Mun Oulu 2 | 2024 by Oulun kaupunki

Oma paikka

Pääkirjoitus

Onnen kaava ja kuminauhaan kätketty viisaus

Nääkkö nää nää?

Ylivalaistuksen sijaan myönteisiä pimeän paikkoja

Virkeyttä ja mukavia kohtaamisia seniorikortilla

Tekoäly kiinnosti

Myllytullin koulun oppilaita

MunOulu 2/24

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi

Mun Oulu -verkkolehti osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia

Julkaisija: Oulun kaupunki

Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi

Toimituspäällikkö: Pasi Rytinki

Toimituskunta: Lea Ansamaa, Riina Aikio, Satu Fränti, Jarkko Halunen, Pia Kaitasuo, Tatu Maaninen, Minna Mäki-Heikkilä, Pasi Rytinki, Hanna Sankala-Sivula, Niina Teräslahti, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus, Pirkko Vääräniemi

Toimitus ja ulkoasu: Mint Company Oy

Painosmäärä: 125 110 kpl

Paino: PunaMusta Oy

Kannessa: Myllytullin koulun työpajojen osallistujat, opettajat sekä taiteilija Niko Tiainen, kuvanmuokkaus Mint Company

Kannen kuva: Juuso Haarala

PÄÄKIRJOITUS

Onnen kaava ja kuminauhaan kätketty viisaus

Milloin olet ollut onnellisimmillasi elämässä? Minkä ikäinen silloin olit? Keitä ihmisiä muistuu mieleesi siltä ajalta? Mihin paikkaan tai tunteeseen onnellisuutesi kiinnittyy?

Minulle suurimmat onnellisuuden kokemukset liittyvät varhaisteini-ikään. Pelasimme Pyykösjärven rivitaloyhtiön parkkipaikalla Peken ja Joonaksen kanssa pipolätkää aamusta iltaan. Muistan, kuinka höyry nousi pikkumiesten takin liepeistä, kun mäiskimme kiekkoa maalikehikkojen väliin suuren innon vallassa. Välillä jonkun pelimiehen tuuletusikkunasta kuului kovaääninen kutsu: ”Syömään.” Puolen tunnin tankkaustauon jälleen oli aika palata jälleen pihapelien pariin.

Mistä tuon elämänvaiheen onnellisuus oli oikein peräisin? Uskon, että suurin syy on varhaisteinin ainutlaatuinen kyky elää hetkessä vapaana vaa timuksista tai paineista. Pikkulapsivaihe oli ta kana ja ensiaskeleet vapauden tiellä oli otettu. Vielä ei tarvinnut kuitenkaan olla iso poika, vaan sai räkänokkana elää vaihto kerrallaan.

Noiden vuosien jälkeen elämän täytti nopeasti puberteetin hormonimyrskyt ja pakonomainen tarve kuulua porukkaan. Tyttöihinkin piti ope tella suhtautumaan jotenkin. Huolettomuuden aika oli peruuttamattomasti ohi.

Onnellisuus on tila, jossa ihminen voi elää täydesti oman persoonansa ja arvojensa mukaista elämää. Onnellisuus ei ole elämää, josta puuttuvat vaikeudet ja haasteet. Se on tila, jossa kokee selviävänsä arjen haasteista ja löytää merkityksen kaikelle sille, mitä vastaan tulee. Onnellinen ihminen hyväksyy kärsimyksen osaksi elämäntarinaansa. Kuminauhaakin on syytä venyttää, ettei se haurastu. Samoin on ihmisenkin elämässä, kunhan kuminauhaa ei venytetä liikaa.

Onnellisuus kytkeytyy usein myös paikkaan. Minulla on tapana tehdä silloin tällöin nostalgiapyöräilyjä Pyykösjärven rantaan. Kuulen vieläkin pihakoivun tuulessa Peken äidin kutsun – syömään. Onnellisessa paikassa ihminen ravitaan kokonaan.

Miten kaupunki voisi tukea ihmisten onnellisuutta? Ainakin tarvitsemme virikkeellisiä

GALLUP:

Kysyimme International House Oulun väeltä, millainen on heidän oma paikkansa.

Minun oma paikkani on olla tyttäreni lähellä ja tukena hänen elämänsä eri vaiheissa. Fyysinen oma paikka voi vaihtua ajan saatossa, mutta tyttäreni tulee olemaan aina mukana tässä omassa paikassani. Rikupekka

Rakastan Hartaanselän rantoja, joissa ulkoilen koirani kanssa ja vietän piknikkejä ystävieni kanssa. Vaikka kaupungin syke löytyy läheltä, siellä pääsee nauttimaan luonnosta – etenkin kauniista auringonlaskuista ja vesistöjen rauhoittavasta tunnelmasta. Annakaisa

Minun oma paikkani on kotini, jossa on aina hyvää kahvia ja herkullinen jälkiruoka. Se on paikka, jossa voin rentoutua, ladata akkuja ja nauttia rauhallisesta hetkestä itseni kanssa. Täydellinen hetki päivän keskellä.

Löydän oman paikkani lempimusiikkini melodioista. Se on turvapaikka, jossa huolet hälvenevät ja olen rauhassa.

Metsässä kävely on terapiaa, ja metsäähän täällä riittää! Mielestäni parhaat metsäpolut lähtevät Hiirosen urheilupuiston läheisyydestä. Jos etäämmälle haluaa, niin Sanginjoen luonnonsuojelualue lataa akkuja varmasti. Johanna

Lumo-festivaali:

Työpajoissa syntyi digitaidetta ja tekoälykuvia

Lumo-valofestivaali valaisee Oulun kaupunkia jälleen tänä viikonloppuna. Mukana on tuttuun tapaan paikallista osaamista ja yhteistyötä, joista yhden lopputulosta pääsee ihailemaan Myllytullin koulun edustalla. Mediataiteilija Niko Tiaisen ja Myllytullin koulun oppilaiden yhteisteos yhdistelee digitaidetta ja tekoälyä.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JUUSO HAARALA

Myllytullin koulun kuvataideluokassa vallitsee keskittynyt tunnelma, kun kuudesluokkalaisten ryhmä syventyy tekoälyn maailmaan. Hetki sitten mediataiteilija Niko Tiainen on näyttänyt, miten muutamalla sanalla näytölle pystyy loihtimaan kuvan vaikkapa koirasta ja kissasta avaruudessa. Nyt on oppilaiden itsensä vuoro.

”Voi kokeilla kirjoittaa ihan hölynpölyäkin ja katsoa miten käy”, Tiainen kehottaa.

Tietokoneiden ruuduille ilmaantuu avaruuksia ja valtameriä, elokuvista tuttuja hahmoja. Joskus tekoälyn tuotoksille ei voi muuta kuin nauraa tai hämmästellä yhdessä ihmeen tarkkaa lopputulosta. Vuoron perään oppilaat pääsevät piirtämään digitaidetta myös omin käsin tableteilla.

”Näkee, että oppilaat ovat keskittyneitä ja valtavan kiinnostuneita. Tämä on erinomainen välipala tavallisen kuvistyön lomaan”, 6A-luokan opettaja ja kuvataideopettaja Tiina Manni pohtii.

Muotoaan muuttava teos

Oppitunti on osa Myllytullin koulun ja Lumo-festivaalin kolmipäiväistä työpajaa, johon osallistui lokakuussa 200 lasta ja nuorta Myllytullin ala- ja yläkoulusta. Työskentelystä syntyy materiaalia Lumossa nähtävään teokseen, jonka Tiainen työstää ja heijastaa videomappaus-tekniikkaa hyödyntäen Myllytullin koulun seinään festivaalikävijöiden ihailtavaksi.

”Ajatukseni on, että työ on työryhmänsä näköinen mutta myös vähän minun taiteellisen visioni näköinen. Mukaan otetaan tietokoneen sattumanvaraisuutta. Teos elää jatkuvasti ja muuttaa muotoaan”, Tiainen kertoo.

Työpajojen lähtökohtana toimii kulttuurialan digitalisaatiota edistävä Kudos-hanke, jossa ovat mukana Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupungit. Yksi sen painopisteistä on tekoäly.

”Olemme tehneet Myllytullin koulun kanssa hyvää yhteistyötä aiemminkin, joten tämä tuntui heidän kanssaan hyvin luontevalta. Lisäksi haluamme tuoda Myllytullin koulurakennusta esille, koska se näkyy nyt paremmin Åströminpuiston remontin jälkeen”, kertoo Lumon ohjelmapäällikkö Jarkko Halunen

Hienoa ja jännittävää

Aika siistiä ja vähän jännittävää – näin kuudesluokkalaiset Lila Tigerstedt , Nelli Sivonen ja

Linnea Mendonça toteavat tekoälyn käyttämisestä kuvien luomisessa. Kolmikon mieleen on erityisesti tabletilla piirtäminen, sillä digitaalista taidetta ei kuvataidetunneilla ole paljon tehty.

”Oli kiva, kun pääsi kokeilemaan erilaisia tekstuureja. Piirsin kaikenlaisia abstrakteja muotoja”, Linnea kertoo.

Tulevaan Lumo-taideteokseen Lila, Nelli ja Linnea suhtautuvat sekä innolla että pienellä jännityksellä. Tuntuu hienolta, että oma työ on osana yhteistä taideteosta.

”Kivaa, että muutkin pääsevät näkemään meidän koulun taidetta. Käyn Lumossa melkein aina perheen kanssa, se on tosi kiva tapahtuma,” Nelli sanoo.

Opettaja Tiina Manni naurahtaa, että koko 6A-luokka on ahkeria Lumo-kävijöitä.

”On valtava ylpeydenaihe heille, että oma työ pääsee näin isoon kokonaisuuteen mukaan”, Manni toteaa yhdessä työpajan suunnitteluun osallistuneiden kuvataideopettajien Sanna Ollakan ja Johanna Ollilan kanssa.

Tekoäly herättää ajatuksia

Tekoäly puhuttaa juuri nyt monelta kantilta, esimerkiksi taiteen tekemisessä. Niko Tiainen toteaa, ettei itse ole tekoälyn suuri fani. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mihin kaikkeen se pystyy ja millaisissa asioissa sitä voisi mahdollisesti hyödyntää.

”Tekoäly on herättänyt työpajoissa kriittistäkin keskustelua, mikä on ollut vain toivottavaa.”

9A-luokan Aino-Tuulia Ponto, Aurora Känsälä ja Janika Kohonen miettivät työpajan aikana omaa suhdettaan tekoälyyn. Sen käyttäminen taiteessa tuntuu heistä jonkin verran ristiriitaiselta, mutta toisaalta on hyvä päästä syventymään aiheeseen tarkemmin.

”Tekoälyn käyttö tulee tulevaisuudessa varmasti vain kasvamaan”, Aino-Tuulia sanoo.

Oma kädenjälki ja luovuus ovat yhtä lailla tärkeitä. Myllytullin koulun työpajoissa tämä näkyy siinä, että niin paljon kuin tekoäly oppilaita kiinnostaakin, kaikkein mieluisinta taitaa silti olla tableteilla piirtäminen.

