am hdekasvatusk Asennetta-päi
panjan julkaisu
1 / 2012
Tytöt vuorostaan Kakolassa: Tyttöjen syrjäytymiskokemukset erilaiset
Odotettu lakipäätös
tupakoiden takavarikoinnista Perhesurmien ehkäisyssä avainasemassa aikuisten palvelut
Tyttöjen talo toteuttaa sukupuolisensitiivistä tyttötyötä
Asennetta-päihdekasvatusbussi aloitti kahdeksannen keikkavuotensa
SIGNMARK - merkillinen mies
4 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 8 _ _ _ _ _ _ _ 10 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 16 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 24_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 32_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 35_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 42_ _ _ _ _ 23/45_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 48_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 49_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Bussin kuulumisia
Sekaisin marista ja vähän muustakin Elämää suurempi Barcelona
Elämää BARCELONASSA s.10
Tyttöjen Talo Signmark
Hyvät tavat kauhistavat What's up World
Puheenvuoro puhelinmyynnin puolesta Kolumnit
Asiaa sekakäytöstä s.42
Ristikko
Terveiset tukijoiltamme
Tarinoita Tyttöjen TALOLLA s.16 Asennetta-lehti on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii Asennetta-päihdekasvatusbussin tiedotuskanavana. Asennetta-lehden tuotoilla rahoitetaan päihdekasvatusbussin liikkumista. Asennetta-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
ASENNETTA 1/12 8. vuosikerta ISSN 1795-9705
JULKAISIJA/KUSTANTAJA Asennetta-Kampanja Oy Salomonkatu 17 A 00100 Helsinki www.asennetta.fi
TILAAJAPALVELU Puh 045 139 8902 Fax 09 753 0557 info@asennetta.fi
PAINO Oy Scanweb Ab Korjalankatu 27 45100 Kouvola
TAITTO Pippuriina / Hanna Välitalo TOIMITUS Asennetta-Kampanja Oy Lehdokintie 9 40520 Jyväskylä mirkka@asennetta.fi LEVIKKI 15 000 kpl
TOIMITUSNEUVOSTO Mirkka Torikka Ewa Noth Tuija Mäkinen Meri-Tuuli Haunia Jussi Riihimäki PÄÄTOIMITTAJA Mirkka Torikka mirkka@asennetta.fi
KANNEN KUVA Signmark Productions NETISSÄ www.asennetta.fi MIRKAN KUVA Tommi Penttinen
Kuulkaas friidut! Olen kuullut kauhutarinoita, joiden mukaan vanhemmat ajattelevat suojelevansa lastaan sukupuolisidonnaisilta stereotypioilta salaamalla tämän sukupuolen mahdollisimman pitkälle. Isovanhemmat yrittävät sitten livahtaa vaippaa vaihtamaan saadakseen tietää kumpi heidän kullannuppunsa mahtaakaan olla. Apua! Sukupuoli on lapsen identiteetin tärkeä osa, jota ei saa piilottaa. Sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä otetaankin entistä enemmän huomioon ne asiat, joihin sukupuoli vaikuttaa. Fakta kun on, että kasvun kipukohdat ovat monin tavoin sukupuolisidonnaisia. Samalla kun sukupuolijako tuntuu ehkä vanhanaikaiselta, se on kuitenkin nyt myös supertrendikästä! Tässä lehdessä perehdymmekin sukupuolisensiviiseen tyttötyöhön (Tyttöjä taloilla s.16-24), eli toimintaan, jossa huomioidaan tyttöjen tarpeet, erityiskysymykset ja tyttöjen kehityksen ominaispiirteet. On tärkeä ymmärtää, että tyttöyttä voi tukea sukupuolirooleja kyseenalaistaen. Tyttöjen Talo -toiminta tarjoaa tilan miettiä ja kyseenalaistaa sukupuolirooleja ja odotuksia. Se tukee tyttöjen aikuistumista, naiseutta ja itsetuntoa. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon edellytys. Naiseksi ja mieheksi kasvaminen on monessa suhteessa erilainen prosessi, eikä sen myöntäminen ole sukupuolten välisen epätasa-arvon korostamista. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö nostaa nimenomaan esiin tyttöjen välisiä eroja ja erilaisia tapoja olla tyttö. Ja juuri siksi, että nuorilla olisi mahdollisimman laajat mahdollisuudet tehdä juuri sitä, mistä he pitävät, riippumatta sukupuolesta. En suostu tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että annan tyttäreni pukea prinsessakruunun päähänsä. Oulun Tyttöjen talon johtaja Eija Pietilän mielestä ei ole syytäkään. Päinvastoin se kruunu pitää panna päähän ja mennä sen kanssa pelaamaan lätkää (kuvainnollisesti, sillä lätkää pelatessa pitää tietysti olla kypärä päässä). Sillähän me nimenomaan sorramme tasa-arvoa, jos emme anna tyttöjen olla tyttöjä! Taistelen sen puolesta, että tyttö saa leikkiä pelkästään nukeilla, jos hän itse niin haluaa, ja hän on silti ihan yhtä hyvä kuin sellainen tyttö, joka haluaa leikkiä pikkuautoilla. Tasa-arvoa tavoitellaan niin kiivaasti, että välillä unohdetaan, ettei tyttöjen ja poikien tarvitse kuitenkaan olla samanlaisia ollakseen samanarvoisia. Tytöt ovat nyt tapetilla, sillä tammikuussa startannut Kakolan uusi kausi täytti sellit tytöillä. Tämän kauden myötä keskusteluun on noussut tyttöjen joutuminen väkivallan uhriksi ja tämän seuraukset. HelsinkiMission Nuorten kriisityön johtaja Olavi Sydänmaanlakka haluaa rohkaista tyttöjä tietoisuuteen omista oikeuksistaan. Yhteyttä auttaviin tahoihin on otettava ajoissa, kun tuntuu, että omat oikeudet ovat tulleet loukatuiksi. Sukupuolisensitiivistä poikatyötä kehitetään kovasti tyttötyön rinnalle. Nyt ajankohtaisessa traagisten perhesurmien syiden pohdinnassa on nostettu esille mielenkiintoinen tasa-arvopointti. Suurimmassa osassa viimeaikaisia perhesurmia surmien tekijänä on ollut isä. Ovatko auttamispalvelumme sellaisia, että vaikeuksissa ja kriiseissä oleva mies voi hakeutua niiden piiriin, vai ovatko ne rakennettu liikaa naisia varten? Kiitokset, että olet aloittamassa kanssamme tätä uutta vuotta, johon mahtuu taas monenlaisia tärkeitä teemoja ja tapahtumia. Päihdekasvatusbussimme on aloittanut tiiviin keikkakeväänsä jo kahdeksatta kertaa, ja niin kauan kuin tukijat jaksavat lehteämme tilata, ei loppua rundille näy! Aurinkoista kevättalvea kaikille!
Mirkka Torikka
mirkka@asennetta.fi
En suostu tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että annan tyttäreni pukea prinsessakruunun päähänsä.
Virkistävä vaihtoehto valistukselle:
Asennettai s s u b s u t a v s a päihdek a t t o u v a t t a s kahdek kierroksella
Asennetta-päihdekasvatusbussi on yksityinen ehkäisevää päihdetyötä tekevä yksikkö, joka on kiertää kouluilla ilmaiseksi omavaraisen rahoituksen turvin. Tarve tällaiselle erilaiselle päihdekasvatukselle on todellinen, sillä kysyntä on kasvanut koko ajan. Vuosien aikana on bussi muuttunut ulkoisesti ja sisäisesti. Toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuviin tarpeisiin.
A
sennetta-päihdekasvatusbussin kalenteri on taas varattu vuodeksi täyteen tiivistä koulukierrosta, vanhempainiltoja ja koulukoti-vierailuja. Bussimme on vakiinnuttanut asemansa yhtenä keskeisenä ehkäisevän päihdetyön toteuttajana tärkeällä ruohonjuuritasolla. Asennetta-Kampanja Oy on ehkäisevää päihdetyötä toteuttava yksityinen sitoutumaton kampanja, jonka päätehtävänä on herättää keskustelua päihdeasioista ja saada nuoret ottamaan niihin kantaa. Valtakunnallisesti peruskouluja ilmaiseksi kiertävällä bussilla toteutettava kenttätyö tavoittaa noin 10 000 nuorta vuodessa.
4
Toiminta rahoitetaan pääsääntöisesti kampanjan omalla Asennetta-lehdellä, jonka myynti työllistää yli kahdeksankymmentä eri-ikäistä työntekijää. Asennetta-lehti on ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii myös Asennettapäihdekasvatusbussin tiedotuskanavana. Tilaamalla Asennettalehteä varmistat, että Asennetta-päihdekasvatusbussin vierailut ovat jatkossakin kouluille ilmaisia.
Katu-uskottavaa kasvatusta kaavoihin kangistumatta Bussissa kumotaan yleisimpiä päihdemyyttejä ja opitaan oman oivalluksen kautta. On tuettava lasten ja nuorten sosiaalisia tai-
toja, itseluottamusta ja uskoa siihen, että oman eriävänkin mielipiteen uskaltaa ilmaista. Bussissa ei siis luennoida päihteiden lääketieteellistä koostumuksista, eikä muutenkaan ”saarnata”, vaan jutellaan rennosti nuorten omien kysymysten ja ajatusten pohjalta. Bussin kotoisat tilat mahdollistavat intensiivisen jutustelun paremmin kuin koulujen isot juhlasalit. Suositusta Duudsonien tekemästä ”Ajatelkaa sitä ryyppäämistä” -videosta on nyttemmin luovuttu, koska haluamme käyttää senkin ajan keskusteluun nuorten kanssa. Jukalla ja Jarpilla oli hyvä pointti; tuskinpa kukaan muu voi todistaa uskottavammin, että sekoilla voi selvinkin päin. Kiitämmekin Duudsoneita usean vuoden mukanaolosta bussimme matkassa! Tuloksellinen päihdekasvatus lähtee pienistä asioista. On tärkeämpää, että nuorille jää bussista lähtiessään mieleen edes yksi ymmärretty asia kuin valtava tietotulvakaaos. Kaikki ryhmät ovat erilaisia ja ammattitaitoinen päihdeohjaajamme osaa valita oleelliset asiat keskusteluun kunkin ryhmän kehitystason mukaisesti. Jokainen ”bussitunti” on siis erilainen. Tällä hetkellä bussin kenttätyöstä vastaa päihdeohjaajamme Petri Tyynelä. Petri on aikaisemmin työskennellyt 15 vuotta
päihderiippuvaisten parissa huumekuntoutusyksiköissä, koulukodissa ja kriminaalihuollossa. Korjaavan puolet kokemukset ovat antaneet tehokkaat työvälineet ehkäisevälle puolelle, joten bussista on Petrin myötä tullut vielä entistäkin katu-uskottavampi!
Ikuisuusaihe kannabis Kannabis on yleisimmin saatavilla oleva laiton huumausaineemme. Yli 90 prosenttia laittomien huumeiden kokeilusta ja käytöstä koskee nimenomaan kannabista. Nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin kannabistuotteisiin ja tämä näkyy bussissa käydyissä keskusteluissa. Kansanterveydellisestä näkökulmasta tarkasteltaessa kannabis on kuitenkin varsin pieni syntinen. Valtaosan päihdehaitoistamme aiheuttavat alkoholi ja tupakka. Kannabiksen haitat ovat myös pienemmät kuin muiden laittomien huumausaineiden. Kannabiksen käyttö rajoittuu useimmiten muutamaan kokeiluun tai lyhyeen jaksoon nuoruudessa, kun haitat sen sijaan liittyvät pääosin runsaaseen ja pitkäaikaiseen käyttöön. Kannabiksen kertakäytöstä on harvoin vakavia seurauksia, eikä yliannostus johda kuolemaan. Ohimenevät ahdistus-
5
ja sekavuustilat ovat kuitenkin mahdollisia. On myös selvää, että päihtymys lisää aina tapaturmien riskiä. On myös olemassa jonkin verran näyttöä kannabiksen käytön yhteydestä psykooseihin, masennukseen ja muihin mielenterveyden häiriöihin. Ristiriitaiset tutkimustulokset kannabiksen terveyshaitoista eivät helpota muodostamaan mielipidettä siitä, millainen juridinen asema kannabiksella pitäisi olla, jotta yksilölliset ja yhteiskunnalliset haitat jäisivät minimiin. Toisille kannabis on harmiton nautintoaine, ja toisilla sen pitkäaikainen käyttö johtaa selviin terveyshaittoihin. Asennetta-kampanja vastustaa kannabiksen laillistamista. Tosin olemme samaa mieltä siitä, että terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna kannabiksen juridinen asema ei saisi hankaloittaa käyttäjien hoitoon hakeutumista.
Oikealla asenteella! Tavoitteenamme on herättää nuorissa kriittistä ajattelua ja laajempaa ymmärrystä huumetalouden koko ketjusta. Nuorille on kerrottava huumeista myös globaalina ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, jolloin huumekaupan kytkennät maailmanlaajuiseen rikollisuuteen ja eriarvoisuuteen tulevat esille. Koska päihdeongelmien ehkäisy on tärkeä asia, esitetään päihteetkin yleensä virheellisesti tärkeinä. Päihteistä informoijan paras asenne onkin, että hänelle itselleen päihteet eivät ole merkityksellisiä – sen paremmin negatiivisessa kuin positiivisessakaan mielessä. Ehdoton ehdottomuus synnyttää usein vastarintaa jo ihan periaatteesta. Nuori on helposti eri mieltä, vaikkei se hänen todellinen kantansa olisikaan. Neutraali asenne antaa siis myönteisen samaistumiskohteen nuorille kuulijoille.
Löydät nyt AsennettaKampanjan myös facebookista! Käy tykkäämässä ja seuraa ajankohtaisia päihdeuutisia ja bussin kuulumisia!
Tarvitsetko pätevää päihdeluennoitsijaa? Kauttamme voi myös tilata maksullista koulutusta esimerkiksi nuorisoalan opiskelijoille ja opettajille. Koulutusta on tarjolla muun muassa päihteistä, väkivallasta, nuoren ihmisen rikosprosesseista, lastensuojelusta, nuoren sijoituksesta laitokseen ammattilaisen näkökulmasta, tämän hetken nuorisokulttuurista ja muista ajankohtaisista asioista. Koulutukset räätälöidään tapauskohtaisesti vastaamaan tilaajan tarpeita. Ammattitaitoista puhujaa erilaisiin tilaisuuksiin voi tiedustella osoitteesta info@asennetta.fi tai soittamalla numeroon 045 139 8902
6
Päihdekasvatusbussin aikataulua 2012 Helmikuu
Elokuu
7.-10.2 Koillis-Savo, Tuusniemi, Kaavi, Juankoski 14.-15.2 Ikaalinen, Ikaalisten yhteiskoulu 21.-23.2 Siikalatva, Kestilän peruskoulu
21.8 Espoo, Karhusuon koulu 22.-24.8 Espoo (koulu varmistumatta) 28.-29.8 Espoo (koulu varmistumatta) 30.8 Espoo, Iivisniemen alakoulu 31.8 Espoo, Kaitaan yläkoulu
Maaliskuu 6.-7.3 Vantaa, Sotungin koulu 8.-9.3 Helsinki, Hiidenkiven peruskoulu 13.3 Helsinki, Strömbergin koulu 14.-16.3 Luumäki, Taavetin koulu 20.-22.3 Veteli, Vetelin keskuskoulu 23.3. Kaustinen, Kaustisten keskuskoulu
Syyskuu 11.-12.9 Espoo (koulu varmistumatta) 13.-14.9 Espoo, Vanttilan koulu 18-19.9 Espoo, Jalavapuiston ala-aste 20.-21.9 Espoo (koulu varmistumatta) 25.9-27.9 Helsinki, Aleksis Kiven peruskoulu
Huhtikuu
Lokakuu
10.-11.4 Nummi-Pusulan koulu 12.-13.4 Somero, Kiiruun koulu 19.-20.4 Sulkava, Sulkavan yläkoulu
Toukokuu 2.5 Lumijoki, Lumijoen peruskoulu 3.5 Limingan koulutuskeskus, Kylliälän koulu 4.5 Muhos, Koulukoti Pohjolakoti 8.-11.5 Liminka, Tupoksen yhtenäiskoulu 15.-16.5 Mikkeli, Suomen nuoriso-opisto 21.-22.5 ja 24-25.5 Kempele, Kempeleen yläaste
9.10 Turku, Paattisten koulu 10.-12.10 Turku, Topeliuksen koulu 16.10 Turku, Lauste, Satulavuoren koulu 17.-18.10 Turku (koulu varmistumatta) 23.-24.10 Turku, Haarlan koulu
Marraskuu 13.-15.11 Imatra 16.11. Lappeenranta 20.11 Puumala, Puumalan yhtenäiskoulu 27.-28.11 Rautjärvi, Rautjärven Simpeleen Yhteiskoulu
Päihdekasvatus on ilmaista varsinaiselle kohderyhmällemme 5.-9.luokkalaisille. Muille kohderyhmille vierailut ja koulutukset ovat maksullisia, ja ne toteutetaan aikataulujen salliessa. Ilmaiset peruskouluvierailut ovat aina ensisijaisia. Luennot ilman bussia 800 € + alv. ja bussin kanssa 1500 € + alv. Ammattikoulut ja muut toisen asteen oppilaitokset 800 € + alv. Bussin ollessa päivän koululla, saman päivän iltatilaisuus kuten esim. vanhempainilta 200 € + alv.
Sovittuja vierailuja koskevat asiat: Päihdeohjaaja ja kenttävastaava Petri Tyynelä pete@asennetta.fi p. 045 126 8166
Uudet vierailut ja materiaalit: Aikatauluvastaava ja tiedottaja Mirkka Torikka mirkka@asennetta.fi p. 045 126 8158
Laskutus, työhön haku ja muut asiat: p. 045 139 8902 info@asennetta.fi
Aikataulu löytyy myös osoitteesta www.asennetta.fi. Muutokset mahdollisia.
7
Sekakäytöksi kutsutaan päihteiden käyttöä, jossa käytetään vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä ja lääkkeitä. Useimmat meistä tuskin mieltävät itseään sekakäyttäjäksi, mutta mikä onkaan todellisuus? Teksti: Anna Mäkelä Kuvitus: Hanna Välitalo
T
yypillisin mielikuva sekakäyttäjästä lienee nuori tai nuori aikuinen, joka päihtyäkseen käyttää alkoholia ja lääkkeitä. Todellisuudessa sekakäyttäjien ryhmä on paljon kirjavampi, ulottuen nuorista vanhuksiin. Yleisin sekakäytön muoto tosin on juuri alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö. Yleisimmät syyt sekakäyttöön ovat pyrkimys säädellä omaa olotilaa ja hoitaa itse ongelmia, tai pakonomainen tarve päihtyä keinolla millä hyvänsä. Sekakäytöllä pyritään myös tehostamaan ja pitkittämään päih-
8
tymyksen tuomaa mielihyvää ja myös välttämään vieroitusoireita. Sekakäyttö voi olla myös tahatonta. Lääkeaineista väärinkäytetään yleisemmin rauhoittavia-, ahdistusta lievittäviä- ja unilääkkeitä. Toinen perinteinen ryhmä ovat särky- ja kipulääkkeet. Lääkkeiden väärinkäyttö voidaan jaotella sekakäytön lisäksi liikakäyttöön ja lääketottumukseen. Liikakäytössä lääkkeitä käytetään väärin annosteltuna, pidempään kuin on tarpeen, tai vastoin ohjeita. Esimerkiksi opiaattiriippuvuus voi alkaa opiaattipohjaisten kipu- ja yskänlääkkeiden (Panacod, Codesan) kokeilulla, sillä sietokyky eli tolerans-
Monikaan ei varmasti tule ajatelleeksi, että perjantai-iltana otettu kipulääke saattaa vaikuttaa vielä seuraavana päivänä päivälliskutsuilla nautitun viinin kanssa.
si niihin nousee nopeasti. Lääketottumuksessa otetaan lääkettä, vaikka sairaus on jo parantunut, joko tottumuksesta tai peläten vieroitusoireita. Vaikka joillakin sekakäyttö voi alkaa lääkeriippuvuudesta, murrosikäisillä ja nuorilla ei useinkaan kysymys ole tästä, vaan puhtaasi kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta. Päihdyttäviä vaikutuksia saatetaan etsiä tavallisista käsikaupassa olevista keskushermostoon vähäisessä määrin vaikuttavista lääkkeistä ja niitä yliannostellaan, käytetään alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Lääkkeiden lisäksi nuoret tekevät kokeiluja millä tahansa käsillä olevalla päihdyttävällä aineella. Nuorten tiedot lääkkeiden ja päihteiden yhteisvaikutuksista saattavat olla kuitenkin virheellisiä ja tällaiseen liittyykin aina myrkytysriski. Kokeilevien nuorten ja tietoisesti päihteitä sekaisin käyttävien lisäksi uutena ryhmänä nousee esille tavalliset aikuiset ja vanhukset. Heillä sekakäyttö on yleensä tahatonta ja se tapahtuu vahingossa. Pääsyyt tämän ryhmän sekakäyttöön ovat suurilta osin samat kuin nuorilla, eli lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksia ei tiedetä, mutta niitä ei välttämättä tulla myöskään ajatelleeksi. Lääkkeet ja niiden käyttö ovat suomalaista arkipäivää. Erilaiset lääkeaineet poistuvat kehosta erilailla, riippuen lääkkeestä ja muun muassa käyttäjän iästä. Monikaan ei varmasti tule ajatelleeksi, että perjantai-iltana otettu kipulääke saattaa vaikuttaa vielä seuraavana päivänä päivälliskutsuilla nautitun viinin kanssa. Alkoholin ollessa valtapäihteemme ja saunaoluen ollessa ennemmin sääntö kuin poikkeus, useimmat tuskin muuttavat juomistottumuksiaan lääkärin määrätessä lääkkeen. Voikin siis olla, että kahden näin arkipäiväisen asian yhdistyessä ei sekavan olotilan huomata olevan seurausta tahattomasta sekakäytöstä. Monet lääkeaineet vaikuttavat odottamattomalla tavalla alkoholin kanssa, ja siksi alkoholin ja lääkeaineiden yhteiskäytöstä tulisi neuvotella aina lääkärin kanssa.
Ongelmallisin sekakäyttäjäryhmä ovat varmasti tietoisesti päihteitä väärinkäyttävät henkilöt ja monipäihderiippuvaiset. Käyttäjät pyrkivät säätelemään omaa olotilaansa vuorottelemalla keskushermostoa kiihdyttävien ja lamaavien aineiden välillä, ja kontrolloimaan suhdettaan päihteisiin ja itseensä. Yhteiskäytössä erilaiset aineet usein lisäävät toistensa vaikutusta jopa moninkertaisesti. Vaikutus saattaa myös kestää odotettua pidempään tai olla täysin päinvastainen kuin mitä on toivottu. Aineet voivat aiheuttaa myös niin sanottua ristitoleranssia, jolloin vaikka kahta eri ainetta käytettäessä sietokyky kasvaa molempiin aineisiin yhtä aikaa, vaikka toista ainetta ei olisi koskaan käyttänytkään. Koska käytettyjen aineiden yhteisvaikutuksia on mahdoton tietää etukäteen, voi seurauksena olla muistinmenetyksiä, kontrolloimatonta käyttäytymistä, kuten väkivaltaisuutta ja aggressiivisuutta, myrkytystiloja, tapaturmainen kuolema (onnettomuus, hengityksen lamaantuminen) tai itsemurha. Lääkeaineista katukaupassa yleisimmin tavataan bentsodiatsepiinijohdannaisia (Diapam, Tenox, Rivatril) ja alkuperäisreseptillä saatavia opiaattijohdoksia (Temgesic, Subutex). Yhdessä alkoholin kanssa käytettynä jo puolet normaalisti käytetystä opiaattiannoksesta voi aiheuttaa kuolemaan johtavan myrkytyksen. Katukauppaan päätyvät lääkkeet ovat osittain päihteiden käyttäjien omia, lääkäriltä reseptillä saatuja lääkkeitä, esimerkiksi korvaushoitoon tarkoitettuja. Sekakäyttötyyppistä huumeongelmaa pidetään maailmanlaajuisesti kaikkein vaikeimpana huumeongelmamuotona. Vieroitushoito on ongelmallista, sillä eri aineiden vieroitusoireet alkavat eri aikaan ja niiden kesto vaihtelee. Oireet voivat olla myös voimakkaampia kuin yhtä ainetta käytettäessä. Toisinaan kannattaa pysähtyä miettimään omaa suhdettaan lääkkeisiin ja päihteisiin. Se mitä jokainen voi omalla kohdallaan tehdä sekakäytön estämiseksi, on säilyttää omia lääkkeitään asianmukaisesti lukitussa kaapissa. Näin ne eivät luultavasti eksy vääriin käsiin, kuten vauhdittamaan nuorten illanviettoa.
