Mun Oulu 2 | 2023

Itsenäisyyttä juhlitaan Oulussa näyttävästi

Kulttuurielämyksiä ikäihmisille Oululaisia nuoria varten

Kohtaa & mahdollista

Oulussa on meneillään paljon hyviä kaupunkikehityshankkeita, toteaa Karri Oikarinen. Pääkirjoitus

Paraurheilija Tuomo Himanka: Esteettömyystyötä pitää tehdä jatkuvasti.

Itsenäisyyspäivää juhlitaan Oulussa näyttävästi

MunOulu 2/23

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi

Mun Oulu -verkkolehti osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

Julkaisija: Oulun kaupunki

Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi

Toimituspäällikkö: Carita Forsman

Toimituskunta: Riina Aikio, Lea Ansamaa, Satu Fränti, Jarkko Halunen, Tatu Maaninen, Pasi Rytinki, Hanna Sankala-Sivula, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus, Pirkko Vääräniemi

Toimitus ja ulkoasu: Mint Company Oy

Painosmäärä: 124 508 kpl

Paino: PunaMusta Oy

Kannessa: Tuomo Himanka

Kannen kuva: Juuso Haarala

PÄÄKIRJOITUS

Mitä sinä täällä teet?

Kaupungin viestintäjohtajan tehtäviin kuuluu välillä isännöidä ulkomaisia vieraita. Tällä kertaa kyseessä oli tulevan Lumo-valofestivaalin ohjelmatuottajien ryhmä Irlannista. Oli mielenkiintoista kuulla, miten Oulun vahvuus irlantilaisten mielestä on juuri pimeys. Vasta todellisessa pimeydessä valo tulee esiin. Juuri pimeys on Oulun iso vahvuus, kuului vieraiden yllättävä viesti.

Pitkän illan päätteeksi päätin mennä Mäkkäriin paikkaamaan päivän ateriavajettani. Tilasin tutun suosikkini ja jäin odottelemaan vuoronumeron kanssa hampurilaistani.

Yhtäkkiä selkäni takaa kuului vaativa kysymys: ”Mitä sinä täällä teet?” Käännyin hämmäs tyneenä katsomaan kysymysmerkin muotoisen nuoren miehen suuntaan. Hän jatkoi: ”Oletko joku Woltti-kuski?” Mumisin jotain epämääräis tä vastaukseksi.

Aloitimme mielenkiintoisen keskustelun, jonka kuluessa puhuimme paljon kohtaamises ta. Mies kertoi, että hänellä on tapana tulla öisin Mäkkäriin viettämään aikaa, koska unta oli vai kea saada. Hän kärsi pahasta tinnituksesta, joka yön pimeinä tunteina iski vyöryn lailla päälle. Ra vintolan häly antoi miehelle tarvittavan suojan äänivallin taakse. Mäkkäri oli myös paras paikka ihmisten kohtaamiselle, koska kaikki muut kon taktit tapahtuivat yleensä verkon välityksellä.

Matkalla taksitolpalle mietin paljon kohtaamisten merkitystä. Kaupungin tulisi olla paikka, joka tarjoaisi ihmisille luontevia paikkoja tapaamisille. Mäkkäri on hyvä vaihtoehto, mutta tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen kaupunkitiloja, joissa ihmiset voisivat kokoontua yhteen jakamaan arjen ja elämän kysymyksiä. Oulussa on valmisteltu tämän vuoden aikana vuorovaikutussuunnitelmaa. Sen tehtävänä on luoda uusia osallistumisen mahdollisuuksia ja paikkoja jokaiselle kuntalaiselle vauvasta vaariin. Olennaista on nähdä erityisesti erityisryhmien ja yksinäisten tarpeet. Sillä vasta kohtaamisissa ja lämpimän katseen alla ihmisestä tulee kokonainen ja hyväksytty.

GALLUP

Mikä kohtaaminen on ollut sinulle erityisen tärkeä ja miksi?

Pururadalla kaksi ihmistä tulee vastakkain, ja kummallakin heistä on koira. Tästä seuraa 30-vuotinen ystävyys.

Raili, 81 vuotta

Tämä kohtaaminen on jäänyt erityisesti mieleeni: kun oli suuri suru, poikani ja hänen tyttöystävänsä tulivat kylään ja itkimme surua yhdessä. Aila, 61 vuotta

Byströmin Ohjaamossa olen saanut keskusteluapua, ja se on avartanut elämänkatsomustani. Olen saanut Byströmillä eniten tukea verrattuna muihin paikkoihin missä olen käynyt.

Petra, 28 vuotta

Kesällä 2023 soitin ensimmäistä kertaa elämässäni hätänumeroon, kun autoimme hoitoon kadulle sammuneen miehen. Tunnistan hänet nykyään kaupungilla, mutta en usko, että hän muistaa minua.

Lotta, 28 vuotta

Tärkeä kohtaaminen on ollut entisen esimieheni tapaaminen. Hän näytti, että nuoruuden harrastuksista voi yhä pitää kiinni vanhemmallakin iällä.

Eetu, 30 vuotta

Oulun kaupungin uusi hankejohtaja Karri Oikarinen:

”Meillä on kaikki edellytykset pärjätä”

Karri Oikarinen suhtautuu uuteen työhönsä positiivisella otteella. Ensimmäiset kuukaudet ovat tutustuttaneet hänet laajasti paikalliseen hanketyöhön.

Oulu on Suomen paras kaupunki, jossa tapahtuu lähivuosina paljon isoja ja konkreettisia asioita erilaisten tapahtumien ja hankkeiden muodossa, toteaa Oulun kaupungin uusi hankejohtaja Karri Oikarinen. Paikallisten hankkeiden tilanne onkin hänestä juuri nyt varsin hyvä. Työpöydällään Oikarisella odottaa muun muassa Raksilaan nousevan monitoimiareenan valmistelu.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JUUSO HAARALA

Oululainen Karri Oikarinen on tullut ennen nykyistä työtään tutuksi kaupunginjohtajan erityisavustajana. Hän on työskennellyt myös viestinnän, markkinoinnin ja myynnin parissa sekä jonkin aikaa yrittäjänä. Koulutukseltaan Oikarinen on yhteiskuntatieteiden maisteri.

”Olin valmis ja halukas ottamaan seuraavan askeleen urallani, ja samaan aikaan kaupunki päätti perustaa uuden hankeyksikön ja lähteä viemään eteenpäin meidän tärkeitä hankkeitamme. Kaikki osui lopulta hyvin yhteen”, Oikarinen kertoo.

Oulun kaupungin hankeyksikössä keskitytään ensisijaisesti kaupunkikehityshankkeisiin, joissa on jollain tasolla mukana sekä julkinen että yksityinen sektori. Käytännössä Oikarisen ensimmäisiin työtehtäviin kuuluu syksyn aikana yksikön perustaminen ja suunnittelu: tiimin rakentaminen ja tehtävien määrittäminen pitkällä tähtäimellä.

”Opettelussa kestää jonkin aikaa ja sitten lyödään hommaa jalalle. Kehitämme lisäksi jo kahta hanketta eli monitoimiareenaa ja Virpiniemen hyvinvointi-, urheilu- ja liikuntakeskusta.” Esimerkiksi monitoimiareenaa valmistellaan parhaillaan niin, että keväällä lähdetään sen kanssa konkreettisin askelin liikkeelle, Oikarinen kertoo.

”Momentumia löytyy”

Oululla on juuri nyt useampia kärkihankkeita. Niiden vahvuudet halutaan tuoda esiin jaottelemalla ne ”urbaaniin Ouluun” ja ”merelliseen Ouluun”.

Merelliseen Ouluun kuuluvat Asuntomessut sekä Pikisaaren alueen, Nallikarin, Toppilansalmen ja Virpiniemen kehittäminen. Urbaani Oulu käsittää torin alueen kehittämisen, Asemakeskuksen, monitoimiareenan, Myllytullin alueen sekä Raksilan vesiliikuntakeskuksen.

”Nämä ovat kaikki tärkeitä ja pitkälti myös linkittyneet toisiinsa. Asemakeskuksen ja monitoimiareenan voi katsoa muodostavan markettien alueen kanssa tärkeän kehittymiskäytävän”, Oikarinen kuvaa.

Oikarisen mielestä kaupunkikehityshankkeiden tilanne on Oulussa tällä hetkellä kaikkinensa varsin hyvä, etenkin kun momentumia löytyy. Vuonna 2025 Oulussa pidetään Asuntomessut sekä paljon yleisöä tuovat Kuninkuusravit, ja 2026 koittaa Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi.

”Meillä on myös langat omissa käsissä sen suhteen, että monitoimiareena halutaan tänne

ja se tapahtuu niin ikään 2020-luvulla. Nämä ovat kaupungille isoja asioita, jotka vievät eteenpäin myös pienempiä hankkeita. Tulevaisuutta ajatellen me olemme juuri nyt todella hyvässä tilanteessa.”

Positiivinen ote työhön Oululaisten keskuudessa paikallisiin hankkeisiin ja niiden toteutumiseen tahdotaan suhtautua melko pessimistisesti. Mitä Oikarinen on tästä mieltä ja mitä hän siihen vastaisi?

”On meillä myös parannettavaa, mutta kaikki tekevät varmasti parhaansa hankkeiden eteen. Niiden toteutumiseen liittyy paljon todella monimutkaisia juttuja, joita ihmiset eivät välttämättä hoksaa. Osa hankkeista on yksityisiä, osa julkisia. Kun kyse on vaikkapa isosta kaupunkitilasta, paljon riippuu määräyksistä ja markkinatilanteesta, mikä kaikki on toteutettavissa.”

Oikarinen muistuttaa, että vaikka Oulun kaupunki on käytännössä hankkeiden mahdollistaja, kaupungin rooli ei ole aina sellainen, että se pystyy asioihin itse vaikuttamaan. Esimerkiksi Heinäpään jalkapallostadionprojekti keskeytyi Pohjois-Suomen hallintooikeuteen tehtyjen valitusten vuoksi.

”Se on demokratiaa ja ihmisten oikeus, mutta valitukset pitäisi käsitellä huomattavasti nopeammin, jotta hankkeet eivät sen takia kallistuisi ja mahdollisesti kaatuisi”, Oikarinen sanoo.

Oikarinen itse haluaa suhtautua työhönsä positiivisella otteella ja uskolla siihen, että asiat etenevät – leuka pystyssä eteenpäin, hän tiivistää. Uusi työ on lähtenyt hänen mukaansa mukavasti käyntiin, tutustumalla paikallisiin hankkeisiin monien eri tahojen kanssa. Ensimmäisten kuukausien aikana hän onkin muodostanut kuvaa siitä, missä hanketyössä mennään ja mitkä oikeat etenemistavat ovat.

”Vaikka hankeyksikkö keskittyy sille määrättyihin tehtäviin, oma roolini on sellainen, että tulee olla monenlaisista jutuista tietoinen ja katsoa, miten pystytään tarvittaessa auttamaan. Hankeyksikön työ ei saa kuitenkaan levitä käsiin, koska sillä on isoja tehtäviä, jotka sen täytyy hoitaa.”

Oulu on Suomen paras kaupunki Kempeleestä kotoisin oleva Karri Oikarinen on asunut Oulussa reilut parikymmentä vuotta. Perheen koti sijaitsee Jylkynkankaalla. Hän tunnustautuu vapaa-ajallaan innokkaaksi urhei-

lumieheksi, joka pelaa pallopelejä ja on mukana oululaisen Oulu Basketballin taustajoukoissa.

Mielestäni Oulu on Suomen paras kaupunki ihan objektiivisestikin tarkasteltuna. Meillä on kaikkea: olemme sopivan kokoinen, täällä pohjoisessa… meillä on kaikki edellytykset pärjätä. ”

Oikarinen saa haastattelussa vastattavakseen myös lehden gallup-kysymyksen: Mikä kohtaaminen on ollut sinulle erityisen tärkeä ja miksi? ”Päivänselvä vastaus on tietenkin vaimoni kohtaaminen aikoinaan Rovaniemen yössä”, Oikarinen naurahtaa, mutta nostaa esiin myös tuoreemman, välillisen kohtaamisen:

”Kohtasin Bonon Surrender-kirjan kautta Johnny Cashin. Olin puhellut kotona, että pitäisikö meidän muuttaa omakotitaloalueelta kaupunkiin, vaikkapa Tuiraan. Sitten luin, miten Johnny Cash sanoi Bonolle, että miehelle ei ole suurempaa iloa kuin kävellä paljain jaloin omalla takapihallaan. Se sai minut ajattelemaan muuttoasian uusiksi.”

