuu 1 vahvaan yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja tiiviisiin yhteyksiin. Tämä on kiinnostava aihealue, koska sitä harvoin kuvaillaan ja se on ainutlaatuista näille tiloille. Teknisten taitojen kehittäminen 1 (suunnittelu, valmistus, käsityötaito, rakentaminen, tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD jne.) Pehmeiden taitojen kehittäminen 1 (luovuusmenetelmät, sinnikkyys, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely) Liiketoimintatietoisuus ja tuki 2 yrittäjyydelle (miten yrityksen johtaminen, ajanhallinta, peruskirjanpito ja verojen hoitaminen jne. toimii) Yhteistyö ja synergia yhteisössä 2 (mahdollisuuksien luominen yhteistyölle ja osaamisen ja työpaikkojen kohtaamiselle) Verkostoituminen (tarjotaan 1 mahdollisuuksia kasvattaa ammatillista verkostoa ja löytää asiakkaita tai sijoittajilta saatavaa rahoitusta) Näkyvyys ja tiedotus (esim. yhteistyö 0 koulujen kanssa – mitä hyötyä tästä on tilalle? Entä koululle?) Missä määrin oppimisympäristö vastaa tähän tarpeeseen? 0 = ei lainkaan; 1 = kyllä, mutta ei keskeinen tavoite 2 = kyllä, keskeinen tavoite

FabLab Milano

FAMO COSE Rome

Impac tHub Reggio Emilia

Talent Garden

ESIMERKKITAPAUKSET SUOMESTA ESIMERKKITAPAUS 1: INNOVATION HOUSE FINLAND Innovation House Finland (IHF) yhdistää toiminnassaan vankkaa osaamista ja luomisen vapautta ja auttaa yrityksiä kasvamaan työntekijöiden hyvinvointia unohtamatta. Hyvinvoinnin, laadun ja huippuluokan bisnesosaamisen yhdistelmä tuo Suomeen aivan uudenlaista innovaatiokulttuuria. Innovation House Finlandin perustajat pyrkivät muuttamaan Suomen yrityskulttuuria kehittämällä yhteisöllisyyttä ja ilmapiiriä, jossa osallistujat haluavat lähteä mukaan toimintaan ja verkostoitumiseen. Toiminnan keskiössä ovat käyttäjille tuotetut palvelut ja kotoisa ympäristö. IHF:n keskeisenä tavoitteena on parantaa yksityisyrittäjien ja start-up-ekosysteemin tilannetta. Avoimuus on yksi onnistumisen kulmakivistä. Yhteistyö ja tietojen jakamiseen kannustava ilmapiiri hyödyttävät kaikkia osapuolia. Innovation House Finlandissa kaikki iloitsevat jokaisen yrityksen menestyksestä, mutta tilaa on myös epäonnistumisten jakamiselle ja niistä oppimiselle. IHF ei ole ainoastaan yhteisöllinen työtila vaan vastavuoroista kasvua tukeva yhteisö, jossa innovaatioalan toimijat voivat tavata toisiaan yhteistyöhenkisessä ympäristössä. Palvelut on suunnattu sekä kansainvälisille markkinoille pyrkiville suomalaisille yrityksille että kansainvälisille toimijoille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa Suomen markkinoille. Tarjolla on valikoima erilaisia jäsenyyspaketteja, 150 € kuukaudessa maksavista startup-yrityksille suunnatuista jäsenyyksistä 650 €/kk paketteihin suuremmille yrityksille. Tämän ansiosta erikokoisilla ja -tyyppisillä yrityksillä on mahdollisuus olla osa yhteisöä. Innovation House Finland oli ehdolla parhaaksi yhteisölliseksi työtilaksi Pohjoismaisten start-upyritysten Nordic Startup Awards -gaalassa vuonna 2018. IHF:n jäsenyys sisältää mm. hyvin varustellun ja muunneltavissa olevan työtilan, mahdollisuuden keittiön käyttöön, ilmaisen Wi-Fi-yhteyden, siivous- ja vartiointipalvelut, monitoimitulostimen ja muiden toimiston peruspalveluiden käytön, sekä apua käytännön asioihin yhteisömanagereilta. Lisäksi jäsenyys tuo mukanaan mahdollisuuksia:     

verkostoitumiseen yhteisömanagerien tuella Helsingin ja Singaporen toimipisteiden asiantuntijaverkostojen osaamisen hyödyntämiseen vertaisarviointiin ja aivoriihien järjestämiseen osallistua erilaisiin yritys- ja verkostoitumistapahtumiin esitellä yritystään IHF:n tilaisuuksissa.

Verkkosivut: https://innovationhouse.fi/

ESIMERKKITAPAUS 2: AALTO FABLAB Aaltoon avattiin Suomen ensimmäinen FabLab vuonna 2012. Se sijaitsee Aalto Media Factoryssa, joka on osa Aalto-yliopistoa. Aalto syntyi usean pääkaupunkiseudun korkeakoulun yhdistyttyä, ja nykyisin sitä pidetään Suomen parhaana innovaatioyliopistona.