9
Sagrada Famiglia
Barcelona on Katalonian autonomisen alueen pääkaupunki ja se on Madridin jälkeen Espanjan toiseksi suurin kaupunki. Katalonialaisten elämää hallitsee kaksi asiaa: terve järki ja luova sekasorto. Kaupunki on kuin taiteiden ulkoilmanäyttely, jossa kaikki tyylisuunnat ovat edustettuna. Barcelona onkin ihanteellinen kohde kaikille, jotka rakastavat taidetta, kulttuuria ja historiaa. Teksti ja kuvat: Aleksis Matias Martin
K
atson maisemaa, joka avautuu lentokoneen ikkunasta. Näen vuoria ja viinitarhoja, auringonvalossa kimaltelevan Välimeren ja kultaisen rantaviivan, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Hymy nousee kasvoille. Barcelonan myöhäinen syksy on kuin Suomen suvi parhaimmillaan. Yläilmoista saa hyvän käsityksen miten valtavasta kaupungista on kyse. Barcelonassa asuu 1,6 miljoonaa ihmistä ja sen suurmetropolissa yli kolme miljoonaa ihmistä. Kaupunki alkaa Välimeren rannoilta ja päättyy pohjoisessa siintäviin vuoriin. Barcelonassa puhutaan katalaania, joka on aikoinaan Ranskassa puhutun provencen ja espanjan kielen välimuoto. Katalonia koostuu neljästä eri provinssista, joihin kuuluvat Barcelonan lisäksi Girona, Lleida ja Tarragona. Olennaisimman Bar-
10
celonan voi jakaa kolmeen eri kaupunginosaan, jotka ovat Vanhakaupunki, Eixample ja Montjuic. Jälkimmäinen on kuuluisa puistoistaan, Vanhakaupunki keskiaikaisista kortteleistaan ja Eixample art nouveau -arkkitehtuuristaan.
La Rambla ja Vanhakaupunki La Rambla -kadun nimi juontaa juurensa arabian kielen sanasta ramla, joka tarkoittaa sadekauden jälkeen kuivunutta joen uomaa. Aikoinaan alue oli Barcelonan joutomaita, nyt se on kaupungin sydän ja koko Espanjan kuuluisin katu. La Ramblan varrella voi nähdä ja aistia kaupungin sykkeen kaikessa värikylläisyydessään. Ihmisistä kuhiseva katu on täynnä kahviloita, ravintoloita ja lehtikioskeja, katusoittajia ja muita artisteja. Kauppahalli Mercat de la Boqueria on Euroopan kuuluisimpia. Vuonna 1840 valmistuneessa hallissa on 250 myyntikojua. Myynnissä on herkkuja moneen lähtöön, kuten lihaa,
La Boqueria
seu Militar). Esillä on kokoelma antiikin aseita ja varustuksia, sekä Katalonian linnojen pienoismalleja. Montjuicista avautuu huikeat maisemat Välimerelle. Etualalla on valtava rahtisatama, jossa on kontteja silmänkantamattomiin. Sataman edustalle on ankkuroitunut myös valtavia tankkereita ja luksusristeilijä. Alue on erittäin suosittu retkikohde, sillä siellä on lukuisia museoita, puistoja ja huvittelupaikkoja. Varsinkin paikalliset viihtyvät rinteen vehreillä nurmilla aurinkoa ottaen ja piknik-koreista löytyviä aarteita nauttien. Montjuic oli myös vuoden 1929 maailmannäyttelyn pitopaikka. Alueella on monia mielenkiintoisia ja kauniita kohteita, kuten stadion Estadi Olimpic Lluis Companys, joka rakennettiin maailmannäyttelyä varten ja kunnostettiin vuoden 1992 kesäolympialaisiin. Lisäksi löytyvät Kansallispalatsi Palau Nacional ja aukio Placa de Espanya. Näiden väliin jää kaunis taikasuihkulähde Font Magica, joka rakennettiin myös maailmannäyttelyä varten. Näkymä suihkulähteen ääreltä ylös kohti Palau Nacionalia on kertakaikkisen kaunis.
Nero nimeltä Antoni Gaudi (1852-1926) Yksikään arkkitehti maailmassa ei ole päässyt rikastuttamaan kotikaupunkinsa ilmettä kuten Antoni Gaudi. Hän syntyi käsityöläisperheeseen vuonna 1852. Gaudi oli heiveröinen ja sairasteleva lapsi, jonka koulunkäynti kärsi pahasti. Hänestä kasvoi ujo ja syrjäänvetäytyvä luonne. Käsityöläisvanhemmiltaan hän oppi nikkaroinnin salat, yksityiskohtien ja työhön omistautumisen tärkeyden. Gaudin perhe muutti Barcelonaan vuonna 1868, ja myöhemmin Gaudi opiskeli yliopistossa muun muassa luonnontieteitä. Päästessään arkkitehtikouluun vuonna 1874, hän vihkiytyi eri maiden arkkitehtuurille. Kaikki tyylisuunnat klassisesta goottilaiseen ja arabialaisesta roomalaiseen kiehtoivat häntä suunnattomasti. Tulevissa töissään hän yhdisteli eri aikakausia ja tyylejä mielensä mukaan. Gaudi valmistui arkkitehdiksi vuonna 1878. Pian hän sai taakseen rikkaan liikemiehen Eusebi Guellin, joka tuki nuorta arkkitehtineroa taloudel-
lisesti. Gaudin ja Guellin yhteistyö kesti vuosikymmeniä, aina vuoteen 1918 asti, jolloin Guell kuoli. Vuosikymmenten aikana Gaudi ikuisti suojelijansa nimen lukuisiin rakennuksiinsa.
Casa Batllo ja Casa Mila – rakennukset kuin muovailuvahaa Rakennus nimeltä Casa Batllo on Gaudin näkemys paratiisista. Vuonna 1904 Gaudi sai tehtäväkseen kunnostaa tekstiilitehtailija Batllon vanhan talon. Rakennuksen julkisivu näyttää kuin se olisi tehty muovailuvahasta. Rakennuksen katto on kuin lohikäärmeen suomuinen selkä, parvekkeet aaltoilevat ja sen ikkunat muistuttavat Sormus-saagan asumuksia Hobbitonissa. Casa Batllo on minun ehdoton suosikkini Gaudin töistä, sillä se on täysin poikkeuksellinen luomus koko maailmassa. Casa Mila on yksi Gaudin kuuluisimmista töistä. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1905 ja päättyivät seitsemän vuotta myöhemmin. Rakennuksen julkisivu on aaltoileva ja katolla olevat savupiiput muistuttavat shakkinappuloita tai abstrakteja veistoksia. Rakennus on erikoinen monestakin eri syystä: siinä ei ole ainuttakaan suoraa seinäpintaa ja talon kellarikerroksessa on kaupungin ensimmäinen maanalainen pysäköintihalli. Parvekkeiden mustat takorautakaiteet (Josep Maria Jujolin suunnittelemat) ovat kuin kruunuja vaaleaa kiviseinää vasten. Kaupunkilaiset ilkkuivat teokselle ja nimesivät sen välittömästi La Pedreraksi (kiviröykkiö, louhos). Se oli silloin. Vuonna 1984 tämä modernismin mestariteos lisättiin Unescon Maailmanperintölistalle. Casa Mila oli Gaudin toiseksi viimeinen teos. Tämän jälkeen hän omisti kaiken aikansa La Sagrada Familialle.
La Sagrada Familia – ikuisuusprojekti Barcelonan symboli ja maamerkki on kirkko nimeltä La Sagrada Familia (Pyhä Perhe). Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1882 ja se on yhä kesken. Tämä oli Gaudin pääteos. On helppo ymmärtää, miksi kyseinen projekti lopulta nujersi neron niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kirkko on valtava. Harvoin voi kokea itsensä niin mitättömän pieneksi kuin kyseisen kirkon
13
Catedral John the Baptist, 1577
12
juustoa, vihanneksia, marjoja, yrttejä, hanhenmaksaa, etanoita ja eksoottista merenelävää. La Rambla ulottuu Port Vellistä (vanha satama) Placa de Catalunyan aukiolle. Puistokatu La Rambla halkoo Vanhankaupungin kahtia. Sen molemmin puolin on keskiaikainen kaupunkikokonaisuus, joka on yksi suurimmista ja parhaiten säilyneistä koko Euroopassa. Turistina sen kapeille kujille voi helposti eksyä, sillä jokainen kadunpätkä ja kortteli näyttävät samanlaiselta. Mukulakivikadut ovat pienen pienten putiikkien rikastuttamat. Ostokset kannattaa tehdä heti, sillä on varsin todennäköistä, ettei paikalle enää löydä, vaikka miten etsisi. Vanhassakaupungissa on kirkko nimeltä Catedral, joka on ehdottomasti visiitin arvoinen. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1298, ja se valmistui 1900-luvun alussa. Tällä hetkellä kirkon kattoa entisöidään. Kirkon sisällä on upeita alttariveistoksia, joissa lehtikultaa ei ole säästelty. Käsityön taidonnäytteet ovat mykistävää luokkaa.
Eixample – ylimystön kaupunkialue Barcelonassa sanotaan olevan enemmän art nouveau -rakennuksia kuin missään muussa Euroopan kaupungissa. Tyylisuunta kukoisti vuodesta 1854 lähtien. Tuolloin kaupunki oli kasvanut ulos mitoistaan ja uutta elintilaa kaivattiin. Kaupunkia päätettiin laajentaa sisämaahan päin. Ensin piti purkaa keskiaikaiset muurit ja piirtää uusi ruutuasemakaava. Tämän jälkeen vauraat kauppiaat omivat uuden kaupunginosan ja rakennuttivat sen mieleisekseen. Mitään ei jätetty sattuman varaan,
Casa Batllõ
sillä jopa kortteleiden kulmat viistettiin, jotta näkymät aukioille olisivat paremmat. Eliitti oli kiinnostunut kaikesta uudesta ja rohkeasta. He antoivat kaikkein omaperäisimmille arkkitehdeille vapaat kädet, niin yksityisten kuin julkistenkin rakennusten suunnittelussa. Aluetta kutsutaan nimellä Kultainen kortteli, Quadrat d’Or, jossa on lähes sata korttelia art nouveau -arkkitehtuurin parhaimmistoa.
Montjuic – maisema kaupungin ylle Barcelonan kaupungin koosta saa hyvän käsityksen Montjuickukkulan laelta 213 metrin korkeudesta. Sinne voi kävellä pitkin puiston varjoisia polkuja, mutta köysiratakyyti on paljon mielenkiintoisempi ja vaivattomampi vaihtoehto. Maisemat ovat mielipuoliset, tunnettuja maamerkkejä näkyy kaikkialla. Matkatessaan läpinäkyvässä hissikopperossa pitkin mäenrinnettä ymmärtää samalla, miten valtavasta kaupungista on kyse. Vaikka kaupungissa olisi liikkeellä aamusta iltaan koko viikon, ei kaupungista olisi raapinut vasta kuin pintaa. Kukkulan huipulla on Montjuicin linnake, Castell de Montjuic. Se valmistui vuonna 1640. Vanhoina aikoina linnoitus toimi tähystyspaikkana. Siellä poltettiin merkkitulia, joilla ohjattiin laivoja. Vieraita tunkeilijoita kohti taas ammuttiin tykeillä. Linnoituksen yhteydet kaupunkiin ovat olleet synkät. Sen lisäksi, että sen tykit pommittivat kapinoivaa väestöä 1700-1800 -luvuilla, siellä toimeenpantiin myös monia poliittisia teloituksia. Nykyään linnoitus toimii sotilasmuseona (Mu-
Casa Mila
Katutaiteilija, La Rambla
11
4 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 8 _ _ _ _ _ _ _ 10 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 16 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 24_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 32_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 35_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 42_ _ _ _ _ 23/45_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 48_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 49_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Bussin kuulumisia
Sekaisin marista ja vähän muustakin Elämää suurempi Barcelona
Elämää BARCELONASSA s.10
Tyttöjen Talo Signmark
Hyvät tavat kauhistavat What's up World
Puheenvuoro puhelinmyynnin puolesta Kolumnit
Asiaa sekakäytöstä s.42
Ristikko
Terveiset tukijoiltamme
Tarinoita Tyttöjen TALOLLA s.16 Asennetta-lehti on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii Asennetta-päihdekasvatusbussin tiedotuskanavana. Asennetta-lehden tuotoilla rahoitetaan päihdekasvatusbussin liikkumista. Asennetta-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
ASENNETTA 1/12 8. vuosikerta ISSN 1795-9705
JULKAISIJA/KUSTANTAJA Asennetta-Kampanja Oy Salomonkatu 17 A 00100 Helsinki www.asennetta.fi
TILAAJAPALVELU Puh 045 139 8902 Fax 09 753 0557 info@asennetta.fi
PAINO Oy Scanweb Ab Korjalankatu 27 45100 Kouvola
TAITTO Pippuriina / Hanna Välitalo TOIMITUS Asennetta-Kampanja Oy Lehdokintie 9 40520 Jyväskylä mirkka@asennetta.fi LEVIKKI 15 000 kpl
TOIMITUSNEUVOSTO Mirkka Torikka Ewa Noth Tuija Mäkinen Meri-Tuuli Haunia Jussi Riihimäki PÄÄTOIMITTAJA Mirkka Torikka mirkka@asennetta.fi
KANNEN KUVA Signmark Productions NETISSÄ www.asennetta.fi MIRKAN KUVA Tommi Penttinen
Kuulkaas friidut! Olen kuullut kauhutarinoita, joiden mukaan vanhemmat ajattelevat suojelevansa lastaan sukupuolisidonnaisilta stereotypioilta salaamalla tämän sukupuolen mahdollisimman pitkälle. Isovanhemmat yrittävät sitten livahtaa vaippaa vaihtamaan saadakseen tietää kumpi heidän kullannuppunsa mahtaakaan olla. Apua! Sukupuoli on lapsen identiteetin tärkeä osa, jota ei saa piilottaa. Sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä otetaankin entistä enemmän huomioon ne asiat, joihin sukupuoli vaikuttaa. Fakta kun on, että kasvun kipukohdat ovat monin tavoin sukupuolisidonnaisia. Samalla kun sukupuolijako tuntuu ehkä vanhanaikaiselta, se on kuitenkin nyt myös supertrendikästä! Tässä lehdessä perehdymmekin sukupuolisensiviiseen tyttötyöhön (Tyttöjä taloilla s.16-24), eli toimintaan, jossa huomioidaan tyttöjen tarpeet, erityiskysymykset ja tyttöjen kehityksen ominaispiirteet. On tärkeä ymmärtää, että tyttöyttä voi tukea sukupuolirooleja kyseenalaistaen. Tyttöjen Talo -toiminta tarjoaa tilan miettiä ja kyseenalaistaa sukupuolirooleja ja odotuksia. Se tukee tyttöjen aikuistumista, naiseutta ja itsetuntoa. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon edellytys. Naiseksi ja mieheksi kasvaminen on monessa suhteessa erilainen prosessi, eikä sen myöntäminen ole sukupuolten välisen epätasa-arvon korostamista. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö nostaa nimenomaan esiin tyttöjen välisiä eroja ja erilaisia tapoja olla tyttö. Ja juuri siksi, että nuorilla olisi mahdollisimman laajat mahdollisuudet tehdä juuri sitä, mistä he pitävät, riippumatta sukupuolesta. En suostu tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että annan tyttäreni pukea prinsessakruunun päähänsä. Oulun Tyttöjen talon johtaja Eija Pietilän mielestä ei ole syytäkään. Päinvastoin se kruunu pitää panna päähän ja mennä sen kanssa pelaamaan lätkää (kuvainnollisesti, sillä lätkää pelatessa pitää tietysti olla kypärä päässä). Sillähän me nimenomaan sorramme tasa-arvoa, jos emme anna tyttöjen olla tyttöjä! Taistelen sen puolesta, että tyttö saa leikkiä pelkästään nukeilla, jos hän itse niin haluaa, ja hän on silti ihan yhtä hyvä kuin sellainen tyttö, joka haluaa leikkiä pikkuautoilla. Tasa-arvoa tavoitellaan niin kiivaasti, että välillä unohdetaan, ettei tyttöjen ja poikien tarvitse kuitenkaan olla samanlaisia ollakseen samanarvoisia. Tytöt ovat nyt tapetilla, sillä tammikuussa startannut Kakolan uusi kausi täytti sellit tytöillä. Tämän kauden myötä keskusteluun on noussut tyttöjen joutuminen väkivallan uhriksi ja tämän seuraukset. HelsinkiMission Nuorten kriisityön johtaja Olavi Sydänmaanlakka haluaa rohkaista tyttöjä tietoisuuteen omista oikeuksistaan. Yhteyttä auttaviin tahoihin on otettava ajoissa, kun tuntuu, että omat oikeudet ovat tulleet loukatuiksi. Sukupuolisensitiivistä poikatyötä kehitetään kovasti tyttötyön rinnalle. Nyt ajankohtaisessa traagisten perhesurmien syiden pohdinnassa on nostettu esille mielenkiintoinen tasa-arvopointti. Suurimmassa osassa viimeaikaisia perhesurmia surmien tekijänä on ollut isä. Ovatko auttamispalvelumme sellaisia, että vaikeuksissa ja kriiseissä oleva mies voi hakeutua niiden piiriin, vai ovatko ne rakennettu liikaa naisia varten? Kiitokset, että olet aloittamassa kanssamme tätä uutta vuotta, johon mahtuu taas monenlaisia tärkeitä teemoja ja tapahtumia. Päihdekasvatusbussimme on aloittanut tiiviin keikkakeväänsä jo kahdeksatta kertaa, ja niin kauan kuin tukijat jaksavat lehteämme tilata, ei loppua rundille näy! Aurinkoista kevättalvea kaikille!
Mirkka Torikka
mirkka@asennetta.fi
En suostu tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että annan tyttäreni pukea prinsessakruunun päähänsä.
Virkistävä vaihtoehto valistukselle:
Asennettai s s u b s u t a v s a päihdek a t t o u v a t t a s kahdek kierroksella
Asennetta-päihdekasvatusbussi on yksityinen ehkäisevää päihdetyötä tekevä yksikkö, joka on kiertää kouluilla ilmaiseksi omavaraisen rahoituksen turvin. Tarve tällaiselle erilaiselle päihdekasvatukselle on todellinen, sillä kysyntä on kasvanut koko ajan. Vuosien aikana on bussi muuttunut ulkoisesti ja sisäisesti. Toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuviin tarpeisiin.
A
sennetta-päihdekasvatusbussin kalenteri on taas varattu vuodeksi täyteen tiivistä koulukierrosta, vanhempainiltoja ja koulukoti-vierailuja. Bussimme on vakiinnuttanut asemansa yhtenä keskeisenä ehkäisevän päihdetyön toteuttajana tärkeällä ruohonjuuritasolla. Asennetta-Kampanja Oy on ehkäisevää päihdetyötä toteuttava yksityinen sitoutumaton kampanja, jonka päätehtävänä on herättää keskustelua päihdeasioista ja saada nuoret ottamaan niihin kantaa. Valtakunnallisesti peruskouluja ilmaiseksi kiertävällä bussilla toteutettava kenttätyö tavoittaa noin 10 000 nuorta vuodessa.
4
Toiminta rahoitetaan pääsääntöisesti kampanjan omalla Asennetta-lehdellä, jonka myynti työllistää yli kahdeksankymmentä eri-ikäistä työntekijää. Asennetta-lehti on ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii myös Asennettapäihdekasvatusbussin tiedotuskanavana. Tilaamalla Asennettalehteä varmistat, että Asennetta-päihdekasvatusbussin vierailut ovat jatkossakin kouluille ilmaisia.
Katu-uskottavaa kasvatusta kaavoihin kangistumatta Bussissa kumotaan yleisimpiä päihdemyyttejä ja opitaan oman oivalluksen kautta. On tuettava lasten ja nuorten sosiaalisia tai-
toja, itseluottamusta ja uskoa siihen, että oman eriävänkin mielipiteen uskaltaa ilmaista. Bussissa ei siis luennoida päihteiden lääketieteellistä koostumuksista, eikä muutenkaan ”saarnata”, vaan jutellaan rennosti nuorten omien kysymysten ja ajatusten pohjalta. Bussin kotoisat tilat mahdollistavat intensiivisen jutustelun paremmin kuin koulujen isot juhlasalit. Suositusta Duudsonien tekemästä ”Ajatelkaa sitä ryyppäämistä” -videosta on nyttemmin luovuttu, koska haluamme käyttää senkin ajan keskusteluun nuorten kanssa. Jukalla ja Jarpilla oli hyvä pointti; tuskinpa kukaan muu voi todistaa uskottavammin, että sekoilla voi selvinkin päin. Kiitämmekin Duudsoneita usean vuoden mukanaolosta bussimme matkassa! Tuloksellinen päihdekasvatus lähtee pienistä asioista. On tärkeämpää, että nuorille jää bussista lähtiessään mieleen edes yksi ymmärretty asia kuin valtava tietotulvakaaos. Kaikki ryhmät ovat erilaisia ja ammattitaitoinen päihdeohjaajamme osaa valita oleelliset asiat keskusteluun kunkin ryhmän kehitystason mukaisesti. Jokainen ”bussitunti” on siis erilainen. Tällä hetkellä bussin kenttätyöstä vastaa päihdeohjaajamme Petri Tyynelä. Petri on aikaisemmin työskennellyt 15 vuotta
päihderiippuvaisten parissa huumekuntoutusyksiköissä, koulukodissa ja kriminaalihuollossa. Korjaavan puolet kokemukset ovat antaneet tehokkaat työvälineet ehkäisevälle puolelle, joten bussista on Petrin myötä tullut vielä entistäkin katu-uskottavampi!
Ikuisuusaihe kannabis Kannabis on yleisimmin saatavilla oleva laiton huumausaineemme. Yli 90 prosenttia laittomien huumeiden kokeilusta ja käytöstä koskee nimenomaan kannabista. Nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin kannabistuotteisiin ja tämä näkyy bussissa käydyissä keskusteluissa. Kansanterveydellisestä näkökulmasta tarkasteltaessa kannabis on kuitenkin varsin pieni syntinen. Valtaosan päihdehaitoistamme aiheuttavat alkoholi ja tupakka. Kannabiksen haitat ovat myös pienemmät kuin muiden laittomien huumausaineiden. Kannabiksen käyttö rajoittuu useimmiten muutamaan kokeiluun tai lyhyeen jaksoon nuoruudessa, kun haitat sen sijaan liittyvät pääosin runsaaseen ja pitkäaikaiseen käyttöön. Kannabiksen kertakäytöstä on harvoin vakavia seurauksia, eikä yliannostus johda kuolemaan. Ohimenevät ahdistus-
5
ja sekavuustilat ovat kuitenkin mahdollisia. On myös selvää, että päihtymys lisää aina tapaturmien riskiä. On myös olemassa jonkin verran näyttöä kannabiksen käytön yhteydestä psykooseihin, masennukseen ja muihin mielenterveyden häiriöihin. Ristiriitaiset tutkimustulokset kannabiksen terveyshaitoista eivät helpota muodostamaan mielipidettä siitä, millainen juridinen asema kannabiksella pitäisi olla, jotta yksilölliset ja yhteiskunnalliset haitat jäisivät minimiin. Toisille kannabis on harmiton nautintoaine, ja toisilla sen pitkäaikainen käyttö johtaa selviin terveyshaittoihin. Asennetta-kampanja vastustaa kannabiksen laillistamista. Tosin olemme samaa mieltä siitä, että terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna kannabiksen juridinen asema ei saisi hankaloittaa käyttäjien hoitoon hakeutumista.
Oikealla asenteella! Tavoitteenamme on herättää nuorissa kriittistä ajattelua ja laajempaa ymmärrystä huumetalouden koko ketjusta. Nuorille on kerrottava huumeista myös globaalina ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, jolloin huumekaupan kytkennät maailmanlaajuiseen rikollisuuteen ja eriarvoisuuteen tulevat esille. Koska päihdeongelmien ehkäisy on tärkeä asia, esitetään päihteetkin yleensä virheellisesti tärkeinä. Päihteistä informoijan paras asenne onkin, että hänelle itselleen päihteet eivät ole merkityksellisiä – sen paremmin negatiivisessa kuin positiivisessakaan mielessä. Ehdoton ehdottomuus synnyttää usein vastarintaa jo ihan periaatteesta. Nuori on helposti eri mieltä, vaikkei se hänen todellinen kantansa olisikaan. Neutraali asenne antaa siis myönteisen samaistumiskohteen nuorille kuulijoille.
Löydät nyt AsennettaKampanjan myös facebookista! Käy tykkäämässä ja seuraa ajankohtaisia päihdeuutisia ja bussin kuulumisia!
