Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista, mikä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon edellytys.
integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja esimerkiksi halu oppia suomen kieltä on kova.” Tyttöjen Talo on turvallinen paikka opetella kieltä. Ainakaan pojat eivät läsnäolollaan ole lisäämässä jännitystä. Valitettava totuus on, että ellei ole yhteiskunnan kieltä, niin jää helposti ulkopuolelle. Välillä kielimuureja syntyy myös ohjaajien ja tyttöjen välille. ”Arabiaa olisi hyvä osata”, Pietilä ja Koskela nauravat, mutta vakavoituvat sitten taas. ”Tytöillä on rasistia kokemuksia, ja siksi pelkoja suomalaisia kohtaan. He kuitenkin haluavat olla ihan tavallisia nuoria. Heillä on ihan samanlaiset huolen aiheet kuten kantasuomalaisillakin.” ”Oman kotikulttuurin ja suomalaisen kulttuurin välillä voi olla iso ristiriita. Tämä näkyy esimerkiksi liikkumisen rajoittamisena. Heitä saatellaan tuohon ovelle ja ollaan vastassa. Tämä on monelle tällaiselle tytölle ainut paikka, jossa he saavat ehkä koulun lisäksi käydä, koska tiedetään, ettei täällä varmasti ole poikia”, kertoo Pietilä. ”Sitten meillä on myös näitä ilman lupaa käyviä niin sanottuja juoksutyttöjä. He juoksevat tänne suoraan koulusta, ehtivät olla sen 15 minuuttia ja sitten jatkavat kotiin sanoen, että koulumatka vain kesti vähän enemmän”, Pietilä jatkaa surkuhupaisasti.
Nuoret äidit, nuo toivossa väkevät Tyttöjen Talon kiistaton vahvuus on, että se pystyy tarjoamaan monipuolista tukea yhdestä paikasta.
20
Tyttöjen Talo -konseptiin kuuluu myös tarpeensa todistanut Nuoret Äidit -toiminta, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 21-vuotiaille odottaville ja jo synnyttäneille äideille lapsineen. Kätilöiden erityisosaaminen imetykseen ja muihin fyysisiin asioihin liittyen on tärkeää kenelle tahansa, saati sitten nuorelle äidille. Toiminnan tarkoituksena on nuoren äitiyden vahvistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen ja terveiden perhemallien muodostumisen tukeminen. Äitien voimavaroja vanhempana pyritään vahvistamaan suljetuissa ja avoimissa ryhmissä sekä tarvittaessa yksilötukea antamalla. ”Äiti-ryhmissämme on odotuksesta asti mukana olleita, jotka yhä käyvät kaksivuotisten taaperoidensa kanssa tapaamisissa. He saavat vertaistukea toisistaan ja vahvistusta äitiyteensä. Näin myös lapset saavat seuraa toisistaan”, kertoo Koskela. ”Äidit pitävät yhteyttä arjessa muutenkin. Verkostoja on syntynyt, ja sehän on juuri meidän tavoitteemme”, Koskela sanoo. ”Heille tarjotaan aina myös lämmin kotiruoka, jota myös lapset voivat syödä. Haluamme näin tukea terveitä elämäntapoja, sillä nuoret äidit päätyvät helposti tarjoamaan lapsilleen vain purkkiruokia.”, jatkaa Pietilä. Vähävaraisia tyttöjä tuetaan antamalla ruokaa joskus myös kotiin. ”Meillä on toki rajallinen budjetti, mutta onneksi meillä on myös upeita sponsoreita, kuten oululainen Pulla-Pirtti, joka on lahjoittanut meille valtavasti pullaa ja leipää”, kertoo Pietilä kiitollisena.