Aalto FabLab tarjoaa välineet ja neuvontaa digitaaliseen pienvalmistukseen kaikille Aalto-yliopiston yhteisön jäsenille. Välineistöön kuuluu laserleikkuri, vinyylileikkuri, pöytämallinen CNC-jyrsin, 3Dtulostimia ja tarvikkeet elektroniikan prototyyppien valmistukseen. Aallon FabLabissa opiskelijat voivat haastaa itsensä työskentelemällä uusien alojen parissa ja osana monialaisia tiimejä. FabLab-malliin kuuluu olennaisesti myös se, että tilat ovat avoinna yleisölle ennalta sovittuina päivinä. FabLab osallistuu myös kahden kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille avoimen kurssin järjestämiseen: Digital Workshop Basics (intensiivinen ja käytännönläheinen kurssi, jolla tutustutaan FabLabin laitteiston käyttöön) ja Digital Fabrication Studio (tarjoaa taustoja ja muotoilutaitoja; kurssilla toteutetaan monipuolisempi projekti FabLabin laitteita käyttäen). Laboratorion käyttäjien odotetaan noudattavan avoimen osaamisen jakamisen ajatusta esimerkiksi auttamalla muita, dokumentoimalla työnsä ja jakamalla oppimansa muiden kanssa. Aalto FabLab toivoo erityisesti, että käyttäjät “laittavat hyvän kiertämään” kertomalla muille, mitä ovat oppineet. Näin käyttäjät voivat laajentaa toistensa työtä ja nopeuttaa kehitystä. Laboratorio tarjoaa mm.:    

opetusta edistyneen suunnittelu- ja muotoiluteknologian käytössä, prototyyppien valmistuksessa ja tukea tuotantovaiheeseen tilaisuuksia vertaisoppimiseen, jonka avulla opiskelijat oppivat toisiltaan erilaisia lähestymistapoja ongelmiin mahdollisuuden kokeilla uusia materiaaleja, puettavaa teknologiaa jne. koulutusta yrittäjyyshenkisen ajattelutavan kehittämisessä ja kansainvälisessä verkostoitumisessa

Verkkosivut: http://fablab.aalto.fi/ Lähteet: https://www.aalto.fi/fi/kauppakorkeakoulu https://www.aalto.fi/fi/yritysyhteistyo/tutkimusyhteistyo-ja-innovaatiot https://studios.aalto.fi/fablab

ESIMERKKITAPAUS 3: FABLAB RASEKO Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko) omistaa Naantalissa sijaitsevan FabLab Rasekon. Rasekon FabLab on Suomen mittakaavalla ainutlaatuinen, sillä se on maan ainoa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksen omistama FabLab. Sen lisäksi, että FabLabin ansiosta opiskelijoilla on käytössään entistä monipuolisempi oppimisympäristö, oppilaitoksessa on myös tarjolla digitaalisen pienvalmistuksen opintojakso, jossa hyödynnetään FabLabin laitteistoa. Oppilaat voivat käyttää esimerkiksi 3D-tulostinta tai laserleikkuria prototyyppien kehittämiseen ja esineiden tuottamiseen. Opintojakson aikana tutustutaan FabLabin työkaluihin ja työtapoihin, joista voi olla hyötyä opiskelijan omalla alalla esim. tekstiili- tai muotialalla. Jakson aikana opiskelijoita opetetaan myös laskemaan valmistuskustannuksia.

Koulutus ja yhteisöllisyys ovat keskeisessä roolissa Raseko FabLabin toiminnassa. FabLab kannustaa digitaalisen teknologian käyttöön taiteessa, pienvalmistuksessa ja uusien ideoiden prototyyppikokeiluissa. Opiskelijat voivat toteuttaa projekteja, joihin liittyvien prototyyppien kehittämiseen ja hankkeiden viimeistelyyn ei muutoin olisi mahdollisuuksia. FabLabin keskeisenä tavoitteena on auttaa opiskelijoita kehittämään osaamistaan ja viemään luovat projektinsa uudelle tasolle. FabLab tekee myös aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Liikkuvuusohjelmien kautta opiskelijat pääsevät vierailemaan muissa FabLabeissa ja Rasekosta onkin vierailtu esim. islantilaisessa FabLabissa. Rasekon FabLab antaa myös paikallisille ravintolasektorin yrityksille mahdollisuuden kehittää tuotteitaan ja palveluitaan. He voivat esimerkiksi parannella reseptejään ja ruoka-annostensa ulkonäköä. FabLab hyötyy ammatillisen oppilaitoksen olemassa olevista yritys- ja sidosryhmäverkostoista sekä tiiviistä yhteistyöstä alueen korkeakoulujen kanssa. Se tekee yhteistyötä esim. elintarvikealan kehitystyön parissa Turun yliopiston kanssa. Alueella on myös paljon sekä teollisuutta että luovaa toimintaa, mikä tekee siitä erinomaisen sijainnin FabLabille. Verkkosivut: https://www.raseko.fi/raseko-fab-lab/ Lähteet: https://www.raseko.fi/raseko-food-laboratory/ https://www.raseko.fi/osaamista-ulkomailta-fab-lab-island/ https://www.rannikkoseutu.fi/uutiset/rasekon-naantalin-toimipisteesta-tehtiin-innovaatioidenkeskus-200720685