Tarvitsetko pätevää päihdeluennoitsijaa? Kauttamme voi myös tilata maksullista koulutusta esimerkiksi nuorisoalan opiskelijoille ja opettajille. Koulutusta on tarjolla muun muassa päihteistä, väkivallasta, nuoren ihmisen rikosprosesseista, lastensuojelusta, nuoren sijoituksesta laitokseen ammattilaisen näkökulmasta, tämän hetken nuorisokulttuurista ja muista ajankohtaisista asioista. Koulutukset räätälöidään tapauskohtaisesti vastaamaan tilaajan tarpeita. Ammattitaitoista puhujaa erilaisiin tilaisuuksiin voi tiedustella osoitteesta info@asennetta.fi tai soittamalla numeroon 045 139 8902
6
Päihdekasvatusbussin aikataulua 2012 Helmikuu
Elokuu
7.-10.2 Koillis-Savo, Tuusniemi, Kaavi, Juankoski 14.-15.2 Ikaalinen, Ikaalisten yhteiskoulu 21.-23.2 Siikalatva, Kestilän peruskoulu
21.8 Espoo, Karhusuon koulu 22.-24.8 Espoo (koulu varmistumatta) 28.-29.8 Espoo (koulu varmistumatta) 30.8 Espoo, Iivisniemen alakoulu 31.8 Espoo, Kaitaan yläkoulu
Maaliskuu 6.-7.3 Vantaa, Sotungin koulu 8.-9.3 Helsinki, Hiidenkiven peruskoulu 13.3 Helsinki, Strömbergin koulu 14.-16.3 Luumäki, Taavetin koulu 20.-22.3 Veteli, Vetelin keskuskoulu 23.3. Kaustinen, Kaustisten keskuskoulu
Syyskuu 11.-12.9 Espoo (koulu varmistumatta) 13.-14.9 Espoo, Vanttilan koulu 18-19.9 Espoo, Jalavapuiston ala-aste 20.-21.9 Espoo (koulu varmistumatta) 25.9-27.9 Helsinki, Aleksis Kiven peruskoulu
Huhtikuu
Lokakuu
10.-11.4 Nummi-Pusulan koulu 12.-13.4 Somero, Kiiruun koulu 19.-20.4 Sulkava, Sulkavan yläkoulu
Toukokuu 2.5 Lumijoki, Lumijoen peruskoulu 3.5 Limingan koulutuskeskus, Kylliälän koulu 4.5 Muhos, Koulukoti Pohjolakoti 8.-11.5 Liminka, Tupoksen yhtenäiskoulu 15.-16.5 Mikkeli, Suomen nuoriso-opisto 21.-22.5 ja 24-25.5 Kempele, Kempeleen yläaste
9.10 Turku, Paattisten koulu 10.-12.10 Turku, Topeliuksen koulu 16.10 Turku, Lauste, Satulavuoren koulu 17.-18.10 Turku (koulu varmistumatta) 23.-24.10 Turku, Haarlan koulu
Marraskuu 13.-15.11 Imatra 16.11. Lappeenranta 20.11 Puumala, Puumalan yhtenäiskoulu 27.-28.11 Rautjärvi, Rautjärven Simpeleen Yhteiskoulu
Päihdekasvatus on ilmaista varsinaiselle kohderyhmällemme 5.-9.luokkalaisille. Muille kohderyhmille vierailut ja koulutukset ovat maksullisia, ja ne toteutetaan aikataulujen salliessa. Ilmaiset peruskouluvierailut ovat aina ensisijaisia. Luennot ilman bussia 800 € + alv. ja bussin kanssa 1500 € + alv. Ammattikoulut ja muut toisen asteen oppilaitokset 800 € + alv. Bussin ollessa päivän koululla, saman päivän iltatilaisuus kuten esim. vanhempainilta 200 € + alv.
Sovittuja vierailuja koskevat asiat: Päihdeohjaaja ja kenttävastaava Petri Tyynelä pete@asennetta.fi p. 045 126 8166
Uudet vierailut ja materiaalit: Aikatauluvastaava ja tiedottaja Mirkka Torikka mirkka@asennetta.fi p. 045 126 8158
Laskutus, työhön haku ja muut asiat: p. 045 139 8902 info@asennetta.fi
Aikataulu löytyy myös osoitteesta www.asennetta.fi. Muutokset mahdollisia.
7
Sekakäytöksi kutsutaan päihteiden käyttöä, jossa käytetään vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä ja lääkkeitä. Useimmat meistä tuskin mieltävät itseään sekakäyttäjäksi, mutta mikä onkaan todellisuus? Teksti: Anna Mäkelä Kuvitus: Hanna Välitalo
T
yypillisin mielikuva sekakäyttäjästä lienee nuori tai nuori aikuinen, joka päihtyäkseen käyttää alkoholia ja lääkkeitä. Todellisuudessa sekakäyttäjien ryhmä on paljon kirjavampi, ulottuen nuorista vanhuksiin. Yleisin sekakäytön muoto tosin on juuri alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö. Yleisimmät syyt sekakäyttöön ovat pyrkimys säädellä omaa olotilaa ja hoitaa itse ongelmia, tai pakonomainen tarve päihtyä keinolla millä hyvänsä. Sekakäytöllä pyritään myös tehostamaan ja pitkittämään päih-
8
tymyksen tuomaa mielihyvää ja myös välttämään vieroitusoireita. Sekakäyttö voi olla myös tahatonta. Lääkeaineista väärinkäytetään yleisemmin rauhoittavia-, ahdistusta lievittäviä- ja unilääkkeitä. Toinen perinteinen ryhmä ovat särky- ja kipulääkkeet. Lääkkeiden väärinkäyttö voidaan jaotella sekakäytön lisäksi liikakäyttöön ja lääketottumukseen. Liikakäytössä lääkkeitä käytetään väärin annosteltuna, pidempään kuin on tarpeen, tai vastoin ohjeita. Esimerkiksi opiaattiriippuvuus voi alkaa opiaattipohjaisten kipu- ja yskänlääkkeiden (Panacod, Codesan) kokeilulla, sillä sietokyky eli tolerans-
Monikaan ei varmasti tule ajatelleeksi, että perjantai-iltana otettu kipulääke saattaa vaikuttaa vielä seuraavana päivänä päivälliskutsuilla nautitun viinin kanssa.
si niihin nousee nopeasti. Lääketottumuksessa otetaan lääkettä, vaikka sairaus on jo parantunut, joko tottumuksesta tai peläten vieroitusoireita. Vaikka joillakin sekakäyttö voi alkaa lääkeriippuvuudesta, murrosikäisillä ja nuorilla ei useinkaan kysymys ole tästä, vaan puhtaasi kokeilunhalusta ja uteliaisuudesta. Päihdyttäviä vaikutuksia saatetaan etsiä tavallisista käsikaupassa olevista keskushermostoon vähäisessä määrin vaikuttavista lääkkeistä ja niitä yliannostellaan, käytetään alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Lääkkeiden lisäksi nuoret tekevät kokeiluja millä tahansa käsillä olevalla päihdyttävällä aineella. Nuorten tiedot lääkkeiden ja päihteiden yhteisvaikutuksista saattavat olla kuitenkin virheellisiä ja tällaiseen liittyykin aina myrkytysriski. Kokeilevien nuorten ja tietoisesti päihteitä sekaisin käyttävien lisäksi uutena ryhmänä nousee esille tavalliset aikuiset ja vanhukset. Heillä sekakäyttö on yleensä tahatonta ja se tapahtuu vahingossa. Pääsyyt tämän ryhmän sekakäyttöön ovat suurilta osin samat kuin nuorilla, eli lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksia ei tiedetä, mutta niitä ei välttämättä tulla myöskään ajatelleeksi. Lääkkeet ja niiden käyttö ovat suomalaista arkipäivää. Erilaiset lääkeaineet poistuvat kehosta erilailla, riippuen lääkkeestä ja muun muassa käyttäjän iästä. Monikaan ei varmasti tule ajatelleeksi, että perjantai-iltana otettu kipulääke saattaa vaikuttaa vielä seuraavana päivänä päivälliskutsuilla nautitun viinin kanssa. Alkoholin ollessa valtapäihteemme ja saunaoluen ollessa ennemmin sääntö kuin poikkeus, useimmat tuskin muuttavat juomistottumuksiaan lääkärin määrätessä lääkkeen. Voikin siis olla, että kahden näin arkipäiväisen asian yhdistyessä ei sekavan olotilan huomata olevan seurausta tahattomasta sekakäytöstä. Monet lääkeaineet vaikuttavat odottamattomalla tavalla alkoholin kanssa, ja siksi alkoholin ja lääkeaineiden yhteiskäytöstä tulisi neuvotella aina lääkärin kanssa.
Ongelmallisin sekakäyttäjäryhmä ovat varmasti tietoisesti päihteitä väärinkäyttävät henkilöt ja monipäihderiippuvaiset. Käyttäjät pyrkivät säätelemään omaa olotilaansa vuorottelemalla keskushermostoa kiihdyttävien ja lamaavien aineiden välillä, ja kontrolloimaan suhdettaan päihteisiin ja itseensä. Yhteiskäytössä erilaiset aineet usein lisäävät toistensa vaikutusta jopa moninkertaisesti. Vaikutus saattaa myös kestää odotettua pidempään tai olla täysin päinvastainen kuin mitä on toivottu. Aineet voivat aiheuttaa myös niin sanottua ristitoleranssia, jolloin vaikka kahta eri ainetta käytettäessä sietokyky kasvaa molempiin aineisiin yhtä aikaa, vaikka toista ainetta ei olisi koskaan käyttänytkään. Koska käytettyjen aineiden yhteisvaikutuksia on mahdoton tietää etukäteen, voi seurauksena olla muistinmenetyksiä, kontrolloimatonta käyttäytymistä, kuten väkivaltaisuutta ja aggressiivisuutta, myrkytystiloja, tapaturmainen kuolema (onnettomuus, hengityksen lamaantuminen) tai itsemurha. Lääkeaineista katukaupassa yleisimmin tavataan bentsodiatsepiinijohdannaisia (Diapam, Tenox, Rivatril) ja alkuperäisreseptillä saatavia opiaattijohdoksia (Temgesic, Subutex). Yhdessä alkoholin kanssa käytettynä jo puolet normaalisti käytetystä opiaattiannoksesta voi aiheuttaa kuolemaan johtavan myrkytyksen. Katukauppaan päätyvät lääkkeet ovat osittain päihteiden käyttäjien omia, lääkäriltä reseptillä saatuja lääkkeitä, esimerkiksi korvaushoitoon tarkoitettuja. Sekakäyttötyyppistä huumeongelmaa pidetään maailmanlaajuisesti kaikkein vaikeimpana huumeongelmamuotona. Vieroitushoito on ongelmallista, sillä eri aineiden vieroitusoireet alkavat eri aikaan ja niiden kesto vaihtelee. Oireet voivat olla myös voimakkaampia kuin yhtä ainetta käytettäessä. Toisinaan kannattaa pysähtyä miettimään omaa suhdettaan lääkkeisiin ja päihteisiin. Se mitä jokainen voi omalla kohdallaan tehdä sekakäytön estämiseksi, on säilyttää omia lääkkeitään asianmukaisesti lukitussa kaapissa. Näin ne eivät luultavasti eksy vääriin käsiin, kuten vauhdittamaan nuorten illanviettoa.
9
Sagrada Famiglia
Barcelona on Katalonian autonomisen alueen pääkaupunki ja se on Madridin jälkeen Espanjan toiseksi suurin kaupunki. Katalonialaisten elämää hallitsee kaksi asiaa: terve järki ja luova sekasorto. Kaupunki on kuin taiteiden ulkoilmanäyttely, jossa kaikki tyylisuunnat ovat edustettuna. Barcelona onkin ihanteellinen kohde kaikille, jotka rakastavat taidetta, kulttuuria ja historiaa. Teksti ja kuvat: Aleksis Matias Martin
K
atson maisemaa, joka avautuu lentokoneen ikkunasta. Näen vuoria ja viinitarhoja, auringonvalossa kimaltelevan Välimeren ja kultaisen rantaviivan, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Hymy nousee kasvoille. Barcelonan myöhäinen syksy on kuin Suomen suvi parhaimmillaan. Yläilmoista saa hyvän käsityksen miten valtavasta kaupungista on kyse. Barcelonassa asuu 1,6 miljoonaa ihmistä ja sen suurmetropolissa yli kolme miljoonaa ihmistä. Kaupunki alkaa Välimeren rannoilta ja päättyy pohjoisessa siintäviin vuoriin. Barcelonassa puhutaan katalaania, joka on aikoinaan Ranskassa puhutun provencen ja espanjan kielen välimuoto. Katalonia koostuu neljästä eri provinssista, joihin kuuluvat Barcelonan lisäksi Girona, Lleida ja Tarragona. Olennaisimman Bar-
10
celonan voi jakaa kolmeen eri kaupunginosaan, jotka ovat Vanhakaupunki, Eixample ja Montjuic. Jälkimmäinen on kuuluisa puistoistaan, Vanhakaupunki keskiaikaisista kortteleistaan ja Eixample art nouveau -arkkitehtuuristaan.
La Rambla ja Vanhakaupunki La Rambla -kadun nimi juontaa juurensa arabian kielen sanasta ramla, joka tarkoittaa sadekauden jälkeen kuivunutta joen uomaa. Aikoinaan alue oli Barcelonan joutomaita, nyt se on kaupungin sydän ja koko Espanjan kuuluisin katu. La Ramblan varrella voi nähdä ja aistia kaupungin sykkeen kaikessa värikylläisyydessään. Ihmisistä kuhiseva katu on täynnä kahviloita, ravintoloita ja lehtikioskeja, katusoittajia ja muita artisteja. Kauppahalli Mercat de la Boqueria on Euroopan kuuluisimpia. Vuonna 1840 valmistuneessa hallissa on 250 myyntikojua. Myynnissä on herkkuja moneen lähtöön, kuten lihaa,
juustoa, vihanneksia, marjoja, yrttejä, hanhenmaksaa, etanoita ja eksoottista merenelävää. La Rambla ulottuu Port Vellistä (vanha satama) Placa de Catalunyan aukiolle. Puistokatu La Rambla halkoo Vanhankaupungin kahtia. Sen molemmin puolin on keskiaikainen kaupunkikokonaisuus, joka on yksi suurimmista ja parhaiten säilyneistä koko Euroopassa. Turistina sen kapeille kujille voi helposti eksyä, sillä jokainen kadunpätkä ja kortteli näyttävät samanlaiselta. Mukulakivikadut ovat pienen pienten putiikkien rikastuttamat. Ostokset kannattaa tehdä heti, sillä on varsin todennäköistä, ettei paikalle enää löydä, vaikka miten etsisi. Vanhassakaupungissa on kirkko nimeltä Catedral, joka on ehdottomasti visiitin arvoinen. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1298, ja se valmistui 1900-luvun alussa. Tällä hetkellä kirkon kattoa entisöidään. Kirkon sisällä on upeita alttariveistoksia, joissa lehtikultaa ei ole säästelty. Käsityön taidonnäytteet ovat mykistävää luokkaa.
Eixample – ylimystön kaupunkialue Barcelonassa sanotaan olevan enemmän art nouveau -rakennuksia kuin missään muussa Euroopan kaupungissa. Tyylisuunta kukoisti vuodesta 1854 lähtien. Tuolloin kaupunki oli kasvanut ulos mitoistaan ja uutta elintilaa kaivattiin. Kaupunkia päätettiin laajentaa sisämaahan päin. Ensin piti purkaa keskiaikaiset muurit ja piirtää uusi ruutuasemakaava. Tämän jälkeen vauraat kauppiaat omivat uuden kaupunginosan ja rakennuttivat sen mieleisekseen. Mitään ei jätetty sattuman varaan,
Casa Batllõ
sillä jopa kortteleiden kulmat viistettiin, jotta näkymät aukioille olisivat paremmat. Eliitti oli kiinnostunut kaikesta uudesta ja rohkeasta. He antoivat kaikkein omaperäisimmille arkkitehdeille vapaat kädet, niin yksityisten kuin julkistenkin rakennusten suunnittelussa. Aluetta kutsutaan nimellä Kultainen kortteli, Quadrat d’Or, jossa on lähes sata korttelia art nouveau -arkkitehtuurin parhaimmistoa.
Montjuic – maisema kaupungin ylle Barcelonan kaupungin koosta saa hyvän käsityksen Montjuickukkulan laelta 213 metrin korkeudesta. Sinne voi kävellä pitkin puiston varjoisia polkuja, mutta köysiratakyyti on paljon mielenkiintoisempi ja vaivattomampi vaihtoehto. Maisemat ovat mielipuoliset, tunnettuja maamerkkejä näkyy kaikkialla. Matkatessaan läpinäkyvässä hissikopperossa pitkin mäenrinnettä ymmärtää samalla, miten valtavasta kaupungista on kyse. Vaikka kaupungissa olisi liikkeellä aamusta iltaan koko viikon, ei kaupungista olisi raapinut vasta kuin pintaa. Kukkulan huipulla on Montjuicin linnake, Castell de Montjuic. Se valmistui vuonna 1640. Vanhoina aikoina linnoitus toimi tähystyspaikkana. Siellä poltettiin merkkitulia, joilla ohjattiin laivoja. Vieraita tunkeilijoita kohti taas ammuttiin tykeillä. Linnoituksen yhteydet kaupunkiin ovat olleet synkät. Sen lisäksi, että sen tykit pommittivat kapinoivaa väestöä 1700-1800 -luvuilla, siellä toimeenpantiin myös monia poliittisia teloituksia. Nykyään linnoitus toimii sotilasmuseona (Mu-
Casa Mila
Katutaiteilija, La Rambla
11
Catedral John the Baptist, 1577
12
La Boqueria
seu Militar). Esillä on kokoelma antiikin aseita ja varustuksia, sekä Katalonian linnojen pienoismalleja. Montjuicista avautuu huikeat maisemat Välimerelle. Etualalla on valtava rahtisatama, jossa on kontteja silmänkantamattomiin. Sataman edustalle on ankkuroitunut myös valtavia tankkereita ja luksusristeilijä. Alue on erittäin suosittu retkikohde, sillä siellä on lukuisia museoita, puistoja ja huvittelupaikkoja. Varsinkin paikalliset viihtyvät rinteen vehreillä nurmilla aurinkoa ottaen ja piknik-koreista löytyviä aarteita nauttien. Montjuic oli myös vuoden 1929 maailmannäyttelyn pitopaikka. Alueella on monia mielenkiintoisia ja kauniita kohteita, kuten stadion Estadi Olimpic Lluis Companys, joka rakennettiin maailmannäyttelyä varten ja kunnostettiin vuoden 1992 kesäolympialaisiin. Lisäksi löytyvät Kansallispalatsi Palau Nacional ja aukio Placa de Espanya. Näiden väliin jää kaunis taikasuihkulähde Font Magica, joka rakennettiin myös maailmannäyttelyä varten. Näkymä suihkulähteen ääreltä ylös kohti Palau Nacionalia on kertakaikkisen kaunis.
Nero nimeltä Antoni Gaudi (1852-1926) Yksikään arkkitehti maailmassa ei ole päässyt rikastuttamaan kotikaupunkinsa ilmettä kuten Antoni Gaudi. Hän syntyi käsityöläisperheeseen vuonna 1852. Gaudi oli heiveröinen ja sairasteleva lapsi, jonka koulunkäynti kärsi pahasti. Hänestä kasvoi ujo ja syrjäänvetäytyvä luonne. Käsityöläisvanhemmiltaan hän oppi nikkaroinnin salat, yksityiskohtien ja työhön omistautumisen tärkeyden. Gaudin perhe muutti Barcelonaan vuonna 1868, ja myöhemmin Gaudi opiskeli yliopistossa muun muassa luonnontieteitä. Päästessään arkkitehtikouluun vuonna 1874, hän vihkiytyi eri maiden arkkitehtuurille. Kaikki tyylisuunnat klassisesta goottilaiseen ja arabialaisesta roomalaiseen kiehtoivat häntä suunnattomasti. Tulevissa töissään hän yhdisteli eri aikakausia ja tyylejä mielensä mukaan. Gaudi valmistui arkkitehdiksi vuonna 1878. Pian hän sai taakseen rikkaan liikemiehen Eusebi Guellin, joka tuki nuorta arkkitehtineroa taloudel-
lisesti. Gaudin ja Guellin yhteistyö kesti vuosikymmeniä, aina vuoteen 1918 asti, jolloin Guell kuoli. Vuosikymmenten aikana Gaudi ikuisti suojelijansa nimen lukuisiin rakennuksiinsa.
Casa Batllo ja Casa Mila – rakennukset kuin muovailuvahaa Rakennus nimeltä Casa Batllo on Gaudin näkemys paratiisista. Vuonna 1904 Gaudi sai tehtäväkseen kunnostaa tekstiilitehtailija Batllon vanhan talon. Rakennuksen julkisivu näyttää kuin se olisi tehty muovailuvahasta. Rakennuksen katto on kuin lohikäärmeen suomuinen selkä, parvekkeet aaltoilevat ja sen ikkunat muistuttavat Sormus-saagan asumuksia Hobbitonissa. Casa Batllo on minun ehdoton suosikkini Gaudin töistä, sillä se on täysin poikkeuksellinen luomus koko maailmassa. Casa Mila on yksi Gaudin kuuluisimmista töistä. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1905 ja päättyivät seitsemän vuotta myöhemmin. Rakennuksen julkisivu on aaltoileva ja katolla olevat savupiiput muistuttavat shakkinappuloita tai abstrakteja veistoksia. Rakennus on erikoinen monestakin eri syystä: siinä ei ole ainuttakaan suoraa seinäpintaa ja talon kellarikerroksessa on kaupungin ensimmäinen maanalainen pysäköintihalli. Parvekkeiden mustat takorautakaiteet (Josep Maria Jujolin suunnittelemat) ovat kuin kruunuja vaaleaa kiviseinää vasten. Kaupunkilaiset ilkkuivat teokselle ja nimesivät sen välittömästi La Pedreraksi (kiviröykkiö, louhos). Se oli silloin. Vuonna 1984 tämä modernismin mestariteos lisättiin Unescon Maailmanperintölistalle. Casa Mila oli Gaudin toiseksi viimeinen teos. Tämän jälkeen hän omisti kaiken aikansa La Sagrada Familialle.
La Sagrada Familia – ikuisuusprojekti Barcelonan symboli ja maamerkki on kirkko nimeltä La Sagrada Familia (Pyhä Perhe). Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1882 ja se on yhä kesken. Tämä oli Gaudin pääteos. On helppo ymmärtää, miksi kyseinen projekti lopulta nujersi neron niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kirkko on valtava. Harvoin voi kokea itsensä niin mitättömän pieneksi kuin kyseisen kirkon
13
äärellä. Monumentaalisen kirkon tarkoitus oli suuruudellaan mykistää kirkkokansa ja saada ihminen tuntemaan oma pienuutensa Herran edessä. Tarkoitus on toden totta saavutettu. Gaudi uhrasi rakennusprojektilleen käsittämättömät 43 vuotta (1883-1926). Elämänsä 15 viimeistä vuotta hän omisti yksistään tälle projektille, muuttaen lopulta asumaan kirkon rakennustyömaalle. Kun kaikki rahavarannot olivat huvenneet, Gaudi kulki ovelta ovelle kerjäämässä lisää rahaa saadakseen kirkon valmiiksi. Gaudin elämäntyö jäi kesken vuonna 1926 kun hän kuoli jäädessään raitiovaunun alle. Harmaapartaista, nuhruista miestä luultiin ensialkuun spurguksi. Kun selvisi, että vainaja olikin Gaudi, hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset, joihin osallistui koko Barcelonan väki. Gaudin kuollessa kirkosta oli valmiina vasta neljäsosa. Gaudi sai viimeisen leposijansa kirkon kryptasta, jonne hänet on haudattu. Kirkon sisäosa on nyt täysin valmis. Kirkon julkisivujen valmistumiseen uskotaan menevän vielä 20-30 vuotta. Katalaanit toivovat, että kirkko valmistuisi vuoteen 2026 mennessä, jolloin mestarin kuolemasta tulee kuluneeksi sata vuotta.