Oppilaiden piirroksia ja tekoälykuvia pääsee ihailemaan perjantaista sunnuntaihin osana Niko Tiaisen Myllytullin koululla nähtävää taideteosta Lumossa.

Myllytullin koulun 6A-luokka syventyi lokakuisessa työpajassa tekoälyn maailmaan. Nelli Sivonen ja Linnea Mendonça kokeilivat tekoälykuvien luomista ensimmäistä kertaa.

Lumon pääteos nähdään kaupungintalolla

Lumo-valofestivaali valaisee Oulun kaupungin 22.–24. marraskuuta. Tapahtuma levittäytyy perinteikkäästi Oulun keskustan ja Hupisaarten kaupunginpuiston alueelle. Useammassa valoteoksessa hyödynnetään tänä vuonna lasereita, jotka tuovat Lumoon mukaan uudenlaisen vangitsevan ja näyttävän elementin.

Lasereita hyödyntää esimerkiksi Lumon pääteos, Oulun kaupungintalolla nähtävä Dialogue

Kaupungintalo on avautunut pitkän remontin jälkeen, joten Lumossa sitä juhlistetaan ennennäkemättömällä monimediallisella valoteoksella.

Monialaisen taiteilijan Niko Tiaisen luoma kokonaisuus on kokonaisvaltaisempi kuin mitä Lumossa on tähän mennessä ollut, Lumon ohjelmapäällikkö Jarkko Halunen ker-

too. Teoksen temaattisena lähtökohtana on koko festivaalin kantava teema ’vuoropuhelu’.

”Siinä yhdistyvät erilaiset tekniikat, kuten Tuomiokirkon valoteoksista tuttu videomappaus, mutta Dialoguessa se on vain yksi osa kokonaisuutta. Mukana on myös lasereita, erilaista tilallista valoa, usvaa, immersiivistä äänimaisemaa. Odotan sitä itse todella paljon.”

Myös esityksellistä valotaidetta Rotuaarin uusimmalla osuudella Lumossa nähdään yhteistyössä Oulun Liikekeskus ry:n kanssa toteutettu teos Under Pressure

Halunen kertoo, että Under Pressure muodostuu kahdeksasta reippailevasta hahmosta, jotka on tehnyt slovakialainen Pavol Truben Teosta ehtii ihailla vielä myös Lumon jälkeen joulukuun ensimmäiseen päivään saakka.

”Tänä vuonna teoskartalla on mukana myös Oulun taidemuseo, jossa nähdään Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemä esityksellinen teoskokonaisuus Kulo”, Halunen vinkkaa.

Kulo tutkii teoksena syklisiä luonnonilmiöitä ihmisen vaikutusta unohtamatta. Lumo-viikonlopun ajan Oulun taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy.

Tänä vuonna Lumossa nähdään kaikkiaan 15 eri valoteosta sekä lisäksi ohjeisohjelmaa, kuten festivaalialueella esiintyvä Lumikuningattaren hovi.

Oululaiset ovat ottaneet Lumon tapahtumana omakseen. Viime vuonna kokonaiskävijämäärä nousi yli 100 000 henkeen. Monille Lumon tapahtuma-alueen kiertäminen on muodostunut marraskuussa jokavuotiseksi perinteeksi.

”Lumo on siksi erityisen mukava kokonaisuus järjestää, koska tietää että se liikuttaa monia ihmisiä”, Halunen miettii.

22.–24.11.2024

Under Pressure

AJ Vana Be

Värien vuorovaikutus / Interaction of Colours

Lumottu Majakka / Enchanted

Lighthouse

Saa kukkia! Let it Bloom!

Absence

Dialogue

Kohtaamisia / Encounters

Echoes

Mosaiikki / Mosaic

Divine Geometry

KULO

Amnesia

Wood Wide Web

Line Wobbler

lumo.ouka.fi | #lumovalofestivaali #lumo2024 #lumolightfestival

Lisäksi / In addition:

Lumikuningattaren hovi –esiintyvät hahmot alueella / Snow Queen’s Court –performing figures along the route

Oulu-opisto UPIA – Taikuutta / Magic (eri paikoissa alueella lauantaina / at various locations along the route on Saturday)

Reitin varrella on useita kojuja, joista saa lämmintä juomaa ja pientä purtavaa / There are several stalls along the route where you can get hot drinks and snacks

Haussa koko kulttuurin kirjo ja villeimmätkin ideat

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 viimeinen ohjelmahakukierros on käynnissä. Mukaan voivat hakea kaikki erilaisten tapahtumien ja muun ohjelman tekemisestä innostuneet tahot kaveriporukoista julkisiin organisaatioihin.

TEKSTI MUN OULU KUVA HARRI TARVAINEN

Suomen seuraavaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen haetaan nyt monipuolista ohjelmaa laajalta 40 kunnan Oulu2026-alueelta. ”Me olemme kulttuuria” -haussa voi ehdottaa omaa tapahtumaa tai muuta ohjelmaa osaksi kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaa. Haun kautta voi myös hakea kohdeavustusta ohjelman toteuttamiseen.

Oulu2026:n yhteisöpäällikkö Heli Metsäpelto kannustaa kaikkia tutustumaan mahdollisuuteen osallistua kulttuuripääkaupunkivuoteen myös sen tekijänä. Metsäpellon mukaan kulttuuria on arjessa kaikkialla, mutta emme välttämättä tule ajatelleeksi asiaa.

”Kepparikisoja, neulomista, autojen tuunausta, asuinalueen kesäjuhlat… Oulu2026ohjelman kautta voi jakaa omia kiinnostuksen kohteita, löytää uusia sellaisia ja toteuttaa villejäkin ideoita. Kohtaamiset monimuotoisen ohjelman tekemisen ja kokemisen parissa tu-

levat lisäämään iloa ja hyvinvointia alueellamme”, Metsäpelto sanoo.

Toteutukseen saatavilla kohdeavustusta Haku on avoin kaikille kulttuurin muodoille ja toteutustavoille. Ohjelma voi tapahtua perinteisissä tai ihan uudenlaisissa paikoissa Oulu2026-alueella, ja yleisölle suunnatun osuuden tulee tapahtua vuonna 2026.

Haun arvioinnissa painotetaan muun muassa ohjelman uutuusarvoa, osallisuuden edistämistä sekä saavutettavuutta. Hakijan tulee vastata ohjelman toteutuksesta ja viestinnästä.

Hakemukset jätetään oulu2026.eu-verkkosivuston kautta. Hakemuksen voi täyttää suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Näiden lisäksi hakuohjeet löytyvät verkkosivuilta myös selkosuomeksi ja viittomakielellä.

Kohdeavustukset ovat pääsääntöisesti 500–2 000 euron avustuksia ohjelman toteuttamiseen. Suurempaa avustusta voi hakea, mikäli se on perusteltua esimerkiksi ohjelman keston tai alueellisen kattavuuden näkökulmasta. Lisäksi kullakin hakukierroksella voidaan valita yhdestä kahteen kärkihanketta, joille myönnetään 20 000 euron kohdeavustus. Kohdeavustuksiin lukeutuu Oulu2026:lle Svenska Kulturfondenin myöntämä rahoitus ruotsinkieliseen ohjelmaan ja Suomen Kulttuurirahaston avustus saamelaistaiteilijoille.

Lisätiedot ja hakulomake: www.oulu2026.eu/ohjelmahaku

Kaikille avoin Oulu2026-ohjelmahaku

Haku on avoinna 31.8.2025 saakka.

• Ohjelma voi liittyä esimerkiksi liikuntaan, ikäihmisten kulttuuriin tai merellisyyteen.

• Hakemukset käsitellään neljän kuukauden välein.

• Ensimmäinen käsittely ja päätökset ovat alkuvuodesta 2025.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki reilun vuoden kuluttua. Nyt on hyvä aika ideoida ja hakea mukaan ohjelmaan.

Oulussa suunnitellaan yhdessä tulevaisuuden keskustaa

Oulun kaupunki on aloittanut uuden keskustavision suunnittelun vuosille 2026–2040. Keskustavisio on strateginen suunnitelma, joka ohjaa Oulun kaupunkikeskustan kehittämistä.

Keskustavisiotyössä suunnitellaan, millainen on elämyksellinen, omaleimainen ja toimiva Oulun keskusta vuonna 2040. Keskustavisiolla vastataan tulevaisuuden kestävän kaupunkikeskustan haasteisiin ja kaupunkistrategian tavoitteisiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi elinvoiman lisääminen asumista, liiketiloja ja työpaikkoja mahdollistamalla. Keskustavisiossa painotetaan myös esimerkiksi hiilineutraaliutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä kaikkien oululaisten kanssa. Tämä yhteisöllinen lähestymistapa varmistaa, että visio vastaa kaupunkilaisten tarpeisiin ja toiveisiin. Lopputuloksena on yhteinen visio, jonka toimen-

piteisiin sitoudutaan ja joita toteutetaan erilaisin toimenpitein.

“Tavoitteita ja toimenpiteitä ei siis päätetä etukäteen, vaan ne luodaan yhdessä”, projektipäällikkö, asemakaava-arkkitehti Eini Vasu Oulun kaupungilta kertoo.

Keskustavisiotyössä järjestetään monia tilaisuuksia ja tapahtumia, joista tiedotetaan lisää loppuvuoden 2024 aikana.

Oulun keskustaa kehitetään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Viimeisin keskustavisio on valmistunut vuonna 2017, ja se päivitetään tässä työssä. Viimeisin keskustavisio on vaikuttanut erityisesti asuntorakentamiseen, pyöräilyolosuhteisiin ja puistojen uudistamiseen.

Lisätietoa keskustavisiotyöstä ja tulevista tapahtumista voi lukea hankkeen verkkosivuilta www.ouka.fi/oulun-keskustavisio

Liikuntapalveluiden 100-vuotisjuhla huipentuu tansseihin

Oulun kaupungin liikuntapalvelut on juhlinut tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Juhlavuosi huipentuu Liikuntaa oululaisille 100 vuotta -päätöstapahtumaan joulukuun toisena maanantaina Ouluhallilla. Juhlavuoden päätapahtumaa vietetään liikunnallisissa merkeissä, sillä suosittu oululainen tanssiorkesteri Ässät tanssittaa juhlaväkeä uuden puolen liikuntasalissa. Syntymäpäiväkakkukahvit ovat tarjolla 500 ensimmäiselle. Ouluhallin aulassa esitellään tapahtuman aikana myös liikuntapalveluiden toimintaa, ja osallistujilla on mahdollisuus Inbody-kehonkoostumusmittaukseen.

Liikuntaa oululaisille 100 vuotta -tapahtuman juhlallisuuksia vietetään 9. joulukuuta kello 17.30. alkaen. Tapahtuma on maksuton.

