DOT #5 by DesignOnTampere

Luonto kaupungissa

Värimatkalla

Ole hyvä, lehti on

Luonnon uudet elinympäristöt S.34 - 37

Väritrendien kansainvälinen ennustaminen S.38

ILMAINEN

FREE

DesignOnTampere

TA MP ERELA I N EN MUOTOILUJA KAUPUNKIKULTTUURILEHTI

Kivijalka Kivijalkaliikkeet luovat kaupungin hengen S.8 - 13

Metso Kaupungin pääkirjastolle räätälöidään paikallista muotoilua S.22 - 23

PÄÄTOIMITTAJAT

Emilia Kiialainen & Merja Häikiö GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO

Jaakko Rantanen KUSTANTAJA

DesignOnTampere ry info@designontampere.com KIRJOITTAJAT

Anni Huttunen Emilia Kiialainen Iida Kalakoski Jatta Tuomikoski Leena Aalto Merja Häikiö Roosa Mattsson Tiina Lehikoinen

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

Anna Emilia Laitinen Emmi Nieminen Jaakko Rantanen Karkki Mäkelä Konsta Leppänen Laura Happo Mikko Henrik Huotari Noora Federley Pasi Tiitola Tiina Lehikoinen Tomas Regan KANNEN KUVA

Kuvaaja: Laura Happo Malli: Melike Uludag Meikki ja Hiukset: Tiina Toratti, Keidas by Lumo Tyyli: Merja Häikiö Mallin vaatteet: Muka va Mallin kaulakoru: Vintage Garden

Design On Tampere LEHTI 5 DesignOnTampere ry (DOT) muotoilee Tampereesta sympaattisen designkaupungin. Yhdistyksen energinen synergia mahdollistaa notkean toiminnan ja eloisat tapahtumat. DOT järjestää vuosittain TADA Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa, Designtoreja ja julkaisee DOT-putiikkikarttaa sekä DOT-lehteä. Yhdistys ylläpitää myös paikallisten suunnittelijoiden pop up -kauppaa tavaratalo Sokoksella. Pitelet kädessäsi yhdistyksen DOT-lehden viidettä numeroa - Nauti lukemastasi!

DOT-LEHDEN SÄHKÖINEN VERSIO LÖYTYY OSOITTEESTA:

www.designontampere.com/dot-lehti

TEKIJÄNOIKEUS

DOT-lehti 5 kirjoittajat ja kuvaajat Kopioiminen ilman lupaa kielletty PAINOS

10000 kappaletta

DESIGNONTAMPERE.COM FACEBOOK.COM/DESIGNONTAMPERE

@DESIGNONTAMPERE

SISÄLLYS

4 5 7 8 14 16 22 25

Pääkirjoitus

Tampereen kaupungin markkinointipäällikön Iina Ojalan tervehdys Lehden tekijöiden esittely

Kivijalka Kivijalkaliikkeet luovat kaupungin hengen

DesignOnTampere-kartta

Kaupunginosan näköinen koti Asuinalueet, kodit ja asukkaat

Metso Kaupungin pääkirjastolle räätälöidään paikallista muotoilua

Hiedanranta Muotikuvasarja

34 38 40 42 46 49 50 51

Luonto kaupungissa Luonnon uudet elinympäristöt

Värimatkalla Väritrendien kansainvälinen ennustaminen

Finlaysonin alueen taidetirehtööri Taiteen monitoimimies Pertti Ketonen

Kuvaportfolio Karkki Mäkelän maalauksia

Kahvipöytäkeskustelu Tampereen vintage-kasvot, Leena Aalto ja Tuire Virtanen, keskustelevat työstä ja vaatteista

Toimitus suosittelee Esittelyssä tamperelaisia julkaisuja

Lintujen yö. Suuri tulva. Tiina Lehikoisen kesäsatu

Sarjakuva Emmi Niemisen sarjakuva pohtii tuotteen elinkaarta

PÄ Ä K I R J O I T U S

Emilia Kiialainen

Merja Häikiö

Emilia Kiialainen on muotoilija, joka elää taiteesta, muodista, joogasta, ajattelusta ja läheisistä ihmissuhteista.

Merja Häikiö on journalistiikan opiskelija ja vaatetusalan ammattilainen. Hän säikkyy usein kaupunkilaistuneita puluja ja lokkeja, mutta haluaisi päästä enemmän juttusille kotipihalla vierailevien siilien, oravien, rusakoiden, maamyyrien ja kissojen kanssa.

LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA TEKSTI METSO -ARTIKKELIIN S. 22 - 23

LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA TEKSTI ARTIKKELIIN LUONTO KAUPUNGISSA S. 34 - 37 JÄRJESTÄNYT HIEDANRANTA-MUOTIKUVASARJAN S. 25 - 32

Oikea aikamuoto KIRJOITTAJA

EMILIA KIIALAINEN

“Aika on epäkelpoa ravintoa, muistot ei sovi herkkävatsaisille.” runoilee Tiina Lehikoinen tämän lehden fantasiamaailmoihin johdattelevassa Kesäsadussa (s.50). Kielikuviltaan kiinnostava lause pysäyttää minut pohtimaan aikaa ja sen määreitä. Ajan mittaamiseen, kokemiseen ja arvottamiseen liittyy monenlaisia määritelmiä. Lineaarinen aikakäsitys tarkoittaa että ajalla on suunta, joka kulkee menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Oppiminen tapahtuu lineaarisesti, menneestä opittua voidaan hyödyntää tulevassa. Tämän yleisesti hyväksytyn aikakäsityksen opimme viimeistään peruskoulussa aikajanoja piirtäessä. Syklisessä aikakäsityksessä asiat toistuvat. Parhaiten syklistä aikakäsitystä kuvastaa luonto. Luonnon kiertokulussa toistuvat vuodenajat ja satokaudet. Kierto on ennakoitavissa ja muutos on hidasta. Myös rakennetussa ympäristössä luonto muuttaa maisemaa tutun vuosirytmin mukaan. Luonto kaupungissa -artikkelissa (s.34) tarkkaillaan kaupunkiluontoa ja sen merkitystä kaupunkilaisille. SYKLI valittiin Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikon vuoden 2017 teemaksi. Muotoilussa syklisyys näyttäytyy sesonkien ja trendien vaihteluna ja kiertona. Muodin ja sisustamisen sykli on nopeutunut merkittävästi. Klassisuus, vuokraaminen,kierrätys ja vintage antavat kuitenkin tervettä vastapainoa alati kiihtyvälle tempolle. Kahden tamperelaisen vintageliikkeen omistajan ajatustenvaihtoa aiheesta voi lukea lehden Kahvipöytäkeskustelusta (s.46).

PÄÄKIRJOITUS

Muotoilussa arvoista pyhimpänä pidetään ajattomuutta. Muotoilun arvoa mitataan sillä miten hyvin se kestää aikaa, eli toimii trendin keston ulkopuolella. Ajattomuus on hyvä arvoperusta kokonaisvaltaiselle luomistyölle, jossa asioita suunnitellaan useasta eri näkökulmasta lähestyen. Muotoilijoita yhdistää pyrkimys lopputulokseen, joka ei pelkästään toisinna vanhaa, ole kertakäyttöluonteista tai kurota liian kauas tulevaisuuteen, tehden siitä epäkuranttia. Ajattomuus on pyrkimys maksimoida elinkaari. Edellämainittuja aikakäsityksiä yhdistää se, ettei niissä ole alkua eikä loppua. Koskaan ei siis tule kokonaan valmista. Suoralla ei ole alku- tai loppupistettä ja syklissä alkaa aina uusi kierto. Lehden Kivijalka-artikkelissa (s.8) puuseppäbarista Simo Horto kertoo suhtautuvansa kotiin paikkana, josta ei tule koskaan valmis. Samoin ajattelee ekokampaaja Tiina Toratti yrittäjyydestään. Tälle ajatukselle antautuminen vapauttaa suorittamisesta ja antaa tilaa hitaalle kehitykselle. Reaaliaikaisessa non-stop-elämässä ja 24/7-kulttuurissa hitaus ei ole arvossaan. Ja vaikka arvostaisimme sitä, emme vain yksinkertaisesti malta odottaa. Kiitän nöyrästi Suomen Kulttuurirahastoa, lehden mainostajia sekä sisällön tekijöitä viidennestä kierroksesta muotoilulehti DOT:n parissa.

T E RV E H DYS

TAMPEREEN TARINA SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ Tampereella on valtakunnallisesti erittäin positiivinen imago. Tampere on eri tutkimusten mukaan Suomen suosituin matkailukohde, muuttokohde ja opiskelijaystävällisin kaupunki. Tampere on saanut myös parhaan yleisarvosanan asuinpaikkana. Paikan maineen rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka syntyy todellisten tekojen ja uutta luovan toimintakulttuurin kautta. Paikan menestys riippuu ihmisistä, tahtotilasta, luovuudesta, arvoista ja organisoinnista enemmän kuin paikan sijainnista. Paikan sijainti voi toki itsessään edesauttaa positiivisen paikkabrändin syntymistä. Keväällä 2017 Tampereen kaupunki toteutti avoimen kyselyn Tampereen vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Kysely keräsi lähes 1900 vastausta. Tampere koetaan ihmisenkokoiseksi kaupungiksi, jossa kumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia on helppo luoda. Tampere on sopivasti “rock”. Kaupungissa on erittäin aktiivinen tapahtuma- ja kultuuritarjonta. Tulevaisuudessa Tampereen halutaan erottuvan erityisesti yhteistyökykyisenä kumppanina, innovaatioiden kehitysalustana sekä ekologisena, kestävänä ja turvallisena kaupunkina.

Iina Ojala markkinointipäällikkö Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Tampereen kaupunki

Tamperelainen ilmapiiri, elävä kaupunkikulttuuri, palvelut ja elämykset luovat merkityksellisiä arvoja niin täällä asuville kuin täällä vierailevillekin. Kansainvälisesti Tampereen tunnettuus on vaatimatonta ja kaupunki on asettanut tavoitteeksi kansainvälisen tunnettuuden lisäämisen. Tampere haluaa olla vetovoimainen kohde ja luotettava kumppani uusille investoinneille, osaajille, matkailijoille ja opiskelijoille myös kansainvälisesti. Tampereen tunnettuuden edistämiseksi kaupunki on käynnistänyt kaupungin tarinan kirkastamisen. Tavoitteena on yhtenäistää viestiä, jolla Tampereesta viestitään eri kohderyhmille. Yhtenäinen viesti erottaa meidät muista sekä vahvistaa toivottuja mielikuvia. Tampereen tarina syntyy laajassa yhteistyössä kaupunkilaisten ja tamperelaisten toimijoiden kanssa. Tarina herää eloon aitojen tekojen kautta -- yhdessä toimien. Yksi Tampereen vahvuuksista on rento kaupunkikulttuuri ja monimuotoinen tapahtumatarjonta. DesignOnTampere ry:n toiminta on elävä esimerkki tamperelaisesta osaamisesta ja luovien alojen merkityksestä koko alueelle. Se on osa Tampereen tarinaa.

Aleksis

Kiven

katu

sisustusid.ﬁ!

V i n t a g e G a r d e n V a l i k o i t u a v i n t a g e a k i v i j a l k a l i i k k e e s s ä j a n e t t i k a u p a s s a TOIMIVUUTTA KOTEIHIN JA TOIMISTOIHIN everydaydesign.fi

I l m a r i n k a t u 9 , 3 3 5 0 0 T a m p e r e , w w w . v i n t a g e g a r d e n . f i f a c e b o o k . c o m / v i n t a g e g a r d e n t a m p e r e v i n t a g e g a r d e n t a m p e r e

Lehden tekijät esittäytyvät

Jaakko Rantanen

Mikko Henrik Huotari

Jaakko Rantanen on graafikko jonka työmatka Pyynikiltä keskustaan taittuu kävellen. Suunnitelma kesälle 2017 oli selkeä; Kirkkopuistossa joka kesä nähdyt oravat kesytetään. Ei tullut kunnon kesää, ei tullut oravia. Nyt on vain kilo pähkinöitä.