Tähdet tuikkivat Camp Noulla Kaupungin lippulaiva ja ylpeys on jalkapalloseura FC Barcelona, jota myös Barcaksi kutsutaan. Se on tällä hetkellä maailman paras seurajoukkue. Asia tuli todistetuksi joulukuussa 2011, kun Barca kaatoi seurajoukkueiden MM-finaalissa brasilialaisen Santosin murskaavasti 4-0. FC Barcelonan viimevuosien menestys on ollut musertavaa. Uuden valmentajansa Pep Guardiolan johdolla joukkue on voittanut kaiken mahdollisen ja vielä moneen kertaan. Pelkästään Espanjan mestaruuksia on tullut kolme peräjälkeen. Valmentajan ensimmäinen vuosi oli kuitenkin kaikkein uskomattomin. Hänen alaisuudessaan joukkue voitti Espanjan mestaruuden, cupin ja supercupin, Mestarien liigan, Euroopan supercupin ja kruununa kaikelle, vielä seurajoukkueiden maailmanmestaruudenkin. Kuusi mestaruutta yhden kauden aikana, kaiken minkä seurajoukkue maailmassa voi voittaa! Guardiolasta tuli ensimmäinen valmentaja maailmassa, joka voitti sekstetin, tulokaskaudellaan. Pep Guardiola valittiin Fifan toimesta vuoden jalkapallovalmentajaksi vuonna 2011. Barca on monikansallinen sekoitus lajin kirkkaimpia tähtiä. Joukkueessa pelaa myös kahdeksan maailmanmestaria (Espanjan riveissä, vuodelta 2010). Kirkkaimpana tähtenä on kuitenkin
14
argentiinalainen Leo Messi, yksi ylitse muiden. Messi on valittu maailman parhaaksi pelaajaksi nyt kolmesti peräkkäin. Vain ranskalainen Michel Platini on kyennyt samaan (1983-85, Juventus). Barcan ylivertaisesta pelaajamateriaalista kertoo parhaiten esimerkki viime vuodelta: kaikki kolme ehdokasta olivat Barcelonan riveistä (Xavi, Iniesta, Messi). Vastaavaa ei ole tapahtunut kuin kerran aiemmin jalkapallon historiassa (AC Milanin hollantilais-trio Van Basten, Gullit, Rijkaard, vuonna 1988).
Elämää suurempi kokemus Jo siirtyminen kohti peliareenaa saa pulssin kiihtymään. Kätevimmin Camp Noulle pääsee maanalaisella. Matka käy seikkailusta. Pelipäivinä metron käytävillä raikuvat Barcan kannustushuudot ja junavaunut täyttyvät seuran faneista. Värimaisema on yhtä loputonta sinipunaa, Messin pelipaidan ollessa ylivoimaisesti suosituin. Camp Noulle kannattaa lähteä viimeistään kaksi tuntia ennen ottelun alkua, sillä jonot voivat olla valtavia. Stadionin edustalla myydään Barcan oheistuotteita, kuten pelipaitoja, lippuja, viirejä ja niin edelleen. Lippuluukuista voi ostaa myös ottelulipun, jollei sellaista ole hankkinut kaupungilta jo aiemmin, seuran lukuisista myyntipisteistä. Saapuminen stadionin äärelle vetää kertakaikkisen sanattomaksi. Tuntuu kuin olisi saapunut ulkoavaruudesta laskeutuneen aluksen komentokannelle, niin typerryttävän suurta ja mielipuolista kaikki on. Valot palavat kaikkialla ja ihmiset näyttävät pienen pieniltä muurahaisilta. Näky ei toden totta ole tästä maailmasta, ainakaan ensikertalaiselle. Verratessa Camp Noun kiehuvaa hornankattilaa puolittain täyttyneeseen Turun Kupittaan vastaavaan, ei voi kuin hymähtää ilkikurisesti. Kontrastit eivät voisi olla jäätävämpiä. Kaikella kunnioituksella. Jalkapallo-ottelu on samalla ikkuna katalonialaisten sielunmaisemaan. Messin ja kumppaneiden maalatessa Camp Noun lehterit räjähtävät huutomyrskyyn. Arjen huolet unohtuvat kun Barca möyhentää vastustajansa kerta toisensa perään. Haastajaksi ei ole kuin Real Madridista. Puolitoistatuntiseen otteluun kiteytyy koko ihmiselämän kirjo: onnistumiset ja hudit, jännitys ja helpotus, ilo, suru, turhautuminen ja helpottava loppuvihellys. Tunneskaala on kuin kaupunki itse, elämää suurempaa.
Fc Barcelona (Barca)
Barcelona
Katalonian lippulaiva ja ylpeys, jonka verivihollinen on Real Madrid.
Valtio: Espanja
Perustettu 29.11.1899
Itsehallintoalue: Katalonia
Värit: sinivioletti (Blaugrana)
Maakunta: Barcelona
Kotikenttä: Camp Nou, osoite: av. Aristide Maillol, 08028 Barcelona. Valmistui vuonna 1957, pelikentän mitat 105 x 71 metriä, kapasiteetti 99 000 henkeä.
Pinta-ala: 101 km2, korkeuserot 0- 516 metriä
Lippujen hankinta kätevästi netistä. Varaa, maksa ja kopio tosite. Stadionin lippuluukulla kopio vaihdetaan aitoon ottelulippuun. Toinen vaihtoehto on ostaa liput joko suoraan Camp Noulta tai Barcan faniliikkeistä ja kioskeista, joita on lukuisia ympäri kaupunkia.
Kielet: katalaani, espanja
Muista myös seuran jalkapallomuseo, joka on stadionin vieressä (Museu del futbol club Barcelona), liput 22 euroa, jäsenille ilmainen. Aukioloajat: ma-la 10-18:30, su 10-14:30. Entiset suuruudet: Muun muassa Maradona, Romario, Ronaldinho, Rivaldo, Lineker, Koeman, Laudrup, Saviola, Figo ja Litmanen ovat pelanneet seurassa. Tärkeimmät mestaruudet: Espanjan mestaruus (21 kertaa), - cup (25), - supercup (10), Mestarien Liiga (4), Uefa supercup (4) ja Seurajoukkueiden MM (2).
Väkiluku: 1,6 miljoonaa Aikavyöhyke: - 1 h. Ilmasto: Lauhkea välimerenilmasto; leudot, kosteat talvet ja kuumat, kuivat kesät Barcelona-kortti on hyödyllinen ja sen voi ostaa lentokentän turisti-infosta. Joukkoliikenteessä saa matkustaa rajattomasti, moniin museoihin ja nähtävyyksiin vapaa pääsy. Hinnat: barcelonaturisme.com Hyödyllisiä nettiosoitteita: andalucia.org, casabattlo.es, casamuseugaudi.org
www.fcbarcelona.com
Leo Messi
15
Mistä on pienet, ja vähän isommatkin tytöt tehty? Jostakin hyvin erityisestä, kuten vanha tuttu lorukin jo kertoo. Tyttöjen Talo on nimensä mukaisesti talo, jonne pääsevät vain tytöt. Te, jotka jo etsitte suivaantuneina toimituksen palauteosoitetta, lukekaahan tämä juttu ensin rauhassa. Kysymys ei ole ottaa askelta taaksepäin tasa-arvotaistossa – päinvastoin!
K
Teksti: Mirkka Torikka Kuvat: Mirkka Torikka, Plugi Kuvitus: Hanna Välitalo
un astuu sisään Oulun Tyttöjen Talolle kaupungin ydinkeskustassa, vanhan arvokiinteistön tiloihin, ei voi olla huokaisematta ihastuksesta. Ensinnäkin paikka ei vastaa yhtään odotuksiani, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Missään ei ole biljardipöytää, spraymaalia, eikä kunnan nuorisotiloilta tutuksi tullutta ilmettä. Ja mikä parasta, kaikkialla on pinkkiä! Olin varma, ettei nykyään edes Tyttöjen Talolla saa olla mitään pinkkiä, ettei se leimaisi tyttöjä ja ohjaisi heitä parantumattomiksi pissiksiksi. Mahtipontisten koristepylväiden päässä keikkuvat pinkit stetsonit ja korkokenkiä roikkuu koristeina seinillä. Olin niin väärässä, onneksi. Tyttöjen talon johtaja Eija Pietilä ohjaa minut prinsessapuuhkin koristeltujen peilipöytien ja kynsistudioiden ohi viihtyisään keittiöön.. Tunnelma on niin lämmin ja kodinomainen, että mieleni tekee hypätä vaaleanpunaiselle sohvalle, napata viereinen jättikokoinen pehmonalle kainaloon ja alkaa kutoa sukkaa. Ei ihme että tytöt viihtyvät täällä.
16
Tyttöjen talolla tehdään sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä. Toiminta on osa Oulun Seudun Setlementti ry:n sosiaalista nuorisotyötä. Tavoitteena on tukea tyttöjä ja nuoria naisia kasvamaan omannäköisikseen naisiksi. Sukupuolisensitiivisen näkökulman mukaan sukupuoli on identiteetin tärkeä osa, jota ei saa piilottaa. Omaan sukupuoleen identifioituminen on tärkeä osa tervettä kasvua. ”On hienoa, että tyttöjen erityistarpeet on tunnistettu. Kunnallinen nuorisotyö on tärkeää, mutta se ei valitettavasti tavoita kaikkia nuoria. Meille tärkeää on kodinomainen, luottamusta herättävä ympäristö, jossa uskaltaa kertoa kipeitäkin asioita ja olla sitä mieltä mitä haluaa. Meille on tullut asiakkaita ovista ja ikkunoista”, kertoo silminnähden työstään ylpeä Pietilä.
Vanhanaikaista vai trendikästä? Tyttöjen talo -toiminta on suunnattu 12-28 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, sekä alle 21-vuotiaana synnyttäneille tai odottaville nuorille äideille. Tällainen saattaa ensiksi kuulostaa kovin vanhanaikaiselta. Kyse ei kuitenkaan ole perinteisestä tyttötyöstä, vaan sukupuolisensitiivisestä nuorisotyöstä. Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioon
Sukupuolisensitiivisen näkökulman mukaan sukupuoli on lapsen ja nuoren identiteetin tärkeä osa, jota ei saa piilottaa.
kuva: plugi
ottamista, mikä kaikilla yhteiskunnan tasoilla on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon edellytys. Käytännössä se on tasaarvoisten mahdollisuuksien luomista, sukupuolikäsitysten tunnistamista ja kriittistä arviointia. Tyttöjen Taloilla korostetaan sitä, että tyttöjen kasvun kipukohdat ovat monin tavoin sukupuolisidonnaisia. Tyttötyö on toimintaa, jossa huomioidaan tyttöjen tarpeet, erityiskysymykset ja kehityksen ominaispiirteet, jotka yhdistävät tyttöjä. Samalla sukupuolisensitiivinen tyttötyö nostaa esiin tyttöjen välisiä eroja ja erilaisia tapoja olla tyttö. Tyttöjen Taloilla sukupuolisensitiivisen työotteen avulla tuetaan nuorta löytämään omannäköinen naiseutensa tai miehisyytensä moninaisten mallien ja vaihtoehtojen joukosta. Tyttöjen Taloilla tähdennetään, että naiseus on moniulotteista ja ristiriitaistakin, eikä ole olemassa yhtä ”oikeaa” naiseutta. Paneutuminen naiseksi kasvamisen erityisyyteen ja siihen liittyvien kipukohtien tunnistaminen mahdollistaa tyttöjen kokonaisvaltaisen tukemisen yhä monimutkaisemmaksi käyvässä oman identiteetin rakentamisessa, selvennetään Suomen Setlementti ry:n ylläpitämillä sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisellä verkkosivustolla.
Mutta liittyykö sukupuolisensitiiviseen näkökulmaan toisaalta myös sisäänrakennettu paradoksi. Voiko naiseksi kasvamisen erityispiirteiden korostaminen tuoda sivutuotteena vahingossa sen, että samalla tuotetaan ja uusinnetaan sukupuolieroa? ”Vain sillä tavallahan me saadaan arvostus vastakkaiseen sukupuoleen, että me ensin arvostetaan omaa sukupuoltamme. Tuemme tyttöjä siinä, että he uskaltaisivat olla omia monenlaisia itsejään ja testata perinteisiä sukupuolirajoja, ja samalla olla kuitenkin ylpeitä omasta sukupuolestaan”, selventää Pietilä. Tärkeässä tasa-arvotaistossa tulisi muistaa, että sukupuolten ei tarvitse kuitenkaan olla samanlaisia ollakseen samanarvoisia.
Kaiken takana on nainen, ja naistutkimus Tyttöjen Taloilla tehtävän työ perustuu tiedollisesti naistutkimukseen. Naistutkimuksessa on Suomessa jo 1980-luvulta saakka nostettu esiin sukupuolen merkitys kaikessa ihmisten kanssakäymisessä ja heidän elämänvalinnoissaan. Esimerkiksi Tyttöjen Talojen pyrkimykset tehdä tyttö näkyväksi itselleen ja muille, luoda tytöille oma tila sekä tavoite auttaa häntä löytämään oma ”äänensä” ja paikkansa hänelle tärkeissä yhteisöissä, kumpuavat naistutkimuksen keskeisistä peruskysymyksistä.
17
Tyttöjen Taloilla korostetaan sitä, että tyttöjen kasvun kipukohdat ovat monin tavoin sukupuolisidonnaisia. Sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisen verkkosivuston mukaan Tarkoitus on nostaa esiin erilaisia aikaansa sidottuja naisten malleja ja myyttejä, ja pohtia niitä suhteessa naisena olemisen kipukohtiin. Näin päästään ymmärtämään yhteiskunnallisten odotusten vaikutuksia tytön ja naisen omaan kokemusmaailmaan ja hänen naisena olemisen tapoihinsa. Tämä kaikki tähtää omannäköisen naiseuden löytämiseen ja sinuksi tulemiseen itsensä ja ympäröivän maailman kanssa. Naistutkimus sekä nais- ja nuorisotutkimuksen piireistä noussut tyttötutkimus ovat sukupuolisensitiivisen tyttötyön tärkeitä taustatekijöitä. Näiden tutkimusalojen voimistuttua Suomessa 1990-luvulla alettiin kehittää käytännön tyttötyötä. Esimerkiksi nais- ja tyttötutkimuksen keskustelut tyttöjen ja naisten omasta äänestä ja tilasta ovat olleet vahvasti taustoittamassa tyttötyön syntyä. Tyttötyön kehittymisen taustalla on myös huomio siitä, että niin sanottu perinteinen nuorisotyö vetää usein enemmän puoleensa poikia kuin tyttöjä. Alettiin keskustella siitä, että myös tytöt tarvitsevat oman tilansa kokoontua, keskustella ja harrastaa. Samalla huomio kohdistui myös tytöille erityisiin kasvun haasteisiin, joissa tytöt tarvitsevat eriytettyä tukea, kerrotaan sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisellä verkkosivustolla.
Voimauttavaa vertaistukea Oulun Tyttöjen Talo on perustettu vuonna 2006, jolloin se oli kolmas tyttöjen talo Suomessa. Tällä hetkellä niitä on viisi. Talolla on töissä ammattilaisia ja vapaaehtoisina aikuisia naisia. Tyttöjen Talot pyrkivät tavoittamaan vahvaa aikuisen tukea tarvitsevia tyttöjä ja tarjoamaan heille yhteisön, jonne kuulua ja jossa viihtyä. Taloon tulija kohdataan yksilöllisesti suvaitsevaisuuden ystävällisessä ilmapiirissä. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus ovat Talolla tehtävän sosiaalisen nuorisotyön ydintä. Tyttöjen Talon kivijalka on avoin toiminta, jossa voi rennossa ilmapiirissä ja aikuisten välittävässä seurassa jutella tai olla vaan. Avoimesta toiminnasta tytöt pääsevät halutessaan harrasteryhmiin, vuorovaikutteisiin tyttöryhmiin tai yksilötuen piiriin. Muutoin toiminta koostuu yksilötyöstä, vuorovaikutteisista tyttöryhmistä, likkalähdöistä, naisten kesken – teehetkistä ja erilaisista teemailloista. Vuorovaikutteisilla tyttöryhmillä tarkoitetaan tavoitteellisia ryhmiä, joihin valitaan jäsenet ennalta määrätyksi ajaksi. Ryhmässä sovitaan yhdessä jokin päämäärä. Tällaisia ryhmiä voidaan muodostaa esimerkiksi ujoille ja sosiaalisesta jännittämisestä kärsiville tytöille. Seksuaalisuuden monet muodot ovat talolla myös nähtävissä. Talolla saa miettiä rauhassa omaa seksuaalista suuntautumistaan ja olla mitä ikinä haluaa. Jos vaikka kokee olevansa tyttö pojan ruumiissa, niin talolle on tervetullut. Terveyteen tai seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa talolla voi jutella Pop In -vastaanotolla kätilön kanssa. ”Pop In -vastaanotto toimii kolmena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Vastaanotolle voi tulla ilman ajanva-
18
rausta, mutta halutessaan tytöt voivat myös sopia ajan milloin tulevat. Vastaanotto on tytöille maksuton matalan kynnyksen paikka saada ohjausta, neuvontaa ja tukea”, Tyttöjen talon ohjaaja ja kätilö Mervi Koskela kertoo. ”Muun muassa kiusaamistaustaa on tytöillämme paljon, samoin kuin syömishäiriötä ja viiltelyä”, Koskela täsmentää. Vaikeistakin asioista puhutaan kuitenkin avoimesti. ”Nuoret tykkäävät suoraan puhumisesta. Pitää vain itse olla valmis kestämään se vastaus”, muistuttaa Koskela. ”Meidän tehtävä on kuunnella ja kestää kaikki mitä sieltä tulee. Ei ole sellaista asiaa, josta ei voida puhua”, Koskela jatkaa. ”Suurin yhteinen nimittäjä Talon tytöillä on yksinäisyys, kaikkien mielen asioiden rinnalla”, summaa Pietilä. ”Ouluun on ehkä muutettu suurin odotuksin, mutta elämä ei järjestykään ajatusten mukaisesti. Kavereita ei löydykään koulusta ja illat ovat yksinäisiä.” Tyttöjen talo pyrkii kuitenkin olemaan leimautumatta liian erityiseksi, vaikka koko ongelmien kirjo onkin hyvin edustettuna. ”Tyttöjen mukaan tänne on helppo tulla. Täällä kun ei tarvitse esittää mitään. Ja kuka tahansa saa tulla, ilman mitään erityistä tuen tarvetta”, tähdentää Koskela.
Myös kulttuurisensitiivistä tyttötyötä Tyttöjen Talo on hyvin monikulttuurinen kohtaamis- ja toimintapaikka. Talolle ovat tervetulleita kaikki kansallisuudet, kielet ja uskonnot. Kuitenkin termiä monikulttuurinen tyttötyö on juuri tarkennettu. Sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisen verkkosivuston mukaan kulttuurisensitiivisen tyttötyön käsite on käyttökelpoisempi. Monikulttuurisuus kun johtaa helposti ajattelemaan, että kaikki maahanmuuttajat tai kansainvälisen taustan omaavat ihmiset ovat samanlaisia ja yksi yhtenäinen ryhmä. Kuitenkin tämä samanlaisuus määrittyy suhteessa ”suomalaisuuteen”, joka otetaan helposti itsestäänselvyytenä ja jätetään määrittelemättä. Sivuston mukaan kulttuurisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida eri kulttuurien erityispiirteitä. Tyttötyössä tämä tarkoittaa sitä, että ymmärretään, etteivät monikulttuuriset tytöt eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kulttuuri merkitsee erilaisia olemisen tapoja, joita määrittelevät muun muassa nuorisokulttuurit, erilaiset elämäntavat, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Näillä erilaisilla kulttuureilla saattaa olla erittäin merkittävä rooli nuoren identiteetin muotoutumisessa. Kulttuurisensitiivisessä tyttötyössä käsitellään tyttöjen elämää ja naiseksi kasvamista kulttuurien välisessä kohtaamisessa sekä pohditaan monikulttuurisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Monikulttuurisissa tyttöryhmissä järjestetään erilaisia tapahtuma- ja teemapäiviä tyttöjen toiveisiin pohjautuen. Ryhmissä on muun muassa valmistettu oman kotimaan ruokia muille maistettavaksi. Näin tehdään muille tutuksi omaa kulttuuria ja vahvistetaan omaa identiteettiä. ”Meillä on joskus ollut jopa toistakymmentä eri kansallisuutta avoimien ovien aikana”, kertoo Pietilä. ”Tytöt haluavat
Nuoret äidit -ryhmissä kokoontuvat odottavat ja jo synnyttäneet äidit lapsineen.
kuva: plugi
”Tämä on monelle toisesta kulttuurista tulleelle tytölle ainut paikka, jossa he saavat ehkä koulun lisäksi käydä, koska tiedetään, ettei täällä varmasti ole poikia.”
19
Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista, mikä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon edellytys.
integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja esimerkiksi halu oppia suomen kieltä on kova.” Tyttöjen Talo on turvallinen paikka opetella kieltä. Ainakaan pojat eivät läsnäolollaan ole lisäämässä jännitystä. Valitettava totuus on, että ellei ole yhteiskunnan kieltä, niin jää helposti ulkopuolelle. Välillä kielimuureja syntyy myös ohjaajien ja tyttöjen välille. ”Arabiaa olisi hyvä osata”, Pietilä ja Koskela nauravat, mutta vakavoituvat sitten taas. ”Tytöillä on rasistia kokemuksia, ja siksi pelkoja suomalaisia kohtaan. He kuitenkin haluavat olla ihan tavallisia nuoria. Heillä on ihan samanlaiset huolen aiheet kuten kantasuomalaisillakin.” ”Oman kotikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä voi olla iso ristiriita. Tämä näkyy esimerkiksi liikkumisen rajoittamisena. Heitä saatellaan tuohon ovelle ja ollaan vastassa. Tämä on monelle tällaiselle tytölle ainut paikka, jossa he saavat ehkä koulun lisäksi käydä, koska tiedetään, ettei täällä varmasti ole poikia”, kertoo Pietilä. ”Sitten meillä on myös näitä ilman lupaa käyviä niin sanottuja juoksutyttöjä. He juoksevat tänne suoraan koulusta, ehtivät olla sen 15 minuuttia ja sitten jatkavat kotiin sanoen, että koulumatka vain kesti vähän enemmän”, Pietilä jatkaa surkuhupaisasti.
Nuoret äidit, nuo toivossa väkevät Tyttöjen Talon kiistaton vahvuus on, että se pystyy tarjoamaan monipuolista tukea yhdestä paikasta.
20
Tyttöjen Talo -konseptiin kuuluu myös tarpeensa todistanut Nuoret Äidit -toiminta, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 21-vuotiaille odottaville ja jo synnyttäneille äideille lapsineen. Kätilöiden erityisosaaminen imetykseen ja muihin fyysisiin asioihin liittyen on tärkeää kenelle tahansa, saati sitten nuorelle äidille. Toiminnan tarkoituksena on nuoren äitiyden vahvistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen ja terveiden perhemallien muodostumisen tukeminen. Äitien voimavaroja vanhempana pyritään vahvistamaan suljetuissa ja avoimissa ryhmissä sekä tarvittaessa yksilötukea antamalla. ”Äiti-ryhmissämme on odotuksesta asti mukana olleita, jotka yhä käyvät kaksivuotisten taaperoidensa kanssa tapaamisissa. He saavat vertaistukea toisistaan ja vahvistusta äitiyteensä. Näin myös lapset saavat seuraa toisistaan”, kertoo Koskela. ”Äidit pitävät yhteyttä arjessa muutenkin. Verkostoja on syntynyt, ja sehän on juuri meidän tavoitteemme”, Koskela sanoo. ”Heille tarjotaan aina myös lämmin kotiruoka, jota myös lapset voivat syödä. Haluamme näin tukea terveitä elämäntapoja, sillä nuoret äidit päätyvät helposti tarjoamaan lapsilleen vain purkkiruokia.”, jatkaa Pietilä. Vähävaraisia tyttöjä tuetaan antamalla ruokaa joskus myös kotiin. ”Meillä on toki rajallinen budjetti, mutta onneksi meillä on myös upeita sponsoreita, kuten oululainen Pulla-Pirtti, joka on lahjoittanut meille valtavasti pullaa ja leipää”, kertoo Pietilä kiitollisena.