Bussilippujen hinnat ja vyöhykemalli uudistuvat

Oulun seudun linja-autoliikenteen vyöhykkeet jäävät historiaan. Entiset viisi vyöhykettä yhdistyvät, ja 17. joulukuuta alkaen on vain yksi joukkoliikennealue. Siihen kuuluvat Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä. Samassa yhteydessä tarkistetaan lippujen hintoja.

Muutos ei vaadi toimenpiteitä Uudistus ei vaadi asiakkailta toimenpiteitä. Jatkossa asiakkaan ei enää tarvitse miettiä, kuinka monen vyöhykkeen lipun hän tarvitsee. Kun vyöhykkeet poistuvat, lipuilla pääsee kätevästi liikkumaan koko OSL-alueella lippujen voimassaoloaikana. Vaikka Hailuoto ei kuulu OSL-alueeseen, OSL-liput kelpaavat myös Hailuodon linjoilla.

OSL-korttien ja aiemmin hankittujen Waltti-korttien oletusvyöhykkeet sekä OSL-sovelluksen liput päivittyvät automaattisesti taustajärjestelmässä. Ennen uudistusta ostetut liput toimivat vyöhykevalinnasta riippumatta koko OSL-alueella voimassaolonsa loppuun asti. Asiakasryhmät pysyvät ennallaan.

Uudet hinnat

Kertalippu maksaa OSL-sovelluksella, lähimaksulla ja OSL-kortin arvolla ostettuna aikuiselle 2,50 euroa ja lapselle 1,25 euroa. Seniorin kertalipun hinta on 1,90 euroa maanantaista perjantaihin ja arkipyhinä kello 9.30–14.30, jos lipun ostaa henkilökohtaiselle OSLkortille ladatulla arvolla. Bussin lippulaite tunnistaa kortin, ja alennus tulee automaattisesti. Muina aikoina seniorit maksavat kertalipusta aikuisen hinnan.

Käteisellä kuljettajalta ostetun kertalipun hinta on aikuiselle 4,00 euroa ja lapselle 2,00 euroa. Käteisellä ostetusta lipusta peritään yölisä eli tuplamaksu kello 23.00–04.30. Nuoret ja opiskelijat voivat ostaa kausilippuja alennettuun hintaan.

Arvonlisäveron korotuksen vaikutus Hallitus on esittänyt matkalippujen arvonlisäveron nostoa 10 prosentista 14 prosenttiin 1. tammikuuta 2025 alkaen. Mikäli eduskunta päättää verosta hallituksen esityksen mukaisesti, OSL:n lippujen hinnat saattavat muuttua. Joukkoliikennejaosto päättää asiasta. Mikäli jaosto päättää viedä arvonlisäverotuksen korotuksen lippujen hintoihin, tällöin esimerkiksi aikuisen kertalipun hinnaksi 14 prosentin arvonlisäverolla tulisi 2,60 euroa ja lapsen 1,30 euroa.

KUVA HARRI TARVAINEN

Biojätekeräykseen voi liittyä edelleen

Oululaiset voivat edelleen liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Jätehuoltomääräysten mukaan Oulussa taajamassa sijaitsevissa pien- ja omakotitaloissa on lajiteltava biojäte. Määräys on astunut voimaan 19. heinäkuuta.

Mitä biojätteen lajitteluvelvoite tarkoittaa?

1. Tarkista ensin, asutko tässä yhteydessä tarkoitetussa taajamassa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Kyseessä ei siis ole esimerkiksi taajamaliikennemerkillä rajattu alue. Taajamarajauksen voit tarkastaa esimerkiksi sivustolta www.kiertokaari.fi/voima.

2. Valitse biojätteen lajittelutapasi: kompostointi tai erilliskeräys, oma astia tai yhteinen astia naapuruston kanssa.

3. Jos valitset erilliskeräyksen, tee sopimus kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön Kiertokaaren kanssa , joka vastaa nykyisin bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksesta taajamassa sijaitsevilta asuinkiinteistöiltä. Sopimuksen voi tehdä Kiertokaaren sähköisessä asioinnissa (www.kiertokaari.fi) tai soittamalla asiakaspalveluun.

4. Jos valitset kompostoinnin, tee siitä ilmoitus Oulun jätehuoltoviranomaiselle ensisijaisesti sähköisesti. On hyvä muistaa ilmoittaa kaikista muutoksista kimppakeräyksiin sekä kompostointiin jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen valvoo kompostoinnin toteutumista ja tekee kompostitarkastuksia lähinnä kevätja kesäaikaan.

5. Lisätietoja omakotitalojen biojätekeräilystä saat Kiertokaaren verkkosivulta: www. kiertokaari.fi/voima.

Varhaiskasvatuksen eVaka-tietojärjestelmä palkittiin

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry on myöntänyt vuoden 2024 Open World Hero -tunnustuksen varhaiskasvatuksen eVaka-projektille.

eVaka on kaupungin varhaiskasvatuksen selainpohjainen tietojärjestelmä. Sen avulla huoltaja voi esimerkiksi ilmoittaa lapsensa esiopetukseen, tarkastella lapseen liittyviä varhaiskasvatuksen päätöksiä sekä viestiä päiväkodin kanssa. Tietojärjestelmästä löytyy myös päiväkodin ja kaupungin tiedotteita. Oulun kaupungissa eVaka otettiin käyttöön lokakuussa 2022.

eVakaa kehitetään yhteistyössä Espoon, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien kanssa. Perusteluissa sitä luonnehditaan ainutlaatuiseksi avoimen lähdekoodin projektiksi kuntien tietojärjestelmäkentällä. Se on myös erinomainen esimerkki menestyksek-

käästä kuntien yhteiskehittämisestä. eVakassa yhdistyvät niin kuntien välinen yhteistyö kuin yhteisten intressien edistäminen sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.

Perusteluissa kiitellään, että eVaka saavuttaa tärkeimmät palkintonsa päivittäin varhaiskasvatuksen arjessa tyytyväisinä vanhempina ja varhaiskasvatuksen työntekijöinä sekä varhaiskasvatuksessa viihtyvinä lapsina.

Open World Hero on COSS ry:n jakama tunnustus, jonka tavoitteena on edistää tietojärjestelmien avoimuutta. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään merkittävää työtä tämän tavoitteen eteen Suomessa tehneelle henkilölle tai organisaatiolle.

Peruskoulujen

juhlakirjassa

historiaa ja mukavia koulumuistoja

Oulun peruskoulujen 50-vuotinen historia ja mukavia koulumuistoja on koottu peruskoulujen juhlavuoden kunniaksi yksiin kansiin. Oulusa koulusa – Peruskoulut 50 vuotta Oulussa -juhlakirjasta ei haluttu tehdä perinteistä historiateosta, vaan helposti luettava, visuaalinen ja otteeltaan rento. Satasivuisessa kirjassa käsitellään monipuolisesti Oulun peruskoulujen historiaa ja nykypäivää. Oman lukunsa ovat saaneet niin peruskoulun alkuajat, opetussuunnitelma kuin kouluruokailukin. Myös kouluarkkitehtuuria esitellään esimerkkikoulujen avulla.

Oulun kaupunki pyysi alkuvuodesta juhlajulkaisua varten entisten koululaisten kivoja koulumuistoja oululaisista peruskouluista. Koulumuistoja saatiin paljon, ja niitä on käytetty laajasti osana juhlakirjaa.

Juhlahistoriikkia voi ostaa 10 eurolla kaikista Oulu10-palvelupisteistä sekä Oulun kaupungin verkkokaupasta. Verkkokaupasta ostettaessa hintaan lisätään myös postituskulut.

Tilaa maksuton liukkausvaroitus puhelimeesi

Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon haluat varoituksen tulevan: 1. Kirjoita viestiin sanat varoitus oulu 2. Kirjoita loppuun joko heti, 6, 7, 8 tai 9 sen mukaan haluatko varoituksen yöllä syntyneestä liukkaudesta heti kun varoitus on annettu, kello 6, kello 7, kello 8 vai kello 9. Jos esimerkiksi haluat yöllä syntyneestä liukkaudesta varoituksen aamulla kello 7, lähetät tekstiviestin: varoitus oulu 7

Ilmoittautumisesi pysyy voimassa kunnes poistat sen. Mikäli haluat poistaa varoitukset, lähetä numeroon 16130 tekstiviesti: varoitus sulje

Jos haluat muuttaa varoituksen vastaanottoaikaa, täytyy sinun ilmoittautua uudelleen uudella kellonajalla.

KUVA HARRI TARVAINEN

Ensilumenlatu pidentää hiihtokautta

Sankivaaran ensilumenladun käyttöönottoa odotellaan paikallisten hiihtoharrastajien keskuudessa joka vuosi innolla. Siitä lähtee monille käyntiin uusi hiihtokausi.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVAT SANNA KROOK

Vilkkaimpina päivinä Sankivaaran ensilumenladulla hiihdettyjä kierroksia kertyy laskuriin jopa yli 5 000 kappaletta, Oulun kaupungin liikuntapalveluiden isännöitsijä Petri Yli-Pyky kertoo.

”Yleensä arkipäivänä 3 000 kierrosta lienee normaalia. Sankivaarassa liikkuu siis päivää kohden satoja hiihtäjiä.”

Sankivaaran latu on reilun kilometrin mittainen, ja se on valaistu kello 6–23 pimeään aikaan. Ladulla voi hiihtää sekä vapaaseen että perinteiseen tyyliin. Yleisin ladun käyttäjä on Yli-Pykyn mukaan niin sanottu normikuntoilija ja aktiivinen hiihdon harrastaja. Myös kilpaurheilijat hyötyvät hiihtomahdollisuudesta, ja heitä tapaa Sankivaaran ensilumenladulla käynnistelemässä harjoitus- ja kisakautta lumella.

”Pienten lasten kanssa liikkuessa kannattaa valita hieman rauhallisempi vuorokaudenaika, jotta hiihdon opettelua voi harjoitella ilman ruuhkaisuutta ja mahdollisimman rauhallisessa tilanteessa.”

Tavoitteena turvallisuus ja helppohoitoisuus

Ensilumenladun valmistuminen on läpi vuoden kestävä prosessi. Talvella kovilla pakkasilla lunta valmistetaan riittävä määrä, ja se peitetään keväällä aumaan katepurulla. Käytännössä kaikki Sankivaarassa lumentekoon käytettävissä oleva vesi on muutettu lumeksi talven aikana.

”Aumassa lumi säilyy kesän yli ja aumaa huolletaan kesällä. Syksyllä auma aukaistaan

ja lunta siirretään latupohjalle noin 30–40 senttiä”, Yli-Pyky kuvaa valmistusprosessia.

Latu on heti avautumisestaan lähtien kovassa käytössä ja vaatii päivittäistä kunnossapitoa. Yleensä latu kunnostetaan aamuvarhaisella ja tarvittaessa kulunutta latua parannellaan. Kovilla vesisateilla ja plusasteilla kunnossapitoa voidaan välillä joutua rajoittamaan ja latu rauhoittaa.

”Tavoitteena on turvallinen ja helppohiihtoinen latupohja”, Yli-Pyky sanoo.