KUVAT ARTIKKELISARJAAN KIVIJALKA S. 8 - 13

LEHDEN GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO

Jatta Tuomikoski Anna Emilia Laitinen Anna Emilia Laitinen on Iidesjärven rannalla asuva kuvittaja, jonka luontoaiheisia maalauksia on julkaistu ympäri maailman. Loppuvuodesta hänen neljäs kuvittamansa lastenkirja julkaistaan Yhdysvalloissa. Vapaa-ajalla polkupyörä vie Anna Emiliaa ympäri Tamperetta lempipaikkoihin, kuten Kirskaanniemeen, eväät ja kirja repussaan.

Jatta Tuomikoski on päätoiminen viestintäammattilainen yritysmaailmassa, joka haaveilee vapaa-ajalla taidehistorian opinnoista, hevostallielämästä ja floristin kyvyistä. Romantisoi menneitä vuosikymmeniä ja olisi halunnut viettää lapsuutensa 80-luvun Kaliforniassa. Haluaisi nähdä taidetta osana kaupunkiympäristöä nykyistä enemmän. TEKSTI ARTIKKELIIN FINLAYSONIN ALUEEN TAIDETIREHTÖÖRI S. 40 - 41

KUVITUS ARTIKKELIIN LUONTO KAUPUNGISSA S. 34 - 37

Konsta Leppänen

Anni Huttunen

Konsta Leppänen on valokuvaaja, joka asuu Nokialla puutalossa eikä halua koskaan helsinkiläistyä.

Anni Huttunen on freetoimittaja, joka on kiinnostunut vähän kaikesta ja kaikesta vähän. Anni oppi, että kauneus on katsojan silmissä, kun punasi teininä hiukset tehostevärillä ja piti laikukasta lopputulosta onnistuneena. Nykyään Annin mielestä kauniita ovat yhteensopimattomat huonekalut, aitous ja yksinkertaisuus. TEKSTIT ARTIKKELISARJAAN KIVIJALKA S. 8 - 13

Emmi Nieminen Emmi Nieminen (s.1988) on tamperelainen kuvataiteilija, sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hänen näkökulmastaan maailman mielenkiintoisimpia asioita ovat ihmisten kommunikaatiovaikeudet, tarinat, luonto, kissavideot ja piirtäminen. Nieminen on myös Tampereen Taidehallin perustajajäsen ja työstää tällä hetkellä kahta sarjakuvaa. SARJAKUVA S. 51

Iida Kalakoski Iida Kalakoski on arkkitehti ja rakennusperinnön asiantuntija, tutkija ja valpas tarkkailija. Hän toimii myös arkkitehtuurin historian yliopisto-opettajana Tampereen teknillisessä yliopistossa.

KUVA ARTIKKELIIN KAHVIPÖYTÄKESKUSTELUA S. 46 - 48

Laura Happo Laura Happo on tamperelainen valokuvaaja, joka rakastaa autossa nukkumista, retkeilyä, laventelia ja caponataa. Liikuttuu, kun näkee lahjakkaita ihmisiä työssään ja inspiroituu, jos löytää kadunkulmasta jotakin yllättävää. Vaikka appelsiineja – niinkin on käynyt. KUVAT HIEDANRANTAMUOTIVALOKUVASARJAAN S. 25 - 32 JA KANSIKUVA

Pasi Tiitola Pasi Tiitola on tamperelainen valokuvaaja, jonka pitkäaikaisiin harrastuksiin kuuluu vaeltaminen, pyöräily, laskettelu ja musiikki. Arkipäivät Pikilinnan työhuoneella viettävä kuvaaja muutti, osittain asumisjutun innoittamana, itsekin Juhannuskylään asumaan ja ehti viettämään Elisan naapurina huimat neljä päivää. KUVAT ARTIKKELIIN KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI S. 16 - 21

Tiina Lehikoinen Tiina Lehikoinen on tamperelainen kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen uusin teoksensa novellikokoelma Yksityisiä tragedioita (Like) ilmestyi keväällä 2017. Lehikoinen päätoimittaa verkkolehti Noesista (noesis.fi). Hän on Osuuskunta Poesian ja nykysarjakuvan yhdistys Kutikuti ry:n jäsen. Hänen lempi vuodenaikansa on kaikki ajat. TEKSTI JA KUVITUS KESÄSATU S. 50

Tomas Regan Tomas Regan on tamperelainen kuvataiteilija, taidevedostaja ja kuvataiteen opettaja. Taiteessaan hän keskittyy ihmisen kuvaamiseen erilaisia tekniikoita käyttäen. Taulujen lisäksi Regan tekee suurikokoisia seinämaalauksia. KUVITUS ARTIKKELIIN FINLAYSONIN ALUEEN TAIDETIREHTÖÖRI S. 40 - 41

Melike Uludag Turkkilaistaustainen Melike Uludag on Tampereen yhteiskoulun lukion oppilas, jonka elämä pyörii lähinnä opiskelun, kahviladuunin ja satunnaisten mallikeikkojen ympärillä. Työmaailmassa häntä vetää puoleensa klassinen laulu, psykologia ja muoti. Ilman huulipunaa tuntee Melike itsensä alastomaksi ja taide eri muodoissaan saa hänen arjestaan vähemmän arjen tuntuisen. Ihmisläheisyys, sekä syvemmät keskustelut maistuvat hetkessä kuin hetkessä. Saa vetää hihasta! MALLINA MUOTIVALOKUVASARJASSA HIEDANRANTA S. 25 - 32 JA KANNESSA

TEKSTI ARTIKKELIIN KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI S. 21-25

LEHDEN TEKIJÄT ESITTÄYTYVÄT

KIVIJALKA

1. LIISA PIKKUJÄMSÄN LUOTSAAMAN UNIIKIT-MYYMÄLÄN ALAKERRASTA LÖYTYY OMPELIMO.

KIRJOITTAJA

KUVAAJA

ANNI HUTTUNEN

MIKKO HENRIK HUOTARI

Vastarannan kiisket – Liisa Pikkujämsä taistelussa vaatetusalan muutosta vastaan ”Jokin on muuttunut todella radikaalisti”, Liisa Pikkujämsä puuskahtaa. Kertoessaan vaatealan kipukohdista, hän todella tietää mistä puhuu. Pikkujämsällä on takanaan vuosikymmenten ura vaatetusalan yrittäjänä. Tie ei aina ole ollut helppo ja alaan liittyvät muutokset ovat iskeneet aika tavalla etenkin viime vuosina.

Pikkujämsä on naistenvaatemerkin, Unica Fashionin, perustaja. Yrityksen Uniikit-nimisessä myymälässä myydään oman tuotemerkin lisäksi reilun kymmenen eri suunnittelijan tuotteita. Pikkujämsä arvostaa ensisijaisesti kotimaisuutta valitessaan myyntiin tulevia merkkejä. Tällä hetkellä liikkeessä on suomalaisten ohella vain yksi norjalainen suunnittelija. ”Heidät oli otettava, koska sadetakit vain olivat yksinkertaisesti niin mainiot!”

”Meillä on ollut japanilaisten kanssa yhteistyösopimus jo yli kaksikymmentä vuotta

”

Uralla oli kansainvälinen alku Uran tärkein hetki oli sen alku. Se, että edes uskaltaa lähteä yrittäjäksi on Pikkujämsän mielestä jo iso juttu. Uran alussa hän kiersi kansainvälisiä messuja Saksasta New Yorkiin asti ja esitteli Unica Fashionin vaatteita. Kansainvälinen markkinointi tuotti tulosta. ”Meillä on ollut japanilaisten kanssa yhteistyösopimus jo yli kaksikymmentä vuotta”, Pikkujämsä kertoo. Ennen tilanne oli sama myös Euroopassa. Kauppakumppaneita löytyi Aasian ohella Saksasta ja Hollannista. Parhaimpina aikoinaan Unica Fashionin vaatteita valmisti viisitoista työntekijää. Nyt heitä on kiireisimpinä aikoina enintään kuusi. Pikkujämsä

KIVIJALKA

myöntää, ettei vaatetusalan yrittäjänä aina ole helppoa. ”Muotialalla leipä otetaan todella kovasta”. Vaatetuotanto painottuu tänä päivänä yhä enemmän halpatuotannon maihin. Tuotanto siirtyy sinne, missä vaatteita saa tehtyä sarjana ja halvemmalla. Alan arvomaailma on muuttunut. Hinta on muodostunut merkittävimmäksi tekijäksi sille, kuinka kiinnostava vaate tai tuote on. “Se pakottaa valmistajat miettimään miten hinnassa voi kilpailla ja usein ratkaisuna on siirtää tuotantoa ulkomaille” Pikkujämsä kertoo. Vastarannan kiisket UnicaFashion kuitenkin pitää pintansa omintakeisena vaatteiden valmistajana. Liikkeen alakerrassa on kangasvarasto ja ompelimo. Kaikki kankaat suunnitellaan Suomessa ja osa myös valmistetaan kotimaassa. Uniikeissa vaatteita saa myös tilauksesta tehtyinä. Ostokokemus on asiakaslähtöinen, sillä asiakkaan kanssa yhdessä mietitään tarvittavat muutokset tuotteeseen. Pikkujämsän mukaan heidän tärkeimmät kilpailuvaltit ovat lähellä oleva tuotanto ja vahva ammattitaito – Myyjän, mallimestarin ja ompelijan saumaton yhteistyö. Kerskakulutus on kaukana yrityksen toimintaperiaatteesta. ”Meille tulee asiakkaita, jotka ovat kaksikymmentä vuotta sitten ostaneet takin ja haluavat nyt muodistaa sitä. Täällä ei sanota, että osta uusi takki, vaan mietimme asiakkaan kanssa, mitä takin uudistamiseksi voidaan tehdä”, Pikkujämsä kertoo.

Pikkujämsän perinnölle etsitään nyt jatkajaa. Pohja toiminnalle on hyvä. Asiakassuhteet ulkomaille on luotu ja kotimaan markkinoilta löytyy uskollinen asiakaskunta. Haasteena on uudistaa tuotantoa ja markkinointia niin että merkki pysyy kilpailukykyisenä. ”Meissä ei ole mitään muuta vikaa, kuin että vanhenemme käsiin”, Pikkujämsä nauraa.

” Muotialalla leipä otetaan todella kovasta”

KIVIJALKAKAUPAT

KIVIJALKA

2. LAURA LINDEMANIN JA SIMO HORTON PERHE VIIHTYY YHDESSÄ KAUPUNGILLA.

Käytännöllisyys ja kauneus – Laura Lindemanin ja Simo Horton perheessä mietitään hetkeä pidemmälle ”Me käydään paikoissa tosi paljon perheenä” Laura Lindeman kertoo hymyillen. On kesäinen alkuilta ja vierailemme yhdessä perheen lempikivijalkaliikkeistä, sisustusliike Domdomissa. Kokoonpanoon kuuluu Laura Lindemanin lisäksi isä, Simo Horto, ja lapset Venla ja Oskari Lindeman.

Kuopus Venla tykkää ketuista ja keräilee postikortteja, joissa lempieläin esiintyy. Hyväksi havaittu paikka hankkia näitä ihanuuksia on juuri Domdom. Venlan suosikkiliike on kuitenkin vaatekauppa MUKA VA, sillä siellä pääsee leikkimökkiin ja tarjoilemaan smoothieta.

joka kutsuu ihmiset mukaan toimintaansa. Pariskunta puhuu vankalla kokemuksella. Molemmat ovat asuneet Tampereella lähemmäs kaksikymmentä vuotta.

