Asennetta lehti 4 13 by Jokke

sk am pan hdek asvatu ennet ta-päi

jan julk aisu 4 / 2013

8 pienen rahan vinkkiä kotimaanmatkaajalle

– Jyväskylä ja Helsinki

K-18 ODOTETTU TÄYSI-IKÄ Lapset löytävät pornon älypuhelimilla Elämää ilman rahaa Asennetta Azoreilta!

Mira Luoti - uuden edessä Hatkaamisen haasteet

IKUINEN KUUMA PERUNA – uudet näkökulmat

Kultainen Noutaja -palvelu tuo lisäresusseja lastensuojeluun

huumekeskusteluun vaativat rohkeutta

Edes Yhtenä Päivänä Maailman Tärkein -yhteisö

laittoi hyvän kiertämään

Sisällys 4 / 13

Filippiinit kiiltokuvia paratiisista s.8

Tässä numerossa: = kannessa

Lapset löytävät pornon älypuhelimella s.26

porn

Pääkirjoitus Tarkoitus ei pyhitä keinoja Bussin kuulumisia päihdekasvatusta pyörillä Filippiinit kiiltokuvia paratiisista Mira luoti se menee niinkuin pitääkin

8 vinkkiä kotimaanmatkailuun Jyväskylä - Helsinki

hyvä voittaa

Taloustaiturointia

Lapset löytävät pornon älypuhelimella

ASENNETTA 4/13 9. vuosikerta ISSN 1795-9705 TILAAJAPALVELU Puh 045 139 8902 info@asennetta.fi 2

JULKAISIJA/KUSTANTAJA Asennetta-Kampanja Oy Salomonkatu 17 A 00100 Helsinki www.asennetta.fi PAINO Oy Scanweb Ab Korjalankatu 27 45100 Kouvola

TAITTO Pippuriina / Hanna Välitalo TOIMITUS Asennetta-Kampanja Oy Lehdokintie 9 40520 Jyväskylä mirkka@asennetta.fi

LEVIKKI 15 000 kpl TOIMITUSNEUVOSTO Mirkka Torikka Ewa Noth Tuija Mäkinen Meri-Tuuli Haunia Jussi Riihimäki

Ajatuksia Azoreilta s.40

Saarelta kajahtaa As e n n et ta!

Hatkaamisen huuma ja haasteet s.36

ASENNetta lyhyet

hatkaamisen haasteet

ikuinen kuuma peruna

Taloustaiturointia s.24

Saarelta kajahtaa Asennetta Elämä ilman rahaa virven kolumni Pesunkestävä homo

nooran kolumni K-18

ristikko

tukijamme

PÄÄTOIMITTAJA Mirkka Torikka mirkka@asennetta.fi KANNEN KUVA Nelonen Media

Pienen rahan vinkkejä kotimaanmatkailuun s.16

NETISSÄ www.asennetta.fi MIRKAN KUVA Tommi Penttinen

Asennetta-lehti on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii Asennetta-päihdekasvatus-bussin tiedotuskanavana. Asennetta-lehden tuotoilla rahoitetaan päihdekasvatusbussin liikkumista. Asennetta-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 3

Ehkäisevää päihdetyötä on tutkittu paljon, ja sille on asetettu Suomessa selkeitä laatukriteereitä. Tärkeimpiä piirteitä ovat luotettavan ja uskottavan tiedon lisäksi vuorovaikutuksellisuus ja nuoren oman ajattelun herättely. Parhaat oivallukset, oppimiskokemukset ja kyseenalaistukset syntyvät oman toiminnan ja oman ajattelun kautta. Moderni päihdekasvatus näkee nuoret aktiivisina tiedon tuottajina, jotka jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään. Tämän päivän päihdekasvatus on parhaimmillaan eettistä päihdekasvatusta, joka puhuu käyttäjien humaanin kohtelun puolesta sekä huolehtii siitä, ettei heitä leimata. Päihteidenkäyttäjä ei ole huono ihminen, vaan hän on ainoastaan ajautunut vaikealle tielle. Kuten sosiologi ja huumetutkija Jussi Perälä lehdessämme toteaa, yhteiskunta lisää helposti omat sanktionsa huumeista saadun tuomion päälle. Yhdestäkin kiinnijäämisestä voi seurata paljon: ajokortin viivästyminen, sotilasarvon muuttuminen ja hankaluudet työmarkkinoilla. Eettinen ehkäisevä työ ei voi kuitenkaan lähteä rankaisemaan. Se pyrkii ymmärtämään ja poistamaan ennakkoluuloja – ja ideaalitilanteessa ehkäisemään jopa sen ekan kerran. Eettinen ehkäisevä päihdetyö on myös rehellistä ja uskottavaa. Se ei voi jättää huomiotta sitä faktaa, etteivät huumeet ole vain yksi möykky. Juuso Armila pohtii Preventiimi-verkoston blogissaan osuvasti: ”Miksi yksi laiton päihde on nuorelle laittomampi kuin toinen laiton päihde, kun kerran kaikkien päihteiden käyttö on laitonta alle 18-vuotiaana? Koska toinen on huume, tuo ihmiskunnan tuhoon ajava, suorastaan oman tahdon omaava infernaalinen voima. Toinen taas on kulttuurista hyväksyntää vähintään yhtä vakavista haittavaikutuksistaan huolimatta nauttiva valtaväestön suosima päihde, alkoholi.” Vinoutunut kulttuurimme katsoo nuorten alkoholinkäyttöä läpi sormien. Alkoholinkäyttö mielletään normaaliksi osaksi nuoruutta. Eettinen ehkäisevä päihdetyö ei voi näin tehdä, jos tavoitteena on oikea kulttuurinmuutos. Alkoholin merkittävä asema yhteiskunnassa ja varsinkin nuorten ajanvietossa tulisi kyseenalaistaa voimakkaammin, jotta huumeidenkäytön kyseenalaistaminen ei näyttäisi nuorista tekopyhältä. Eettinen päihdekasvatus ei myöskään pelottele. Psykedeelien käyttäjät eivät kuvittele kovinkaan usein olevansa appelsiineja, jotka vaativat ihonsa kuorimista. Harvoin myöskään hypätään katolta siinä uskossa, että siivet kantavat. Epäuskottavat tarinat vievät pohjan koko ehkäisevältä työltä. Päihteistä annetun tiedon on oltava tosiasioihin perustuvaa sekä tasapuolisesti ja asiallisesti esitettyä – sen tulee kunnioittaa vastaanottajan älyä ja itsemääräämisoikeutta, eikä sen tule manipuloida. Eettisessä päihdekasvatuksessa päihteidenkäytön vaikutuksia käsitellään myös globaalina ilmiönä, jolloin huumekaupan kytkennät maailmanlaajuiseen rikollisuuteen ja eriarvoisuuteen tulevat esille. Eettinen päihdekasvatus ansaitsee yhteiskunnallisen luottamuksen kuvaamalla toimintansa lähtökohdat avoimesti. Asennetta-Kampanja Oy on saanut Suomalaisen Työn Liitolta oikeuden käyttää Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä arvositoutuneesta, kestävän kehityksen mukaisesta liiketoiminnasta, josta ei nosteta osinkoja osakkeenomistajille vaan jonka tuotot ohjataan ilmaiseen päihdekasvatukseen. Vaikka meidän nuoremme pääsääntöisesti voivat entistä paremmin, on pieni porukka, joka voi entistä huonommin. Jos ongelmiin ei reagoida ennen kuin ne koskevat enemmistöä, ollaan pulassa. 1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nyt ollaan valitettavasti toistamassa samoja virheitä. Ehkäisevän työn voimavarat ovat jo valmiiksi alimitoitetut, ja työn painopiste on siirtynyt korjaavaan työhön. Siksi iso kiitos Sinulle tilaajamme, joka olet mukana mahdollistamassa työmme tässä taantumassa! Tukesi on nyt arvokkaampaa kuin koskaan! Kiitos kuluneesta vuodesta, ihanaa Joulun aikaa ja valoa tulevaan talveen!

Mirkka Torikka

mirkka@asennetta.fi 4

MAT TON IMAG ES

Tarkoitus ei pyhitä keinoja päihdekasvatuksessa

Bussin kuulumisia

Asennetta-bussi – päihdekasvatusta pyörillä Asennetta-päihdekasvatusbussi on yksityinen ehkäisevää päihdetyötä tekevä yksikkö, joka on kiertänyt kouluilla ilmaiseksi kahdeksan vuotta, omavaraisen rahoituksen turvin.

sennetta-Kampanja Oy on ehkäisevää päihdetyötä toteuttava yksityinen sitoutumaton kampanja, jonka päätehtävänä on herättää keskustelua päihdeasioista ja saada nuoret ottamaan niihin kantaa. Valtakunnallisesti peruskouluja ilmaiseksi kiertävällä Asennetta-päihdekasvatusbussilla toteutettava kenttätyö tavoittaa noin 10 000 nuorta vuodessa. Toiminta rahoitetaan pääsääntöisesti kampanjan omalla Asennetta-lehdellä, jonka myynti työllistää yli kahdeksankymmentä eri-ikäistä työntekijää. Asennetta-lehti on ehkäisevän päihdetyön ja elämänsuojelun lehti, joka toimii myös Asennettapäihdekasvatusbussin tiedotuskanavana. Tilaamalla Asennettalehteä varmistat, että Asennetta-päihdekasvatusbussin vierailut ovat jatkossakin kouluille ilmaisia. Viime vuonna toiminta sai tunnustusta Suomalaisen Työn Liiton myöntäessä AsennettaKampanjalle Yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Merkki on vakuus siitä, että yrityksen tuotot käytetään toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Siellä oli hyvä tyyppi Bussissa kumotaan yleisimpiä päihdemyyttejä ja opitaan oman oivalluksen kautta. On tuettava lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja, itseluottamusta ja uskoa siihen, että oman eriävänkin mielipiteen uskaltaa ilmaista. Bussissa ei siis luennoida päihteiden lääketieteellistä koostumuksista, eikä muutenkaan ”saarnata”, vaan jutellaan rennosti nuorten omien kysymysten ja ajatusten pohjalta. Bussin kotoisat tilat mahdollistavat intensiivisen jutustelun paremmin kuin koulujen isot juhlasalit. Tuloksellinen päihdekasvatus lähtee pienistä asioista. On tärkeämpää, että nuorille jää bussista lähtiessään mieleen edes yksi ymmärretty asia kuin valtava tietotulvakaaos. Vuosien jälkeen bussissa käyneet nuoret eivät todennäköisesti muista heille kerrottuja nippelitietoja, mutta he ehkä muistavat sen, että

bussissa puhunut kaveri oli hyvä tyyppi ja se tyyppi oli päihteitä vastaan. Se voi riittää oikeiden valintojen tekemiseen. Tavoitteenamme on herättää nuorissa kriittistä ajattelua ja laajempaa ymmärrystä huumetalouden koko ketjusta. Nuorille on kerrottava huumeista myös globaalina ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, jolloin huumekaupan kytkennät maailmanlaajuiseen rikollisuuteen ja eriarvoisuuteen tulevat esille. Koska päihdeongelmien ehkäisy on tärkeä asia, esitetään päihteetkin yleensä virheellisesti tärkeinä. Päihteistä informoijan paras asenne onkin, että hänelle itselleen päihteet eivät ole merkityksellisiä – sen paremmin negatiivisessa kuin positiivisessakaan mielessä. Ehdoton ehdottomuus synnyttää usein vastarintaa jo ihan periaatteesta. Nuori on helposti eri mieltä, vaikkei se hänen todellinen kantansa olisikaan. Neutraali asenne antaa siis myönteisen samaistumiskohteen nuorille kuulijoille. 5

Bussin kuulumisia

Kiitos Tukijoille Taantuma saa ihmiset tinkimään ”turhasta”. Valitettavasti usein karsintalistalle ensimmäisinä päätyvät hyväntekeväisyyskohteet, joihin ei ole pakko satsata. Meille Te Tukijamme olette kuitenkin elinehto. Me emme voi valita, koska koko työmme on teidän varassanne. Kiitos siis kaikille teille, jotka näinä tiukkoinakin aikoina haluatte satsata nuoriimme ja heidän tulevaisuuteensa. Kyseessä on kymmenen tuhannen nuoren kanssa vuosittain tehtävä ilmainen päihdekasvatustyö, joka voi jatkua vain niin pitkään kuin Te uskotte siihen ja pidätte sitä tärkeänä. Toimintamme sai viime vuonna Yhteiskunnallisen yrityksen tunnustuksen Suomalaisen Työn Liitolta. Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Tunnustus on merkki muun muassa siitä, että varat ohjataan kenttätyöhömme eikä osakkeen omistajille. Tämä tunnustus on meille kunnianosoitus siitä minkä puolesta olemme kohta kymmenen vuotta taistelleet. Visio kouluja valtakunnallisesti kiertävästä päihdekasvatusbussista oli kunnianhimoinen. Erilaiset toimijat kyseenalaistetaan helposti, mutta emme antaneet periksi. Ja periksi emme anna vieläkään, vaan haluamme taistella läpi tästä taantumasta. Emme kuitenkaan pysty siihen yksin, vaan tarvitsemme tukeanne yhä, nyt enemmän mitä koskaan!

ttä Selittelemä

selvinpäin!

7.9.2013 Asennetta-Kampanja osallistui kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä nuorten päihteettömiin bileisiin, jossa oli esiintymässä muun muassa Justimus films, Musta Barbaari, Kevin Tandu.

öydät meidän myös lokakuun alussa auenneesta www.toimintasuomi.fi -portaalista. ToimintaSuomi-portaali auttaa löytämään kootusti terveyttä ja hyvinvointia edistävien järjestöjen toiminnan ja tapahtumat. ToimintaSuomi palvelee myös vapaaehtoistoiminnan välitysportaalina, jossa järjestöjen lisäksi myös muut organisaatiot voivat julkaista ilmoituksia tarjolla olevista vapaaehtoistehtävistään.

Asennetta-bussi vieraili viime marraskuussa meillä täällä Puumalassa. Kiitoksia vierailusta ja erittäin hyvästä vanhempainillasta! Vanhempainillassa päihdeohjaaja Marko Remahl kertoi havaintojaan juuri meidän paikkakunnan lasten tilanteesta selkeästi ja havainnollisesti. Hänellä oli myös tietoa peilata tätä paikallistietoa valtakunnalliseen tilanteeseen. Erittäin hyvää oli myös Markon kannustava ja rohkaiseva ote vanhemmuuteen. Vanhempien rooli päihteiden käytön ehkäisyssä ja etenkin varhaisen puuttumisen merkityksestä tuli selväksi. Marko korosti hienosti myös vanhempien keskinäisen yhteistyön tärkeyttä: vanhemmat silmät auki ja tarvittaessa tiukka linja! Bussissa nuorille korostettiin jokaisen oman ratkaisun merkitystä. Kuten Marko sanoi, nuoret eivät ole tyhmiä eivätkä taitamattomia tiedonhankinnassa. Jokaisen on opittava etsimään tietoa ja kriittisesti arvioimaan sitä. Bussissa nuoria ohjattiin ja kannustettiin AJATTELEMAAN itse. Virpi Tuovinen nuoriso-ohjaaja, Puumalan kunta

Bussin kuulumisia

Asennetta-päihdekasvatusbussin aikataulua Joulukuu 2013

20.-21.3.2014 Parikkala, Kirjolan koulu 25.-28.3.2014 Kerava

3.-4.12.2013 Jyväskylä, Tikkakosken koulu 9.-10.12.2013 Valtimon yläkoulu, Valtimo

Huhtikuu 2014

Tammikuu 2014

22.4.2014 Hailuoto, Hailuodon peruskoulu 23.4-25.4 VARATTU

14.-15.1.2014 Mänttä-Vilppula, Vilppulan yhteiskoulu 16.-17.1.2014 Mänttä-Vilppula, Mäntän yläkoulu 21.-24.1.2014 Kauhava, Kauhavan koulu, Kortesjärven koulu, Ylihärmän koulu ja Alahärmän koulu

Helmikuu 2014 4.-6.2.2014 Kuopio, Hatsalan yläkoulu 11.2.2014 Pälkäne, Pälkäneen yhteiskoulu 12.-14.2.2014 Nokia, Nokianvirran koulu 18.-20.2.2014 Lemi, Lemin koulukeskus

Maaliskuu 2014

Toukokuu 2014 6.5.2014 Espoo, Kirstin koulu 7.5.2014 Espoo, Nöykkiönlaakson koulu 8.-9.5.2014 Espoo, Soukan koulu 13.-16.5.2014 Espoo, Juvanpuiston koulu 20.-21.5.2014 Espoo, Martinkallion koulu

Keväälle on vielä muutamia vapaita aikoja, tiedustele! mirkka@asennetta.fi

4.-5.3.2014 Vantaa, Sotungin koulu 18.-19.3. 2014 Valkeala, Valkealan yläkoulu

Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista! Käy tykkäämässä ja voit voittaa upeita palkintoja viikottain!

Laskutus, työhön haku ja muut asiat:

Tarvitsetko pätevää päihdeluennoitsijaa? Järjestämme koulutuksia esimerkiksi nuorisoalan opiskelijoille ja opettajille. Koulutusta on tarjolla muun muassa päihteistä, väkivallasta, nuoren ihmisen rikosprosesseista, lastensuojelusta, nuoren sijoituksesta laitokseen ammattilaisen näkökulmasta, nuorisokulttuurista ja muista ajankohtaisista asioista. Koulutukset räätälöidään tapauskohtaisesti vastaamaan tilaajan tarpeita.

p. 045 139 8902 info@asennetta.fi

Sovittuja vierailuja koskevat asiat: Päihdeohjaaja ja kenttävastaava Petri Tyynelä pete@asennetta.fi p. 045 126 8166

Ammattitaitoista puhujaa erilaisiin tilaisuuksiin voi tiedustella osoitteesta info@asennetta.fi tai soittamalla numeroon 045 139 8902. 7

Filippiinit â&#x20AC;&#x201C; kiiltok

Dinagyang- festivaalien vĂ¤riloistoa, Iloilo

kuvia paratiisista

Filippiinit on maa, joka räjäyttää maisemillaan tajun kankaalle. Tulivuorten, riisipeltojen ja saarien loputon helminauha on vertaansa vailla. Myös karnevaalien väriloisto ja vedenalainen maailma saavat mielen epäuskon valtaan. Teksti ja kuvat: Matias A. Martin

Saarella asuvat pikkulapset eivät ole nähneet minunlaistani kummajaista ehkä koskaan, sillä olen kuulemma ensimmäinen turisti, joka on tullut saarelle yöpymistarkoituksessa.

Aurinko painuu mailleen Caringon saarella

atkaan yöbussilla Manilasta, Filippiinien pääkaupungista, kaakkoon kohti Nagaa. Sinne on kahdeksan tunnin (380 km) matka. Pohjalla on jo valmiiksi yli 20 tuntia kestänyt lentomatka Suomesta, kahdella välipysähdyksellä maustettuna. Lopen uupuneena olen siis lähinnä huojentunut, että ensimmäinen matkapäivä Filippiineillä kuluu yöaikaan viileässä bussissa, jossa on mahdollista myös nukkua. Aamulla varhain olen Nagassa, josta matka jatkuu vielä kohti Mercedeksen pientä kalastajakylää. Paikallinen ystäväni on suunnitellut meille todellisen seikkailumatkan Caringo-nimiselle saarelle (Calaguan saariryhmä, Camarines Norte), jonne ei yksikään perusturisti hevillä eksy. Koko ajatus on niin hatusta vedetty, ettei meillä ole määränpäässä edes majapaikkaa tiedossa! Satamassa toimivan turistipisteen työntekijä vakuuttaa vain, että ”saarelaiset kyllä majoittavat teidät pientä maksua vastaan”. Neuvoteltuamme hinnan paikallisten kalastajien kanssa hyppäämme heidän veneeseensä ja aloitamme matkamme kohti tuntematonta.