Oulun kaupungin hankeyksikkö

• Kaupungin uusi yksikkö, perustettu 2023. Vastaa kaupunginhallituksen strategiseksi määrittelemien investointien vetovastuusta ja koordinoi investointien suunnittelua, hankintaa ja markkinointia.

• Johtajana toimii Karri Oikarinen.

• Yksikköön tulee kuulumaan kolme henkilöä. Kaksi lisähenkilöä rekrytoidaan muun muassa suurinvestointien, kehityshankkeiden sekä investointien rahoituksen asiantuntijoiksi.

• Vastaa parhaillaan esimerkiksi Raksilan monitoimiareenan hanketyöstä.

Koko perheen Oulun Ilon päivä 22.11.

Kansainvälinen Lapsen oikeuksien päivä, 20. marraskuuta, käynnistää Lapsen oikeuksien viikon. Oulussa lapsen oikeuksia juhlistetaan Oulun Ilon päivä -tapahtumassa. Maksuton tapahtuma järjestetään Ouluhallissa 22. marraskuuta kello 15–19.

Kaikenikäisille sopiva tapahtuma nostaa esiin lapsen oikeuksia iloisten, toiminnallisten ja lapsiystävällisten toimintapisteiden muodossa. Luvassa on mukavaa yhdessä tekemistä ja mielenkiintoista ohjelmaa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin, seurakuntayhtymän ja useiden eri järjestöjen kanssa.

Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus hyvinvointiin. Maailman terveysjärjes-

tö WHO:n mukaan terveys koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin tekijä: joukkoon kuuluminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja ympäristöön vahvistavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Oulu pyrkii Unicefin lapsiystävällisenä kuntana pitkäjänteisesti edistämään lapsen oikeuksien toteutumista.

Lapsen oikeuksien viikolla Oulussa tapahtuu monenlaista muutakin.

Lue lisää: ouka.fi/lapsiystavallinen-kunta

Ilmoittaudu Oulu-opiston kevään kursseille

Ilmoittautuminen Oulu-opiston kevään kursseille käynnistyi marraskuun alussa. Tarjolla on monipuolisesti kursseja eri ainealueilla. Kursseja järjestetään eri puolilla Oulua sekä myös verkkokursseina. Osa kursseista on koko kevään mittaisia ja pitkin kevättä käynnistyy myös paljon erilaisia lyhytkursseja. Opisto myöntää osalle kursseista opintoseteliavustusta eläkettä saaville, työttömille ja maahanmuuttajille sekä saamenkieliseen tai viittomakieliseen opetukseen osallistuville.

Kursseille ilmoittaudutaan sähköisesti. Mikäli se ei ole mahdollista, voi ilmoittautua myös puhelimitse soittamalla opiston asiakaspalveluun, numeroon 050 316 6729 tai 050 410 4010. Ilmoittautua voi myös asioimalla opiston toimistolla Pohjankartanossa, Leevi Madetojan katu 1.

Tutustu ja ilmoittaudu: opistopalvelut.fi/oulu

Tilaa liukkausvaroitus puhelimeesi

Pakkasöiden jälkeen voi olla liukasta ja liikkumisen turvallisuus mietityttää. Nyt on hyvä hetki ottaa käyttöön maksuton liukkausvaroitus.

Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon haluat varoituksen.

1. Kirjoita viestiin sanat varoitus oulu

2. Kirjoita sanojen perään: heti, 6, 7, 8 tai 9 sen mukaan, haluatko varoituksen yöllä syntyneestä liukkaudesta heti kun varoitus on annettu, vai johonkin muuhun kellonaikaan. Viikonloppuisin ilmoitus tulee tuntia myöhemmin. Jos esimerkiksi haluat yöllä syntyneestä liukkaudesta varoituksen aamulla kello 7, lähetät tekstiviestin: varoitus oulu 7

Tilaus pysyy voimassa tulevina talvikausina. Jos et halua saada liukkausvaroituksia, poistu palvelusta lähettämällä numeroon 16130 tekstiviestin: varoitus sulje

Jos haluat muuttaa varoituksen vastaanottoaikaa, ilmoittaudu uudelleen uudella kellonajalla. Palveluun liittyminen ja varoitusviestien vastaanottaminen on maksutonta.

Osallistu museon suunnitteluun

Tule mukaan suunnittelemaan uutta Pohjois-Pohjanmaan museota, joka avautuu Myllytullissa vuonna 2026. ParasRakas museo -labrassa tutustut museotyöhön sekä osallistut museon näyttelyiden ja toimintojen suunnitteluun. Minkälainen on sinun unelmiesi museo? Minkälaiset näyttelyt ja näkökulmat sinua kiinnostavat? Muun muassa näihin kysymyksiin pääset vastaamaan.

Labra on avoinna 30. joulukuuta asti Pohjois-Pohjanmaan museon 3. kerroksessa. Lisäksi museolla järjestetään kaikille avoimia, maksuttomia työpajoja.

ParasRakas museo on Pohjois-Pohjanmaan museon kehittämishanke, jossa tehdään osallisuutta mahdollistavaa, moniäänisyyttä lisäävää ja kestävyydelle rakentuvaa toimintamallia. Museo kannustaa kriittiseen ajatteluun ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä vahvistaa yhteiskunnallista kiinnittymistä. Uudet tilat tulevat mahdollistamaan uusia tapoja toimia alueemme tarinoiden ja historian kotina, johon on matala kynnys.

Lisätietoja ja työpajoihin ilmoittautuminen: oulunluuppi.fi/parasrakas-museo

Muista heijastin ja polkupyörän valot

Pimeällä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita. Heijastimet ja valot auttavat näkymään liikenteessä. Mitä useampi heijastin, sen paremmin erotut. Molemmin puolin kiinnitettyinä näkyvyys eri suuntiin tehostuu. Pyöräillessä valot ja heijastimet eivät sulje toisiaan pois, vaan vahvistavat havaittavuutta.

KUVA KULTTUURIVOIMALA

KUVA AUNE HINKULA

Pateniemen uusi tekojää valmistuu talveksi

Pateniemen liikuntakeskuksen toiminnot laajentuvat uudistuksen myötä. Laajennukselle on ollut kysyntää, koska sekä yleisöluistelualue että kaukalo ovat olleet erittäin suosittuja.

Tulevana talvena tekojäälle valmistuu 400 metrin kiertävä luistelurata. Tekojäätä tulee olemaan urheilukeskuksessa yhteensä noin 9 400 neliötä. Arvioitu valmistumisaika on loka-marraskuu 2023. Tekojään ykkösvaihe valmistui 2020.

Laajennuksen yhteydessä myös yleisurheilun suorituspaikkoja lisätään kesällä 2024 ja rakennetaan erillinen skeittialue arviolta vuonna 2025. Yleisurheilua varten tulee keihään, kiekon ja moukarin heittopaikat, pituushyppy-, kolmiloikka- ja korkeushyppypaikat sekä 4 x 100 metrin juoksusuora.

Oulu-kirjaimet paljastettiin

Odotetut ekobetoniset Oulu-kirjaimet paljastettiin lokakuussa Hupisaarten Kutuyö -tapahtuman yhteydessä. Pari metriä korkeat kirjaimet keräsivät heti innokkaita valokuvien ottajia rankasta rantasäteestä huolimatta.

Paljastuksen yhteydessä puheen pitänyt kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso vetosi kaupunkilaisiin, että valkoisista kirjaimista oltaisiin ylpeitä ja arvostettaisiin niitä niin, ettei sotkettaisi niitä esimerkiksi graffiteilla. Tilaisuudessa esiintyi myös Ilmakitaransoiton MM-kisoissa toiseksi tullut oululainen

Aapo ”The Angus” Rautio

Oulu-kirjaimet on valmistanut geopolymeeribetonista oululainen Keko Geopolymeerit Oy. Kirjainten materiaali perustuu osaksi Oulun yli-

Ikäihmisten liikuntaryhmiä järjestetään eri puolilla Oulua

Oulun kaupunki kannustaa yli 65-vuotiaita liikkumaan valtakunnallisten liikkumissuositusten mukaisesti. Lihasvoimaa, tasapainoa sekä notkeutta tulisi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa.

Monipuolisesta kaupungin liikuntatarjonnasta löytyy oma ryhmä jokaiselle. Voima-tasapainoryhmät on suunnattu heille, joilla fyysinen toimintakyky on alentunut. Erilaiset kuntosalin

opistossa tehtyyn tutkimukseen. Ensi kesänä kirjaimet maalataan vielä valkoisiksi ja ne saavat puuverhoilun jalustan.

Aluksi Kaarlenväylälle suunniteltujen kirjainten asennuspaikka päätettiin alkuvuodesta pidetyllä yleisöäänestyksellä, jossa Hupisaaret oli selvä voittaja. Kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi totesi, että ekobetonin ansiosta Oulu-kirjaimet on saatu tehtyä asteen verran näyttävämmin ja vähähiilisesti kaupungin ilmastotavoitteen mukaisesti.

”Meille on kaupunkina tärkeää, että tässä näkyy brändi-ilmeemme ja että kirjaimet ovat Oulussa kehitettyä vähähiilistä materiaalia. Oulu-kirjaimista tulee meille Ouluun matkailullinen kohde, josta ihmiset laittavat kuvia someen.”

starttiryhmät puolestaan kannustavat aloittamaan uuden liikuntalajin vielä vanhemmallakin iällä.

Lue lisää ouka.fi/liikunta

Ikäihmisten palvelut kootaan oppaaksi

Tulevaisuudessa paikalliset, ikäihmisten kannalta keskeiset palvelut puhelinnumeroineen löytyvät Oulun ikäihmisten palveluoppaasta. Palveluopasta koostetaan parhaillaan, ja sen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2023. Oppaan työnimi on Palveluopas oululaisille ikäihmisille 2024–2025

Tarve ikäihmisten palveluoppaalle nousi keväällä esiin Oulun kaupungin vanhusneuvoston ja kaupunginhallituksen yhteisessä palaverissa. Kaikki ikäihmiset eivät käytä nettiä, joten erillinen palveluopas koettiin tarpeelliseksi.

Pohde toimittaa oppaaseen tiedot sosiaalija terveyspalveluista, ja kaupunki kokoaa omista palveluistaan tiedot, jotka koskevat erityisesti ikäihmisiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi liikuntaja kulttuuripalvelut. Oulun vanhusneuvosto on kommentoinut oppaan sisällysluetteloa ja käy tekstit läpi ennen oppaan painamista.

Ikäihmisten palveluopas postitetaan vuoden 2024 alussa 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille oululaisille. Opas löytyy vuoden alussa myös Oulu10-palvelupisteistä ja kirjastoista. Sähköinen opas on määrä tulla ladattavaksi kaupungin verkkosivuilta vuoden lopulla.

Digipalvelu

Lämpiö

tuo kulttuurin ikäihmisten koteihin

Oulu on mukana kehittämässä valtakunnallista digipalvelu Lämpiötä. Lämpiö on netin digitaalinen alusta, jossa iäkkäät voivat kohdata toisiaan virtuaalisesti sekä katsoa erilaisia liikunta- ja kulttuuriohjelmia. Palvelu kehitettiin erityisesti kotona asuville ikäihmisille, jotka eivät fyysisesti pääse kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden pariin.

Lämpiössä videosisältöjä pystyy katsomaan tallenteina tai suorina lähetyksinä. Palvelussa voi myös tavata läheisiä videopuhelulla ja katsoa sisältöjä yhdessä. Samaa ohjelmaa katselevat voivat olla yhteyksissä toisiinsa chatin tai videopuhelun kautta.

Lämpiön käyttöön tarvitaan tietokone tai tabletti sekä toimiva verkkoyhteys. Palveluun on vapaa pääsy, ja maksuttomia sisältöjä voi käyttää ilmaiseksi. Maksulliset sisällöt on merkitty, eikä niitä pysty ostamaan vahingossa. Mikäli pääsylipun tahtoo ostaa, tulee kirjautua erikseen palvelun käyttäjäksi.

Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku ovat kehittäneet Lämpiötä yhdessä suomalaisten IT-yritysten Voolerin ja Codaonen kanssa. Mukana on myös kulttuuritoimijoita, järjestöjä ja muita sisällöntuottajia. Ikäihmiset ovat olleet mukana kehitystyössä alusta lähtien.