Valttina henkilökohtaisuus

” Simo Horton mielestä kivijalka-

12-vuotias Oskari taas on kiinnostunut katumuodista. Hän valittelee ettei koko Suomesta tunnu löytyvän mielenkiintoista muotia nuorille miehille. Muotitietoisuuden ohella Oskarissa on kulinaristin vikaa, sillä kivijalkaliikkeistä hän käy hankkimassa hyviä pastoja.

liikkeet rakentavat kaupunkiin sosiaalisen rakenteen. Ilman niitä kaupunki palveluineen jäisi helposti etäiseksi

Hortoa ja Lindemania puolestaan kiinnostavat laadukkaat tuotteet käyttötarkoituksesta riippumatta. Tampereella laadukkaita kivijalkaliikkeitä ovat heidän mielestään, edellä mainittujen lisäksi, keittiötarvikeliike Keittiöelämä, Uhana Design -vaatekauppa, Vintage Garden ja kukkakauppa Opuntia.

Horto korostaa, ettei liikkeiden tarvitse sopia yhteen muottiin. Kivijalkakulttuurin viehätys tiivistyy siihen, että liikkeet heijastavat kaupungin kaikkia ääniä. Vaihtelua löytyy pornokaupoista designvaatteisiin, mikä on kaunis kuvaus kaupungin asukkaiden moninaisuudesta.

Lindemanin ja Horton perhe on täydellinen osoitus siitä, että Tampereen kivijalkaliikkeillä on tarjottavaa kaikille sukupolville. Keskustan liepeillä asuessa kaupunki toimii olohuoneen jatkeena. Parhaimmillaan kivijalkaliikkeet tarjoavat tiloja, joissa voi ostosten tekemisen ohella viettää aikaa ja tuntea olevansa osa isompaa yhteisöä.

”Koti ei ole ikinä valmis”

Kivijalkaliikkeet luovat Tampereen rakenteen Simo Horton mielestä kivijalkaliikkeet rakentavat kaupunkiin sosiaalisen rakenteen. Ilman niitä kaupunki palveluineen jäisi helposti etäiseksi.

Tärkeintä on kuitenkin ajattomuus. Molemmat pitävät lyhytnäköisenä kuluttamisena valintoja, jotka tehdään sesonkien tai trendien mukaan. Ei ole kestävää uudistaa koko vaatekaappia tai kodin sisustusta mielijohteesta.

Lindeman täydentää, ettei kyse ole vaan kulutuksesta. Hänen mukaansa kivijalkaliikkeiden suurin anti on kaupunkikulttuurin rakentamisessa. Tampereen kivijalkaliiketoimijoilla on vahva yhteisö,

”Koti ei ikinä ole valmis” Simo Horto sanoo. Lindemanin ja Horton perheessä sisustusvalinnat on usein helppo tehdä, sillä pariskunnan tyylitaju menee hyvin yksiin. Estetiikka ja käytäntö kuitenkin

KIVIJALKA

sotivat aina välillä. Esimerkiksi leikkisä väittely avohyllyjen käytännöllisyydestä on Lindemanin ja Horton perheessä edelleen kesken.

”

Käytännöllisyys ja kauneus kulkevat perheen kuluttamisessa käsi kädessä. ”En halua kotiini yhtään esinettä, joka ei ole kaunis. Vaikka kyse olisi jostain kanamunaleikkurista, en halua kotiini sellaista, jota ei voisi jättää pöydälle” Lindeman kertoo.

Lindeman ja Horto sanovat, että kivijalkaliikkeissä on mukavaa asioida, sillä jokainen liike edustaa sen omistajaa. Yrittäjät rakentavat itse tuoterepertuaarin jota edustavat. Heidän oma työnsä ja tyylinsä näkyvät liikkeessä ja sen valikoimassa. Yrittäjien intohimo ja omistautuminen alalle toimivat myös parhaina kilpailuvaltteina isoja ketjuliikkeitä vastaan. ”Mielummin ostan harvemmin ja hyvää. Samalla tulee tukeneeksi tyyppejä, jotka ovat sydämellään mukana siinä mitä tekevät”, Lindeman sanoo.

” Mielummin ostan harvemmin ja

hyvää. Samalla tulee tukeneeksi tyyppejä, jotka ovat sydämellään mukana siinä mitä tekevät

”

Lindeman ja Horto ottavat esimerkiksi nahkalaukkunsa ja sanovat, että halusivat ostaa ne pienyrittäjän kivijalkakaupasta. Ostopäätökseen vaikutti, että liikkeestä saa neuvoja niiden huoltoon ja korjaamiseen, jos tarve tulee. Ne on tehty kestämään aikaa. ”Kun miettii mihin kuluttaa, haluaa laittaa rahansa asioihin, joiden ostokokemuksesta saa hyvän mielen molemmille osapuolille” Lindeman summaa.

KIVIJALKAKAUPAT

KIVIJALKA

3. TIINA TORATIN PERUSTAMASSA KEIDAS BY LUMO -LIIKEESSÄ ON TARJOLLA LUONNOLLISTA KAUNEUTTA.

Paluu luontoon – Tiina Toratin liikkeessä ympäristö on ykkönen ”Kauneus ei ole vain pintaa, vaan se syntyy sisältä” Tiina Toratti, Keidas by lumon perustaja, sanoo. Lausahdus tiivistää hyvin luomutuotannolle ja ekologisuudelle rakentuneen yrityksen idean. Keidas by lumo on tyylikäs kivijalkaliike, joka myy ekokampaamo- ja kauneudenhoitopalveluiden lisäksi luonnonkosmetiikan huippumerkkejä. Kaikki mitä liikkeen seinien sisällä tapahtuu tehdään estetiikan ja luonnollisuuden hyvässä sopusoinnussa.

Toratti kouluttautui ensin meikkaajaksi. Tehtyään jonkin aikaa töitä hän huomasi, että alalla vaaditaan usein meikkitaiteilun ohella osaamista myös hiusalalta. Opiskeltuaan kampaajaksi Toratti teki parisen vuotta töitä Pyynikillä ekokampaamo Oranssissa. ”Koko ajan oli tunne siitä, että haluaisi perustaa oman tilan, josta löytyisi enemmän palveluja saman katon alta”, Toratti kertoo. Hän sanoo usein toivoneensa että Keidas by lumon konseptilla varustettu liike olisi olemassa. Kun näin ei ollut, Toratti kääri hihansa ja perusti paikan yhdessä kahden osakkaan kanssa. Nyt hän ei osaisi kuvitella itseään muuna kuin yrittäjänä. ”Kivijalkaliikkeet tuovat kaupunkiin lämpöä. Vaikka meidän tuotteitamme myy myös moni iso ketju, täällä asiakkaita voi aidosti palvella”

kuitenkaan ole täysin vegaanista, eli vailla eläinperäisiä raaka-aineita. Joissain tuotteissa käytetään esimerkiksi mehiläisvahaa. Toratti kertoo, että niiden valmistuksessa ollaan tästä huolimatta kiinnitetty tarkasti huomiota eläinten hyvinvointiin. Iso plussa luonnonkosmetiikassa on myös se, ettei se sisällä mikromuoveja. Monet synteettisesti valmistetut kosmetiikkatuotteet sisältävät minimaalisia muovipalloja, jotka vesistöihin päätyessään vahingoittavat ekosysteemiä. Poishuuhdeltavissa tuotteissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että niihin ei ole lisätty hankaavia aineita. Tuotteiden valmistamiseen liittyvät tarinat tekevät niistä myös ainutlaatuisia. “Monen luonnonkosmetiikka-alan yrityksen alkujuurilta löytyy perhe tai muutama sinnikäs yksilö, jotka ovat ryhtyneet valmistamaan tuotetta. Näiden syiden takia luonnonkosmetiikka on kokonaisuutena ihanaa”, Toratti summaa.

Ekologia, eläinten oikeudet ja tarinat Jo meikkaajauran alussa Toratti vaihtoi kaikki käyttämänsä tuotteet luonnonkosmetiikkaan. ”Ihminen on luonnollinen olento. Kun luonnollisesti tehdyistä tuotteista saa yhtä hyviä, tai jopa parempilaatuisia kuin synteettisesti valmistetuista, niin miksi ei käyttäisi niitä”, Toratti sanoo. On lukuisia syitä siihen, miksi luonnonkosmetiikka on Toratin mielestä viehättävää. Purkista voi lukea välittömästi mitä tuote sisältää. Pakkaukset, joissa tuotteet myydään ovat biohajoavia tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä. Kaikki luonnonkosmetiikka ei

KIVIJALKA

”Ei mikään pienen porukan juttu” Tiina Toratti sanoo, että kiinnostus ekologista kosmetiikkaa kohtaan on selvästi noussut. Luonnonkosmetiikka on pitkään mielletty vain hyvin eksklusiivisen porukan jutuksi. ”Asiakaskunta on monipuolistunut. Ihmiset alkavat tajuta, että tämä on varteenotettava vaihtoehto eikä mikään pienen porukan juttu” Toratti kertoo. Hän sanoo vastikään lukeneensa tutkimuksen, jonka mukaan kosmetiikan ostaminen on maail-

manlaajuisesti vähentynyt. Luonnonkosmetiikan osuus myynneissä on sen sijaan noussut, mikä on hyvä kehityssuunta. Vaikka Toratti on saavuttanut unelmansa omasta liikkeestä, hän ei ajatellut jäädä laakereilleen makaamaan. ”En tiedä onko kukaan yrittäjä koskaan mielestään valmis. Kyllä sitä koko ajan miettii, mitä voisi kehittää seuraavaksi” Toratti hymyilee.

” Ihminen on luonnollinen olen-

to. Kun luonnollisesti tehdyistä tuotteista saa yhtä hyviä, tai jopa parempilaatuisia kuin synteettisesti valmistetuista, niin miksi ei käyttäisi niitä

”

Mahdollisena tulevaisuuden suunnitelmana olisi Keidas by Lumon toiminnan laajentaminen. Samalla arvomaailmalla toimivaa shop-in-shop toimintaa voisivat olla vaikka mehubaarit tai joogatunnit. Toinen vaihtoehto, jota Toratti on pyöritellyt mielessään, on liikkeen perustaminen toiseen kaupunkiin. ”Olen aiemmissa DOT-lehdissä ennustanut tulevaisuuteni aika hyvin kertoessani urahaaveistani. Ehkä jos tämänkin unelman sanoo ääneen, niin se toteutuu” Toratti nauraa.

KIVIJALKAKAUPAT

Näsijärvi

ES PL AN AD I

Särkänniemi

E TI EN OS K K KE

Näsinpuisto

TA M PE LL AN

VE RS TA AN KA TU

JU HL AT AL ON KA TU

KE LL OP OR TIN KA TU

26 Tallipiha

IE NT PI LA

ENKATU NÄSIJÄRV

Tuomiokirkko

ATU ERKKILÄNK

JA ONINKU FINLAYS

Tammelan

PINNINKATU

Koskikeskus

Kehräsaari

SUVANTO

GALLERIES

V I N TAG E

ACCESSORY

LIFESTYLE

2.UHANA DESIGN FLAGSHIP STORE & STUDIO Verkatehtaankatu 8 uhanadesign.fi

6. GRILLIN’® Hallituskatu 22 M 18 grillin.fi

3. SEELE Aleksis Kiven katu 11 seele.fi

7. FORGET-ME-NOT Aleksanterinkatu 30 forgetmenot.fi

4. INCH” Kuninkaankatu 21 inch.fi

8. UNIIKIT Suvantokatu 7-9 uniikit-tampere.fi

5. BY EMKA CLOTHING Tuomiokirkonkatu 15 byemka.fi

9. KOTIMAI DESIGN Aleksanterinkatu 30 kotimai.fi

Tullikamarin aukio

RATAPIHANKATU

ENKATU RAUTATI

DESIGN ON TAMPERE KARTTA

KATU KIRKON TUOMIO

IE AT LT VA

ARTS / CRAFTS

NOORA FEDERLEY

N ÄÄ NP TA HA

CLOTHES

KUVITUKSET

NKATU OTAVALA

1. MUKA VA FLAGSHIP STORE Otavalankatu 3 mukava.net

K A R T TA / M A P 2 0 1 7

Rautatieasema Railwaystation

Clothes

Design On Tampere HOME DECOR

23 25 22 24 40

16 11 9 7 19 1 37

36 5

TU HTAAN2KA VERKATE

ITSENÄISYYDENKATU

KATU SATAMA

Tampereen mielenkiintoisimmat erikoisliikkeet, kahvilat, ravintolat ja galleriat.

