Lakineuvojamme vastaa

Mitkä ovat päävuokralaisen velvoitteet? ? Olen muuttamassa kahden henkilön kanssa kimppakämppään paritalon puolikkaaseen. Vuokranantaja ei halunnut tehdä kolmea vuokrasopimusta, joten minusta tuli päävuokralainen ja kaksi muuta ovat alivuokralaisia. Mitä minun tulisi huomioida, jotta vältyn turhilta ongelmilta? ! Päävuokralaisena olet vastuussa vuokranantajaan nähden koko asunnon vuokrasta eli jos alivuokralaiset jättävät vuokransa maksamatta, sinä joudut maksamaan ne vuokranantajalle. Vastaat myös alivuokralaisen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista huoneistolle.

Myös päävuokralainen voi periä alivuokralaisilta vakuutta, jolla varautuu mainittuihin ongelmiin. Jos alivuokralaiset eivät hoida vuokravelvoitteitaan, sinulla on takaisinperintäoikeus maksamattomiin vuokriin. Alivuokralaisen vuokrasopimus voidaan myös siitä syystä purkaa. Jos päävuokralaisena et maksa vuokraasi ja tulet irtisanotuksi, myös alivuokralaisten vuokrasopimukset purkautuvat.

Kannattaa tarkistaa myös verottajalta, miten verottaja käsittelee alivuokralaisen vuokraa ja pitääkö sinun tehdä siitä veroilmoitus. Todennäköisesti, jos alivuokralaisen vuokra on sama kuin se, mitä maksat vuokranantajalle, verottaja ei kohtele vuokratuloa pääomaverona.

Sähkösopimus tehdään päävuokralaisen nimiin. Sähkölaskun jakamisesta kannattaa myös sopia kirjallisesti vuokrasopimuksessa. Erityisen tärkeää tämä on, jos asunto lämmitetään suoralla sähköllä eikä lämmityskulut kuulu vuokraan. Myös vesimaksujen jakamisesta kannattaa sopia kirjallisesti.

Kannattaa selvittää myös vakuutusyhtiöstä, miten kotivakuutus tulee tällaisessa tapauksessa hoitaa. Päävuokralaiselle kotivakuutuksen merkitys on vastuiden takia tärkeä.

Pari- tai omakotitalon ollessa kyseessä, vuokranantajan kanssa kannattaa sopia kirjallisesti etukäteen kunnossapitovastuusta eli kuka hoitaa jätemaksut, lumityöt, nurmikonleikkuun tai esimerkiksi takan nuohoamisen. Samat asiat täytyy sopia myös alivuokralaisen kanssa tehtävässä vuokrasopimuksessa.

Tarvittaessa kannattaa tehdä huoneistoon tuotavista huonekaluista ja astioista kalusteluettelo niin välttyy myöhemmiltä riidoilta niihin liittyen. Saako julkisivuremontista vuokranalennusta? ? Meidän taloon on tulossa julkisivuremontti. Onko tuollaisesta remontista mahdollista saada vuokranalennusta? Julkisivuremontit ovat asumista haittaavia remontteja. Yleensä valveutuneet vuokranantajat ilmoittavat hyvitysperusteista jo remontista tiedotettaessa. Jos näin ei ole tapahtunut, kannattaa vuokranalennusta vaatia kirjallisella yhteydenotolla, jossa kertoo miltä ajalta ja kuinka paljon haluaa alennusta. Sitä varten kannattaa kirjoittaa itselleen muistiin remontin aikana, miten remontti on vaikuttanut asumisen laatuun. Asumishaitasta muodostuu vuokranalennuksen peruste. Vuokranalennus asumista haittaavassa remontissa on lakiin perustuva oikeus. Voiko asunnon kylmyydestä saada vuokranalennusta? ? Asumme kerrostalossa, jossa huoneistojen lämpötilaksi on asetettu 21 astetta. Asuntomme lämpötila on kuitenkin vain 18 – 19 asteen välillä. Asunto on mielestämme kylmä.

