Asiantuntija opas 4/2013

Ilmoitusliite /// Julkaisu on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu /// 2013

AsiantuntijaOpas Jaettu johtajuus tehostaa toimintaa >>8

Nuori on tulevaisuuden optio >>3 Työhyvinvointi

Yritysliikunta >>5 Ergonomia >>6 Yritysvalmentaja Henkka Hyppönen

Opi nauttimaan työstäsi >>14 Valmennus & vaikuttava esiintyminen >>9

työministeri

Lauri Ihalainen

Työhyvinvointi tukee tuottavuuden kasvua >> Lennot

29

alk. suunta

Varaa heti flybe.fi

Kokoukset ja tapahtumat

2

Onnistunut tilaisuus >>11

Ota konttori mukaan ilmaan.

Ja hyödynnä matka-aika. Nopein ja vaivattomin tapa matkustaa Suomessa ja lähialueilla.

Varaus- ja matkustusaika 31.5.2014 saakka. Esimerkkihinta koskee osoitteessa flybe.fi tehtyjä varauksia ja sisältää yhdensuuntaisen matkan veroineen ja viranomaismaksuineen Helsinki-Maarianhamina-reitillä. Myynnissä rajoitettu määrä paikkoja.

2 /// Työelämän kehittäminen & työhyvinvointi

Työhyvinvointi tukee tuottavuuden kasvua Suomessa bkt:n kasvu on tulevaisuudessa vahvasti tuottavuuden kasvun varassa, sillä työikäisten määrä supistuu tasaisesti. Työvoiman supistamisen ja työtahdin kiristämisen sijaan tuottavuutta voidaan nostaa panostamalla osaamisen lisäämiseen ja työhyvinvointiin.

T

yö- ja elinkeinoministeriössä on työministeri Lauri Ihalaisen johdolla yhteistyössä elinkeinoelämän eri organisaatioiden kanssa valmisteltu Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020, jonka avulla tavoitteena on saada Suomeen Euroopan paras työelämä.

Strategian taustalla on Suomen elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden muutos, jossa päivittäin tuhoutuu ja syntyy 400 työpaikkaa.

Ministeri Ihalainen korostaa, että Suomi ei tule Euroopan tasolla

jälkijunassa työhyvinvointia ajatellen. – Meillä on monia vahvuuksia, mutta myös kehitettävää riittää, erityisesti työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa sekä työoloja koskevassa tyytyväisyydessä.

Tuottavuus ja työhyvinvointi käsi kädessä Työministeri Ihalainen painottaa, että suomalaisten pitää tulevaisuudessa olla globaaleissa arvoketjuissa hyviä niissä tuotteissa ja palveluissa, mitä täältä viedään.

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin

– Väitän, että tuottavuuden nostaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat viisaasti hoidettuna toisiaan tukevia eivätkä toisensa poissulkevia tavoitteita. Talouskasvun ajureitahan ovat työpanoksen määrä ja osaamisen taso, tuottavuus ja investoinnit. Tuottavuuden kasvu ei tule jatkossa niinkään elinkeinojen rakennemuutosten kautta vaan työorganisaatioiden tavasta tehdä työtä uudella tavalla. Tuottavuus on siis seurausta siitä, että meil-

Työministeri Lauri Ihalainen

lä on hyvää johtamista, laaja osaamispohja, sovellamme uutta teknologiaa ja kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin.

Näiden kaikkien kokonaisseuraus on hyvä tuottavuus, korostaa Ihalainen.

– Suomen kokonaistalouden kannalta kyse on siis siitä, että panostetaan ihmisten osaamiseen ja jaksamiseen sekä kykyyn vaihtaa työtä ja ammattia useitakin kertoja elämän aikana sen sijaan että siirrytään työstä työtjatkuu s. 4 tömyyteen.

AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Kun haluat viestiä yrityksesi osaamisesta, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi AsiantuntijaOpas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Tuottaja: Ari Halttunen. Toimittajat: Mia Heiskanen, Eila Aalto, Maija-Liisa Saksa. Kannen kuva: STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia. Kuvat: Sami Perttilä. Taitto: Pirja Kärki. Painopaikka: Hansaprint.

Editor Helsinki Oy, palaute@editorhelsinki.fi, p. 09 4241 2222, www.editorhelsinki.fi. Uusi Asiantuntija- ja uutiskanava www.editori.fi on julkaistu. Tutustu, kiinnostu ja seuraa!

/// 3

Nuoren palkkaaminen on yritykselle tulevaisuuden optio-ohjelma Nuorisotakuu toimii ja nuorissa on tulevaisuus. Takuun sijaan pitäisi puhua nuoren palkkaamiseen liittyvistä bonuksista ja optioista, sillä nuoret työntekijät ovat yrityksen tulevaisuuden voima ja tuottavuuden tae.

Tätä mieltä on Edupolin asiakkuusjohtaja Mikko Kivekäs.

Edupoli on monialainen aikuisten oppimiskeskus, jossa on tehty hartiavoimin töitä nuorisotakuun toteutumisen eteen. Jo saavutettujen tulosten perusteella malli toimii, mutta se on edellyttänyt lähes pioneerityötä. – Edupolilla on erittäin onnistuneita kokemuksia yhteiskuntatakuusta, mutta nyt tarvittaisiin muskeleita laajalla rintamalla jotta järjestelmään saadaan vauhtia. Palikat ovat olemassa, joten nyt on ryhdyttävä toimeen, Kivekäs haastaa.