ESIMERKKITAPAUS 4: FABLAB TAMPERE (AIEMMIN FABLAB TUT) FabLab TUT perustettiin vuonna 2016 osana Tampereen teknillistä yliopistoa (TUT). Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhdistyminen tarkoitti, että myös esim. alueen muotoilu- ja taidealojen tekijöillä oli entistä paremmat mahdollisuudet osallistua FabLabin toimintaan. Yhdistymisen myötä verstaan nimi muuttui nykyiseen muotoonsa FabLab Tampereeksi. Opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää FabLabia sekä tutkimus-, kurssi- että harrastustöihin. Myös muut käyttäjät ovat tervetulleita FabLabiin. Oppilaitoksen ulkopuolelta tulevat käyttäjät kustantavat itse käyttämänsä materiaalit. Yleisöpäivinä kävijät voivat tulla käyttämään laitteita itsenäisesti, laboratoriohenkilökunnan avustuksella. FabLab Tampereen laitteistoon kuuluu mm. 3D-tulostimia, skannereita, laserleikkureita ja monia muita digitaalisen valmistuksen työkaluja. FabLabissa kurssien yhteydessä tehtävien töiden kustannuksista vastaa kurssijärjestäjä. Oppilaitoksen ulkopuolisille käyttäjille on asetettu erilaisia hinnastoja käytön pituuden ja tarkoituksen mukaan. Tiloja voi esim. varata päivätaksalla tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön tai yritykset voivat vuokrata tilaa yrityshinnaston mukaan ja esim. tehdä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. FabLab Tampere on kaikille avoin oppimisympäristö Tampereen yliopistoyhteisön yhteydessä. FabLab on koko yhteisön yhteinen työtila. Se tarjoaa tilat ja välineet lähestulkoon kaikenlaisten muotoiluun ja digitaaliseen pienvalmistukseen liittyvien projektien toteuttamiselle.

Yrittäjyyttä FabLab tukee mm. isännöimällä Tampere Business Race -kilpailua ja antamalla start-upyrityksen perustamisesta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua teknologiaan ja tuotannon suunnitteluun. FabLabissa on myös pyritty lisäämään yhteisöllisyyttä esimerkiksi järjestämällä tapahtumia esim. äitienpäivänä tai osana “lapsi mukaan töihin” -päivää. Labissa halutaan panostaa työhyvinvointiin, ja se tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja yrityksille, jotka haluavat järjestää esim. TYKY-päivän sen tiloissa. Verkkosivut: https://sites.tuni.fi/fablabtampere/ Lähteet: https://sites.tuni.fi/fablabtampere/yritykset/ ESIMERKKITAPAUS 5: FABLAB OULU FabLab Oulu toimii Oulun yliopiston alaisuudessa ja pyrkii tarjoamaan tilat pienvalmistukseen Keskija Pohjois-Suomen alueilla oleville toimijoille. Oulun FabLabissa niin opiskelijat kuin yleisökin voivat suunnitella oman tuotteensa tai laitteistonsa alusta loppuun. Tiloissa on tarjolla mm. erilaisia laitteita, koodia ja valmistusprosesseja, jotka ovat helppokäyttöisiä, ja joita käyttäjät voivat hyödyntää toteuttaakseen ideoitaan digitaalisen pienvalmistuksen avulla. FabLab Oulu järjestää myös erilaisia digitaalista mallinnusta ja pienvalmistusta käsitteleviä tapahtumia, työpajoja, projekteja ja koulutuksia, joihin käyttäjät voivat osallistua. Tilojen käytöstä kiinnostuneiden tulee rekisteröityä internetissä ja käydä tutustumassa laitteistoon ja tilojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Käyttäjät voivat suunnitella oman työnsä ja pyytää laboratorion työntekijöiltä apua valmistuksen keston arvioinnissa. Laitteiden käyttö on maksutonta, mutta käyttäjien tulee pitää huoli siitä, että varattu aika riittää heidän työnsä toteuttamiseen. Henkilökunta auttaa laitteiden käytössä ja muotoiluongelmien ratkaisussa, mutta ei toteuta käyttäjän suunnitelmaa tämän puolesta. Oulun FabLab järjestää FabLab-verkoston avustuksella vuosittain 6 kuukauden mittaisia koulutusohjelmia. Nämä ohjelmat ovat nimeltään Fab Academy, ja ne kestävät tammikuusta kesäkuuhun. Ohjelman aikana osallistujat oppivat digitaalisen pienvalmistuksen periaatteita ja soveltamista. Opetuksessa käytetään käytännönläheisiä menetelmiä erilaisten taitojen harjoitteluun. Ohjelman aikana käsitellään esimerkiksi projektinhallintaa, verkkosivujen kehittämistä, tietokoneavusteista 2D- ja 3D-suunnittelua, elektroniikkatuotteiden suunnittelua ja tuotantoa, 3Dtulostusta, laserleikkausta ja sulautettujen järjestelmien ohjelmointia. Koulutuksen päätyttyä opiskelija hallitsee digitaalisen pienvalmistuksen koko tuotantoprosessin ja osaa valmistaa toimivan prototyypin, johon sisältyy erilaisia koulutuksen aikana opittuja toimintoja. Fab Academy myöntää koulutuksen suorittaneille Fab Academy Diploma -todistuksen. FabLab on myös mukana toteuttamassa Oulun yliopiston tietoja sähkötekniikan tiedekunnan järjestämällä kurssilla “Principles of Digital Fabrication”. Kurssi on 5 opintopisteen arvoinen ja se järjestetään FabLab Oulussa maaliskuusta toukokuuhun. Kurssi on avoin kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille. Verkkosivut: https://www.oulu.fi/fablab/