Positiivisella asenteella

Ensilumenlatu mahdollistaa koko talven mittaisen lumivarmuuden ja siten pidempään kestävän hiihtokauden.

”Monelle hiihtäminen on ’pehmeä’ liikuntamuoto, jonka avulla kuntoa voi ylläpitää monipuolisesti ja saada sitä kautta monia terveyshyötyjä”, Yli-Pyky toteaa hiihtoharrastuksen ja samalla ensilumenladun merkityksestä.

Ensilumenladulla on hyvä huomata, että lumi on käynyt läpi monia prosesseja ennen ladulle siirtymistä, jolloin lumen sekaan on voinut kulkeutua purunsekaista lunta ja muita epäpuhtauksia. Kautta ei siis välttämättä kannata aloittaa parhaimmilla suksillaan.

Myös kanssahiihtäjien huomioiminen on tärkeää, Yli-Pyky muistuttaa.

”Ladulla on paljon käyttäjiä ja tiettyinä aikoina voi olla ruuhkaa. Kaikki sinne kuitenkin mahtuvat. Ruuhkista ja mahdollisista ohitustilanteista selvitään yleensä positiivisella asenteella ja iloisella ilmeellä.”

Super-luokan talvipyöräilyä

Talvella Oulussa kelpaa pyöräillä, sillä suositut pyörätieverkostot kuuluvat talvikunnossapidon osalta niin sanottuun super-kunnossapitoluokkaan. Nimensä mukaisesti näiden pyöräreittien laatutaso on korkein mahdollinen, kertoo Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala

”Tähän laatutasoon kuuluu Oulussa noin 10 prosenttia eli noin 100 kilometriä koko pyöräverkostosta. Ne ovat esimerkiksi suosittuja työmatkailureittejä, jotka pidetään hyvässä kunnossa käytännössä vuorokauden ympäri, myös viikonloppuisin. Näin halutaan huomioida muun muassa vuorotyöläiset.”

Tilastojen mukaan Oulussa pyöräillään talvella keskimäärin saman verran kuin muissa Suomen kaupungeissa kesäaikaan. Paikallinen talvipyöräilyn suosio on huomioitu myös kansainvälisesti. Vaarala muistuttaa asian selittyvän sillä, että Oulussa pyöräilylle mahdollistetaan hyvät olosuhteet.

”On kaupungin vastuulla varmistaa, että pyöräily on myös talvella helppoa.” Maanrakennusalan neuvottelukunta (MANK ry) palkitsi Oulun kaupungin pyöräilyinfran lokakuussa pitkäjänteisestä ja päämäärätietoisesta kehittämisestä Iso Tömppä -palkinnolla.

Seuraa reaaliaikaisia pyöräreittien kunnossapitotietoja: www.oulunliikenne.fi

Liikunnan iloa seniorikortilla

Seniorikortti on oivallinen tapa hyödyntää kaupungin liikuntapalveluita. Se mahdollistaa ikäihmisille edullisesti itsenäisen kuntoilun uimahallilla tai kuntosalilla. Liikunta tuo päiviin iloa, virkeyttä ja mukavia kohtaamisia.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JUUSO HAARALA

Seniorikortti on tarkoitettu oululaisille 65 vuotta täyttäville ja iäkkäämmille itsenäiseen kuntoiluun. Sillä voi harjoitella edullisesti kuntosalilla sekä käydä uimassa ja vesivoimisteluissa. Myös Oulun uimahallin nyrkkeilysalin yleisövuoroilla ja Tuiran talviuintipaikalla käynti onnistuu seniorikortilla.

”Seniorikortin suosio on sen yli 20:n olemassaolovuotensa aikana jatkanut kasvuaan vuosi vuodelta. Olenpa jopa kuullut, että moni odottaa täyttävänsä 65 vuotta, jotta saisi lunastaa itselleen seniorikortin”, paljastaa Oulun kaupungin liikuntapalveluiden liikuntajohtaja Niina Epäilys

Uiminen suosittua Viime vuonna uinti oli seniorikortin käyttäjien ylivoimaisesti suosituin liikuntamuoto. Raatin uimahallilla käy säännöllisesti myös eläkeläinen Esko Antero Aho, joka kertoo osallistuvansa seniorikortilla vesijumppaan 4–5 kertaa viikossa. Seniorikortin hän otti käyttöönsä viisi vuotta sitten.

”Aikaisemmin uin paljon, nyt tulee käytyä vesijuoksussa ja venyttelemässä kuntoaltaassa. Polviani on uusittu, joten vesijuoksu on siitä hyvä, etteivät polvet rasitu liikaa”, myös haastatteluaamuna vesijuoksuun suunnannut Aho kertoo.

Kymmenessä vuodessa seniorikortin käytöstä on tullut tiivis osa Ahon arkea, ja häneltä liikeneekin sille paljon kehuja. Kortin tarjoamat liikuntamahdollisuudet ovat hänestä monipuoliset, ja Oulussa myös sen hinta on kohdallaan.

”Mitä olen tuttaviani kuullut, niin seniorikorttiin ollaan Oulussa kautta linjan tyytyväisiä. Terveyskeskuskäynnit ovat luultavasti vähäisempiä kun ihmiset käyttävät seniorikorttia.”

Tärkeää myös yhteisöllisyys

Niina Epäilys toteaa, että seniorikortti on erinomainen tapa edistää ikääntyvien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kortin käyttö edellyttää toki fyysistä kuntoa, mutta tärkeitä ovat myös sosiaaliset kontaktit ja yhteisöllisyys sekä liikunnan tuoma ilo ja virkistys.

Tämän kaiken allekirjoittaa myös Aho, joka naurahtaa, että vesijuoksussa käyvät juoksutoverit ovat ehtineet tulla tutuiksi.

”Kyllä se on aivan varmasti vaikuttanut hyvinvointiini, ei pelkästään liikunta vaan sosiaalisuus ja muiden ihmisten näkeminen. Vaihdamme vesijuoksussa kuulumisia ja puhumme kaikenlaisesta ihan politiikasta lähtien, parannamme maailmaa.”

Linnanmaan uimahalli avautuu 2025

Linnanmaan uusi uimahalli avautuu alkuvuodesta 2025. Uuteen uimahalliin tulee 25 metrin uintiallas, monitoimiallas, lastenallas sekä opetusallas. Näistä jaloteräsaltaita ovat 25 metrin allas sekä monitoimiallas. Peseytymistilat ovat niin ikään jo viimeistelyvaiheessa. Tiloissa on huomioitu erityisesti esteettömyys.

Raksilan uimahalli sulkee ovensa helmikuun 2025 lopussa, ja tilalle rakennetaan entistä ehompi Oulun vesiliikuntakeskus. Se valmistuu tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2029. Raksilan hallia ei suljeta ennen kuin Linnanmaan uusi uimahalli valmistuu. Tämän lisäksi Oulussa palvelevat Raatin sekä Vesi-Jatulin uimahallit.

Esko Antero Aho kertoo polskineensa Raatin uimahallissa jo viiden vuoden ajan. Nykyisin Aho on ahkera vesijuoksija. Vesijuoksu luonnistuukin seniorikortilla kätevästi.

Seniorikortti

• maksaa 30 euroa (+ OuluCard 3,60 €)

• voimassa puoli vuotta ostopäivästä

• seniorikorttia varten tarvitaan

OuluCard, jonka voi ostaa kaupungin liikuntalaitosten palvelupisteistä tai Oulu10-palvelupisteistä.

• palvelupisteissä korttiin ladataan käyttöoikeus puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Löydetään

yhdessä! tuo tukea ikäihmisille

Osallistumisen mahdollisuuksia, mielekästä tekemistä arkeen sekä yhteisöjä, joihin kuulua. Muun muassa tällaisia asioita etsitään ikäihmisille Löydetään yhdessä! -hankkeessa, joka haluaa tavoittaa tukea tarvitsevia yli 65-vuotiaita oululaisia.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA JUUSO HAARALA

Löydetään yhdessä! -hankkeen keskeisenä tavoitteena on löytää sellaiset yli 65-vuotiaat oululaiset, jotka kokevat yksinäisyyttä, ovat haastavassa elämäntilanteessa tai muutoin kaipaavat tukea löytääkseen elämäänsä mielekkyyttä ja sosiaalisia suhteita.

”Hankkeeseen osallistumiseen riittää oma kokemus. Jos tuntuu, että arkeen kaipaisi jotakin uutta tai on haasteita, joita ei yksin pysty ratkaisemaan, meihin kannattaa olla yhteydessä. Me voimme olla apuna myös silloin, jos ei tiedä, mistä lähteä etsimään tukea arkeen”, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Minna Lassila

Apua ja neuvontaa

Löytävä vanhustyö muotoutuu hankkeessa osallistujan tarpeiden mukaan. Toisille riittää kevyt ohjaus tai yksi kotikäynti. Maksimissaan hankkeessa tarjotaan yksilöllistä ohjausta puolen vuoden ajan.

”Olennaista meillä on toiminnan räätälöinti. Kotikäynneille ei ole valmiita vastauksia, vaan kokonaisuus rakentuu kunkin osallistujan oman tarpeen ja halun mukaan”, huomauttaa hankkeen projektikoordinaattori Riitta Vesala

Löytävää työtä tehdään yhdessä Oulun löytävän vanhustyön verkoston toimijoiden ja VARES-verkoston vapaaehtoisten kanssa. Projektipäällikkö Matleena Keränen kertoo, että tärkeässä osassa on ikäihmisten arjessa merkityksellisten toimintojen ja palvelujen

löytäminen sekä niihin yhdessä tutustuminen.

”Olemme ohjanneet muun muassa olohuonetoimintaan, liikuntaharrastuksiin, talousneuvontaan ja työvoimatoimistoon sekä ylipäätään sosiaali- ja terveyspalveluiden pariin. Autamme esimerkiksi ajanvarauksessa.”

Lassila, Keränen ja Vesala ohjaavat ja tukevat asiakkaita myös löytämään mukaan erityisesti järjestöjen, seurakuntien ja kaupungin toimintaan. Sitä kautta voi saada kipinän vaikkapa kulttuuriin harrastamiseen.

Kiireettömästi kannustaen

Löydetään yhdessä! -hankkeessa tärkeimpiä asioita on auttaa osallistujaa oman arvonsa löytämisessä. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että tulee kuulluksi. Pulmatilanteet kohdataan yksissä tuumin.

”Moni osallistuja on kertonut, miten ihanaa on, että meillä on aikaa kuunnella. Mietimme yhdessä aidosti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Olennaista on myös, ettei tarvitse lähteä ensimmäistä kertaa yksin johonkin, vaan saa mukaansa kaverin,” Lassila sanoo.

Sillä ei ole merkitystä, tarvitseeko kotoa lähteminen yhden yhteisen käynnin vai viisi – tärkeintä on, että se ennen pitkää tapahtuu. Hanketyöntekijät ovat saaneet osallistujilta kiitosta kannustuksesta ja ajan antamisesta.