Samaan hengenvetoon hän harmittelee tapaa, jolla nuorisotakuusta uutisoidaan. – Uutisoinnin sävy on turhan negatiivista. Mediasta saa jatkuvasti lukea otsikoita: ”Nuorisotakuussa on valuvika”, ”Nuorisotakuulla vaisu aloitus”, ”Yhteiskuntatakuu ei toimi”. Ei siis ihme, etteivät yritykset uskalla tarttua tähän mahdollisuuteen.

Nuori on bonus ja tulevaisuuden optio Kivekkään mielestä nuorisotakuu särähtää korvaan myös terminä. – Takuu on perinteisesti liitetty johonkin, joka sisältää riskiä. Lainatakuu, vuokratakuu ja autotakuu ovat kaikille tuttuja ja niihin liittyy yleensä suuria rahasummia ja siksi myös riskiä.

Jos takuun avulla yritetään pienentää kaupanteon riskiä, liittyykö nuorisotakuuseenkin riski?

Kivekäs onkin sitä mieltä, että riskin sijaan ajatusta tulisi myy-

“ Fakta on myös se, että tuottavuuden kasvu tulee työorganisaatioiden tavasta tehdä työtä uudella tavalla.” dä bonuksena ja optiona, sillä ne liitetään tuotto-odotuksiin, onnistumiseen ja hyvään suoritukseen. – Palkatessaan työttömän, alle kolmekymppisen nuoren, joka aloittaa oppisopimuskoulutuksen, työnantaja saa palkkatukea ja koulutuskorvausta satoja euroja kuukaudessa koko oppisopimuksen ajan. Oppisopimukset kestävät yleensä pari vuotta ja 80 % tästä ajasta oppisopimusopiskelija työskentelee yrityksessä.

Näin työnantaja siis saa bonuksen ja option uudesta, tulevaisuuden kasvua tuottavasta osaajasta.

Nuoret määrittävät tulevaisuuden Fakta on myös se, että tuottavuuden kasvu tulee työorganisaatioiden tavasta tehdä työtä uudella tavalla. – Nuori elää jo nyt sitä tulevaisuutta, jota yritykset ja yhteiskunta tavoittelevat. Siksi nuoret työntekijät ovat tulevaisuuden voima ja tuottavuuden tae. Tästäkin syystä työyhteisöjen pitäisi nähdä nuoret voimavarana. Väitänkin, että jos työyhteisössä ei ole tänä päivänä yhtään nuorta työntekijää joukoissaan, karahdetaan nopeasti karille! www.edupoli.fi MH

Edupolin asiakkuusjohtaja Mikko Kivekäs.

Monia mahdollisuuksia kouluttaa oppisopimuksella Edupoli tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia kouluttaa osaajia oppisopimuksella. – Moni kokee että tieto on pirstaloitunutta, kokonaisuutta on vaikea hahmottaa ja käytännön apua vaikea saada. Teemme töitä, että käytäntö sujuisi työnantajan kannalta mahdollisimman jouhevasti. Meillä on 80 erilaista tutkintoa eli tarjontamme on todella laaja. Olemme myös edelläkävijöitä työhyvinvoinnin ja työkyvyn koulutuksissa, sillä lähtökohtamme on, että osaava ihminen on hyvinvoiva, luova ja tuottava, Mikko Kivekäs toteaa.

st tu tu

4 ///

u

s.2 jatkuu

Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 230 000 ihmistä ja määrä kasvaa vuosittain 20 000:lla. Työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräinen alkamisikä on 52 vuotta. Kesäkuussa julkaistujen tietojen mukaan keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,9 vuotta, vuodessa nousua oli neljä kuukautta.

Työpaikat mukaan Työelämän hyvinvoinnista on teoriaa runsaasti jo olemassa.

Työministeri Ihalainen pitääkin oleellisena, että strategiaohjelma onnistutaan jalkauttamaan työpaikoille niin julkishallinnossa kuin yrityksissä. Ohjelman neuvottelukunnassa on laaja-alaisesti edustajia koko elinkeinoelämästä palkansaajajärjestöjä myöten.

– Ohjelman takana on siis yhteinen näkemys siitä, miten edetään eikä virkamiesten tai

poliittisten päättäjien aikaansaama paperi. Tavoitteena on, että ohjelman avulla yritykset – myös pk-yritykset, joilla on isoja vähemmän omia resursseja käytettävissä pitkäjänteiseen kehitystyöhön, pystyvät panostamaan työhyvinvoinnin ja sitä kautta tuottavuuden parantamiseen.

Jotta erilaiset työpaikat pystyisivät arvioimaan omaa tilaansa, on ohjelmaan määritelty kolme eri tasoa työhyvinvoinnin tavoitetiloineen: hyvä perustaso, kehittäjät ja edelläkävijät. Näiden avulla yritys pystyy paikantamaan oman tilansa ja lähtee omista lähtökohdistaan nostamaan tavoitetasoa eri kohdissa. Näitä ovat mm. työhyvinvoinnin edistäminen, työkuormituksen ja riskien hallinta sekä työn mielekkyys ja voimavarat.

Strategiaohjelmaan liittyy kaksi tätä tukevaa hanketta, joista toinen on laaja, 60-80

miljoonan euron Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma, joka ulottuu aina vuoteen 2018 saakka. Ohjelmassa kehitetään mm. johtamisprosesseja ja työnteon tapoja, jotka edistävät henkilöstön osallistumista työelämän muutoksissa. Tähän ohjelmaan haetaan parhaillaan yrityksiä mukaan, ilmoittautuneita on jo noin 40. Ohjelman kohderyhmänä ovat 20-500 hengen yritykset, jotka hakevat kasvua innovaatioiden synnyttämistä kilpailueduista.

Toinen strategiaa tukeva hanke on STM:n ja Työterveyslaitoksen koordinoima johtamisen kehittämisverkosto.

