Kiira Korpi on nyt Suomessa kilpailevista taitoluistelijoista kokenein ja menestynein. Hienon kauden lopun synkistivät loukkaantumiset. Katse on kuitenkin jo tulevassa. Jussi Riihimäki / Kuvat Lehtikuva
A
lkukeväällä kotimaisen taitoluistelun taivaalla oli pilviä. Tammikuussa 2012 Sheffieldissä pidetyissä taitoluistelun EM-kisoissa hopeaa saanut Kiira Korpi ilmoitti, ettei osallistu Nizzassa pidettäviin MM-kisoihin. Takareiden kireydestä alkanut oireiluvyyhti levisi lopulta niin, ettei Korpi pystynyt kivuiltaan pitämään edes luistimia kunnolla jalassa. Kipeää teki myös päätös jättää kauden pääkisat väliin. Reilu viikko myöhemmin Korven ikä- ja lajitoveri, ja Suomen menestynein taitoluistelija, Laura Lepistö ilmoitti lopettavansa kilpailemisen. Vammakierre oli tähänkin syynä. 23. maaliskuuta Suomen urheiluliiton talolla pidettävässä lehdistötilaisuudessa MM-kisoihin valmistautuvat taitoluistelijat ovat kuultavana. Ujon ja nöyrän oloinen, ja juuri siksi niin valloittava, Korpi astelee varsinaisen kisainfo-osuuden jälkeen salin eteen muiden viereen kertomaan tilanteestaan. Hän ei surkuttele eikä valita, hän on ammattilainen. Loukkaantumiset ja vammat ovat osa huippu-urheilua, ja taitoluistelu on laji rankimmasta päästä. Eikä siitä, kuka on tilaisuuden kuvatuin ja haastatelluin, ole epäilystäkään. Nizzassa pidettävissä taitoluistelun MM-kisoissa sinua ei siis nähdä, ainakaan jäällä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun joudut loukkaantumisen takia jättämään arvokisat väliin. Miten sinä urheilijana olet oppinut vuosien varrella käsittelemään vaikeita asioita, miten tällaisen pettymyksen yli pääsee? Kun oppii tuntemaan itsensä paremmin, oppii käsittelemään pettymyksiä ja kaikkea muutakin paremmin. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei ihminen pärjää yksin. Minulle on todella tärkeää, että pääsen puhumaan kaikesta, myös niistä ikävistäkin jutuista. Se auttaa. En ole sellainen ihminen, joka vaan menisin yksin nurkkaan miettimään asioita. Oma perhe ja ystävät ovat tietysti todella tärkeitä. Ja nyt tällaisessa tilanteessa tietysti
valmentaja, lääkärit ja fysioterapeutit. Kaikille tarvitsee kiitosta jakaa. Tuollainen tiimi ja ihmissuhteet ovat varmasti jotain, mikä vaikuttaa paljon. Puhuisitko menestyksen avaimesta? Ilman muuta. Vaikka yksilöurheilussa yksilö sen suorituksen tekeekin ja vaikka vain hän saa mitalin, niin kyllä mitalit kuuluisivat myös valmentajalle ja koko tukijoukolle. He ansaitsevat ihan yhtä monta mitalia, ehkä enemmänkin. Täytyy varmaan itse teettää sellaiset. Et vaikuta sellaiselta ihmiseltä, joka jää märehtimään asioita. Onko näin? Olen peruspositiivinen, enkä jää pitemmäksi aikaa vellomaan vanhoihin juttuihin. Ja tässä tilanteessa, kun Nizzan MM-kisat jäävät väliin, olen suunnannut katseen jo ensi kauteen. Yritän aina asiasta kuin asiasta kaivaa esiin sen valoisan puolen. Oletko tehnyt urasi varrella jotain sellaisia päätöksiä tai ratkaisuja, jotka ovat ehkä myöhemmin kaduttaneet tai tuntuneet suoranaisilta virheiltä? Ne päätökset, joita olen tehnyt, ovat tietysti sillä hetkellä tuntuneet parhaimmilta. Nyt voisi tietysti miettiä, että olisiko ollut viisasta silloin helmikuussa pitää vähän pidempi tauko. Tai olisiko pitänyt antaa joskus jonkun vamman parantua vähän paremmin, mutta ei se oikein ole huippu-urheilussa mahdollista. Siinä joutuu sitten tinkimään vähän tasosta. Kun Kiira Korvesta puhutaan, muistetaan yleensä aina mainita perfektionismi. Teet täysillä ja tosissasi sen mitä teet. Hyvä ominaisuus voi hallitsemattomana kuitenkin kääntyä myös itseään vastaan. Osaatko sinä hallita sitä? Ehkä vähän paremmin nykyään. Tietysti perfektionismi on sellainen ominaisuus, ettei sitä voi itsestään täysin poiskaan saada. 25