Lähteet: https://www.uusiteknologia.fi/2018/07/05/oulun-fab-lab-koulii-digiosaajia-elektroniikasta-3drakenteisiin/ https://www.ouka.fi/oulu/pitkakankaan-koulu/etusivu//asset_publisher/w4X1/content/id/18399313

Esimerkkitapausten arviointi Kehitetty ominaisuus/ ammatillinen Innovation koulutus / elinikäisen oppimisen House kriteeri Finland Informaali osaamisen siirto: perustuu 2 vahvaan yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja tiiviisiin yhteyksiin. Tämä on kiinnostava aihealue, koska sitä harvoin kuvaillaan ja se on ainutlaatuista näille tiloille. Teknisten taitojen kehittäminen 2 (suunnittelu, valmistus, käsityötaito, rakentaminen, tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD jne.) Pehmeiden taitojen kehittäminen 2 (luovuusmenetelmät, sinnikkyys, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely) Liiketoimintatietoisuus ja tuki 1 yrittäjyydelle (miten yrityksen johtaminen, ajanhallinta, peruskirjanpito ja verojen hoitaminen jne. toimii) Yhteistyö ja synergia yhteisössä 2 (mahdollisuuksien luominen yhteistyölle ja osaamisen ja työpaikkojen kohtaamiselle) Verkostoituminen (tarjotaan 1 mahdollisuuksia kasvattaa ammatillista verkostoa ja löytää asiakkaita tai sijoittajilta saatavaa rahoitusta) Näkyvyys ja tiedotus (esim. yhteistyö 1 koulujen kanssa – mitä hyötyä tästä on tilalle? Entä koululle?) Missä määrin oppimisympäristö vastaa tähän tarpeeseen? 0 = ei lainkaan; 1 = kyllä, mutta ei keskeinen tavoite 2 = kyllä, keskeinen tavoite

Aalto FabLab

FabLab Raseko

FabLab Tampere

FabLab Oulu

0-1

ESIMERKKITAPAUKSET SLOVENIASTA ESIMERKKITAPAUS 1: ROGLAB RogLab on 30 m² parakkiin rakennettu tuotanto-, koulutus- ja esitystila. Kyseessä on pieni luovan toiminnan keskus, jossa on panostettu erityisesti tuotantovälineiden saatavuuteen. Tavoitteena on kehittää kumppanuuksia ja toimintatapoja ja kokeilla niitä käytännössä. RogLabin pääpaino on arkkitehtuurin, muotoilun ja nykytaiteen aloilla, mutta toiminnassa pyritään edistämään eri alojen ja toimijoiden yhteistyötä. Keskus tekee yhteistyötä mm. erilaisten tiede- ja koulutuslaitosten sekä talous- ja ympäristöalojen toimijoiden kanssa. Merkittävä osa RogLabin toimintaa on sen tiedepaja, joka tarjoaa helppokäyttöistä teknologiaa ja palveluita, joita kävijät voivat käyttää prototyyppien luomiseen. RogLabista saa myös tukea luovaan työhön ja rohkaisua ammatillisen osaamisen kehittämiseen. RogLabin ohjelmistokeskeisyys tarkoittaa, että sen on mahdollista tuoda saataville erilaisia työkaluja, lisätä tietoisuutta 3D-teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista luovissa töissä, tukea sekä ammatti- että amatöörikehittäjiä ja kehittää sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia projekteja. Kaikki ovat tervetulleita RogLabin työpajaan – se on avoinna opiskelijoille, tutkijoille, ammattimuotoilijoille ja kaikille sen toiminnasta kiinnostuneille. RogLab työskentelee arkkitehtuurin, muotoilun ja nykytaiteen parissa, ja sen toiminta koskettaa myös koulutuksen, tieteen ja talouden aloja. RogLabin laboratoriossa käyttäjät voivat opetella käyttämään tuotannossa tarvittavaa. Avoimien ovien päivinä se toimii myös taloudellisesti matalan kynnyksen yhteistyötilana, jota käyttäjät voivat hyödyntää tarpeen mukaan, jos heidän tarvitsee saada nopealla aikataululla luotua pieni erä toimivia malleja tai prototyyppejä. Aikuisille ja lapsille suunnatuissa työpajoissa esitellään 3D-teknologian hyödyntämistä luovassa työssä kaikille aiheesta kiinnostuneille. RogLab on myös paikka, johon voi tulla tutustumaan uusiin ihmisiin, kokeilemaan uutta ja jakamaan ideoita, tietoa ja kokemuksia muiden kanssa. RogLabin toiminta perustuu yhteistyöhön yksityisten yritysten, valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä kulttuuri-, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. RogLabilla on oma mentoritiimi, jolla on mittava kokemus digitaalisesta pienvalmistuksesta. Kumppaniverkostonsa kautta sen on ollut mahdollista laajentaa mentorijoukkoaan ja nyt sillä on tarjota käyttäjien avuksi mentoreita muotoilun, taiteen, arkkitehtuurin ja teknologian alalta. Edut: -