S
ukupuolisensitiivinen nuorisotyö on Suomessa aina 2000-luvulle saakka tarkoittanut pääasiassa tyttöjen parissa tehtävää työtä. Viime vuosikymmenen aikana sukupuolisensitiivinen työote on kuitenkin laajentunut käsittämään myös poikia ja miehiä. Tähän kehitykseen on vaikuttanut myös kriittisen miesja poikatutkimuksen profiilin nousu Suomessa ja kansainvälisesti. Kalliolan Nuoret ry käynnisti keväällä 2011 Poikien Talo-hankkeen, joka pilotoitiin Helsinkiin, jossa ensimmäinen talo on toiminut nyt kohta vuoden. Kohderyhmänä ovat 10-28 -vuotiaat pojat ja nuoret miehet. Hanke on kohdennettu erityisessä syrjäytymisvaarassa oleville pojille. Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, joka on suunnattu suoraan pojille. Kaikissa Poikien Talon palveluissa otetaan huomioon yksilöllisesti poikien erityispiirteet ja -tarpeet. Poikien Talon palveluiden avulla pyritään tukemaan poikien psykososiaalista kasvua ja kokonaisvaltaisen sukupuoli-identiteetin kehittymistä. Poikatyön koordinaattori Petri Tyynelä teki loppuvuodesta 2011 tutkimusta poikatyön tarpeesta Oulun Setlementille. ”Se nyt vaan on fakta, että jos ollaan poikien kanssa reissussa, niin se on ihan erilaista kuin että oltaisiin reissussa tyttöjen kanssa. Ja sitten kun ollaan yhdessä reissussa, niin se menee ihan patsasteluksi”, summaa Tyynelä. Helsingin Poikien talon johtajan Antti Ervastin mukaan tarve asteikolla 1-10:een tällä tiedolla on 11. Hän uskoo, että Oulussa tarve olisi samaa luokkaa. Myös Jyväskylä ja Tampere ovat hakemassa rahoitusta poikien taloille. Ervasti toivoo, että asian tarpeellisuudelle herättäisiin viimeistään nyt. Urheiluseura on ehkä tyypillisin poikatyön kenttä, jossa tehdään hyvin paljon sukupuolisensitiivistä työtä välttämättä edes tajuamatta sitä. ”Valitettavan usean seuran näkökulmasta juniorityön yksi suurimmista tehtävistä on tuottaa edustusjoukkueeseen pelaajia tulevaisuudessa. Seuroilla ei ole ammatillista pätevyyttä sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi, vaan kuten he itsekin toteavat, ”me toimimme massojen kanssa, urheilun ehdoilla”. Eli yksilöä ei millään voida huomioida tarpeeksi”, kertoo Tyynelä havainnoistaan tutkimuksessaan. ”Tällä hetkellä Oulun seudulla nuorisotyötä tekevät ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että tarve poikien talolle on suorastaan huutava”, Tyynelä jatkaa. ”Profiloituminen, yksilö- ja ryhmätyöskentely sekä tunnetaitojen opettelu ovat sanoja, jotka eivät enää leiju ilmassa vaan ovat tällä hetkellä konkreettisesti asioita, joita nuoriso tarvitsee. Tyttöjen Talo on jo viiden vuoden ajan Oulussa saanut vastata tähän tarpeeseen ja toivottavasti Poikien Talo Oulussa on totta viimeistään vuonna 2013”, toivoo Tyynelä.
21
Tyttöjen Talo Tyttöjen Talo on Kalliolan Nuoret ry:n rekisteröimä tuotemerkki. Tyttöjen Taloilla tehdään sukupuolisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä. Tavoitteena on tukea tyttöjä ja nuoria naisia kasvamaan omannäköisikseen voimaantuneiksi naisiksi. Tyttöjen Talo on avoin kaikille 12-28 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Työ on setlementtityötä ja sen lähtökohta perustuu setlementtiarvoihin, joita ovat yksilön arvokas kohtaaminen, hänen omien voimavarojensa tukeminen, yhteisöllisyys ja erilaisuuden kunnioittaminen. Toisin kuten yleensä virheellisesti ajatellaan, setlementtityö ei ole sidottu kristillisiin arvoihin. Helsingin Tyttöjen Talo oli Suomen ensimmäinen Tyttöjen Talo ja se on perustettu vuonna 1999. Viime keväänä tuorein Tyttöjen Talo -tulokas avattiin Kuopiossa. Lisäksi Tyttöjen taloja on Oulussa, Turussa ja Tampereella. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja Oulun kaupunki. Jos haluat tukea toimintaa, niin Tyttöjen talo ottaa vastaa lahjoituksia: www.likka.fi Lähde: www.tyttötyö.fi
Sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä Sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset nuorten kasvamisessa. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tunnistetaan erilaisia tyttönä ja poikana olemisen tapoja, muttei uusinneta niitä kyseenalaistamatta. Työotteessa pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja sekä sukupuolittuneita käyttäytymismalleja, selvennetään sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisellä verkkosivustolla. Tavoitteena on vahvistaa tyttöjen ja poikien identiteettiä, sosiaalisia valmiuksia ja elämänhallintataitoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuoren kasvun tukemisessa otetaan entistä enemmän huomioon ne asiat, joihin sukupuoli vaikuttaa, sillä naiseksi ja mieheksi kasvaminen on monessa suhteessa erilainen prosessi. Toisaalta taas sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä pyritään siihen, että nuorilla olisi mahdollisimman laajat mahdollisuudet tehdä juuri sitä, mistä he pitävät riippumatta sukupuolesta. Työtä edistetään tyttöjen ja poikien tasavertaiseen vuorovaikutukseen perustuvissa ryhmissä, joissa on mahdollista löytää juuri itselle sopiva tapa olla tyttö tai poika, nuori mies tai nuori nainen, ilman kaksijakoista ja jyrkkää jakoa tytöille sopiviin ja pojille sopiviin olemisen ja tekemisen tapoihin. Lähde: www.tyttötyö.fi
Tyttötyön ominaispiirteitä ja etuja: 1. Tyttötoiminta antaa mahdollisuuden miettiä ja kyseenalaistaa sukupuolirooleja, malleja ja odotuksia. Tyttöryhmissä voidaan tukea tyttöjen aikuistumista, naiseutta ja itsetuntoa. 2. Tyttötoiminta antaa tytöille turvallisen aikuisen naisen tukea ja roolimallia, mitä monet vanhemmistaan erkaantumassa olevat tytöt vielä tarvitsevat. 3. Tyttötoiminta antaa tytöille ryhmän tukea. Ryhmien turvallisuus ja hyväksyntä sekä luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri voivat jo sinänsä tukea tyttöjä. 4. Tyttötoiminta tuo esiin tyttöjen välisiä eroja. Tyttöjä tarkastellaan esimerkiksi julkisissa keskusteluissa usein yhtenäisenä ryhmänä, mutta tyttötyön kautta voidaan tuoda esiin tyttöyden moninaisuutta liittyen esimerkiksi etnisyyteen, uskontoon ja seksuaalisuuteen. Sukupuolisensitiivistä tyttötyötä tehdään erityisesti vuorovaikutteisissa tyttöryhmissä. Ne perustuvat eriytettyyn luottamukselliseen ryhmätyöskentelyyn, jonka kautta on mahdollista pohtia ja löytää itselle sopivia tapoja olla tyttö tai nuori nainen. Tyttöryhmät muodostetaan jonkin kyseisiä tyttöjä yhdistävän teeman ympärille. Lähde: www.tyttötyö.fi
22
Kolumnisti Ulla Aho-Pynttäri on 27-vuotias luokanopettaja Espoosta. ullaahop@hotmail.com
Ei ole reilua, että joku tuo huutavan kolmevuotiaan maistamaan ensimmäistä kertaa kalaa romanttiseen ravintolaan parhaaseen treffiaikaan lauantai-iltana.
Laadusta tinkimättä!
K
aukana ovat ne ajat, kun mentiin täysi-ikäisyyden ylityttyä naimisiin, hankittiin useampi lapsi ja asuttiin jopa kolmen polven voimin saman katon alla. Rakenteiden muutos on ollut suhteellisen hidasta, mutta silti jotkut ovat tipahtaneet kyydistä. Erilaisia tapoja elää ja asua muodostuu koko ajan uusia. Mikään variaatio ole toistaan huonompi, vaikka yleinen asenne ja yhteiskunnan tuki vaihteleekin mallien välillä suuresti. Olisi jo aika huomioida ihan käytännön tasolla yksin asuvat ihmiset. Yhden ihmisen talous ei välttämättä halua ostaa supersäästöpakkausta vessapaperia vain, koska pienemmässä pakkauksessa ostettaessa hinta on päätä huimaava. Järkytyin kun keskustelin sinkkuystäväni kanssa asumis- ja elinkuluista. Huomasin, että minulla menee kuukaudessa melkein puolet vähemmän rahaa välttämättömyyksiin kuten ruokaan ja asumiseen. Yksiön ja pienen kaksion vuokrahinta on melkein sama. Ruokaa myydään kyllä pienissä pakkauksissa, mutta yleensä tuotteen kappalehinta moninkertaistuu pakkauskoon pienetessä. Tuntuu, että sinkut maksavat jonkinlaista sinkkuveroa elämisestään. Vielä käytäntöäkin tärkeämpää olisi asenteiden muutos. Monen mielestä parisuhde, omistusasunto ja lapset ovat automaattinen ovi laadukkaaseen elämään. Turhan moni ajattelee yhä, että kolmekymppistä sinkkua saa sääliä ja tällaisille tapauksille on ihan ok kertoa, että vielä sinäkin ”sen jonkun” löydät ja pääset elämään. Mitäpä jos ei halua löytää nimenomaan sitä kunhan-nyt-joku-vaan-löytyis-suhdetta. Itselläni on jonkin verran kokemusta erilaisista parisuhteista. Kokemuksella voin sanoa, että parempi yksin kuin näivettyneessä suhteessa. Ihan kivan ei tarvitse riittää. Mukavan elämän rakentamiseen on yhteiskunnan mielestä olemassa yksi malli. Jotta tästä mallista voi poiketa talouden kaatumatta, tarvitaan kekseliäisyyttä. Sinkuillakaan ainoan vaihtoehdon ei tarvitse olla kallis ja pieni yksiö. Niille sinkuille, jotka haluavat jakaa arkensa jonkun kanssa, ja säästää samalla asumiskustannuksissa, sopii ratkaisuksi kimppakämppä. Kaksi sinkkuystävääni, kutsutaan heitä Eevaksi ja Maijaksi, ovat ottaneet käyttöön tämän edullisemman ja ehkä mukavamman tavan
sinkkuilla. He ovat vuokranneet ison ja toimivan kimppakämpän keskustasta. Samalla rahalla, mitä he nyt maksavat, olisi saanut yksiön ilman omaa suihkua kaupungin laidalta. Heidän ei tarvitse ottaa ketään puolivillaista kumppania saadakseen elinkustannuksiinsa kohtuullisuutta ja arkeensa mukavuutta ja turvaa. Eevan ja Maijan mallia suosittelen lämpimästi opiskeluajan kimppakämppäiän ohittaneillekin. Eevan ja Maijan mallin huono puoli on ainoastaan se, että rima on nyt korkealla. Jotta saisi Eevan tai Maijan itselleen, pitää tarjota jotain muutakin kuin ihan kivaa. Tyttöjen elämä on laadukasta. Rohkenen väittää, että jopa laadukkaampaa kuin monen yhteiskunnan vaatimukset täyttäneen perheellisen. Yleisesti pitäisi myös hyväksyä, että kaikki eivät halua lapsia, eivätkä näin ollen ymmärrä lapsiperhearkea. Ei ole reilua, että joku tuo huutavan kolmevuotiaan maistamaan ensimmäistä kertaa kalaa romanttiseen ravintolaan parhaaseen treffiaikaan lauantai-iltana. Sitten, jos pariskunta mulkaisee perhettä pahasti kuunneltuaan puolituntia ”vähän pitää kaikkea maistaa” ja ”en tykkäääääää” -tyyppistä väittelyä, pariskuntaa yleisesti paheksutaan. Ja aina joku heittää ilmoille ”lapset on lapsia, niitä pitää ymmärtää” -lausahduksen. Ei pidä. Jos paikka on selkeästi aikuisille suunnattu, on ensinnäkin muita asiakkaita kohtaan epäkohteliasta tuoda sinne kirkuva paketti. Toiseksi olen aika varma, että nämä kirkuvat paketitkaan eivät niin hienon ravintolan päälle perusta. Yhtä lailla olisi epäreilua, jos rauhaa rakastava pariskunta menisi huvipuiston laitteeseen ja vaatisi täydellistä hiljaisuutta voidakseen nauttia kyydistä. Jokainen valitkoon tapansa elää ja eläköön sen mukaan. Tällainen avoimempi ja hyväksyvämpi ilmapiiri voisi vähentää hieman tätä avioeroamisen määrää. Jokaisen tulisi voida, ilman yhteiskunnan luomia henkisiä tai taloudellisia paineita, valita asumistapansa ja kumppaninsa rauhassa ja harkiten. Hätäiset päätökset tai yhteiskunnan paine eivät tietenkään yksistään selitä nykypäivän suuria avioeroprosentteja. Tämä kysymys on kuitenkin jo kokonaan uuden jutun juuri. Taidanpa jättää asian nyt sikseen ja lähteä juhlimaan ihanan ystäväpariskuntani sukupuolineutraalin suhteen siunausta!
23
Unelmien saavuttaminen ja itsensä toteuttaminen ei aina vaadi yltäkylläitä lähtökohtia. Puutteen voi kääntää vahvuudeksi. Jos haaveilee tulevaisuudesta musiikin parissa, mutta on kuuro, voi viittoa itsensä maailmankartalle. Teksti: Jussi Riihimäki Kuvat:Lehtikuva/ Vesa Moilanen ja Signmark Productions
T
ummaan verryttelyasuun sonnustautunut mies juoksee metsän reunustamaa hiekkatietä pitkin. Päässä on lippis. Lippa osoittaa tulosuuntaan. Se on juoksijan, Signmarkin eli Marko Vuoriheimon, 33, tavaramerkki. Eikä pieni treenaus ole pahitteeksi, koska alkuvuosi näyttää artistin kalenterissa todella kiireiseltä. Signmarkin kotisivuilla avautuvalla videolla hän vertaa uraansa musiikin parissa juuri maastossa juoksemiseen. Välillä matka taittuu keveästi, välillä pitää ponnistella ankarasti ja ”puskea läpi”. Yhden mäen laelle pääseminen ei tarkoita sitä, että työ olisi tehty. Huiput ovat pysäkkejä, joilla voi vetää hetken henkeä, mutta horisontissa näkyy lisää huippuja, uusia mäkiä, jotka nekin on saavutettava. Tuskin kenelläkään artistilla ja musiikintekijällä on helppoa, eikä ura synny itsestään, vaikka onnistuisikin saamaan massiivisen popkoneiston taakseen. Mutta kuurolla, joka tuntee tällaista luomisen tarvetta ja halua toteuttaa itseään esiintyvänä taiteilijana, haasteet ovat ihan toista luokkaa. Tässä vaiheessa on jo selvää, etteivät haaveet kaatuneet näihin haasteisiin ja muiden epäuskoon. Signmark on julkaissut jo kaksi levyä. Signmark-nimeä kantava debyytti ilmestyi vuonna 2006, ja toinen albumi Breaking The Rules jul-
24
kaistiin vuonna 2010 Warner Musicin kautta. Toisen levyn myötä Signmarkista tuli ensimmäinen kuuro, joka on tehnyt levytyssopimuksen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa.
Halu näyttää Joskus kannustuksen puute ja vähätellen naureskelevat ihmiset ympärillä saavat pitämään omista unelmistaan entistä tiukemmin kiinni. - Omien opettajien ja ystävien epäily oli yksi suurimmista syistä siihen, että olen tässä nyt. He eivät uskoneet minua, kun kerroin, että haluaisin oikeasti tehdä musiikkia ja tulla artistiksi, kertoo Signmark, joka alkoi yläasteiässä haaveilla rap-artistin urasta. - Urheilun ja näyttelemisen lisäksi aloin kääntää tunnettuja lauluja viittomakielelle ja vedin näitä cover-biisejä sitten eri tilaisuuksissa. Signmark muistaa, miten hämmästyneitä muut diskon tanssilattialla jammaavat ihmiset olivat, kun hän viittoi ystävilleen hittikappaleita. Se ei kuitenkaan saanut häntä vaikenemaan, ja miksipä olisikaan, kyllähän kuulevatkin ihmiset heiluttavat käsiään ja tekevät määrätyt, tutut liikkeet kun dj pyöräyttää levylautaselta Macarenan tai YMCA:n. Kuurokin ihminen tuntee basson jytkeen, joka parhaimmillaan pakottaa rintaa ja saa vaatteet värisemään. Rytmi tulee tutuksi. Hänen omat suosikkiartistit olivat pääosin
Lehtikuva/ Vesa Moilanen
25
26
27
Signmarkista tuli ensimmäinen kuuro, joka on tehnyt levytyssopimuksen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa.
Signmark Keikalla Kreikassa, Ateenassa.
90-luvulta ja hiphopin puolelta, sellaisia kuten Run-D.M.C. ja Coolio. Mainitseepa Signmark yhdeksi suosikikseen myös kotimaisen Raptorin. - Vähitellen sain kokemusta, itseluottamusta ja rytmitajua tämän ansiosta. Yliopistolla panin sitten hommat käyntiin, nyttemmin jo kasvatustieteiden maisteriksi valmistunut ja yrittäjänä toimiva Signmark muistelee. Eräissä juhlissa ystävä sattui kysymään, miksi hän vain kääntää muiden kappaleita viittomakielelle, eikä tee jotain omaa. Se oli Signmarkin mielestä hyvä pointti. Miksipä ei. Niinpä hän kasasi yhteen porukan kuuroja ja kuulevia ystäviään levyntekoprosessia varten. Yksin se ei olisi tietenkään onnistunut. Tarvittiin musiikki ja puhelaulu kuuleville, ja biiseistä videot viittomakielisille. Kieli debyyttialbumilla oli Our Life -kappaletta lukuun ottamatta suomi. Levyn sisältö oli old school -hiphopin tyylille uskollinen ja puuttui epäkohtiin. Lyriikat käsittelivät vahvoin omakohtaisin painotuksin kuurojen kohtaamia haasteita, ennakkoluuloja ja epäoikeudenmukaista kohtelua nyt ja menneisyydessä. Toisen levyn myötä kantaaottavuuden rinnalle otettiin kevyempiä, hauskanpitoon tähtääviä kappaleita. Kieli vaihtui kokonaan englanniksi ja ääneksi tuli yhdysvaltalaissyntyinen Brandon Bauer. Kappaleet viitottiin Amerikan viittomakielelellä (ASL). Ei nimittäin ole olemassa vain yhtä viittomakieltä, vaan merkit ja merkitykset vaihtelevat maittain. Koska räppäyskielenä oli englanti, oli ASL luontevin valinta, vaikka se teettikin paljon lisätyötä suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttäneelle Signmarkille. Näin oli myös mahdollista tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö sekä kuuroja että kuulevia.
28
Signmark ei halua myöskään pureskella kaikkea valmiiksi vaan jättää tilaa tulkinnoille. - Joskus on hyvä jättää kysymyksiä ja ajatuksia auki. Eikä aina tarvitse pitää niin tarkasti huolta siitä, että kaikki nyt varmasti ymmärtävät, mitä minä halusin sanoa. Välillä minulla on kantaaottavia sanoituksia, mutta välillä mennään myös baila-baila-asenteella ja rennolla reggaella, muotoilee Signmark.
Oma ainutlaatuinen yhteisö Toisinaan kuuroista ihmisistä käytetään virheellisesti nimitystä kuulovammainen. Tämä rassaa Signmarkia. Ja syystäkin, koska hän ei ole menettänyt kuuloaan minkään onnettomuuden takia. Jos kuuloaistin kautta kommunikoimaan tottunut ihminen kuuroutuu, se mutkistaa arjen asioita huomattavasti. Kuurona syntyneen maailma on erilainen. - Ainoa apuvälineeni arjessa on viittomakielinen tulkki, koska esimerkiksi pankkivirkailijat eivät osaa viittomakieltä. Aivan sama kuin kuka tahansa suomea puhuva menisi arabikieliseen maahan, niin tulkinhan siellä tarvitsee. Kuulon puute ei ole vaikeuttanut tai vammauttanut kommunikointiani, ja kannan ylpeästi Connexin 26 -geeniä, selittää Signmark. Tuo geeni on perinnöllistä kuuroutta aiheuttavista geeneistä yleisin. Signmarkin vanhemmat ovat siis molemmat kuuroja. Jos he olisivat saaneet poikansa kymmenen vuotta aiemmin, se olisi ollut laitonta. Suomessa oli nimittäin vuosina 1930-1968 voimassa laki, joka kielsi kahta kuuroa menemästä naimisiin keskenään. Tai jos naimisiin mentiin, nainen oli steriloitava.
Kappale suomalaista historiaa, josta ei voi olla ylpeä, mutta joka hyvin kuvaa niitä ahtaita asenteita ja ennakkoluuloja, joita erilaisuutta kohtaan on tunnettu. Ja tunnetaan vieläkin. - Olen huolissani, että historia toistaa itseään nuoremman sukupolven joukossa. On lapsia, joilla on sisäkorvaistute, ja joiden korvalääkärit ovat suositelleet olemaan opettelematta viittomakieltä. Toivon, että viittomakieli saa elää rauhassa ja luonnollisesti muiden kielten joukossa, ja että lääkäritkin näkisivät sen työvälineenä, eivätkä rasitteena, tuohtuu Signmark. Väkisinkin tulee mieleen kertomukset ajalta, jolloin vasenkätisyyttä on vieroksuttu niin, että lapset pakotettiin kirjoittamaan oikealla kädellä. Lopputulos oli usein se, ettei kirjoittamisesta tullut koskaan luontevaa. Nykyään tuollaista toimintaa pidettäisiin käsittämättömänä ja julmana. Pakkohan tämä on kuitenkin kysyä, vaikka vastauksen melkein arvaakin: Olisiko artisti itse valmis menemään sellaiseen leikkaukseen, jonka jälkeen olisi mahdollista kuulla? - Never! Minusta on hienoa ja mageeta olla erilainen. Enhän muuten olisi tässä. Come on, miksi minun pitäisi olla niin kuin kaikki muut?! - Meillä viittomakielisillä on oma mahtava maailma, jossa me olemme tavallaan kuin perhe. Maailmassa on noin 75 miljoonaa kuuroa plus sitten kaikki ne, jotka osaavat viittomakielen. On omat Olympialaiset ja MM-kisat. Tai entä itse, jos sinulla olisi leikkauksen avulla mahdollisuus kokeilla tätä, niin mitä tekisit? kääntää Signmark. Niinpä. Toisen nahkoihin meneminen ja toisen maailman täydellinen kokeminen ei voi olla suvaitsevaisuuden ja ym-
märryksen edellytys. Siihen on pystyttyvä muutenkin. Ja se voi alkaa pienistä teoista. Signmarkin musiikkiuran siemen kylvettiin jo lapsuudenkodissa, jonne jouluna tulivat myös kuulevat isovanhemmat. Jotta kaikilla oli mahdollisuus laulaa, Signmark käänsi tutut joululaulut viittomakielelle.
Maailmalla Signmark ei jäänyt pelkäksi kuuroksi kuriositeetiksi, joka meni ja teki jotain erikoista, ja katosi sitten. Ei, vaikka jotkut pysyivät epäilevinä ensiesiintymisten jälkeen. Monet hyvät asiat kehittyvät pienin askelin, niiden avulla luodaan pohja. Ekojen keikkojen kourallisesta yleisöä päästiin vuonna 2008 siihen, että Signmarkin kappale Speakerbox, jolla vieraili myös Osmo Ikonen, äänestettiin Euroviisukarsinnoissa toiseksi. Valtion kulttuuripalkinto ja Vuoden kieliteko -palkinto ovat kasvattaneet Signmark-ilmiötä siinä määrin, että hänet on noteerattu ympäri maailmaa. Ja maailmalla hän on viime vuodet kiertänytkin. Energinen yhdenvertaisuuden puolesta taisteleminen kiinnitti myös ministeri Alexander Stubbin huomion. - Hän sanoi minulle ensimmäisellä tapaamisella, että meillä on aivan samanlainen arvomaailma ja jos me vielä onnistumme yhdistämään voimavaramme, niin lopputulos tulee olemaan huikea, muistelee Signmark yhteistyötä, joka sai alkunsa vuonna 2010. Viime vuonna Signmark ja Stubb vierailivat muun muassa Japanissa ja Etiopiassa. Kaksikko on nähty yhdessä myös eri
29
”Toivon, että viittomakieli saa elää rauhassa ja luonnollisesti muiden kielten joukossa, ja että lääkäritkin näkisivät sen työvälineenä, eivätkä rasitteena.” Nuppu Stenros
Silent Shout -tapaaminen New Yorkissa.
huippukokouksissa maailmalla. Signmark toimii ulkoministeriön erityisavustajana vammaisia koskevissa asioissa ja viime vuoden lopulla Stubb ehdotti häntä konsulttiavuksi Pohjoismaiden ministerineuvostolle. - Virkamiesten ja ministerien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä vähemmistön edustajien kanssa, ja vähemmistöjen tulisi näkyä enemmän myös mediassa. Silloin voidaan puhua todellisesta tasa-arvoisuudesta ja saavutettavuudesta. Silloin voidaan tehokkaammin myös vaikuttaa ja muuttaa asioita, pohtii Signmark. Ja kyllä maailmalla riittäisi parannettavaa, esimerkiksi Tanskassa ei viittomakielisten oikeuksia ole lailla turvattu. Päivänpolitiikkaa Signmark ei juuri ehdi seuraamaan,hänen mielenkiintonsa on muualla. Edes presidentinvaaleja hän ei jännitä. - Kuka tahansa tulee presidentiksi, niin uskon, että tämä kaveri on valmis tekemään kaikkensa, että Suomi pysyy näkyvästi maailmankartalla. Mutta itse seuraan enemmän YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen tilannetta ja sitä, milloin Suomi ratifioisi sen. Pitäisi vähän patistella noita ministereitä panemaan lakihommat kuntoon, hymyilee Signmark. Hänen mukaansa ihmisillä on edelleen asenneongelmia ja ennakkoluuloja, jotka näkyvät kouluissa ja työpaikoilla. Kuurot ovat eriarvoisessa asemassa. Hyvänä käytännön esimerkkinä Signmark mainitsee julkisen liikenteen ja rautatieaseman: jos raide tai lähtöaika viime hetkellä muuttuu ja siitä annetaan kuulutus, mistä kuuro saa sen tietää?. Entä ihan puoluepolitiikkaa mukaan lähteminen? Siinähän voisi vaikuttaa tehokkaasti. - Minä vaikutan politiikkaan musiikkini avulla, se on minulle rakkain ja tärkein työväline. Ja kokemukseni mukaan se
30
on myös erittäin tehokas. Toiseksi tärkein työvälinen on oma tarinani, jonka avulla voin inspiroida ihmisiä ja saada heidät uskomaan omaan unelmaan.