”On meille ehdoton ydinasia, että pystymme kohtaamaan ikäihmiset kiireettömästi. Mukana on vankkaa osaamista sekä hyvä yh-

teistyöverkosto. Löytävä työ on aidosti ennaltaehkäisevää ja tukevaa”, Keränen huomioi.

Mikäli hankkeen toiminta voisi kuulostaa itselleen sopivalta, kehottavat Lassila, Keränen ja Vesala olemaan heihin yhteydessä matalalla kynnyksellä.

”Meille vain soittamaan, niin katsotaan yhdessä, mitä voitaisiin tehdä.”

Löydetään yhdessä! -hankkeen päätoteuttajana toimii Caritas Säätiö ja osatoteuttajina Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sekä Vuolle Setlementti ry. Hankkeen aikana (1.3.2023–28.2.2026) kehitetään Oulun alueelle järjestölähtöinen, julkisen sektorin kumppanuuteen perustuva löytävän vanhustyön toimintamalli. ”

Minulla ei ole yhtään sukulaista Suomessa, eikä lapsia tai ystäviä. Kun sain löytävän vanhustyön tuekseni, niin pikkuhiljaa uskaltauduin lähtemään tapaamisiin, joita työntekijä ehdotti.

”

Löydetään yhdessä! -hankkeessa mukana ollut nainen, 72

Löydetään yhdessä! -hanke

Matleena Keränen | p. 044 734 0302

Projektipäällikkö, Caritas Säätiö

Minna Lassila | p. 050 471 7193

Projektikoordinaattori, Vuolle Setlementti

Riitta Vesala | p. 044 393 2518

Projektikoordinaattori, Oulun Diakonissalaitos

Aleksinkulman remontti:

Tärkeä kohtaamispaikka toimii nyt

Oulu10:ssä

Yhteisötila Aleksinkulmassa aloitettiin elokuussa peruskorjaus, jonka myötä monille tärkeä rakennus uudistuu sen historiaa kunnioittaen. Remontin aikana Aleksinkulman väistötilat sijaitsevat Oulu10:ssä Torikadulla vuoden 2025 loppuun asti.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

Aleksinkulma on toiminut jo pitkään oululaisten merkittävänä kohtaamispaikkana. Tiloja ovat käyttäneet paljon erityisesti järjestöt, minkä lisäksi niitä on voinut vuokrata yksityiseen käyttöön esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin.

”Hyvin moninaista käyttöä on ollut aamusta iltaan, myös viikonloppuisin. Erilaiset oululaiset järjestöt ovat voineet käyttää tiloja maksutta: eläke-, vammais-, sairaus- ja veteraanijärjestöt, nykyisin paljon myös maahanmuuttajajärjestöt”, kertoo Oulun kaupungin yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Toimivat väistötilat

Aleksinkulman toiminta on jatkunut syyskuusta lähtien Oulu10:n toisessa kerroksessa. Laukka näkee, että väistötilat vastaavat hyvin pääkohderyhmän eli järjestöjen tarpeisiin. Koska kyseessä on virastotalo, käyttö keskittyy nyt arkipäiviin kello 8–16 välille.

”Meillä on siellä hyvät tilat, joissa voi järjestää toimintaa ja keittää kahvia kuten ennenkin. Tilat on nimetty Aleksinkulman tilojen mukaisesti, jotta varaajat tietävät mihin ne soveltuvat.”

Ajaminen vaatii hyvää ajoterveyttä

Iän myötä yleistyvät sairaudet vaikuttavat autoilun turvallisuuteen. Jos sairaus ei heikennä merkittävästi ajokykyä, ajamista voi jatkaa. On kuitenkin tärkeää seurata päivittäin omaa vointia ja ajokuntoa, hoitaa sairaudet huolellisesti ja keskustella ajoterveydestä lääkärin kanssa.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA LIIKENNETURVA

Liikenneturvan kyselyn mukaan joka seitsemäs 65 vuotta täyttänyt autoilija on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä. Oma ajoterveys huolettaa monia.

Ikääntyminen heikentää toimintakykyä vääjäämättä, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm

”Usein ajotaito ei muutu, vaan kyky ajaa turvallisesti erilaisissa tilanteissa heikentyy. Iän tuoma kokemus auttaa ennakoimaan ja välttämään monia riskejä. Tärkeää on tehdä oman voinnin seurannasta tapa ja tarkkailla ajokyvyssä tapahtuvia muutoksia.”

Väistötiloista on tullut käyttäjiltä hyvää palautetta. Käytännön asioista Laukka muistuttaa, että turvallisuuden vuoksi väistötilojen ovet eivät voi olla auki. Toiveena onkin, että järjestöiltä on aina joku ottamassa tulijat vastaan.

”Siellä ovat tietysti myös virastomestarit asiasta huolehtimassa.”

Kokoontumisen tarve ei katoa Käyttöikänsä päähän tullut Aleksinkulma remontoidaan modernit käyttäjäratkaisut huomioiden: esimerkiksi keittiö uudistetaan, rakennuksen keskelle tulee hissi ja pihan viihtyisyyttä lisätään. Historiallisesti merkittävän rakennuksen arvokkuus säilyy myös uudistuessa.

”Kunhan Aleksinkulma tästä modernisoituu, se on vielä useampien ryhmien käytettävissä. Jo nyt se on hyvän mielen paikka, jonne kaikilla on kiva saapua. Tätä ovat myös väistötilat. Ihmisten kokoontumisen tarve ei katoa minnekään”, Laukka toteaa.

Jatkossa lisätään myös kaupungin muiden toimitilojen yhteiskäyttöä kerho- ja kokoontumistiloiksi. Järjestöt, yhdistykset ja asukasryhmät voivat käyttää maksutta esimerkiksi koulujen tiloja niiden oman toiminnan ulkopuolella esimerkiksi viikonloppuisin.

”Toimintatavat tässä asiassa hioutuvat vuoden loppuun mennessä.”

Ajoterveyteen vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi epilepsia, diabetes ja muistisairaudet.

Älä lykkää hoitoa

Moni sairaus on hoitamattomana haitallinen liikenteessä. Mikäli minkäänlaisia oireita ilmenee, lääkärille menemistä ei kannata lykätä ajokortin menettämisen pelossa.

Ajaminen on mahdollista monen yksittäisen sairauden kanssa, ainakin alkuvaiheessa. Sairaudet pysyvät myös paremmin kurissa, kun niitä hoidetaan. Se taas ylläpitää ajokykyä, Nyholm sanoo.

”On hyvä huomata, että ajoterveys koskettaa kaikenikäisiä kuljettajia.”

Erilaisten sairaskohtausten jälkeen on yleensä oltava jonkin aikaa ajamatta, mutta silloinkin ajokortin voi saada takaisin, kun hyvä hoitotasapaino löytyy tai kuntoutuu riittävästi.

Arvioi ajoterveytesi

Kuljettaja ei aina itse huomaa muutosta ajoterveydessään. Tällöin läheisten rooli korostuu. Esimerkiksi muistisairauksien tai hitaasti etenevien silmäsairauksien kohdalla heikentynyt ajoterveys voi paljastua vasta tutkimuksissa.

”Läheiset yleensä tunnistavat merkit ja saattavat huomauttaa asiasta, jolloin heitä kannattaa kuunnella”, Nyholm kehottaa.

Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi -oppaan avulla ikääntynyt kuljettaja voi arvioida oman ajamisen sujumista ja hälyttäviä merkkejä. Oppaassa on myös vinkkejä ajokyvyn ylläpitämiseen.

Tutustu oppaaseen: www.liikenneturva.fi/tuote /ikakuljettajan-itsearviointiopas/

Oulun joulutorit luovat keskustan joulun

Perinteiset Oulun joulutorit luovat keskustan kulkijoille joulutunnelmaa.

Oulun Liikekeskuksen, Oulun kaupungin ja Kädentaitajien lahjapajan lisäksi tänä vuonna mukana on myös Oulun torisauna.

TEKSTI ESSI IKÄLÄINEN | KUVA SANNA KROOK

Joulukausi avattiin viime perjantaina, kun joulupukki sytytti Rotuaarin jouluvalot. Oulun Liikekeskuksen tapahtuma- ja markkinointipäällikkö Hanna Lahti kertoo, että kiireistään huolimatta joulupukki vierailee Oulussa joka viikonloppu ennen aattoa.

Aiempina vuosina Rotuaarilla joulun ajan palvellut perinteinen käsitöiden ja jouluherkkujen kauppapaikka Tiernatori järjestetään viime vuoden tavoin Kauppurienaukiolla. Tutut joulunpunaiset myyntimökit ilmestyvät Valkean pääsisäänkäynnin eteen 7. joulukuuta alkaen. Sieltä voi hankkia mieluisia yllätyksiä pukinkonttiin.

”Tiernatorilta löytyy perinteisiä joulutuotteita kuten kintaita, koruja, kynttilöitä, pihkavoidetta, lampaantaljoja ja puukkoja”, Lahti täsmentää.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa Rotuaarilla kaikenikäisiä ihastuttanut tunnelmallinen ja elämyksellinen Tiernatorin joulumetsä laajenee täksi vuodeksi.

”Viime vuonna joulumetsässä oli 50 kuusta, tänä vuonna niitä on 200. Tiernatorin joulumetsä on tunnelmallinen hengähdyspaikka keskellä keskustaa. Siellä järjestetään metsäistä ohjelmaa, kuten partiolaisten nuotiokahveja”, Lahti täydentää.

Sauna kuuluu jouluun

Uutuutena joulutunnelmaa oululaisille ja saunakulttuuria tutuksi ulkomaalaisille vierailijoille tuo Risto Talvitien luotsaama Oulun torisauna. Marraskuun puolivälistä lähtien Kauppatorilla pääsee saunomaan aitoon puusaunaan ja kylpemään ulkopore- ja kylmäaltaaseen.

”Minulle jouluun kuuluu vahvasti sauna. Puusaunan tuoksu, pimeys, kauniit valot ja piipusta nouseva savu – siinä on tiettyä joulun taikaa”, Talvitie kertoo.

Talvitien kuvaileman joulusaunaelämyksen pääsee kokemaan yleisellä vuorolla tai vuokraamalla saunan yksityiseen käyttöön. Yleiset vuorot avautuvat varattaviksi aina kuluvan viikon maanantaina.

”Torisaunan aukioloaikojen puitteissa saunan yhteydessä palvelee tunnelmallinen talvihuone, jossa tarjolla on muun muassa riisipuuroa ja glögiä”, Talvitie lisää.

Lahjapajalla käy kuhina

Suosittu Kädentaitajien lahjapaja on avoinna joulunaikaan 7.–22. joulukuuta. Käsitöitä, taidetta ja muotoilua esittelevän lahjapajan toiminnassa mukana oleva Minna Laatikainen muistelee viime vuoden yli 37 000 hengen kävijämäärää mykistyneenä.