FOOD/DRINK

KATU

TU PAPINKA

3 Kauppahalli

KATU KIRKKO

SKATU HALLITU

NKATU HÄMEE

KIVEN ALEKSIS

Keskustori

ANKATU KUNINKA

NANKATU NÄSILIN

NPUISTO HÄMEE

KATU KAUPPA

KATU NTERIN ALEKSA

ANKATU ATEHTA PELLAV

Metso

ATU KOSKIK

NKATU KYTTÄLÄ

KATU

AKATU PUUTARH

NPUISTO RONGA

KIVEN ALEKSIS

AKATU PUUTARH

Aleksanterinkirkko

OJ AK AT U

Finlayson

TU NNANKA SATAKU

PIRKANKA TU

TU NNANKA SATAKU

PELTOKATU

VÄINÖLÄNKATU

NPUISTO HÄMEE

TU HDENKA MUSTALA

KATU AHDEN KORTEL

U NIEMIKAT

KATU AMURIN

ANKATU LATEHTA PUUVIL

TULLIKATU

Lifestyle

30. GALLERIA RAJATILA Hämeenpuisto 10 rajataide.fi

14. KUKKAKAUPPA OPUNTIA Hämeenpuisto 31 kukkakauppaopuntia.fi

31. MUSEO MILAVIDA Milavidanrinne 8 museomilavida.fi/museo-milavida

15. KUKKAKAUPPA HOHTO Satamakatu 24 kukkakauppahohto.fi AALTOSENKATU

KYLLIKINKATU

ntori

20 18

VÄINÖLÄNKATU

Food / Drink

16. KEIDAS BY LUMO Aleksanterinkatu 28 keidasbylumo.fi

TAMMELAN PUISTOKATU

32. MOKKAMESTARIT Verkatehtaankatu 9 mokkamestarit.fi

ILMARINKATU

VELLAMONKATU

TAMMELANKATU

17. TEOS & TULENKANTAJAT Hämeenpuisto 25 tulenkantajat.wordpress.com

Accessory 21. KORUS DESIGN Hämeenkatu 14 korus.fi

YLIOPISTONKATU

Arts / Crafts 22. PIHKA Kehräsaari A kenkapajapihka.fi

Tampere-talo

23. ATELJEEKATU OSK Kehräsaari 1 ateljeekatu.fi 24. KÄSITYÖKORTTELI KEHRÄSAAREN KAUPPA Kehräsaari kasityokortteli.fi/kehrasaaren_kauppa

Home Decor

Vintage

10. SISUSTUS ID Aleksis Kiven katu 13 sisustusid.fi

18. VINTAGE GARDEN Ilmarinkatu 9 facebook.com/ vintagegardentampere

11. LINA Aleksanterinkatu 28 lina.fi 12. TAITO SHOP TAMPERE Hatanpään valtatie 4 taitopirkanmaa.fi

13. DESIGN BOULEVARD Ojakatu 3, open on request. designboulevard.fi

19. HELGA-NEITI Aleksanterinkatu 30 helganeiti.fi avannina.fi 20. KÄTKÖ VINTAGE Aaltosenkatu 31-33 Katkovintage.fi

25. PIKKUPUTIIKIT - HANDMADE TAMPERE Kehräsaari pikkuputiikit.fi 26. TALLIPIHA Kuninkaankatu 4 tallipiha.fi

33. SITKO PIZZA & BAR Näsilinnankatu 22 ravintolasitko.fi 34. KAHVILA RUNO Ojakatu 3 kahvilaruno.fi 35. TAMPEREEN VOHVELIKAHVILA Ojakatu 2 vohvelikahvila.com 36. PYYMÄEN OMA Tuomiokirkonkatu 30 pyymaenleipomo.fi 37. GASTROPUB NORDIC Otavalankatu 3 gastropub.net/nordic 38. BOOKERS Hämeenkatu 14 B gastropub.net 39. TULLIKAMARI; PAKKAHUONE & KLUBI Tullikamarin aukio 2 tullikamari.net 40. RAVINTOLA 931 Kehräsaari, rakennus b ravintola931.com

Galleries 27. NYKYAIKA Kauppakatu 14 valokuvakeskusnykyaika.fi 28. SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Laiturikatu 13 tampere.fi/sarahilden 29. TAIDEKESKUS MÄLTINRANTA Kuninkaankatu 2 tampereen-taiteilijaseura.fi

DESIGN ON TAMPERE KARTTA

Kaupunginosan näköinen koti KIRJOITTAJA

KUVAAJA

IIDA KALAKOSKI

PASI TIITOLA

JUHANNUSKYLÄ / JUSSINKYLÄ Juhannuskylä liitettiin Tampereeseen vuonna 1877. Alueen vanha rakennuskanta korvautui uudella vuonna 1907 Lars Sonckin laatiman jugend-kaavan mukaisesti. Tuolloin syntynyt kaupunkirakenteellinen idea, sekä monet 1900-luvun alun vuosikymmenten rakennuksista ovat säilyneet tähän päivään asti. Jussinkylä muodostaa omaleimaisen ja historiaa henkivän asuinalueen Tampereen keskustassa. Tampereella pitkän ja maineikkaan uran luonut arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli alueelle asuintaloja maailmansotien välissä. Strömmer on suunnitellut muun muassa vuonna 1930 valmistuneen sinisen puutalon Juhannuskylänkadun varrella.

KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI

TULEN JA TURPEISTEN VISKIEN YSTÄVÄ Elisa Heikura, Juhannuskylä/Jussinkylä Elisa Heikura (29) on haikein mielin, sillä hän on muuttamassa pian työnsä vuoksi Helsinkiin. Tampereesta tuli Heikuran unelmakaupunki jo teini-iässä ja myöhemmin myös opinnot valikoituivat kaupungin perusteella. Heikura on yli kymmenen vuoden aikana asunut Tampereella neljässä eri asunnossa, joista nykyiseen hän muutti erottuaan poikaystävästään. Täydellisen asunnon löytäminen toi iloa muuten raskaaseen elämäntilanteeseen. Heikura oli aiemmin kulkenut usein asunnon ohi ja imenyt keuhkoihinsa kadunvarren talojen piipuista tupruttavan savun tuoksua. Savun haju toi mieleen lapsuudenkodin ja turpeiset viskit, joita Heikura rakastaa. Silloin tällöin hän edelleen pysähtyy ihastelemaan kaunista kotiaan. Sen puulattioita, vaaleita sävyjä ja vinoja seiniä. Vaikka muutto uusiin ympyröihin jännittää, on tulevassa asunnossa myös paljon tuttuja elementtejä kaakeliuuneineen ja lautalattioineen. Lohdullista on myös se, että Tampereelle on mahdollista aina palata.

PUUSEPPIENTALO AMURISSA RAKENNETTIIN VUONNA 1911.

KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI

MONIEN MERKITYSTEN KOTI Hannele Kuitunen, Amuri Hannele Kuitusella (51) on monipuolinen asumishistoria. Hän on asunut useissa eri asunnoissa ja kaupungeissa ympäri Suomea. Tampereella hän on asunut Leinolassa ja Petsamossa, sekä viimeisimpänä modernissa kerrostalokodissa Tampellassa. Siellä Kuitunen huomasi kuitenkin haluavansa kodiltaan jotain muuta. Vanhanaikaista ja kaunista hän ei myönnä kaipaavansa, vaan pikemminkin merkityksellistä ja jopa mystistä kotia. Lukuisten asuntojen jälkeen Kuitunen on kiintynyt nykyiseen puutalokaksioonsa, jonka hän jakaa aikuisen poikansa kanssa. Kuitunen muutti työn perässä Turusta Tampereelle 17 vuotta sitten. Ensin hän oli muutoksesta kauhuissaan, mutta nykyisin hän kokee voimakasta kotoisuuden tunnetta kotikaupunkinsa kaduilla. Tutut paikat ovat kuin oman kodin jatke. Nykyisestä kodista tekevät merkityksellisen omin käsin tehdyt restaurointi- ja korjaustyöt, sekä alueen historia, jota Kuitunen on tutkinut.

AMURI Amurin kaupunginosa rakennettiin 1860-luvulta alkaen työväestön asuinalueeksi. Alue muodostui eheistä, enimmäkseen tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista puutalokortteleista. Amurin työläisasunnot olivat tyypillisesti yhteiskeittiöasuntoja, joissa useammalla huoneella oli yhteinen keittiö. Yhdessä huoneessa asui aina yksi perhe. Suurin osa puutalokortteleista purettiin 1970- ja 1980-luvulla kerrostalojen tieltä. Amurin työläismuseokorttelin lisäksi jäljellä on joitain yksittäisiä vanhoja rakennuksia, kuten Mikko Tammisen piirtämä Puuseppientalo. Talon rakensivat tamperelaiset timpurit ja puusepät itselleen vuonna 1911.

KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI

HERVANTA Hervanta on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 1967 arkkitehtikilpailu, jonka voitti professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervantaan vuonna 1973. Alueen kehitykseen on sittemmin vaikuttanut lukuisten oppilaitosten ja työpaikkojen sijoittuminen alueelle. Hervannasta ei kuitenkaan haluttu arkkitehtuuriltaan anonyymiä betonilähiöitä. Arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä saivat 1970- ja 1980-luvulla suunniteltavaksi niin sanotun Hervannan keskusakselin, jonka voimakas punatiilininen ilme leimaa edelleen täydentyvän Hervannan keskustaa.

JÄRJESTYKSEN MIES VIIHTYY OMILLAAN Antti Pulkin, Hervanta Antti Pulkin (27) eteisessä roikkuu teekkarikerhon haalari. Astuessa sisään hervantalaisyksiöön kohtaa pian myös majesteetillisen asetelman siististi pinottuja rumpulaatikoita. Täällä asuu muusikko ja teekkari. Vaaleat seinät, tummansiniset tekstiilit ja musiikkiin liittyvät esineet leimaavat asunnon ilmettä. Kaiken keskellä seisoo klassinen lepakkotuoli. Se on Pulkin isovanhempien 1960-luvulla saama tupaantuliaislahja. Seuraavaksi huomio kiinnittyy pöllöihin, joita on koriste-esineissä, tauluissa ja tekstiileissä. Pulkki tunnustautuu järjestyksen ystäväksi. Kaikki esineet ovat huolellisesti paikallaan. Tätä piirrettä on korostanut vuodet erilaisissa yhteisasunnoissa. Pulkki kiittelee nykyisen asuntonsa erinomaista sijaintia teknillisen yliopiston läheisyydessä, sekä alueen rauhallisuutta. Kotona Pulkki harjoittelee ainoastaan sähkörummuilla, mutta arvelee silti olevansa naapuruston kovaäänisin asukas.

KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI

NUOREN PERHEEN VIHREÄ KOTI Essi Silander, Haukiluoma Turun saaristossa kasvaneelle Essi Silanderille (29) on luonnon läheisyys tärkeää kotia valitessa. Haastattelun aikana perheen molemmat leikki-ikäiset pojat, isä ja Nessa-koira ulkoilevat metsään avautuvalla takapihalla. Mattoja ei kannata pitää kesällä lattioissa, sillä asunnosta kuljetaan koko ajan sisältä ulos ja takaisin sisälle. Perheenlisäys oli jo haaveissa kun Silanderit löysivät rivitalokolmionsa Haukiluomasta seitsemän vuotta sitten. Asunto hankittiin perheasunnoksi huomioiden sekä lyhyet työmatkat että etäisyydet tulevien isovanhempien luo. Asunnon keskeisellä paikalla komeilee ompelukone. Käsityöprojektit ovat käden ulottuvilla myös sohvan nurkassa, johon Essi Silander asettuu kuvattavaksi. Käsityöt näkyvät kodin sisustuksessa, mutta käsityömateriaalit ovat hankalia säilyttää kompaktissa asunnossa. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi perhe haaveilee omakotitalosta. Silloin kuitenkin menettäisi sen mikä nykyisessä kodissa erityisesti viehättää; naapuruston välisen avun, tuen ja yhteisöllisyyden.