Hiljainen huuto näkyy Onko mahdollista, ettei joku ihminen lainkaan jännitä esiintymisiä tai uusia tilanteita? Signmarkista tulee vahvasti sellainen mielikuva, että näin on. Niin kuin onkin. - Menen tilanteisiin pää edellä todellakin! Tai pikemminkin koko kropalla, sellainen minä olen. Haluan kokeilla kaikkea ja tutustua kaikkiin. Uuden kulttuurin ja elämyksen kokeminen on yksi hienoimpia asioita maailmassa. Mihin sitä elämäänsä säästelisi? Jos kysymyksen esittää maailmalla yhdenvertaisuuden puolesta kampanjoiva ja itsensä likoon laittava ihminen, se lienee retorinen. Eikä Signmark ole yksin. - Mielenkiinto viittomakielisiä kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti. On artisteja, poliitikkoja ja urheilijoita, jotka näkyvät mediassa. Suunta on oikea ja yhteiskunta sekä ihmiset muuttuvat avoimemmiksi. Myös viittomakielen opiskelun kysyntä on kasvanut rajusti, iloitsee Signmark. Alkuvuosi menee Afrikassa ja Yhdysvaltojen molemmilla rannikoilla. On kuulemma pari projektia, joista ei vielä voi puhua. Mutta sitten on isoksi, kirjaimellisesti maailmanlaajuiseksi, kasvanut ilmiö nimeltä Silent Shout. Kyse on ainutlaatuisesta ja julkisesta tapahtumasta. Ideana on, että Signmark opastaa paikalla olevat ihmiset, sekä kuurot että kuulevat, viittomaan Against the Wall -kappaleensa kertosäkeen.Tarkoitus on pitää yhdessä hauskaa, rikkoa rajoja eri kulttuurien välillä ja valaa uskoa itseen sekä näyttää se, ettei viittomakieli ole niin vaikeaa oppia.
- Kyseinen konsepti alkaa olla aika kysyttyä kamaa maailmalla, joten odotan ihan innolla tätä vuotta. Kiertuetta varten riittää tekemistä. Kun Signmarkilta kysyy, kenen artistin kanssa hän haluaisi tehdä yhteistyötä, vastaus on U2:n Bono. Pitkän linjan ihmisoikeusaktivistin kanssa saman lavan tai studion jakaminen olisi varmasti melkoinen kokemus. Eikä sitä ole niin mahdotonta kuvitella, että viiden vuoden sisällä törmäisi lehdessä kuvaan, jossa Signmark hymyilisi tuttua ehtymätöntä hymyään lippis väärinpäin ja valtavan kokoiset kärpäsaurinkolasit kasvoillaan. Hymyllä on tärkeä merkitys, varsinkin kuin muistaa, ettei alku ollut helppo. Negatiiviset puheet ja selkäänpuukottamiset olivat todellisia. Ne löytyvät biisien lyriikoissa. Mutta kun on unelma, luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Se on tärkeää myös faneille. - Olen saanut paljon positiivista palautetta kuuntelijoilta ja faneilta, ja he ovat kannustaneet minua menemään syvemmälle oman tarinani kanssa. Siitä kaikille heille iso kiitos! Ikävät asiat jätän omaan arvoonsa ja kävelen pois, sellainen kaveri minä olen. Elämme vain kerran, joten nautitaan siitä. Ei mennä kulmakarvat rutussa hautaan!
Lukemiseksi:
• Stenros, Nuppu (2008): Signmark. Otava.
Surffailuun: • www.mysilentshout.com • www.signmark.biz • Youtubesta löytyy myös lukuisia musiikkivideoita, keikkapätkiä ja Silent Shout -kohtaamisia.
31
Suuri osa siitä, mitä katsotaan kuuluvan hyviin käytöstapoihin, on vähintäänkin kyseenalaista, motiiveiltaan epäilyttävää ja moraalisesti arveluttavaa. Hyvien tapojen väitetty rapautuminen on eräs yhteiskunnallisen keskustelun kestoteemoista. Mistä hyvissä tavoissa ja etiketissä on kyse? Päällisin puolin katsottuna hyvissä tavoissa on kyse käyttäytymissäännöistä, joiden sisältöä kukin sukupolvi muokkaa omalla tavallaan, usein edellisten sukupolvien närkästykseksi. Tarkemmin katsottuna sieltä löytyy kuitenkin paljon sellaista, mikä haluaa pysyä piilossa. Kulttuurisessa yhteiskuntaruumiissa on kuoliossa oleva raaja, ja se täytyisi leikata irti. Teksti: Petri Ristimäki Kuvitus: Hanna Välitalo
32
Tapakouluttajat, ja tapakasvatus nykyisessä muodossaan, tulisi jättää historiaan yhdeksi sen monista huvittavista alaluvuista.
P
elkistä hyvistä tavoista puhuminen on kovin epämääräistä, joten on hyvä tarkentaa ja jaotella hieman. Teen niiden sisällä karkean jaon etikettiin ja moraalisiin hyviin tapoihin sen mukaan, millä ne perustelevat oikeutuksensa. Tarkennuksena sanottakoon, että moraalilla en tarkoita tässä yhteydessä kristillistä tai uskonnollista synnin vastapainoa. Etiketti on näistä kahdesta luonteeltaan pakottavampaa. Sen mukaan sinun pitää toimia tietyllä tavalla. On vain yksi oikea tapa toimia kussakin tilanteessa, ja se siirretään uudelle kansalaiselle ylhäältä päin käskyttämällä joko suoraan tai opetukseksi verhottuna. Etiketissä ei anneta tilaa omalle harkinnalle. Sinun pitää esimerkiksi puhutella huomattavasti itseäsi vanhempia ihmisiä kunnioittavasti teitittelemällä ja arvokkaassa juhlassa sinun pitää pukeutua niin sanotulla tilanteen vaatimalla tavalla. Joskus kuulee sanottavan, että etiketti voi syntyä eettisistä normeista ja se voi syntyä kulttuurin luomana ja vaalimana. Tässä lausumassa on kaikki mahdollinen pielessä. Etiketti ei koskaan synny eettisistä tai moraalisista lähtökohdista. Toisaalta etiketti on aina kulttuuriin sidonnaista ja sen luomaa. Ollakseen eettistä, sen luomien käyttäytymistapojen tulisi lisätä oleellisesti ihmisten hyvinvointia. Sen sijaan etiketti kahlitsee ihmistä ja estää henkistä kasvua, koska se vie yksilöltä vastuuta käyttäytymisestään. Se pyrkii suitsimaan spontaania elämää, koska yhteiskunnallisen eliitin mielestä on aina vaarallista, jos kansa ajattelee itse. Etiketti on hyvien tapojen pimeä puoli. Siihen on sisäänrakennettu entisen maailman herra-orja-suhde, koska sen toimintasuunta kulkee poikkeuksetta sosiaalisessa hierarkiassa alhaalta ylöspäin. Orjan tulee käytöksellään huomioida herra ja varmistaa, ettei vain pahoita hänen mieltään. Muutama vuosi sitten eräässä ajankohtaisohjelmassa kerrottiin kuinka yritystilojen siivoajille painotettiin koulutuksen yhteydessä, että he eivät saa pilata toimistotilojen ilmaa päästämällä suolistokaasuja. Onkohan myös kauppakorkeassa luentoja, joissa opetetaan, ettei ole hyvä piereskellä sihteerin ohi kulkiessa? Tuskin. Kaikesta tasavertaisuuspuheesta huolimatta yhteiskuntamme rakentuu eriarvoisuuden suhteisiin niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Etiketti vahvistaa tätä eriarvoisuuden rakennetta, koska se määrää, miten heikon tulee käyttäytyä vahvemman edessä. Vahvempi sen sijaan voi aina tehdä poikkeuksia, ja se hyväksytään hiljaisesti. Esimerkkejä yllä kuvatusta ovat esimerkiksi opettajan ja oppilaan suhde, työnantajan ja työntekijän suhde sekä vaikkapa nuoren ja vanhan ihmisen suhde. Otamme tarkasteluun viimeisen näistä. Jos ohitamme sen, että niin meille on aina opetettu, miksi nuoren ihmisen pitäisi nöyrtyä vanhemman ihmisen edes-
sä? Mikä voi tehdä toisesta ihmisestä niin erikoislaatuisen, että häntä pitäisi kumartaa tai teititellä? Ja nyt en kelpuuta vastaukseksi, että kunnioituksesta, sillä tokihan kunnioitus täytyy ensin ansaita. Minkä arvoista on ”kunnioitus” ilman, että se on henkilökohtaisessa suhteessa, toisin sanoen teoilla ja sanoilla ansaittu? Jos vanhempi ihminen loukkaantuu siitä, että häntä sinutellaan tai puhutellaan muuten tuttavallisesti, niin kertooko se enemmän nuoresta vai vanhasta? Psykologisesti uskottavin selitys on, että turhamaisuutta on nyt loukattu. Uskon, että suuri osa ylhäältä alaspäin asetetuista etikettivaatimuksista saa polttoaineensa juuri turhamaisuudesta ja tärkeilystä. Ääneen sanottuna oikeutus on tietysti jotain muuta. Teitittely perustellaan sillä, että on hyvien tapojen mukaista teititellä. Miksi? Koska se kuuluu etikettiin ja hyvään käytökseen, ja olemme päättäneet, että se on niin. Oikeutus on kehämäinen. Etiketin tarpeellisuus perustellaan sillä itsellään.
Koulu ja kohteliaisuus Etiketin syöttäminen tuleville yhteiskunnan jäsenille alkaa jo esikoulussa. Lapsille kerrotaan, että on kohteliasta sanoa kiitos ja anteeksi. Ongelma tässä on se, että tuo tarve perustellaan nimenomaan kohteliaisuudella. Siinä on jotain syvällisellä tavalla pikkumaista, että nämä kaksi ihmisten kanssakäymisen tärkeimmistä sanoista arkipäiväistetään tilanteisiin, joissa esimerkiksi todellista kiitollisuutta ei ole tarpeen ilmaista. Eikö olekin erikoista, että pitäisi kiittää siitä, että toinen ihminen tekee työnsä? Kiitos, että saan maksaa nämä kaupasta ottamani tavarat sinulle, joka saat palkkaa siitä, että otat rahani vastaan. Oleellistahan ei ole mitä sanotaan, vaan miksi sanotaan. Koulun tapakasvatusta kritisoidaan usein liian lepsuksi. Aina väitetään, että juuri nykyajan nuoriso on poikkeuksellisen huonosti käyttäytyvää. Koulun turvallisuus ja oppimisrauha ovat asia erikseen. Niihin keskittyessään kuri ja etiketti löytävätkin oikeutusta. Fyysistä tai henkistä väkivaltaa ei tule koskaan hyväksyä. Suuri osa nuorison käyttäytymistä koskevasta kritiikistä on kuitenkin lähtöisin vanhempien ihmisten turhamaisuudesta sekä toisaalta autoritaarisuudesta. Vanhemmiksi ihmisiksi sisällytän tässä yhteydessä laajasti nuoren vanhemmat, opettajat, viranomaiset ja muut aikuiset ihmiset, jotka nuoren kohtaavat. Kyseinen kritiikki kohdistuu täysin satunnaisella tavalla sellaiseen käytökseen, joka on eettiseltä kannalta yhdentekevää. Paljon normaalia itsenäisen ja terveellä tavalla ylpeän nuoren ihmisen käytöstä leimataan huonoksi, koska aikuisten suhtautuminen siihen on vinoutunutta. Meitä yritetään jatkuvasti opettaa hyväksymään saman koodin alle ääripäät, väkivalta ja kohteliaisuus, sekä tietysti kaikki siltä väliltä. Joskus näyttää jopa siltä, että epäkohteliaisuus on suurempi synti kuin väkivalta. Tappelunujakan yhteydessä saatetaan sanoa, että no pojat ovat poi-
33
Etiketti on ihmistä nöyryyttävä ja alistava aristokratian jäänne, joka halutaan naamioida kohteliaisuudeksi ja hyväksi käytökseksi.
kia. Kiusaamista selitetään, että lapset nyt ovat julmia. Teitittelyn unohtuessa vanhempi ihminen sen sijaan kokee sydämen ytimeen ulottuvaa loukkaantuneisuutta. Autoritaarisuudella tarkoitan sellaista luonnetyyppiä, johon kuuluu muun muassa tarve sovinnaisuuteen, halu alistua auktoriteeteille ja vihamielinen suhtautuminen kaikenlaiseen vapaaseen ja erilaiseen. Se on siis yksilöpsykologinen oireyhtymä, mutta myös yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ilmiö. Sitä välitetään uusille kansalaisille päiväkodista lähtien aina hautaan saakka. Ihminen ei ole edes kuoleman jälkeen vapaa. Hautajaisseremoniat ovat tiukkaan kaavaan ahdettuja. Hauta täytyy pitää soveliaasti kunnossa, rikkaruohot nyhtää ja kukat istuttaa. Muutoin vertaisten ja auktoriteettien paine alkaa kasvaa. Autoritaarisuuden vihamielisyydestä ja katkeruudesta kumpuaa vapaan kasvatuksen ja tiukoista säännöistä vapaan elämisen arvostelu ja kurin ihannointi. Meidän täytyy myös kyseenalaistaa, miten opettajakunta asennoituu kasvatuksellisiin velvollisuuksiinsa. Miten paljon jäykässä tapakasvatuksessa on takana puhdasta velttoutta? On helpointa siirtää käyttäytymiskoodi sellaisenaan eteenpäin. Entä kuinka moni niin kutsuttu vaikea oppilas on todellisuudessa nuori, jolla on vain poikkeuksellisen terve tarve kyseenalaistaa?
Kuka kryptasta huutelee? Osa käyttäytymissäännöistä menee pikkutarkkuudessaan ja arkielämästä irtautuneisuudessaan naurattavan puolelle. Kuinka kukaan voi kuolemanvakavana miettiä vaikkapa sitä, mitä ruokailuvälinettä pitäisi seuraavaksi käyttää tai kummalla jalalla pitäisi lähteä humpan pyörteisiin? Itseironia olisi tarpeellista lääkettä tällaiseen vaivaan. Näissäkin pyrkimyksissä, olivatpa ne kuinka harmittoman oloisia tahansa, on mukana sairaalloinen tarve hallita ja määrittää toisten ihmisten arkea. Lisänä on mielestäni myös roima annos kaipuuta jonnekin muualle, johonkin myyttiseen aikaan, jolloin asiat olivat hyvin ja ihmiset vielä osasivat kumartaa. Oppilaat istuivat sotilaallisesti selkä suorassa, ja opettaja polki harmoniaan laulaen epävireistä veisua. Tapakouluttajat, ja tapakasvatus nykyisessä muodossaan, tulisi jättää historiaan yhdeksi sen monista huvittavista alaluvuista. Tapakouluttaja, etenkin maksullinen sellainen, onkin varsin erikoinen tapaus. He ovat kuin vampyyreitä, jotka kryptastaan käsin imevät yhteiskunnallista ja yksilöllistä elinvoimaa, sitä spontaania ihmisenä olemista, joka meissä on parasta. Elinvoimaa ei kuitenkaan imetä täysin kuiviin. Eliitti haluaa alamaisensa
34
väsyneinä, mutta kuitenkin omiin tarpeisiinsa riittävän hyvinvoivina ja toimintakykyisinä, että yhteiskunnan ja talouden pyörät pyörisivät. Tapakasvatus uskottelee nurinkurisesti, että hyväksi ihmiseksi kasvetaan sääntöjen ja ahdistavien muottien kautta, joissa yksilön omalle harkinnalle ei jätetä tilaa.
Jotain täytyisi saada tilalle Lukijalle on toivottavasti tullut selväksi, että en toivo tapakasvatuksen poistamista siten, että jäljelle jäisi kaaos ja epätietoisuus. Etiketit sen sijaan pitäisi haudata syvälle. Haluan tilalle etiikan ja käytännönläheisen moraalin opettamista. Olisi varmaan parempi puhua opettamisen sijaan keskustelusta. Tällaisessa mallissa koulussa käytäisiin keskusteluja siitä, miten toinen ihminen tulisi kohdata moraalisesti. Se vaatisi paljon työtä ja vaivannäköä niin oppilailta kuin opettajiltakin, mutta lopputulona olisi itsenäinen ja vahva ihminen, joka ottaa toisen oikeasti huomioon. Ulospäin näkyvä käytös ei kovin paljon muuttuisi, ainakaan siltä osin, mikä todella on tärkeää. Aikuisilta sopisi myös odottaa enemmän paksunahkaisuutta sellaista käytöstä kohtaan, joka yleisesti nähdään töykeänä. Itserakkaudesta ja turhamaisuudesta luopuminen on kuitenkin meille niin kovin vaikeaa. Eettisestä perustasta lähtevä käyttäytyminen halutaan varmasti nähdä ääriyksilöllisenä verrattuna yhteisölliseen. Asia on kuitenkin päinvastoin. Mikä olisikaan yhteisöllisempää kuin että toisen ihmisen kohtaaminen koetaan ennen kaikkea moraalisena tapahtumana? Toisaalta, mitä yhteisöllisyyttä on siinä, että sinun pitäisi ruokkia turhamaisuuttani teitittelemällä minua tai avaamalla minulle oven, jos pystyn sen itsekin avaamaan? Tapakasvatus tulisi kääntää täysin päälaelleen, jolloin siinä keskityttäisiin ensisijaisesti kysymykseen miksi eikä miten. Etiketti on ihmistä nöyryyttävä ja alistava aristokratian jäänne, joka halutaan naamioida kohteliaisuudeksi ja hyväksi käytökseksi. Toinen sitä synnyttävä, ja hengissä pitävä, voima on turhamaisuus. Ehkä toisen ihmisen orjuuttaminen on joillekin kohteliaisuutta tai huomioon ottamista? Eikö kuitenkin olisi jo aika siirtää nämä asenteet historiaan ja ottaa jälleen uusi askel kohti ihmiskunnan aikuisikää?
Kirjoittaja Petri Ristimäki on 38-vuotias kulttuurikriitikko ja tuleva filosofi Vaasasta. Kotona komentoa pitävät vaimo ja ekaluokkalainen tytär. Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: peristim@gmail.com ihmisenkynasta.blogspot.com
Alaikäiseltä tupakan takavarikoiminen sai odotetun lakipäätöksen Lastenkotiin sijoitetulta huostaan otetulta 16-vuotiaalta nuorelta savukeaskin haltuun ottaminen johti hallintooikeuteen asti, jossa tapahtunut todettiin lainmukaiseksi. Turun hallinto-oikeus katsoi joulukuussa 2011, että koska alaikäisellä ei lain mukaan voi olla hallussaan tupakkatuotteita, savukerasia voitiin ottaa laitoksen haltuun. Ratkaistavana oli kysymys, onko lastensuojelulaitokseen sijoitetulta nuorelta voitu ottaa haltuun tupakkaaski. Tupakkalain 11 §:n mukaan, sellaisena kuin se on 1.10.2010 voimaan tullessa laissa, tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiaalta. Tässä on merkittävä edistysaskel ja rohkea kannanotto suomalaiselta oikeuslaitokselta sen puolesta, että alle 18-vuotias ei saa polttaa tupakkaa. Tähän asti vallalla ollutta ajatusta, että myynti on kielletty alle 18-vuotiaalle, mutta alaikäisen polttaminen ei, ei voi enää näin kiertää. Lähde: Edilex
Äidiksi tulossa -video herättää ajatuksia päihteiden käytöstä Suomessa syntyy vuosittain noin 600 äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioitunutta vauvaa. Kaikista päihteistä alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita. Ensi- ja turvakotien liitto on teettänyt yhdessä Kehitysvammaliiton, A-klinikkasäätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa Äidiksi tulossa -videon, jonka tavoitteena on herättää odottavat äidit ajattelemaan omaa päihteiden käyttöä. Neuvoloiden terveydenhoitajia on koulutettu keskustelemaan raskaana olevien kanssa päihteiden käytöstä ja havaitsemaan mahdollisia ongelmia. – Raskausaikana äitien halu päästä eroon päihteistä on usein suurimmillaan, ja tätä motivaatiota täytyy tukea. Hoitoa ja tukea on niitä tarvitsevalle tarjolla, eikä koskaan ole liian myöhäistä pyytää apua, sanoo kehittämispäällikkö Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät kuutta odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja seitsemää avopalveluyksikköä. Ensikodeissa on yhteensä 36 perhepaikkaa. Kuntoutuksessa on vuosittain yli 220 perhettä.