Lämpiössä julkaistiin vanhustenviikolla Oulun puolesta tanssituokiovideo, jossa esiintyvät tanssinopettaja Heidi Ranta ja kansanmuusikko Osmo Hakosalo

Tutustu Lämpiöön osoitteessa lampio.fi

KUVA PASI RYTINKI

KUVA HARRI TARVAINEN

Itsenäisyyspäivää

juhlitaan

Oulussa näyttävästi

Itsenäisyyspäivää vietetään Oulussa tänä vuonna erityisen juhlallisin menoin, kun Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati saapuu kaupunkiin. Merkityksellisen tämän vuoden paraatista tekee, että se on ensimmäinen Suomen liityttyä Naton jäseneksi. Arvokasta päivää jatkaa perinteikäs kansalaisjuhla.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA PUOLUSTUSVOIMAT

”Paraati tulee olemaan iso ja mittava tapahtuma, yli 1200 paraatin osanottajaa ja lähes 70 ajoneuvoa”, Oulun kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas kertoo.

Päivän juhlallisuudet aloitetaan aamulla lipunnostolla ja seppeleenlaskutilaisuudella. Paraatikatselmus pidetään Raatin kentällä. Ohimarssi toteutetaan katselmuksen jälkeen Merikosken silloilla keskustan suuntaan. Torilla on myös aamusta iltapäivään toimintakenttä, missä voi tutustua monipuolisesti Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kalustoon ja toimintaan.

Paraatikatselmuksessa, ohimarssissa sekä toimintakentällä on paljon nähtävää, Leviäkangas toteaa.

”Ennen katselmusta Raatin päällä näyttäytyy myös NH90-kuljetushelikopteri, joten katselmusta kannattaa tulla seuraamaan hyvissä ajoin. Ohimarssissa on mukana myös Ilmavoimien hävittäjien ja Maavoimien helikoptereiden ylilennot.”

Oulun kaupunki on ollut Leviäkankaan mukaan paraatin valmisteluissa vahvasti mukana ja antanut siihen ison panoksen. Hän toteaa, että Oululle on suuri kunnia olla Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien isäntäkaupunkina.

”Puolustusvoimien kanssa tapahtumien järjestäminen on aina laadukasta, hyvää ja selvää. Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus päästä seuraamaan paraatia, joten kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle”, Leviäkangas kehottaa.

Paraati vaikuttaa Oulun liikenteeseen. Liikennejärjestelyistä tiedotetaan ennen paraatia.

Kansalaisjuhla jatkaa arvokasta päivää

Paraatin jälkeen Oulun Musiikkikeskuksessa pidetään Oulun kaupungin itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla. Paraatin vuoksi se alkaa totutusta poiketen myöhemmin iltapäivällä.

Kansalaisjuhlan järjestämisestä vastaa Oulun kaupunginhallitus. Tilaisuudella on pitkät perinteet, sillä sitä on vietetty jo vuodesta 1979, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. Konsepti on pysynyt samana alusta alkaen: kaikille kuntalaisille avoimena ja maksuttomana, arvokkaassa ja juhlavassa hengessä.

”Kansalaisjuhla tullaan striimaamaan livenä kaupungin Youtube-kanavalle, joten sitä on mahdollisuus seurata, vaikkei pääsisi paikan päälle. Juhlasta julkaistaan myös tallenne myöhemmin.”

Kansalaisjuhlan juontaa kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi, ja juhla tulkataan viittomakielelle. Puolustusvoimat pitää tilaisuuden tervehdyspuheenvuoron, minkä lisäksi Lapin sotilassoittokunta esiintyy. Luvassa on suomalaista musiikkia perinteitä kunnioittaen mutta eteenpäin katsoen aina Timo Forsströmin vauhdikkaan viihteellisestä puhallinmusiikista Finlandiaan

Oululaiset toivotetaan tapahtumaan lämpimästi tervetulleiksi.

”Voi sanoa, että Oulussa on luvassa erittäin arvokas ja varmasti mieleenpainuva itsenäisyyspäivän juhlapäivä aamusta kansalaisjuhlaan asti. Sen jälkeen ehtii vielä hyvin katsomaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa”, Vehkaperä sanoo.

Itsenäisyyspäivän ohjelma

kello 8

Kunnialaukaukset ja juhlallinen lipunnosto, Linnasaari kello 9.15

Seppeleenlasku, Oulun hautausmaa kello 10

Jumalanpalvelus, Oulun tuomiokirkko kello 12

Paraatikatselmus, Raatin stadion kello 13

Ohimarssi, Merikosken sillat kello 9–15

Toimintakenttä, Kauppatori kello 16

Oulun kaupungin itsenäisyyspäivän kansalaisjuha Oulun Musiikkikeskuksessa Madetojan salissa, kahvittelu alkaen kello 15

Lumo tuo valoa marraskuuhun

Valofestivaali Lumo valaisee tänä viikonloppuna jälleen Oulun keskustan. Luvassa on tuttuun tapaan monipuolinen parinkymmenen valoteoksen kokonaisuus, joka muodostaa reitin keskustan alueelta Hupisaarille.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

”Mennään hyväksi havaitulla sapluunalla niin, että ihmiset voivat rauhassa kierrellä Lumo-reitillä ja nauttia teoksista omaan tahtiinsa”, Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Halunen summaa festivaalin kulun.

Mukana on laajasti erityyppisiä ja erilaisen mittakaavan valoluomuksia. Tänä vuonna Lumossa nähdään myös erityinen poikkitaiteellinen teos, joka perustuu James Joycen Ulysses-kirjaan. Se on osa kansainvälistä Ulysses European Odyssey -projektia, jossa modernin kirjallisuuden klassikosta toteutetaan ympäri Eurooppaa aina yksi luku vuosien 2022–2024 aikana.

Lumossa päästään kokemaan tulkinta Ulysseksen luvusta 15 eli Nighttown-niminen teos. Sen toteuttaa tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula työryhmänsä kanssa Taidetalo Kulttuuripankin tiloissa.

”Siitä tulee erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa yhdistetään monia erilaisia taiteenaloja. Valaistus on siinä tietysti tärkeässä roolissa, mutta mukana on myös sirkusta, tans-

sia ja monenlaista visuaalista koettavaa”, Halunen kuvailee.

Poikkeuksellisesti paikka Nighttowniin on pitänyt varata etukäteen Lumon tapahtumasivuilta. Osana Ulysses European Odyssey -projektia Lumossa nähdään myös mini-symposium nimeltään Pehmentämö Lounge, jossa keskiössä ovat mielenterveyskuntoutujien tarinat ja heille hyvää mieltä tuovat asiat. Mielen hyvinvointi onkin Lumon tämän vuoden teema, Halunen sanoo.

”Festivaalikävijät voivat inspiroitua loungen tarinoista ja kertoa omia näkemyksiään ja kysymyksiään mielen hyvinvointiin liittyen.”

Myös esimerkiksi Oulun tuomiokirkon pinta on viikonloppuna valotaiteen vaikuttava näyttämö, kun videotaiteilija Janne Ahola loihtii videomäppäys-tekniikkallaan jatkoa vuoden 2021 Matkustaja-teokselleen.

Lumo-festivaali järjestetään perjantaista sunnuntaihin 17.–19. marraskuuta kello 16–22. Lue lisää: lumo.ouka.fi

Tierna-aika luo joulun tunnelmaa

Tunnelmallinen Tiernatori palaa jälleen, mutta uudistettuna. Punaiset myyntimökit sijaitsevat tänä vuonna Kauppurienaukiolla, kun taas Rotuaarin aukiolle rakentuu Joulumetsä.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

KUVA SANNA KROOK

Aiemmasta poiketen Tiernatorin tuotemyynti sijoittuu kokonaisuudessaan Kauppurienkadulle kauppakeskus Valkean eteen yhteistyössä Kädentaitajien lahjapajan kanssa. Valikoimassa on tarjolla tuttuun tapaan laadukkaita lahjatuotteita, käsitöitä sekä ruokatuotteita.

Tiernatorin Joulumetsässä voi aistia joulun rauhaista tunnelmaa kaupungin keskeisimmällä aukiolla, kuusimetsän siimeksessä. Aina silloin tällöin tarjolla on myös lämmintä glögiä ja makkaranpaistoa.

Taito Shop Oulu tuo joulumyymälän Kirkkokadulle Joulumetsän kainaloon. Valikoimissa on paikallisten yritysten parhaimmistoa ja käsityön harrastajille innostavia tarvikepaketteja. Siellä voi aistia aidon suomalaisen joulun tunnelmaa.

Oulun

tierna-aika

7.–22.12.

Tiernatori, Kauppurienaukio

Kädentaitajien lahjapaja, Isokatu

5.–26.12.

Tiernatorin Joulumetsä, Rotuaari

5.12 alkaen

Taito Shopin joulumyymälä, Kirkkokatu

Tarkemmat tierna-ajan tapahtumat: tapahtumat.munoulu.fi

Pyörätuolikelaaja Tuomo Himanka harjoittelee Ouluhallissa säännöllisesti. Hän on tyytyväinen hallin esteettömyyteen, mutta yleisesti hänestä on tärkeää, että esteettömyyden eteen tehdään jatkuvasti töitä ja mietitään uusia ratkaisuja. ”Esteettömyystyö on sellaista, ettei se ikinä lopu tai tule valmiiksi”, hän toteaa. Oulun Pyrintöä edustavan paraurheilijan tähtäimessä on nousta kahden vuoden aikajänteellä takaisin arvokisaurheilijaksi. Tavoitteessa auttaa uusi kelaustuoli, joka on vastikään laitettu tilaukseen.

Esteettömämpää elämää

Monille meistä kulkeminen ja osallistuminen ovat yksinkertaisia arkisia toimintoja. Emme aina tule huomanneeksi esteitä, joita joku toinen kohtaa. Esteettömyys koskee kuitenkin jokaista – jos ei läpi elämän, niin jossakin kohtaa.

TEKSTI PETRA SILVENNOINEN KUVA JUUSO HAARALA

Muutama vuosi sitten Oulun Tilapalvelut sai vammaisjärjestöiltä palautetta, että kaupungin kiinteistöjen esteettömyysratkaisut eivät olleet riittävän hyviä. Palautteen myötä Tilapalveluissa ryhdyttiin opiskelemaan ja edistämään esteettömyyttä suunnitelmallisesti.

”Työtä on nyt tehty pari vuotta ja parannuksia on jo saatu aikaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ja työ on jatkuvaa kehittämistä”, hankepäällikkö Sanna Pääkkönen Oulun Tilapalveluista sanoo.

Pääkkönen huomauttaa, että laaja-alainen esteettömyyden huomioiminen tuottaa parempaa ympäristöä kaikille ja mahdollistaa ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen vapaa-ajan harrastuksiin, opiskeluun tai työelämään. Esteettömyys takaa itsenäisen elämän ja osallisuuden yhteisöissä. Se myös mahdollistaa liikkumisen ja asioimisen eri paikoissa.

Esteettömyydestä hyötyy jokainen

Sanna Pääkkösen mukaan esteettömyyttä on hyvä arvioida liikuntarajoitteiden lisäksi muistakin näkökulmista, kuten aistirajoitteiden, eri kulttuurien, muunsukupuolisuuden, havaintokyvyn tai eripituisten henkilöiden kannalta. Hän toteaa, että esteettömyyden huomioiminen ei ole kallista, kun se tehdään suunnitteluvaiheessa ja asiantuntemukseen perustuen.

”Jokainen hyötyy esteettömästä ympäristöstä: pienet lapset, lastenvaunujen kanssa kulkevat, töissään rullakkoja, siivousvälineitä tai muita rullilla liikkuvia asioita siirtelevät, aktiiviset ikääntyvät ihmiset. Tulevaisuudessa esteettömyys mahdollistaa myös siivous- ja logistiikkarobotiikan käyttöönottoa.”

Tilapalvelut parantaa esteettömyyttä kaupungin kohteisiin kohde kerrallaan. Useimmiten parannuksia tehdään peruskorjausten yhteydessä. Keskeisimpiin rakennuksiin toteutetaan toimia ajoittain myös erillisinä projekteina, joista Pääkkönen mainitsee esimerkkitavoitteena suurimpien kulttuurilaitosten esteettömyyden parantamisen jo ennen kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.