”Kädentaitajien lahjapaja on todella suosittu ja iso tapahtuma. Lahjapajassa käsityöläiset, muotoilijat, taitelijat ja jouluherkkujen tekijät ovat itse paikalla myymässä ja kertomassa työstään sekä tuotteen synty- ja tekoprosessista erilaisine vaiheineen”, Laatikainen kertoo tapahtuman viehätyksestä.

Kädentaitajia on tänä vuonna mukana lahjapajalla eri aloilta laidasta laitaan.

”Mukaan haluavia kädentaitajia on aina hirveän iso määrä, viime vuonna heitä oli yli 80. Tila määrittää sen, kuinka paljon kädentaitajia mahtuu mukaan”, Laatikainen toteaa.

Tierna-ajan toimijat

Oulun joulutorien ajankohtaisen ohjelman löydät osoitteesta www.tiernatori.fi/

Oulun torisauna Tiernatorin joulumetsä 15.11.2024–15.3.2025 1.–29.12.2024

Tiernatori Kädentaitajien lahjapaja 7.–22.12.2024 7.–22.12.2024

Itsenäisyyttä juhlitaan suomalaisin sävelin

Itsenäisyyspäivää vietetään

Oulussa perinteikkään juhlavissa tunnelmissa itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlan merkeissä. Tänä vuonna juhlallisesta ohjelmasta vastaa Oulu Sinfonia.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA VEERA UUTELA

Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa pidettävässä juhlassa kuullaan suomalaisille rakkaita kotimaisia melodioita, kuten Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija. Oululaisesta äänimaailmasta taas päästään nauttimaan Leevi Madetojan teoksen myötä kapellimestari Eero Lehtimäen johdolla.

”Perinteikkäästi ohjelmassa on tietenkin

Jean Sibeliuksen Finlandia ja tapahtuma päättyy Maamme-lauluun. On kunnia saada olla valmistelemassa ja kokoamassa ohjelmaa”, kertoo Oulu Sinfonian intendentti Maija Kuusisto

Juhlavaa tunnelmaa ovat luomassa myös Elina Kärjen johtamana paikallinen Soma Ensemble -kuoro ja Madetojan musiikkilukion tyttökuoro. Oululaisen peruskoulun 50-vuotisjuhlavuosi tulee niin ikään esille tapahtumassa, Kuusisto kertoo.

Viisi

”On hienoa saada musiikkiluokkalaisia esiintyjiksi opettajansa Maria Viitasaaren johdolla. Ohjelmistossa on muun muassa hänen säveltämänsä laulu Meillä Oulussa koulussa.”

Kuusisto itse toimii itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlan juontajana. Hän toteaa Oulu Sinfonian olevan aina ilolla mukana itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa, kun se on mahdollista.

”Itsenäisyyspäivä on erityinen päivä, jonka tunnelmaa täytyy vaalia ja kunnioittaa erityisesti tässä ajassa.”

vinkkiä kestävään jouluun

Joulu on ilon ja antamisen juhla, jota pystyy viettämään myös kestävästi eli ympäristö huomioiden. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Kiertokaaren kierrätyskeskuksen työnjohtaja Mika Inkala kertoo tärpit ympäristöystävällisempään jouluun.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA SANNA KROOK

1. Aineeton lahja

Aina lahjan ei tarvitse olla tavara, joka pahimmassa tapauksessa jää käyttämättä ja nurkkiin pyörimään. Aineeton lahja voi olla esimerkiksi yhteistä ajanviettoa tai jokin elämys. Hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja tehdä näin hyvää.

2. Jotain käytettyä

Moni arastelee turhaan käytettynä hankitun lahjan antamista. Mieti, voisiko olla jokin tuoteryhmä, jossa käytetty tuote on peräti uutta parempi. Tutki eri tuoteryhmiä ja selvittele vaihtoehtoja. Itse tehdyissä lahjoissa kannattaa pohtia, voisiko niissä hyödyntää jo valmiiksi löytyviä materiaaleja uuden ostamisen sijaan.

Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla pidetään Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa 6. joulukuuta kello 13. Musiikkikeskuksen pääovet avautuvat kello 11.45 ja juhlakahvitus alkaa kello 12. Juhlapuhujana toimii kunnallisneuvos, kaupunginvaltuutettu Marja-Leena Kemppainen

Tilaisuudessa on myös viittomakielen tulkkaus. Järjestäjänä toimii Oulun kaupunginhallitus.

Tilaisuuden suora lähetys on katsottavissa osoitteessa: www.ouka.fi/itsenaisyyspaiva

3. Uutta mutta pitkäikäistä Jos päädyt ostamaan lahjaksi jotakin uutta, osta mieluiten sellaista, joka on sekä kestävää että helposti korjattavaa ja huollettavaa. Näin lahjasta on iloa pidemmäksi aikaa. Kannattaa myös tutustua paikallisiin vaihtoehtoihin, kuten pienyrittäjien valikoimaan.

4. Huomioi koristelu ja paketointi

Joululahjojen paketoiminen tuottaa suuret määrät seka- ja kartonkijätettä. Vaihtoehtoisesti paketoinnissa voi käyttää esimerkiksi poistotekstiilejä ja sanomalehtiä. Mikäli paperi- ja muuta jätettä syntyy, kannattaa miettiä niille sopiva jatkokäyttö. Käytettyjä lahjapapereita pystyy hyödyntämään hyvin myös myöhemmin.

5. Kohtuus jouluruoassa

Jouluna ruokapöydässä riittää kystä kyllä, mutta usein sitä tulee hankittua vähän liikaakin. Sopiva määrä jouluruokaa on suunnittelukysymys. Mieti, kuinka paljon ruokaa todella menee ja miten hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. Vinkkejä saa esimerkiksi Martoilta tai Kotitalousnaisilta.

Älä pistä kinkun paistorasvaa hukkaan

Ruskon jätekeskuksen Oivapisteellä järjestetään kinkkurasvalle keräys, josta se toimitetaan ympäristöystävällisen energiantuotannon raaka-aineeksi, biokaasuksi.

Työvoimauudistus:

Kaikki työvoimapalvelut vuoden alusta BusinessAsemalta

Vuoden 2025 alussa TE-toimistojen toiminta lakkaa ja julkiset työvoimaja yrityspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Jatkossa Oulussa TE-toimiston palvelut tunnetaan BusinessOulun työllisyyspalveluina.

TEKSTI ESSI IKÄLÄINEN | KUVA TERO SUUTARI

Työvoimauudistuksen myötä Oulu on muodostanut yhdessä kymmenen muun Pohjois-Pohjanmaan kunnan kanssa Oulun seudun työllisyysalueen, joka kattaa 130 000 työikäistä ihmistä. Työllisyysalueeseen kuuluvat Oulun lisäksi Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala.

Oulun kaupungin vastuulla on, että lakisääteiset työvoimapalvelut ovat saatavilla työllisyysalueella. Palvelut kattavat sekä henkilöasiakkaiden palvelut työnhakijoille että työnantaja-asiakkaiden työntekijöihin liittyvät palvelut. BusinessOulun työllisyyspalveluiden päällikkö Mari Rautiainen kertoo, että Oulussa uudistusta suunnitellaan kokonaisuutena työvoiman kysynnän ja tarjonnan parantamisesta lähtien.

”Haluamme palvella parhaalla mahdollisella tavalla sekä työnantaja-asiakkaitamme että työnhakija-asiakkaitamme. Työnantajien eli yritysten kasvu tukee työnhakija-asiakkai-

den työllistymistä, joten yritysten rekrytoinnin helpottaminen ja rekrytointikoulutusten tarjoaminen yritysten tarpeista lähtien on tärkeää”, Rautiainen painottaa.

Kaikki palvelut saman katon alla Vuoden alussa TE-toimiston teipit poistuvat Technopoliksen ydinkeskustan kampuksen toimitilojen ovista BusinessOulun teippien jäädessä oveen.

”Muutto jo syyskuussa saman katon alle helpottaa asiakkaille näkyvää muutosta vuodenvaihteessa. Ei tarvitse pohtia, mihin suunnata asioimaan, vaan tulee tuttuun osoitteeseen”, Rautiainen iloitsee.

BusinessOulun työllisyyspalveluiden organisaatiota tullaan vuoden vaihteessa uudistamaan, jotta työnantajien tarpeisiin pystytään vastaamaan kattavammin.

”Haluamme tuntea työnhakijat entistä paremmin ja lisätä synergiaa BusinessOulun sisällä. Tavoitteena on samanlaiset toimialajaot

niin elinkeinopalveluissa, työnantajapalveluissa kuin työllisyyspalveluissa sekä yhteistyön parantaminen. Haluamme, että uudistus näkyy asiakkaille nopeampana työllistymisenä ja yrityksille osaavana työvoimana”, Rautiainen kertoo.

Tällä hetkellä ajankohtaisia asioita työvoimauudistuksen osalta ovat asiakassiirtymä, yhteishankintakoulutusten puitehankinnat sekä sisäisten prosessien kehittäminen. ”Koska luomme uutta yhteistä toimintakulttuuria ja toimintamallia, prosessit kehitetään yksinkertaisiksi ja selkeiksi sekä asiakkaille että omalle henkilöstölle. Tällä turvaamme palvelun tasalaatuisuuden eli saadaan laadukasta palvelua kautta linjan”, Rautiainen sanoo.

Tehokas työnvälitys

tärkeimpänä tavoitteena

Oulun seudun työllisyysalueen toiminnalle Rautiainen listaa neljä tavoitetta. Tärkein niistä on tehokas työnvälitys niin työnantajan kuin työnhakijan näkökulmasta. Palveluja kehitetään vastaamaan paremmin työnantajatarpeisiin, koska vahvat työnantajat ovat Rautiaisen mukaan ainoa keino, jolla työllisyysastetta saadaan parannettua.

”Toinen keskeinen tavoite on osaamisen kehittäminen, jotta työnhakijat pääsevät kehittämään omaa osaamistaan ja kouluttautumaan työmarkkinoiden tarpeisiin nähden”, Rautiainen sanoo.

Kolmas tavoite on erittäin ajankohtainen ja paljon pinnalla ollut työkyvyn kehittäminen, johon kuuluvat työkyvyn haasteiden ja olemassa olevan työkyvyn tunnistaminen, todentaminen ja kehittäminen henkilön osaamista vastaaviin tehtäviin. Neljäs tavoite on vaikuttava palveluohjaus.

”Tällä hetkellä on paljon henkilöasiakkaita, joilla ei ole selkeästi enää työkykyä, jota parantaa tai kehittää. Näille asiakkaille haluamme löytää oikeat etuudet. Asiakas tulisi voida esimerkiksi päästä kuntoutuksen, eläkkeen tai muun tuen piiriin. Tässä hyvinvointialueen palveluilla on merkittävä rooli”, Rautiainen täsmentää.

Rautiainen painottaa, että työnhakijat voivat luottaa saavansa jatkossakin palvelua. Viranomaiset kyllä hoitavat asiakkuuden siirron.