Caringo – pieni pala taivasta Saavumme Caringon saarelle hetkeä ennen auringonlaskua. Saari on juuri niin aito ja omaperäinen kuin vain kuvitella saattaa. Saaressa on yksi ainoa kylä, jonka väkimäärä lasketaan sadoissa. Kylän läpi kulkee sateen pehmentämät polut, joiden ympärille levittäytyvät vaatimattomat hökkelit. Kylässä ei ole yhtäkään moottoroitua ajopeliä ja matkapuhelimelle löytyy signaali vain rannalta, ja sekin pienellä varauksella. Majapaikasta ei ole vielä mitään tietoa. Kierrämme kylän läpi, kuvaan samalla kaikkea mahdollista ja jään ystävästäni jälkeen. Saarella asuvat pikkulapset eivät ole nähneet minunlaistani kummajaista ehkä koskaan, sillä olen kuulemma ensimmäinen turisti, joka on tullut saarelle 10

yöpymistarkoituksessa. Saarella käy päivämatkaajia vuositasolla vain muutamia. Huomio, jonka saan osakseni on sen mukainen. Kylän lapset lähtevät kävelemään kanssani kohti merenrantaa, jossa aurinko tekee juuri laskuaan. Kun saavun rannalle, vierelläni on kymmenittäin huomiostani kilpailevia lapsia. He leikkivät, kirkuvat ja heittelevät kärrynpyöriä ympäriinsä. Ystäväni katsoo keräämääni lapsikatrasta lähinnä järkytyksen vallassa: ”Miksi olet kerännyt kaikki nämä lapset mukaasi ja mitä me heille nyt teemme?” Taivaankannen värjäytyessä punaan katselen tätä maanpäällistä paratiisia ja sen viattomia lapsia. Sydäntäni kasassa pitävät pultit tuntuvat antavan periksi hetkenä minä hyvänsä. Lasken nämä ohikiitävät hetket elämäni onnellisimpien hetkien joukkoon, itku ei ole kaukana liikutuksesta. Pimeyden saapuessa lapset poistuvat koteihinsa ja jäämme odottamaan ystäväni kanssa rannalle majapaikkamme varmistumista. Säkkipimeässä yössä tulikärpäset aloittavat seuraavaksi oman näytöksensä. Ne näyttävät putoavan puun latvoilta kuin kipinät palavasta puusta. Saamme lopulta majapaikan kylän päällikön luota. Vietämme siellä vielä seuraavankin päivän ja yön, sillä toisena päivänä sataa niin kovaa, että kalastajat eivät suostu lähtemään merelle. Ylimääräinen yö järjestyy nimellistä korvausta vastaan. Ylimääräisen päivän ansiosta saamme tutustua kylän arkeen ja seurustella myös kyläläisten kanssa. Visiitti Caringon saarella onnistui näin yli odotusten.

Legaspi ja vaarallisen kaunis Mt. Mayon Legaspin kaupunki (180 000 asukasta) sijaitsee 93 kilometriä Nagasta kaakkoon. Legaspi on saanut nimensä kuuluisan espanjalaisen merikapteenin, Miguel Lopez de Legazpin (1502–1572) mukaan. Kaupunki ei todellakaan ole mikään ”värisyttäjä”, vaan melkoisen meluinen ja mitäänsanomaton. Siellä on tuulinen ran-

Majesteettinen Mount Mayon (Legaspi)

tabulevardi sekä yksi kaunis ja katsomisen arvoinen kirkko nimeltä Daraga (rakennettu vuonna 1773). Sen julkisivu on luunharmaa ja ajan rokottama. Maali lohkeilee monsuunisateiden hapertamana, vaikka sitä miten yritetään renovoida. Joillekin edellä mainittu ei todellakaan täyttäisi kauneuden määritelmää, mutta juuri tämä nuhruisuus puhuttelee minua. Kirkko on rakennettu korkean kukkulan päälle ja sieltä avautuvat maisemat ovat mykistäviä. Jylhä ja kaunis tulivuori nimeltä Mount Mayon (2462 m) lepää horisontissa majesteettisena. Mäenrinteessä olevissa ravintoloissa kannattaa poiketa ja samalla sulatella maisemia kaikessa rauhassa. Edessä olevaa tulivuorta pidetään maailman kauneimpana, koska sen kartio on täydellisen muotoinen. Niin usein matkakirjat syyllistyvät silmittömään liioitteluun, mutta tämän kerran hyväksyn väittämän yksiselitteisesti todeksi ja kerralla. Mount Mayon on kertakaikkisen virheetön. Se on levollisen oloinen, muttei todellakaan vaaraton. Vuorelle tehdään opastettuja retkiä niin kävellen kuin mönkijöilläkin. Turvarajana pidetään 1800–2000 metrin korkeutta. Kuudesta kymmeneen kilometriin ulottuvaa ”turvarengasta” pidetään yllä vuorostaan silloin kun tulivuoren epäillään olevan purkautumisvaarassa. Onnettomuuksia sattuu silti. Viimeisen sadan vuoden aikana Mount Mayon on purkautunut toistakymmentä kertaa, viimeksi 7.5.2013. Onnettomuudessa kuoli tuolloin viisi ihmistä, paikallinen opas sekä neljä turistia. Onnettomuus pääsi tapahtumaan, vaikka tulivuori onkin monitoroitu tarkasti Philvolcs-järjestön toimesta. Vaara kannattaa pitää mielessä, mikäli lähempi tutustuminen vuoreen houkuttelee. Kotimatkalla pysähdymme Cagsawanin raunioiden ulkopuolella olevien riisipeltojen äärelle. Myöhäisen iltapäivän valo oli tuolloin kauneimmillaan. Kuin taikaiskusta koko päivän vuoren huipulla päivystäneet pilvirykelmät liukuvat pois, paljastaen Mount Mayonin kaikessa loistossaan. Vieläkin upeammaksi

Daragan kirkko (Legaspi)

näyn teki vanhus, joka juuri silloin ylitti etualalla olevan riisipellon ja mahdollisti kuvasarjan, joka on yksi elämäni parhaista.

Donsol – valashaiden valtakunta Matka Legaspista Donsoliin kestää noin tunnin. Maisemat ovat jälleen kerran tyrmääviä, riisipeltoja silmänkantamattomiin. Perillä Donsolissa odottaa kaunis ja idyllinen lomakeskus, joka on rakennettu aivan meren rannalle. Auringonlaskut ovat totutun tyrmääviä. Donsol on noussut turismi-kartalle vain ja ainoastaan siitä syystä, että siellä on mahdollista nähdä valashaita. Parhaimmat kuukaudet havannointiin ovat maalis-huhtikuu, mutta myös muina kuukausina siihen on mahdollisuuksia (marraskuusta kesäkuuhun). Valashai (Rhincodon typus) on kaikkein suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Ruuakseen se syö planktonia, jota se siivilöi vedestä. Donsol oli vain pieni ja unelias kyläpahanen aina vuoteen 1998 asti, kunnes paikallinen sukeltaja teki valashaista videon ja siitä julkaistiin myös juttu lehdessä. Se oli kaiken alku ja nyt Donsol on yksi Filippiinien suosituimmista matkakohteista. Myöhäinen tammikuu, jolloin olemme itse liikkeellä, ei ole varma ajankohta nähdä valashaita, mutta silti mahdollisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Tutustuminen valashaiden valtakuntaan alkaa ensin rekistöröitymällä Donsol Visitor Centerissä. Rekistöröitymismaksu kustantaa kuusi euroa ja päivämaksu 12 euroa. Samalla katsotaan opetusvideo, jossa selvennetään pelisäännöt. Valashaita ei saa missään nimessä koskea ja turvavälit ovat usean metrin luokkaa. Venettä kohden saa olla mukana maksimissaan seitsemän turistia, veneiden suurin lukumäärä on puolestaan 25. Sesongin ollessa hurjimmillaan valashain ”spottaajia” on siis melkoinen määrä, nyt vain noin 30–50 henkilöä. Valashai voi kasvaa 19 metriseksi ja painaa 34 tonnia. Kun laivassa olevat oppaat näkevät valashain, laiva ajetaan lähelle havaintokohtaa. 11

Lähimmillään tanssijat olivat kahden metrin päässä minusta. Tuntui kuin olisin ollut elokuvassa, jota National Geographicin kuvaajat olisivat kuvanneet.

Valashai on lempeä jättiläinen, joka ei ole moksiskaan sen ympärillä uivista ihmisistä

Seuraavaksi hypätään veteen laivan reunalta, varusteina ovat räpylät ja snorklauslasit. Sukellusvälineet on tyystin kielletty. Kohtaaminen valashain kanssa on sykähdyttävä ja poikkeuksellinen. Tuo valtava täplikäs otus on noussut veden pinnalle ja jäänyt kellumaan paikoilleen kuin sukellusvene. En tiedä nauttiiko se ihmisten seurasta ja huomion keskipisteenä olemisesta, mutta se pysyy liikkumattomana seuraavan vartin. Valashai on lempeä jättiläinen, joka ei ole moksiskaan sen ympärillä uivista ihmisistä. Vedenpinta kiehuu kun ihmiset pärskyttelevät räpylöitään sen ympärillä. Vaatii todella keskittymistä, ettei törmäisi tai koskettaisi tuota valtavaa luontokappaletta. Olen lähimmillään sen suusta vain senttien päässä, vaikka miten yritän pysyä poissa kosketusetäisyydeltä! Sitten valashai saa tarpeekseen ja poistuu paikalta. Se karistaa ihmiset hetkessä, vaikka miten yrittäisi pysyä mukana räpylöillä polskien.

Dinagyang– karnevaalien aatelia

Dinagyang, Iloilo

Diniwid beach, vasemmalla Spider House (Boracay)

Dinagyang on yksi värikkäimmistä, äänekkäimmistä ja kuuluisimmista Filippiinien festivaaleista. Se järjestetään Iloilon kaupungissa joka tammikuu, ja juhlinta kestää koko kuukauden. Se houkuttelee paikalle satoja tuhansia ihmisiä, mikä tekee juhlasta yhden koko maan suurimmista. Kaupungin kadut suljetaan liikenteeltä monien neliökilometrien alueelta, vain yleisö ja tanssiryhmät lasketaan sisälle. Suurimmissa tanssiryhmissä on toistasataa tanssijaa ja heidän lisäkseen vielä viitisenkymmentä rumpujen hakkaajaa. Vaatteiden väriloisto ja rummuista nousevat äänet huumaavat aistit. Tanssinäytöksissä käytettävät lavasteet ovat myös todella mielikuvituksellisia ja kooltaan valtavia. Dinagyangissa juhlitaan maan alkuperäisväestön kääntymistä kristinuskoon. Juhlan keskiössä on erityisesti pyhä Jeesus-lapsi, jonka nimeä jokaisessa tanssinäytöksessä huudetaan. Olemme saapuneet tänne varta vasten näitä juhlia varten. Koska saavumme juhlien viimeiseen viikonloppuun ja sen parhaimpiin näytöksiin, kaikki liput ovat jo aikaa sitten myyty loppuun. Ainoa keino on löytää lippuja mustasta pörssistä. Ja edes niitä ei tahdo löytyä mistään. Karnevaalien kaksi ensimmäistä päivää menevät pahasti penkin alle. Joudumme katsomaan näytöksiä katujen varsilta, huonoilta paikoilta. Näemme tanssijat ja kulissit vain takaapäin. Toisena päivänä vielä taskuvaras kääntää minulta luottokortin ja rahaa. Kaikki jää viimeisen päivän varaan. Nousemme varhain sunnuntai-aamuna ja kävelemme yhden tanssiareenan äärelle. Yritämme hieroa kauppoja mahdollisista lipuista, periaatteena maksoi mitä maksoi. Kun kaikki toivo alkoi jo olla mennyttä, päivä saikin uskomattoman käänteen. Kaksi mustan pörssin myyjää tulee paikalle ja tarjoaa meille liput koko festivaalin parhaimmasta areenasta, Freedom Grand Standistä. Matkaamme sinne lipunmyyjien mopoilla, muiden kuin järjestäMercedes Caringo Islands jien ajoneuvoja ei edes saanut olla liikenteessä. Ystäväni lippu (20 euroa) vei katsomoon ja minun (40 euroa) lehdistöpaikalle. En ikinä tule ymmärtämään, miten mustan pörssin kauppias oli pystynyt saamaan minulle Boracay Donsol lehdistölle varatusta katsomo-osasta paikan, vielä kun se oli varattu nimeltä jollekin toiselle! Mutta sinne minä päädyin, katutasol-

le muutaman kymmenen muun valokuvaajan kanssa. Lähimmillään tanssijat olivat kahden metrin päässä minusta. Tuntui kuin olisin ollut elokuvassa, jota National Geographicin kuvaajat olisivat kuvanneet. Dinagyang vuoden 2013 festivaaleista tulikin siten yksi elämäni upeimmista ja uskomattomimmista tapahtumista koskaan – jotain mitä en tule ikinä unohtamaan!

Boracay – turismille uhrattu paratiisisaari Seuraavana aamuna ystäväni palaa takaisin Manilaan ja minä jatkan vielä kohti Boracayta, Filippiinien kuuluisinta saarta. Sinne päästäkseen pitää matkustaa ensin Iloilosta Caticlanin kaupunkiin (6 tuntia) ja ottaa vielä laiva Boracayn saarelle (20 min). Boracay on totaalisen löydetty! Ensireaktio saaresta on se, että haluan sieltä välittömästi pois. Jäljellä ei ole mitään omaperäistä, vaan ainoastaan viiden tähden hotelleja, kylpylöitä, monikansallisia yrityksiä ja ravintoloita. Filippiinien onni on se, että Boracay on maan ainoa saari, joka on kokonaisuudessaan uhrattu turismille. Thaimaassa kun lähes jokainen saari on jo turismilla pilattu. Olen jo lähdössä saarelta yhden nukutun yön jälkeen, mutta maltan vielä tehdä aamulla kävelylenkin saaren kuuluisaa White Beach –rantaa pitkin. Ranta on nimensä mukainen. Boracayn hiekka on hienointa ja vaaleinta, mitä olen koskaan nähnyt Filippiineillä. Myös kookospuita on maltettu jättää jäljelle, vaikka ranta onkin vuorattu täyteen hotelleilla, ravintoloilla ja sukellusliikkeillä. Kävelen niin pitkään, kunnes ranta päättyy Diniwid-nimiseen rantakaistaleeseen. Se sijaitsee kallioiden takana ja on jo niin syrjässä, että sinne eksyy vain harva. Turisteja on vain kourallinen. Alue näyttää upealta ja epäilen sen olevan raskaasti oman budjettini yläpuolella. Yllätyn suuresti, kun löydän sieltä majatalon (Mika’s Resort), joka veloittaa huoneestani vain 20 euroa yöltä. Viimeiset lomapäivät vietänkin sitten siellä, massaturismin ulottumattomissa. Majatalon vieressä olevasta kallionseinämästä löytyy myös Boracayn omaperäisin ravintola ja hotelli -kokonaisuus nimeltä Spider House. Sen omistaa hollantilainen mies nimeltä Alan. Hän on vanha hippi ja asunut saarella perheineen jo kolmekymmentä vuotta. Spider House oli hänen perheensä koti kunnes pari vuotta sitten hän avasi kotinsa ovet turisteille. Hän teki kodistaan niin hotellin kuin ravintolankin. Tästä syystä tunnelma Spider Housessa onkin kotoisan jäljittelemätön. Hotelli on äärimmäisen suosittu. Huoneita on kuitenkin vain kourallinen ja sen takia varauksen on syytä olla kunnossa, jos siellä mielii yöpyä. Auringonlaskut ravintolan terassilta ovat vertaansa vailla. En yksinkertaisesti voi ymmärtää, miksi aurinko näyttää täällä niin suurelta. Aurinko räjäyttää taivaankannen sellaisen kullan ja oranssin hehkuun, että alta pois. Etualalla purjehtivat purjeveneet tummenevat laskevan auringon myötä ja saavat lopulta pikimustan värin. Kun aurinko on pudonnut horisontin taakse, taivaalle syttyvät nopeasti tähdet. Hetki on taianomainen. Voin siis lopulta helposti ymmärtää, mistä Boracayn maine on tullut. Filippiinien lumivalkoisin ranta löytyy sieltä ja samalla myös maan upeimmat auringonlaskut. Siinä se on, mutta valitettavasti salaisuus on kiirinyt jo aikaa sitten maailmalle.

Filippiinit, PH • Valtiomuoto: tasavalta • Pääkaupunki: Manila (metro-Manilassa asuu 11 miljoonaa ihmistä) • Pinta-ala: 300 000 km2 • Uskonto: kristittyjä 90 %, (roomalaiskatollisia 80 %), muslimeja 5 %, muut 5 % • Viralliset kielet: filipino (takalog), englanti, lukuisia muita kieliä ja murteita • Raha-yksikkö: Filippiinien peso, 1 euro = 50 PHP • Saaria: 7107 saarta, jotka jaetaan kolmeen eri ryhmään, Luzon (pohjoisessa), Visayas (keskellä) ja Mindanao (etelässä) • Aikavyöhyke: + 6 h • Itsenäisyys: Espanjasta 12.6.1898, Yhdysvalloista 4.7.1946 • Viisumi: Ei tarvita alle kolmen viikon matkalle. Jatkoviisumin voi hankkia tulessaan heti lentokentältä tai immigration-pisteistä ympäri maata. • Lennot: Finnair ja monet muut yhtiöt lentävät Filippiineille, nopein reitti on Hong Kongin kautta. Meno-paluu Helsingistä Hong Kongin kautta Manilaan maksaa noin 850 euroa. Matkustusaika on 12 tuntia suuntaansa. • Muista: Filippiinit sijaitsevat Tyynenmeren tulirenkaaksi kutsutulla alueella. Tämän vuoksi saaret ovat alttiita luonnonkatastrofeille, kuten maanjäristyksille, tulivuorten purkauksille ja taifuuneille. Edellinen maanjäristys (7,2 magnitudia) sattui 15.10.2013 Cebun ja Boholin saarten läheisyydessä (Visayas) ja vaati 183 ihmisen hengen.

Se menee niin kuin pitääkin ”Odotan innolla vapaita juhlapäiviä, juhannusta mökillä rauhassa, vappuja ja munkkeja.”

PMMP esitti viimeisen keikkansa lokakuun lopussa kymmenen vuoden bändiuran päätteeksi. Mira Luoti, 35, uskoo vahvasti siihen, että kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen ovi avautuu. Teksti: Susanna Suhonen Kuva: Nelonen Media

-H

ei, ajelen juuri kohti Lahtea musikaaliharjoituksiin, vastaa uskomattoman pirteän kuuloinen naisääni puhelimeen kello kahdeksan aamulla. Puhelimen toisessa päässä on Mira Luoti. Tällä hetkellä hän puuhastelee Kuka Mitä Häh -musikaalin parissa Lahdessa. Tämän Sleepy Sleepersin vaiheisiin perustuva tuotanto ei ole dokumentaatio Sliippareista, vaan hauska fiktiivinen kertomus nuorista kaveruksista. Musikaalissa Mira esittää Saaraa. -Saara on sellainen ei-niin-tavallinen groupie, vaan huolehtivainen ja sydämellinen, hyvin topakka tytöntyllerö, Mira kuvailee. Muutaman päivän päässä häämöttävä ensi-ilta saa näyttelijättären mahanpohjaan kivan tunteen, kun pikku perhoset pörräävät iloisesti vatsassa. -Edessä on 12 näytöstä ja sitten vielä kymmenkunta PMMP:n keikkaa, Mira sanoo innostuneesti ja kertoo nauttivansa siitä, että touhua riittää. Innostus ei jää huomaamatta, vaikka kello on vasta kahdeksan.

MATKALAULUJA Mira Luoti on 35-vuotias laulaja ja näyttelijä. Suuri kansa tuntee hänet parhaiten PMMP:stä, jossa hän on ollut solistina vuodesta 2002 yhdessä Paula Vesalan kanssa. Tänä syksynä Mira on nähty myös Nelosen Voice Kids -tähtituomarina. Keväällä hän tuomaroi The Voice of Finland -laulukilpailussa. Kuluva vuosi on Miralle erilainen, vuosi joka sulkee yhden oven ja avaa uusia ovia. Kymmenen vuoden jälkeen Suomen kansan rakastama PMMP kerää kimpsut ja kampsut kasaan ja lopettaa keikkailun. Sen kunniaksi bändi on tehnyt syyskuussa ilmestyneen jäähyväislevyn Matkalaulu. -Projekti oli meille erittäin terapeuttinen ja tärkeä. Levyllä coveroimme omia biisejämme. Tämähän tehdään sen vuoksi nyt, etteivät muut ehdi ennen meitä, Mira sanoo vitsaillen. Vakavoiduttuaan hän kertoo, että todellisuudessa bändiltä on pyydetty jo kauan live-levyä ja se olikin lähes itsestäänselvyys. -Levyn tuottajan Samuli Kosmisen kanssa työskentely oli uutta ja mielenkiintoista. Tiiviin työrupeaman aikana kävimme läpi koko tunneskaalan itkusta nauruun, Mira kertoo. -Matkalaulu-albumia varten panimme aiemmat tuotoksemme aivan atomeiksi. Kun kuuntelee näitä uusia biisejä, tulee välillä fiilis, että hetkinen, mikä tämä biisi olikaan. Niin erilaisia biisit ovat. Erilaisuutta levyllä korostaa se, että jokainen bändin jäsen hyppäsi rohkeasti uusiin rooleihin. Jokainen soitti levytyksen aikana soitinta, jota ei ollut aiemmin soittanut. Se oli tosi hauskaa!