Huoltomies on käynyt tekemässä patterien ilmausta sekä vaihtanut ulko-oven tiivisteet, mutta lämpötila ei kodissamme ole noussut. Huoltomiehen mukaan heidän pitäisi saada lupa nostaa tuloveden määrää pattereihin, jotta asia korjaantuisi. Onko meillä mahdollisuus saada vuokran alennusta? Mitä muuta voimme tehdä, että asia etenisi? ! Mikäli vuokrasopimuksessa on sovittu +21 °C sisälämpötilasta, velvoittaa se vuokranantajaa saattamaan lämpötilan sovitulle tasolle. Sopimuksesta poikkeaminen oikeuttaa myös vuokranalennukseen. Vaikka lämpötilaa ei olisi kirjattu vuokrasopimukseen, kannattaa keskustella vuokranantajan kanssa vuokranalennuksesta varsinkin, jos joudutte hankkimaan asuntoon lisälämmittimiä, joiden energiakulut tulevat sähkölaskuunne.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asumisterveysasetuksen mukaan asunnon sisälämpötilan tulee lämmityskaudella olla +18 °C – +26 °C. Asuinhuoneistonne sisälämpötila on asetuksen asettaman lämpötilarajan alarajoilla. Miten vuokrantarkistus pitää ilmoittaa? ? Olen yksityisellä vuokralla. Mikäli vuokrasopimuksessa lukee vain vuokran tarkistuspäivä, muttei vuokrankorotusperustetta, tulisiko vuokranantajan tehdä ilmoitus/ehdotus vuokrankorotuksesta 6 kuukautta ennen vuokrankorotusta? ! Hyvässä vuokratavassa on annettu suositus vuokrankorotusneuvotteluiden aloittamisesta kuutta kuukautta ennen vuokrasopimuksessa sovittua tarkistuspäivää. Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta ei ole säännelty neuvotteluiden aloittamisajankohdasta.

Koska vuokrasopimuksessa ei ole määritelty vuokrankorotuksen perustetta, vuokranantajan tulee neuvotella vuokralaisen kanssa korotuksen suuruudesta. Uusi vuokra ja sen voimaantuloajankohta tulee ilmoittaa vuokralaiselle kirjallisesti.

MAALISKUU 02.03. 30.03. HUHTIKUU 06.04. 27.04. TOUKOKUU 04.05. 25.05. Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm). Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 1.4. alkaen 50 €/ 20 minuuttia. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

ENNAKKOKUTSU Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen XXVII LIITTOKOKOUS pidetään Helsingissä lauantaina 4. päivänä huhtikuuta 2020. Kokous alkaa klo 10.00 osoitteessa HotelArthur, Vuorikatu 19, Helsinki (Kaisaniemenpuiston vieressä, noin 300 metriä Rautatieasemalta).

Vuokralaiset ry:n suorat jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan kokousta. Tulijoita pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 15.3. osoitteeseen toimisto@vuokralaiset.fi Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan: 8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on: alle 100 1 edustaja 100–199 2 edustajaa 200–399 3 edustajaa 400–999 4 edustajaa 1 000–2 999 5 edustajaa 3 000–9 999 6 edustajaa 10 000 tai enemmän 7 edustajaa muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on: alle 50 000 1 edustaja 50 000–99 999 2 edustajaa 100 000–199 999 3 edustajaa 200 000–499 999 4 edustajaa 500 000 tai enemmän 7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Vuokralaisyhdistysten ja jäsenyhteisöjen aloitteet on toimitettava liiton hallitukselle 2.3.2020 mennessä. Liittokokouksessa esitettävät asiat lähetetään hallituksen esittämässä muodossa jäsenille sääntöjen mukaisesti vähintään kaksi viikkoa ennen liittokokousta.