HAUKILUOMA Haukiluoman kaupunginosa sijaitsee Tampereen luoteisosassa Ylöjärven rajalla, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Alueen nimi juontuu vanhasta paikallisnimistöstä. Kaupunginosan pien-, rivi- ja kerrostalot rakennettiin 1970- ja 1980-luvulla entiselle metsä- ja suomaalle. Metsien läheisyys ja hyvät ulkoilumaastot ovat edelleen leimallisia alueella. Haukiluoman aluetta on viime vuosina täydennetty kerrostalorakentamisella.

KAUPUNGINOSAN NÄKÖINEN KOTI

METSO KIRJOITTAJA

EMILIA KIIALAINEN

Muotoilun avulla vahvistetaan kaupungin ja sen yksikön identiteettiä. DesignOnTampere yhdistys tekee yhteistyötä Tampereen pääkirjasto Metson kanssa räätälöimällä kirjastolle paikallisia muotoilutuotteita. Tämä on yksi keino integroida paikallinen muotoilu osaksi kaupunkikuvaa.

DesignOnTampere yhdistys on edistänyt muotoilun asemaa Tampereella vuodesta 2010 lähtien. Yhdistyksen käsissä on muotoutunut niin tapahtumat kuin julkaisut. Toimintaa on alusta asti ohjannut muotoilullinen lähestymistapa, missä yksilön kokemus ja kokonaiskuva otetaan huomioon samanaikaisesti.

METSO

profiilissa vaatimattomina ylänäkymään verrattuna. Voisi ajatella, että harva tietää astelevansa linnun nokan alitse noustessaan rappusia ylös kohti kirjaston pääovia.

Tampereen pääkirjasto, joka on paremmin tunnettu nimellä Metso, on tamperelaisten yhteinen olohuone. Kirjastossa vierailee yli 3000 kävijää päivittäin. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Pietilöitä pidetään kansainvälisesti tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteinä heti Alvar Aallon jälkeen.

Kirjastossa on ollut viime vuodet meneillään suuri peruskorjaus rakennuksen saavuttaman 30 ikävuoden jälkeen. Perusparannusten ohella, osittain sattuman kautta, päädyttiin tekemään muitakin uusia ratkaisuja. “Alueen designtuotteet ovat monelle kirjastolaiselle jo ennestään tuttuja ja hyviksi todettuja. Haluaisimme antaa tuliaisiksi maailmalla edustaessamme mieluummin oman alueen tuotteita halpatuontitavaran sijaan” kuvailee kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg kirjaston tarpeita ja yhteistyön taustoja.

Rakennuksen luonnoksia ja ilmakuvia katsellessa herää kysymys kuinka moni kirjaston kävijöistä on tietoinen mistä lempinimi Metso juontaa juurensa. Näkymä rakennuksesta suoraan ylhäältä päin katsottuna on ainutlaatuinen eikä jätä ihmetyksen varaan mistä nimi tulee. Orgaanisesti liukuvat kaarevat muodot muodostavat linnun profiilin ja näyttävän kolmiulotteisen siiven. Katon kaaret näyttäytyvät katutason

DesignOnTampere yhdistys suunnittelee Metsolle oman tuoteperheen. Sen tuotteet tulevat käyttöön kirjaston työntekijöille, pr-lahjoiksi, sekä myytäviksi kirjaston vierailijoille. Yhdistyksen tehtävä on selvittää tarpeet, löytää oikeat tuotteet ja niiden tekijät. Paikallisten muotoilijoiden tuotteita lähdetään räätälöimään Metso-tuoteperheeseen sopivaksi ja samalla syntyy uutta muotoilua. Tuotteilla halutaan luoda kirjastolle tunnis-

tettava, käytännöllinen ja esteettinen kokonaisuus. “Kirjasto on luonnostaan organisaatio, joka tukee kestävää kehitystä ja kulutusta sekä kierrätystä. Paikallinen design sopii hyvin imagoomme.” Lindberg kiteyttää.

MATTI KODAN PIIRROKSIA KIRJASTO METSOSTA VUODELTA 1987.

Suunnittelun tärkeimpänä inspiraationa toimii rakennuksen ainutlaatuinen arkkitehtuuri. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa joka puolelle katsottaessa avautuu mielenkiintoisia tiloja ja muotoja. Ovien kaarevat messinkiset metalliputket ja aulan kupolikatto jatkavat katon orgaanista linjaa sisätiloissa. Arkkitehtuuria pyritään ilmentämään Metso-tuotteiden yksityiskohdissa, kuoseissa ja muodoissa. Naistenvaatemerkki Nouki on suunnitellut kokonaisuuteen korvakorut, jotka ovat saaneet inspiraation kirjaston kaariovista. Metso-niminen kuosi jäljittelee puolestaan näkymää rakennuksesta ylhäältä päin katsottuna.

MUOTOILIJA EMILIA KIIALAISEN LUONNOS METSO-KUOSIN LINTUHAHMOSTA.

3. TAMPERELAISEN NOUKINAISTENVAATEMERKIN LUONNOS VANERISISTA METSO-KORVAKORUISTA.

Suunnittelutyö on vasta alkutaipaleella, mutta jo loppuvuodesta 2017 ensimmäisiä valmiita tuotteita on tarkoitus olla esillä uusiutuneen Metson avajaisissa. Yhdistyksen toiveena on, että yhteistyöstä otetaan mallia muissa yksiköissä ja kaupungeissa. Näin vahvistetaan paikallista identiteettiä ja lisätään autenttisuuden kokemusta. Samalla syntyy uutta kiinnostavaa muotoilua ja merkityksellisiä tuotteita. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa muotoilun avulla jokainen Metson kävijä tietäisi miltä rakennus näyttää ylhäältä päin katsottuna ja mistä kirjasto on saanut nimensä.

METSO

crafts - käsitöitä jewelry - koruja

art - taidetta ompelupalvelu accessories - asusteita

D E S I G N B O U L E VA R D . F I

Kehräsaari - Tampere

facebook.com/designboulevard instagram.com/designboulevardtampere

ta j

is i a vo

hveleita Tampereen pienimm Jo vuodesta 1992

ässä

kivi

talo

www.pelago.fi

i a ke

ola a su

WWW.ATELJEEKATU.FI

ssa

puh

. (0

3) 2

TAMPEREEN VOHVELIKAHVIL A

14 4 2 2

5 w w w. v

o h v el ik a h v il a . c o m . L öy

d ät m

e id ä

sta

atu

Aito, alkuperäinen

F yös

ace

R O F B LE U P R EOPpere E P P10, tam PROOPEkR atu n R Potavala

HIEDANRANTA KUVAT

LAURA HAPPO TYYLI

MERJA HÄIKIÖ MALLI

MELIKE ULUDAG MEIKKI JA HIUKSET

TIINA TORATTI

MUKA VA poolo, Pihla 125€ VINTAGE GARDEN 1970-luvun kaulakoru 40€

HIEDANRANTA

NOUKI haalari, Vinka jumpsuit 210€ telttakangas, Alppiruusu-kuosi UHANA DESIGN neuletakki, Iris 259€ KENKÄPAJA PIHKA sandaalit, Tuohi 219€ VINTAGE GARDEN 1980-luvun kapselilaukku 45€

HIEDANRANTA

ARELA pusero, Laine 290€ NOUKI housut, Tundra culottes 159€ neulehuivi, Kuura 149€ VINTAGE GARDEN 1980-luvun paljettikirjekuorilaukku 35€ KENKÄPAJA PIHKA nilkkurit, Aava 359€ KUPPITEHDAS UOMA teemuki 34€

HIEDANRANTA

MUKA VA poolo, Pihla 125€ hame, Eerika 235€ KENKÄPAJA PIHKA nilkkurit, Aava 359€

HIEDANRANTA

MUKA VA hame, Eerika 235€ NOUKI neulemekko, Kuura 245€ KENKÄPAJA PIHKA nilkkurit, Aava 359€ VINTAGE GARDEN 1960-luvun tekojalokivirannekoru 55€

HIEDANRANTA

MUKA VA legginssit, Hilma 105€ huivi, Donitsi 49€ ARELA pusero, Laine 290€ KENKÄPAJA PIHKA iso laukku, Virta 269€ pieni laukku, Liina 139€ VINTAGE GARDEN 1970-luvun monimetallirannekoru 18€

HIEDANRANTA

Kaunis koti hyv채ll채 omatunnolla. Vegaaninen ja ekologinen Hemma Ecoliving.

www.hemmaecoliving.fi

Ihanien tavaroiden ja materiaalien kauppa Taito Shop Tampere Hatanp채채n valtatie 4, p. 03 225 1415 ma-pe 10-18, la 10-15

Luonto kaupungissa – niittyjä, betonia, lokkeja ja asvalttia KIRJOITTAJA

KUVITUS

MERJA HÄIKIÖ

ANNA EMILIA LAITINEN

Luontokokemuksen ei tarvitse aina olla hiljainen metsäretriitti, vaan luonto on läsnä myös keskellä kaupunkia. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Tampereen kaupungin ylläpitämä Tammerkosken luontopolku, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Reitti kulkee Tampellan alueelta Näsinpuistoon saakka. Samalla kun ihastelee Herrainmäen kalliolla kasvavia saniaisia ja ihmettelee hyönteishotellia, voi kuulla kaivinkoneiden pauketta ja nähdä soramonttuja Ranta-Tampellan rakennustyömaalla. Ranta-Tampellan alueelle rakennetaan uusia asuntoja yli kolmelle tuhannelle ihmiselle. Kallioräjäytysten varoitusäänen ulinan voi kuulla samalla kun tarkastelee Myllysaaren kukkaketoja. Näsinpuiston näköalapaikalta voi ihailla Näsijärveä ja aistia kesäaikaan Särkänniemen huvipuiston kävijöiden riemun- ja pelonkiljahdukset samanaikaisesti. Vaikka luontoa ei ympäröi hiljaisuus ja harras tunnelma, voi sitä kuitenkin aistia, hoitaa ja arvostaa. Kiinnostuksen herättäminen kaupunkiluontoa kohtaan on yksi Jere Niemisen tavoitteista Villi vyöhyke luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana. Nieminen on ympäristötieteilijä ja hän työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistolla. Hän havannoi kaupunkiluontoa niin työssä kuin vapaa-ajalla. ”Kaupungeissa luontoa esiintyy pinta-alaltaan enemmän kuin teitä, rakenteita ja rakennuksia. Silti se on yllättävän vähän yleisen keskustelun kohteena”, Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan ei voi vetää selkeitä rajoja luonnon ja kaupunkiluonnon välille. Molemmissa on havaittavissa samankaltaisia toimintoja. Yksi erottava tekijä on kuitenkin mittakaava. Kaupunkiluonto on pienipiirteisempää kuin luonto maaseudulla. Puhutaan sitten luonnosta maaseudulla tai kaupungissa, niin ihmisen vaikutus on aina läsnä, myös luonnonsuojelualueilla. Tällä hetkellä Tampereen kaupungilla on noin 593 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Kaupungin ensimmäinen luonnonsuojeluohjelma valmistui neljä vuotta sitten. Tämän ohjelman laati Tampereen ympäristösuunnittelija, biologi Lasse Kosonen työryhmänsä kanssa. Kosonen on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta ympäristösuunnittelijana. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle kesällä 2017. Kosonen on ollut mukana valmistelemassa ja perustamassa kaupungin luonnonsuojelualueita. Ympäristösuunnittelijan työnkuvaan kuuluu myös lausuntojen antaminen maankäytön suunnittelusta, puunkaadoista ja maisemanhoidosta, sekä luontovalistus. Kosonen vastasi työssään asukkaiden kysymyksiin esimerkiksi vieraslajeista, sienistä, linnuista ja kodintuholaisista. Kaupunkien tulee ottaa luonto huomioon jo lainsäädännön puitteissa. Kososen mukaan luonnon merkitys myös kaupungin asukkaille on suuri. ” Kaupungissa täytyy olla vihreää elinympäristöä, puistoja, viheralueita ja luonnontilaisia metsiä. Näiden vaikutus viihtyvyyteen ja virkeyteen on todettu myös lääketieteellisesti.”

