Unelmien saavuttaminen ja itsensä toteuttaminen ei aina vaadi yltäkylläitä lähtökohtia. Puutteen voi kääntää vahvuudeksi. Jos haaveilee tulevaisuudesta musiikin parissa, mutta on kuuro, voi viittoa itsensä maailmankartalle. Teksti: Jussi Riihimäki Kuvat:Lehtikuva/ Vesa Moilanen ja Signmark Productions
T
ummaan verryttelyasuun sonnustautunut mies juoksee metsän reunustamaa hiekkatietä pitkin. Päässä on lippis. Lippa osoittaa tulosuuntaan. Se on juoksijan, Signmarkin eli Marko Vuoriheimon, 33, tavaramerkki. Eikä pieni treenaus ole pahitteeksi, koska alkuvuosi näyttää artistin kalenterissa todella kiireiseltä. Signmarkin kotisivuilla avautuvalla videolla hän vertaa uraansa musiikin parissa juuri maastossa juoksemiseen. Välillä matka taittuu keveästi, välillä pitää ponnistella ankarasti ja ”puskea läpi”. Yhden mäen laelle pääseminen ei tarkoita sitä, että työ olisi tehty. Huiput ovat pysäkkejä, joilla voi vetää hetken henkeä, mutta horisontissa näkyy lisää huippuja, uusia mäkiä, jotka nekin on saavutettava. Tuskin kenelläkään artistilla ja musiikintekijällä on helppoa, eikä ura synny itsestään, vaikka onnistuisikin saamaan massiivisen popkoneiston taakseen. Mutta kuurolla, joka tuntee tällaista luomisen tarvetta ja halua toteuttaa itseään esiintyvänä taiteilijana, haasteet ovat ihan toista luokkaa. Tässä vaiheessa on jo selvää, etteivät haaveet kaatuneet näihin haasteisiin ja muiden epäuskoon. Signmark on julkaissut jo kaksi levyä. Signmark-nimeä kantava debyytti ilmestyi vuonna 2006, ja toinen albumi Breaking The Rules jul-
24
kaistiin vuonna 2010 Warner Musicin kautta. Toisen levyn myötä Signmarkista tuli ensimmäinen kuuro, joka on tehnyt levytyssopimuksen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa.
Halu näyttää Joskus kannustuksen puute ja vähätellen naureskelevat ihmiset ympärillä saavat pitämään omista unelmistaan entistä tiukemmin kiinni. - Omien opettajien ja ystävien epäily oli yksi suurimmista syistä siihen, että olen tässä nyt. He eivät uskoneet minua, kun kerroin, että haluaisin oikeasti tehdä musiikkia ja tulla artistiksi, kertoo Signmark, joka alkoi yläasteiässä haaveilla rap-artistin urasta. - Urheilun ja näyttelemisen lisäksi aloin kääntää tunnettuja lauluja viittomakielelle ja vedin näitä cover-biisejä sitten eri tilaisuuksissa. Signmark muistaa, miten hämmästyneitä muut diskon tanssilattialla jammaavat ihmiset olivat, kun hän viittoi ystävilleen hittikappaleita. Se ei kuitenkaan saanut häntä vaikenemaan, ja miksipä olisikaan, kyllähän kuulevatkin ihmiset heiluttavat käsiään ja tekevät määrätyt, tutut liikkeet kun dj pyöräyttää levylautaselta Macarenan tai YMCA:n. Kuurokin ihminen tuntee basson jytkeen, joka parhaimmillaan pakottaa rintaa ja saa vaatteet värisemään. Rytmi tulee tutuksi. Hänen omat suosikkiartistit olivat pääosin