Työvälineitä ja tukea Strategiaohjelma tarjoaa työpaikkojen käyttöön tukea ja työvälineitä työhyvinvointia parantamiseksi. Varsinainen kehittämistyö tehdään jokaises-

“Tuottavuuden nostaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat viisaasti hoidettuna toisiaan tukevia.” sa työpaikassa sen omista lähtökohdista käsin.

– Yrityksissä voidaan tehdä hyviä arkitekoja todella paljon, kun työhyvinvointi nähdään myönteisenä asiana. Se ei ole vain työterveyshuoltoa vaan monien asioiden summa, joilla yritys pystyy kasvattamaan sekä viivan alle jäävää summaa että työntekijöiden hyvinvointia, muistuttaa työministeri Ihalainen.

Syksyn aikana strategiaohjelmasta järjestetään viestintäkampanja. Työpaikat, jotka haluavat parantaa tuottavuuttaan voivat ohjelmaan päästäkseen olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen tai myös Työja elinkeinoministeriöön. MLS

Tulevaisuuden johtajuudessa intuition taito korostuu

O

saamisen kehittäminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Onnistunut viestintä ja nopeat reagoinnit vaativat tietoisen intuition hyödyntämistä.

– Tulevaisuudessa johtamisessa on tärkeää aistia tilanteita ja mukauttaa omaa viestintäänsä sekä toimintaansa niihin sopivaksi, toteaa työyhteisöjen kehittämiseen keskittyvän Algu Oy:n coach Nenne Amnell.

Koska muutos työelämässä on jatkuvaa, Amnell pureutuu kehittämään esimiesten ja johtajien vuorovaikutus-, viestintä- ja

intuitiotaitoja.

– Onnistuneessa johtajuudessa kulminoituvat ammattitaito, kypsä minäkuva sekä kommunikaatiohalukkuus.

– Aistiakseen kokonaisvaltaisesti työyhteisön ja ympäristön signaaleja esimiehen tulee olla avoin ympäristölle. Suurin osa tiedosta on sanatonta, joten kaikkinainen läsnäolo ja havaintoherkkyys ovat tärkeitä. Siten myös viestintä tehostuu.

Amnell kehottaa johtajia aktivoimaan aivojaan ja aistejaan itselle uusin tavoin. – ”Ravistellessamme” kaavautuneita

toimintamallejamme aivoradat uudelleenreitittyvät avaten erilaisia näkökulmia ja tehostaen ongelmanratkaisukykyä.

Algu pyrkii omissa valmennuksissaan tilanneherkkyyteen ja poikkitieteelliseen lähestymistapaan. – Tulemme mukaan yrityksen arkeen ja autamme avaamaan aistikanavat käyttöön. Kun ihmiset itse alkavat toimia intuitionsa ohjaamina, muutokset työssä ja toimintaympäristössä tapahtuvat luonnollisesti ja näin me olemme tehneet itsemme tarpeettomiksi. www.algu.fi EA

Coach Nenne Amnell Algu Oy.

Palkkaa nuori – sijoitat tulevaisuuteen

Nuoria osaajia oppisopimuksella Bonukset työnantajalle: + Koulutuskorvaus n. 200 €/kk + Nuorisotakuuseen liittyvä korotettu koulutuskorvaus 800 €/kk + Mahdollisuus palkkatukeen n. 600 €/kk

LUE LISÄÄ WWW.EDUPOLI.FI/OSAAJIA-OPPISOPIMUKSELLA

Lisätietoja: Mikko Kivekäs p. 040 555 8131 mikko.kivekas@edupoli.fi

/// 5

Yritysliikunnasta uusi kansanlaji

T

Yritysliikunnan suosio on ollut vahvassa kasvussa, mutta heijastuuko talouden taantuma jo verovapaisiin henkilöstötukiinkin? Tähän ja muihin yritysliikuntaa koskeviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Jukka Seikkula, RJ-Kuntoiluseteli Oy.

yky-Kuntoseteleiden ja Tyky-Onlinen myyntilukujen perusteella olisi helppo sanoa, että ei heijastu. Toisaalta on mahdotonta arvioida, millaisia kasvulukuja esitettäisiin, jos Suomen taloudellinen tilanne olisi parempi. Yritysliikunta on kuitenkin uusi kansanlaji, sillä yritysten järjestämään liikuntaan osallistuu jo enemmän kansalaisia kuin urheiluseurojen.

– Henkilöstöstä välittämisen ilmapiiri on muuttunut 90-luvun alusta täydellisesti.

Henkilökunnasta pidetään huolta ja yrityksissä ymmärretään henkisen pääoman merkitys kilpailutekijänä, Jukka Seikkula sanoo.

– Henkilöstön hyvinvoinnin tukemisen tärkeyttä on tutkittu ja esitetty arvioita, millaisia konkreettisia hyötyjä työnantajat työkyvyn ylläpitoon panostamisella saavuttavat. Tokihan jo maalaisjärkikin sanoo, että hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi kuin huonosti voiva, lisää Seikkula.

Työnantaja voi järjestää liikunta- ja kulttuuriedun eri tavoin. Mitä asioita tukea miettivän henkilöstöpäättäjän tulisi ottaa huomioon?

Ensimmäiseksi kannattaa miettiä omia henkilöstöresursseja, mm. kuinka paljon edun järjestäminen saa tuottaa työnantajalle työtä. Esimerkiksi Tyky-Kuntoseteleiden tilaaminen ja jakaminen isollekin henkilöstölle on vaivatonta verrattuna suoralaskutussopimuksiin kuittausvihkoineen. Sähköisessä Tyky-Onlinessa etu toimitetaan työntekijälle napin painalluksella riippumatta tämän sijainnista. Perinteisen

setelin ja sähköisen maksutavan on molempien oltava työnantajaa helpottavia edun järjestämistapoja.