”Usein esteettömyys paranee vaikkapa vain toimintatavan muutoksen, opastuksen parantamisen, käsijohteen lisäyksen tai muun pienehkön toimenpiteen avulla. Tapauskohtaisesti mietitään oikeat ratkaisut ja pyrimme aina huomioimaan sekä asiakkaat että työntekijät.”

Toimiva arki kaikille

Tilapalvelut on jo toteuttanut esteettömyyttä parantavia toimia ja niitä on tekeillä tälläkin hetkellä. Moni suunnitelma on kuitenkin vasta vireillä. Työ on pitkäjänteistä, eikä kaikkea saa valmiiksi heti vaikka tahtoisi. Pääkkösen mielestä kenenkään ei pitäisi joutua vaihtamaan koulua, päiväkotia, työpaikkaa tai harrastusta siksi, että rakennus estää toimimisen. Hän kertoo keinoista, joilla esteettömyyttä vähitellen parannetaan:

”Esteettömyyttä voidaan helpottaa esimerkiksi äänimajakoilla, induktiosilmukoilla tai lisäämällä katsomopaikkoja pyörätuolia käyttäville. Paikkoja on jo lisätty Oulun teatterissa, Hupisaarten kesäteatterissa ja Pohjankartanon salissa. Myös selkeä opastus ja esiintyjätilojen esteettömyyden parantaminen ovat mahdollisia keinoja. Lisäksi esteettömät wc:t sekä puku- ja pesutilat tai vaikkapa uimahallisaunojen pyörätuolitilat ovat keinoja, joita voidaan hyödyntää kohdekohtaisesti.”

Tilapalvelut suunnittelee ja toteuttaa esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä myös kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin sekä henkilökunnan tiloihin. Toimenpiteissä huomiota kiinnitetään esimerkiksi kulkemiseen, tilojen toimintoihin ja piha-alueisiin.

Yhteistyöllä hyödyllisiä tuloksia

Tilapalvelut tekee aktiivista yhteistyötä Oulun kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Pääkkönen kertoo, että neuvostolta kysytään neuvoja ja heidän kanssaan keskustellaan ratkaisuista.

Esimerkiksi pääkirjaston perusparannuksen yhteydessä tullaan kokeilemaan neuvoston kannustamana ”hiljaista” äänimajakkaa, joka aktivoituu bluetooth-yhteydellä, antaa merkin pääoven sijainnista sekä kertoo

kohteen osoitteen ja kuvailee pääkulkureitit. Majakka pääsee testiin, kun pääkirjasto aukeaa loppuvuodesta 2025.

Tilapalvelut hyödyntää esteettömyystyössä myös asiantuntijoiden esteettömyyskartoituksia, käyttäjäkyselyitä ja esteettömyyskoordinaattorin tukea. Näin tehdään tällä hetkellä uuden museo- ja tiedekeskuksen suunnitteluprosessissa.

Rakenteilla olevan Tuiran monitoimitalon suunnittelua ja käyttöä ohjaa muun muassa kulttuurisensitiivisyys, yhdenvertaisuus ja esteettömyys. Pääkkösen mukaan erityispiirre on ollut juuri rikas monikulttuurisuus, mikä on esteettömyyden ja saavutettavuuden vuoksi huomioitu opasteissa, joissa käytetään suomea, englantia ja kuvasymboleja. Monitoimitalon arvioidaan valmistuvan kesällä 2025.

Ouluhallin esteettömyyteen on panostettu jo useilla tavoilla, kuten pistekirjoituksella varustetuilla opastauluilla. Näkövammaisten kulkemista helpottavat myös lattian koho-opasteet ja -kartat. Pääkkönen nostaa Ouluhallin esteettömyystoimista esiin myös äänimajakat, esteettömät puku- ja pesutilat sekä kuntoilulaitteet.

”Ilahduttavaa oli kuulla, että Suomen Kuurosokeat ry on pannut merkille Ouluhallin olosuhteet ja harkitsee mahdollisuutta järjestää seuraava liikuntaleiri Oulussa ja juuri Ouluhallissa.”

Tilapalvelut vaikuttaa kaupungin omistamien rakennusten ja niiden tonttien esteettömyyteen. Sanna Pääkkönen kertoo, että yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on vastikään aloittanut esteettömyysasiantuntija. Hän uskoo, että sen myötä myös yleisten katu- ja puistoalueiden esteettömyys tulee paranemaan.

Paraurheilija tyytyväinen Ouluhallin esteettömyyteen Pyörätuolikelaaja Tuomo Himanka asioi Ouluhallissa viikoittain. Hallin esteettömyys on toiminut hänen tarpeisiinsa hyvin. Positiivisena asiana hän mainitsee toimivan invapysäköinnin: paikkoja on tarpeeksi ja ne ovat lähellä pääsisäänkäyntejä. Myös tilavat inva-wc:t saavat kiitosta.

Himanka harjoittelee Ouluhallin ”vanhalla puolella”. Siellä on pyörätuolikelaukseen sopiva 300 metrin juoksusuora. Kehitysehdotuksia kysyttäessä hän nostaa esiin käytävätiloista kupolihalliin vievät liukuovet. Ne on rakennettu Ouluhallin remontin yhteydessä.

”Liukuovet eivät ole käytössä, koska ne eivät toimi automaattisesti. Ne pitäisi laittaa kuntoon. Olisi tarkoitus, että ovet toimivat automaattisesti ja tukevat esteettömyyttä.”

Himanka toteaa, että vaikka ovet eivät ole yleisessä käytössä, niistä voi kulkea. Ovet pitää kuitenkin avata käsivoimin.

”Minulle se ei ole isokaan haaste ja jaksan ne vetäistä auki. Mutta jos ajattelee vaikeamman toimintarajoitteen omaavaa, se voi olla ainakin hidaste.”

Himanka sanoo, että esteettömyystyö on yleisesti sellaista, ettei se ikinä lopu tai tule valmiiksi: työtä pitää tehdä jatkuvasti, kartoittaa tilannetta ja miettiä uusia ratkaisuja.

”On tärkeää, että asiat on esillä ja niistä puhutaan, jolloin ne tulevat niin sanotusti silmille ja niitä on helpompi kehittää.”

Vammaisneuvosto vaikuttaa vahvasti

TEKSTI SIRPA TARKKINEN, PETRA SILVENNOINEN

Vammaisneuvoston perustehtävä on ohjata kaupunkiorganisaatiota huomioimaan kaikessa toiminnassa ihmiset, joiden toimintakyky ei ole sataprosenttinen. Lausunnot esteettömyydestä esimerkiksi kilpailutuksiin sekä esitykset ja aloitteet ovat tärkeä osa neuvoston työtä.

Oulussa julkisen rakennuksen rakennuslupa edellyttää vammaisneuvostolta puoltavaa lausuntoa. Kohteen arkkitehti tai suunnittelija käy neuvoston kanssa yksityiskohtaisesti kohdetta läpi ja esittelee esteettömyyssuunnitelman.

Vammaisneuvosto on pakollinen kaikissa kunnissa. Myös YK:n vammaisten oikeuksien julistuksessa edellytetään, että vammaiset huomioidaan kaikissa heihin liittyvissä asioissa. Oulun vammaisneuvostossa toimii vammaisten lisäksi omaisia ja kaupungin toimihenkilöitä, yhteensä 13 jäsentä. Neuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa ja työvaliokunta kokoontuu aina ennen varsinaista kokousta. Kaupunginhallituksen neuvosto tapaa kahdesti vuodessa.

Luonto kaikkien saavutettavissa

TEKSTI PETRA SILVENNOINEN | KUVA SANNA KROOK

Ympäristöohjelma 2026 on yksi Oulun kaupunkistrategian toteuttamisohjelmista. Ohjelman tavoitteena on ympäristön hyvän tilan säilyttäminen ja elinvoimaisuuden tukeminen. Ympäristöohjelma laadittiin vuonna 2019, väliarvioitiin viime keväänä ja kesällä kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn version.

Ympäristöohjelmassa on neljä painopistettä, joista yksi on ”Luonto on voimavaramme”. Painopisteen tavoitteena on, että luonto on kaikkien saavutettavissa. Tavoitteeseen pyritään erilaisin toimenpitein. Viher- ja lähivirkistysalueita sekä vesistöjen virkistyskäyttöä kehitetään. Ulkoilureitistöjen saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla kohennetaan. Viherverkostojen kattavuutta vahvistetaan ja luontoyhteys turvataan rakennetun ympäristön suunnittelussa. Lisäksi huolehditaan esteettömien reittien riittävyydestä.

Metsätalousinsinööri Petri Korpela Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista kertoo, että Koitelin Sahasaaressa pitkospuureittiä uusitaan parhaillaan esteettömäksi. Työ valmistuu vuoden 2024 aikana. Osa Koitelin reitistöstä siltoineen on sopinut nykyiselläänkin lastenvaunuille ja saattajan kanssa pyörätuolilla kulkeville, mutta pitkospuut eivät ole olleet täysin esteettömiä. Uudistuksen myötä tilanne tulee parantumaan.

Ulkoilumahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina

Luonto tarjoaa Oulussa erinomaiset edellytykset virkistyskäyttöön. Mahdollisuuksia on lisätty rakentamalla erillisiä rakenteita, kuten luontopolkuja, nuotiopaikkoja, lintutorneja ja pysäköintipaikkoja.

Luontoon pääsee myös talvella. Kaupunki ylläpitää kolmea talviulkoilureittiä, jotka sijaitsevat Kaakkurin liikuntamaassa, Hietasaaressa ja Meri-Toppilassa. Reitit pidetään auki talvikaudella lanaamalla ne viikoittain. Opaskyltit ohjaavat reitistöllä kulkua. Kaakkurin reitti on tarkoitettu talviseen maastopyöräilyyn, Hietasaaren ja Toppilan talviulkoilureitit ovat sekä kävelijöille että pyöräilijöille.

Lue lisää ympäristöstä, luonnosta ja reiteistä: ouka.fi/ymparisto

Lauluryhmä tuo voimaa arkeen

Oulun seudun muistiyhdistyksessä on toiminut yli kymmenen vuoden ajan Laula kanssain -yhteislauluryhmä, joka on suunnattu muistisairaille ja heidän omaisilleen. Ohjaaja, toimintaterapeutti Maaret Meriläinen on vuosien aikana nähnyt musiikin terveysvaikutukset ja kuinka harrastus lisää ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

TEKSTI & KUVA HENNA SAARENKETO

On maanantai ja jokaviikkoisten yhteislaulujen aika. Muistiyhdistyksen tiloihin on saapunut runsas joukko osallistujia, joista osa on kulkenut harrastuksessa jo kymmenisen vuotta, osa aloittanut tänä syksynä ja muut kaikkea siltä väliltä. Oli konkari tai uusi tuttavuus, jokainen toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.

Ryhmän ohjaaja Maaret Meriläinen on heijastanut seinälle päivän teeman, joka on Ikivihreät iskelmät.

”Kokoan laulut yleensä jonkin teeman ympärille. Niitä on kertynyt kaikkiaan varmaan yli 40 erilaista. Ollaan laulettu esimerkiksi rakkaudesta, illoista, menetyksistä, luonnosta ja eläimistä”, Meriläinen kertoo.

”Kestosuosikkeja ovat kouluajoilta tutut kansanlaulut sekä tanssilavoilta mieleen jääneet iskelmät.”

Turvallisessa ilmapiirissä

Lauluryhmä on avoin kaikille muistisairaille ja heidän läheisilleen. Laulutaidolla tai musiikillisella osaamisella ei ole väliä, vaan tärkeintä on kokoontua yhteen mieluisan tekemisen äärelle. Osallistujat kertovat, että ryhmässä vallitsee turvallinen ja rento ilmapiiri.

”Täällä ei koskaan ahdista. Saa laulaa, kohdata kaltaisiaan ja kokea yhteenkuuluvuutta. Se antaa voimaa arkeen”, kertoo Risto Airaksinen

”Tärkein syy miksi minä käyn, on se, että täällä on niin mahtava ja hirviän mukava vetäjä”, Seppo Mattila lisää kirvoittaen osallistujissa spontaanit aplodit.

Ohjaaja Meriläisen mukaan ilmapiiriin vaikuttaa vahvasti se, että jokainen saa olla oma itsensä ja sitä kautta tuntea olonsa turvalliseksi.