Kehitysvammaliitolta lyhytelokuva Alkoholin synnyttämät Ria Karhilan ohjaamassa elokuvassa kuvataan raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamien lasten ja heitä hoitavien perheiden elämää. Odottavan äidin alkoholinkäyttö voi aiheuttaa syntyvälle lapselle pysyvät vauriot. Vakavasti vaurioituneet lapset päätyvät usein sijaisperheeseen asumaan. Näyttelijä Sari Siikanderin alkuperäisideaan perustuvan käsikirjoituksen tekemiseen ovat osallistuneet myös sijaisperheet itse. Siikander antoi sijaisperheille esiintymiskoulutusta vertaistukiryhmissä. Prosessin aikana perheiden elämästä syntyi tarinoita, jotka toimivat elokuvan pohjana. ”Raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä puhuttaessa lasten ja perheiden näkökulma usein unohtuu”, toteaa Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämisjohtaja Heikki Seppälä. ”Kauhistelun sijaan tulisi kiinnittää huomiota siihen, minkälaista tukea nämä lapset elämäänsä tarvitsevat.” Usein kuvitellaan, että lapsella joko on FAS (fetal alcohol syndrome) tai sitten hän on terve. Tosiasiassa juominen raskauden aikana voi aiheuttaa monenlaisia oireita, jotka lievimmillään näkyvät vasta kouluiässä erilaisina oppimisen ja tarkkaavuuden häiriöinä. Vaurioiden kirjoa kutsutaan nykyään termillä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). Vakavimmillaan juominen raskauden aikana voi aiheuttaa syntyvälle lapselle kehitysvamman tai elinvaurioita, kuten sydänvian tai näkövamman. Vauriot eivät kuitenkaan välttämättä näy päällepäin. Monesti alkoholin vaurioittamat lapset ovat lapsena levottomia ja impulsiivisia. Aistiyliherkkyys on myös tavallista. Lasta hoitavat perheet tarvitsisivatkin nykyistä enemmän tukea lasten hoitoon ja kuntouttamisen järjestämiseen. Perheet ovat hyötyneet myös vertaistuesta. Kehitysvammaliitto on tehnyt pitkään työtä raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamien lasten tuen kehittämiseksi. Lyhytelokuvan kesto on 18 min 31 s. Lyhytelokuvaa voi tilata Kehitysvammaliiton verkkokaupasta (www.opike.fi) hintaan 20 e. Dvd on saatavilla myös pakettina Alkoholin vaurioittamat -kirjan kanssa (www.opike.fi) hintaan 42 e. www.epressi.fi
Katso Äidiksi tulossa -video Vernerissä (www.verneri.net)
35
Perhesurmien ehkäisyssä avainasemassa ovat aikuisten palvelut Jos vanhemmat eivät osaa hakea apua tai tukea itselleen, on viranomaisten vastuulla tarjota ja jopa tyrkyttää vanhemmille palveluja, jotka keventävät arjesta selviytymistä. Aikuisten palveluissa työskentelevien asiantuntijoiden vastuulla on myös aina selvittää perheen lasten tilanne. Viimeisen vuoden aikana Suomessa on tehty kuusi perhesurmaa. Määrä on aivan liian suuri. Yksittäisen perhesurman taustalla arvioidaan lähes poikkeuksetta olevan syvä masennus, jonka hyvä hoito olisi asiantuntijoiden mukaan mahdollisesti voinut estää tapahtumat. - Meidän on pystyttävä vahvistamaan vanhempien selviämistä vanhemmuudesta joko olemassa olevien tai vanhemmuuden aikana syntyvien ongelmien taakasta huolimatta, korostaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen. Suomessa ei ole helppoa tuoda esiin avun tai tuen tarvetta. Omillaan pärjäämisen kulttuuri istuu meissä kaikissa vahvana. Kulttuurimme ihannoi edelleen joiltain osin lasten varhaista itsenäistymistä ja yksin selviytymistä. Maailma muuttuu, mutta tapojen muutokset eivät tapahdu samassa tahdissa. - Aiemmin kulttuuriimme kuulunut luonteva yhteisöllisyys ja verkostoilta saatava tuki saattaa puuttua perhettä perustavilta vanhemmilta lähes kokonaan, muistuttaa Heinonen. Entistä tärkeämpää on vahvistaa esimerkiksi neuvoloiden mahdollisuuksia kohdata perheitä riittävän usein ja kiireettömästi. Myös erilaiset pienten lasten perheille suunnatut avoimet palvelut, kuten leikkipuistot ovat merkittävässä roolissa järjestäessään vanhemmille mahdollisuuksia luoda uuden perhetilanteen mukaisia sosiaaliverkostoja sekä tarvittavia asiantuntijakontakteja. Lasten tilanne on aina selvitettävä Vanhempien voimavaroja vievät usein huoli taloudellisesta selviytymisestä, työttömyys, erilaiset sairaudet tai esimerkiksi ajautuminen päihde- tai muihin riippuvuussuhteisiin. On tärkeää huolehtia, että kaikki aikuisia työssään kohtaavat kantavat vastuun heidän hyvinvoinnistaan. - Panostamalla riittävästi aikuisten palveluihin ja vanhemmuutta varhaisvaiheessa tukeviin palveluihin sekä erityisesti masennusta ehkäiseviin palveluihin, on mahdollista vaikuttaa positiivisesti niihin ratkaisuihin, joita perheet vaikeissa tilanteissa tekevät, Heinonen korostaa. Aikuisten palveluissa työskentelevien asiantuntijoiden vastuulla on myös aina selvittää perheen lasten tilanne ja se, miten aikuisen hoitosuhde vaikuttaa lapsen arkeen. Mikäli lasten selviytymisestä on vähäisintäkään huolta, on aina oltava yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin. Kaikkea ei kuitenkaan voi aina ennakoida. Osa perhesurmista tulee täytenä yllätyksenä myös perheen läheisille. Kuusi surmaa vuoden aikana lähentelee kuitenkin jo kansallisen tragedian mittasuhteita. - Surmia ja niihin johtaneita syitä selvittämään on asetettava tutkijalautakunta, ehdottaa Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro. - Surmiin on vaikea enää suhtautua yksittäistapauksina. Turvaverkkomme vuotaa jostain kohdin, koska emme pysty puuttumaan näihin tilainteisiin tarpeeksi ajoissa. Lähde/ Lisätietoja: Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen Puh. 044 329 0029 hanna-mari.savolainen@lskl.fi www.lskl.fi
36
Leht ikuva Kimmo Mä
ntyl ä
Perhesurmat: Kriiseihin pitää saada ajoissa apua Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mielestä perhesurmat osoittavat palvelujärjestelmämme heikon pisteen. - Meillä on paljon erinomaista ammattitaitoa ja osaamista, mutta kaikki avun tarpeessa olevat eivät kuitenkaan saa tarvitsemaansa apua. Nyt tarvitaan tarkat selvitykset siitä, miten vaikeassa tilanteessa olevien perheiden hätä voidaan tunnistaa riittävän ajoissa ja tarjota heille heidän tarvitsema apu. Ruohonen muistuttaa, että jokaisen elämässä on lukemattomia kriisejä. Erosta, läheisen kuolemasta tai työpaikan menettämisestä voi kuitenkin selviytyä. - Joskus kriisit ratkeavat ajan myötä, mutta on myös kriisejä, joista selviytyäkseen tarvitsee muiden ihmisten ja ammattilaisten tukea. Joillekin avun pyytäminen ja hakeminen on kuitenkin edelleen liian vaikeaa, eikä tieto tarjolla olevista palveluista ole kaikkien saatavilla. Suurimmassa osassa viimeaikaisia perhesurmia surmien tekijänä on ollut isä. Ruohosen mielestä palvelujärjestelmäämme on tarkasteltava rehellisesti myös siltä kannalta, ovatko palvelut sellaisia, että vaikeuksissa ja kriiseissä oleva mies voi hakeutua avun piiriin. - Saattaahan olla, että auttamispalvelut on rakennettu liikaa naisia varten. Palvelujärjestelmiä olisi syytä tuunata myös miesnäkökulmasta ja ennen kaikkea perhenäkökulmasta. Tällöin tarvitaan usein moniammatillista osaamista. Suomen Mielenterveysseura tarjoaa matalan kynnyksen apua vaikeuksista ja kriiseistä selviytymisen tueksi. Tukea saa Valtakunnallisesta kriisipuhelimesta, alueellisista kriisikeskuksista, Tukinet- verkkokriisikeskuksesta, kuntoutus- ja vertaistukiryhmistä, Rikosuhripäivystyksestä ja vapaaehtoisilta koulutetuilta tukihenkilöiltä. Tutustu Mielenterveysseuran tarjoamaan tukeen: http://www. mielenterveysseura.fi/tukea_ja_apua Lisätietoja: Suomen Mielenterveysseura, toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, 050 5677 526, marita.ruohonen@mielenterveysseura.fi Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. www.mielenterveysseura.fi , www.facebook.com/mielenterveys , www. twitter.com/mielenterveys
37
Sydänmaanlakka uudesta Kakolasta: Tyttöjen syrjäytymiskokemukset erilaiset Tammikuussa YLEllä alkanut Tyttö-Kakola ottaa ensi kertaa pohdintaan tyttöjen aseman väkivallan ja rikollisuuden kentässä, kertoo Kakolan ohjausryhmään osallistunut HelsinkiMission Nuorten kriisityön johtaja Olavi Sydänmaanlakka. - Tyttöjen riski joutua väkivallan uhriksi on suurempi kuin poikien, kuvailee Sydänmaanlakka. - Oli hyvin erilainen kokemus tehdä Kakola-projektia tyttöjen kanssa. Tytöt puhuvat ingressein, pojat puhuivat otsikoin. Pojat myös ratkaisivat asiat aivan eri tavalla. Kakolan uuden tuotantokauden myötä keskeiseksi nousee tyttöjen joutuminen väkivallan uhriksi ja tämän seuraukset. Sydänmaanlakka haluaa rohkaista suomalaisia tyttöjä tietoisuuteen omista oikeuksistaan. Yhteyttä on otettava ajoissa auttaviin tahoihin, kun tuntuu, että omat ihmisoikeudet ovat tulleet loukatuiksi. -Nuorten ongelmien ratkasemisessa keskeistä on avun saaminen riittävän ajoissa, Sydänmaanlakka sanoo. HelsinkiMissiosta helppoa ammattiapua nuorille ajoissa Sydänmaanlakan työnantaja HelsinkiMission Nuorten Kriisityö tarjoaa nuorille ja heidän vanhemmilleen diagnoositta ja maksutta ammattiapua, ja mahdollisuuden keskustella riittävän varhain. Se on myös innovoinut väkivaltarikollisille katkaisuohjelma Aggredin. Ammatillista keskusteluapua saa Nuorten Kriisipisteeltä ja Krisjouren för Ungasta anonyymisti muun muassa Kakolassa esillä oleviin teemoihin: seksuaalisuuden pohdintaan, väkivallan kokemiseen, masennukseen ja ahdistukseen. Näitä yleisimmin yhdistävä tekijä on kokemus yksinäisyydestä – vaikkei se olisi näkyvää yksinäisyyttä. Riittävän ajoissa annettu ammattiapu poisti jatkohoidon tarpeen yli puolelta Nuorten Kriisipisteen asiakkaista vuonna 2010. Kakola kuohutti YLE Puheessa Perjantaiaamuna YLE Puheella alkanut Sydänmaanlakan ja Olga K.:n ohjelma toi esiin kansalaisten mielipiteitä edellisen illan Kakolasta. Kuohuttavaksi puheenaiheeksi nousi vanhempien vastuu nuorista, muun muassa pettymysten opettaminen. YLE Puhe purkaa Kakola-jaksojen teemoja koko sarjan ajan perjantaiaamuisin klo 9.00. - Mitä enemmän ohjelma herättää keskustelua perheissä ja kouluissa, sitä enemmän ongelmia ehkäisevä ymmärrys kasvaa, Sydänmaanlakka sanoo. Kakolan missio on antaa ajattelemisen aihetta niin nuorille kuin teini-ikäistensä oireilusta huolestuneille vanhemmille. Avainteemoja ovat vastuunkanto omista ratkaisuista ja vaikeuksissa olevan lähimmäisen auttaminen. Ohjelman yhteistyökumppaneina ovat HelsinkiMission lisäksi Opetushallitus, Suomen vanhempainliitto, Rikosseuraamuslaitos, Väestöliitto sekä Kirkon mediasäätiö. HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön ja erityisryhmien saroilla. Järjestön missiona on etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia sekä haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta – yksinäisyyttä vastaan. Järjestö toimii pääosin pääkaupunkiseudulla noin 80 työntekijän ja yli 600 vakituisen koulutetun vapaaehtoisen voimin. Sen toimintaa rahoittavat yksityislahjoittajat, yritykset, säätiöt, Helsingin kaupunki sekä RAY. Lähde: www.epressi.com 38
Kakola opettaa Kakola-ohjelmaan pohjautuva keskustelumateriaali on suunnattu yläkoulun opettajille ja oppilaille oppitunneilla käytettäväksi. Sivustosta löytyy myös tietoa vanhemmille. Jokaisen oppitunnin teema käsittelee nuoria koskettavia tärkeitä aiheita, joiden on tarkoituksena herättää keskustelua ja uusia ajatuksia. Tämän sivuston videoissa on myös paljon kohtauksia, joita ei ole TV:ssä näytetty, joten sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus päästä syvemmälle Kakolan saloihin. Tervemenoa Kakolaan! www03.edu.fi/oppimateriaalit/kakola_opettaa/
Itsetunto – miten olla aito? Itsetunnon vaihtelut ovat tavallisia murrosiän kuohunnassa. Välillä nuori haluaa olla pieni, välillä iso. Ongelmia saattaa tulla, jos kasvattaja korostaa murrosiän itsetunnon ongelmia tai vähättelee niitä. Aikuisten tulisi enemmänkin korostaa murrosikään liittyviä monipuolisia uusia kehittymismahdollisuuksia. Tärkeää on keskittyä lapsen vahvuuksien tukemiseen, ei heikkouksien kaivelemiseen. Nuoret, joiden identiteetti rakentuu kielteisestä palautteesta, ovat usein riskikäyttäytyjiä. Lapsen ja nuoren pitää oppia, että hän on niin arvokas, että hänen terveyttään kannattaa suojata ja edistää, sillä sitä kautta hän myös motivoituu pitämään itsestään huolta. Rakkauden ja rajojen ohella nuoret tarvitsevat myös kannustusta omaan ajatteluun ja itsenäiseen päätöksentekoon. Itsetunnon heilahtelut hämmentävät ja voivat ahdistaa nuorta. Murrosikäisen kuohunnassa aikuisen on oltava luja seinä ja pehmeä syli. Aikuinen ei voi olla kaveri, mutta hän voi silti olla ymmärtävä ja ystävällinen. Nuoren itsetunto vahvistuu, kun hän kokee, että hänet hyväksytään mukavana ja hankalana, tasaisena ja kuohuvana. Niinpä myös haasteellisinta vaihettaan elävä lapsi tarvitsee muistutuksen siitä, että hän on kokonaan hyvä, vaikka teot olisivatkin välillä pahoja. Missään nimessä ei saa nolata, ivata tai haukkua vaikkapa ulkonäköä. Hyvä itsetunto perustuu parhaimmillaan hyvän pientiimin eli perheen hyvinvointiin. Kodin hyvä ilmapiiri on turvallinen, riittävän puhdas, oikeudenmukainen ja viihtyisä. Jokainen perheenjäsen hyväksytään omanlaisena persoonanaan. Keneltäkään ei vaadita liikaa, mutta kaikilta vaaditaan jotain. Kodissa on säännöt: miten tässä kodissa ollaan, riidellään, syödään ja nukutaan. Kodissa on selvästi johtajat tai johtaja, joka on vakaa ja johdonmukainen. Jaksavat, ymmärtävät aikuiset ja kaveriryhmän tuki auttavat nuorta selviytymään epävarmuuden tunteista, samoin kuin jokin harrastus, jossa nuori pärjää ja nauttii. Kannattaa myös muistaa, että nuori voi yhä tarvita kosketusta. Murrosikäinen kaipaa läheisyyttä kiukuttelusta huolimatta. Joskus nuoren kaipuu lähelle on niin suuri, että halipulan vaivatessa nuori on valmis vaikka seksiin saadakseen kokea mitä tahansa kosketusta. Murrosikäiseen voi koskea ja hänet voi ottaa halaukseen – jos hän antaa luvan. 8 keinoa tukea nuoren itsetuntoa 1. Usko lapseen: Nostamalla esiin lapsen osaamisen, hyvyyden ja onnistumisen kasvatat kymmenen kertaa tehokkaammin kuin osoittamalla vikoja ja virheitä. ”Kehu lapsi päivässä” on hyvä neuvo. Aikuinen ei myöskään koskaan luovuta, eikä menetä luottamusta lapsen pärjäämiseen. Rakkaus ei järky, vaikka nuori sitä testaisikin. 2. Ole läsnä: Nuoren itsetunnon haavoja ei havaitse, ellei ole paikalla tai kuulolla. Haasteet, vaikeudet tai tarve puhua eivät tule tiettyyn kellonaikaan. 3. Kohtaa oikeasti: Ei auta, jos rakennat lapselle elämysmaailman ja tarjoat ikuista ihanuutta – sinun on oikeasti kuunneltava ja kohdattava nuori. Vuorovaikutus on huumoria ja iloa, mutta myös tylsyyttä ja yhteenottoja. 3. Tue tarvittaessa: Hyväksy nuoren tunteet ja kerro omistasi. Tue lasta, kun tämä on itsetuntokuopassa, mutta älä rupea paapomaan tai ripustautumaan lapseen liikaa. 4. Iloitse arjesta: Yhdessäolon ei tarvitse olla laadukasta tai kasvattavaa aikaa, vaan kaikkea sitä, mitä kodeissa puuhataan. Kun ollaan vuorovaikutuksessa jonkun kanssa, jaetaan yhteisiä asioita, kerrotaan ja kuunnellaan ja tehdään jotakin yhdessä. On eri asia esimerkiksi pelata yhdessä lautapelejä kuin se, että lapsi pelaa yksin pelikonsoleillaan. 5. Ole mallina: Aikuisen tulee olla mallina lapselle. Arvosta itse itseäsi, ulkonäköäsi, ikääsi, sukupuoltasi ja luonnettasi! Riidan hetkellä ole tyyni ja oikeudenmukainen. Tee kuten opetat. Ole turvallinen aikuinen. 6. Ymmärrä yksilöä: Kaikki lapset ovat erilaisia. Älä yritä muuttaa lastasi muuksi kuin mitä hän on. 7. Hoida jaksamisesi: Paras lahja vanhemmalta murrosikäiselle on voida hyvin itse. Murrosikäisten lasten vanhempien tulisikin hoitaa omaa jaksamistaan ja pitää itsestään huolta. Hae haasteiden aikaan tukea muilta aikuisilta, suvulta tai ystäviltä. 8. Vanhemmuus on siitä armollista, että jatkoaikaa annetaan koko ajan, ja aina on mahdollista ryhtyä korjaamaan eilisen erehdyksiä. Lähteet: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, www.mll.fi Vahva vanhemmuus – paras tuki nuoren kasvuun (Väestöliitto 2005) Cacciatore, Korteniemi-Poikela, Huovinen: Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa (WSOY 2008)
39
Alkoholismin hoitoon tarkoitettu lääke Antabus poistuu peruskorvattavuuden piiristä Lääkeyhtiö Actaviksen alkoholismin hoitoon tarkoitettu lääke Antabus poistui peruskorvattavuuden piiristä 1.1.2012. Tammikuusta alkaen kuluttaja maksaa lääkkeestä täyden hinnan, jota on nyt korotettu ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Antabus-hoidon vuorokausikustannukset ovat peruskorvattavuuden poiston ja hinnankorotuksen jälkeenkin kaikista alkoholismin hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä yhä edullisimmat. Antabus on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1984 alkaen. Valmisteen tukkuhinta on pysynyt samana lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin tukkuhintaa laskettiin 5 % samanaikaisesti muiden lääkevalmisteiden kanssa. Actavis on hakenut Antabus-valmisteelle kohtuullista tukkuhinnan korotusta Sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeiden hintalautakunnalta kaksi kertaa, mutta molemmilla kerroilla päätös on ollut hylkäävä. – Kansainvälisesti Antabuksen hintaa on nostettu tänä vuonna, ja olemme velvoitettuja seuraamaan yrityksen hinnoittelustrategiaa myös Suomessa. Valitettavasti joudumme tekemään hinnankorotuksen Suomessa hintalautakunnan päätöksestä huolimatta, kertoo Actavis Oy:n toimitusjohtaja Sami Oinas. Actavis suunnittelee hakevansa peruskorvattavuutta Antabukselle uudelleen vuoden 2012 alussa. –Antabuksen hinta on ollut kauppaan tulosta asti sama. Tuotantokustannusten nousua ei ole pystytty siirtämään valmisteen hintaan. Seurauksena on, että sitä ei ole mahdollista pitää markkinoilla vanhalla hinnalla. Lisätietoja: Heidi Aittoniemi Markkinointipäällikkö Actavis Oy Puh. +358 44 5459 569 haittoniemi@actavis.fi
Lääkeyhtiö Actavis on yksi johtavista rinnakkaislääkeyrityksistä Suomessa ja maailmalla. Actavis työllistää noin 11 000 henkilöä yli 40 eri maassa. Yhtiön tutkimus- ja tuotantolaitokset sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa.
Työpaikkojen huumetestit ovat yhä lisääntyneet Työnantajat teettävät huumetestejä etenkin kuljetusalalla, valvontaan ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä ja terveydenhuollossa. Työpaikkojen huumetestausta säätelevä laki on ollut voimassa vuodesta 2004. Alkuaikoina testattiin kymmenisen tuhatta työntekijää vuodessa. Tätä nykyä huumetestejä tehdään yli 100 000 vuodessa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Kimmo Kuoppasalmi. Hänen mukaansa kasvu on seurausta työpaikoille laadituista päihdeohjelmista. - Tupakoinnin suhteen tehdään savuttomia työpaikkoja. Liikenteessä haluttaisiin alkoholi kokonaan pois. Tämä sama ajattelu ulottuu myös työpaikoille. Tehdään päihdeohjelma, jossa tavotteena on päihteettömyys eli se, että ei käytetä muuta kuin lääkkeitä, joita lääkäri on hoidollisista syistä määrännyt, Kuoppasalmi kuvaa. Laki sallii huumetestit rekrytointivaiheessa, mutta myös silloin, jos työtekijää on syytä epäillä huumeiden käytöstä. 40
Huumetestiin voi joutua etenkin kuljetusalalla, energia-alalla, valvontaan ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä ja terveydenhuollossa. THL:n ylilääkäri uskoo, että testien määrä alkaa olla liki huipussaan. - Luulen, ettei määrä tästä enää kovin paljoa nouse. Näistä testeistä käytännössä kuitenkin hyvin pieni osa on positiivisia, noin 1-2 prosenttia. Ennaltaehkäisevä vaikutus ja viesti siitä, että työpaikka on päihteetön, on ehkä kaikkein tärkein, Kuoppasalmi pohtii. Lähde: YLE Uutiset
Kokaiiniriippuvuuden hoitoon toiveissa lääke Suomalainen lääkeyhtiö Biotie Therapies aloittaa mittavan kokaiiniriippuvuuden hoitoon kehitetyn lääkkeen tutkimuksen USA:ssa. Nepikastaatti-nimistä lääkettä testataan 12:ssa huumeriippuvuuksien hoitoon erikoistuneessa yksikössä. Irakin ja Afganistanin sodista palaavien sotilaiden huumeongelmat ovat jopa pahempia kuin Vietnamin sodan aikaiset huumeongelmat, eikä niihin ole hyväksyttyjä lääkkeitä. Biotien kehittämä nepikastaatti on synteettinen, suun kautta otettava tabletti. Lääkettä testataan parhaillaan USA:n Irakista ja Afganistanista palaavien sotilaiden traumaattisen stressin hoidossa. Traumaattinen stressi on kuitenkin hyvin vaikeasti hoidettava. - Hyviä hoitoja näille potilaille ei ole. Mielialalääkkeitä on käytetty, ja vaikeammissa tapauksissa muita psykiatrisia lääkkeitä. Psykoterapia ei oikein tunnu tehoavan, sanoo Biotien toimitusjohtaja Timo Veromaa. Nepikastaatin tehoa selvitetään myös kokaiiniriippuvaisilla potilailla. Yhdysvaltain puolustusministeriön miljoonilla dollareilla rahoittama tutkimus tehdään 12:ssa huumeriippuvuuksien hoitoon erikoistuneessa yksikössä eri puolilla USA:ta. Sodasta palaavien huumeongelmat ovat vaikeita. - Huumetilanne esimerkiksi Vietnamin sotaan verrattuna on vieläkin pahempi. Potilasmäärät Yhdysvalloissa ja suurissa teollisuusmaissa hipovat pelkästään diagnosoitujen potilaiden osalta jo 2,5 miljoonaa, Veromaa sanoo. Kokaiini luokitellaan erittäin vaaralliseksi huumeeksi, koska se aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Hyväksyttyä lääkettä kokaiiniriippuvuuden hoitoon ei vielä ole. Neurologisten ja psykiatristen sairauksien lääkkeiden kehittämiseen erikoistunut Biotie on edelläkävijä. - Tämä on sellainen ala, josta lääketeollisuus on pysynyt kaukana, koska on ollut helpompia kohteita, joihin lääkkeitä on kehitetty. Riippuvuussairauksista kärsivät potilaat ovat vaikeita hoidettavia, joskus aika epäkiitollisiakin. Kehitystyö on vaikeaa ja kovin monia kehittäjiä tällä sektorilla ei ole, Veromaa sanoo. Tutkimukset USA:ssa jatkuvat parin vuoden ajan. Lääkkeen tie apteekin hyllylle on pitkä. - Lääkekehitys on vähän kuin hidastettu filmi. Kärsivällisyyttä tämä toimiala vaatii, Veromaa sanoo. Miljoonien dollareiden hankkeen maksaa Yhdysvaltain puolustusministeriö. Lähde: YLE Uutiset
Postimaksu maksettu
4 seuraavaa numeroa hintaan 69 euroa.