KUIN KANSIIN KIRJOITETTU Miran puheissa välähtää monta kertaa ajatus ”se menee niin kuin pitääkin”. Kun PMMP vetää viimeisen keikkansa Helsingin jäähallissa 27.10. loppuunmyydylle yleisölle, ei hetki ole Miralle vain pelkkää haikeutta ja surua, vaan mahdollisuus johonkin uuteen. -En pysty kuvailemaan tunnetta yhdellä sanalla, mutta odotan innolla tulevaa, nainen sanoo. Mira oli aiemmassa bändissään kymmenen vuotta. Lähes saman verran kuin PMMP:ssä. -Ehkä se on minun syklini elämässä. Tämä tie on ollut tietynlainen reitti, jonka aikana olen oppinut myös luopumaan, Mira kuvailee tuntojaan. -Me olemme kiertäneet Paulan kanssa niin monta vuotta, että odotan innolla muun muassa juhlapäiviä. Juhannusta mökillä

rauhassa, vappuja ja munkkeja, Mira innostuu ja hänen puheesta voi aistia aidon ilon. Artistin työ on pitkälti sitä, että juhlapyhät menevät keikkaillessa, joten tulevat juhlapyhät ovat naiselle todellista luksusta. Hän sanoo pysähtyvänsä vain olemaan ja miettimään itseään sekä sitä, kuka hän oikein on. Lapsena hän oli kirjoittanut päiväkirjaansa haluavansa olla isona kokki – jotta osaisi tehdä lapsilleen ruokaa – sekä nuori äiti, tanssija, näyttelijä ja laulaja. Pikkuisella Miralla oli paljon vaihtoehtoja, sillä jo silloin vahvan realistisesti ajatteleva tyttönen haluasi pelata varman päälle. Jos jokin vaihtoehto ei onnistuisi, olisi listalta vara valita uusia vaihtoehtoja. -Olin jo silloin niin sanottu pelkuri. En voi rentoutua ennen kuin jokin asia on varma. Sen vuoksi olen aina loppujen lopuksi varautunut kaikkeen, vaikka kuvittelen muuta, Mira nauraa. Kun Mira nyt katsoo päiväkirjan sivuille kirjoitettuja haaveitaan, hän huomaa kaikkien toteutuneen. -Elämässä ei ikinä voi tietää, mitä se tuo tullessaan. Se menee niin kuin on tarkoitettu, Mira toteaa jälleen. -Kymmenen vuotta sitten elin tavallista elämää ja olin juuri saamassa vakituisen työpaikan, kun veljeni raahasi minut Popstars-laulukilpailuun. Vaikka voittoa ei tullut, elämääni tuli silloin Paula. Sen jälkeen mentiin ja lujaa, nainen nauraa.

LAPSET KAMERAN EDESSÄ Mira on kahden – vuonna 2007 ja 2009 syntyneen – lapsen äiti. Tänä syksynä omien lasten lisäksi Miran elämää ovat kirkastanut heleä-ääniset kultakurkut Voice Kidsissä. Mira on kerännyt laulukilpailussa yhdessä Elastisen ja Krista Siegfridsin kanssa joukkueihinsa lapsia, jotka mittelevät Suomen ensimmäisestä Voice Kids -voitosta. -Lapset ovat siinä mielessä ihania, että Voice Kids ei ole heille kilpailu, vaan jotain ihan muuta. He kannustavat toisiaan pyyteettömästi ja kyynelehtivät aidosti, jos kaveri ei pääsekään jatkoon, Mira kertoo. Hän on hyvin hämmästynyt lasten lahjoista ja koko kilpailun tasosta. -Se yllätti kyllä ihan täysin. Välillä mietin, miten tämä voi olla edes mahdollista. Niin ihanaa on se, että joku osaa laulaa niin hyvin. Mira pohtii nykyajan nuorten ja lasten tapaa heittäytyä. -He eivät pelkää esiintyä, vaan he laulavat, tanssivat ja kikattavat kameran edessä ja julkaisevat rohkeasti filkat netissä. Me emme kertoneet kenellekään, että meillä oli bändi. Sitten joku saattoi ihmetellen kysyä, että laulanko tosiaan PMMP:ssä, Mira vertailee eri aikakausia ja nauraa. -Lähdin Voice Kids -ohjelmaan mukaan valmistautumatta sen suuremmin. Halusin olla mahdollisimman aito ja olen kyllä mielestäni siinä onnistunut. Ainakin kun olen katsonut nauhoituksia, niin intensiiviset tunteet ja ilmeet ovat tallentuneet kuvauksissa erinomaisesti, Mira sanoo tyytyväisenä. Lapsissa Mira arvostaa tapaa elää hetkessä. -Kun aikuisella on jotain niin sanottuja aikuisen murheita, niin lapsi pystyy kääntämään ne nopeasti pois päiväjärjestyksestä. Omien lapsien kautta olen oppinut riisumaan omasta luonteestani ehdottomuutta pois ja olen nykyään huomattavan armollisempi itselleni. Esimerkiksi voin hyvillä mielin sanoa, että ’en pääse tulemaan’, vaikka kaupungissa olisi joku suuri tähti keikalla. Nämä asiat olen oppinut hyväksymään vasta nyt, kun on omia lapsia. 15

8 pienen rahan vinkkiä

kotimaanmatkaajalle – Teksti: Minea Hara, Kuvat: Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimiston materiaalipankki, Alvar Aalto –museo, Lehtikuva ja Minea Hara

ampaat kalisevat, mennyt kesä tuntuu kovin kaukaiselta, ja viikonloput kotona tympivät. Matkakuume alkaa nousta, ja hiirikäsi hamuaa ahnaasti tietoa lomavaihtoehdoista Karibian risteilystä kuulentoon. Kuulostaako tutulta? Reissusta unelmoiminen on suloista puuhaa, ellei tilin saldo sodi suureellisia suunnitelmia vastaan. Voit kuitenkin nauttia lomafiiliksistä, vaikka budjettisi olisi rajallinen ja vaikka lomapäivät olisivat vähissä. Yhä useampi suomalainen valitsee pienmatkailun oman maan rajojen sisällä sekä ekologisista että taloudellisista syistä. Kotimaan koluamista ei kannata lopettaa vain siksi, että kesäkausi vaihtuu rauhaisaksi talveksi. Suomesta löytyy mitä kauneimpia paikkoja, eikä niiden kokemiseksi suinkaan tarvita suuria summia. Hyödynnä siis kotikenttäetusi, ja lähde uuden juttusarjan myötä tutustumaan kanssamme kaupunkeihin, joista olemme valinneet parhaat pienen rahan tärpit. Pikkuisella suunnittelulla ja oikeilla menovinkeillä voit saada lähiseudusta tai jopa omasta kotikaupungistasi oikean loman irti – parinkin päivän pyrähdys omien kotikulmien ulkopuolelle piristää oloa kummasti. Juttusarjan ensimmäisessä osassa suuntaamme Helsinkiin ja Jyväskylään, Suomen Stadiin ja Ateenaan.

HELSINKI Cafe Regatta meren rannalla Punainen tupa ja perunamaa... keskellä Taka-Töölöä. Cafe Regatta on pieni pala eksentrisyyttä ja tuulahdus saaristotunnelmaa, ja se on pääkaupungin harvoja ympärivuotisia terassikah-

viloita. Ensimmäinen visiitti kahvikuppilassa saattaa hämmentää, sillä pienen punaisen tuvan sisustus on täysin mökkihöperö, asiakas saa santsikupista viisi senttiä, ja kuppilan asiakaskunta koostuu niin julkimoista, eläkeläisistä kuin lapsiperheistäkin. Vaikka helsinkiläisten rakastamassa Cafe Regatassa on ulkoterassin myötä ruhtinaallisesti tilaa kaikenlaisille tallaajille, perunamaan halki mutkittelee vuoden ympäri tasainen jono. Älä kuitenkaan säikähdä ihmisjoukkoa – palvelu on nopeaa. Kahvilan klassikoita ovat itseleivotut korvapuustit ja piirakat, mutta talvisin kannattaa myös grillata avotulella makkaraa ja istahtaa lämpimien vilttien alle katselemaan avautuvaa merimaisemaa. Maksukortit eivät Cafe Regatassa käy, joten muista ottaa käteistä mukaan. Jos kuitenkin seteli sattuu uupumaan, henkilökunta raapustaa mukaasi vapaamuotoisen vekselin. Oman velkaantuneen kahvipullafemmani palautus vastaanotettiin vuolaasti rehellisyyttä kiitellen. Aidon ja inhimillisen tunnelman tukeminen on silkka kulttuuriteko, josta jää loppupäiväksi vähän pehmeämpi olo. Cafe Regatta, Merikannontie 10

Arkkitehtuurikierros nelosen ratikalla Raitiovaunu numero neljä tarjoaa matkallaan Katajanokalta Munkkiniemeen huiman läpileikkauksen helsinkiläistä arkkitehtuuria eri aikakausilta. Jugend-helmi Katajanokka koristeellisine kivitalokortteleineen jää taakse, kun kolistellaan ohi bysanttilais-venäläisen Uspenskin katedraalin ja sen vierellä mollottavan marmorisen Sokeripalan eli Alvar Aallon 60-luvulla suunnitteleman Stora Enson pääkonttorin. Presidentinlinnan ja Senaatintorin uusklassisen miljöön komeus huipentuu Tuomiokirkkoon ja sen kaupunkia vahtiviin apostoleihin. Mannerheimintiellä funktionalismia edustavan Lasipalatsin jälkeen sulassa sovussa seisovat modernit Kiasma ja Musiikki17

tola rakennettiin alun perin kaksiosaiseksi – naisten puoli oli sisäpihan ”kaikkein pyhin”, ja miesten rannanpuoleinen reuna tunnettiin Juttutupana. Nimi oli enne, sillä tuvassa raikaa edelleen helsinkiläisten puheensorina, ja tunnelmassa on tiivistettyä Stadin henkeä viikon jokaisena iltana. Ota hyvästä ja kohtuuhintaisesta ruoasta ja juomasta nauttiva kaveriseurue mukaasi, ja suuntaa Säästöpankinrantaan vaikka keskellä viikkoa. Juttutuvassa järjestetään joka keskiviikko aina syyskuusta toukokuuhun asti Stadin parasta jazzia ilmaiseksi tarjoava Rytmihäiriöklubi, jonka lavalle ovat astuneet Suomen sittemmin kovimmiksi jazz-kokoonpanoiksi ampaisseet yhtyeet. Intiimejä keikkoja ja hyvää fiilistä uusilta nousevilta nimiltä voidaan varmasti tänäkin talvena odottaa. Tilaa jokin kotimaisten panimoiden erikoisoluista, särvi Juttiksen perinteistä lohikeittoa ja istahda kuuluisaan nurkkapöytään, jossa muun muassa Lenin on punonut mullistavia suunnitelmiaan. Huomaat hyvin pian löytäneesi syvimpään Stadiin. Juttutupa, Säästöpankinranta 6

Kierrätyskeskus ja se täydellinen nahkatakki

talo, 1920-luvun klassismia henkivä Eduskuntatalo ja kansallisromanttisen suuntauksen Kansallismuseo. Kulttuurikeskittymän klassikko on tietenkin Töölönlahden reunalla kohoava, 1971 valmistunut Alvar Aallon Finlandiatalo kuuluisine käyristyneine mutta sittemmin jo korjattuine marmoripintoineen. 1990-lukua puolestaan edustaa Oopperatalo, ja sen naapurina on alun perin messuhalliksi vuonna 1935 rakennettu Töölön Kisahalli. Funktionalismi hallitsee komeasti koko Olympiastadionin aluetta, josta stadionin torni näkyy raitiovaunumatkustajankin penkkiin asti. Perillä Munkkiniemessä aukeaa vielä Aallon töistä kaksi vähemmän tunnettua helmeä, arkkitehtipariskunnan itselleen suunnittelema kotitalo ja arkkitehtitoimistona toiminut Alvar Aallon ateljee, jotka ovat kenen tahansa arkkitehtuurista tai designista kiinnostuneen matkailijan pyhiinvaelluspaikkoja. Raitiovaunulipun hinta on kuljettajalta ostettaessa 2,80 € ja automaatista 2 €. Ikkunapaikka ehdoton! Linja 4, Katajanokka–Munkkiniemi

Juttutupa ja keskiviikon jazzklubi Yli sata vuotta vanha, Siltasaaren graniittiin hakattu Juttutupa on sekä kulttuurihistoriallinen kohde että hyvän oluen, vallankumouspuheiden ja erinomaisen musiikin mekka. Helsingin Työväenyhdistyksen vuonna 1908 perustama anniskeluravin18

Anna hyvän ja tavaran kiertää, ja käy poimimassa mukaasi second hand -helmi, jota et edes tiennyt tarvitsevasi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on kaksi myymälää Helsingissä: yksi Kyläsaaressa ja toinen Hietalahdessa. Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, jonka tavoitteena on ympäristötietouden lisääminen ja elinympäristön kohentaminen jätteen määrää vähentämällä. Vaikkei täältä voisikaan pelastaa mukaansa talonpoikais-ruokailuryhmää, funkissohvaa tai tiffanylasivitriiniä, kainaloon saattaa tarttua mitä vain kynttilänjalasta Arabian kahvipannuun. Kierrätyskeskus on hienoista hurmiota herättävä aikuisten leikkikenttä niillekin, jotka tulevat apajille kauempaa. Kengät, vaatteet, asusteet ja pientavarat lähtevät yleensä matkaan reippaasti edullisemmin hinnoin kuin paikalliskirppareilta, sillä täältä second hand -ideologian alkuperäinen ajatus ei ole kadonnut: tavara kiertää, ja voitto on toissijaista. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on ollut jo pitkään tuhansien trendivainuisten helsinkiläisten ekologinen takapiha, jonne on jätetty vanhoiksi käyneet tavarat ja josta on haettu uutta tilalle. Helsingin kolmas toimipiste avaa ovensa marraskuussa 2013 Itäkeskuksessa, ja uusi kauppa lupailee keskittyvänsä nimenomaan helposti mukaan otettavaan tavaraan: pienhuonekaluihin, vaatteisiin ja takuuhuollettuun pienelektroniikkaan. Ikea-kassin kanssa siis tekemään niitä kuuluisia löytöjä, joita ystävät kotopuolessa sitten epäuskoisesti ihailevat! Kaikilla on oikeus löytää se viiden euron täydellinen nahkatakki, edes kerran elämässään! Hietalahti, Lönnrotinkatu 45 (raitiovaunu 6 päätepysäkki) Kyläsaari, Kyläsaarenkatu 8 (raitiovaunut 6 ja 8) Itäkeskus, Kauppakartanonkatu 12

JYVÄSKYLÄ Seminaarinmäen kampusalueen historian henki Hongistoisella harjulla, muutaman korttelin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta sijaitsee Suomen kaunein kampus. Sellaiseksi Seminaarinmäen kulttuurihistoriallisesti arvokasta kampusaluetta on ainakin kutsuttu, eikä tule mieleen väittää vastaan, kun katselee mäeltä aukeavaa keskisuomalaista vesistöjen ja metsäisten kumpujen täyttämää maisemaa. Katseen kääntyessä yliopistolle päin on kertaheitolla helppo erottaa kolmen kokonaisen vuosisadan jättämät jäljet erityylisten punatiilirakennusten muodossa. Seminaarinmäen alkuperäiset opinahjot nousivat harjun päälle Konstantin Kiseleffin kynän kuvittamina, kun ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863. Kauniit, maalauksellisen viimeistellyt kivitalot ovat edelleen täydessä käytössä ja osa sittemmin Alvar Aallon suunnittelemaa arkkitehtonista ja puistomaista kampuskokonaisuutta, johon Aalto sai vaikutteita amerikkalaisista kampusmalleista sekä eteläeurooppalaisista vanhoista kaupungeista. Tunnelma vaahterapuiden alla käyskennellessä on lähempänä Yalea ja Harvardia kuin keskisuomalaista korkeakoulua. Alueelta löytyy myös yksi harvoista Jyväskylän säilyneistä jugend-rakennuksista, kauniin keltainen Villa Rana. Uusimmat rakennukset, 1970-luvulla valmistuneet Arto Sipisen suunnittelemat kampuksen kuopukset saattavat näyttää kokeneiden tovereidensa rinnalla vaatimattomilta, mutta Museovirasto on asiasta toista mieltä. Tahon mukaan nämä 70-luvun arkkitehtuurin taidonnäytteet ovat säilyttäneet alkuperäi-

syytensä – jopa kalusteita ja verhoja myöten – niin harvinaisen hyvin, että koko kampuksen aluetta on ehdotettu suojelukohteeksi. Vaikka uusimmat rakennukset ovat kärsineet viime aikoina sisäilmaongelmista, kampuksen henkinen sisäilma on edelleen vetreä ja raikas. Tilaa kupponen kahvia, syö maittava ja muillekin kuin opiskelijoille edullinen lounas ylioppilaskunnan Ilokivessä, ja nauti tuokio historian lehtien havinasta. Kenties satut paikalle juuri silloin, kun Ilokivessä järjestetään yksi suosituista Seisomapaikka-klubin stand up -illoista. Jyväskylän yliopisto, Seminaarinkatu 15

Toivolan Vanha Piha ja tunnelmointia keskellä keskustaa Jyväskylä oli alun perin puutalokaupunki, mitä ei kivitalojen peittämää järvenrinnettä katsellessa heti uskoisi. Oman historiallisen korttelialueensa Jyväskylä sai vasta vuonna 2012, kun Toivolan Vanha Piha Cygnaeuksenkadulla avasi ovensa yleisölle sinnikkään rakennus- ja entisöintiurakan päätteeksi. Tehtailija Herman Toivolan mukaan nimetty käsityöläispiha on restauroitu lähes alkuperäiseen 1800-luvun asuunsa, ja osa pihapiirin rakennuksista on varta vasten siirretty entisöityyn kortteliin. Nyt mukulakivipihan täyttävät pajat, putiikit, pienyritykset, kaunis kahvila ja säännöllisesti järjestettävät markkinat, jotka ovat jo ensimmäisen toimintavuoden aikana keränneet 19

paikalle yli 300 000 kävijää ympäri Suomea. Perinnepiha on tunnelmaltaan lähes astridlindgrenmäinen helmi keskellä Jyväskylän keskustaa. Korttelista löytyy kaikille jotakin: Manalanpajassa tapaa rautaa takovan sepän, jonka jäyhä olemus vetää vierailijan hiljaiseksi. Pienissä sisustus- ja käsityökaupoissa voi tehdä ostoksia vanhan transistoriradion soittaessa taustalla. Kuparisepän talo ja Puusepän talo ovat kauniita käsityöläiskotimuseoita, joissa vierailija siirtyy hetkeksi ajassa taaksepäin. Kaikki pihan palvelut ovat avoinna maksutta yleisölle. Sokerina pohjalla on kesällä 2013 avattu Kahvila Muisto. Vanhan Synnytyslaitoksen kivijalassa majaileva Muisto on juuri se pakopaikka, jossa haluat istua vain istumisen takia – tilata kahvin, tilata toisen, maistella kakkupaloja, lukea rauhassa kirjaa. Ajatuksella sisustettu kahvila briljeeraa lisäksi hymyn kasvoille nostavalla pöytiintarjoilulla. Jos haluat visiitistäsi kaiken irti, saavu paikalle vaikka kuukauden viimeisenä lauantaina, jolloin pihalle levittäytyy edullista luomu- ja lähiruokaa tarjoileva Hermannin Herkkutori. Ja jos oikein tuuri käy, saatat erottaa väkijoukosta itse pihan isännän, silinterihattuisen Margo Saxbergin ja hänen tyylikkään posetiivinsa. Toivolan Vanha Piha, Cygnaeuksenkatu 2

Alvar Aalto -museo ja Jyväskylän taidemuseon Holvi Ihana museokauppa? Check. Ajatonta inspiraatiota? Check. Sisustus takuuvarmasti täynnä pelkkää Aaltoa lamppuja, kahvilan mukeja ja tuoleja myöten? Check, check ja check. Alvar Aallon museo on sukellus jyväskyläläisen miehen mielenmaisemiin, emmekä onneksi puhu nyt Matti Nykäsestä. Museon tehtävänä on huolehtia Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön jatkumisesta, ja toiminnalla edistetään Aallon töiden ja ajatusten tunnettuutta. Tavoite lienee jo saavutettu, mutta pelkkiin Aallon töihin keskittyvän museon eleetön rauha on kaunis kokemus myös museoihin tottumattomalle. Paikka henkii juuri sitä, mikä kansallistaiteilijassamme on vuosikymmen toisensa jälkeen ihmisiä kiehtonut: levollisuutta ja helppotajuisuutta. Tuoli 66:ta katsellessa päässä onkin vain yksi ajatus: miksei tuoleja ole alun alkaenkin tehty juuri näin? Kirkkopuiston laidalla sijaitsee Jyväskylän taidemuseon Holvin näyttelytila, jonka vaihtuvien näyttelyiden painopiste 20

on nykytaiteessa, taidegrafiikassa sekä keskisuomalaisessa taiteessa. Kuten Alvar Aalto -museoon myös tänne on ainakin talvikaudella perjantaisin ilmainen pääsy. Hiljattain uusittu museokauppa ja taiteeksi muunnetut WC-tilat (kristallikruunuja pönttöjen päällä!) toivottavat tervetulleeksi puhtaan linjakkaaseen tilaan, jossa on vuoden 2014 tammikuun puoleenväliin asti esillä muun muassa Olli Marttilan naivistisista ja omaperäisistä pastellivärimaalauksista koostuva retrospektiivinen näyttely. Marttila on myös kutsunut kuusi taiteilijaystäväänsä – kaikki hänen entisiä oppilaitaan – esittelemään töitään alakerran galleriaan. Tsekkaa eritoten Jaakko Tornbergin romusta kootut erikokoiset ihmisrobotit, jotka kumoavat rojunpala kerrallaan väitettä siitä, että huumori ja taide eivät muka kuuluisi yhteen. Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon katu 7 Jyväskylän taidemuseon Holvi, Kauppakatu 23