Tiiviit yhteydet työnantajiin kehittävät työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja osaamista, mikä on eduksi sekä työnantajille että opiskelijoille. Osaamisen siirto ja yhteistyö työnantajien, opiskelijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten, opettajien ja muiden toimijoiden välillä. Yrittäjyystaitojen kehittyminen ja pohjan luominen tulevalle ammatilliselle yhteistyölle. RogLab on aktiivinen keskus, joka palvelee eri ikäryhmiä ja rohkaisee tiedon, taitojen ja ideoiden ylisukupolviseen jakamiseen. Työpaja mahdollistaa kokeilujen tekemisen ja prototyyppien kehittämisen ja testaamisen myös pienyrityksille, joilla ei muuten olisi siihen tarvittavia resursseja.

Verkkosivut: http://roglab.si/sl https://fablab.si/fablabs/roglab/ Lähteet: https://fablab.si/ https://www.dnevnik.si/1042774082 https://mladipodjetnik.si/novice-in-dogodki/novice/fablab-mreza-slovenija-za-podporo-lokalnemupodjetnistvu http://digitalna.si/fablab-mreza-slovenije-19-12-2017.html

ESIMERKKITAPAUS 2: PIPC KÖČEVJE PIPC-keskuksen tavoite on edistää ympäröivän alueen kehittämistä, tarkastella kehittämistarpeita ja siihen tarvittavia resursseja sekä toimia siltana tiede- ja kehitysyhteisöjen välillä. PIPC Kočevje pyrkii mahdollistamaan entistä parempien vuokrasopimusten solmimisen alueen yrityksille ja tarjoamaan hallinnollisia ja henkisiä palveluita yrityshautomoille. Hautomon keskeinen tehtävä on auttaa uusia yrityksiä varmistamaan, että niillä on niiden tarvitsema henkinen ja fyysinen (eli tilat) infrastruktuuri. Vuonna 2016 PIPC Kočevje liittyi osaksi alueen yrittäjyys-, koulutus- ja prototyyppikeskusta. Keskus valmistaa prototyyppejä ja tarjoaa koulutusta tekniikka- ja yrittäjyystaidoissa. PIPC tuo prototyyppikeskukseen lisää koulutusosaamista. Sen työ voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan, koulutukseen ja prototyyppien kehittämiseen. Se myös auttaa paikallisia työnantajia parantamaan kilpailukykyään opastamalla niitä tarjouspyyntöjen hankinnassa ja rahallisten resurssien hakemisessa valtiolta, kunnalta ja Euroopan unionilta. Keskuksen toimet keskittyvät nimenomaan sen lähialueen tukemiseen ja kehittämiseen. Se esimerkiksi järjestää koulutusta puun työstämisessä, koska puu on alueella yleinen ja helposti saatavilla oleva materiaali. Keskuksen perustamisella pyrittiin vastaamaan korkeamman lisäarvon tarpeeseen. Tätä lisäarvoa tuovat esimerkiksi tuotteiden muotoilu ja yritysten kyky löytää sopiva markkinarako lopputuotteille. Alueella ei aiemmin ollut mahdollisuuksia tarjota koulutusta tietokoneohjattujen laitteiden käytössä, vaikka tällaisista laitteista on tullut merkittävä osa nykypäivän yritysten tuotantoprosessia. Yhdistämällä teknisen ja kaupallisen osaamisen koulutuskeskus pyrkii kehittämään alueen yrittäjien osaamista ja tukemaan työllistämistä. Keskuksen ja sen tarjoaman kohdennetun koulutuksen ansiosta alueella on nyt paljon osaavaa työvoimaa, mikä on tehnyt siitä entistä houkuttelevamman kohteen investoinneille. Jotta edellä mainitut saavutukset olisivat mahdollisia, on alueella oltava tarjota oikeat välineet, työkalut ja osaavat kouluttajat ovat Keskus tarjoaa seuraavia palveluita ja mahdollisuuksia: -