Budjetointi on helppoa. Se ei ylity, kun tilaussumma päätetään etukäteen eikä enempää jaeta, ellei myöhemmin toisin päätetä.

Tärkeää on myös päättää, mitä halutaan tukea. Valtaosa asiakkaistamme tilaa liikunnan ja kulttuurin yhdistelmämaksuvälineitämme, perinteistä tai sähköistä.

Seteleissähän on täysin suvereeni valinnan mahdollisuus: lähes 6000 käyttökohdetta ympäri Suomen, joten koko henkilöstö sijainnista ja lajimieltymyksistä riippumatta voi nauttia työnantajan suomasta edusta.

Seteleiden etu on, että maksat vain todellisesta kustannuksesta.

RJ-Kuntoiluseteli Oy myy setelit yritykselle nimellishintaan, eli 4 euron seteli maksaa 4 euroa eikä päälle lisätä prosentteja. Sähköisessä Tyky-Onlinessa on mahdollisuus jopa käytönmukaiseen jälkilaskutukseen, selvittää Seikkula.

Sähköisyys on monien huulilla ja mainitsit teidänkin tuoteportfoliosta sellaisen löytyvän. Miten vastasitte kysyntään?

Vuosien kehityksen tuloksena lanseerasimme markkinoiden turvallisimman maksuvälineen Tyky-Onlinen 2011.

Alan veteraanin, Rj-Kuntoiluseteli Oy:n toimitusjohtaja Jukka Seikkula on myös liikuntakeskusyrittäjä ja työnantaja. Pitkän ja monipuolisen yrityshistoriansa ansiosta Seikkula osaa nivoa yhteen niin käyttökohteen, henkilöstöpäättäjän kuin edunsaajankin tarpeet työnantajia helpottaviksi palveluiksi.

Miksi juuri turvallisuus sai erityishuomiota?

Sähköisissä maksutavoissa oli tuolloin ja on vieläkin juuri turvallisuuden suhteen toivomisen varaa. Halusimme luoda sähköisen maksutavan, joka on aukoton ja jota ei voi väärinkäyttää. Seteleissähän ei samaa ongelmaa ole, sillä ne on nimetty ja sarjanumeroin kohdennettu. Kassa voi tarkastaa, onko maksajan henkilöllisyyspapereissa sama nimi kuin setelissä. Sähköisissä tämä kontrolli ei toteutunut riittävästi.

Tyky-Online on älyseteli, kuva, joka luetaan käyttökohteen kassalla. Kassahenkilö näkee maksajan tiedot ja valokuvan eikä väärinkäyttöön ole mahdollisuutta.

Ikävä kyllä väärinkäyttöä sähköisissä esiintyy, sillä markkinoilla on maksutapoja, joiden käyttö ei ole valvottavissa. Sähköisilläkin maksutavoilla saisi maksaa vain verottajan hyväksymiä harrasteita, ei esimerkiksi oheistuotteita kuten juomia.

Viimeksi tänään tuli Tyky-Online -käyttökohteelta kiitosta siitä, että vihdoinkin on löytynyt aukoton ja helppo maksutapa, päättää Seikkula. www.tyky-kuntoseteli.fi

6 ///

Vasemmalla Kim Lönnqvist ja oikealla Lucas Lönnqvist uusin RollerMouse Re:d kädessään.

Hiirikäsioireista kärsii 2/3, 22% tietää sen johtuvan työstä ja sen elinikä on moninkertainen verrattuna tietokoneeseen, sanoo Kim Lönnqvist.

RollerMouse Re:d.

Tämä täysin uudistunut RollerMouse tuo kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen.

• erittäin tarkka (2400dpi) • helppo käyttää • soveltuu suoraan ilman ajureita sekä PC että Mac ympäristöön

<

T

yöergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Tavalliset työvälineet eivät auta, jos käyttäjä on rikki. Yksi sairauspäivä maksaa yli kolme sataa euroa ja parempi ergonomia todetusti säästää ja edistää työhyvinvointia.

Avaintieto Oy:n tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät ovat rannevaivat sekä selän ja niska-hartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen ääressä sekä hiiren käyttö ovat yleisiä syitä rasitukselle. – Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämiseen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo.

Yrityksen ydin on keskihiiri, RollerMouse, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. RollerMouse asetetaan näppäimistön eteen ja sillä ohjataan hiiren liikkeitä ohjaustangon avulla. Yrityksen maahantuoma RollerMouse lanserattiin vuonna 2001, ja sen jälkeen se on ollut ylivoimainen markkinajohtaja.

– RollerMouse on todella laadukas tuote

Istumaongelmien ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat esille kaksi tuotetta: satulatuolin ja aktiivituolin Active/Air Balance. Satulatuoli sisältää memory foamia, mikä muokkautuu takapuolen mukaan ollakseen mahdollisimman monelle hyväntuntuinen. Aktiivituoli on luotu estämään pitkään paikalla istumisen aiheuttamia selkäkipuja. Istuessa aktiivituolit mahdollistaa täyden liikkumisen vahvistaen selkä- ja vatsalihaksia, sekä parantaen verenkiertoa.

Yrityksellä on kahdeksan vankan kokemuksen omaavaa työntekijää. Myynti tapahtuu koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta, ja tarkoitus on että loppuasiakas saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n pitkä kokemus alalta ja yhteistyö työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja valmiita palvelemaan asiakkaita.

– Olemme onnellisia kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle.

> Active Balance tuoli Parasta lääkettä selälle.