Laajiksen after work -ski Laskettelukeskusten häppäri ja jyväskyläläisten after work. Sellaiseksi voisi kutsua Laajiksen eli Laajavuoren laskettelukeskuksen jokaperjantaista huippukonseptia, joka kerää raskaan viikon nollaajia baarin sijasta rinteeseen. Iltaviidestä iltakahdeksaan asti kestävä laskettelun Happy Hour -sessio kustantaa kaudesta vaihdellen reippaasti alle 20 euroa, hissilippuineen ja välinevuokrineen. Burtonin uudet laudat ja Salomonin sukset ilahduttavat laadukkuudellaan monenmoista vuokrarompetta nähnyttä urheilijaa. Et siis missään tapauksessa tarvitse omia välineitä mukaan testataksesi kaupungin suosituinta holitonta häppäriä! Laajiksen kaksitoista rinnettä ja kuusi hissiä muodostavat kompaktin talvisen telmimiskentän muutaman tunnin urheiluun huikaisevan kauniissa maisemissa. Lähes Jyväskylän keskustassa sijaitseva Laajis on viime vuosien kasvojenkohotuksen jälkeen vakuuttanut pienenä suurena hiihtokeskuksena, jossa talviurheilun henki hönkii lempeästi myös vähävaraisen lompakkoon. Kun sitten kolmen tunnin teholautailun päätteeksi saa raapia kutiavaa, pipon alla muhinutta otsaa, olo on kaikkensa antanut ja onnellisen raukea. Sen jälkeen voikin hyvällä omallatunnolla suunnata saunaan ja klassiselle perjantaipizzalle Jyväskylän keskustaan. Laajis, Laajavuorentie 15

a a t t i o Hyvä v

Turkulainen teinityttö halusi auttaa yksinäisiä ja kiusattuja lapsia. Parissa päivässä hän sai tuhansia ihmisiä mukaansa. Teksti: Jussi Riihimäki, Kuvat: Anna-Maija Hautala ja Terhi Snellman

yvän tekeminen ei aina ole helppoa. Toiset ihmiset kiusaantuvat saadessaan apua ja huomiota, toiset tulevat epäluuloisiksi. Ja sitten on niitä, jotka eivät edes ajattele asiaa. Sain lapsena tapakasvatusta kohteliaisuudesta ja erityisesti vanhojen ihmisten auttamisesta. Tunsin piston sydämessäni, oli tehtävä jotain konkreettista. Kun sitten erään kerran harmaahapsi puski mäkeä ylös raskailta vaikuttavien kauppakassien kanssa, tarjouduin vähän keventämään taakkaa. Mummo sanoi jaksavansa kyllä ja odottavansa poikaansa – joka oli poliisi. Myöhemmin opiskelukavereiden kanssa soitimme ambulanssin

eräälle maahan kellahtaneelle vanhukselle. Hän ei sanonut mitään, mutta veti käsilaukunsa tiukemmin kainaloonsa. Turkulainen Eveliina Söderström onnistui löytämään keinon huomioida ihmisiä, joiden avuntarve ei ehkä ole niin konkreettinen kuin yllä kuvatuissa tapauksissa, vaan paljon suurempi. Suomesta löytyy ikävä kyllä paljon lapsia ja nuoria, jotka ovat kiusattuja ja kärsivät suuresti yksinäisyydestä. Syyskuun lopussa Eveliina liikuttui luettuaan Iltalehdestä uutisen äidistä, joka pyysi ihmisiä lähettämään syntymäpäiväkortteja hänen koulukiusatulle tyttärelleen. Tytöllä ei ollut ketään kenen kanssa juhlia, mutta nyt posti toi 544 onnittelua. Eveliinakin halusi tehdä jotain. Some-ajan kasvattina hän perusti Facebook-ryhmän ”Edes yhtenä päivänä maail21

ja Tällaiselle toiminnalle älle hyvän tekemisen väyl uri tinäyttää siis olevan su tä, että ihlaus. Tuntuu jopa sil padottua misillä olisi paljon ilahduttaa painetta auttaa ja toisia .

Jo ennestään positiivise n Eveliinan uskoa ihmise en , auttamiseen ja hyvyyd en voimaan nämä viikot ovat entisestään vahvistanee t.

man tärkein”, jonka nimi tuli uutisen äidin surullisista, mutta toiveikkaista sanoista. ”En olen aikaisemmin tehnyt mitään tällaista, vähän nolo sitä on myöntää. Mutta tästä se nyt lähti. Minua ei ole koulukiusattu, joten en pysty puhumaan omien kokemusten kautta. Kiusaamista on kuitenkin hyvin paljon”, Eveliina kertoo turkulaisen kahvilan pöydässä, jossa istuu myös hänen äitinsä Anu Söderström. Ryhmän kautta on mahdollista kertoa, kuka ilahtuisi pienestä huomionosoituksesta vaikkapa kortin tai kirjeen muodossa. Monesti pyynnön mukana on pieni kertomus ja taustatietoa elämäntilanteesta. Myöhemmin sivuilla on alkanut näkyä kuvia onnellisista lapsista ja onnittelukorttipinoista. Saipa eräs lahtelainen pikkupoika ja suuri Pelicans-fani joukkueensa suosikkipelaajat yllätysvieraiksi syntymäpäiväjuhlilleen. Eveliina on rauhallinen ja puhuu selvästi, haastatteluja on ollut selvästi paljon. Vastaukset eivät kuulosta samojen juttujen toistolta, vaan pikemminkin siltä, että hän on hyvin varma ja päättäväinen tekemisistään. Tapaus on herättänyt paljon huomiota, eikä ihme, sillä pari viikkoa ryhmän perustamisen jälkeen siihen kuuluu liki 17 000 ihmistä. ”Ensimmäisenä päivänä lauantaina siihen liittyi 400 jäsentä, Silloin ajattelin, että wau, mutta sunnuntaina meni jo 10 000 rikki. Kesti viikon ennen kuin tajusin kunnolla, mitä oikein tapahtuu.”

Ja paljon on ehtinyt tapahtuakin. Viestien määrä on nyt vähän tasaantunut, mutta jos kaikki lähetetyt kuvat, tykkäämiset ja kommentoinnit lasketaan mukaan, puhutaan helposti sadoista ellei tuhansista osallistumisista vuorokaudessa. Ihmisillä vaikuttaa olevan kova sanomisen tarve ja monissa kertomuksissa näkyy vahva terapeuttinen sävy. Eveliina ja Anu ovat huomanneet saman asian, vaikka eivät sitä alkuun odottaneetkaan. ”Suuri osa on tarinoita, joissa aikuiset kertovat omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. He kokevat ryhmän turvalliseksi paikaksi, jossa voi avautua, ehkä jopa ensimmäistä kertaa koko elämänsä aikana. Moni on sanonut niin. Nämä ovat vertaistukitarinoita ja esimerkkejä nykynuorille, että kaikesta voi selviytyä”, selittävät Eveliina ja Anu yhdessä. Tällaiselle toiminnalle ja hyvän tekemisen väylälle näyttää siis olevan suuri tilaus. Tuntuu jopa siltä, että ihmisillä olisi paljon padottua painetta auttaa ja ilahduttaa toisia. ”Ihmiset ovat melkein turhautuneita ja odottavat, että joku sanoisi heille, että mene vaan rohkeasti ja tee näitä ja näitä asioita. Niin kuin Eveliinakin aina sanoo, että jokapäiväisessä elämässä on koko ajan tilanteista, joissa voi auttaa. Kunhan vaan muistaa pitää silmät auki”, jatkaa Anu. Ihan alkuun ryhmään eksyi vitsimielessä nuoria poikia, jotka kertoivat ”omia tarinoitaan”. Viestit kuitenkin poistettiin ja asiasta huomautettiin, eikä ongelmia sen jälkeen ole ollut. Suuresta näkyvyydestä ja ihmisten määrästä huolimat-

ta aihe ei ole houkutellut enempää kiusantekijöitä. Eveliinan mielestä vaatisi käsittämätöntä luonnetta, jos tällaisen aiheen voisi lyödä vitsiksi. Toisinaan kommenttiketjuja joudutaan siistimään ja osallistujia hillitsemään, jos keskustelu yltyy väittelyksi. Jo ennestään positiivisen Eveliinan uskoa ihmiseen, auttamiseen ja hyvyyden voimaan nämä viikot ovat entisestään vahvistaneet. ”On hienoa, että minun ikäiset ja paljon nuoremmatkin haluavat olla kaikessa mukana ja lähettää kortteja aivan vieraille. Kyllä sen huomaa, että on vielä ihmisiä, joilla on sydän paikallaan. Eivät kaikki mieti ainoastaan omaa etuaan.” Hyvän tekeminen – ja tekemisen onnistuminen näin hyvin – synnyttää hyvää ja halun jatkaa. ”Koko ajan pyörii päässä kaikenlaisia ideoita. Joulukuussa järjestetään pieni joulujuhla nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa. Sitä ennen marraskuussa on samassa paikassa turkulaisten pienten bändien konsertti lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kunhan aika riittäisi kaiken tekemiseen. Loppuvuosi on kiireinen”, listaa Eveliina. Eveliina päätti peruskoulun keväällä ja pitää nyt välivuotta, mutta aika ei ole mennyt toimettomana. Hän sanoo, ettei kaipaa koulunpenkille lukemaan, se ei ole hänen juttunsa. Toiset ovat toiminnan ihmisiä. Ja toisinaan hyvä toiminta tavoittaa huiman määrän ihmisiä. Yhteistyötäkin on syntynyt. Ensimmäisenä Eveliinaan otti yhteyttä Mikael Jämsänen Lasten Oikeuksien Tuki Ry:stä. Hänestä on ollutkin paljon apua erilaisten asioiden ja kysymysten kanssa. Jämsäsen järjestämään ja joulukuussa pidettävään Unelmille siivet -konserttiin Helsinkiin suuntaa myös Edes yhtenä päivänä maailman tärkein -ryhmän väkeä.

Kiinteistövälittäjä ja kolmen lapsen isä Jethro Rostedt kantaa kortensa kekoon järjestämällä marraskussa sadoille lapsille huvipuistopäivän Funparkissa Lempäälän Ideaparkissa. On selvää, että hyvät teot ja hyväntekijät saavat positiivista huomiota, ja se on tällaisessa tilanteessa kaikkien etu. ”Hänkin on meidän yhteistyökumppani ja tuttu naama, siitä on molemminpuolista apua. En usko, että kukaan yrittää vain hyötyä. Kaikki ihmiset tähän mennessä tuntuvat olevan liikenteessä vilpittömästi hyvän tekemisen merkeissä”, Anu ja Eveliina pohtivat. Facebook-ryhmä on yhdistänyt ihmisiä ja Anu kertookin, että kortteja on tullut myös ulkomailla asuvilta suomalaisilta. Lapset ovat saaneet tukikummeja ja auttaminen kestävämpään toimintaan tähtääviä muotoja. Koskettavia tarinoita syntyy koko ajan. Nyt Eveliina haluaisi tavoittaa ihmisiä, jotka eivät ole sosiaalisessa mediassa. Olisi hienoa kehittää heillekin mahdollisuus osallistua. ”Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heitä pitää auttaa silloin, kun se on vielä mahdollista. Itse en koe tarvitsevani mitään. Olen onnellinen silloin, kun näen kuvia lapsista ja aidoista hymyistä. Se oli hieno yllätys, miten omalla ajatuksella on saanut näin laajan vaikutuksen aikaan. Silloin tajuaa tehneensä jotain oikein.” Äiti-Anun mukaan tytär on aina ollut tuollainen, jo lapsesta saakka halunnut auttaa ihmisiä. Ehkäpä kasvatuksella on ollut sen kanssa jotain tekemistä? ”Olen yrittänyt itse antaa hyvän esimerkin, olla sosiaalinen, kohtelias ja pitää perusarvot kunniassa. Ei lapselle pidä ostaa vain leluja ja hiljentää heitä leikkimään. Kun aikaa vietetään perheenä yhdessä, lapset oppivat arvostamaan paremmin itseään. Se synnyttää hyvää.”

Teksti: Anne Airaksinen Kuvitus: Hanna Välitalo

alousuutiset eivät ole viime aikoina olleet kovin valoisia, yrityksiä kaatuu ja työntekijöitä irtisanotaan. Niin paljon kuin valtiovalta kuuluttaakin talouskasvun ja kulutuksen perään, säästämistä pahan päivän varalle ei kannata kenenkään unohtaa. Jos laskut kuitenkin kasautuvat ja raha-asiat menevät pahasti solmuun, voi tilanteen selvittämiseen pyytää apua velkaneuvonnasta. Jotta oman rahankäytön suunnitteleminen ja seuraaminen olisi helpompaa, kannattaa pitää tuloistaan ja menoistaan kirjaa. Budjettiin eritellään välttämättömät menot – kuten asumiseen, sähköön, nettiin ja puhelinliittymään kuluva raha – ja säästöön menevä osuus sekä omiin huvituksiin käytettäväksi jäävät rahat. Säästämistä motivoivat tavoitteet, oli unelmana sitten oma asunto tai ulkomaanmatka. Säästöön laitettava summa kannattaa siirtää eroon käyttövaroista toiselle tilille. Koska kortilla ja netissä tehdyt ostokset hämärtävät helposti käsityksen käytetyn rahan määrästä, voi kokeeksi käyttää vain käteistä rahaa, jotta kulutettu rahamäärä hahmottuu paremmin. Jos rahat eivät jonakin kuukautena tunnu riittävän ja jos laskut uhkaavat jäädä maksamatta, on tärkeää soittaa laskuttajalle ja koettaa siirtää laskun eräpäivää. Neuvottelu maksuaikataulusta on aina parempi vaihtoehto kuin laskun maksamatta jättäminen, niin välttyy viivästys- ja perintäkuluiltakin. Velkojen kuukausieriin voi koettaa neuvotella väliaikaisesti pienennystä tai maksuaikojen pidennystä. Lainoista on usein mahdollista saada lyhennysvapaita kuukausia, jolloin maksaa vain korkoja pois. Jos on useita luottoja, ne voi mahdollisesti yhdistää, jolloin myös korkokulut yhdistyvät. 24

Maksuhäiriömerkintä ja luottotietojen menetys

Jos on laiminlyönyt laskujen tai velan maksamisen saamistaan maksumuistutuksista huolimatta, kirjataan henkilölle maksuhäiriömerkintä. Se säilyy yleensä kahdesta kolmeen vuotta ja aiheuttaa luottotietojen menetyksen. Maksuhäiriömerkintä tallennetaan luottotietorekisteriin pääsääntöisesti tilanteissa, joissa kulutusluoton maksu on myöhässä yli 60 päivää ja joissa maksuhäiriön mahdollisuus on merkitty luottosopimuksessa. Luottotietojen menetys seuraa myös, kun tuomioistuin on antanut velkomistuomion, kun ulosotto on todennut maksuhäiriömerkinnän saaneen henkilön varattomaksi ja ulosotto on jatkunut kahden vuoden ajan, tai kun henkilölle on myönnetty velkajärjestely. Ulosotto tarkoittaa oikeusteitse määrättyä maksuvelvollisuutta. Ulosottoviranomainen valvoo sekä velkojan että velallisen etua, ja perintäkeinoja ovat maksukehotusten lähettäminen sekä palkan ja omaisuuden ulosmittaus. Luottotietojen menetyksellä on monia käytännön elämää hankaloittavia seurauksia. Pankit vaativat yleensä luovuttamaan luottokortit takaisin, ja luoton- ja lainansaanti vaikeutuu. Merkinnän saanut henkilö ei saa tehtyä osamaksusopimuksia, eikä vakuutuksia tai puhelinliittymääkään ole helppo saada. Vuokra-asunnon ja myös vuokranantajan edellyttämän kotivakuutuksen saaminen voi olla hankalaa, eivätkä pankit yleensä myönnä verkkopankkitunnuksia. Asioiden hoitaminen ilman verkkopankkitunnuksia mutkistuu merkittävästi, koska monet julkishallinnonkin tahot Kelasta työvoimatoimistoon ja Verohallintoon käyttävät niitä sähköisessä tunnistautumisessa. Luottotietojen menetys voi vaikeuttaa jopa työpaikan saantia, erityisesti jos työtehtävään sisältyy taloudellista vastuuta.

Velkaneuvonta auttaa eteenpäin

Jos tuntuu, ettei saa itse raha-asioitaan kuntoon, kannattaa ottaa yhteyttä kuntien järjestämään velkaneuvontaan. Sinne kan-

nattaa soittaa heti, kun maksuongelmia alkaa ilmetä. Asiat on aina helpompi selvittää alkuvaiheessa, ja ammattitaitoinen henkilö osaa auttaa. Velkaneuvonta on maksutonta, ja siihen voi hakeutua, jos on ongelmia saada laskuja maksettua ajallaan tai jos ei selviydy kulutusluottojen kuukausilyhennyksistä. Velkaneuvontaan voi hakeutua myös, mikäli on velkaantunut lähivuosien aikana esimerkiksi työttömyyden tai sairastumisen seurauksena tai on joutunut maksamaan toiselle takaamansa velan. Velkaneuvonnassa arvioidaan ensin tilannetta puhelimitse ja varataan sen jälkeen tarvittaessa aika velkaneuvojalle. Neuvontaan on otettava mukaan dokumentit tuloista ja menoista – esimerkiksi asumismenoista ja sairauskuluista – sekä dokumentit velkaantumiseen johtaneista syistä, veloista ja mahdollisista ulosotoista. Jos velkaantumisen syynä on usean pienemmän velan lyhentäminen yhtä aikaa, voi tilannetta parantaa ottamalla järjestelylainan, jonka avulla saa velat maksettua ja voi sitten keskittyä lyhentämään vain yhtä lainaa. Takuu-Säätio on valtakunnallinen taloudelliseen kriisitilanteeseen joutuneiden henkilöiden tukemista auttava säätiö. Se voi tietyissä tilanteissa toimia takaajana velanmaksua varten otetulle järjestelylainalle, jota voi olla muuten vaikea saada pankista. Säätiöllä on myös oma Velkalinja, johon voi soittaa keskustellakseen rahaongelmistaan. Velkaneuvoja auttaa sovintoehdotuksen tekemisessä velkojien kanssa. Velkajärjestely on viimeinen vaihtoehto ylivelkaantumistilanteen ratkaisemisessa, ja se tarkoittaa, että haetaan lakisääteistä yksityishenkilön velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. Velkajärjestelyyn pääsemisessä on ehtoja. Tuomioistuin voi vahvistaa maksuohjelman, jonka päättymisen jälkeen velallinen vapautuu järjestelyssä olleista veloista.

miettiä, mitä todella tarvitsee ja mitä komeron perukoilta voisi laittaa kiertoon toisten hyödyksi. Valitettavasti tavaroiden laatu on huonontunut merkittävästi viime vuosina. Laadukasta tuotetta – oli sitten kyse vaatteesta, kodinkoneesta tai sohvasta – voi olla vaikea tunnistaa, koska kalliimpi hinta tai parempana pidetty merkki eivät aina ole laadun takeita. Tässä muutamia vinkkejä kukkaron lihottamiseen: – Kokkaa itse. Näin säästät ruokamenoissa, ja samalla tiedät tarkemmin, mitä ruokasi sisältää. – Mene kauppaan ostoslistan kanssa, jotta vältyt heräteostoksilta. Vertaile hintoja. Kaupan omien merkkien tuotteet ovat usein käytännössä samoja kuin kalliimmat brändituotteet. – Myy turhat tavarat kirpputorilla, ja tee edullisia löytöjä. Hyödynnä netin käytettyjen tavaroiden myyntisivustot. – Osta laadukkaita perusvaatteita, joihin saa muodikkuutta asusteilla. Vältä halpoja huonolaatuisia sesonkivaatteita, joiden ei ole tarkoituskaan pysyä hyvänä kauan. – Suosi muutenkin laadukkaita tavaroita. Hinta on toki kalliimpi, mutta laadukkuus tulee pitkällä tähtäimellä kannattavammaksi. – Tee itse ja tuunaa! Lähteet ja taloustietoa: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/taloustietoa/ http://www.takuu-saatio.fi/takuu-saatio/ Oman asuinkuntasi velkaneuvonnasta löydät tietoa kunnan sosiaalipalveluiden sivuilta. Netistä löytyy paljon listattuja säästövinkkejä ja monia blogeja, jotka käsittelevät säästeliästä elämää.