opetusta edistyneen suunnittelu- ja muotoiluteknologian käytössä, laitteet prototyyppien ja testisarjojen tuottamiseen, koulutusta yrittäjyyshenkisen ajattelutavan kehittämisessä ja verkostoitumisessa, yhteistyöhankkeita koulutus- ja kehityslaitosten kanssa. 41

Yhteistyöllä alueen viranomaisten ja yritysten kanssa on jo saatu aikaan tuloksia sijoittajien houkuttelemisessa. Esimerkiksi maailman suurin teollisuusrobottien valmistaja Yaskawa Electric Corporation päätti perustaa ensimmäisen Eurooppaan sijoitettavan tehtaansa juuri Kočevjeen. Verkkosivut: https://fablab.si/fablabs/pipc/ http://www.inkubator-kocevje.si/ Lähteet: https://fablab.si/ https://www.kocevje.si/novice/podjetnisko-izobrazevalni-prototipni-center-kocevje-pipc https://pokolpje.si/sl/podjetniski-inkubatorji/podjetniski-inkubator-kocevje/

ESIMERKKITAPAUS 3: 404 - YOUTH TECHNOLOGY RESEARCH CENTER The Youth Technology Research Center 404:n (nuorten teknologiatutkimuskeskus) tavoitteena on opettaa nuorille nykypäivän teknisiä taitoja, toimia alustana opiskelijoiden ja yritysten väliselle yhteistyölle ja antaa nuorille mahdollisuuksia kehittää omia projektejaan. Niin kutsutun työkalupuiston lisäksi keskuksessa on myös sähkölaboratorio, työpaja mekaaniseen käsittelyyn ja tietokoneluokka. Keskuksessa on saatavilla sekä perinteisiä työkaluja ja tarvikkeita että nykyaikaisia tietokoneohjattavia koneita. Myös koulutusta laitteiden käyttöön on tarjolla. Keskuksen eri ikäryhmille suunnattujen koulutusten tarkoituksena on opettaa käyttäjille itsenäisessä työskentelyssä tarvittavia teknisiä ja teknologisia taitoja. Koulutusten erityinen painopiste on tutkimus- ja projektityössä. Eri alojen ammattilaiset toimivat ohjaajina koulutuksissa. Ohjaajina on mm. kone- ja sähköinsinöörejä, ohjelmoijia ja rakentajia. Lisäksi keskuksen ohjaajina toimii “nuorilta nuorille” -periaatteen mukaisesti myös nuoria, joilla on kokemusta luonnontiedeprojekteista ja tutkimuksesta. Yksilön ja yhteiskunnan menestyminen tulevaisuudessa tulee vaatimaan laajaa digitaalista lukutaitoa. 404-keskus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen luomalla teknologian ja talouden kehittymiseen vaadittavia mahdollisuuksia ja lisäämään nykyisen ja tulevan työvoiman osaamista. Se myös edistää työnantajien, opiskelijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten ja opettajien välistä kommunikaatiota ja pyrkii luomaan tilaisuuksia ryhmä- ja projektityöskentelyn ja pehmeiden taitojen oppimiseen. Nuorille, joilla on intoa ja perustason tekniset taidot, se tarjoaa mahdollisuuden kehittää taitojaan kehitys- ja tutkimusprojekteissa. Näissä projekteissa nuoret pääsevät työskentelemään teknologian ja oikeiden kehittämishaasteiden parissa. Yritykset puolestaan hyötyvät nuoresta ja osaavasta työvoimasta, jolla on tarjota innovatiivisia ratkaisuja. Keskuksella on myös monia muita hankkeita: -

Projektityöskentely, ideoiden kehittäminen: yhteistyötä laitteiden kehittämisen, hankinnan, teknologisen tiedon ja osaamisen parantamisen ja kehittämisprojektien parissa. Työskentely peruskouluikäisten kanssa: on tärkeää, että lapset tutustuvat teknologiaan, koneisiin, ohjelmointiin ja sähkötekniikkaan. Tämän edistämiseksi keskus järjestää erilaisia tapahtumia kouluissa ja omissa tiloissaan. 42

Työskentely keskiasteen opiskelijoiden kanssa: keskus on esimerkiksi antanut opiskelijoille mahdollisuuden rakentaa sukellusveneen, portaita kiipeävän robotin, raketteja ja monia muita laitteita. Keskus on kehittänyt useita ratkaisuja yksityishenkilöiden, yritysten, taiteilijoiden ja muiden yhteisön jäsenten ongelmiin.