• istumalla saat liikuntaa ja verenkierto paranee • selkä saa tarvittavaa liikettä, jolloin vaivat vähenevät • syvät vatsalihakset aktivoituvat kroppa kiinteytyy ja voit paremmin

Osoitteesta www.avaintieto.fi löydätte koko tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja ITratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat sekä ergonomiayritykset kautta maan.

/// 7

st tu tu

8 ///

u

johtajuus & valmennus

Jaettu johtajuus tehostaa toimintaa Hyvä johtajuus liitetään yleensä aina yksilöön. Kuitenkaan yrityksen menestystä ei voi selittää pelkästään johtajan erinomaisuudella. Yhä useammin selitys löytyy koko organisaation ominaisuuksista, sen kyvystä toimia.

T

ampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Perttu Salovaara ottaa esimerkin jääkiekosta. Kun suomalaiset voittivat MM-kultaa 2011, haluttiin pelaajilta kuulla, kuka oikein oli se pukuhuoneen pomo, jota voitaisiin mitalista viimekädessä kiittää. Tällaista ei löytynyt, vaan pelaajat korostivat jokaisen kentällä olijan paikanneen toistensa virheitä ja näin toisiaan tukeva tiimi päihitti kaikki muut joukkueet.

– Jokainen pelaaja vuorollaan johti ja näin voidaan toimia myös yrityksissä. Johtajuus voidaan jakaa osiin eikä näin se kiinnity tiettyyn yksilöön. Johtajuuteen voidaan soveltaa John F. Kennedyn kuuluisaa puhetta: Älä kysy, mitä yrityksesi tekee sinun hyväksesi, vaan kysy mitä sinä voit tehdä yrityksesi hyväksi, selventää Salovaara jaetun johtajuuden käsitettä. Hän toimii tutkijan työnsä ohella osakkaana konsulttiyhtiö Innotiimi Oy:ssä, johtajuutta on jaettu työntekijöille.

He mm. päättävät, ketä otetaan töihin, miten palkkiot jaetaan ja myös toimitusjohtajan rooli on kiertävä.

Inhimillisyys on eettinen valinta Jotta johtamisesta ylipäänsä voidaan siirtyä jaettuun johtajuuteen, pitää yritysjohdon ymmärtää, ettei tulos, esimerkiksi myyntitavoitteen saavuttaminen, ole olemassa sinällään vaan se on aina jonkinlaisen tekemisen seurausta. Tämän erilaisista inhimillisistä tekijöistä koostuvan prosessin ymmärtäminen on Perttu Salovaaran mukaan ensiarvoisen tärkeää.

– Muutos perinteisestä hierarkisesta johtamisesta pomottomaan kulttuuriin ei ole helppo. Jos yritysjohto odottaa alaisten ot-

“Jokainen pelaaja vuorollaan johti ja näin voidaan toimia myös yrityksissä.”

tavan lisää vastuuta, mutta sillä on sisäänrakennettuna edelleen ajatus, että vastuun kantamiseen tarvittavaa tietoa – ja sitä kautta siis valtaa, ei alaisille voi jakaa, ei vastuun ottaminen toimi.

– Pelkkä hyvä halu toimia toisin ei riitä, vaan tarvitaan lisäksi uudenlaista toimintaa tukevat menetelmät sekä seurantajärjestelmä, jotta johtamisesta voidaan siirtyä johtajuuteen. Yritysjohdon on tehtävä siis tietoinen päätös käyttää aikaa ja voimavaroja totuttujen toimintatapojen muuttamiseksi, korostaa Salovaara. Hän muistuttaa, että läheskään kaikki työntekijät eivät halua lisää vastuuta, vaan odottavat mieluummin ohjeita ylhäältä päin. Tähän on totuttu, mutta se vaikuttaa paitsi yrityksen toimintaan, myös koko kansantalouteen.

– Mitä enemmän nykypäivän tietotyöntekijä Suomessa joutuu kysymään ja odottamaan ohjeita ylhäältä, sitä tehottomampaa hänen toimintansa on. Työkustannuksiltaan

kalliissa Suomessa tämä heikentää kilpailukykyä, pohtii Salovaara.

Useita erilaisia pomottomia tai vähähierarkisia yrityksiä on esitelty julkisuudessa taloudellisina menestystarinoina. Perttu Salovaaran mukaan ei ole kuitenkaan tutkimuksellisesti todistettu, että vähäinen hierarkia korreloisi suoraan yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa saati, että se poistaisi ongelmat.

– Mittaaminen on vaikeaa, sillä yritys voi menestyä välillä hyvin tai huonosti johtamiskulttuurin pysyessä samana. Ongelmat yrityksessä, jossa vastuut on jaettu, ovat erilaisia, aikuismaisempia. Tällaisessa yrityksessä ihminen ymmärtää paremmin oman työnsä merkityksen ja tämä tekee työelämästä inhimillisempää. Kun yrityksessä on toimiva johtajuus, syntyy yhteisö, jossa kaikki ottavat vastuuta. On yritysjohdon eettinen valinta, halutaanko tähän panostaa, korostaa Salovaara. MLS

/// 9

Työpaikan ristiriidat ovat kalliita Ihmisten hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kannalta on tärkeää, että ristiriidat ja loukkaantumiset käsitellään.

Tulehtuneen ilmapiirin vaikutukset näkyvät salakavalasti yksilöiden oireiluina, joista syntyy työnantajalle kustannuksia usean eri reitin kautta. Konflikti vaikuttaa työn sujuvuuteen, sitoo energiaa ja valtaa arvokasta aivokapasiteettia. Tutkimusten mukaan yritysten esimiehet ja johto käyttävät lähes neljäsosantyöajastaan konfliktien selvittelyyn, kertoo Work Design Oy:n toimitusjohtaja, sovittelijakonsultti Saara Remes.