Arjen säästövinkkejä

Jotta oma talous pysyisi plussan puolella, kannattaa kulutustottumuksiaan tarkkailla. Yltäkylläisyyden maailmassa on hyvä 25

Nettiporno vyöryy älypuhelimiin ja lasten ulottuville

Suurelle osalle tämän päivän lapsista ja nuorista netti on osa jokapäiväistä arkea. Nettiin pääsee lähes missä ja milloin tahansa, kun taskussa on älypuhelin. Kotitietokoneella lapsen netinkäyttöä yleensä valvotaan, mutta toisin on puhelinten kanssa – niiden suojaus unohtuu usein kokonaan, tai sitä ei pidetä tärkeänä. Älykännykän suojaamatta jättäminen on paha virhe, sillä lapsi pääsee näin todella helposti näkemään esimerkiksi pornoa. Teksti: Tea Mrad / Kuvitus: Hanna Välitalo

nternetin ihmeellisestä maailmasta löytyy lapselle ja nuorelle paljon hyödyllistä ja kehittävää materiaalia, mutta valitettavasti tarjolla on myös runsaasti vahingollista aineistoa. Esimerkiksi pornoa on saatavilla helposti – vain pari klikkausta tietokoneen ruudulla tai muutama sormenliike puhelimen näytöllä, ja pornokuvia ja -videoita suorastaan vyöryy silmien eteen. Alaikäisiä pitää suojella nettipornolta, näin määrää jo Suomen lakikin. Valvontavastuu kuuluu tietysti aikuisille: ensisijaisesti lasten ja nuorten vanhemmille, mutta osaltaan myös lastenhoitajille, nuoriso-ohjaajille ja opettajille. Vanhemmat valvovat usein huolellisesti jälkikasvunsa kotitietokoneen käyttöä, mutta tablettitietokoneen ja älypuhelimen kohdalla peräänkatsominen helposti unohtuu, tai sitten siitä ei vain jakseta välittää. Valvonta olisi kuitenkin tärkeää, onhan älylaite monelle lapselle se pääasiallinen väline netin käyttöön. Erityisesti älykännyköitä hankitaan koko ajan nuoremmille ja nuoremmille, nyt jo alle kouluikäisillekin. 25 maata käsittäneen EU Kids Online -tutkimuksen mukaan suomalaisilla lapsilla on muihin eurooppalaislapsiin verrattuna erityinen riski nähdä netissä seksuaalisia sisältöjä. Tutkituista 9–16-vuotiaista suomalaisista pornografiseen materiaaliin oli törmännyt netissä lähes joka kolmas. Ainoastaan norjalaislapset näkivät nettipornoa useammin. Väestöliitosta kerrotaan, että kymmenvuotiaista suomalaislapsista osa katsoo netissä pornoa 26

e h c s k c i h C

joka päivä ja että jopa päiväkoti-ikäisetkin ovat nähneet nettipornoa joko vahingossa tai tahallaan.

Liian paljon liian varhain On ongelmallista, että älypuhelimia osataan jo pienestä pitäen käyttää näppärästi ja että niillä kyetään jo varhain etsimään netistä sisältöjä – pienillä lapsilla kun ei voi mitenkään olla kykyä suodattaa älylaitteilla silmien eteen tulevaa informaatiota tai ymmärtää sitä. Samaan aikaan kun netin maailmaan astutaan yhä nuorempina, siellä olevat materiaalit muuttuvat koko ajan rajummiksi. Ikään sopimaton materiaali voi olla hyvin haitallista lapsen kehitykselle. Kouluissa on huomattu, että nettipornoon törmänneet lapset ovat kokemastaan hämmentyneitä ja ahdistuneita ja että tilanne purkautuu esimerkiksi toisiin koululaisiin kohdistuvina kiusantekoina. Pornon näkemisestä voi seurata myös itsesyytöksiä, poikkeavuutta seksuaalisessa kehityksessä ja elinikäisiäkin traumoja. Väestöliiton Tuija Rinkinen kertoo Helsingin Uutisten artikkelissa, että pornon katselun on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä väkivalta- ja riskikäyttäytymiseen sekä naista alistavaan käytökseen.

Medialukutaitoa tarvitaan Milloin lapsi sitten on sopivan ikäinen kantamaan älypuhelinta taskussaan? Hyvä olisi tietysti odottaa, kunnes lapsi kykenee käsittelemään internetistä löytyvää tietoa. Jokainen vanhempi

porn

K-18 .. . y y ady

l y x e .s ---u...

u u u uu

hot

!!!

ck out!

Turvaa älypuhelimen käyttöön: • Pohdi tarkasti, tarvitseeko lapsi älypuhelinta ja nettiä ja onko lapsi sopivan ikäinen älypuhelimen ja netin käyttäjäksi. • Hanki lapsen puhelimeen esto- tai suodatinohjelma. • Tutustu lapsen kanssa puhelimeen, netin käyttöön ja hyödyllisiin nettisivustoihin. • Sopikaa selkeät netin ja puhelimen käyttösäännöt. • Vastaa lapsen kysymyksiin hänen ikätasoaan vastaavalla tavalla. • Älä pelottele tai syyllistä lasta.

joutuu itse päättelemään, milloin hänen lapsensa on tuon vaiheen saavuttanut. On ensiarvoisen tärkeää alkaa opettaa lapselle medialukutaitoa jo varhain, mielellään jo ennen kuin netin käyttö alkaa. Lapsen kanssa kannattaa puhua siitä, mitä netissä voi tulla vastaan ja mitä porno on. Vanhemman olisi hyvä vastata jälkikasvunsa esittämiin kysymyksiin tämän ikätaso huomioiden. Moni vanhempi ehkä kokee, että seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on vaikea puhua lapsen kanssa. Lapsi itse taas saattaa pelätä asian esille ottamista, joten hän on yleensä vain helpottunut aikuisen aloitettua keskustelun. Mitään erityisosaamista ei tilanne vanhemmalta vaadi – riittää, että aikuinen on lapselle läsnä ja että keskustelu on avointa. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen peräänkuuluttaa Ylen artikkelissa sekä kodin että koulun vastuuta lasten ja nuorten netin käytön suhteen. Sen lisäksi, että vanhempien pitäisi rohkaistua puhumaan nettipornosta jälkikasvunsa kanssa, koulujen ja perheiden tulisi tehdä yhdessä sopimus, ettei koulupäivien aikana mentäisi puhelimilla nettiin ollenkaan.

Lapsilukkoja luureihin Kotitietokoneiden lapsilukot lienevät useimmille vanhemmille tuttu asia. Älypuhelinten kohdalla tilanne on tyystin toinen: monet aikuiset eivät ole tietoisia siitä, että puhelimiinkin on saatavilla erilaisia esto- ja suodatusohjelmia. Puhelimissa lapsilukot ovat melkeinpä tärkeämpiä, ovathan luurit jatkuvasti lasten mu-

Lähteitä: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapset_ja_media/ http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/249581-porno-tulee-lasten-elamaan-yha-aiemmin http://yle.fi/uutiset/alypuhelimet_tuovat_pornon_lasten_ulottuville/6394546

kana ja niitä käytetään myös vanhempien katseiden ulottumattomissa. Älypuhelinten esto- ja suodatusohjelmia voi hankkia puhelinten sovelluskaupoista. Lisäksi muun muassa tietokoneliikkeet myyvät puhelimille tarkoitettuja tietoturvaohjelmistoja. Ohjelmat voidaan asettaa estämään pääsy pornoa ja muuta ei-toivottua materiaalia sisältäville sivustoille, ja niillä voidaan valita, mitä sovelluksia puhelimella on mahdollista käyttää. Niin tehokkaita kuin puhelinten lapsilukot ovatkin, eivät nekään toimi täydellisesti. Netissä on niin valtava määrä sisältöä, että aina on jotakin, mikä ohjelmalta ”jää huomaamatta”. Lapsi saattaa myös löytää keinon estojen kiertämiseen. Tämän vuoksi tekniset keinot eivät missään nimessä saa olla ainoa tapa suojata lasta internetin sisällöiltä. Lopullinen vastuu lapsen netin ja puhelimen käytön valvonnasta on aina vanhemmalla. 27

kuva: matton images

lyhyet

Kannabiksen myynti ja käyttö oppilaitoksissa arkipäivää Alkoholin käyttö nuorten keskuudessa on vähentynyt, mutta samaan aikaan kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Yle Hämeen uutisten haastattelema ylikonstaapeli Anna-Kaisa Heinämäki Pirkanmaan poliisilaitokselta toivoo laajempaa näkökulmaa kannabis-keskusteluun. Hänen mukaansa pitäisi ennemminkin puhua kannabiksen käytön seurauksista kuin laillistamisesta. Poliisi näkee työssään nimenomaan huumeiden ikävimmät vaikutukset Heinämäki julkaisi taannoin Pirkanmaan poliisilaitoksen Facebook-seinällä päivityksen. Hänen mielestään keskustelu kannabiksesta junnaa paikallaan, jos puhutaan vain siitä, pitäisikö kannabis laillistaa vai ei. Mihinkään ei johda myöskään kiistely siitä, kumpi on vaarallisempaa, alkoholi vai kannabis. ”Silloin ajaudutaan sivuraiteille niistä kysymyksistä, minkälaisia terveysvaikutuksia kannabiksella on, miten se vaikuttaa ihmissuhteisiin, ajokykyyn tai johonkin muihin tällaisiin asioihin”, Heinämäki muistuttaa. Päihteiden käytöstä aiheutuu erilaisia inhimillisiä kärsimyksiä yhteiskunnassa hyvin paljon. Heinämäki myöntää, että poliisin näkökulma maailmaan on subjektiivinen. Ihmekö tuo, sillä poliisin kanssa tekemisiin joutuvat nimenomaan ne henkilöt, joilla elämänhallinta on jo riistäytynyt käsistä. ”Poliisi törmää näihin ihmisiin siinä vaiheessa, kun päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat ovat jo ilmeiset.” Kannabiskokeilut, kuten kokeilut muidenkin päihteiden kanssa, voivat olla iso riski. Koskaan ei voi varmaksi tietää millainen riippuvuus ja millaiset oireet kenellekin syntyvät. Vaikka pääsääntöisesti meidän nuoret voivat entistä paremmin, sitten on se pieni porukka, joka voi entistä huonommin. ”On täysin arkipäiväistä, että meille tulee erilaisista oppilaitoksista tietoa siitä, että niissä myydään tai käytetään kannabista. ” Poliisilla on toki tehtävänään kontrolloida huumeita, mutta Heinämäki lisää, että poliisi on myös huolissaan. ”Me emme halua, että nuorille käy kuin vakiasiakkaillemme.” Lähde: Yle Häme

Poika ja kannabis – äidin päiväkirja Äidin raporttimuotoinen päiväkirja 16-vuotiaan pojan kannabistäytteisestä elämänvaiheesta, joka sotkee koko perheen elämää. Äiti hakee apua sosiaalitoimistosta epäröimättä, ja toinen sijoitus nuorisokotiin onnistuu. Äidin kirjoitustyyli on rohkea ja peittelemätön, suora kuvaus arjesta kapinoivan teinin kanssa jonka kannabis uhkaa viedä mennessään. Kustantaja: Saila Usvasalo Tekijät: Saila Usvasalo Sivumäärä: 106 Ulkoasu: A5, pehmeäkantinen Aihealueet: Muut kirjat Saatavuus: Tulossa lähiaikoina Kieli: Suomi Julkaisuvuosi: 2013 Hinta: 20.00 €

Nuorten Kriisipisteen päivystys tarjoaa 12–29-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuden välittömään keskusteluun ilman ajanvarausta. Päivystys ti–to kello 9–13. Päivystyksen aikana voi joko soittaa puh. 045 341 0583 tai mennä käymään ilman ajanvarausta osoitteessa Albertinkatu 33, Helsinki.

Etsivä Nettityö ONLINE on Nuorten Palvelu ry:n toteuttama palvelu, joka löytyy IRCGalleriasta, Skypestä, Facebookista ja sähköpostista ma–ke klo 20.00–23.30. Jos mielessäsi pyörii ajatuksia, joita haluaisit pohtia luotettavasti jonkun kanssa, ota rohkeasti yhteyttä.

MLL:N Lasten ja nuorten puhelin ja netti 116 111 päivystää ma–pe kello 14–20 ja la–su kello 17– 20. Kahdenkeskisiä chat -keskusteluja järjestetään IRC-Gallerian MLL chat -yhteisössä ma–to kello 17– 20. MLL:n palvelut on tarkoitettu alle 21-vuotiaille, ja niissä voi keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä. Voit ottaa yhteyttä missä tahansa asiassa, pienessä tai isossa, ilossa ja surussa. 29

lyhyet Klubbailijat rynnistävät huumetilastoihin

Sekakäyttö voi olla kohtalokasta – nuoret eivät tunnista vaaraa

Helsingissä on tullut poliisin tietoon 2 100 huumausainerikosta tammi-elokuun 2013 aikana, kerrotaan Yle Uutisten nettisivuilla. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kasvua on jo 200 tapausta. Kasvavana ilmiönä tilastoissa näkyy huumeiden ”viihteellinen” käyttö. - Uusi nuorehko ryhmä, parikymppiset, käyttävät klubeilla kokaiinia ja varsinkin ekstaasia, toteaa Yle Uutisten haastattelema rikoskomisario Markku Mäkinen Helsingin poliisista. Huumetutkija Jussi Perälä kuitenkin näkee, että monille käyttö liittyy vain tiettyyn elämänvaiheeseen. - Täytyy muistaa myös se, että suurin osa käytöstä on satunnaista ja kokeilukäyttöä. Se käyttö jää sitten jossain vaiheessa elämää. Vakavia seuraamuksia voi olla myös poliisin sekaantumisesta käyttäjien elämään. Satunnaisen käyttäjän narahtaminen saattaa vaikeuttaa esimerkiksi tulevaa työnhakua joillekin aloille, koska poliisin rekisteriin jää merkintä huumausaineen käytöstä. Siitä Perälä on poliisin kanssa yhtä mieltä, että vaaratonta huumeiden viihdekäyttöä ei ole. - Viihdekäyttöhän sisältää terminä ongelmakäytön käsitteen, koska aina osa käyttäjistä lipsuu ajoittain. Helsingin poliisin mukaan rikostilastoissa näkyy selkeästi kannabiksen kotikasvatuksen yleistyminen. Huumetutkija Perälän mukaan kotikasvattajat eivät koe tekevänsä mitään väärää. - Kotikasvattajat eivät koe olevansa rikollista, koska he eivät tue maahantuodun hasiksen salakauppaa. Tilastoissa he näyttävät ihan tavallisilta ihmisiltä. Esimerkiksi nuorten miesten kannabisasenteet ovat lientyneet. Toisaalta Perälä muistuttaa, että monessa tapauksessa käyttö tapahtuu pienessä piirissä. - Meillä on edelleen suljetut markkinat, jossa käyttäjän pitää tuntea myyjä tai käyttäjä, jolta pääsee ostamaan. Se kertoo siitä, että käyttö ei suoraan johda rikolliseen toimintaan.

Satoja nuoria joutuu vuosittain sairaalahoitoon tahattoman myrkytyksen vuoksi. Tapaturmaiset myrkytykset ovat nuorten toiseksi yleisin tapaturmaisen kuoleman aiheuttaja liikenneonnettomuuksien jälkeen. Tavallisimpia nuorten myrkytysten aiheuttajia ovat alkoholi sekä huumaus- ja lääkeaineet. Erityisen vaarallista on alkoholin, lääkkeiden ja huumausaineiden sekakäyttö.

kuva: matton images

Lähde: STM ja THL

Jokaisella meistä on mielenterveys. Jokaisella se on joskus koetuksella. Yksin ei kuitenkaan tarvitse jäädä!

www.jokainenmeista.fi

Lähde: Yle Helsinki

Nettiryhmä nuorille: Vanhempien juomisesta saa puhua Tiedote: Lasinen lapsuus ja Varjomaailma / A-klinikkasäätiö Joskus mieleen tulee vaikeita kysymyksiä. Juovatko vanhempani liikaa? Mitä asialle pitäisi tehdä? Mistä voisin saada itselleni apua? A-klinikkasäätiön Varjomaailma-verkkopalvelussa alkaa uusi nettiryhmä 12-18-vuotiaille nuorille, jotka kokevat huolta ja haittoja vanhempiensa tai muiden läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä. Sen tavoite on antaa nuorille mahdollisuus puhua mieltä painavista sioista ja ohjata heidät avun piiriin. Ryhmä alkaa 1.10. ja sen kesto on kolme kuukautta. Ryhmää ohjaa kolme sosiaalialan ammattilaista. Toiminta perustuu luottamuksellisuudelle. Vaikeita kokemuksia käydään läpi nimimerkin turvin. Ryhmä toimii Varjomaailman keskustelufoorumilla, mutta kaikki keskustelut näkyvät vain ryhmäläisille ja ohjaajille. Ryhmässä keskustellaan vapaasti ja tehdään erilaisia pieniä tehtäviä. Moni aiempi ryhmäläinen on huomannut Varjomaail30

massa, ettei olekaan ainoa, jonka kotona juodaan liikaa. Yksin ei tarvitse jäädä. Jokaisella oikeus olla hyvinvoiva ja eheä ihminen. Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa nuorten elämään. Aklinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeen vuonna 2011 teettämän kyselyn mukaan neljännes 12-18-vuotiaista nuorista on kokenut haittoja vanhempiensa juomisesta. Näitä ovat mm. häpeä, pelko ja inho. Alkavien ryhmien ilmoittautumisohjeet löytyvät Varjomaailman etusivulta: www.varjomaailma.fi. Lisätietoja: Shirley Hubara projektisuunnittelija A-klinikkasäätiö p. 040 5581 505 shirley.hubara(at)a-klinikka.fi Lähde: A-klinikkasäätiö

lyhyet

Kirjoita OMG!-palstalle! Mitä mielenkiintoista, hauskaa, surullista, kummallista tai hämmentävää olet kokenut? Mikä mättää tai mitä mahtavaa olet saatu aikaan? Kirjoita siitä OMG!-palstalle!

liittyy jokin kuva niin voit liittää sen myös sähköpostin mukaan. Kunnioita tekijänoikeuksia tekstissä/kuvissa ja merkitse tarvittaessa myös lähteet.

Vastaanotetaan kaikki mielenkiintoiset ja asiapitoiset kirjoitukset. Huumorista tai terävyydestä ei sakoteta, mutta asiatonta hölynpölyä ei julkaista. Tekstin olisi hyvä olla suunnilleen A-4 pitkä, lyhyesti virsi kaunis.

OMG!-palstan juttuja lukijat pääsevät kommentoimaan ja kaikki asialliset kommentit julkaistaan. Jutut julkaistaan kirjoittajan etunimellä tai halutessaan ”taiteilijanimellä”.

Tekstit voi lähettää otsikolla OMG!-palsta osoitteeseen info(at)asennetta.fi. Jos tekstiin

www.asennetta.fi:

”In-Out blogi”

Enjoy this moment, this moment is your life.

I hmiset jotka kävelevät omaa polkuaan, don´t hate what you don´t understand

myös t ä d i e m Löydät a ja

kist faceboo amista instagr

#tattoos #life #beauty #ASENNETTA #enjoy #music #follow

Tukijamme KODINAVUX tukee toimintaamme ja saimme lahjoittaa heidän maksamansa paidat eteenpäin. Tällä kertaa paidat sai ItäHelsinkiläinen 1998-2000 syntyneistä tytöistä muodostettu joukkue FC KoVa ja tässä porukassa on KOVAA ASENNETTA ja tyttöenergiaa!

www. asennetta.fi

“Hetken aikaa ne langat on sun käsis” – hatkaamisen huuma ja haasteet 32

Lastensuojelulaitoksista karkaa eli hatkaa vuosittain satoja nuoria. Karkumatkan aikana nuoret ovat usein alttiina päihteiden käytölle ja rikosten tekemiselle sekä esimerkiksi seksuaaliselle hyväksikäytölle. Hatkaaminen on myös merkittävä haaste nykyiselle palvelujärjestelmälle. Teksti: Mirkka Torikka Kuvat: Milla Takala / Lehtikuva

astensuojelulaitoksille nuorten luvaton poissaoleminen, hatkaaminen, on haastava tilanne. Karkumatkalla nuorella on suuri riski sortua päihteisiin, rikoksiin ja väkivaltaan tai tulla seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Lapsen karkaaminen sijoituspaikastaan herättää hänen vanhemmissaan, sijaishuoltopaikan henkilöstössä ja sosiaalityöntekijöissä sekä muissa viranomaisissa vahvoja tunteita, kuten suuttumusta, mutta ennen kaikkea herää huoli lapsen karkumatkan aikaisesta turvallisuudesta. Lastensuojelun Keskusliiton tekemä tuore tutkimus Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen käytännöistä selvittää, että nuorten karkaamisen syyt ovat moninaiset ja yksilölliset. Iso osa karkureissuista on hetken päähänpistoja, jotka johtuvat kavereiden ja vapauden kaipuusta. Tutkimuksessa todetaan, että sijaishuoltopaikoilla tulisi olla nykyistä enemmän keinoja ja rohkeutta ottaa nuoren läheis- ja kaverisuhteet osaksi sijaishuoltoprosessia siten, että kavereiden luokse karkaaminen vähentyisi. Tehtävä on haasteellinen, sillä useinhan sijoituksen yhtenä tavoitteena on saada nuori irti haitallisesta kaveriporukasta. Sijoitusta tehtäessä tulisi kuitenkin pohtia huolellisesti, onko nuoren edun mukaista sijoittaa hänet kauas kavereistaan. Myös nuoren mahdollisuus ylläpitää kaverisuhteita tulisi huomioida sijoitusvaiheessa. Muita nuorten karkaamisen syitä ovat päihteidenkäyttö ja psyykkiset ongelmat sekä käyttäytymisen ongelmat. Joskus karkaamisessa on kyse ryhmäilmiöstä, kun tyytymättömyys esimerkiksi laitoksen sääntöihin aiheuttaa kollektiivisen vastalauseen, joka purkautuu karkaamalla. Usein nuoret myös vain haluavat kokeilla omia ja laitoksen rajoja. On tärkeää, että karkureissuja käsitellään yksilöllisesti ja että pyritään käymään läpi karkaamiseen johtaneet syyt yhdessä nuoren kanssa. Hetken mielijohteesta tapahtuva vapauden tavoittelu tulee erottaa aidosta pahasta olosta, joka voi juontua esimerkiksi juurettomuudesta, yksinäisyydestä ja ryhmään kuulumattomuudesta.