Verkkosivut: https://fablab.si/fablabs/404-mladinski-tehnolosko-raziskovalni-center/ https://404.si/ Lähteet: https://fablab.si/ https://slovenija2050.si/2017/07/01/zavod-404/ http://2017.kiblix.org/si/festival-kiblix/zavod-404-ndash-mladinski-tehnolosko-raziskovalni-centerlux.ed-32/ https://www.pef.uni-lj.si/fileadmin/Datoteke/CRSN/tocke_2018/Zavod_404_predstavitev_-_ETSN.pdf https://www.dnevnik.si/1042841427 https://www.netokracija.si/zavod-404-predstavitev-94645

ESIMERKKITAPAUS 4: HOUSE OF EXPERIMENTS House of Experiments (Kokeilujen talo) on keskus, joka haluaa kannustaa uteliaisuuteen, luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja aktiiviseen osallistumiseen. Sen tarkoituksena on herätellä uteliaisuutta, lisätä luovuutta ja opettaa kriittistä ajattelua avoimen kommunikaation, tutkimisen ja löytämisen avulla. House of Experiments on Slovenian ensimmäinen tee-se-itse-ajatukseen perustuva tiedekeskus ja se on suunnattu sekä lapsille että aikuisille. Keskus pyrkii popularisoimaan tiedettä ja osoittamaan, että oppiminen voi olla myös hauskaa. Keskuksen pysyvä näyttely koostuu noin 60 näyttelyesineestä, joista lähes kaikki ovat interaktiivisia ja joita voi vapaasti kokeilla. Näyttely kattaa useita aihepiirejä, aina optisista illuusioista ja aistihavainnoista taiteeseen (kuvan tai animaation luominen) ja lääketieteeseen. House of Experiments sai vuonna 2014 Slovenian valtiolta palkinnon merkittävistä saavutuksista koulutuksen alalla. Sen uudenlainen rakenne mahdollistaa itsenäisen tutkimisen ja kokeilemisen. Kävijät oppivat tieteestä henkilökohtaisten kokemusten kautta, minkä on todistettu olevan tehokas oppimistapa. Näyttelyn lisäksi keskus tarjoaa monia muita aktiviteetteja ja erilaisia tapahtumia: -

Sähköiset kokeilut: joitakin kokeiluja on mahdollista tehdä verkkosovelluksessa. Luentoja ja interaktiivisia luentoja kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista kuten maanjäristyksistä, painovoimasta, genetiikasta, syövästä jne. Kilpailuja, työpajoja ja festivaaleja kouluille ja suurelle yleisölle: Sciencetival – monipäiväinen festivaali, joka koostuu työpajoista, luennoista ja tiedeshow’sta. Houseway – työpajoja diabeteksesta, erilaisia kisoja esim. kassakaapin murtamisessa ja kuminauhojen voimalla liikkuvien pikkuautojen rakentamisessa. 43

Siirreltäviä laitteita, joita voidaan käyttää esityksissä eri puolilla Sloveniaa.

Verkkosivut: http://www.he.si/ Lähteet: https://www.visitljubljana.com/sl/obiskovalci/aktivnosti/zabava/hisa-eksperimentov/ http://www.otroskiraj.si/ponudba/Hisa-eksperimentov-ideja-za-izlet-ljubljana.html https://sl-si.facebook.com/HisaEksperimentov http://www.mizs.gov.si/si/medijsko_sredisce/novica/8914/

ESIMERKKITAPAUS 5: ASSOCIATION FOR TECHNICAL CULTURE OF SLOVENIA – ZOTKS ZOTKS (Slovenian teknologisen kulttuurin yhdistys) on yleishyödyllinen yhdistys, joka on tarjonnut teknisten taitojen ja luonnontieteiden opetusta jo yli 70 vuoden ajan. Yhdistys tarjoaa opetusta nuorille, jotta näistä tulisi luovia ja innovatiivisia aikuisia, jotka edistävät kestävää kehitystä ja terveen luonnonympäristön säilyttämistä sekä pyrkivät takaamaan korkean elintason niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin. Nuoria rohkaistaan etsimään tietoa ja tutkimustuloksia, uudenlaisia menetelmiä, muotoilua, innovaatioita, kehittämään luovuutta ja yhteisöllisyyttä ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä heidän halutaan viihtyvän näiden parissa. ZOTKS järjestää jatkuvaa ammatillista koulutusta opettajille ja mentoreille, jotta nämä voivat perehtyä uusiin aloihin ja aihepiireihin sekä oppia uusia menetelmiä ja lähestymistapoja. Ajatuksena on, että he siirtävät saamansa uuden osaamisen edelleen oppilailleen erilaisten projektien, kilpailujen ja tutkimustehtävien avulla. Opiskelijoille ja koululaisille järjestettävät työpajat, kesäkurssit ja leirit toteutetaan yhteistyössä kunkin alan ammattilaisten kanssa. Nämä ammattilaiset vastaavat kurssien varsinaisesta sisällöstä. ZOTKS:n tavoite on edistää innovatiivisen tieteellisen ajattelun kulttuuria ja dialogia useiden teknisesti suuntautuneiden valtiosta riippumattomien ja julkisten järjestöjen välillä. Ennen kaikkea sen työ keskittyy kuitenkin koulutuksen tarjoamiseen nuorille. Yhdistyksen koulutusohjelmiin ja tapahtumiin osallistuu vuosittain yli 50 000 nuorta. ZOTKS:n tavoitteena on kehittää ryhmätyöhön perustuva lähestymistapa ja se tukee projektityöskentelyyn perustuvan oppimisen käyttöä opetuksessa. Se pyrkii motivoimaan oppijoita elinikäiseen oppimiseen, tutkimukseen ja ideoiden ja innovaatioiden kehittämiseen. Verkkosivut: https://www.zotks.si/ Lähteet: https://www.facebook.com/ZOTKS/ http://www2.arnes.si/~ljzotks2/gzm/dokumenti/pravilnik02.html http://www.fvkl.si/tekmovanje-zveza-za-tehnicno-kulturo-slovenije-zotks-2018/ https://www.youtube.com/channel/UCba6mKnJt-QPLPvFzDq-btw