”Olen todistanut monet kerrat, että ihminen saattaa tulla tänne aluksi hyvin yksinäisen oloisena ja ahdistuneenakin. Muutaman kerran jälkeen

sisällä syttyy ikään kuin lamppu, joka vapauttaa ihmisen omista rajoituksista ja ajatuksista siitä, ettei osaa laulaa. Ja sitten mennäänkin täysin palkein”, Meriläinen sanoo hymyillen.

Musiikin laajat mahdollisuudet Oulun seudun muistiyhdistykseksellä on ollut myös muuta musiikkitoimintaa. Erilaiset projektikuorot ovat muun muassa luoneet itse musiikkia sekä äänittäneet cd-levyn. Yhdistyksen YouTube-kanavalta OsmyTV:stä löytyy valmiita tekstitettyjä musiikkituokioita, joita voi katsella kotona tai hoivayksiköissä.

Meriläinen toivoo, että kaikilla muistisairailla olisi mahdollisuus nauttia musiikin hyvinvointivaikutuksista. Tätä tavoitetta edistääkseen hän järjestää koulutuspäiviä vanhustyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Moni ei koe voivansa käyttää musiikkia työssään, koska ei ole tarpeeksi musikaalinen.

”Haluan tarjota erilaisia tapoja, joita ihan jokainen voi käyttöön matalalla kynnyksellä. Ehkä musiikin hyödyntäminen siitä pikkuhiljaa laajenee.”

Lisätietoa Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnasta löytyy osoitteesta osmy.fi

Hyvää mieltä Auttavasta yhteisöstä

Itse kukin tarvitsee joskus apua arjen askareissa, kuten kauppa-asioissa. Auttava yhteisö -hankkeessa naapurustot tekevät asioita yhdessä, ottavat toiset huomioon ja auttavat toisiaan. Oulun seudun omaishoitajat ry kannustaa liittymään Auttava yhteisö -hankkeeseen. Omaishoitajat ovat usein niitä, jotka hyötyisivät naapuriavusta tai voisivat itse saada arkeensa jotain uutta olemalla naapuriapuna.

Naapuri voisi auttaa omaishoitajaa esimerkiksi käymällä kaupassa tai olemalla hetkisen hoidettavan läheisen seurassa.

Lisätietoja voi lukea osoitteesta ouka.fi/oulu/auttavayhteiso

Rohkeutta ja elämyksiä Taideklubeilta

Ikäihmisten Taideklubit ovat tarjonneet tänä syksynä mukavia yhteisiä hetkiä kulttuurin parissa. Klubit ovat osa Oulun etsivää kulttuurista vanhustyötä.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA KIMMO HIRVENMÄKI

Klubien tarkoituksena on vahvistaa yli 65-vuotiaiden taidesuhdetta ja edistää heidän kulttuurihyvinvointiaan. Ne on suunnattu elämän muutoskohdissa oleville oululaisille eli esimerkiksi henkilöille, jotka ovat jääneet juuri eläkkeelle, muuttaneet Ouluun toiselta paikkakunnalta tai aloittaneet omaishoitajina.

Seitsemän ikäihmisten Taideklubia on järjestetty kuluvana vuonna Oulun teatterilla, Haukiputaalla, Kiimingissä, Rajakylässä, Höyhtyällä ja Tuirassa. Kokoontumisissa osallistujat tutustuvat ryhmänä taiteen tekemiseen ammattitaiteilijoiden ja taidepedagogien kanssa. Klubeihin kuuluu pienimuotoinen yhteinen taideprojekti.

”Klubeilla pohditaan omaa elämää ja sen muutoskohtia sekä taidetta ja kokeillaan sen tekemistä. Jotkut ryhmät ovat halunneet lähteä katsomaan vaikka teatteria, toiset taas ovat valokuvanneet tai kirjoittaneet runoja”, Oulun ikäihmisten kulttuurikoordinaattori Heidi Jäärni kertoo.

Oma ääni kuuluviin

Haukiputaan ikäihmisten Taideklubilla tärkeäksi teemaksi nousi paikallisuus, jota käsiteltiin

lempimuistoja ja -paikkoja esitelleen valokuvaprojektin avulla. Klubia vetivät teatteritaiteilijat Kimmo ja Tatja Hirvenmäki Kulttuuriosuuskunta Ilmeeltä.

”Moni osallistuja on ollut kauhean kiitollinen siitä, että tällaisia järjestetään ja että löytyy mukava yhteinen porukka ja uusi mielenkiintoinen asia. On ollut hienoa nähdä, miten oma ääni saadaan tällä tavoin kuuluviin ja rohkeus lisääntyy”, myös Taideklubi-toiminnan tuottajana toimiva Kimmo Hirvenmäki sanoo.

Taideklubit ovat saaneet osanottajilta paljon hyvää palautetta. Heidi Jäärni toivoo, että mukavat kokemukset innostavat jatkamaan kulttuurin parissa myös Taideklubien jälkeen.

”Kulttuurihyvinvoinnin vaikutukset toteutuvat silloin, kun mennään jatkossakin mukaan erilaiseen toimintaan ja löydetään palveluja ja asioita, jotka kiinnostavat.”

Taideklubi-toimintamallia kehitetään saadun palautteen perusteella. Toimintamallista ollaan kiinnostuttu myös muissa kunnissa, ja se julkaistaan vapaaseen käyttöön Innokylään vuoden lopussa. Oulussa seuraavat ikäihmisten Taideklubit järjestetään vuoden 2024 aikana.

Kulttuuria!-esitteestä ikäihmisten kulttuuritärpit

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

Syksyn uusi Kulttuuria!-kausiesite on ilmestynyt. Esitteestä löytyvät tuoreet vinkit Oulun kaupungin kulttuuritarjonnasta ikäihmisille. Mukana on esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian ohjelmatärppejä sekä tietoa muusta paikallisesta kulttuuriannista.

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä esite on tulostettavissa netistä kulttuuritalo Valveen sivuilta, minkä lisäksi se on jaossa paikallisissa ikäneuvoloissa, kirjastoissa sekä erilaisissa ikäihmisten kohtaamispaikoissa.

Mukaan kulttuurikummiksi

Paikallisten ikäihmisten kulttuurihyvinvointia edistää myös Kulttuurikummit-toiminta, johon toivotaan mukaan uusia vapaaehtoisia. Kult-

tuurikummi voi olla kulttuurin harrastaja tai ammattilainen, yksittäinen toimija, koulu tai yhdistys. Tarkoituksena on viedä kulttuurielämyksiä palvelukoteihin vaikkapa musiikkiesityksen tai tarinatuokioiden muodossa.

”Jos tekee työkseen tai harrastaa kulttuuria ja tahtoisi ilahduttaa ikäihmisiä, tämä on hyvä vapaaehtoistoiminnan muoto. Kyse voi olla ihan pienimuotoisesta tai sitten pitkäkestoisemmasta säännöllisestä toiminnasta”, Oulun ikäihmisten kulttuurikoordinaattori Heidi Jäärni summaa.

Kulttuuria!-esite sekä tietoa

Kulttuurikummit-toiminnasta löytyy täältä: kulttuurivalve.fi/ikaihmiset

Onni-palvelu-

liikenteeseen uusia linjoja

Oulun kaupungin Onni-palveluliikenteessä on aloittanut tänä syksynä neljä uutta linjaa. Liikennöintiaika on pidentynyt arki-iltoina ja ulottuu nykyisin myös lauantaille.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

Liikennöintiä lisättiin, koska aiempi kapasiteetti ei riittänyt palvelemaan kasvaneita asiakasmääriä, Onni-palveluliikenteen palveluesimies Tarja Mikkola kertoo.

”Oulussa oli vuoden 2021 alussa lähes 35 000 yli 65-vuotiasta ja määrä kasvaa. Olemme ottaneet sen huomioon Onni-liikenteen suunnittelussa. Huomioimme myös, missä kaupunginosissa heitä asuu eniten ja mitkä ovat heidän liikkumisensa tarpeet.”

Uudet linjat ovat arkisin ajavat 11, 12, 13 sekä lauantaina ajava 14L. Kaikkien palveluliikenteen linjojen kyydit tilataan keskitetysti samasta puhelinnumerosta. Onnin asiakaspalvelusta tilataan myös aikaisemmin suoraan kuljettajalta tilatut Kiimingin ja Ylikiimingin linjojen kyydit.

Onni-palveluliikenne on taksin ja joukkoliikenteen välimuoto. Linjoille on julkaistu aikataulu ja kuvattu reittialue, mutta linjat liikennöivät reiteillään vain tilauksesta. Palvelu on tarkoitettu ikääntyneille ja huonosti liikkuville matkustajille. Autoissa on erikorkuisia istuimia sekä tilaa rollaattoreille ja pyörätuoleille. Onni toimii Oulun kaupungissa kattaen myös kauemmat kaupunginosat Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon, Ylikiimingin ja Yli-Iin.

Palveluliikenteen tarkemmat tiedot ja aikataulut löytyvät osoitteesta ouka.fi/onni. Onnipalveluliikenteen painettuja esitteitä on tulossa syksyn aikana jakoon Aino-neuvontaan, Onni-palveluliikenteen autoihin ja Oulu10-palvelupisteisiin. Tarvittaessa Oulu10-palvelupiste tulostaa esitteen maksutta.

UUDET

ONNI-LINJAT

Ma–pe

Linja 11: Kaakkuri-Maikkula-OYSVärttö-Keskusta-Limingantulli

Linja 12: Herukka-Ritaharju-Linnanmaa-Puolivälinkangas-TuiraKeskusta-OYS

Linja 13: Toppilansaari-TuiraKeskusta-OYS-Limingantulli-Kaukovainio

La kello 9–16

Linja 14L: Tuira-Keskusta- Limingantulli-Caritas-Raksila-Kaukovainio

Onni-palveluliikenteen tilausnumero 08 5584 4015

Asiakaspalvelu avoinna ma-pe kello 7–17 ja la kello 8–16 (kesällä 1.6.–31.8. ma-pe kello 7–16)

Oululaisia nuoria varten

Tietopalveluohjaajat Tuula Enbuska (oikealla) ja Liisa Kurtti auttavat nuoria ja heidän läheisiään monissa kysymyksissä, joita nuoren elämään liittyy. Apua saa niin kasvotusten, verkossa kuin anonyymisti. Neuvonta ja ohjaus on aina yksilöllistä ja kunkin nuoren elämäntilanteeseen parhaiten sopivaa.

Byströmin Ohjaamon nuorten tieto- ja neuvontatyö täytti alkusyksystä 30 vuotta. Tuo aika on pitänyt sisällään moninaisia tiedontarpeita ja vaihtelevia aikoja. Oulussa nuorten tieto- ja neuvontapalvelua kehitetään säännöllisesti, jotta tarpeisiin osataan vastata vauhdilla muuttuvassa ajassa.

TEKSTI TUULA ENBUSKA, PETRA SILVENNOINEN KUVA JUUSO HAARALA

Tieto- ja neuvontapalvelussa palvellaan alle 30-vuotiaita oululaisia nuoria, heidän vanhempiaan ja muita läheisiä sekä nuorten parissa työskenteleviä kaikissa elämään liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on osa Byströmin Ohjaamoa. ”Vaikka nuorten tiedontarpeiden aiheet, kuten asuminen, koulutus ja vapaa-aika, ovat pysyneet samoina vuosikymmeniä, tieto muuttuu ajassa. Samoin kanavat, joita pitkin tieto on kaikkien nuorten saavutettavissa. Meiltä nuoret, nuorten läheiset ja nuorten kanssa töitä tekevät ammattilaiset saavat aina ajantasaista, ammatillista ja monikanavaista tietoa, neuvontaa ja ohjausta”, tietopalveluohjaaja Tuula Enbuska sanoo.

Tieto- ja neuvontapalvelussa voi halutessaan asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Ohjaus perustuu aina asiakkaan omiin tarpeisiin ja toiveisiin. Neuvoa voi kysyä paikan päällä, puhelimitse ja sähköpostilla. Kysymyksiä voi lähettää myös Nuorten Oulun Pulmakulmassa tai esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tietopalveluohjaajat vastaavat myös Byströmin Ohjaamon yleisestä asiakasvastaanotosta.

Nuorten tieto- ja neuvontatyöllä tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia. Se on erityisen tärkeää ajassa, jota elämme.