Luvaton poissaoleminen lastensuojelulaitoksesta on riskialtista lapsen hyvinvoinnin kannalta, ja nopea toiminta on tilanteessa välttämätöntä. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan nuoret tunnistavat, että riskit joutua karkureissuilla kaltoin kohdelluksi ovat Jos jossakin palaa, paikalle suuret. Toisaalta lumenevät palomiehet. Kun vaton poissaolemikyseessä on lastensuojelu, nen tuo nuorelle niin kyllä paikalle pitää tunteen vapaudesmennä alan koulutuksen ta ja siitä, että eläja työkokemuksen omaava mä on omissa käsishenkilö. sä. Kuitenkin elämä ilman turvallista asuinpaikkaa ja ruokaa on selviytymistä päivästä toiseen. Usein laitoksissa tiedetään hyvin nuoren lähipiiri, kaverit ja sukulaiset, joiden luokse nuori saattaa olla karannut. Aina näin ei silti ole. Varsinkin spontaanisti tapahtunut karkaus saattaa suuntautua paikkaan, josta kukaan nuoren lähipiiriin kuuluva ei ole tietoinen. Laitokselle on haastava tehtävä löytää luvatta poissa oleva lapsi. Karkaaminen tulee yleensä eteen yllättäen. On tärkeää, että laitoksella on tällaisessa tilanteessa yhdessä sovitut toimintamallit, ohjeet ja resurssit toimia. Lapsen poistuttua luvatta sijaishuoltopaikastaan pyritään häneen ensin olemaan yhteydessä puhelimitse. Sen jälkeen henkilökunta tekee hätäkeskukseen katoamisilmoituksen ja poliisille tehdään yleensä virka-apupyyntö. Lisäksi ollaan yhteydessä sosiaalipäivystykseen, lapsen omaan sosiaalityöntekijään, vanhempiin ja vaihtelevasti muihin viranomaisiin, kuten terveydenhuollon viranomaisiin. Laitoksen työntekijät lähtevät usein itsekin etsimään karanneita lapsia. Nykyään on mahdollista myös tilata apua uudelta valtakunnalliselta Kultainen Noutaja -palvelulta.

Kultainen Noutaja – uusi lisäresurssi Kultainen Noutaja on sosiaalialan ammattilaisista koostuva lastensuojelun lisäresurssi, joka etsii ja kuljettaa huostaan33

”Saattaa yöpyy jonku niinku tyypin luona jota sä et oo ikinä... joka ei ookkaan sit hyvä... nii, siis tosissaan, sä et oo ikinä nähny sitä, et meet kadul puhuu jollekki spurgulle, et moi onks sul kämppä, niinku et, tai sillee et eihän siin nyt... tai siis ei se nyt ihan riskitöntä oo.” Nuoren kommentti Lastensuojelun Keskusliiton tekemästä tutkimuksesta Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen käytännöistä, 2013.

Rex Features / Lehtikuva

otettuja lapsia ja nuoria haastavissa tilanteissa. Lasten ja nuorten etsinnät liittyvät pääsääntöisesti huostaanotettujen lasten ja nuorten karkaamiseen sijaishuoltoyksiköstä. Kultaisen Noutajan työtä ohjaavat koulutus, kokemus ja lastensuojelulaki. ”Olemme pitkän linjan lastenHetken mielijohteesta suojelutyöntekitapahtuva vapauden tavoittelu jöitä, jotka olemtulee erottaa aidosta pahasta me vuosien ajan olosta, joka voi juontua nähneet, kuinka esimerkiksi juurettomuudesta, hatkaamiset ovat yksinäisyydestä ja ryhmään lisääntyneet ja kuulumattomuudesta. kuinka samaan aikaan haasteet tehdä asialle jotain ovat kaventuneet. Tästä syystä olemme nyt liikkeellä.” ”Kodin ulkopuolelle sijoitetaan vuosittain lähes 20 000 lasta ja nuorta. Kun määrät ovat kasvaneet, ovat myös hatkaajien määrät lisääntyneet. Sijais34

huoltopaikkojen resurssit on laskettu siten, että niillä voidaan huolehtia siellä olevista lapsista ja nuorista. Haaste tulee silloin, kun pitäisi lähteä tekemään työtä ulospäin eli esimerkiksi etsimään tai noutamaan hatkassa oleva nuori. Monet sijaishuoltopaikat tuskailevat tämän asian kanssa. Myös kuntien sosiaaliviranomaiset ovat esittäneet huolensa, mutta toimivaa ratkaisua ei ole toistaiseksi löydetty. Tätä varten on perustettu Kultainen Noutaja, sijaishuoltopaikkojen ja sosiaalityön tueksi lapsen edun tavoittelussa.” Kultainen Noutaja tekee tiivistä yhteistyötä poliisiin, sosiaaliviranomaisten ja lastensuojelun sijaishuoltoyksiköiden kanssa. ”Poliisin varovainen arvio oli, että joka viikonloppu heille tulee yli 300 ilmoitusta hatkalaisista, ja lisäksi ovat vielä ne, joita ei ilmoiteta.” ”Lastensuojelulain muutosten mukana on herännyt kysymys siitä, ketkä lapsia etsivät hatkoista ja ketkä heitä kuljettavat. Luonnollisesti tämä kuljetuskysymys nousee heti perään, kun lapsi löytyy hatkoista. Tällä hetkellä kentällä ollaan hieman hämillään, että kuka tätä tekee vai tekeekö kukaan. Vartijapalveluiden käyttöä kuljetuksissa on alettu kyseenalaistaa,

Päivystysnumero 24 h: 044 2569 201 kultainennoutaja.info@gmail.com

mikä on ymmärrettävää. Kyseessähän on lastensuojelutoimi, ei vanginkuljetus. Jos jossakin palaa, paikalle menevät palomiehet. Kun kyseessä on lastensuojelu, niin kyllä paikalle pitää mennä alan koulutuksen ja työkokemuksen omaava henkilö”, Kultaisesta Noutajasta todetaan. Kultaisen Noutajan päätoimipaikat sijaitsevat Oulussa ja Turussa. ”Lisäksi olemme rekrytoineet osaavia ja koulutuksen omaavia keikkatyöntekijöitä Rovaniemeltä, Jyväskylästä, Hämeenlinnasta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta.” Kenelle tahansa tämä työ ei sovi. ”Tämä on spesiaalihommaa. Kentällä on vastassa monenmoista näkyä. Päihteet, aseet ja rikollinen maailma ovat siellä läsnä. Tähän ei ihan kuka tahansa lastensuojelun työntekijäkään pysty, vaan kyllä etsinnät ja kuljetukset ohjautuvat usein niihin erikoistuneille henkilöille. Eli tämä on pieni, mutta tärkeä ja haastava siivu osana koko lastensuojelun palettia.” ”Työtä on ollut kiitettävästi, vaikka emme ole vielä varsinaisesti edes markkinoineet palveluamme. Uskomme, että haasteena tulee lopulta olemaan se, kuinka ehdimme ja pystymme huutoihin vastaamaan. Tämän vuoksi

olemme nyt syksyn aikana keskittyneet rekrytoimaan osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa. Haluamme olla valmiita sitten, kun palveluita tullaan kysymään laajemmin. Juuri nyt olemme saavuttaneet sen pisteen, että meillä on hyvät resurssit toimia valtakunnallisesti vuorokauden ympäri”, Kultaisesta Noutajasta kerrotaan. Laitoksista karkaaminen tulisi nähdä yhteisenä ongelmana, jossa kaikkien ilmiötä kohtaavien tahojen tulisi tehdä avointa yhteistyötä. Karkaamistilanteisiin liittyvistä epäonnistumisista tulisi puhua yhtä avoimesti kuin tilanteista, joissa on toimittu hyvin. Lähteet ja lisätietoja: www.kultainennoutaja.fi www.lskl.fi/files/1799/Hatkassa_final.pdf

Huumekeskustelu Suomessa tuntuu usein olevan poteroihin jämähtänyttä tunnepitoista ja joustamatonta huutelua. Uusien näkökulmien tuominen esiin vaatii rohkeutta. Teksti: Jussi Riihimäki / Kuva: LEHTIKUVA - AFP PHOTO-Emmanuel Dunand

uumebisnekseen liittyy monia mielikuvia ja stereotypioita. Jokaisella on jokin käsitys, mutta useimmat niistä ovat televisiosarjojen ja elokuvien muodostamia: rikkaus, leveä elämäntyyli, jännitys, väkivalta ja ennenaikainen kuolema. Sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Jussi Perälä tutki 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Helsingin huumepiirejä. Gradunsa hän oli tehnyt huumeiden käyttäjistä, väitöskirjan tutkimuskohteena olivat myyjät. Yliopistolle aihe oli liian vaarallinen – Perälä sai apurahan, mutta ei tutkimuslupaa. Dekaani näytti lopulta vih-

reää valoa, Perälälle otettiin tapaturmavakuutus ja työ käynnistyi. Opintojensa alkuvaiheessa Perälä suhtautui laittomiin päihteisiin varsin kielteisesti. Monet yllä kuvatuista käsityksistä, joita myös hänellä oli, karisivat vuosia kestäneellä matkalla. Tietämättömän ihmisen paheksunta ja kauhistelu väistyivät analyyttisen tutkimusotteen myötä ja hän pystyi näkemään erilaisia nyansseja. ”Kauppiaat ja käyttäjät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, eivätkä mitään yhtä suurta massaa. Huumemaailma sisältää paljon erilaisia toimijoita erilaisin motiivein. Tällainen muuttumaton kenttä se on ollut jo kauan. Vaikka puhumme huumeista, kyse on useimminkin lääkkeiden väärinkäytöstä”, sanoo Perälä. Luottamuksen voittaminen kentällä oli puhumisen edellytys. Joillekin käyttäjille Perälä oli ainoa ihminen, joka oli kiinnostunut heidän elämästään. Se oli uutta ja he halusivat puhua. Toiset pysyivät vaiti. Tutkijana Perälä meni klassisen tieteissarjan tunnuslausetta mukaillen rohkeasti sinne, missä kukaan ei ollut ennen käynyt – ainakaan näin pitkään ja hartaasti. Väitöskirja oli Suomen en-

simmäinen etnografinen tutkimus huumekauppiaiden arjesta. Hintana oli joidenkin vanhojen ystävyyssuhteiden katkeaminen, uudet ystävät olivat diilereitä ja veivät suurimman osan ajasta. Matkaltaan hän toi ainutlaatuista tietoa ja ennen kaikkea tärkeitä argumentteja huumepoliittiseen keskusteluun, joka juuri nyt käy mielenkiintoisen vilkkaana.

Orgaaninen rikollisuus Siinä missä kuvitelmat huumemaailman järjestäytyneestä, julmasta ja tarkkaan roolitetusta rikollisesta toiminnasta karisivat, Perälä alkoi ymmärtää paremmin tuon yhteisön logiikkaa. ”En käyttäisi termiä organisoitu rikollisuus vaan orgaaninen rikollisuus, johon kuuluu monia ryhmiä ja yhteisöjä. Yleensä aina käyttäjät toimivat eli käyttävät yhdessä. Näin he myös pystyvät antamaan tarvittaessa ensiapua, auttamaan ja herättelemään toisiaan. Monet käyttäjät ovat fiksuja ja uteliaita ihmisiä, jotka haluavat vain kokea eri olotiloja.” Uteliaisuus vei kuitenkin henkiä. Kenttätyön aikoihin tuli MDPV ja myohemmin gamma sekä lakka. Muuntohuumeet ja tutkimuskemikaalit houkuttelevat Perälän mukaan juuri tällai-

sia ihmisiä, jotka testaavat kaikkea, etsivät eri vaikutelmia ja tekevät kokeita itsellään. Vaarallisuudesta huolimatta muuntohuumeet ovat melko marginaalinen ilmiö. Perälän mielestä velanperintään liittyvää väkivaltaa sekä sitä, että kaikki joutuvat auttamatta vaarallisiin ongelmiin, on liioiteltu. Suurimmalle osalle ei käy niin. Liiallinen väkivalta on yksinkertaisesti huonoa bisneksen kannalta. Eräs jalkapallohuligaanien maailmaan samalla tavoin perehtynyt tutkija sanoi, että välillä piti muistuttaa itseään siitä, että oli tutkija ja tarkkailemassa – rikollisia muotoja sisältävä elämäntapa oli hyvin vetoava. Eikä varmasti vähiten yhteisöllisen tunteen takia. Perälän mukaan tutkijan on pakko olla kiinnostunut rikollisesta ilmiöstä, jos lähtee mukaan tällaiseen. Siinä on auttamatta jotain kiehtovaa ja uteliaisuutta herättävää. ”Yhteenkuuluvuuden tunne on selvä asia, kun kerran kaikki huumeisiin liittyvä toiminta on laitonta. Se maailma yhdistää ja sitä halutaan varjella ulkopuolisilta”, jatkaa Perälä. Elämäntapaa olisi muutenkin vaikea jakaa siihen vihkiytymättömien kanssa, kun kerran kaikki – huumausainerikok37

sen valmistelu tai käyttörikoksen edistäminen ja valmistelu – on kriminalisoitu. Vaikka laittomien päihteiden käyttö itsessään ei aiheuttaisi ihmiselle vakavia ongelmia, voi niitä seurata oman suljetun maailman sisällä olemisesta. ”Rikollinen maailma houkuttelee mukaan myös sellaisia tekijöitä, jotka ovat toimineet pitkään laittomasti ja eläneet laittomissa ympyröissä monessa muussakin mielessä. Tavallisen ihmisen elämäänhän tällainen ei niin paljon kuulu.” Välillä Perälä kokee, että laittomuuden tuntu on levinnyt varsinaisen huumemaailman ja lakiin kirjatun ulkopuolelle. ”Keskustelu huumeista ei tunnu aina sekään olevan nykySuomessa laillista, kielteinen leima tulee hyvin helposti. Mutta se vain kertoo siitä, mitä mieltä me kansakuntana olemme tästä aiheesta.”

Keskustelun vaikeus Perälä pitää keskustelua huumepolitiikasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä hyvin tärkeänä. On luonnollista, että erilaisia mielipiteitä löytyy, eivätkä ne aina edes sivua toisiaan. Keskustelu pitäisi kuitenkin voida päivittää nykyhetkeen ja suhteuttaa siihen, mitä aiheesta puhutaan maailmalla. Suomi kansakuntana on osa laajempaa kokonaisuutta, erityisesti Euroopan yhteisöä. Huomio kiinnittyy käytetyimpään laittomaan päihteeseen, kannabikseen. ”Lähtisin ajamaan sitä, että käytöstä poistuisi rikosoikeudellinen seuraamus. Näin tehdään useassa Euroopan maassa, tarkoitus on siis eritellä käyttö ja hallussapito. Käytöstä saa mi-

Yhdestäkin kerrasta ja kiinni jäämisestä voi seurata paljon: ajokortti viivästyy, sotilasarvo muuttuu ja työpaikan saaminen vaikeutuu. Yhteiskunta siis lisää omat sanktionsa huumeista saadun tuomion päälle. Käyttörikos vertautuu moniin vakavampiin rikoksiin. 38

nun puolestani edelleenkin tulla hallinnollinen seuraamus ja rangaistus. Sakko olisi siis signaalin siitä, ettei toiminta ole sallittua”, määrittelee Perälä. Suomessa ei Perälän mukaan tulla vielä pitkiin aikoihin puhumaan siitä, saisiko hallussa olla joku grammamäärä. Mutta vaikutuksen alaisena olemisesta pitäisi keskustella. Olihan julkinen päihtymyskin ennen rikos. Kannabiksen tai muiden päihteiden käyttöä Perälä ei puolustele, eivätkä ne hänen mielestä missään nimessä kuulu nuorille. Osalle käyttäjistä tulee ongelmia. Ja kaikenlainen tapakäyttö tylsistyttää ja syrjäyttää ihmisen. Nuori voi kuitenkin ihmetellä huumekeskustelun tunnepitoisuutta ja joustamattomia linjauksia silloin, kun hän poikkeaa vaikkapa THL:n sivuille vertailemaan tupakan, alkoholin ja kannabiksen haittoja. Kaksi päihdettä näistä ovat jopa arkisia, mutta yhdestä ei sovi puhua. Ristiriitaa lisää se, että kannabis yleistyy. Vuonna 2008 tehdyn kartoituksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista on kokeillut tai käyttänyt sitä. Se ei myöskään ole enää mikään kapina-aine. ”Kannabis on nuorison keskuudessa normalisoitunut, joten tietoisuutta pitää lisätä. Keskustelu ei ole lakkaamassa ja ties mitä kansalaisaloitteita on tulossa. Nuoriso on erittäin aktiivista netissä ja tietoa on paljon saatavilla.” Perälä seuraa maailman tilannetta ja pinnalla olevaa keskustelua kiinnostuneena. ”Maailmalla etenee ennen näkemätön huumeiden liberalisointiaalto. Yhdysvallat on muutostilassa ja jännittää nähdä, kauanko se kestää ja mihin siellä päädytään. Euroopassa ihmisten asenteet ja lainsäädäntö elää, vaikka kaikki onkin konsensuspolitiikkaa. Kannattaa siis olla valveutunut.” Suomessa järkevä dialogi kilpistyy Perälän mukaan kahteen argumenttiin. Ensimmäinen on se, että käyttäjiä on niin vähän, että aihe koskettaa vain pientä vähemmistöä – siitä on turha keskustella. ”Kriminologi Kauko Aromaa sanoi hyvin, että Suomessa reagoidaan vasta sitten, kun käyttö koskee enemmistöä. Hän oli sitä mieltä, että jos etenemme saman linjan mukaan kuin tähän asti, asia tulee väkisinkin käsiteltäväksi tulevien vuosikymmenten aikana”, lainaa Perälä ja lisää, että Suomessa on ti-

Suomessa ei Perälän mukaan tulla vielä pitkiin aikoihin puhumaan siitä, saisiko hallussa olla joku grammamäärä. Mutta vaikutuksen alaisena olemisesta pitäisi keskustella.

lastojen ulkopuolella paljon käyttäjiä, joista ei ole mitään tietoa ja jotka eivät hiisku tekemisistään kenellekään. Toinen argumentti on se, että lainsäädännön liennytys saisi ihmiset käyttämään huumeita holtittomasti. Perälä ei pidä ihmistä niin tyhmänä, että vain rikosoikeudellisen seuraamuksen poistaminen yllyttäisi mielettömyyksiin, vaikka jonkinlainen piikki kulutuksessa olisi varmasti mahdollinen. On maita, joissa käyttö on dekriminalisoitu, ja käyttömäärät väestötasolla silti huomattavasti alhaisempia kuin monissa maissa, joissa käytöstä rangaistaan. Ja eiväthän kaikki täälläkään polta tupakkaa tai juo alkoholia. Liennytyksestä voisi olla etua. ”Pienemmistä rikkomuksista voitaisiin siirtää huomiota ja kontrollia paremmin tarjonnan suuntaan ja sen tuomien ongelmien ehkäisemiseen.”

Ennen kuin on liian myöhäistä Tutkimusmatkallaan Perälä havaitsi sen, ettei kaikille tullut kannabiksesta ongelmia. Persoonallisuus ei muuttunut tai arki sanottavasti vaikeutunut – suurin huoli oli kiinni (ei koukkuun) jääminen. Kannabis nähdään kuitenkin edelleen mörkönä. ”Päihde- ja mielenterveyspäivillä oli juuri keskustelua siitä, voisiko Suomi joskus olla sellainen paikka, jossa huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleminen ei enää olisi rikos. Mutta ei, sellainen viesti ei mene läpi, eikä kunnon keskustelua synny.” Perälän mielestä voisi olla hyödyllistä tarkastella ja ottaa oppia vanhemmista huumausaineisiin liittyvistä teksteistä ja strategioista. ”Esimerkiksi 1990-luvun lopulla ajettiin voimakkaasti sitä, että käytöstä pitäisi rangaista ainoastaan poikkeustapauksessa. Siitä tuli melkein virallista politiikkaa ennen käyttörikosuudistusta 2001. Poliisilla on oikeus luopua toimenpiteistä, ja siitä pitäisi keskustella ja antaa tarkempaa ohjeistusta”, selittää Perälä. Tilanne on kimurantti monella tavalla. Yhdestäkin kerrasta ja kiinni jäämisestä voi seurata paljon: ajokortti viivästyy, sotilasarvo muuttuu ja työpaikan saaminen vaikeutuu. Yhteiskunta siis lisää omat sanktionsa huumeista saadun tuomion päälle. Käyttörikos vertautuu moniin vakavampiin rikoksiin.