”Työttömyysetuudet pysyvät voimassa ja olemassa oleva työttömyysturva säilyy. Tulemme panostamaan kasvokkaiseen palveluun jo varhaisessa vaiheessa, kun hakija ilmoittautuu työnhakijaksi”, Rautiainen lupaa.

BusinessAseman työllisyys- ja elinkeinopalvelut

Uusikatu 52, 90100 Oulu www.businessasema.com/palvelut

• neuvontaa ja ohjausta arkisin kello 9–15

• puhelimitse 08 558 55810 arkisin kello 9–16

• voit myös varata ajan etäneuvontaan

• verkkosivuilla palvelee myös chat

Työttömyysetuudet pysyvät voimassa ja olemassa oleva työttömyysturva säilyy, BusinessOulun työllisyyspalveluiden päällikkö Mari Rautiainen sanoo.

Osallistuva budjetointi on mukava tapa vaikuttaa

Osallistuva budjetointi on vakiinnuttanut Oulussa asemansa konkreettisena tapana vaikuttaa omaan asuinympäristöön ja kaupungin kehittämiseen. Tänä vuonna siihen varatulla 240 000 eurolla toteutetaan kaikkiaan 33 asukkaiden jättämää ideaa.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN

Äänestettävänä oli yhteensä 68 eri puolille kaupunkia sijoittuvaa toteutusta. Toteutuvissa ehdotuksissa nousevat esiin esimerkiksi liikunta ja kulttuuri sekä erilaisten kohtaamispaikkojen viihtyisyyden lisääminen.

Yksi jo valmistuneista ehdotuksista on bussipysäkkien viherkatokset, jotka rakennettiin Sairaalarinteelle Kastellin koulun viereen. Perusteluissa todetaan muun muassa, että kasvikatokset ja -seinät ovat kauniita ja mukavia katsoa.

”Viherkattomateriaalina on käytetty kotimaista maksaruohoa, joka sitoo hyvin sadevettä ja epäpuhtauksia. Katoksista on tullut positiivista palautetta, ja niitä on toivottu lisää myös muille pysäkeille”, kertoo Oulun kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Santeri Haavisto

Liikuntaa, elokuvia ja pysähdyspaikkoja Osallistuva budjetoinnilla on toteutettu tänä syksynä 7–12-vuotiaille maksuttomat liikuntakerhot Kaukovainiolle, Metsokankaalle, Oulunsaloon ja Rajakylään. Liikuntakerhot kokoontuvat kerran viikossa syyskauden ajan monipuolisen sisä- ja ulkoliikunnan merkeissä. Kesällä taas vietettiin osallistuvan budjetoinnin tiimoilta kaikille avoimia puistoelokuvapiknikejä, joista vastasi Dodo ry. Leffoja näytettiin moneen makuun niin aikuisille kuin lapsillekin.

”Tapahtumat olivat järjestäjän näkökulmasta mukavia ja taisivat olla myös kävijöiden mieleen. Tämä on hyvä tapa saada kaupunkilaisten näkökulmaa kaupungin toimintaan”, toteaa Dodo ry:n tuottaja Harri Kononen

Tietyt ehdotukset ovat suosittuja vuodesta toiseen, kuten erilaiset nuotiopaikat. Tänäkin talvena saadaan uusia nuotiopaikkoja Hiiroseen sekä Hönttämäen ja Korvenkylän väliselle metsäalueelle. Oulun kaupungin metsäasiantuntija Petri Korpela nostaa tältä vuodelta pysähdyspaikoista mukavan uutuuden, maisemaportaat Oritkariin.

”Portailla voi vaikkapa ottaa aurinkoa tai syödä eväitä.”

Ulkoilu ja ympäristö tärkeitä

Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Anne Kippola-Rinne kertoo, että osallistuva budjetointi on tullut ihmisille ajan myötä tutummaksi. Se koetaan hyväksi kanavaksi saada omia ideoita esille ja mahdollisesti toteutukseen asti.

”Asukkaat ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja oman ympäristön ja asuinalueen kehittämisestä. Osallistuva budjetointi voi myös lisätä ihmisten tietoisuutta kaupungin toiminnasta sekä parantaa yhteisöllisyyttä. Kaupungille se on hyvä kanava kuulla asukkaita ja heidän toiveitaan.”

Ihmiset ovat kokeneet ideointiajan, äänestyksen sekä ideoiden seuraamisen toteutuksiksi asti innostavina. Toteutuksista jaetaan kuvia ja kokemuksia muun muassa sosiaalisessa mediassa.

”Ehdotusten perusteella etenkin ulkoilu ja ympäristö ovat oululaisille tärkeitä. Tänä vuonna äänestykseen saatiin laaja kattaus eri puolille kaupunkia ja eri ikäryhmiä koskevia ideoita. Toiminnallisuus on alkanut nousta rakennettavien ehdotusten rinnalle.”

Seuraavan osallistuvan budjetoinnin ideointiaika alkaa alkuvuonna 2025, joten mietintämyssyt voi jo laittaa päähän, Kippola-Rinne kehottaa.

Osallistuvaa budjetointia voi seurata ajantasaisesti osoitteessa osallistu.ouka.fi.

Tällä palstalla katsomme tuttuja oululaisjuttuja sellaisesta näkökulmasta, jota et ehkä ole aiemmin tullut huomanneeksi.

TEKSTI LAURA HEIKKINEN | KUVA MINT COMPANY

Oulun rautatieaseman vieressä sijaitseva pysäköintihallin sisäänkäynti ei ole mikä tahansa kivikupu, vaan palanen paikallista historiaa.

Oulun Kivikukko toimii nykyisin pysäköintihallin ajorampin kattavana suojana, kun taas toisen maailmansodan aikaan se oli osa aseman ohjausjärjestelmää sekä väestönsuoja. Kivikukkoja rakennettiin laajalti keskeisten juna-asemien yhteyteen.

”Kivikukon sisätilat olivat alun perin melko vaatimattomat: siellä oli betonirakenteiset seinät, joiden päällä oli hiekkaa ja hiekan päällä graniittikivet ladottuna suojaksi. Sisällä oli eteisen lisäksi yksi tila, yhteensä vain noin 15 neliötä”, kertoo Kivikukon nykyiselle paikalleen järjestänyt Ari Tuutti . Alkuperäisen käyttönsä jälkeen Kivikukko on ollut Tuutin mukaan Oulussa melko lailla tyhjillään.

”Joitain bänditreenejä siellä on aikanaan pidetty, ei juuri muuta.”

Tuutti siirsi vuosina 2012 ja 2019 Oulun rautatieasema-alueelta purkuun meneviä hirsirakenteisia rautatierakennuksia Toppilansalmen rannalla sijaitsevalle Toppilan aseman tontille. Tässä yhteydessä tuli puheeksi, että myös historiallinen Kivikukko oli purku-uhan alla.

”Ajattelin, että sen paikka voisi olla päärautatieaseman pysäköintiaukion pohjoisreunalla, jolloin se täydentäisi aseman ja asemaravintolan kokonaisuutta.”

Nykyiselle paikalleen Kivikukko siirrettiin huolellisen suunnittelun ja työn jälkeen vuonna 2020. Siinä se on paikallaan muistuttamassa aiemmasta olemassaolostaan, Tuutti sanoo.

Toisen maailmansodan aikaan Oulun rautatieasemalle rakennettu Kivikukko muistuttaa nykyisin olemassaolostaan pysäköintihallin sisäänkäyntinä.

Hupisaarten leikkipuiston valaistuksessa valo ja pimeä kohtaavat. Valaistuksen on suunnitellut Henrika Pihlajaniemi Arkkitehdit M3 Oy:n arkkitehtina ja valaistussuunnittelijana.

Ylivalaistuksen sijaan myönteisiä pimeän paikkoja

Kaupunkialueiden valaisussa on alettu korostaa määrän sijaan laatua, sillä ylivalaisun on todettu haittaavan sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia. Oulun yliopistossa pyritään kehittämään kaupunkien valaistussuunnittelua asukkaiden avulla.

TEKSTI MUN OULU &LAURA HEIKKINEN | KUVA OULUN KAMERASEURA OY

Valon määrä kaupunki- ja taajama-alueilla vähenee todennäköisesti tulevaisuudessa, sillä ylivalaisu ja jopa niin sanottu valosaaste häiritsee monia. Valaistuksen vähentämiseen on myös energiataloudellisia syitä. Oulun yliopistossa näitä asioita pohditaan keväällä käynnistetyssä Kestävän pimeän kumppanuudet -hankkeessa.

”Tarkastelemme valaistusolosuhteita valon, hämärän ja pimeän jatkumona, jossa jokaisella on oma roolinsa turvallisessa, elämyksellisessä ja hyvinvointia tukevassa ympäristössä”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, apulaisprofessori Henrika Pihlajaniemi Oulun yliopistolta.

Pimeä ja hämärä, jotka ovat tähän asti jääneet yleensä suunnittelun ulkopuolelle, voidaan tuoda tietoisesti ja hallitusti osaksi kaupunkivalaistuksen kokonaisuutta.

Pihlajaniemen mukaan tavoitteena ei ole vähentää keinovaloa kaikkialta, vaan löytää valon ja pimeyden välille ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tasapaino.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä kaupunki- ja kuntaorganisaatioiden tietoisuutta ja osaamista kaupunkivalaistuksen suunnittelusta, tilaamisesta ja toteutuksesta.

Asukkailta halutaan tietoa

Hankkeessa halutaan kuulla asukkaiden kokemuksia huomioitavista pimeän paikoista. Oulussa yleisölle avoin havaintokävely järjestettiin lokakuussa.

Lokakuussa avautui myös Kerro kaupunkipimeästä -karttakysely, jossa osallistujat voivat merkitä karttaan tutkimuspaikkakuntien hyviä ja huonoja pimeän ajan paikkoja sekä kertoa, mikä niistä tekee sellaisia. Kyselyn avulla kootaan uutta tietoa asukkaiden kokemuksista pimeissä ja hämärissä ympäristöissä sekä asenteista pimeyttä kohtaan.

Tulevaisuudessa hankkeessa tullaan näkemään myös pilotti, jossa erikseen valittuja alueita kehitetään positiivisiksi pimeiksi paikoiksi. Kehitettävä paikka voi olla esimer-

kiksi kaupunkitila, puisto, virkistysreitti tai valotapahtumiin liittyvä väliaikainen kohde.

Tavoitteena on muodostaa paikallisiin tarinoihin ja kulttuureihin liittyviä ja elämyksellisiksi suunniteltuja miedosti valaistuja ympäristöjä, jotka lisäävät pimeän kauden hyvinvointia.

Kestävän pimeän kumppanuudet on Oulun yliopiston arkkitehtuurin- ja tuotantotalouden yksiköiden hanke, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2026. Siinä ovat mukana Oulu, Kuusamo, Ii ja Nivala.

Tutustu Kerro kaupunkipimeästä -kyselyyn: https://mpt.link/kerropimeasta

Mentoring helps international professionals to integrate

Oulu’s multicultural centre Villa Victor organizes mentoring for highly trained immigrant professionals who already know a little Finnish. The goal is to help them build networks in the city and deepen their understanding of Finnish working life and the language.