”Tiedon rooli ja merkitys ovat kasvaneet. Jotta voimme osallistua, olla toimijoita ja tehdä päätöksiä, tarvitsemme valtavasti tietoa. Tietoa on loputtomasti tarjolla eri lähteissä, mutta navigointi tietotulvassa ja palveluviidakossa asettaa haasteita”, tietopalveluohjaaja Enbuska sanoo.

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelusta nuori saa omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeisiinsa vastaavaa yksilöllistä tietoa, neuvontaa ja ohjausta.

”Näin vahvistetaan nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, elämänhallintaa, itsenäistymistä ja toimijuutta omassa elämässä.”

Palvelusta saa tietoa muun muassa harrastuksista, tapahtumista, opiskelusta, terveyspalveluista, matkailusta, ulkomailla työskentelystä ja opiskelusta, asumisesta, työllisyydestä, raha-asioista ja paljon muusta. Omatoimiseen tiedonhankintaan on tarjolla esitteitä, lehtiä ja useita tietokoneita.

Pitkä historia kantaa

Oululaisen nuorten tieto- ja neuvontatyön juuret ovat kansainvälisessä nuorisovuodessa 1985. Tuolloin Oulussa käynnistyi nuorisotiedotustoiminta nuorisokahvilan yhteyteen. Alkuvuosien

toiminta oli suppeaa. Nuorisotiedotuspiste Nappi avattiin Oulun keskustaan syyskuussa 1993, ja lähes 30 vuotta myöhemmin, viime elokuussa, juhlistettiin pyöreitä vuosia Byströmin Ohjaamon sisäpihalla ja Nuorten Bysiksellä.

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu on vuosien varrella tunnettu useilla nimillä, kuten Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappina. Nuorten tieto- ja neuvontatyön asiakkaina on vuosittain ollut keskimäärin 4 600 asiakasta ja matkan varrella on ollut monia tärkeitä etappeja.

”Nappiin tuli helmikuussa 2000 nettihuone, jossa oli kuusi tietokonetta nuorten käytettävissä maksutta”, Tuula Enbuska kertoo.

”Ja vuosina 2001–2003 Neppi-hankkeen myötä avattiin alueelliset tieto- ja neuvontapisteet Kaijonharjuun ja Kaukovainiolle sekä käynnistettiin oma NettiNappi.fi-verkkopalvelu vuonna 2002.”

Enbuska kertoo, että Byströmin taloon Nappi muutti vuonna 2007 ja oli sen sykkivä sydän. Vuonna 2011 päivänvalon näki Byströmin nuorten palvelut, joka on vuodesta 2019 kantanut nimeä Byströmin Ohjaamo. Vuosikymmenten aikana tieto- ja neuvontapalvelun toimintaa on kehitetty useiden hankkeiden avulla. Yhtenä viimeisimpänä NettiNappi.fi-verkkopalvelu sulautui osaksi NuortenOulu.fi-verkkopalvelua vuonna 2021. Samalla luovuttiin myös Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi -nimestä.

Lisätietoja nuorten Oulusta: nuortenoulu.fi

Lintulammen koulussa opetusta pohjoissaameksi

Lintulammen koulussa käynnistyi laajamittainen pohjoissaamen opetus viime elokuussa. Toiminnan alkuvaiheessa pohjoissaamen oppilaat opiskelevat peruskoulun vuosiluokilla 1–2 ja ovat integroituna suomenkielisiin kotiluokkiin. Tänä syksynä pohjoissaamenkielisessä opetuksessa aloitti neljä 1. luokan ja kaksi 2. luokan oppilasta.

TEKSTI PETRA SILVENNOINEN, LINTULAMMEN KOULU | KUVA LINTULAMMEN KOULU

Pohjoissaamen opetuksessa olevat oppilaat opiskelevat vähintään neljäsosan opetuksesta pohjoissaamen kielellä. Koulupäivä ja arkiset tilanteet pitävät sisällään pohjoissaamea myös muilla oppitunneilla, koska opettaja Tuija Vaarala toimii Lintulammen koulun resurssiopettajana ja osallistuu oppilaiden tunneille käyttäen opetustilanteissa pohjoissaamea. Vaarala on innostunut alkaneesta toiminnasta ja toteaa lasten käyttävän kieltä jo hyvin arjen vaihtelevissa tilanteissa. Koulun rehtori Pauliina Kärki kertoo, että pohjoissaamea opiskelevien oppilaiden kotoa on saatu hyvää palautetta.

”Tyytyväisiä ollaan siihen, että pohjoissaamen kieltä käytetään aktiivisesti ja sujuvasti arjen koulutilanteissa. Tällä hetkellä pohjoissaameksi opiskellaan ympäristöoppia, kuvaamataitoa, käsityötä ja matematiikkaa. Lisäksi laajamittaisen opetuksen oppilaat opiskelevat kaksi tuntia viikossa pohjoissaamen kieltä.”

Kärki kiittelee Tuija-opettajaa ja muuta henkilökuntaa koulussa hyvin käynnistyneestä toiminnasta.

Pohjoissaamen laajamittaiseen opetukseen voivat hakea pohjoissaamea puhuvat tai pohjoissaamelaisten sukujuurien omaavat oppilaat sekä oppilaat, joilla on pohjoissaamelainen kielipesätausta päiväkodista ja esikoulusta.

Oulussa on jo vuosien ajan tarjottu pohjoissaamenkielistä kielipesätoimintaa sekä esiopetusta Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa. Nyt oppilailla on mahdollisuus saada jatkumo pohjoissaamenkieliselle opiskelulleen myös vuosiluokkien 1–6 aikana.

Tällä palstalla katsomme tuttuja oululaisjuttuja sellaisesta näkökulmasta, jota et ehkä ole aiemmin tullut huomanneeksi.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN KUVA OULUN ENERGIA

Patosillan kupeessa Lasaretinsaaressa, Hotelli Lasaretin takana, sijaitsee koppi, jonka kylkeen on maalattu sininen vedenalainen maailma. Kyseessä on Merikosken kalatien kalojen tarkkailuhuone. Sen sisällä avautuu näkymä veden alle lohien ja muiden vaelluskalojen elämään akvaarioikkunan kautta.

Oulun Energian ylläpitämä Merikosken kalatie on Hupisaarten tunnettu ja pidetty maamerkki. Tarkkailuhuone rakennettiin samaan aikaan kalatien kanssa 20 vuotta sitten, ja sitä pidetään auki sovittuina ajankohtina, Oulun Energian viestintäpäällikkö Suvi Määttä-Vilokkinen kertoo.

”Tarkkailuhuonetta pidetään avoinna yleensä noin kuutena päivänä elo-syyskuun aikana. Haluamme, että ihmisillä on mahdollisuus nähdä mahdollisimman paljon kaloja. Loppukesä on kokemustemme mukaan paras aika pitää tarkkailuhuonetta avoinna, koska silloin kaloilla on paras nousukausi.”

Oulun Energialla myös seurataan kalojen nousua aktiivisesti: mikäli kaloja nousee jonakin aikana poikkeuksellisen paljon, tarkkailuhuone pyritään avaamaan nopeallakin ilmoitusajalla. Tarkkailuhuoneen esittelijänä toimii yleensä aina kalabiologi, jolla on osaamista ja kokemusta kertoa kalojen elämästä vierailijoille.

Kuluneena kesänä juhlittiin Merikosken kalatien ja samalla tarkkailuhuoneen pyöreitä vuosia. Oulun Energia järjesti elokuun lopulla Kalatie 20 vuotta -näyttelyn, jonka yhteydessä oli mahdollista tutustua tarkkailuhuoneeseen. Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa nähtiin tarkkailuhuoneen kävijäennätys, kun yhden päivän aikana siellä vieraili 500 kävijää ja koko viikonloppuna 1 000 kävijää.

Merikosken kalatie avautuu jälleen ensi kesänä.

Kun yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kehitetään kulttuurityössä laajaalaisesti, se jää osaksi arkipäiväistä toimintaa, Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen uskoo.

Rohkeasti kohti yhden-

vertaista kulttuuritoimintaa

Kulttuuri-ilmastonmuutos ei synny hetkessä, vaan yhdenvertaisuuden lisäämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Tätä on edistämässä PohjoisPohjanmaalla ja Kainuussa Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke osana Oulun tulevaa kulttuuripääkaupunkivuotta.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA HARRI TARVAINEN

Hankkeen tarkoituksena on lisätä kulttuuripalveluiden ja kulttuuritoiminnan yhdenvertaisuutta sekä lisätä näin moninaista ja moniäänistä kulttuuria ja taidetta, projektipäällikkö Anna Litewka-Anttolainen kertoo. Sen puitteissa järjestetään esimerkiksi koulutuksia ja työpajoja.

Yhdenvertainen kulttuuri tarkoittaa muun muassa sitä, että jokainen pääsee mukaan kult-

tuuritoimintaan esteettömästi ja voi tuntea itsensä tervetulleeksi, ilman pelkoa syrjinnästä.

Taiteen ja kulttuurin sisällöt ovat moninaisia ja vähemmistökulttuurit ovat edustettuina.

”Yhdenvertaisuustyö edellyttää erilaisten syrjivien rakenteiden tunnistamista sekä sitä, että niiden purkamiseksi kehitetään konkreettisia keinoja. Siihen taas tarvitaan osaamisen

Oulu2026-muraalin sijainnista äänestetään nyt

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA VILLE HONKONEN

Näyttävät muraalit tuovat esille Oulun kaupunginosien identiteettiä ja tarinoita osana Oulu2026-kulttuuriohjelmaa. Kohteet valitaan vuosittain kaikille avoimilla kaupunginosaäänestyksillä. Ensi vuonna toteutettavan muraalin sijaintia voi äänestää osoitteessa oulu2026.eu/upeart2024. Äänestys on käynnissä marraskuun loppuun saakka.

Ensimmäinen muraali syntyi vuonna 2022 Rajakylään, tänä vuonna oman seinämaalauksen sai yleisöäänestyksen perusteella Tuira. Ovensuussa-muraalin toteutti kanadalainen taiteilija Ilana Pichon, ja se valmistui syyskuussa osoitteeseen Valtatie 54. Taideteoksen värit ja abstraktit muodot ovat saaneet inspiraationsa Tuiran katukuvasta ja ympäristöstä.

Muraalit toteuttaa julkiseen taiteeseen keskittyvä Upeart, joka on mukana Oulu2026-kulttuuriohjelmassa Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -projektilla.

vahvistamista sekä moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvien arvojen rohkeaa esiintuomista”, Litewka-Anttolainen kuvailee.

Samalla hankkeessa tahdotaan varmistaa, että Oulu2026-kulttuuriohjelma ja sen tekijät edustavat monimuotoisuutta.

Turvalliset tilat kulttuurille

Käytännössä yhdenvertaisuustyö ja moninaisuuden edistyminen voivat koostua monenlaisista asioista. Hankkeen kartoitusvaiheessa kuultiin kuntien ja kolmannen sektorin kulttuuritoimijoita sekä vähemmistöjen edustajia, ja toimintaa on mietitty sen pohjalta.

Kuluvana syksynä kulttuuritoimijoille on järjestetty avoimia yhdenvertaisuuskoulutuksia, joissa on käsitelty esimerkiksi häirintäyhdyshenkilönä toimimista. Hankkeessa laaditaan myös turvallisemman ja rohkaisevan tilat periaatteet kaikille Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden kulttuuritapahtumille ja -toimijoille.

Olennainen osa hanketta ovat yhdenvertaisuutta edistävät pilotit ympäri Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. Esimerkiksi Oulussa toteutetaan romanikulttuurin edistämiseksi romanikahviloita yhdessä paikallisten romaniyhteisöjen kanssa.

Pitkäjänteinen työ kantaa

Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeen päätteeksi sen aikana opituista hyvistä käytänteistä ja toimintamalleista koostetaan opas kulttuurityöhön.

Anna Litewka-Anttolainen näkee hankkeen merkityksen vielä kulttuuripääkaupunkivuotta paljon suurempana kokonaisuutena. Huolella toteutetun kulttuuri-ilmastonmuutoksen vaikutukset kantavat parhaimmillaan pitkälle.

”Hanke on erittäin tärkeä kulttuuripääkaupungin kehittämisessä, mutta ei ainoastaan siinä. Uskon, että kun lähdemme kehittämään yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta jo nyt sekä luomme niitä varten työkaluja, se kaikki jää osaksi toimijoiden arkipäiväistä toimintaa.”