Ihmiset, jotka kokevat oman käyttönsä ongelmaksi, eivät uskalla lähestyä viranomaisia rangaistuksen ja rikosrekisterin pelossa. Perälän toivoisi poliisin roolin kehittämistä. ”Poliisille pitäisi voida mennä puhumaan ilman rankimman seuraamuksen pelkoa. Tämän lisäksi olisi hyvä miettiä rohkeasti eri toimijoiden välisiä interventioita ja miten fiksua tietoa saataisiin nuorille, netissä kaikki on hajallaan.” Poliisilla on mahdollisuus ohjata kannabiksen käyttäjä hoitoon. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Perälä muistuttaa, ettei Suomessa ole omia hoitopaikkoja kannabiksen käyttäjille. Eikä kannabiksen käyttäjän paneminen yhteen pitkän linjan sekakäyttäjän kanssa ole muuta kuin lisää ongelmia synnyttävä yhdistelmä. ”Pitäisi olla eri ikäryhmille suunnattuja matalan kynnyksen paikkoja, joissa saisi hoitoa ja hoidolta sen, mitä haluaa. Tietysti tarvitaan lääkkeitä ja muutakin apua, mutta tätä on ajettu ikävän hyvin alas. Tässä taloustilanteessa ketään ei voisi vähempää kiinnostaa joku huumeiden käyttäjä”, harmittelee Perälä. Kun puhtaita ruiskuja ja neuloja tarjoavat vaihtopisteet tulivat, monien mielestä se oli huumeiden käyttöön yllyttämistä. Tosiasia kuitenkin on, että yhteiskunta säästää tällä toiminnalla melkoisesti. Likaisten ruiskujen käyttö on vakava tautiriski. Perälä haluaisi vaihtopisteet myös vankiloihin, joiden asiakkaista Suomessa noin 90 prosenttia on riippuvaisia. ”Ehkä meillä käydään seuraava keskustelu ’käyttöhuoneista’. Millainen olisi niiden malli ja mitä saisi käyttää, ja olisiko mukana muita palveluja? Vaikka käyttäjiä haluttaisiin kohdella ihmisarvoisemmin, muuttuvat yleiset asenteet hyvin hitaasti”, muistuttaa Perälä. Hän muistuttaa myös siitä, että näitä vaikeita ja tunnepitoisia asioita pitää miettiä ennen kuin ne koskevat enemmistöä. Ennen kuin on liian myöhäistä.

Saarelta kajahtaa As e n n et ta!

Tinon ja Emmin elämästä saarella on julkaistu kaksi juttua aiemmissa lehdissämme, jotka ovat luettavissa asennetta.fi –sivuillamme. Emmille voi lähettää postia osoitteeseen: emppu_clc@hotmail.com .

Vahinkomaissia, tyttöikävää ja rahatonta elämää Azoreilla Jyväskyläläinen Emmi Jäntti muutti Azoreihin kuuluvalle Floresin saarelle noin vuosi sitten elämään poikaystävänsä Tino Korpimäen kanssa lähes omavaraistaloudessa, ilman kelloa, kalenteria ja kännykkää. Viimeisimpänä kokeilunaan he ovat yrittäneet elää kokonaan ilman rahaa.

yyskuu. Tänä kesänä saarella minulle tapahtui paljon asioita ekan kerran. Ekan kerran idätin, kasvatin ja istutin kaalia itse. Ne ovat edelleen hengissä ja ovat herkullisia. Ekan kerran osallistuin myös siantappoon. Teki muuten vaikutuksen siippaani Tinoon, kun pesin niin tarmokkaasti siansuolia ja vieläpä ihan tykkäsin siitä. Autoin kokkailussa, mihin kuului sydämen ja maksan pilkkominen. Niistä valmistettiin perinteinen pataruoka Casolha, joka tarjoiltiin riisin, papumuhennoksen ja muiden lisäkkeiden kera. Ekan kerran kitkin puutarhaa niin tarmokkaasti, että käytännössä käänsin koko maan ja samalla lähti korianterin taimet maasta. Onneksi tämä erhe korjaantui ruhtinaallisesti, kun istuttamistani “kaaleista” kasvoikin korianteripuskia sinne tänne. Sain iloisen yllätyksen myös popcornin jyvistä, jotka olin heittänyt hävitysmielessä maahan, mutta niistä kasvoikin tuuhea maissipuska. Lokakuun alussa vahinkomaissini teki jo pikkuisia tähkiä. Ekan kerran lopetin myös rintaliivien ja shampoon käytön. Pesen tukkani merivedellä ja lopuksi huuhtaisen sitä vähän makealla vedellä. Hikilenkin jälkeen saatan käyttää ruokasoodaa pesun yhteydessä, mutta muuten vedellä pesu riittää mainiosti. Tukka tuntuu paksulta ja vahvalta, ei valu silmille ja pysyy tuuheana. Mitkään shampoot eivät ole tällaista vaikutusta saaneet aikaiseksi, vaikka niin purkkien kyljissä lupaillaan vaikka mitä!

Syksy on tupsahtanut tännekin ja se tarkoittaa, että viinirypäleet ovat valmiita ja viikunat tekevät tuloaan. Keräsimme kolme suurta saavillista viinirypäleitä aikomuksena tehdä niistä hieman kotiviiniä. Niiden tallominen oli hauskaa puuhaa! Äitini lähetti meille kuivattuja mustikoita ja kanttarelleja, ne olivat todella hyviä ja sai ihanan makumuiston Suomesta. Olen tallettanut puutarhan satoa purkkeihin. Muun muassa suolakurkkuja ja punajuuria. Tämän kesän uutuuksia oli kurkkurelish, tomaattichutney ja uunikuivatut tomaatit. Viinirypäleistä tein hilloa ja mehua. Tinon sukeltajakaverit tulivat saarelle ja heidän kanssa saatiin syödä yltäkylläisesti. Pojat toivat mitä mahtavampia herkkuja merestä ja Tino kokkasi ne gourmet-aterioiksi. Ruokalistalla oli monta viikkoa herkullisia merikaloja, hummeria eli cavacoa ja meriahventa, unohtamatta tietenkään puutarhan antimia. Lehtokotilot ovat kiusanneet puutarhaa, mutta me hävitetään ne syömällä – tietysti kuorineen päivineen! Eka kerta siis luomuetanoillekin. Me ollaan syöty joka päivä paremmin kuin viiden tähden ravintelissa, vaikka kumpikaan meistä ei käy palkkatöissä. Köyhät syövät täällä paremmin kuin kuninkaat. Haavoittunut Ramboksi nimetty ”lemmikkipulumme” kuoli vihdoinkin, kun Tino sai sen lopulta ammuttua. Se eli kahdeksan kuukautta nuolen kanssa, joka oli lävistänyt sen rinnan kuitenkaan vahingoittamatta sisäelimiä! Tuli pikkuisen haikea olo, kun legendaarinen tirppa on nyt poissa. Se sai onneksi arvoisensa hautajaiset eli pari päivää supermarinadissa ja lopulta nautittuna kokattujen punajuurien, kasvisten ja kurkkusalaatin kera. Rambo

Täytyy olla tarkka siitä, kuinka paljon mittaa kattilaan makaronia ja riisiä, paljonko laittaa oliiviöljyä pannuun, monestiko päivässä juo teetä ja syökö aamiaista joka aamu vai joka toinen aamu.

Tinon itse rakentama talo

Talvimyrsky

Meren herkkuja!

syntyi tavallisena puluna, eli legendaarisesti ja kuoli kunniallisesti kuin soturi auttaen meitä selviämään. Hieno elämä linnulla! Lokakuu. Pienehkö myrsky pyyhkäisi eilen saaren ylitse, mistä syystä takapihan suuri ovi piti laittaa kiinni. Nyt aletaan olla talvitunnelmissa. Onneksi näin lokakuun alussa tarkenee vielä uimaan. Tunnen hieman kummallista alakuloisuutta ja pieni masennusmato on iskenyt minuun. Johtuu varmaan kesän loppumisesta. Kesällä oli niin paljon tekemistä puutarhassa ja kotona, ja sitten kun yhtäkkiä talo tyhjenee vieraista eikä puutarha tarvitse enää alituista huolenpitoa, niin tunnen välillä itseni hyödyttömäksi. Täytyy tehdä suunnitelma talven varalle että saan aikani kulumaan. Olen puuhaillut pieniä juttuja, mutta omasta mielestäni en riittävästi. Yksi syy tähän oloon saattaa olla myös perheen ja ystävien ikävä. Täällä tyttöseura on harvinaista herkkua, sillä ainoat tutut tytöt asuvat vuorten toisella puolella. Eräänä päivänä ehdotin Tinolle, että mitäs jos kokeiltaisiin elää kokonaan ilman rahaa, vaikka aluksi viikko. Mutta tästä ehdotuksesta tehtiin mahtipontisempi: kerta rykäyksellä mennään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista! Tänään tätä kirjoittaessani lokakuun ensimmäisenä päivänä alkoi siis rahaton kuuri, ja missio jatkuu niin pitkälle kuin pystytään. Mama nature antaa kyllä sen, mitä me tarvitsemme. Sen verran valmistauduimme koitokseen , että ostimme lähikaupasta perustarvikkeita, kuten wc-paperia, riisiä, makaronia, hammastahnaa, kaasupullon, oliiviöljyä, suolaa ja sokeria. Fiilikset ovat korkealla, jännittää! Oma henkilökohtainen tavoitteeni on kaksi kuukautta, sitten voin olla hyvin tyytyväinen itseeni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että missio loppuisi siihen, vaan toki jatketaan niin kauan kuin vain suinkin mahdollista. Tällä hetkellä tämä on vielä helppoa, kun puutarhassa kasvaa kaiken-

laista ja ruokavalio on monipuolinen, mutta kun kaikki pikkuhiljaa loppuu niin sitten syödään pelkkää makaronia, pinaattia ja appelsiineja. Sellainen pikkupräntti lukee sopimuksen alalaidassa, että “saa ostaa rakennustarvikkeita”. Tarkoittaen sitä, että takapihan laatoitus saattaa sittenkin tapahtua vielä tämän elämän aikana. Myös katto on korjattava, joten jotain on ostettava, että nämä tärkeät työt tulee tehtyä. Tästä tulee hyvä oppitunti myös säännöstelylle. Hyvin suuri merkitys on ruoka-aineiden määrillä ja kulutuksella. Täytyy olla tarkka siitä kuinka paljon mittaa makaronia ja riisiä, paljonko laittaa oliiviöljyä pannuun, monestiko päivässä juo teetä ja syökö aamiaista joka aamu vai joka toinen aamu. Haluan tältä kokeilulta uusia ajatuksia ja kokemuksia, ja päästä syvempään suhteeseen Tinon kanssa, koska me tehdään tämä yhdessä. Uskon, että tämä lujittaa suhdettamme entisestään! 26. rahaton päivä. Voi ja oliiviöljy ovat loppu. Puutarhan antimet hupenee uhkaavasti. Siellä kasvaa enää kaalia, bataattia, chili ja yksi hunajameloni, joka kypsyy suolaisesta tuulesta huolimatta. melkein lopussa. Annoskoot ovat pienentyneet ja kahden aterian sijaan syömme joinakin päivinä vain yhden aterian. Mutta kaiken kaikkiaan rahaton elämä on sujunut moitteettomasti. Pienestä nälän tunteesta huolimatta tämä on ollut vielä helppoa. Katsotaan muuttuuko mieli ensi kuussa! Palaillaan taas Suomen toverit!

, Emmi

Halauksin

Kolumnisti Virve Karjalainen on kauhavalainen 25-vuotias vapaustaistelija ja 5-vuotiaan Dylan-pojan äiti. virve.karjalainen@hotmail.com

Pesunkestävä homo

Miten kukaan voi eheytyä jostakin sellaisesta, mikä ei ole sairaus?

”J

os murhaaja voi tehdä parannuksen, niin miksei homokin?”. ”Homoudesta eheytyminen vie noin 3-5 vuotta”. ”Homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö tai rikkinäisyyttä”. Nämä ovat homoseksuaalisuudesta eheytyneiden ja eheyttäjien ajatuksia internetissä. Järkytyin näitä juttuja lukiessani. Kuinka kukaan voi ajatella rakkaudesta ja rakastamisesta näin kylmästi? En enää ihmettele, miksi homoseksuaalit taistelevat niin kiivaasti oikeuksistaan. Heidän ympärillään on tolkuton määrä susia lampaiden vaatteissa. Ajatus kolumniin eheytymisestä tuli MeNaiset -lehden haastattelusta, jossa nuori mies kertoi omasta eheytymisestään. Lukiessani miehen tarinaa ajattelin, että hänen eheytymisensä oli enemmänkin identiteetin muutos, jolla keksittiin hakea huomiota ja julkisuutta. Olin väärässä, sillä internet ja sen tarjoama tietopläjäys näyttivät minulle, että homoseksuaalisuudesta eheytymiseen liittyy aivan omanlaisensa maailma. Vähän kuin eheytysliikkeen oma alamaailma, joka muistuttaa järjestäytyneiden rikollisten alamaailmaa. Tosin sillä erotuksella, että tässä eheytysliikkeessä presidentiksi on nimitetty itse Jumala ja fyysisen väkivallan sijasta käytetään henkistä väkivaltaa. Näissä eheytymistarinoissa kaikissa yhteistä oli se, että eheytyneet olivat tulleet uskoon ja sitä kautta lähteneet kyseenalaistamaan homoseksuaalisuutta? Lähes jokainen näistä eheytyneistä kuvaili tunteneensa itsensä homoseksuaaleina jollain tapaa rikkinäisiksi ja vajavaisiksi. 42

Elämä oli ollut tyhjää ja päämäärätöntä harhailua, kunnes he olivat löytäneet uskon. Näissä kuvauksissa oli paljon samaa kuin pitkäaikaisten päihteidenkäyttäjien kuvauksissa ajasta ennen kuin he ovat tulleet uskoon vankilassa ja jättäneet huumeet ja rikokset. Mutta päihteidenkäyttäjillä on päihderiippuvuus ja riippuvuus on sairaus. Homoseksuaalisuus ei ole sairaus, eikä sitä nykyinen lääketiede ole myöskään todennut psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi. Miten kukaan voi eheytyä jostakin sellaisesta, mikä ei ole sairaus? Eheytyminen kun sattuu olemaan parantumisen synonyymi. Luin Aamulehden Asiat-liitteestä (18.9.2011) Annina Huhtalan ja Eriika Ahopellon reportaasin Eheydy!. Jutussa esiintyi homoseksuaalisuudesta eheytynyt ja Suomen johtava eheyttäjä Andy Chambers, joka toimii herätyskristillisessä eheytysliikkeenä tunnetussa Aslan Ry:ssä. Chambersin ja hänen puolisonsa mukaan esimerkiksi homoseksuaalien lapset ovat ongelma. Heidän mukaansa homoparin ”tytöllä on riski päätyä lesboksi ja pojasta tulee seksiaddikti”. Mitä? Mistä lähtien homoseksuaaliksi syntyminen tai homoseksuaalina oleminen on ollut riski? Millä perustein homoparin poika olisi valmis seksiaddikti? Eihän alkoholistin lapsikaan ole valmis alkoholisti tai masentuneen vanhemman lapsi välttämättä masennu? Ja toiseksi, niin homoparien kuin heteroparienkin lapsesta voi tulla homoseksuaali tai seksiaddikti. Kyse on yksilöistä, eikä ketään voi leimata suoraan sen perusteella, mitä vanhemmat ovat tai minkälaisesta kasvuympäristöstä ihminen on lähtöisin. Aslan Ry on kirkkokuntiin sitoutumaton palvelujärjestö, mutta pääosassa heidän eheytystoiminnassaan on Kristuksen parantava voima, Raamatun opetukset ja käskyt, Juma-

”Rakkaudessa ei ole sukupuolia, rotuja, vähemmistöjä, heikkouksia tai vajavaisuuksia. Rakkaudessa on vain kaksi ihmistä”.

lan tahto. Raamattu tuomitsee homoseksuaalisuuden synniksi ja lukemissani haastatteluissa eheytystoiminnassa vedotaan juuri tähän. Ja tätä kohtaa pohdin, koska Raamatussa on myös kohta, jossa Jeesus sanoo ihmisille: ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Onko meistä kukaan siis riittävän synnitön eheyttämään toista syntinä pidetystä? Eikö se ole hieman sama, kuin sokea taluttaisi sokeaa? Ainakin minun mielestäni on. Sillä jos minä eläisin huonossa parisuhteessa ja pääsisin siitä irti, niin en minä menisi ystävälleni kauppaamaan ajatusta, että hänkin elää huonossa parisuhteessa ja voi päästä siitä yli, kuten minä tein. Sillä juuri näinhän eheytyneet homoseksuaalit eheytymistä muille homoseksuaaleille markkinoivat: ”Jos minä eheydyin, sinäkin voit eheytyä!” Entä jos homoseksuaalit perustaisivat oman eheytymisliikkeen ja vaatisivat heteroseksuaaleja eheytymään homoseksuaaleiksi ja tuomitsisivat heteroseksuaalisuuden synniksi ja tunne-elämän rikkinäisyydeksi? Mitä sitten tapahtuisi? Media kuohuisi, seksuaaliterapeutit, uskonnolliset järjestöt ynnä muut tahot alkaisivat vaahdota. Samalta tuntuu myös homoseksuaaleista, jotka viimein ja vihdoin ovat saaneet edes jonkinlaista jalansijaa yhteiskunnassa. Ei homoseksuaalisista ihmisistä ole mukavaa tietää, että heidän rakkauttaan ja rakastamistaan pidetään tunne-elämän rikkonaisuutena tai psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä. Minusta rakkaudessa ei ole kyse sukupuolesta. Ei kukaan rakastu toiseen ihmiseen siksi, että tämä on mies tai nainen. Ihminen rakastuu ihmiseen. Lukiessani näitä eheytymistarinoita mietin myös sitä, miten ne vaikuttavat nuoriin, jotka etsivät itseään ja vasta rakentavat omaa identiteettiään? Eheytymistoiminta saattaa antaa nuorille sellaisen kuvan, että homoseksuaalisuudessa on jotakin väärää ja että homoseksuaalisen nuoren tunne-elämässä on jotakin rikkinäistä. Entä mitä ajattelevat nuoret, jotka eivät vielä ole kunnolla tunnustaneet edes itselleen, saati muille omaa homoseksuaalisuuttaan? Piilottavatko he tunteensa vielä tiukemmin itseensä, eivätkä uskalla olla sellaisia kuin he ovat, vaikka heillä on täysi oikeus siihen? Eheytymistoiminta saattaa olla kasvaville ja identiteettiään rakentaville nuorille vahingollista. Nuoret ovat vaikutuksille alttiita ja monille oma seksuaalisuus saattaa olla häpeällinenkin asia, joten eheytymisen tarjoaminen itseään hakevalle on enemmän aivopesua kuin todellista apua.

En todellisuudessa usko, että homoseksuaalisuudesta voi ”eheytyä”. Sillä, jos nämä ihmiset olisivat eheytyneet uskon avulla, mikseivät siis mielenterveysongelmaisetkin eheytyisi uskoon tulon avulla? Monet homoseksuaalisuudesta eheytyneet kuvailivat homoseksuaalisen elämänsä olleen jollain lailla rikkinäistä, tyhjää ja tuskallista. Samalla tavalla oloaan ja elämäänsä kuvailevat masentuneet, minäkin masennusta sairastaessani. Minä eheydyin masennuksestani aivan toisin keinoin. Usko on hyvä voimavara ja on hienoa, jos se auttaa selviämään. Mutta minä en usko, että Jumala tai usko itsessään eheyttää homoseksuaalisen heteroseksuaaliseksi, sillä jos näin olisi, sitä olisi käytetty hyväksi masentuneiden ja muidenkin auttamisessa. Uskon, että homoseksuaalisuudesta ”eheytymisessä” on oikeasti kyse ihan realistisesta identiteetin muutoksesta, ei ihmeteoista tai parantavista voimista. Tämän kolumnin tarkoitus ei ole väheksyä tai arvostella kenenkään uskoa tai kokemuksia. Jokaisen uskonto ja uskominen Jumalaan on henkilökohtainen asia ja valinta, jota tulee kunnioittaa. Mutta mielestäni näiden eheytysliikkeiden toimintaa tulee rajoittaa. Kolumnini ensimmäinen lause, jonka poimin Älä alistu -kampanjan ”Annin” tarina-videosta, kertoo paljon eheytysliikkeen homoseksuaalisuudesta antamastaan kuvasta. Murha on raa`alla väkivallalla tehty hengenriisto, kun taas homoseksuaalisuus on kahden ihmisen välistä rakkautta. Videon ”Annin” vertaus oli sama kuin olisi verrannut yötä ja päivää keskenään. Murhaaja voi katua tekoaan ja tehdä parannuksen, mutta homoseksuaalin ei tarvitse edes ajatella, että pitäisi jotenkin parantua. Ja, vaikka Raamattu määrittelee homoseksuaalisuuden synniksi, ei se muuta sitä tosiasiaa, että todellisuudessa laki on ainoa asia, joka voi ihmisen tuomita teoista ja valinnoista. Eikä homoseksuaalisuus kuulu niihin asioihin, joista laki tuomitsee. Siksi minusta ihmisten kannattaisi homoseksuaalisuudesta eheytymisen ja syntiin tuomitsemisen sijaan alkaa eheytyä ennakkoluuloista, vähemmistöjen sortamisesta, erilaisuuden kaihtamisesta ja suppeista, mustavalkoisista näkökulmista. Rakkaudessa ei ole sukupuolia, rotuja, vähemmistöjä, heikkouksia tai vajavaisuuksia. Rakkaudessa on vain kaksi ihmistä. Ja meistä jokainen ansaitsee rakastaa ja tulla rakastetuksi juuri sellaisina kuin me olemme. Amen.