LUONTO KAUPUNGISSA

Tampereen kaupunki tekee lajistoseurantaa, ylläpitää luontopolkuja ja järjestää opastettuja luontoretkiä. Kaupungilla on sähköinen paikkatietopalvelu, johon kerätään havaintoja eri kasvi- ja eläinlajeista. Paikkatietopalveluun on merkitty myös Tampereen luonnonsuojelualueet. Näiden eri toimintojen avulla ylläpidetään

Suomessa ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Maailman suurissa kaupungeissa on havaittu myös muuttohaukkojen pesivän pilvenpiirtäjissä. Luonto pystyy siis sopeutumaan, mutta se ei tietenkään tarkoita että kaikki lajit selviytyvät. ” Luonto sopeutuu, jos et sopeudu niin häviät, Kosonen toteaa.”

luontoa ja tarjotaan siitä tietoa asukkaille. Luonto kaupunkilaisten arjessa Kaupunkeihin syntyy uusia elinympäristöjä Kaupungeissa luonto on löytänyt uusia elinympäristöjä. Kaupunkiluonto on uudenlainen ekosysteemi. Nieminen mainitsee hyvinä esimerkkeinä puistoalueet, joutomaakedot, niityt ja ratapihat. Kaupungeissa häntä kiinnostaa erityisesti joutomaat, muun ihmistoiminnan sivutoimena syntyneet alueet, joita ei ole tietoisesti tehty luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseksi. Luonto levittäytyy uusiin kasvupaikkoihin, vaikka se ei niitä itse tuota. Biodiversiteetin, biologisen monimuotoisuuden, näkökulmasta ratapihan alue on Niemisen mukaan erittäin mielenkiintoinen. ”Ratapiha on täysin ihmisen tuottamaa aluetta ja silti sieltä löytyy kiinnostavaa kasvillisuutta ja hyviä ötököitä.” Kaupungistumisilmiöitä on havaittavissa myös eläinlajien kohdalla. Kososen vuonna 2008 tekemän kattolokkikartoituksen mukaan Tampereella pesii katoilla harmaa-, kala-, nauru- ja selkälokkeja sekä kalatiiroja. Katoilla pesiviä lokkeja havaittiin

Luonnosta puhutaan nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Lasse Kososen mukaan se ei ole uusi tai outo asia kaupungin asukkaille. Luonnon säilyttäminen kaupunkiympäristössä herättää myös voimakkaita tunteita. Kosonen uskoo, että kaupunkilaiset arvostavat luonnon tuomaa väljyyttä ja vapautta. ”Ihmiset kokevat arvokkaaksi sen että he voivat kulkea vapaasti luonnossa, marjastaa, sienestää, lenkkeillä ja hiihtää.” Villi vyöhyke yhdistyksen tavoitteena on lisätä luonnon arvostusta omakohtaisen tekemisen kautta. Jere Niemisen mukaan ei ole olemassa yhtä ihanteellista luontoa ja jaloa eläinlajia, kuten aarniometsää tai saimaannorppaa, vaan arvostus tulee omakohtaisuuden kautta. Luonnon ikoninen kuvasto voi jopa vieraannuttaa omasta lähiympäristöstä. Yhdistys haluaa kaupunkilaiset mukaan hoitamaan luontoa järjestämällä muun muassa niittytalkoita, metsälehmusten istuttamista sekä sissiniittyjen viljelyä. Niemisen mukaan tarvitaan sekä kaupunkia että sen asukkaita hoitamaan ja tuottamaan erilaista luontoa. ”Kun asukkaat tekevät luontoa käsin, niin se on pienipiirteisempää ja silloin voidaan tehdä jotain erikoisempaa. Kaupunki taas miettii suuria linjoja ja sitä, mikä on hoidettavuuden kannalta paras vaihtoehto.” Linnun-, lepakon- ja liito-oravan pöntöt sekä hyönteishotellit ovat hyviä esimerkkejä siitä miten kaupungin asukas voi omalla toiminnallaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Nämä ovat ihmisten rakentamia täysin keinotekoisia rakennelmia, mitkä luonto ottaa erittäin mielellään käyttöönsä. Kaupunkisuunnittelu ja luonto törmäyskurssilla Kaupungilla on parannettavaa luonnon huomioon ottamisessa kaupunkisuunnittelun yhteydessä. Niemisen mielestä tarjolla on paljon käyttämättömiä resursseja. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee luonnon siirtämisen. Kaupunki voisi siirtää luontoa rakennushankkeiden tieltä uusille alueille, sekä antaa myös kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua siirtotalkoisiin. Näin lajit eivät kokonaan tuhoutuisi vaan vaihtaisivat ainoastaan paikkaa. Siirtäminen ei aina tietenkään takaa kasvin selviämistä, mutta Nieminen ei näe siinä myöskään mitään menetettävää.

” Ratapiha on täysin ihmisen tuottamaa aluetta ja silti sieltä löytyy kiinnostavaa kasvillisuutta ja hyviä ötököitä

”

LUONTO KAUPUNGISSA

Käyttämättömien resurssien avaaminen voi synnyttää uutta hyötykäyttöä, esimerkiksi taiteilijoiden ja kädentaitajien materiaaleina. Luonnonsuojelukeskusteluun tulisi Niemisen mukaan ottaa laajemmin mukaan eri tahot, kuten arkkitehdit, vihersuunnittelijat, maisema-arkkitehdit ja taiteilijat, jotka ovat osaltaan tuottamas-

Järvet ja harjut

sa uutta kaupunkiympäristöä.

Tampere ei ole ainakaan tylsä pellolle rakennettu kaupunki.”

Kosonen mainitsee yhtenä esimerkkinä kaupunkisuunnittelun ja luonnon törmäyksestä luhtaorvokin. Luhtaorvokki on hyvin harvinainen laji, jolla on alle kymmenen kasvupaikkaa Suomessa. Yksi sen ainoista kasvupaikoista 1970-luvulla oli Tampereen Leinolan alue. Vuonna 1975 kaupunki päätti rakentaa kasvupaikan päälle asuinalueen, minkä seurauksena laji hävitettiin alueelta täysin. ” Nyt ei tulisi kuuloonkaan tällainen ajatus, että niin harvinainen laji vain tuhottaisiin asuinalueen tieltä, pikemminkin päinvastoin. Nyt orvokki on jopa valittu kaupungin tunnuskasviksi”, Kosonen kertoo.

Niemisen mukaan Tampereen kaupungilla on hyvät edellytykset tehdä luonnosta monipuolisempaa ja saada harjuille sekä järville ominaiset lajistot rikastuttamaan luontoa. Tällä hetkellä nämä kohteet eivät ole hänen mielestä lajiston kannalta kovin erityisiä. Tulevaisuudessa Nieminen toivoisi näkevän myös vapaana kuohuvan Tammerkosken. ” Ei kosken, rantojen tai harjujen tarvitse välttämättä olla alkuperäistä, palautettua luontoa, mutta jotain kiinnostavampaa luonnon sekä ihmisten kannalta”, Nieminen toivoo.

Onneksi luhtaorvokkia pelastettiin muun muassa Oulun kasvitieteelliseen puutarhaan ja näitä geneettisesti samoja siemeniä on pari vuotta sitten istutettu uudelleen Iidesjärvelle. Nyt niiden kukoistusta ja kukintaa voi käydä ihailemassa aina kesän alussa. Vanhoja, jo hävinneitä, kasvilajeja on onnistuttu siis myös siirtämään takaisin kaupunkiin.

Tampereen kaupungin ominaispiirteinä Kosonen mainitsee kaksi järveä Pyhäjärven ja Näsijärven, mitkä jakavat kaupungin. ”Harjumaasto ja kaksi järveä tuovat kaupunkiin ainutlaatuisuutta.

” Tampere ei ole ainakaan tylsä pellolle rakennettu kaupunki”

LUONTO KAUPUNGISSA

Värimatkalla Kuuntelemme nauhalta maapallon liikkeestä syntyvää ääntä. Mielikuva on voimakas. Ääni kuulostaa etäisesti tutulta, melkein samanlaiselta kuin veren kohina suonissa. Äänimaisema on osa johdatusvideota Japanin väriteemojen inspiraatioon.

KIRJOITTAJA

ROOSA MATTSSON

On kansainvälisen Intercolor-neuvoston värikongressin aloitusseremonia, missä jokainen viidestätoista edustajamaasta esittelee vuorollaan omien väriteemojensa taustoja. Avoimeen tilaisuuteen on kutsuttu väriammattilaisten ja designalan vaikuttajien lisäksi median sekä yritysten edustajia. Ulkona on kostea Bangkokin helle, ja vaikka sali on voimakkaasti ilmastoitu, innostus ja odotus eivät katoa huoneesta. Toisille odotus on suurempi – olen ensikertalaisena puhjeta jännityksestä. Liityin kaksi vuotta sitten Suomen ICfin-yhdistykseen, joka tuottaa suunnittelijoille väri- ja trendiennusteita. Väripalveluita käyttää laaja joukko ammattilaisia muodin, tuotesuunnittelun, kosmetiikan, sisustuksen ja graafisen suunnittelun aloilta. Olen vasta väriurani alussa, mutta edustamallani yhdistyksellä on pitkä historia ennusteiden teossa. Suomi on ollut mukana Intercolorin toiminnassa lähes puolivuosisataa. Intercolor on syntynyt tarpeesta keskustella muotimaailman väreistä kansainvälisten toimijoiden kesken. Nyt kaksi kertaa vuodessa, aina eri isäntämaassa, kokoontuva värineuvosto jatkaa vuosikymmenten takaista työtä aktiivisena, moniammatillisena ja kulttuurisena verkostona. Kokouksissa edustajamaat esittelevät näkemyksensä kunkin kauden värikehitykseen. Näkemykset nojaavat havaintoihin paikallisista ja globaaleista ilmiöistä esimerkiksi tieteen, taiteen ja kulttuurin saroilta. Tällä kertaa kokouskutsu on tullut Thaimaahan. Olen lähtenyt värimatkalle ICfinin puheenjohtajan Tuija Maija Piirosen kanssa. Tarkoituksenamme on imeä globaalit vaikutteet omiin värikarttoihimme ja suodattaa koettu tieto suomalaisten suunnittelijoiden hyväksi. Värikongressi etenee avoimesta aloitusseremoniasta suljettujen ovien taakse väriehdotusten kuulemiseen ja yhteisen Intercolor-värikartan tekoon. Kukin edustajamaa saa jälleen puheenvuoron. Annamme ehdotuksemme kollaasitaulujen avulla, joille on koottu värinäytteiden lisäksi tunnelmia parhaiten luonnehtivia kuvia ja sanoja. Planssien värinäytteet ovat toinen toistaan mielikuvituksellisempia. Materiaalien kirjo kattaa kaiken silikonisista muffinivuoista harsomaisiin vaahtomuoveihin.

VÄRIMATKALLA

Roosa Mattsson Roosa Mattsson on tuleva jalkinemuotoilija sekä väri- ja trendiennustepalvelu ICfin-yhdistyksen aktiivijäsen. Roosa ihailee ihmisiä, joilla on hyvä värinäkemys ja materiaalituntemus. Hän luotsaa kahden kollegansa kanssa käsintehtyjen nahkatuotteiden yritystä Pihkaa.