Työyhteisösovittelusta saadut kokemukset ovat erittäin myönteiset: SOPU -prosessi™ tarjoaa työvälineen ratkoa työyhteistyön ristiriitoja. Se on tieteellisesti tutkittu, nopea ja tehokas. Puolueeton ulkopuolinen sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputulok-

sena asianosaiset löytävät itse ratkaisun. Sovittelun jälkeen suunnataan katse tulevaisuuteen — keventynein mielin.

Lue koko artikkeli

Henkilöstön kehittäminen on todellinen investointi Venäjän markkinoilla Valmennukset ja koulutukset ovat todellinen investointi Venäjän markkinoilla toimiville yrityksille. – Kun henkilöstön kehittämiseen panostetaan pitkäjänteisesti, on mahdollisuus vaikuttaa henkilöstön vaihtuvuuteen, joka on Venäjällä toimivien yritysten suuri haaste. Se on myös erottautumistekijä valtavilla markkinoilla, toimitusjohtaja Jukka Vento Awara Eduhouse Trainingista toteaa.

Vento on huomannut, että henkilöstön motivointi on monen yrityksen agendalla Venäjällä. – Venäläinen työntekijä vaihtaa herkästi työpaikkaa, joten henkilöstön vaihtuvuus on yritysten suuri haaste. Siksi pitkäjänteinen panostus henkilöstön kehittämiseen, on Venäjän markkinoilla toimiville yrityksille todellinen investointi ja erottautumistekijä.

Pitkäjänteistä yhteistyötä Vennon mukaan henkilöstön kehittäminen ja valmennuskulttuuri on Venäjällä vielä varsin nuorta. – Tyypillisesti valmennukset nähdään kertaluontoisena tapahtumana, eikä niinkään pitkäkestoisena prosessina. Rakennamme koulutukset siten, että ne ovat prosesseja, joiden tavoitteena on saada aikaan vaikuttavuutta yrityksen henkilöstössä, mikä näkyy viimeisellä rivillä. Siksi teemme aina huolellisen alkukartoituksen, perehdymme yrityksen toimintaan ja suunnittelemme valmennuksen.

Olennaista on, että kokonaisuuteen liittyy vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta.

Lue koko artikkeli

Vaikuttava esiintyminen lisää kilpailukykyä Esiintymis- ja myyntitaidon valmentaja Niina Sainiuksen mukaan kilpailun kiihtyessä esiintymistaidolla erotutaan ja lisätään myyntiä.

– Esitysten tarkoituksena on vaikuttaa kuulijaansa, eikä se taida aina onnistua, kymmenen vuotta valmentanut Sainius toteaa. Rohkeus ja tietoisuus esiintymisen perusteista, omista vahvuuksista sekä sanattoman viestinnän voimasta ovat bisnestilanteissa valttikortteja.

– Vaikuttava ja varma esiintyminen sekä arvostavan vuorovaikutuksen taito kuuluvat ammattilaisuuteen alalla kuin alalla.

Sainiuksen yhteistyökumppani, yritysvalmennuk­sia tar­jo­ avan Intotalon toimitusjohtaja Ollis Leppänen tietää esiintymisen kuuluvan yrittäjän arkeen.

– Esiintymisjännitys on riesa

hyvin monille, joten Sainiusta tarvitaan. Niinan valmennuksissa ammatillinen itsetunto lähtee nousukiitoon ja kehittymiseltä ei voi välttyä, Leppänen sanoo.

– Vauhdikas ja iloinen tyylini antaa mahdollisuuden koskettaa huomaamattomasti kehitykseen tarvittavia kipupisteitä. Savolaisesta mielenlaadusta on ammatissani hyötyä, Sainius naurahtaa.

Lue koko artikkeli

Johdon työnohjauksella laatua johtamiseen Omantunnon kysymys johtajalle: Vietkö aamuisin työpaikalle mukanasi myönteistä ajattelua, motivointia ja hyvää työilmapiiriä vai rahtaatko sinne kielteisiä tunteita ja huonoa ilmapiiriä niin, että se sekä näkyy ja kuuluu äänensävyssäsi, eleissäsi ja toimintatavoissasi?

Mikäli vastauksesi on jälkimmäinen vaihtoehto, löytyy johdon työnohjauksesta apua parempaan johtajuuteen. Siinä paneudutaan omiin työtapoihin ja asenteisiin sekä henkilöstöjohtamiseen: miten alaisten kanssa selvitellään ikäviä asioita, mm. kiusaamista tai päihdeja peliriippuvuustapauksia.

– Työnohjauksessa pyritään parempaan johtajuuteen. Siinä ei sparrata ainoastaan tulostavoitteita vaan tavoitteena on hyvä itsetuntemus ja johtajana toimimisen kehittäminen.

Työnohjauksessa arvioidaan omaa toimintaa ja opitaan siitä,

Matti Nokela toimii myös perustamansa 130-jäsenisen Johdon työnohjaajat ry:n puheenjohtajana. www.johdontyonohjaajat.fi

selvittää työnohjauksen käsitettä kouluttaja Matti Nokela. Hänellä on pitkä kokemus erityisopettajana, rehtorina, kouluttajana sekä johdon ja henkilöstön työnohjaajana. Hänen yrityksensä Aavekonsultit Oy / Pääkaupunkiseudun työnohjauskeskus on toiminut jo 30 vuoden ajan. www.mattinokela.net

Lue koko artikkeli

10 ///

st tu tu

/// 11

u

Kokoukset ja tapahtumat

Onnistuneen tilaisuuden takaa marssijärjestys

Asiakkaan tarpeet ensin

Asiantuntijana Taina Saarikoski Suomen liikematkayhdistys ry

Kokoukseen tai tapahtumaan osallistujat odottavat saavansa tilaisuudesta lisäarvoa itselleen ja tilaisuuden järjestäjä toivoo tukea oman brandinsä rakentumiseen.