Tilaaja / lahjatilauksessa myös maksaja: ---------------
Nimi:---------------------------------------------------
--------------Lähiosoite:-------------------------------------------------------Postinro ja -toimipaikka:--------------------------
ASIA KASPAL AUT US 631438
Asennetta-Kampanja Oy Salomonkatu 17 A 0010 0 HEL SINK I
------------------
Puhelin:--------------------------------------------
Lahjatilauksen saaja: ---------------
Nimi:---------------------------------------------------
-------------Lähiosoite: ----------------------------------------------------------Postinro ja -toimipaikka: ---------------------------------------Puhelin:--------------------------------------------
41
Paljon parjattu puhelinmyynti Puhelinmyynnissä myydään kaikkea maan ja taivaan väliltä ja se työllistää kymmeniätuhansia Suomessa. Puhelinmyyntityön positiiviset puolet jäävät kuitenkin monesti negatiivisten alle. Miksei voisi ajatella puhelinmyyntiä trendikkäänä ja joustavana tapana etätyöskennellä? Tässä tulee puheenvuoro puhelinmyynnin puolesta. Teksti: Ewa Noth Kuvitus: Hanna Välitalo
P
uhelinmyyntiä säännöstelevät lait ja asetukset. Kunkin puhelinmyyjän esimies on vastuussa siitä, että saattaa koulutettavalle työntekijälle jo koulutusvaiheessa tietoon nämä asiat. Kuluttajasuojalain mukaan on toimittava ja jollei toimi, siitä tulee kurja olo sekä asiakkaalle, joka peruuttaa tilauksen, että puhelinmyyjälle, jonka uurastus on ollut turhaa. Tämän lisäksi kyseisen tuotteen markkinointi uudestaan jo kerran mielensä pahoittaneelle asiakkaalle on varmastikin mahdotonta. Kohdatessani ihmisiä erilaisissa tapahtumissa, joissa olen kertomassa toiminnastamme tai rekrytoimassa uusia työntekijöitä, törmään usein puhelinmyynnin torjuntaan ja jopa mustamaalaamiseen. Se tuntuu kurjalta, varsinkin kun jokainen tietää, että negatiivinen palaute kulkee eteenpäin kuin kulovalkea. Olen erittäin ylpeä työstämme ja jokaisesta puhelinmyyjästämme, joita omavarainen kampanjamme työllistää useita kymmeniä. Jotkut ovat olleet jossakin puhelinmyyntiyrityksessä aikaisemmin
42
töissä. Toiset ovat aivan uusia alalla, heidät koulutamme tehtäväänsä ensimmäistä kertaa. Monet kesätyöntekijät palaavat syksyllä kysymään saavatko jatkaa opiskelun ohella edelleen meillä ja saavatko tulla uudelleen ensi kesänä. Nämä ovat ihastuttavia esimerkkejä siitä, että työntekijä tuntee olevansa arvostettu ja tekevänsä työtä, jolla on merkitystä. Sen lisäksi, että siitä saa palkkaa. Sen vuoksi haluankin nyt puuttua ikävään asenteeseen tätä työmuotoa kohtaan. Ei tulisi koskaan yleistää, vaikka olisikin joutunut kokemaan kurjaa myyntitapaa puhelimessa. Meillä Asennetta-Kampanjalla on töissä monenikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. On asuntolainaansa lyhentäviä monen lapsen äitejä, on opintolainaansa lyhentäviä osa-aikatyöntekijöitä, on sinkkuja ja on avioliitossa eläviä. Koko Suomen kirjo löytyy. Puhelinmyyjänimikkeen takaa löytyy ihminen, joka haluaa tehdä töitä, elättää itsensä ja mahdollisesti perheensä tekemällä merkityksellistä työtä. Meidän työntekijämme tekevät työtä elantonsa eteen. Tuntuu, että välillä tämä
unohdetaan ja ajatellaan puhelinmyyjien vain tahallaan kiusaavan viattomia kanssakansalaisia? Työntekijämme saavat pääsääntöisesti provisiopalkkaa, joten töitä saa tehdä vapaasti omassa aikataulussaan ja oman elämäntilanteensa mukaan. Jokainen on siten täysin vapaa suunnittelemaan omat aikataulunsa elämäntilanteeseensa sopiviksi. Esimerkiksi eräs ekaluokkalaisen vanhempi tulee tekemään töitä vasta, kun on saatellut lapsensa kouluun. Hän tekee lyhyttä, neljän tunnin mittaista päivää. Myyjiemme ydinporukka on tehnyt tätä työtä toimintamme alusta asti, ja onpa muutama myyjä saateltu kaihoisin mielin meiltä jo eläkkeellekin. Vaihtuvuus on meillä pientä. Tällainen työmotivaatio ja henki ei olisi mahdollista, mikäli huonon palkan lisäksi henkinen kuormitus olisi sitä luokkaa, josta monesti kuullaan. ”Asennetta-Kampanja Oy on mahtava työpaikka”, ”Täällä on mukava työskennellä”, ”Tämä on kuin toinen kotini”. Nämä lainaukset olivat marraskuussa 2011 teetetyn työviihtyvyyskyselyn parasta antia ja
Miksei puhelinmyyntiä voisi ajatella positiivisena tapana etätyöskennellä trendikkäästi? kertovat syvemmin työntekijöidemme tunteista työtään kohtaan. Ikävä kyllä positiivinen palaute puhelinmyynnistä jää monesti niiden negatiivisen alle. Miksei voisi ajatella puhelinmyyntiä positiivisena tapana etätyöskennellä trendikkäästi? Puhelinmyyjämme saattaa olla esimerkiksi vanhukselle ainoa viikon aikana soittanut talvimyrskyn tuhojen kuuntelija. Korostamme tätä inhimillisyyttä työntekijöillemme ja rohkaisemme heitä kohtaamaan toisen puhelimessa ihmisenä, eikä pelkästään mahdollisena asiakkaana. Myötäelämistaitoja siis tarvitaan puhelinmyyjän työssä, ja parhaimmillaan se motivoi ja antaa onnistumisen tunteen kummallekin osapuolelle, vaikkei aina tilausta tulisikaan. Vaikka asiakas ei tilaisikaan tuotettamme, on erityisen tärkeää, että hänelle jää positiivinen kuva työstämme. Olemme iloisia siitä, että saimme kertoa ilmaisesta toiminnastamme. Jokainen puhelinmyyjämme on ”käyntikortti” toiminnastamme, ja se täytyy myyjän aina pitää mielessä. Mikäli asiakas haluaa peruuttaa tilauksen, kysymme ystävällisesti asiakaspalvelussamme, haluaako hän kertoa syyn. Haluamme näin kontrolloida syiden analyysilla myyntimme toimintaa ja
asianmukaisuutta. Laskun peruutuskoodeja käytämme myyntimme analysointiin. Joskus asiakas voi sanoa, että ei muista saaneensa soittoa ja asia on täysin vieras, mutta silti tuli lasku. Tällaiseen reagoimme välittömästi laskun mitätöinnillä. Keskustelemme myös tilauksen tehneen myyjän kanssa ja tarkastelemme hänen toimintatapojaan. Äärimmäisen harvoin tällaista tapahtuu, viimeisen vuoden aikana en muista yhtäkään tällaista palautetta saaneeni. Laadukkaan puhelinmyynnin varmistaa oma ammattitaitoinen koulutusohjelmamme. Asennetta-lehti ja kaikki muut kampanjan tuotteet ovat tavaramerkkisuojattuja ja laadukkaita. Asennetta-Kampanja on vastuullinen luotettava toimija ja työllistäjä, ja kaikki jotka ovat toiminnassamme mukana, tietävät minkä hyväksi toimimme. Sen todistaa suuri positiivinen palaute kentältä suoraan oppilailta ja nuorilta, joita kohtamme pelkästään bussitoiminnassamme 10 000 vuosittain. Räätälöidysti teemme myös päihdeluentoja muille kuin varsinaiselle kohderyhmällemme, kierrämme messuilla ja vanhempainilloissa vieden edelleen positiivista tapaamme puhua päihdeasioista nuoria koskettavalla tavalla.
Siispä seuraavan kerran, kun puhelimesi soi ja toisessa päässä on puhelinmyyjä, voisitkin antaa hänelle mahdollisuuden ja kuunnella häntä hetken. Siellä saattaa olla ensimmäistä päivää töissä oleva, opiskelun ohessa itselleen lisätienestejä tekevä aivan mahtava tyyppi, jonka ensimmäinen kokemus myyntityöstä saatat olla juuri sinä. Asennetta-Kampanja Oy on ehkäisevää päihdetyötä toteuttava yksityinen sitoutumaton kampanja, jonka päätehtävänä on herättää keskustelua päihdeasioista ja saada nuoret ottamaan niihin kantaa. Valtakunnallisesti peruskouluja ilmaiseksi kiertävällä bussilla toteutettava kenttätyö tavoittaa noin 10 000 nuorta vuodessa. Toimintaa rahoitetaan Asennetta-lehdellä, jota myydään ainoastaan puhelinmyynnillä. Asennetta-lehti on ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii myös Asennetta-päihdekasvatusbussin tiedotuskanavana. Tilaamalla Asennettalehteä varmistat, että Asennetta-päihdekasvatusbussin vierailut ovat jatkossakin kouluille ilmaisia.
Kirjoittaja on Asennetta-Kampanja Oy:n toimitusjohtaja. Palautetta voi lähettää info@asennetta.fi
43
Asennetta-rap Ilman asetta asettaa astetta korkeammat normit, Luodaan freesaavat formit, palon pitävät hormit. Kun kaikki tajuis ei tässä tartte enää asetta. Me tarvitaan vaan - asennetta.
Ilman asetta asettaa astetta korkeammat normit, Luodaan freesaavat formit, palon pitävät hormit. Kun kaikki tajuis ei tässä tartte enää asetta. Me tarvitaan vaan - asennetta.
Jee jee, yksin tuumin nostan luurin, perin juurin luotan tuuriin Että löytys joku joll on vähän ajatuksen kidettä, Kuulen kyllä monenlaista maista mielipidettä. Kerron kuinka huumehommat kouluissakin rehottaa, Kun ei kukaan edes huomaa omaa lasta kehottaa, Huumekauppa käy kuin siimaa Kymmen vuotiaatkin litkii lakkaa sekä liimaa. Kuulen äänen luurin päässä sopertelevan: Mitäs mä sille teen, pannnaan langarit hirteen. Ei toi sana auta jumalauta! Mietin välinpitämättömyyden siemen On selvästikin miehen mieli liemen. Turha sille ripittää kampanjaa Kun kundi vaan lipittää shampanjaa, Lippa sekä monot vinossa, suuret setelit pinossa.
Lähden taas yksin tein säätämään. Kovemmankin kundin päätä kääntämään. Jäätävää - jäätä särkemään On moni sydän jäänyt, jäätynyt sinne siperian viimaan. Mietin miten sais tän homman meneen heti himaan. Täytyy sanoa eittämättä ei tässä synny soppaa keittämättä Uutta numeroa kännyyn heittämättä. Siell on kamu joka diggaa mun setistä Mutt haluu hommaa tsekkaa vielä netistä, Totee täytyy mennä nyt on pullat uunissa, Mietin mies on varmaan baakarissa duunissa. Ens viikolla palataan astialle Muuten hommat hukkuu kevätkiireen alle.
Seuraavassa osoitteessa on emäntä eläkeläinen. Kertoo tarinaa viime kesästä Ja siitä kuinka lapset lensi pesästä, Totean tää on tärkee asia, onhan teillä kai lapsen lapsia Kerron kampanjasta, päihdebussista. Vaan ei riitä latiakaan antaa kelan pussista. Ei herrat anna palkankorotusta, Toivon teidän työlle herran siunausta, Vielä kelaa kelaan, seuraavaa numeroo jo selaan, Mietin nyt mä seuraavaks varman päälle pelaan. Tehdään spiikki nasevammaks sillon menee nappiin, Eihän enää kukaan usko hammaspeikkoon eikä pappiin, Takaa tuurii tartu taas luuriin. Huomaan heti siell on toinen ääni lehmän kellossa, Kerrankin joku joka ei o elänyt vaan pellossa. Siisti homma siihen vaan loppusilaus, Kuinkas ollakaan siitä tuli tilaus. Saan lähettää lehden, kuin kunniaa tehden, Hyvästelen, suljen luurin, Kun vaan päästään läpi muurin lähimmäinen takaa tuurin.
44
Jee jee, kohti pejantai iltaa kuu luo lumista siltaa. Taas täytyy koittaa soittaa sydämiä voittaa, Ysikymppinen kertoo kuinka risu ja sisu Sai suomalaisen lapsen Kunnioittamaan sanaa harmaahapsen. Ajatonta, tajutonta tarinaa, Täyttä asiaa ei mitään marinaa. Siinä sydän sulaa. Heitetään hetulaa Digataan rokkii, jatsii, muistuttaa mun fatsii, Sanon ihan jees satsii, Selaan lehtee, kerron chisusta Vaikk ukko luurin päässä vielä rupattelee risusta. Sanoo sitten ukko rehti, Laita tulemaan se lehti Niin katotaan, se puolivuotta vaan. Tunnen tää on oikee tatsi, ei mikään matsi, Ei meikäläistä masenneta, Tässä tarvitaan asennetta. 5. helmikuuta 2012 Asennetta-kampanjasta räppäävä puhelinmyyjämme alias Laze
Kolumnin kirjoittaja Jonna Kolehmainen on 20-vuotias lähihoitaja Espoosta. Palautetta voi lähettää osoitteeseen: jonna.kolehmainen1@gmail.com
Ei kai se ihan normaalia ole, jos koko ajan ajattelee vain ruokaa ja syömistä?
Melkein anorektikko
E
n ole koskaan ollut lihava. Mutten niin laihakaan. Monet ovat sanoneet sopusuhtaiseksi. Olen aina vertaillut itseäni toisiin saman ikäisiin tyttöihin. Toivoin aina olevani laihempi. Eräs kaverini on sairastanut anoreksian yläasteikäisenä ja olin toisinaan jopa kateellinen katsellessani hänen kuviaan ”hoikimpina aikoina”. Minua suorastaan raivostutti se, kuinka joku voi olla niin laiha, mutten itse pysty samaan. Halusin, että minutkin huomattaisiin. Yläasteella laihdutin muutamia kiloja ja olin silloin painoindeksin mukaan alipainoinen. Jouduin käymään terveydenhoitajan vastaanotolla kerran viikossa punnituksessa, paljonko painoni oli taas laskenut. Se oli mielestäni nöyryyttävää, kun terkkari soitti luokkaan, ja muut oppilaat sitten ihmettelivät, minne taas lähdin kesken tunnin. Kerran terveydenhoitaja uhkasi lähettää minut anoreksiaosastolle, jos painoni vielä laskisi. Osa kavereistanikin huomautti minulle hoikkuudestani. En itse paljoakaan muista niistä ajoista. Elin ikään kuin jonkinlaisessa horroksessa. Minulle ei koskaan diagnosoitu anoreksiaa tai mitään muutakaan syömishäiriötä. Enkä itse koskaan ajatellut, että minulla olisi mikään sellainen ollut. Näin jälkikäteen kun miettii, niin ei kai se ihan normaalia ole, jos koko ajan ajattelee vain ruokaa ja syömistä, muttei kuitenkaan syö? Mietin ensimmäiseksi aamulla, mitä voin syödä ja minkä verran. Milloin saan syödä seuraavan kerran? Ruoka pyöri mielessäni jatkuvasti. Toisinaan palkitsin itseni, jos pystyin olemaan syömättä. Oman yläasteaikani jälkeen monet samaan kouluun tulevat sairastuivat. Tuntui, kuin anoreksia olisi ollut siellä jokin ”muoti-ilmiö”. Siitä huhuttiin silloin paljon, että nyt silläkin on se.
En onneksi ehtinyt laihtua liikaa, niin että vanhempanikaan olisivat huomanneet mitään. Piilottelin löysillä vaatteilla sitä, että olin laihtunut enkä käynyt enää edes äidin kanssa saunassa. Jossakin vaiheessa päässäni vain ”napsahti”. Tajusin, etten voi jatkaa näin. Minua on aina loukannut, kun joku huomauttaa painostani tai ulkonäöstäni jotain hiemankaan negatiiviseen sävyyn. Olen aina ollut täydellisyyteen pyrkivä joka asiassa, myös painoni suhteen. Kroppani olisi pitänyt olla täydellinen. Monet itkut on itketty peilin edessä, kun olen huomannut vatsani pömpöttävän tai havainnut lantiolle kerääntyneet jenkkakahvat. En koskaan puhunut siitä kenellekään, mitä silloin tunsin tai ajattelin. Kun 17-vuotiaana osallistuin ensimmäistä kertaa kauneuskilpailuun, se oli aluksi todella hankalaa. Vertailin itseäni toisiin; olin mielestäni muita pulleampi ja rumempi. Vasta usean kilpailun ja pärjäämisen jälkeen aloin pikkuhiljaa ymmärtää, että jokainen vartalo on erilainen, eikä laihuus ole maailman tärkein asia. Aluksi pönkitin kilpailemalla vain itsetuntoani ja olen huomannut, kuinka se on kohonnut kilpailujen myötä. Osaan nykyään arvostaa jokaista kehua ihan eri tavalla, enkä vähättele niitä. En ennen uskonut, jos joku sanoi minua kauniiksi. Nyt, monien vuosien ja itkujen jälkeen, olen viimeinkin sinut itseni kanssa ja viihdyn kropassani. Olen ”minä itse” ja täysin tyytyväinen siihen, mitä olen. Voin nyt katsoa peiliin ja sanoa itselleni: ”Olen kaunis ja sopivan hoikka.” Tuskin muuten arvovaltainen tuomaristokaan olisi edes päästänyt minua finaalikymmenikköön saakka Miss Suomi- kilpailussa. *silmänisku*
45
o k k i t Ris
46
47
ActiveStop.fi
12 viikon maksuton tukiohjelma osoitteessa www.ActiveStop.fi NICORETTE®-nikotiinivalmisteet ovat avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Tutustu huolellisesti pakkauksen käyttöohjeeseen. Pidä poissa lasten ulottuvilta. Kun aloitat hoidon, lopeta tupakointi kokonaan. Jos sinulla on krooninen ihosairaus (koskee vain laastaria) tai vakava sydän- tai verisuonitauti, olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa. Alle 18-vuotiaille vain lääkärin suosituksesta. Markkinoija Johnson & Johnson Consumer Nordic. www.nicorette.fi & www.activestop.fi
48
FESTARIKAUSI
ALKAA TIKETISTÄ
SK-Kaivin Oy www.sk-kaivin.fi
Sek & grey Oy
Asennetta-lehti tavoittaa
kymmeniä tuhansia nuoria ja nuorten parissa työskenteleviä aikuisia.
Varaa tilasi Teidänkin ilmoituksellenne Olet samalla tukemassa valtakunnallista ennaltaehkäisevää päihdekasvatustyötä
Nuorissamme on tulevaisuus! tilaus@asennetta.fi
Mediakortin aikatauluineen löydät www.asennetta.fi lehtiosiosta
Rockway tukee Asennetta -päihdekasvatuskampanjan toimintaa lahjoittamalla 100 kpl lahjakortteja, jotka ovat käytettävissä heidän musiikin opetuskursseillaan. Voit voittaa lahjakortin á 45 euroa, joka oikeuttaa mahdollisuuteen oppia uutta ja mielenkiintoista… lisätietoja heidän tarjoamistaan kursseista www.rockway.fi. Osallistumaan pääset www.asennetta.fi sivujen kautta, jossa arvotaan lahjakortteja joulukuusta 2011 alkaen toukokuun 2012 loppuun asti. Osallistu sivuillamme www.asennetta.fi lahjakortin arvontaan, anna palautetta uusimmasta lehdestämme nro 1/ 2012 ja Asennetta päihdekasvatuskampanjan toiminnasta ja saatat olla onnellinen voittaja. Kuukausittain arvotaan noin 15 kpl lahjakortteja ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
49
Megra Oy
Psykiatrian Tutkimussäätiö
Rauman kaupunki
Rova-Sisustus Oy
Silta-Valmennus
Rolls-Royce Oy Ab
Ravintola Kosmos
Rääkkylän Pakkaus Oy
YH Länsi Oy
Böckerman Peter Fma
Kuljetus Saarnio Ky
Robert Bosch Oy
Imatran Pesula Tmi
S & N Osakeyhtiö
Merasa Oy VALKEAKOSKI
VARISTON TENNISKESKUS www.varistontennis.net
Oy Turku Energia Åbo Energi Ab
Metsäalan ammattipalvelut Jussi Ryhänen
Semat Group www.sematgroup.com VANTAA ja SHANGHAI
Joint-Nauha Oy
www.alppiruusu.fi
IDO Kylpyhuone Oy
Juvan Kodinonni Oy
Elinstallationer Per Juslin Ab
Asianajotoimisto Peltonen LMR
Kiinteistömaailma Asuntoviiri Oy LKV
Rakennusliike Rakson Puh. 040-5120962 LAPUA
Marian Hoitava Hieronta Puh. 045-1324561 HELSINKI
Itä-Suomen Turvatekniikka Oy www.valvontatekniikka.fi
Valtakadun Hammaslääkäriasema Oy
Rautia KEMIJÄRVI
Jomala kommun Vikinghallen
Blue and White Clean Ky HELSINKI
Kuusamo Martela
NCC Rakennus Oy
Iloisten Ihmisten Viihdekylpylä www.vesihelmi.fi FORSSA
Kalajoen apteekki
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Troupex Oy
Vita-Lääkärikeskus
MUSIIKKILIIKE.FI yli 25 vuotta luotettavaa musiikkikauppaa
www.mehilainen.fi
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
www.superliitto.fi
Grundfos Environment Finland Oy Ab
Asennetta
-lehden numeron 4/2011 palautetta lähettäneiden kesken on arvottu Asennettatuotepaketti, paketin voitti Timo Pajala Kannuksesta. Jouluarvonnan tuotepaketin voitti Hanna-Kaarina Heikinheimo Helsingistä.
A ja R Works Oy Ab A. Kiira Oy Ammattiliitto Pro Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Autoliikenteen Työnantajaliitto ry BT-Yhtymä Cap ja Trans Niemi Oy Cargotec Finland Oy Celsa Steel Service Oy Certex Finland Oy Fazer Leipomot Oy Hyvinkään Leipomo Fennosys Oy Ferag Suomi Oy Hammaslääkäriasema Aleksia Heinolan Auto-Opisto Oy Hella Lighting Finland Oy Help-Tuote Oy Helsingin kaupunki Opetusvirasto Helsingin Taksiautoilijat ry Huiskula Oy ifm electronic Oy IJ Rahtikeskus Oy Insinööripalvelu Kosonen Oy Insinööritoimisto Techniplan Oy Joensuun Liikuntakeskus Oy Johnson Metall Oy Ab Kaesan Kotileipomo Oy Kajaanin Sora ja Kuljetus Oy Kalaliike Kari Rantala Tmi Kangasalan Silmälasi Synsam Kiinteistöpalvelu Norppa Kokkolan Autoilijat Oy Kollan Teräsrakenne Oy Kotkan Talohuolto Ky Kouvolan Vesi Oy Kronoby Elverk Kuhmoisten Siivouspalvelut Kuntokeskus Kaisla Oy Kustavin kunta Kytäjä Golf Oy Leppäsuon Huoltokorjaamo Oy Liljendals Bruk Ab Liperin kunta Maamark Oy Maaseudun Kone Oy Mainospuoti Jari Mäntynen Oy Mainostoimisto Vicioni Oy Metsätyö Oy Mipro Oy Muovitech Oy NCC Neonteos Oy Ortto-Kenkä Oy Otavan Kirjapaino Oy Oulunkylän seurakunta Nuorisotyö Oy Tuloimport Ab Palvelutaksi Esa Heininen
Panostus M. Ekman Parooninmäen Moukari Oy Pellon apteekki Pemasa Oy Perussuomalaiset Picnic Finland Oy Pixact Oy Pohjois-Kymen musiikkiopisto Porvoon Röntgen Oy PPCT Finland Oy Päihteetöntä kevättä! Pälkäneen apteekki Raahen Hovi Raahen seudun Asuntosäätiö Rakennusliike Hovi Oy Rakennustoimisto Piipponen Oy Rakennustoimisto Pohjola Oy Ramin LVI ja Rauta Oy Rauno Tarkkonen Oy Ravintola Fregatti Ravintola Lyon Ravintola Tamarin Ravintola Walter’s Pub Rengasliike Kimmo Sorjonen Oy Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Risto Sonck Ay Ritalasi Oy RJ-Welding Oy Rock Ramit Oy Rosenblad’s Ab Salon Hautaustoimisto Oy Sanconst Saneerauspalvelu Sontag Ky Scoottikauppa FinScooter Seinäjoen Digitek Oy Seppälän Autokoulu Oy SET Petrochemicals Oy Siekkelin Puutyö Ky Siivouspalvelu Åberg Tmi Simbergs Båtbyggeri Siskosten Kukka ja Lahja Ky SLY-Paikallislehdet Oy Uusimaa Sodankylän Kiinteistöpalvelu Oy Solatien Sementtivalimo Hannu Solatie Sonkajärven seurakunta Nuorisotyö Sony Music Entertainment Finland Oy Sotek-Säätiö Stonex Oy Suomen Keskustanuoret ry Suomen Liikunta-apteekki Suomen Pikaliitin Oy Suomussalmen apteekki Svenska Finlands folkting Sähköasennus Boij ja Norrgård Ky Sähkömiehet Oy Salo ja Salo Teboil Oy Ab Tenni ja Tenni Oy Teollisuusapu Oy
Tilitoimisto Reijo Mäki Oy Tmi Rakennusliike P. Nousiainen Tuusulan seurakunta Nuorisotyö TVL Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto Uponor Suomi Oy Verhoiluliike Charmi-Kaluste Ky Vihannin kunta Viwasun Oy www.jyvaskyla.fi/liikunta www.rauhalanpuutarha.com www.sunkirja.com www.texpro.fi Yritystoiminnan Ratkaisijat Oy
Vastuullista Vesitekniikkaa
Oy Lining Ab VANTAA