ASENNETTA-seinäkalenteri 2014 on täällä taas - upeampana kuin koskaan! Taantuma saa ihmiset tinkimään ”turhasta”. Valitettavasti usein karsintalistalle ensimmäisinä päätyvät hyväntekeväisyyskohteet, joihin ei ole pakko satsata. Meille Te Tukijamme olette kuitenkin elinehto. Me emme voi valita, koska koko työmme on teidän varassanne. Kiitos siis kaikille teille, jotka näinä tiukkoinakin aikoina haluatte satsata nuoriimme ja heidän tulevaisuuteensa. Kyseessä on kymmenen tuhannen nuoren kanssa vuosittain tehtävä ilmainen päihdekasvatustyö, joka voi jatkua vain niin pitkään kuin Te uskotte siihen ja pidätte sitä tärkeänä. Suomalaisen Työn Liitto toimikunnan kokous myönsi 2012 Asennetta-Kampanja Oy:lle Yhteiskunnallisen Yrityksen kunniamaininnan. Asennetta-Kampanja Oy yhteiskunnallinen tavoite on tuottaa Suomessa kouluille valtakunnallisesti laadukasta ja veloituksetonta päihdekasvatusta tukijoiden myötävaikutuksella. Ja tuottaa lisäksi omaa Asennetta-lehteä ja -kalenteria, sekä muita julkaisuja. Tämän lisäksi kampanja työllistää vastuullisena työnantajana nuoria, antaen jo 16-vuotta täyttäneillekin mahdollisuuden saada työkokemusta ja ansaita omaa rahaa tekemällä työtä joka on tärkeää. Ole mukana tässä työssä ja tilaa kalenteri itselle tai vaikka lahjaksi! ASENNETTA -seinäkalenterin myynnillä työllistämme nuoria ja kalenterin tuotoilla rahoitamme Asennetta-päihdekasvatusbussin kouluille ilmaiset vierailut.

TILAA OMASI NYT! Tilaukset: info@asennetta.fi Toimitus: mirkka@asennetta.fi 45

Noora Halttunen on 18-vuotias tyttö Cygnaeus-lukion musiikkilinjalta, joka rakastaa jalkapalloa ja kirjoittamista. Palautetta hänelle voit lähettää osoitteeseen: noora.halttunen@hotmail.com

K-18

ian se koittaa. Vapaus! Vihdoin saan tehdä mitä haluan, päättää omista asioistani ja tulla kotiin milloin huvittaa. Eikun. Minähän olen asunut yksin jo yli vuoden. Mitä siis odotan kuukauden päässä olevilta syntymäpäiviltäni? Suomessa on pinttynyt tapa, jossa nuoren tulee heti 18 vuotta täytettyään juhlia baarissa ja vetää niin kovat kännit, ettei muista loppuillasta mitään. Juhlintaa pitää jatkaa vähintään pari kuukautta, keskiviikkoisin, perjantaisin ja mielellään lauantaisinkin, jotta kaikki hyvät päivät viikosta saadaan hyödynnettyä. Pitääkö meidän kaikkien käydä tämä vaihe läpi pysyäksemme porukan mukana? Koska asun jo itsenäisesti, en tiedä mitä odottaisin täysiikäisyydeltä. Olen saanut tehdä omat päätökseni jo jonkun aikaa. Joskus voisin jopa sanoa, että joutunut. Kukaan ei ole ollut odottamassa minua illalla, kun olen tullut tavallista myöhemmin kotiin. Eikä kukaan kysele kenen kanssa tai missä olen ollut. Tuon kaltaisia vapauksia en siis oikein voi saada lisää kultaisen täysi-ikäisyysrajan saavutettuani. Kuitenkin kaverini ovat innoissaan vuosieni täyttymisestä. ’’Vihdoin saadaan sutkin baarilattiaa kuluttaa.” ’’Ei tarvi sunkaan enää miettiä, mitä viikonloppuisin tekisit.” No voi kuinka hienoa! Viikonloppuni ovat siis kohta täynnä. Jäljelle jää vain yksi mutta. Entä jos en haluakaan tuota kaikkea? Katseet, jotka saan nämä sanat julkilausuttuani, kertovat selvästi kaikkien ympärillä olevien mielipiteet. Ne eivät todellakaan ole hyväksyviä. Monesta rauhallisesta ja kiltistä ihmisestä kuoriutuu täysiikäisyyden myötä aivan uusi persoona. Sisältöä elämään haetaan mitä ihmeellisimmistä asioista, ja usein tuntuu omituiselta kuunnella ystävien viikonlopun suunnitelmia: ’’Joo oli kyllä rankka viikko, tänään lähetään nollaa.’’ Minun korvaani se kuulostaa surulliselta. Jos ainut rentoutumiskeino on juominen, mitä sillä

pidemmän päälle voi saavuttaa? Kuinka monet naurut ja säälivät katseet saankaan ihmisiltä, kun kerron mukavasta koti-illastani kirjan, hyvän ruuan ja lämpimän peiton kanssa. En uskalla ehkä täyttääkään kahdeksaatoista, jos tulevaisuuteni on jo valmiiksi kirjoitettu. Monelle kyseinen ikä tuo tietenkin myös kauan odotetun ajokortin käteen ja auton pihaan. Onhan se mukavaa, kun isi maksaa ja rahaa jää myös humputteluun. Ehkä kaikista suurinta ihmetystä kaveripiirissäni aiheuttaa se, etten ole vielä kuukautta ennen syntymäpäiviäni ilmoittautunut autokouluun. Aina pienempänä ajattelin, että sitten kun minä ja ystäväni olemme täysi-ikäisiä, olisimme myös automaattisesti aikuisia. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan asian olevan usein päinvastoin. Kaikki se vapauden huuma mitä ikä tuo mukanaan, ei aina kulje käsikädessä vastuun ja ymmärryksen kanssa. Kuinka kotonaan asuva nuori voisikaan ymmärtää, ettei minulla ole edes rahaa millä päästä sisään useimpiin baareihin, vaikka sitä ikää sitten olisikin? Surullisinta on mukavien illanistujaisten loppuminen. Muistan miten hyvä mieli aina tuli kun saatiin tyttöjen kanssa herkutella ja juoruilla tai juhlia isommalla porukalla jonkun kotona. Nyt kaikki juhlat on siirretty välkkyvien valojen ja jytkyttävän musiikin alle. Siellä ei paljon kommunikoida, muuten kuin korvaan huutaen. En sano, etteikö baarissa joskus voisi olla todella hauskaakin. Tanssilattialla pääsee ravistelemaan murheet pois ja on mukava laittautua välillä hienommaksi. Toivoisin kuitenkin, että myös vanhat jutut säilyisivät ja ettei kaikkien tarvitsisi käydä läpi tuota baari-kautta, joka syö niin rahat kun ajankin. Ehkä meidän suomalaisten tulisi muuttaa käsitystämme täysi-ikäisyydestä ja sen tuomista iloista ja suruista. Silloin kenenkään ei tarvitsisi tuntea painetta muuttua vain ikänsä vuoksi. Toimittaja Noora Halttunen täytti 18 vuotta 10.11.2013, onnittelut hänelle! Hän juhli muun muassa mussuttamalla kakkua ja katsellen vauvakuvia.

o k k i t Ris

Asoma Oy www.asoma.fi

Sweco PM Oy

Rolls-Royce Oy Ab

Salcomp Oy

SAKKI ry

Autokoulu Huhtala Oy HELSINKI

Autovuokraamo

Joustavaa ja luotettavaa autovuokrauspalvelua kantakaupungissa jo vuodesta 1993 lähtien.

SK Kaivin Oy www.sk-kaivin.fi

• Henkilöautot • Maasturit • • Tila-autot • Pakettiautot • • Muuttoautot • Pikkubussit • • Kuorma-autot •

Helsinki (finnrent@finnrent.fi) Kruununhaka, Maurinkatu 16, 09-135 2604 Lauttasaari, Lauttasaarentie 52, 09-677 034 Vantaa (airport@finnrent.fi) Elannontie 9 (Hotelli Bonus Inn), 0400-981 616 Lentoasema, Airport 24 h, 0400-981 616

www.finnrent.fi

Asennetta-Kampanja toivottaa

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kontiolahden kunta Vesihuoltolaitos

SiltaValmennus

Lasimestari Paul Bergholm

Kuljetus Silvola Oy Sienitie 9 HELSINKI

Asianajotoimisto Peltonen LMR

Tapsan Lava Oy

Kalajoen apteekki

Suomen Yrittäjäopisto

Lähitapiola Pohjanmaa

Keski-Suomen Rakennus ja Raudoitus Oy

Eikkarit Oy

Kuljetus Marko Lehtelä

Vitalon Power

Ravintola Kosmos

Esmara Oy www.esmara.fi Puh. 040-4167028

LAHTI PRECISION OY www.lahtiprecision.com Puh. 03-82921

Diners Club Finland

Tukijamme toivottavat

Rauhallista Joulua! A.R.T.- Alan Robson Translations AB-Marinel Oy Add-In Oy Adenova Ay Akaan Rakennesuunnittelu Akupunktio Johan Nyman Oy Alfa Laval Nordic Oy Amitec Oy Ananas Second Hand Shop Aninkaisten Kiinteistövälitys Oy Anjalankosken Metallinen Oy Antenni- ja Sähköhuolto Okkonen Arto Järvinen Ky Asennus ja Koneurakointi Markku Peuhkuri Asennusmiehet Liminka Asianajotoimisto Artimo Asianajotoimisto Katri Mäntylä Ky Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara ja Syrjänen Oy Asianajotoimisto Veikko Pyyny Ky ATN-Saneeraus Oy

Atrotech Oy Aumex Oy Aurakorro Autio Oy Infrapalvelut Autiotalot LKV Oy Auto- ja huonekaluverhoomo Kohonen Tmi Auto- ja konekorjaus E. Heikkilä Autohuolto Saikkonen Tmi Automaalaamo Pietarsaaren Kolarikorjaus Oy Automaalaamo Salmi Oy Bulktrans Camtek Oy Cargotec Finland Oy Certex Finland Oy Charmi-Kaluste Ky Colorteam Ky Desing Valkea Oy Diretto Oy Early Learning Oy Eatech Oy

Tukijamme toivottavat

Rauhallista Joulua! Edustusliike M. Porrasoja Ky Ekeri Oy Ab Elbus Oy Elimäen Tili- ja Kiinteistöpalvelu Oy Eläinlääkäri Mikael Nylund Eläinlääkäri Pekka Salminen Elämänlaatu-kodit Oy EP:n Kehärakenne Oy ES-Projektit Oy Estacon Oy Exertus Oy FastROI Oy Ferag Suomi Oy Fluido Oy Getinge Finland Oy Haapaveden kaupunki Hakaniemen Metalli Oy Hanskitrans Oy Hauskaa Joulua! Hautaustoimisto-Begravningsbyrå Lindqvist Heinolan Auto-Opisto Oy Hitsaus ja Asennus LuomaSET Oy HN-Prosessihitsaus Oy Hoitovinkki Ky Eila Eronen Holger Hansson Oy Ab Honkamajat Finland Oy Hurri Ky Hyvinkään Kuntokeskus Hyvinkään Lämpövoima Oy Hyvää Joulua! Hämeen Auto Jämsä IJ Rahtikeskus Oy IK-Kuljetus Oy Ikaworker Oy Insinööripalvelu Kosonen Oy Insinööritoimisto H. Partanen Intersport Itäkeskus Iskas Oy ITC-OK-Aito osuuskunta-Alavus Itä-Karelian Kuljetus Oy Itä-Lapin Autokoulu Oy Jakobstads svenska församling Jarinko Jennin lastenhoito ja kotiapu Jokilaakeri Oy Joutsen Apteekki JP-Paloturvallisuus Oy JT Kaivoskoneet Oy Jy-Pi Oy Jyrki Dahlqvist Oy Jyränkölän Setlementti ry

Jyväs-Jää Oy K-market Puolukka K-supermarket Korso K-supermarket Pirana Kaivinkoneyhtymä Hokkanen & Hokkanen Kalevi Mähönen PlusTerveys Oy Kampaamo Elise Kampaamo Looks Pia Nieminen Kamunen Ky Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Kankaanpään Leipomo Ky Kankareen Paalutus Oy Kartano Korjaamo Oy Kaskimaan Hoivakoti Oy Katakari Oy Kauhavan Tili- ja Isännöintitoimisto Ky Kauneuspalvelut Kneckt Maarit Kauppakeskus Sello Kaustisen kunta Kehysliike Malkki Keiteleen Osuuspankki Kemin Kopiokeskus Oy Varattu Keuruun Kuntoutus Oy Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Kiinteistöhuolto ja Siivouspalvelu Hyytinen Ilkka Kiinteistöpalvelu Norppa Kiinteistövirkut Oy Kiljavan opisto Kirjanpito- ja Tilipalvelut Pirjo Jylkäs Kiropraktikko Leskinen Tiina KITT Kirkkonummen Inva- ja Tilataksi Ky KMH-Kirjanpito Oy Kodinkonehuolto Nikkanen Ky Kodinkonehuolto Pekka Paksuniemi Kokkolan Autoilijat Oy Kommunikaatioklinikka Oy Koneistamo Hemi Motors Ky Kotihoito Care for You Kotipalvelu Eini Suvanto Tmi Kouvolankylän VPK Kronoby Elverk – Kruunupyyn Sähkölaitos Kuhmoisten Siivouspalvelut Kuljetus E. Hyvärinen Oy Kuljetus H. Kanerva Oy Kuljetus Nordqvist E. & J. Oy Kuljetus T. Sorvali Ky Kuljetusliike E. Lepistö Oy Kuljetusliike J. Kalmi Kuljetusliike Laakso Olavi Oy Kuljetusliike Pekka Aarnio Oy

Kuopion Autokauppa Oy Kuorma-autoilija Markku Pesonen Kurtin ATK-huolto Kuusamon Väri ja Sisustus Oy Kymenlaakson Ajovälitys Oy Kyrönlahden Metallityö Oy Kyrönmaan Palvelukoti Ky Kytäjä Golf Oy L-M & J Tuomi Oy Lahden Graafinen Oy Lahden seurakuntayhtymä Laine-Tuotanto Oy Ab Lappajärven apteekki Laserle Oy Lasikumpu Ky Lasitustalo Uuksulainen Oy Lemettinen Juha Tmi Lemmikkihoitola Gomak Lielahden apteekki Lietsunkulman Pub Liikuntakeskus Pajulahti Limingan seurakunta Lohjan Ikkunahuolto Tmi Lotta Svärd Säätiö Lounaskahvila Salpaus Loviisan Lasi Oy Lumon Oy Luomutila Uusi-Laurila Luontaisterapia Marinella LVI-Huolto ja Asennukset M. Kähkönen Ky LVI-Suunnittelu Robert Malmberg Oy Lämpöhalme Markku Halme Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy M. Rusko Oy M&A Juvani Ky Maa- ja Viherrakennustyö Rämö Oy Maahantuonti O. Bagge Maalaamo MTW Oy Maalausliike Koukonen Ky Maalausliike Reino Manninen Oy Maanrakennus Aapo Laitinen Ky Maanrakennus Tuomo Kähkönen Ky Maanrakennus Wallenius Jyrki Maatalousurakointipalvelut Raimo Koli Ky Maatila Heino Harri MainosDraivi Mainospuoti Jari Mäntynen Oy Mainostoimisto Torni Oy Malmgårdin Panimo Oy Malmin Fysikaalinen Hoitolaitos Malmin Parturi-Kampaamo

Ja onnellista

vuotta 2014! Malminkartanon Fysikaalinen Hoitolaitos Varattu MaNe Tuote Pieksämäki Tmi Mantsin Kehys Kaija ja Ari Pajunen Ay Manun Metsäpalvelut Marian Hoitava Hieronta Marikan Huushollaus Tmi Marikoo Marine Diesel Aggregates Oy Marja Tolvanen Oy Marvente Mausteaitta Oy Merikarvian VPK Merimaskun Fysioterapia Metriporaus M. Vuorilahti Oy Metsä-Haliseva Ky Metsäkoneurakointi J. ja M. Takanen Metsäpietilä Oy Metsätyö Oy Metsäurakointi Jaakko Pulkkinen Oy Metsäurakointi T. Pihlajamaa Metsäurakoitsija Niilo Outinen Hyvää Joulua! Minikonevuokraus J. Vänttinen Oy Mittaviiva Oy Munkkiniemen Remonttiapu Oy Muoti-Malviina Oy Mäntsälän Jätevesipalvelu Nakkilan Sihuma Oy Napa-Koli Oy Rakennusliike NCC Nini’s Belt Oy Nokian kaupunki Nuorisopalvelut Norpe Suomi Oy Notex-Yhtiöt Oy Nurmijärven musiikkiopisto Oulu-Suorajakelu Oy Oulun Aikuiskoulutuskeskus Paarman-Kaluste Oy Painopiste Paramet Oy Parturi-Kampaamo Féte Parturi-Kampaamo Gloria Parturi-Kampaamo Miramare Paulan Hermoratahieronta Lumpeenkukka Perussuomalaiset Piano- ja Flyygelihuolto Huokuna Heikki Oy Picnic Finland Oy Pienkoti Tähti Oy Pirkanmaan Finanssi Oy Pirkanmaan Rappaus- ja Maalauspalvelu Oy

Pohjanmaan Hylly- ja Trukkitalo Oy Porvoon Röntgen Oy Pukinmäen Puutarha Oy Putkiwuorio Oy Puutbois Pälkäneen apteekki Pörhön Autoliike Oy Raision Metalli Oy Rakennus- ja Metsäpalvelut Petäjäjärvi Oy Rakennusliike P. Nousiainen Ramin LVI ja Rauta Oy Rauman kaupunki Rauta Väisänen Oy Ravintola Harold’s Ravintola Lyon RE/MAX Asuntopalvelut Red Point RemaTipTop Oy Renewa Oy Ristiinan Kiviveistämö Ky Robert Bosch Oy/ IVT Lämpöpumput Rock Ramit Oy RP-Louhinta Oy Rääkkylän apteekki Sarekon Oy Saut Oy Scanburger Hännilänsalmi SET Petrochemicals Oy Setlementti Tunturila ry SGN Group Siikajoen Taksit Simbergs Båtbyggeri Siperia Systems Sisters & Company Oy SL Savo Oy SL-Mediat Oy Sonkajärven seurakunta Nuorisotyö Sony Music Entertainment Finland Oy Sorakuljetus Lauri Rinta-Piirto Sotek-Säätiö Space Network Helsinki Oy SPX FT Finland Oy Suomen Keskustanuoret ry Suomen Liikunta-apteekki Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry SuvasjPehtoori Ay Svenska Finlands folkting Sysmän Sähköpalvelu Oy Sähköasennus Boij ja Norrgård Ky Taksi 806 Oy Taksi Tuula Urpo Taloushaka Oy

Tamitek Oy Tarvassaneeraus Oy TEAM Teollisuusuusalojen ammattiliitto ry Teboil Oy Ab Tenergia Oy Tenni ja Tenni Oy Teollisuusmaalaamo K. Nikander Oy Terhotec Oy Terästarvike Oy Tesoman apteekki TEXPro Oy Tiimi Hämäläinen-Männikkö Oy Tili-Joensuu Oy Tilihalme Oy TiliMEMO Oy Tilipalvelu Arnomark Oy Tilipalvelu Saculus Ky Tilipiste Minna Tilitoimisto Aarnio Oy Tilitoimisto E. Nurmi Oy Tilitoimisto Pietarila Oy Tilitoimisto Reijo Lehtimäki Tilitoimisto Reijo Mäki Oy Tmi Ari Luotonen Tmi Janne Sipiläinen Tmi Marjut Roivainen Tornion Sammutinhuolto ja -tarvike Trainers House Oy Transsinkko Oy Turun Asennusteam Oy Turun Kylmähuolto Oy Uponor Suomi Oy Vantaa Gym Club Varattu Verso Finland Oy Vyöhyketerapia Oili Säilä Tmi Väärnin Pappila Oy Warla Trade Oy Wika Finland Oy www.nettihifi.fi www.vitafiilis.fi Yhtymä-Tahlo Oy Yritystoiminnan Ratkaisijat Oy Yrjö Pirilä Oy