Yhdenvertainen Oulu2026 -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Tuiran muraali on syntynyt vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden kanssa. Teoksen valmistumista juhlistettiin kaikille avoimessa tilaisuudessa 22. syyskuuta musiikkiesitysten sekä mehu- ja pannaritarjoilun kera.

Asuntomessut 2025:

Oulun asuntomessualueelle toteutettavan taiteen tavoitteet ja toteutusperiaatteet on määritelty Hartaanselänrannan taideohjelmassa. Teosten tulisi olla taiteellisesti niin vakuuttavia, että ne säilyvät ajankohtaisina vuosikymmenten päähän.

Taideohjelma etsii vakuuttavaa taidetta

Hartaanselänrannan taideohjelma on ensimmäinen Oulussa aluerakentamiskohteeseen laadittu taideohjelma. Oulun kaupunki etsi alkusyksystä kolmea ammattitaiteilijaa tai työryhmää toteuttamaan taideteoksen kolmeen muuntamorakennukseen, jotka sijoittuvat Hietasaaren puolella olevalle Asuntomessualueelle.

TEKSTI MUN OULU, PETRA SILVENNOINEN, LAURA HEIKKINEN

Taidetta hankitaan Oulun Asuntomessualueelle sekä taiderahalla että prosenttitaideperiaatteella. Taideraha muodostuu Hartaanselänrannan tonttien rakentajilta kerättävästä osuudesta ja Oulun kaupungin osuudesta. Prosenttitaide, jota alueen rakennuttajat toteuttavat, on ollut mukana asuntomessualueen suunnittelussa alusta asti.

Asuntomessualueen muuntamorakennuksiin haettiin kolmiulotteisia tai reliefimäisiä teoksia tai toteutuksia, joihin voidaan yhdistää erilaisia tekniikoita ja materiaaleja ja jotka kestävät pohjoisen sääolosuhteita. Hakemuksia tuli 71 kappaletta.

Hartaanselänrannan taideohjelman ohjausryhmä valitsi muuntamotaideteoksen toteuttajaksi kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen. Myös kaksi muuta taiteilijaa on valittu, mutta tämänhetkisen maailmantilanteen vuoksi kahden muun työn toteutus ja rahoitus tarkastellaan erikseen.

Taideohjelmaa laatimassa ollut kuvataiteilija, taidekoordinaattori Moosa Myllykangas kertoo Schroderuksen olevan arvostettu ja taideohjelmaan hyvin sopiva kuvanveistäjä. Myllykangas on laatinut taideohjelman yhdessä taiteen ohjausryhmän kanssa.

Asuntomessualueelle tulevan ympäristötaideteoksen tekee Jenni Tieaho. Teoksessa on käytetty materiaalina muun muassa tervattua paanua.

Taiteella lisäarvoa ja elämyksiä Julkinen taide lisää elinympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Hartaanselänrannan taideohjelman tavoitteena on, että taideteoksista muodostuu maamerkkejä, jotka kulkevat mukana ihmisten elämänmatkalla.

Monipuolisen julkisen taiteen avulla Hartaanselänrannalle rakentuu laadukas ja elävä asuinalue sekä kiinnostavaa uutta kaupunkiympäristöä. Kriittisen maailmantilanteen takia taiteen toteuttamista on mietittävä tarkasti, mutta laadusta ei tingitä, Myllykangas painottaa.

Tutustu taideohjelmaan: ouka.fi/asuntomessut2025

Musiikkikeskus on kulttuurintäyteinen monitoimitalo

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

Oulun Musiikkikeskus toimii paikallisen kulttuurin keskuksena, joka tarjoaa monipuolisia elämyksiä kaiken ikäisille viihdekonserteista aina balettiesityksiin sekä kaupungin järjestämään ohjelmaan. Osana sen toimintaa on nykyisin myös peruskorjattu Pohjankartanon sali. Oulun Musiikkikeskuksen toimintaa johtaa Oulun kaupungin tapahtuma-aluepalvelut, joka vuokraa tiloja erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Lisäksi siellä pidetään kaupungin omia tilaisuuksia, kuten tuleva itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla, sekä muun muassa kongresseja. Se on myös Oulu Sinfonian harjoitus- ja konserttitalo. Oulun kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas luonnehtii Oulun Musiikkikeskuksen olevan kaupungin monitoimitalo, joka painottuu kuitenkin musiikkiin.

”Jos Musiikkikeskusta ajatellaan isompana yksikkönä, niin siihen kuuluu nyt isona salina Madetojan sali, Tulindbergin sali sekä uutena Pohjankartanon sali. Siinä on meillä hyvä kokonaisuus”, Leviäkangas toteaa.

Pohjankartano uudistui huippukonserttisaliksi Pohjankartanon saliin tehdyn mittavan peruskorjauksen myötä siitä on valmistunut laadukas konserttisali, jossa hyödynnetään erityistä keinoakustiikkaa eli immersiivistä äänentoistojärjestelmää. Toisin sanoen salin kaikuominaisuudet saadaan sellaiseksi kuin esiintyjä ne haluaa: esimerkiksi kaikuvaksi kuin katedraali tai täysin kaiuttomaksi.

”Tällaista äänentoistojärjestelmää ei Suomessa kovin monessa paikassa ole. Se tuo salille monipuolisuutta, ja se soveltuu kaikenlaiseen

esittävään taiteeseen kevyestä musiikista klassiseen musiikkiin, teatteriesityksiin ja vaikka mihin muuhun”, Leviäkangas sanoo.

Remontoitu sali mahdollistaa myös entistä laajemman kaupallisten tilaisuuksien järjestämisen etenkin viikonloppuisin. Ensisijaisesti Pohjankartano pysyy kuitenkin Pohjankartanon koulun, Oulu-opiston sekä yhdistysten ja muiden toimijoiden käytössä.

Oulun Musiikkikeskuksella on takanaan jo varsin pitkä historia, sillä sen avajaiskonsertti pidettiin Madetojan salissa syyskuussa 40 vuotta sitten. Leviäkangas toivoo, että oululaiset löytävät uudistuneen Pohjankartanon salin tapahtumat ja Oulun Musiikkikeskuksen monipuolisen toiminnan.

”Esimerkiksi konsertteja löytyy laidasta laitaan.”

Maikkulan uusi asemakaava tekeillä

Maikkulan suuralueella sijaitsevien Svaaninsuon, Ellinsuon ja Maikkulantien varren alueilla on vireillä asemakaavan muutos. Tavoitteena on täydentävä asuinrakentaminen sekä virkistysalueiden ja kuntorataverkoston kehittäminen.

TEKSTI PETRA SILVENNOINEN HAVAINNEKUVA LUO ARKKITEHDIT

Asemakaavamuutos tähtää monipuoliseen asuinrakentamiseen, tehokkaaseen katuverkkoon ja viheryhteyksiin. Asemakaavan suunnittelussa on mukana myös Knuutilan kuntorata, joka toteutuessaan liittyisi Iinatin kuntorataverkkoon.

Muutosalueet sijaitsevat Maikkulan, Oulunsuun ja Knuutilan kaupunginosissa, ja ne ovat pääosin rakentamattomia alueita, jotka yhdistyvät nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Täydennysrakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia verkostoja, kuten katuja. Tavoitteena on, että asukkaiden määrä lähellä palveluita kasvaa, jotta esimerkiksi koulut ja kaupat säilyisivät alueella. Lisäksi pyritään hillitsemään investointi- ja käyttökustannusten kasvua.

Kaavoitustyö käynnistettiin Oulun kaupungin aloitteesta alkuvuodesta 2023. Suunnittelussa noudatetaan Uuden Oulun yleiskaavaa ja hyödynnetään alueen täydennysrakentamisen tavoitesuunnitelmaa vuodelta 2019. Tavoitteena on, että asemakaava vahvistetaan keväällä 2024. Lainvoiman saatuaan kaava toimii pohjana katujen ja ympäristön rakennussuunnittelulle sekä tonttien luovutukselle.

Asemakaava-arkkitehti Eini Vasu kertoo, että viime syyskuussa avoimissa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa oli mukavasti osallistujia ja niissä käytiin vilkasta keskustelua kaavaluonnoksista. Kerätyn palautteen pohjalta tehdään nyt jatkosuunnittelua. Vasu mainitsee, että myös vuonna 2019 tavoitesuunnitelmaa laadittaessa asukkaita osallistettiin paljon esimerkiksi työpajoilla.

”Tuolloin tutkittiin 18 kohdealueen soveltuvuutta. Kahdeksan aluetta todettiin soveltuviksi ja niistä kaksi, Ellinsuo ja Maikkulantien varsi, valikoituivat asemakaavan muutoskohteiksi. Näiden lisäksi suunnitteluun otettiin Svaaninsuon alue.”

Suunnitelmassa on kaikkiaan noin 315 asuntoa, jotka rakentuvat 35 erilaiselle asuintontille. Svaaninsuon alueelle arvioidaan rakentuvan 142 asuntoa seitsemälle asumisen ja palveluasumisen tontille. Ellinsuon alueella uusia asuintontteja on 24 ja asuntoja rakentuisi noin 59. Maikkulantien varressa on tilaa 114 asunnolle neljällä tontilla.

Rakentamista ohjataan asemakaavalla, tontinluovutuksella, rakentamistapaohjeilla ja asemakaavan tueksi laaditulla havainneaineistolla. Viheralueiden ja yleisten alueiden toteuttamista varten laaditaan liikenteen, katujen, ympäristön, hulevesien, liikunnan, energia- ja vesihuollon suunnitelmat.

Tutustu hankkeeseen ja sen suunnittelijoihin:

Jätepisteellä kannattaa olla tarkkana

Oulussa on viime kuukausien ajan opeteltu uudenlaista jätteenkuljetusjärjestelmää. Hyötyjätteiden eli biojätteen, kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten keräily on nykyisin Kiertokaari Oy:n vastuulla.

TEKSTI SARI ARFFMAN | KUVA HARRI TARVAINEN

Alkuvaiheessa hyötyjäteastioiden tyhjennyksissä oli jonkin verran viiveitä. Tyhjennysten tulisi olla nyt hyvin hoidossa ja aikataulussa, mutta silti jätepisteellä kannattaa olla edelleen tarkkana.

”Jos viivästyksiä ilmenee, on hyvä ottaa pikaisesti yhteyttä Kiertokaaren asiakaspalveluun ja tarkistaa, että meillä on kaikki kohde- ja astiatiedot oikein”, Kiertokaaren logistiikkapäällikkö Veli-Pekka Pyörälä kannustaa.

Kun kokonaisuus on saatu rullaamaan hyvin, hyötyjätepalveluja ryhdytään kehittämään. Kiertokaari aloittaa muun muassa jätteiden punnituskokeilun, jonka avulla saadaan tarkkaa tietoa kiinteistöjen kierrätysasteesta. Lisäksi omakotitaloasukkaat voivat tulevaisuudessa valita jätteille myös monilokerokeräyksen.

Uudet hyötyjätesopimukset Kiertokaaren kanssa Käytännössä kaikki taloyhtiöiden hyötyjätekuljetukset ovat jo siirtyneet Kiertokaaren järjestettäväksi. Omakotitalojen kuljetuksissa on sen sijaan ollut erilaisia siirtymäaikoja.

Bio- tai pakkausjätettä keräävät oululaiset omakotitaloasukkaat ovatkin saaneet tai saavat kirjeen, jossa kerrotaan lisätietoa Kiertokaaren järjestämistä kuljetuksista.

Pyörälä muistuttaa, että kaikki uudet sopimukset bio- ja pakkausjätteen kuljetuksista tehdään Kiertokaaren kanssa. Kiertokaari hoitaa myös näiden kuljetusten laskutuksen. Hinnat ovat samat kaikille oululaisille, ja ne ovat julkisia, jätehuoltoviranomaisen vahvistamia taksoja.

Kuntalainen tai taloyhtiö ei siis enää tee sopimusta bio- ja pakkausjäteastioiden tyhjennyksestä suoraan jätekuljetusyrityksen kanssa. Kiertokaari on kilpailuttanut keskitetysti hyötyjätteitä kuljettavat urakoitsijat ja siten astioita tyhjentävä kuljetusurakoitsija on voinut vaihtua.

Biojätekeräily kuntoon kesällä 2024

Jätelain muutos laajentaa myös lajitteluvelvoitteita siten, että taajamien pientaloissa biojäte on kompostoitava tai sille on tilattava erilliskeräys viimeistään vuoden 2024 heinäkuussa.

