Itsetunto – miten olla aito? Itsetunnon vaihtelut ovat tavallisia murrosiän kuohunnassa. Välillä nuori haluaa olla pieni, välillä iso. Ongelmia saattaa tulla, jos kasvattaja korostaa murrosiän itsetunnon ongelmia tai vähättelee niitä. Aikuisten tulisi enemmänkin korostaa murrosikään liittyviä monipuolisia uusia kehittymismahdollisuuksia. Tärkeää on keskittyä lapsen vahvuuksien tukemiseen, ei heikkouksien kaivelemiseen. Nuoret, joiden identiteetti rakentuu kielteisestä palautteesta, ovat usein riskikäyttäytyjiä. Lapsen ja nuoren pitää oppia, että hän on niin arvokas, että hänen terveyttään kannattaa suojata ja edistää, sillä sitä kautta hän myös motivoituu pitämään itsestään huolta. Rakkauden ja rajojen ohella nuoret tarvitsevat myös kannustusta omaan ajatteluun ja itsenäiseen päätöksentekoon. Itsetunnon heilahtelut hämmentävät ja voivat ahdistaa nuorta. Murrosikäisen kuohunnassa aikuisen on oltava luja seinä ja pehmeä syli. Aikuinen ei voi olla kaveri, mutta hän voi silti olla ymmärtävä ja ystävällinen. Nuoren itsetunto vahvistuu, kun hän kokee, että hänet hyväksytään mukavana ja hankalana, tasaisena ja kuohuvana. Niinpä myös haasteellisinta vaihettaan elävä lapsi tarvitsee muistutuksen siitä, että hän on kokonaan hyvä, vaikka teot olisivatkin välillä pahoja. Missään nimessä ei saa nolata, ivata tai haukkua vaikkapa ulkonäköä. Hyvä itsetunto perustuu parhaimmillaan hyvän pientiimin eli perheen hyvinvointiin. Kodin hyvä ilmapiiri on turvallinen, riittävän puhdas, oikeudenmukainen ja viihtyisä. Jokainen perheenjäsen hyväksytään omanlaisena persoonanaan. Keneltäkään ei vaadita liikaa, mutta kaikilta vaaditaan jotain. Kodissa on säännöt: miten tässä kodissa ollaan, riidellään, syödään ja nukutaan. Kodissa on selvästi johtajat tai johtaja, joka on vakaa ja johdonmukainen. Jaksavat, ymmärtävät aikuiset ja kaveriryhmän tuki auttavat nuorta selviytymään epävarmuuden tunteista, samoin kuin jokin harrastus, jossa nuori pärjää ja nauttii. Kannattaa myös muistaa, että nuori voi yhä tarvita kosketusta. Murrosikäinen kaipaa läheisyyttä kiukuttelusta huolimatta. Joskus nuoren kaipuu lähelle on niin suuri, että halipulan vaivatessa nuori on valmis vaikka seksiin saadakseen kokea mitä tahansa kosketusta. Murrosikäiseen voi koskea ja hänet voi ottaa halaukseen – jos hän antaa luvan. 8 keinoa tukea nuoren itsetuntoa 1. Usko lapseen: Nostamalla esiin lapsen osaamisen, hyvyyden ja onnistumisen kasvatat kymmenen kertaa tehokkaammin kuin osoittamalla vikoja ja virheitä. ”Kehu lapsi päivässä” on hyvä neuvo. Aikuinen ei myöskään koskaan luovuta, eikä menetä luottamusta lapsen pärjäämiseen. Rakkaus ei järky, vaikka nuori sitä testaisikin. 2. Ole läsnä: Nuoren itsetunnon haavoja ei havaitse, ellei ole paikalla tai kuulolla. Haasteet, vaikeudet tai tarve puhua eivät tule tiettyyn kellonaikaan. 3. Kohtaa oikeasti: Ei auta, jos rakennat lapselle elämysmaailman ja tarjoat ikuista ihanuutta – sinun on oikeasti kuunneltava ja kohdattava nuori. Vuorovaikutus on huumoria ja iloa, mutta myös tylsyyttä ja yhteenottoja. 3. Tue tarvittaessa: Hyväksy nuoren tunteet ja kerro omistasi. Tue lasta, kun tämä on itsetuntokuopassa, mutta älä rupea paapomaan tai ripustautumaan lapseen liikaa. 4. Iloitse arjesta: Yhdessäolon ei tarvitse olla laadukasta tai kasvattavaa aikaa, vaan kaikkea sitä, mitä kodeissa puuhataan. Kun ollaan vuorovaikutuksessa jonkun kanssa, jaetaan yhteisiä asioita, kerrotaan ja kuunnellaan ja tehdään jotakin yhdessä. On eri asia esimerkiksi pelata yhdessä lautapelejä kuin se, että lapsi pelaa yksin pelikonsoleillaan. 5. Ole mallina: Aikuisen tulee olla mallina lapselle. Arvosta itse itseäsi, ulkonäköäsi, ikääsi, sukupuoltasi ja luonnettasi! Riidan hetkellä ole tyyni ja oikeudenmukainen. Tee kuten opetat. Ole turvallinen aikuinen. 6. Ymmärrä yksilöä: Kaikki lapset ovat erilaisia. Älä yritä muuttaa lastasi muuksi kuin mitä hän on. 7. Hoida jaksamisesi: Paras lahja vanhemmalta murrosikäiselle on voida hyvin itse. Murrosikäisten lasten vanhempien tulisikin hoitaa omaa jaksamistaan ja pitää itsestään huolta. Hae haasteiden aikaan tukea muilta aikuisilta, suvulta tai ystäviltä. 8. Vanhemmuus on siitä armollista, että jatkoaikaa annetaan koko ajan, ja aina on mahdollista ryhtyä korjaamaan eilisen erehdyksiä. Lähteet: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, www.mll.fi Vahva vanhemmuus – paras tuki nuoren kasvuun (Väestöliitto 2005) Cacciatore, Korteniemi-Poikela, Huovinen: Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa (WSOY 2008)
39