Erikoisia värinäytteitäkin kiinnostavampaa on esitysten innoittama kiihkeä keskustelu. Vaihdamme ajatuksia ja otamme kantaa teemojen sisältöihin. Keskitymme yhteneväisyyksiin, saman asian eri näkökulmiin ja uusiin ajatusmalleihin. Tavoitteenamme on tehdä yhteistä värikarttaa varten koonti teemojen tarinoista ja löytää avainsanoista niitä parhaiten kuvaavat otsikot. Konsepteissa on havaittavissa paljon samanlaisia elementtejä, vaikka edustajamaat tulevat eri puolilta maapalloa. Ympärilläni käyty keskustelu tekee minuun vaikutuksen. Väripuheen syvin olemus on merkittävää kulttuurivaihtoa, johon osallistuvana tunnen olevani etuoikeutettu. Pohjimmiltaan työskentelyssä on kyse ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja erilaisten taustojen ymmärtämisestä. Keskustelu johtaa viiden teeman muotoutumiseen. Jakaannumme pienryhmiin ja aloitamme kollaasitauluihin perustuvan väriteemojen työstämisen. Äsken pohdimme tarinoita, nyt keskitymme ilmaisemaan niitä. Ryhmäni pureutuu kollaasien runsaaseen kuvakirjastoon, samalla arvioimme kuvien yhteensopivuutta teeman tekstisisällön kanssa. Haemme kuvista yksityiskohtia, materiaalien tuntua ja kerronnallisia elementtejä. Viimeistään nyt tunnen pitkän lennon jättämän uupumuksen karisseen silmäluomiltani. Väri-inspiraatio on temmannut minut mukaansa. Saimme puristettua tiukan seulan läpi kuvakokonaisuuden, jonka avulla etsimme sävyjä värikarttaa varten. Pääsen vihdoin kahlaamaan värinäytteiden kirjavaan mereen. Värimatka on tarjonnut minulle parastaan, ja olen ottanut kaiken avosylin vastaan. Tiivis työskentely monikulttuurisessa ympäristössä on antanut minulle uusia näkökulmia, ymmärrystä ja toimintatapoja omaan työhöni. Mielenkiintoisinta on ollut näkemyserojen tasoittuminen. Vaikka tulokulmia on useita, päämäärä on silti sama. On aika lähteä kotiin mukanamme intensiivisen värikylvyn jättämä raukeus.

Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikko 25.8.-1.9.2017 SYKLI

TADAWEEK.COM

INSTAGRAM.COM/TADAWEEK FACEBOOK.COM/TADAWEEK

Pertti Ketonen

FINLAYSONIN ALUEEN TAIDETIREHTÖÖRI KIRJOITTAJA

KUVITUS

JATTA TUOMIKOSKI

TOMAS REGAN

”Täytyy olla nöyrä ja luottaa itseensä, olla oma näkemys. Jos juoksee vain toisten perässä, ei siitä tule mitään.” Ohjenuora on taidealan yrittäjä Pertti Ketosen, joka seisoo grafiikanpaja Himmelblaun ja Finlayson Art Area -tapahtuman puikoissa. Finlayson Art Area on yksi Suomen suurimmista kesänäyttelyistä, joka esittelee kotimaisten ja ulkomaisten huipputaiteilijoiden teoksia.

TAIDETIREHTÖÖRI

Taidekauppa vei Pertti Ketosen mennessään jo nuorena. Taidekauppiasperheeseen syntynyt Ketonen oli mukana vanhempiensa liiketoiminnassa jo lukioikäisenä, kunnes 18-vuotiaana hän päätti perustaa oman taidealan yrityksen. Vuonna 1991 hän lähti mukaan Grafiikanpaja Himmelblaun toimintaan. Himmelblaulla on oma vedostuspaja ja näyttelytila Finlaysonin alueella, jossa painetaan, esitellään ja myydään taidegrafiikkaa. Ketonen on aina ollut kiinnostunut taiteesta, taiteilijoista ja siitä että saa tehdä työtä mielenkiintoisten ja mukavien ihmisten kanssa. Sosiaalisuus, rohkeus ja usko siihen että tekee oikeita asioita ovat olleet hyödyllisiä piirteitä yrittäjälle. “Varmasti olen ottanut yrityselämässä tolkuttomiakin riskejä. Kaikki lähtee halusta tehdä hyvien taiteilijoiden kanssa töitä pelkäämättä sitä, että näyttely tuottaa tappiota.” Taidealalla roolit ovat kääntyneet myyjän ja ostajan välillä päälaelleen monta kertaa. Ketonen on nähnyt, kuinka isot yritykset ovat päätyneet realisoimaan isoja kokoelmiaan. Hurjimpina aikoina teoksia pystyi ostamaan huutokaupasta pilkkahintaan Hakaniemen torilta. Himmelblaun kansainvälistyminen alkoi kun Suomen myynti notkahti ja Ketonen lähti hakemaan kasvua ulkomailta. Myynti on kasvanut panostusten myötä pääosin Euroopassa. Kansainvälistyminen on vaatinut sitoutumista, pitkiä työpäiviä, matkustamista ja taloudellisia panostuksia. Vienti itsessään ei ole helppoa, se vaatii paljon sitkeyttä. “Haluamme kustantaa uutta taidetta, auttaa taiteilijoita alkuun ja edistää suomalaisen taiteen syntymistä ja tekemistä. Minulla on vahva luotto siihen että taiteilijamme menestyvät”, Ketonen vakuuttaa. Arvostus käsityötä kohtaan kasvaa vastapainona digitaalisuudelle

Digitaalisten taidetulosteiden nousu, sekä uudet tavat tehdä ja tuottaa taidetta mietityttävät aika ajoin perinteiseen käsityötekniikkaan uskovaa yrittäjää. Tulevaisuudessa veistoksia kenties siirretään vastaanottajalta toiselle sähköisesti ja tulostetaan näyttelyyn paikan päällä 3D-printterillä. Muutoksesta huolimatta Ketonen pysyy uskollisena omalle näkemykselleen. Hän koki digitaalisuuden aiemmin uhkana hitaalle käsityölle, mutta usko perinteisiin metodeihin ja niiden arvostukseen on palannut. ”Himmelblau tunnetaan käsin tekemisestä sekä korkeasta laadusta. Uskon, että teemme asioita oikein”, Ketonen vakuuttaa. Pirkanmaasta kuvataiteen keskus Finlayson Art Area tapahtuma sai alkunsa, kun muutama vuosi sitten Finlaysonin vanhalta tehdasalueelta vapautui suuri määrä tiloja. Taidehalli TR1:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja median koulutuksen tilojen tyhjentyessä Ketosen mielestä alueelle jäi luova aukko. Yhdessä Finlaysonin alueen omistajan, Työeläkeyhtiö Varman, kanssa keskusteltiin kuinka aluetta voisi kehittää viihtyisämmäksi ja vetovoimaisemmaksi taiteen keinoin. Finlayson Art Area on Ketosen mielestä vasta alussa. Tavoitteena on tehdä Pirkanmaasta vetovoimaisin kuvataiteen keskus ja Finlayson Art Areasta mielenkiintoinen ja merkittävä, kansainvälistä kiinnostusta herättävä tapahtuma. ”Olemme siinä mielessä hieman hulluja että olemme muun muassa maalanneet satoja metrejä asfalttia vanhaan tehdasmiljööseen”, Ketonen naurahtaa. Yli kolmekymmentä vuotta yrittäjänä ja työnantajana on opettanut Ketoselle kuinka kovalla alalla pärjätään. ”Olen oppinut palkkaamaan itseäni selkeästi fiksumpaa henkilökuntaa ja löytämään erittäin hyviä sekä rohkeita yhteistyökumppaneita. Ilman näitä ihmisiä ei tätä työtä olisi mahdollista tehdä.”

Ketonen on huomannut, että ihmisillä on digitaalisuuden myötä herännyt kiinnostus perinteisiin arvoihin sekä käsillä tekemiseen. Taidegrafiikan kursseille tullaan hakemaan aitoa käsillä tekemisen tunnetta, kokemusta ja onnistumista.

TAIDETIREHTÖÖRI

KUVA PORTFOLIO

Karkki Mäkelä Karkki Mäkelä on tamperelaistunut maalausta ja taidegrafiikkaa käyttävä kuvataiteilija. Herkkyys ja estetiikka yhdistyvät kantaaottaviin ja inhimillisiin aiheisiin. Ristiriidat inspiroi, ja uudelta kantilta ajattelu on tärkeää; nukkekotikin toimi lapsena hauskemmin kyljellään.

1. SUURET SETELIT, AINA NÄLKÄ -SARJA, LYIJYKYNÄ JA AKVARELLI, 2017

2. HYVÄ TUOLI, AKRYYLI, 2017

3. CHAPLIN-VIITTAUS, AINA NÄLKÄ - SARJA MONOTYPIA JA AKVARELLI, 2017

4. HEDELMÄPELI,AINA NÄLKÄ -SARJA, MONOTYPIA JA AKVARELLI, 2017

KUVAPORTFOLIO

KUVA PORTFOLIO

KUVAPORTFOLIO

KUVA PORTFOLIO

KUVAPORTFOLIO

Kahvipöytäkeskustelu PUHUJAT

KUVA

TUIRE VIRTANEN

KONSTA LEPPÄNEN

Yesterdayn suoraviivainen omistaja, 40-80-lukujen pukeutumisen työstäjä ja stylisti.

LEENA AALTO Vintage Gardenin ihmisrakas omistaja, tavaroiden siirtelijä, ainainen kukkatyttö ja ylpeä äiti.

Muistan Tuire kun ollaan ensimmäisen kerran istuttu yhdessä kahvilla. Se oli kahdeksan vuotta sitten Ojakadulla Vintage Gardenin sohvalla. Oltiin juuri avattu meidän liike ja tulit tarkistamaan uudet tulokkaat. Pyysin sut kahville.

Joo. Kyllä mä olin teistä jotain kuullut.

Mä tiesin tietysti kuka sä olet. Ensimmäisen kerran olin poikennut Yesterdayhin Pyynikin uimahallin kupeessa joskus 2000-luvun alussa. Koska sä perustit Yesterdayn?

15.2.1985 Hämeenkatu 19, kolmas kerros.

Miten itse kuvailisit ammattiasi?

KAHVIPÖYTÄKESKUSTELU

Noo, asiakaspalvelija, tarvittaessa stylisti ja aikakauspukeutumisen asiantuntija. Ajattelen asiakkaan mutta myös vaatteiden etua. On tärkeää saada kokonaisuus toimimaan ja vaatteet hyvään paikkaan. Eikö ole niin, että meille molemmille on tärkeää kestävä kehitys, kierrätys ja esteettisyys?

Toki. On hienoa, kun tässä hommassa saa yhdistettyä nuo asiat. Parasta on saada tehdä ihmisten kanssa töitä. Vanhan hyödyntäminen ja laadukkaiden kestävien tuotteiden arvostuksen lisääminen on kyllä myös tärkeää. Että on vaihtoehtoja, erilaisia tapoja kuluttaa, koska sitä ihminen ei lopeta.

Niin tämä työ on laajempi kokonaisuus, tavaran elämä, vaatteen elämä, ympäristö. Ollaan sillain kai vähän aatteellisia. On välillä vaikeaa kun entisen vaatefriikin pitäisi olla kaupallinen.

Niin et tosiaan kuvaillut itseäsi kauppiaaksi tai yrittäjäksi.

Olenhan mä yrittäjä. Mutta jos ottaa kaiken rahan itselleen se ei toimi. Pitää huomioida asiakkaan etu. Usein se menee kaupallisuuden edelle. No mä olenkin tällainen toisinajattelija alakulttuuri-ihminen. Mun työskentelyni pohja tulee sieltä nuoruudestani 60-luvulta ja musiikista.

Se olikin värikäs ja tapahtumarikas vuosikymmen. Sopii sun liikkeelle. Mua kiinnostaa vanhojen tyylien lisäksi tämä hetki ja uudet trendit ja se miten trendit kiertävät. Tykkään tuoda esille ajattomia klassikoita, mutta myös yhdistellä vanhoja ja uusia juttuja tämän päivän trendien mukaan. Näitä vanhoja aarteita ei vaan enää ihan niin helposti löydä, kun uutta huonolaatuista

tavaraa on liikkeellä niin suuret massat. Tavaroiden käyttösykli on lyhentynyt ihan hirveästi. Löydätkö sä edelleen helposti vanhoja vaatteita?