Erilliskeräys tilataan Kiertokaarelta, ja kompostoinnista tehdään ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.

”Usean kodin yhteinen biojätekimppa on hyvä ratkaisu, koska silloin kustannukset jäävät pieniksi yhtä osallistujaa kohti”, Pyörälä hoksauttaa.

Lisätietoa voi kysyä Kiertokaaren asiakaspalvelusta joko soittamalla tai sähköpostilla p. 08 5584 0020 arkisin kello 8–15 tai toimisto@kiertokaari.fi

Tietoa löytyy myös Kiertokaaren verkkosivuilta kiertokaari.fi

Oulu gave Nada Abass new experiences and connections

Nada Abass is originally from Egypt and currently living in Finland. She is pursuing her master’s degree in Digital Marketing and Corporate Communications at University of Jyväskylä. TEXT &

Nada’s journey took a fascinating turn when she had the opportunity to become a Communication Trainee at BusinessOulu and International House Oulu.

In her role, Nada met people from all around the world. She got to learn about their ideas, cultures, and innovation. Every day brought something new to learn and explore.

What truly stood out for Nada was the genuine warmth and collaboration she encountered. Her colleagues and team gave her warm welcomes, allowing an environment where ideas were heard, and creativity flourished.

Nada’s role was more than just a traineeship; it was a transformative experience that left a positive impact:

“I loved every moment of it. I got the chance to learn and meet new people. I also gained new friends. I truly enjoyed every day at BusinessOulu and International House Oulu, big thanks to my colleagues as well for making it an enjoyable working environment. Working with them was like a bridge that connected different cultures and ideas.”

Outside of work and studies, Nada enjoys traveling, sunsets and meeting new people. As Nada continues her academic journey and looks ahead to her future, she carries with her the memories and expe-

riences at BusinessOulu and International House Oulu. It helped her grow and learn about working life and gaining new connections.

International House Oulu (IH Oulu in short) collects different guidance services for immigrants and companies recruiting international talent under one roof. IH Oulu also offers various events, info sessions, pop-up guidance and counselling. Read more: ihoulu.fi

Tales of Tar takes you through the historic Oulu

By now you might have already heard that Oulu is the European Capital of Culture in 2026. Together with 39 municipalities from Northern Finland, Oulu2026 aims to develop our region in a sustainable way and bring culture and well-being to the area.

TEXT ANNE-MARIA MÄKELÄ PHOTO FINNISH HERITAGE AGENCY

There are many exciting things happening already now when preparing for the main celebration. The newest initiative will take place during the Lumo Light Festival on November 17th. As part of the light festival there will be an experiential Oulu tar history themed digital route open to public. Tales of Tar can be experienced in different parts of Oulu via a mobile device.

Tales of Tar includes ten fascinating short stories written by author Katariina Vuori about historical places, events, and people of Oulu in the tar production golden era. In the 1800s tar export made Oulu a buzzing international seaside market town. Tar produced in Finland, and mostly shipped from Oulu, kept most of the sailing boats floating in Europe and beyond. Tales of Tar aims to tell the stories from this significant time in Oulu history in an experiential and novel manner.

The digital map of Tales of Tar route can be found here: oulu2026.eu/en/northern-stories. You can access the story via QR-code blades placed near to the spots the historical stories took place. The stories can be either read or listened to, and they are available in English, Finnish and Swedish. In a few spots there is also augmented reality, AR, available. The route will remain after the festival to reach both locals and people visiting our area.

Tales of Tar is the first pilot of the Northern stories’ project by Oulu2026. The project develops new ways to bring themed routes to the Oulu2026 region using technology. The stories have been mapped together with experts and residents, from which the theme of the first route has emerged. More themed routes are coming in 2024.

Tapahtumamaistiaisia talveen

KIRJASTOT

KIRJASAARI – VUODEN PARHAAT TARINAT!

29.–31.1.2024, Kulttuuritalo Valve Kirjasaari on kaikille avoin tapahtumasarja, jossa kirjastojen henkilökunta esittelee edellisen vuoden parhaimmat lasten, nuorten ja aikuisten aineistot. Mukana on joka vuosi myös vierailevia esiintyjiä.

MIKA HONKALINNA, SUO SIELLÄ

29.11. kello 18, Pohjankartano, Luentosali L1 Luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinna käsittelee kirjaansa Suo siellä. Luennolla pohditaan, mitä kaikkea kätkeytyykään rämeiden, korpien, nevojen ja lettojen juurevaan olemukseen. Luento on osa luonto- ja retkeilyaiheista luentosarjaa, joka järjestetään yhteistyössä Oulu-opiston kanssa.

DIGIKESKIVIIKOT

22.11. kello 13–15, Pekurin kirjasto ja 29.11. kello 13–15, Myllyojan kirjasto

Eksyitkö digiviidakkoon? Pelottaako digimaailma? Tule mukaan digikeskiviikkoon! Voit ratkoa digipulmia yhdessä kirjaston henkilökunnan ja muiden osallistujien kanssa ja tutustua uusiin digivillityksiin.

HOLIDAY MUSIC POP UP 8.12. kello 10–11, Kaijonharjun kirjasto

TIISTAIN TARINAILLAT: PAULI TAKALO, TARINOITA JA TAPAHTUMIA MARTINNIEMESTÄ 12.12. kello 17.30, Martinniemen kirjasto

KIRJASTON JA NUOKKARIN JOULUBINGO ke 13.12. kello 18–19 Karjasillan kirjasto

EERO BLOMBERGIN HUILUMUSIIKKIA JOULUN AIKAAN Ma 18.12. kello 18 Pekurin kirjasto

OULUN TEATTERI

Oulun teatterissa Tommi Kinnusen romaaniin perustuva Ei kertonut katuvansa, näyttelijöiden juhlaa tarjoava klassikko Kuka pelkää Virginia Woolfia?, koko perheen satu Ihmemaa Oz ja universumin säihkyvin, tuorein, dramaattisin, ainutkertaisin spektaakkeli Post-Kabaree-show, josta on esitykset vain marras-joulukuussa. Muista myös Heta Haanperän ohjaama Taikahuilu-ooppera Oulun teatterin suurella näyttämöllä tammi-helmikuussa 2024. Yleisön hurmannutta Taikahuilua esitetään 11 esityksen verran 9.1.–3.2.2024.

OULU SINFONIA

Katso tarkemmat tiedot oulusinfonia.fi

ILON JA SURUN SÄVELIÄ

23.11. kello 19, Madetojan sali I-Han Fu, kapellimestari

Wen Hong Low, bassopasuuna

TRIBUTE TO BURT BACHARACH

30.11. kello 10, Madetojan sali 30.11. kello 19, Madetojan sali

Teemu Takanen, kapellimestari

Nina Mya Tuomo Prättälä UMO Helsinki Jazz Orchestra

KAMARIKONSERTTI

2.15. kello 15, Tulindbergin sali Oulu Sinfonian Kamarimuusikot

SUOMI, SYNNYINMAA

7.12. kello 19, Madetojan sali

Anna-Maria Helsing, kapellimestari Niko Kumpuvaara, harmonikka

YKSIN KOTONA

14.12. kello 18, Madetojan sali

15.12. kello 18, Madetojan sali

Anthony Gabriele, kapellimestari

Cassiopeia

KULTTUURITALO VALVE

Kulttuuritalo Valve on avoinna ma–pe kello 8–22 ja la–su kello 10–22. (Valve on suljettu 23.12.2023–1.1.2024.)

Valveen loppuvuodessa on luvassa laaja kattaus esityksiä, elokuvia, näyttelyitä ja muita tapahtumia!

Koko ohjelman löydät sivulta kulttuurivalve.fi.

MIMMIT: PUHURI

26.11., Valvesali

Konsertti johdattaa kuulijat joulun tunnelmaan ja valkoisten lumihankien keskelle.

OAMK DANCE: TANSSIA!

29. ja 30.11., Valvesali

JOJO ESITTÄÄ: DALTONIT

1.–5.12., Valvesali

Koko perheen esitys yhdistää nykytanssia, akrobatiaa ja jongleerausta.

FLOW-SIRKUS ESITTÄÄ: GLG

8. ja 9.12., Valvesali

Surrealistinen nykysirkusmatka ottaa vaikutteita myös kuvataiteesta ja nykytanssista.

SOIVAN SIILIN JOULU 10.12., Valvesali Koko perheen joulukonsertti.

MDD: DARK MATTER 14.12. ja 17.12., Valvesali Oululaislähtöisen katutanssiryhmän kokoillan teos.

ERIZ MORENO: MINUN VÄESTÖNSUOJANI

4.2. asti, Photo North – Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria

ANNELI FURMARK: TULE KANSSANI KULMAN TAA & JP AHONEN: BELZEBUBS 3.12. asti , Valvegalleria

LUMO LIGHT FESTIVAL OULU: VESI RAKKAANI – WATER, MY BELOVED

7.1. asti, Kahvila Valveen Paljetti

HANNA KUKKO & AAPO KUKKO: NÄYTTELYTKIN SYNKRONOITUU 22.12. asti, Sarjakuvagalleria!

Mun Oulun tapahtumakalenteri: tapahtumat.munoulu.fi

MUSEO- JA TIEDEKESKUS LUUPPI

OULUN TAIDEMUSEO

Oulun taidemuseo on avoinna: ti–to 9–17, pe 11–19, la–su 10–18 Katso näyttelyiden ja tapahtumien tarkemmat tiedot museon sivuilta ouka.fi/taidemuseo

Näyttelykurkistus lapsille:

Marjatta Hanhijoki su 19.11. kello 14

Näyttelyesittely:

Marjatta Hanhijoki & Jaakko Autio su 26.11. kello 14

Disability Day Art & Action pe 1.12.

Seija Paasonen:

Maalausten vuodenajat meteorologin silmin -luento su 3.12. kello 14

VUODENAJAT MEISSÄ – TEOKSIA SUOMALAISET TAIDESÄÄTIÖT RY:N KOKOELMISTA

17.6.2023–7.1.2024

Näyttely käsittelee vuodenaikojen ilmentymistä luonnossa, maisemissa ja ihmisten elämänmenossa.

MARJATTA HANHIJOKI:

AINO JA REETU – SILMIN-NÄHDEN 3 24.8.–26.11.

Akvarellistin ja taidegraafikon yksityiskohtaisia interiöörejä ja asetelmia, tunnelmallisia ihmiskuvia sekä havainnon hurmaa.

JAAKKO AUTIO: OWLA 24.8.–26.11. Alueella vaikuttavien kuorojen kanssa yhteistyössä toteutettu ääni-installaatio lähestyy tulvaa emotionaalisena kokemuksena, äänien kautta.

JOHANNA LAAJA: AJAN TAKAA 3.–23.11.

Kiertonäyttely esittelee kuvataiteilijan öljyvärimaalauksia hylätyistä autoista Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan syrjäseuduilla.

KOHTAAMISTA – TEOKSIA LÄHDE!-HANKKEISTA 25.11. alkaen

Kiertonäyttelyssä on mukana taideteoksia kolmeltatoista taiteilijalta Utajärveltä, Iistä, Simosta ja Oulusta.

MUUT

DINOSAURIA SUPERPARKISSA

30.10.–22.12. ma-pe kello 10–17.30 ja la–su kello 11–18 23.12. kello 11–15 26.12.–30.12. ti–la kello 11–18 Suljettu: 6.12. | 24.–25.12. | 31.12.–1.1. Suomen suurin dinosaurusnäyttely Dinosauria on koko perheen elämys, missä jura- ja liitukauden mahtavimmat hirmuliskot heräävät eloon. Dokumenttielokuva Titanosauruksesta ja runsas dinomyymälä kruunaavat vierailun.

AINOLAN VIIMEINEN JOULU

21.11–30.12.23, Pohjois-Pohjanmaan museo Museo pukeutuu jouluun ja se on täynnä tunnelmaa. Eri aikakausien huoneet on sisustettu tyyliin sopivin koristein. Vapaa pääsy.

PARASRAKAS MUSEO 30.12.23 asti, Pohjois-Pohjanmaan museo Tule kanssamme työpajoihin ja tapahtumiin suunnittelemaan vuonna 2026 avautuvaa uutta museota.

MERIMIEHENKOTIMUSEO 9.–22.12. ke–su, Pikisaarentie 6 Vapaa pääsy.