Esimerkkitapausten arviointi Kehitetty ominaisuus/ ammatillinen koulutus / elinikäisen oppimisen kriteeri Roglab

PIPC Kočevje

Informaali osaamisen siirto: perustuu vahvaan yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja tiiviisiin yhteyksiin. Tämä on 2 2 kiinnostava aihealue, koska sitä harvoin kuvaillaan ja se on ainutlaatuista näille tiloille. Teknisten taitojen kehittäminen (suunnittelu, valmistus, käsityötaito, 2 2 rakentaminen, tietokoneavusteinen suunnittelu eli CAD jne.) Pehmeiden taitojen kehittäminen (luovuusmenetelmät, sinnikkyys, 2 1 itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely) Liiketoimintatietoisuus ja tuki yrittäjyydelle (miten yrityksen 1 2 johtaminen, ajanhallinta, peruskirjanpito ja verojen hoitaminen jne. toimii) Yhteistyö ja synergia yhteisössä (mahdollisuuksien luominen yhteistyölle 2 2 ja osaamisen ja työpaikkojen kohtaamiselle) Verkostoituminen (tarjotaan mahdollisuuksia kasvattaa ammatillista 1 2 verkostoa ja löytää asiakkaita tai sijoittajilta saatavaa rahoitusta) Näkyvyys ja tiedotus (esim. yhteistyö koulujen kanssa – mitä hyötyä tästä on 1 2 tilalle? Entä koululle?) Missä määrin oppimisympäristö vastaa tähän tarpeeseen? 0 = ei lainkaan; 1 = kyllä, mutta ei keskeinen tavoite 2 = kyllä, keskeinen tavoite

404 Youth Technolo gy Research Center

House of experim ents

Association for Technical Culture of Slovenia ZOTKS

VIITTAUKSET

i https://www.lokalebasen.dk/nyheder/coworking-succes-og-sejrsmarch-med-til-at-fastholde-kontorudlejernes-

optimisme-i-top-2324 ii https://www.erhvervkbh.dk/kontorhoteller-paa-fremmarch/ iii https://www.lokalebasen.dk/bibliotek/Industry-Surveys/MatchOffice-serviced-office-industry-survey-report2019.pdf iv https://www.regeringen.dk/nyheder/erhvervs-og-ivaerksaetter-aftale/ v http://www.danskekommuner.dk/Nyhedsarkiv/2018/September/10/Ivarksatterfalleskab-gor-kommunenmenneskelig/ vi https://www.odense.dk/erhverv/ivaerksaetter/stjerneskibet vii https://www.vallensbaek.dk/nyheder/service/robotterne-er-loes-i-syvhoejvaenge viii https://www.folkeskolen.dk/643698/invester-i-mennesker-foer-maskiner ix https://fablab.vejle.dk/om-fablab-spinderihallerne/ x https://www.danskindustri.dk/arkiv/analyser/2018/11/kun-fa-virksomheder-anvender-mange-nye-digitaleteknologier/ xi https://www.easv.dk/da/om-os/idea-house/?tab=Esbjerg xii https://soundhub.dk.peoplezhosting.dk/about/ xiii https://cityofsound.dk/ xiv https://orangemakerspace.com/vaerksteder/ xv https://rofh.dk/maker/ xvi https://orangemakerspace.com/om-os/ xvii https://www.information.dk/indland/2018/10/siden-fremdriftsreformen-markant-flere-dropperuniversitetet xviii http://makerspace.dk/makerspace/ xix http://makerspace.dk/projekter/ xx http://makerspace.dk/craft/