Tavoitteissa onnistuminen edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua ja toimivaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.

T

ilaisuuden järjestäjän pitää ensimmäiseksi tehdä itselleen selväksi omat tavoitteet ja raamit. – Valittavaan paikkaan ja koko tilaisuuden luonteeseen vaikuttavat käytettävissä olevan budjetin lisäksi mm. halutaanko kirkastaa yrityksen brandia vai koulutetaanko omaa henkilökuntaa, onko kyseessä yrityksen sisäinen vai ulkoinen tilaisuus, päiväkokous tai useamman päivän seminaari, henkilökunnan virkistystilaisuus tms., selvittää Suomen liikematkayhdistys ry:n puheenjohtaja Taina Saarikoski, joka toimii Tekla Oy:n matkahallinnon päällikkönä.

Tekla työllistää lähes 600 henkilöä 12 eri maassa, Espoossa työntekijöitä on vajaa 400.

Yritys järjestää sekä massiivisia useiden satojen ihmisten tilaisuuksia, pienimuotoisia kokouksia että osallistuu messuille ympäri maailmaa. Niinpä Teklassa joudutaan jatkuvasti pohtimaan järjestelyihin liittyviä peruskysymyksiä: onko tilaisuus ainutkertainen vai toistuva, minkä verran on osallistujia, mikä on tilaisuuden luonne, millaista välineistöä tarvitaan, kokoonnutaanko kasvokkain vai virtuaalisesti jne.

Messuosallistumiseen puolestaan vaikuttaa vahvasti panos-tuotos –ajattelu.

– Tavoitteena voi olla rekrytointi, asiakaspotentiaali, tunnettuuden lisääminen jne.

On myös isoja kansainvälisiä messuja, joilta ei yksinkertaisesti voi olla pois, sanoo Saarikoski.

Virtuaalisuus arkipäivää – Meillä Teklassa virtuaalikokoukset ovat jo täyttä arkipäivää ja niitä voidaan järjestää nopeallakin aikataululla. Kaikilla työntekijöillä on koneissaan tarvittavat ohjelmistot ja virtuaalikokouksia järjestetään viikoittain. Tämä mahdollistaa myös osittaisen etätyön.

Taina Saarikosken mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon virtuaalikokoukset ovat syrjäyttäneet perinteisiä tapaamisia, koska myös niitä tarvitaan.

Käytäväkeskusteluiden tärkeyttä ei voi unohtaa eikä sitä, että pelkät sanat muodostavat vain pienen osan viestinnästämme.

– Jos emme näe puhujaa emmekä kuule sanoja, iso osa kommunikaatiopohjastamme häviää, muistuttaa Saarikoski.

Tekniikan kehittymisestä huolimatta tarvitaan perinteistä keskustelua kasvokkain myös tulevaisuudessa. Saarikoski toteaakin, että vaikka heillä on hyvät mahdollisuudet jakaa virtuaalikokouksissa sekä ääntä, kuvaa että materiaaleja, ei näin vielä ole kaikissa yrityksissä.

– Myös tekniset rajoitteet on siis syytä ottaa huomioon kokouksia suunniteltaessa sen lisäksi, että itselle on koko ajan selvillä kokoontumisen tavoitteet.

Helppoutta ja selkeyttä arvostetaan Taina Saarikoski kiittelee hyviä mahdollisuuksia pitää isojakin tilaisuuksia Suomessa, mikä ei maailmalla aina ole itsestään selvää. Kilpailu on johtanut toisaalta myös tasapäistymiseen eivätkä paikat erotu toisistaan riittävästi.

– Rohkeassa erikoistumisessa ja loppuun asti hiotussa konseptissa suomalaisyrityksillä on vielä parantamisen varaa, arvioi Saarikoski.

Tärkeimpiä kriteereitä tapahtumapaikkaa valittaessa on luottamus kokonaisvaltaiseen ammattitaitoon. Asioiden tekeminen helpoksi ja selkeäksi edesauttaa tarjouksen läpimenoa: jos asiakas voi valita erilaisista valmiiksi suunnitelluista ohjelmakokonaisuuksista, helpottaa se alkuun pääsyä. Myös tekniikalla on iso merkitys: tehokkaat laajakaistat tarvitaan teknisten ohjelmistojen pyörittämiseen, videotykkien pitää olla riittävän tehokkaita ja kattoon sijoitettuja, jotta istumapaikkoja ei menetetä jne.

Tilaisuuden luonne määrittää pitkälti myös paikan sijaintitoiveet. Teklassa yrityksen sisäiset kotimaan tilaisuudet pyritään järjestämään lähelle pääkontto-

“Rohkeassa erikoistumisessa ja loppuun asti hiotussa konseptissa suomalaisyrityksillä on vielä parantamisen varaa ” ria, asiakastilaisuudet lähelle asiakkaita matkustusajan ja –kustannusten kurissa pitämiseksi.

– Selkeiden, vertailukelpoisten tarjousten saaminen on oleellista, jotta ei putoa pois tarjouskilpailusta pelkästään siksi, että tarjouksen purkaminen on liian työlästä. Lisäksi joustava palvelu edellyttää, että esiin nouseviin kysymyksiin saa kohtuuajassa vastaukset, muistuttaa Saarikoski.