TEXT RIIKKA-MAIJA GARDEMEISTER & PÄIVI IIKKANEN (TRANSLATION: JOEL LOUKKOLA) | PHOTO MARINA DE LEÓN

The goal of the program is to increase the networks of professionals and offer professionals with immigrant backgrounds insider information about the Finnish practices in their field. The program is based on pair mentoring.

The international actors applying for the program will work with mentors in the Oulu region in fields as similar as possible to the actors’ fields. The mentoring pairs will meet once during the winter or a couple of times per month based on their own schedules.

Learn a language by using it

It is important to practice speaking Finnish in safe situations with a person who truly wants to understand and be present.

Multiple studies have found that language skills do not improve in a vacuum, instead one can only learn a language by using it – and it can be learned with the support of your work community.

Villa Victor’s mentoring program’s coordinating Development Teacher Riikka-Maija Gardemeister has also seen this in practice.

“You can’t learn to talk without talking and listening either. But not everyone has a person they can talk with. We find people who voluntarily want to join, whom you can message and ask questions from. This is why the program

uses plain Finnish. Many mentors have been surprised that they do well with just Finnish. They don’t always need to switch to English.”

Help in job searching

Work mentoring has been found to be helpful for job seekers with immigrant backgrounds. For example, mentors can help job seekers write job applications and resumes into forms that are suitable for the Finnish job market. They can also practice Finnish language skills that are needed during job search.

Another concrete benefit from mentoring is a chance to receive a Finnish reference in their resume. Seeing a familiar, or a Finnish name, in a resume can have a significant effect in receiving a job interview. A Finnish reference works as a kind of “guarantee” that the job seeker with an immigrant background is trustworthy and know the rules of Finnish work life.

Pair mentoring is based on social learning and confidential interaction between the mentor and the actor.

For the people who have moved to Finland from elsewhere, mentoring acts as a bridge to local working culture.

For mentors, participating in work mentorship offers a perspective into other cultures and their own field in other countries. It offers an excellent opportunity to inspect job seeker’s field’s recruitment practices from an outsider’s perspective.

The hope is that participating in mentoring can act as kindling for more extensive discussions within working communities on how the recruitment of international workers can be seen as an investment in the future instead of an expense.

Multicultural Centre Villa Victor

The City of Oulu Multicultural Centre Villa Victor is a low treshold meeting place open for everyone. Villa Victor offers Finnish language teaching free of charge. There is also organized multicultural events, information sessions, clubs and mentoring.

Tapahtumamaistiaisia talveen

KULTTUURITALO VALVE

Tutustu Valveen toimintaan, näyttelyihin, esityksiin ja elokuvanäytöksiin sivulla www.kulttuurivalve.fi. Sivulta löytyvän tapahtumakalenterin kautta saat aina ajantasaisimman tiedon tapahtumista.

Kulttuuritalo Valve on avoinna ma–pe kello 8–22 ja la–su kello 10–22.

EARTH GAZES BACK

19.1. saakka, Photo North -galleria sekä Valvegalleria

Photo Northin näyttelykokonaisuus kutsuu tutkimaan elinympäristöämme uhkaavaa monikriisiä ja pohtimaan mahdollisuuksia navigoida tuntemattomassa tulevaisuudessa. Näyttelyn teokset vievät matkalle kallioperän syvyyksistä aina ilmakehän rajalle ja avaruuteen asti. Opastettu kierros la 11.1. kello 14. Vapaa pääsy!

BIG BAND CHRISTMAS 23.11. kello 18, Teatterikuoppa

Oulu All Star Big Band yhdistää voimansa nuorten paikallisten muusikoiden kanssa. Jouluinen konsertti sisältää big band -sovituksia niin perinteisistä jazzsävytteisistä amerikkalaisista joululauluista kuin suomalaisista jouluklassikoista.

OULUN TEATTERI

Oulun teatterin ohjelmisto tarjoaa talvella monipuolisia esityksiä jouluklassikosta huikeisiin kantaesityksiin, ja helmikuussa suuren näyttämön valtaa kauan odotettu Kinky Boots -musikaali!

Tutustu ohjelmistoon ja osta liput: oulunteatteri.fi.

VIHREÄT NIITYT

Entinen kuurojen koulu (Lossikuja 6) Esitykset 23.11. saakka.

AINOA KOTINI , Suuri näyttämö Esitykset 30.11. saakka.

SAITURIN JOULU , Suuri näyttämö Esitykset 22.2.2025 saakka.

KINKY BOOTS , Suuri näyttämö Ensi-ilta 1.2.2025

OULUN MUSEOJA TIEDEKESKUS

OULUN TAIDEMUSEO

Näyttelyiden ja tapahtumien tarkemmat tiedot sekä joulunajan poikkeusaukioloajat museon sivuilta www.ouluntaidemuseo.fi

Taidemuseo on avoinna ti-pe 9–19 ja la-su 11–18.

Näyttelyesittelyt ke kello 17 ja su kello 14

TANSSIA!

27.–28.11., Valvesali

Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen näytös tarjoaa monipuolisen kattauksen pienoisteoksia eri tanssilajeista.

SUOJELIJA-TANSSITEOS

29.–30.11. ja 4.–5.12., Valvesali JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen, Tanssiteatteri Tsuumin ja Joona Halosen teos purkaa dualismeja. Teoksen viisi tanssijaa ja viulisti luovat näyttämölle avoimen ihmettelyn kautta syntyvää ruumiillista kulttuuria.

YLVA HARU: PERHOSTEN VALTAKUNTA

7.12. kello 19, Valvesali Levynjulkaisukeikalla on mukana bändikokoonpano.

KAHDEN SOOLON ILTA:

SININEN HETKI & HAUDATUT HEVOSET

10.–11.12., Valvesali

Sininen hetki tutkii sitä kulminaatiopistettä, missä yksilön kokema raskas todellisuus muuttuu kevyeksi. Haudatut hevoset on saanut inspiraationsa noituudesta, rituaaleista ja itämerensuomalaisten kansojen pakanallisista perinteistä.

Taidevartit pe kello 17 ja la kello 14 ja 17

OAMK SHOWROOM 11.11.–7.12.

Oulun ammattikorkeakoulu esittelee kulttuurialan opiskelijoiden ja opettajien taiteellista tutkimusta ja tekemistä Tasku-tilassa.

KULO-TEOS TAIDEMUSEOSSA

LUMO-VALOFESTIVAALILLA

22.–24.11. pe–su kello 16–22 Oamkin musiikkipedagogin, tanssinopettajan ja viestinnän tutkinto-ohjelmat toteuttavat moniaistillisen KULO-teoksen, joka tutkii syklisiä luonnonilmiöitä ihmisen vaikutusta unohtamatta. Teos on avoinna Tasku-tilassa. Lumo-viikonlopun ajan Oulun taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy, taidemuseo on avoinna kello 11–22.

DISABILITY DAY ART & ACTION ti 3.12.

MINNA HENRIKSSON: KÄTKETTY

5.1.2025 saakka

Yhteiskunnallisissa teoksissa käsitellään historian ja nykypäivän suhdetta sekä tukahdutettuja ääniä.

MAJA

2.3.2025 saakka

Piilopaikkoja, omia tiloja ja rakennettuja mahdollisuuksia.

Näyttelykierros Valveen korttelin gallerioissa

12.12. kello 17, kulttuuritalo Valve Tutustu näyttelyihin ja kuule tarinoita teosten takaa! Vapaa pääsy.

ALPO AALTOKOSKI

COMPANY: TOGETHER & JUSSI VÄÄNÄNEN: PASOS

Valvesali pe 13.12. kello 18 Uuden sukupolven tanssijat tulkitsevat nyt uudelleen vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen Together-teoksen. Pasos-teos puolestaan ruotii machokulttuurin ja maskuliinisuuden väkivahvaa perintöä kehollisesti kysymällä, pohtimalla ja toteamalla.

Mun Oulun tapahtumakalenteri: tapahtumat. munoulu.fi

ARCTIC SWING TRIO

FEATURING ANNE-MARI KANNIAINEN

14.12. kello 18, Valvesali

Tulista improvisointia ja herkkää tunnelmointia akustisilla soittimilla.

SOIVAN SIILIN JOULU 15.12. kello 14, Valvesali

Koko perheen konsertti tuo jälleen kerran villasukanlämpöisen joulutunnelman luoksemme.

SASU RIPATTI: METSÄ

17.12.2024–2.3.2025

Multimediateos, joka kysyy, millaista on olla metsä.

KORU8

24.1.–13.4.2025

Kansainvälinen korutaiteen triennaali. Järjestäjänä Korutaideyhdistys.

ALAKKONÄÄ ABSTRAKTIA?

-KOKOELMANÄYTTELY

28.3.-30.11.2025

Oulun taidemuseon kokoelmien abstraktien taideteosten lähtökohdista luotu vuorovaikutuksellinen ja osallistava leikkiä, pelejä ja kokeilua hyödyntävä aistimaailma.

MERIMIEHENKOTIMUSEO

JOULUN RAUHAA

28.11.–15.12. to–su kello 11–17 19.–21.12. to–la kello 11–17 www.merimiehenkotimuseo.fi

KIRJASTOT

Kaikki kirjaston tapahtumat löytyvät kirjaston verkkosivuilta www.ouka.fi/kirjasto.

MAATILAN JOULU –NÄYTELMÄ

Nuojuan Teatteripajan näytelmä sisältää musiikkia ja kestää n. 30 min. Soveltuu kaiken ikäisille. Haukipudas ke 27.11. kello 17.30 Kaijonharju to 12.12. kello 10 Pekuri pe 29.11. kello 17.30

Oulunsalo ke 4.12. kello 10

Kiiminki la 14.12. kello 13

LUKUPIIRI

Oulunsalo ti 10.12. kello 18

Käsitellään Anu Vähäahon kirjaa En voi sua unhoittaa poies. Kirjailija vierailee lukupiirissä. Lukupiirejä pyörii myös useissa muissa kirjastoissa!

DIGIKESKIVIIKOT

Karjasilta ke 4.12. kello 13

Myllyoja ke 18.12. kello 13 Eksyitkö digiviidakkoon? Voit ratkoa digipulmia yhdessä kirjaston henkilökunnan ja muiden osallistujien kanssa ja tutustua uusiin digivillityksiin.

LORUTUOKIO

Pekuri to 5.12. kello 10

Lorutellaan pienten kanssa! Suositusikä 6–24 kk. Halutessasi ota oma köllöttelyalusta mukaan.

SATUTUOKIOT

Haukipudas ke 27.11. ja 11.12. kello 10

Myllyoja pe 13.12 kello 10

Ritaharju to 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. kello 9.30

INTERNATIONAL STORYTIME – SATUTUOKIOT ENGLANNIKSI

Pekuri Library

Sat 23.11. and 7.12. at 14:00

Storytime in English for families with children aged 3 or older.

KUVA VALVE