Tyttöjen Taloilla korostetaan sitä, että tyttöjen kasvun kipukohdat ovat monin tavoin sukupuolisidonnaisia. Sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisen verkkosivuston mukaan Tarkoitus on nostaa esiin erilaisia aikaansa sidottuja naisten malleja ja myyttejä, ja pohtia niitä suhteessa naisena olemisen kipukohtiin. Näin päästään ymmärtämään yhteiskunnallisten odotusten vaikutuksia tytön ja naisen omaan kokemusmaailmaan ja hänen naisena olemisen tapoihinsa. Tämä kaikki tähtää omannäköisen naiseuden löytämiseen ja sinuksi tulemiseen itsensä ja ympäröivän maailman kanssa. Naistutkimus sekä nais- ja nuorisotutkimuksen piireistä noussut tyttötutkimus ovat sukupuolisensitiivisen tyttötyön tärkeitä taustatekijöitä. Näiden tutkimusalojen voimistuttua Suomessa 1990-luvulla alettiin kehittää käytännön tyttötyötä. Esimerkiksi nais- ja tyttötutkimuksen keskustelut tyttöjen ja naisten omasta äänestä ja tilasta ovat olleet vahvasti taustoittamassa tyttötyön syntyä. Tyttötyön kehittymisen taustalla on myös huomio siitä, että niin sanottu perinteinen nuorisotyö vetää usein enemmän puoleensa poikia kuin tyttöjä. Alettiin keskustella siitä, että myös tytöt tarvitsevat oman tilansa kokoontua, keskustella ja harrastaa. Samalla huomio kohdistui myös tytöille erityisiin kasvun haasteisiin, joissa tytöt tarvitsevat eriytettyä tukea, kerrotaan sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisellä verkkosivustolla.
Voimauttavaa vertaistukea Oulun Tyttöjen Talo on perustettu vuonna 2006, jolloin se oli kolmas tyttöjen talo Suomessa. Tällä hetkellä niitä on viisi. Talolla on töissä ammattilaisia ja vapaaehtoisina aikuisia naisia. Tyttöjen Talot pyrkivät tavoittamaan vahvaa aikuisen tukea tarvitsevia tyttöjä ja tarjoamaan heille yhteisön, jonne kuulua ja jossa viihtyä. Taloon tulija kohdataan yksilöllisesti suvaitsevaisuuden ystävällisessä ilmapiirissä. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus ovat Talolla tehtävän sosiaalisen nuorisotyön ydintä. Tyttöjen Talon kivijalka on avoin toiminta, jossa voi rennossa ilmapiirissä ja aikuisten välittävässä seurassa jutella tai olla vaan. Avoimesta toiminnasta tytöt pääsevät halutessaan harrasteryhmiin, vuorovaikutteisiin tyttöryhmiin tai yksilötuen piiriin. Muutoin toiminta koostuu yksilötyöstä, vuorovaikutteisista tyttöryhmistä, likkalähdöistä, naisten kesken – teehetkistä ja erilaisista teemailloista. Vuorovaikutteisilla tyttöryhmillä tarkoitetaan tavoitteellisia ryhmiä, joihin valitaan jäsenet ennalta määrätyksi ajaksi. Ryhmässä sovitaan yhdessä jokin päämäärä. Tällaisia ryhmiä voidaan muodostaa esimerkiksi ujoille ja sosiaalisesta jännittämisestä kärsiville tytöille. Seksuaalisuuden monet muodot ovat talolla myös nähtävissä. Talolla saa miettiä rauhassa omaa seksuaalista suuntautumistaan ja olla mitä ikinä haluaa. Jos vaikka kokee olevansa tyttö pojan ruumiissa, niin talolle on tervetullut. Terveyteen tai seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa talolla voi jutella Pop In -vastaanotolla kätilön kanssa. ”Pop In -vastaanotto toimii kolmena päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Vastaanotolle voi tulla ilman ajanva-
18
rausta, mutta halutessaan tytöt voivat myös sopia ajan milloin tulevat. Vastaanotto on tytöille maksuton matalan kynnyksen paikka saada ohjausta, neuvontaa ja tukea”, Tyttöjen talon ohjaaja ja kätilö Mervi Koskela kertoo. ”Muun muassa kiusaamistaustaa on tytöillämme paljon, samoin kuin syömishäiriötä ja viiltelyä”, Koskela täsmentää. Vaikeistakin asioista puhutaan kuitenkin avoimesti. ”Nuoret tykkäävät suoraan puhumisesta. Pitää vain itse olla valmis kestämään se vastaus”, muistuttaa Koskela. ”Meidän tehtävä on kuunnella ja kestää kaikki mitä sieltä tulee. Ei ole sellaista asiaa, josta ei voida puhua”, Koskela jatkaa. ”Suurin yhteinen nimittäjä Talon tytöillä on yksinäisyys, kaikkien mielen asioiden rinnalla”, summaa Pietilä. ”Ouluun on ehkä muutettu suurin odotuksin, mutta elämä ei järjestykään ajatusten mukaisesti. Kavereita ei löydykään koulusta ja illat ovat yksinäisiä.” Tyttöjen talo pyrkii kuitenkin olemaan leimautumatta liian erityiseksi, vaikka koko ongelmien kirjo onkin hyvin edustettuna. ”Tyttöjen mukaan tänne on helppo tulla. Täällä kun ei tarvitse esittää mitään. Ja kuka tahansa saa tulla, ilman mitään erityistä tuen tarvetta”, tähdentää Koskela.
Myös kulttuurisensitiivistä tyttötyötä Tyttöjen Talo on hyvin monikulttuurinen kohtaamis- ja toimintapaikka. Talolle ovat tervetulleita kaikki kansallisuudet, kielet ja uskonnot. Kuitenkin termiä monikulttuurinen tyttötyö on juuri tarkennettu. Sukupuolisensitiivisen tyttötyön ja Tyttöjen Talojen yhteisen verkkosivuston mukaan kulttuurisensitiivisen tyttötyön käsite on käyttökelpoisempi. Monikulttuurisuus kun johtaa helposti ajattelemaan, että kaikki maahanmuuttajat tai kansainvälisen taustan omaavat ihmiset ovat samanlaisia ja yksi yhtenäinen ryhmä. Kuitenkin tämä samanlaisuus määrittyy suhteessa ”suomalaisuuteen”, joka otetaan helposti itsestäänselvyytenä ja jätetään määrittelemättä. Sivuston mukaan kulttuurisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida eri kulttuurien erityispiirteitä. Tyttötyössä tämä tarkoittaa sitä, että ymmärretään, etteivät monikulttuuriset tytöt eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kulttuuri merkitsee erilaisia olemisen tapoja, joita määrittelevät muun muassa nuorisokulttuurit, erilaiset elämäntavat, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Näillä erilaisilla kulttuureilla saattaa olla erittäin merkittävä rooli nuoren identiteetin muotoutumisessa. Kulttuurisensitiivisessä tyttötyössä käsitellään tyttöjen elämää ja naiseksi kasvamista kulttuurien välisessä kohtaamisessa sekä pohditaan monikulttuurisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Monikulttuurisissa tyttöryhmissä järjestetään erilaisia tapahtuma- ja teemapäiviä tyttöjen toiveisiin pohjautuen. Ryhmissä on muun muassa valmistettu oman kotimaan ruokia muille maistettavaksi. Näin tehdään muille tutuksi omaa kulttuuria ja vahvistetaan omaa identiteettiä. ”Meillä on joskus ollut jopa toistakymmentä eri kansallisuutta avoimien ovien aikana”, kertoo Pietilä. ”Tytöt haluavat