Mä löydän aina liikaa. Asuin isoäitini kanssa isossa talossa, joka oli täynnä vanhoja vaatteita. Matkalaukuissa amerikkalaisia vaatteita. Niitä ei saanut pitää, tai sitten ne jäivät liian pieniksi, kun niitä lopulta sai käyttää. Nyt haluan tarjota asiakkaalle mahdollisuuden löytää muodoltaan sopivia vaatteita. Muotojen ja mittasuhteiden hahmotus on tullut puuseppä-suutari isoisältäni. Semmoinen, se periytyy. Ja semmoinen friikkailun laji, että täytyy näpertää, vaikka ei mitään osaisikaan.

KAHVIPÖYTÄKESKUSTELU

Kahvipöytäkeskustelu

Että sä sitten näperrät näitä vaatteita?

Ei, mä näperrän sitä ihmistä. Toisista se stailaus voi tuntua häiritsevältä. Niin kuin koekaniini. Labraolosuhteet ja sillai… No ei se stailaus aina ole shokkihoitoa. Kauempaa tulevan on helpompi ottaa vastaan ehdotuksia. Turistit on ennakkoluulottomampia. Ja kivahan se on olla turisti. Voi olla vapaampi kuin kotona. Kyllä mäkin joskus ostin tuoksusaippuan.

Oikein hullaannuit.

No yleensä kun menen jonnekin, niin ostan jotain. Siis ihan jos joku on antanut mulle aikaansa. Sillai olen vanhanaikainen. Niin ja tietysti järjetön keräilijä. Parempi kai laittaa itsensä lepositeisiin.

Siihen loppuis keräily. Montako varastoa sulla nyt onkaan?

Ei mennä siihen. Valikoimaa löytyy. Kaikessa. No on mulla liikkeessä esimerkiksi 350 miesten pukua. Miehillä pitää heti toisella ottamalla onnistua. Ei ihminen voi olla viikkoa siellä kaupassa. Olen myyjänä vastuussa, että oikeat tuotteet löytyvät. Sieltä voi löytyä kaikenlaista, vaikka banaanin kuori. Sitten ihmetellään, onko se myynnissä.

(naurua) On sulla jutut.

Luontainen stand up -koomikko. Koulussa se oli ihan selviytymiskeino. Ja onhan se naurettavaa surra sellaista mille ei voi mitään. Kaikki on omia herrojaan ja tekee omat valintansa. Joskus on hetkiä, että olisi voinut valita toisin. En ollut koskaan suunnitellut laittavani liikettä. Kun perheyritys meni alta, itsekunnioitus oli koetuksella. Oli sellainen näyttämisen pakko. Kaikki lähtivät ympäriltä. Kipin kapin. Yrittäjäkurssilla sain kouluttajalta rohkaisua. Olen joutunut tekemään paljon myönnytyksiä tämän duunin eteen. Nyt olen tyytyväinen, että valitsin tämän työn. Työ tuntuu omalta. Jos sitä vaan sattuu olemaan.

Tai asiakkaita. Työhän tässä ei koskaan lopu. Vintagemekkojen myynti voi vaikuttaa leppoisalta työltä, mutta kyllä tässä saa hommia leipänsä eteen tehdä. Miksi vanha vaate on sun mielestä parempi?

Siinä on se ainutlaatuisuus, käyttökelpoisuus, sopivuus. Siis jos on sopiva. Mutta kauneuskäsitykset ovat erilaisia. Miehillä asiat pysyvät samana, naiset haluavat valikoimaa. Mulla on sitä, mutta on siellä välillä sotkuistakin. Sun liikkeessä, jossa on koruja ja kauneusasioita, naiset viihtyvät paremmin kuin meillä missä on kauppa täynnä vanhoja nahkatakkeja. Joskus naisista näkyy vain kengänpohjat. (naurua)

KAHVIPÖYTÄKESKUSTELU

Ei siinä taida olla asetelmille tilaa kun on niin suuri valikoima. Sanoit mulle joskus, että mä olen sisustaja ja sä olet vaatefriikki. Mä olen nuorempana ollut niin epäkiinnostunut vaatteista ja tyttömäisistä jutuista kuin vaan voi olla. Historia ja vanhat tavarat mua sen sijaan on aina kiinnostaneet. Ja ihmiset ja niiden tarinat. Enkä kauppiaaksi kyllä olisi arvannut ryhtyväni. Nyt en osaa kuvitella tekeväni muuta. On tosi mukava tulla töihin, eikä odota vaan lomia. Nykyään tällaisen kaupan pitäminen kiinnostaa ihmisiä ja on jopa muodikasta, mutta ennen se oli varmaan vähän outoa.

Joidenkin mielestä se oli todella outoa. Mutta toisaalta 50-luku -harrastus oli silloin huipussaan. Nykyään kierrätys on populäärimpää.

Onneksi. Mikä susta on parasta tässä työssä?

Että tällaisena yltiöpäisenä päällepäsmärinäkin voi oppia asiakkaalta. Parhaimmillaan asiakas opettaa myös myyjää.

Niin sulla on tunnetusti vahva näkemys, mutta mun kokemus on, että kyllä sä myös kuuntelet, kun sulle vaan sanoo.

Olenhan mä välillä aika vauhdikas. Mutta sähän olet koulutettu kuuntelija, kun sulla on toi akateeminen koulutus. Sitä ei pidä unohtaa.

No joo. En mä mikään psykiatri ole, mutta ei ne luokanopettajan opitkaan hukkaan ole menneet. Ja mulla on ollut hyviä kuuntelijoita. Siinä sitä kuuntelua on eniten oppinut. Ja joo, kyllä tässä työssä pitää osata katsoa, mikä asiakkaalle sopii, mutta oikeasti musta vielä tärkeämpää on se, että kuuntelee.

Ymm. Muista mainita Leena muuten tuosta vuokraamisesta. Se on hyvä edullinen vaihtoehto. Iso valikoima ja vuokrausmahdollisuus jos asua tarvitsee vain yhden kerran vaikka häissä tai teemabileissä. Siitä saa monet ihmiset iloa. (Tuiren puhelin soi) Halojaa? Joo mää tuun. Just kun aloin ajatella tätä asiaa. Meneekö sulla nää tyhmät laukut?

Ai ne. No kahdeksan vuotta sitten siellä VG:n sohvalla sanoit, etteivät tällaiset liiku. Myin silloin ehkä pari ja sitten loppui. Hyvin tiesit.

Ymm. Koskas tulet ostamaan jotain?

Täytyy tulla.

TOIMITUS SUOSITTELEE Tamperelaiset julkaisutärpit

LAINE MAGAZINE

KOTI KAUPUNGISSA

RUNOJA JA LEIVONTAA FITNESSIN TILALLE

Laine-käsityölehti on korkeatasoinen pohjoismainen neule- ja lifestylejulkaisu. Lehti on tamperelaisen moniosaajan ja käsityöyrittäjän Jonna Hietalan ja Sini Ellenin yhteistyön tulos. Lehti on saavuttanut lyhyessä ajassa kansainvälisen jakeluverkoston ympäri maailmaa. Lehden tiimoilta järjestetään myös luentoja ja työpajoja.

Kirja kurkistaa yhden Tampereen tunnetuimpien asuinrakennusten, “Kiinanmuurin”, asukkaiden koteihin ja mietteisiin kaupunkiasumisesta. Korttelin mittainen rakennus sijaitsee Tampereen Kalevassa ja kätkee sisälleen tarinoita aina 50-luvulta lähtien. Kirja on valokuvaaja Laura Hapon taidonnäyte arkisen kauneuden arvostamisesta.

Runoja ja leivontaa fitnessin tilalle on tsinetyylinen kokkikirja vegaaniruuan ystäville. Anna Kuutsan resepteissä käytetään myös hyödyttöminä pidettyjä kasveja. Arsi Kevan sympaattiset kuvitukset luovat kotoisan tunnelman kokkaamiselle. Maistuisiko horsmapannu, röpörieska, pihlajanmarjamehu ja mustikka-laventelijuustokakku?

TEKIJÄT

KIRJOITTAJAT

TEKSTI

Jonna Hietala ja Sini Ellen

Jaana Etula ja Jenni Niemelä-Nyrhinen

Anna Kuutsa

KUVAT JA GRAAFINEN SUUNNITTELU

KUVITUS

Laura Happo

Arsi Keva

KUSTANTAJA

matassa

TOIMITUS SUOSITTELEE

RUNO KESÄSATU

Lintujen yö. Suuri tulva. KIRJOITTAJA & KUVITUS

TIINA LEHIKOINEN

Eräänä yönä asuimme saarella. Talomme oli päinvastaista mallia tavallisten asuinrakennusten kanssa. Sen sydämessä sykähteli viidakko. Keittiö muistutti kuumaa lähdettä, makuuhuone versoi kuin savanni, kaikkialle levittyi raukeita kitoja, liljoja sekä unikkoja, ja huoneiston laitimmaisessa nurkkauksessa sijaitseva kylpyhuone lonkeroi ympäriinsä kuin villiintynyt ahvenvita. Suihkukopin lattialla pulputti palmujen kehystämä hullunkurinen keidas, jonka hiekka oli suurpiirteisellä tavalla särmikästä. Sinä olit kutsunut kaikki maailman linnut kylään. Seisoit ovella ja tarjoilit vieraille henkareita. Naulakot pullistelivat knalleja, shaaleja ja lintujen pikkuriikkisiä saapikkaita. Ilmassa pöllysivät sulkaset. Minä ojentelin hopeatarjottimelta jyväkahvia niin nopeasti kuin taisin. Kuppien posliini oli hyvin haurasta ja vaikeasti tunnistettavaa ainetta, aivan kuin saveen olisi sekoitettu munankuorirouhetta ja jonkin kaukaisen kielen jäänteitä. - Valitan, enää ei mahdu sisään! jouduit käännyttämään viimeisten joukossa saapuvat. Pystyyn nostettu kätesi huojui ilmassa majakkana ja valaisi meren reunaa. Tai reittiä kynnykseltä viidakkoon.

KESÄSATU

Ovelta käännytetyt linnut jäivät pesimään planeettamme vesijärjestelmän liepeille. Pakkohan jokaisen on jossain asua. Viidakon laajenevassa nielussa sykki timantteja. Ahnas pelikaani kierteli ympäri yöpöytääni ja söi sisuksiinsa kaiken, minkä pöydästä saattoi irrottaa. Viimein sille tuli hikka. Mystisin koukeroin koristeltu taskukello painoi siivekkään vatsalaukun vinoon. Aika on epäkelpoa ravintoa, muistot eivät sovi herkkävatsaisille. Pelikaanin kouristelut tarttuivat tapetteihin ja lopulta kaikkiin vieraisiin. Huone heilui ja kumisi, arkkitehtuuria koossa pitävät saranat vääntyivät paikoiltaan, ja kun kellonomistaja katsahti peiliin, en tunnistanut häntä enää ollenkaan. Vuosien kuluessa hän oli muuttunut vähäsanaiseksi ja kapeaksi. Yö muuttui haaleaksi. Lopulta satoi. Sateenkaaren laelta valuneiden tuntien jäänteistä löysimme viimein sänkymme. Neljällä jalalla keskellä tropiikkia seisoi ibis, meidän sovituslintumme. Aamuauringossa kainalosi pöheikössä uiskenteli kultakala. Kupariset suomut taittoivat valoa koko galaksin leveydeltä. Asunnon tilalla oli enää karttaan lohjennut kolo, josta muurahaiset juoksuttivat hiekkaa hiljalleen pois.

SARJAKUVA

Muotoilua ja kaupunkikulttuuria

D E S I G N O N TA M P E R E . C O M facebook.com/designontampere @designontampere

D E S I G N TO R I

TA DA _TA M P E R E E N _ D E S I G N - _ JA _ A R K K I T E H T U U R I V I I K KO

D OT- L E H T I

D E S I G N O N TA M P E R E _ P O P _ U P _ - K AU P PA

D E S I G N _ O N _ TA M P E R E - K A R T TA