Tarpeiden ymmärtäminen Erittäin tärkeänä Taina Saarikoski pitää sitä, että tilaisuudelle puitteet antava organisaatio, oli kyseessä sitten kartano tai hotelli, muistaa marssijärjestyksen: kyseessä on aina asiakkaan tilaisuus.

– Jokainen järjestäjä haluaa, että tapahtuma on juuri heidän näköisensä ja tämän ymmärtäminen on erittäin tärkeää. Vaikka tapahtumapaikka olisi kuinka ainutlaatuinen, ovat itse tilaisuus sisältöineen ja isäntäyritys kuitenkin pääasia, korostaa Saarikoski.

Viestinnän merkitys Viestinnällä on keskeinen merkitys tilaisuuden onnistumisessa, pelkkä kutsujen lähettäminen ei todellakaan riitä.

– Koko tilaisuuden tiedottaminen pitää miettiä niin vieraiden, esiintyjien kuin myös isäntien kannalta. Samoin tilaisuuteen liittyvien materiaalien tuottaminen: mitä ja missä muodossa jaetaan ennen tilaisuutta, sen aikana ja jälkikäteen, kertoo Saarikoski. Hän muistuttaa myös vastuunjaon selkeästä läpikäymisestä rutinoiduissakin organisaatioissa, jotta kaikilla järjestelyihin osallistujilla oma vastuualue on kirkastunut. MLS

12 ///

Tapahtumia kaikilla mausteilla jolloin parkettilattialle saadaan 500 m2 tilaa konserttien seisomakatsomoksi, tanssiparketiksi tai vaikkapa illalliskattausta varten.

Tarjoilu toimii Juhlatarjoilut voi järjestää ravintola Kultti Cafessa, kokoustiloissa tai Aalto-aulassa ja ylälämpiössä. – Kultti Cafeta voidaan käyttää oheistilana erilaisten suurempien tapahtumien yhteydessä, koska sieltä on suora yhteys Aalto-aulaan. Silloin se soveltuu esimerkiksi ryhmätarjoiluihin tai vaikkapa lehdistötilaisuuksiin. Kultti Cafen voi varata myös erillisiin yksityistilaisuuksiin, kuten juhliin.

Kulttuuritalon selkeät ja muunneltavat tilat, joustavat palvelut ja hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat monimuotoisten tapahtumien järjestämisen. Halutessaan tapahtumaa voi maustaa huippukonsertilla.

K

ulttuuritalossa on nyt paljon uutta ja muunneltavaa kokoustilaa. – Talon tilat ja palvelut joustavat asiakkaan tarpeiden mukaan kokouksille, konferensseille, yhtiökokouksille, juhlille ja erilaisille ammattitapahtumille. Kaikkien kokoustilojen tekniikka on uusittu, toiminnanjohtaja Minna Nyman kertoo.

Valttikorttina muuntuvat tilat Muuntuvissa tiloissa onnistuvat vauhdik-

kaat pikkujoulut tai arvokkaat vastaanotot.

– Erilaisiin kokouksiin ja tapahtumiin on tarjolla esimerkiksi Alvar-auditorio sekä väliseinillä muunneltavia ja eri tavoilla kalustettavia kokoushuoneita. Tilat ovat mielenkiintoisia, muuntuvia ja arkkitehtuuriltaan hienoja. Ehdoton herkku on 101-paikkainen, viehättävä Alvar-auditorio. Kokouskäyttöön meiltä löytyy 10 - 150 hengen tiloja. Pääsalin katsomo on kasvanut 1452-paikkaiseksi ja permannon istuimet voidaan siirtää pois,

Toimivat oheispalvelut Kulttuuritalon oheispalvelut hoituvat “avaimet käteen” -periaatteella, jolloin asiakas voi keskittyä olennaiseen. – Jos järjestää vaikkapa konsertin, talon kautta järjestyvät lipunmyynti, ravintola- ja muut tarvittavat palvelut. Vaihtelua voi tuoda vaikkapa se, että maustaa perinteisen pikkujoulun huippukonsertilla. Syksyn tapahtumakalenterissa on tarjolla monipuolinen kattaus koti- ja ulkomaisia esiintyjiä, mutta kannattaa toimia nopeasti, sillä lipunmyynti on vilkasta, Nyman vinkkaa. www.kulttuuritalo.fi MH

CASE: Keskisuomalaisen johtoryhmä kohensi voimavarojaan Hyvä suorituskyky edellyttää palautumisesta huolehtimista

Stressi on elimistön luonnollinen tapa vastata haasteisiin.

Lyhytkestoisena stressi parantaa suorituskykyä. Pitkittyessään stressi vähentää voimavaroja ja saattaa johtaa uupumukseen ja sairastumiseen. Kuormittumisen merkit on hyvä oppia tunnistamaan ajoissa.

Liikunta, stressi ja palautuminen näkyvät sydämen toiminnassa. Firstbeat Hyvinvointianalyysi mittaa kehosi reaktioita sydämen sykevaihtelusta ja auttaa ymmärtämään hyvinvointiisi vaikuttavat tekijät.

• Pitkä loma tai syvällinen rentoutuminen ei pelasta, jos normaalissa arjessa ei ole riittävästi palautumisen hetkiä.

• Kiireisinä ajanjaksoina on erityisen tärkeää pitää kiinni riittävistä yöunista ja vähentää muita kuormitustekijöitä.

• Hyväkuntoinen keho kuormittuu vähemmän ja palautuu nopeammin.

Lisätietoja: info@firstbeat.fi, www.firstbeat.fi

Keskisuomalainen halusi kartoittaa avainhenkilöidensä jaksamista hyvinvointianalyysilla. Mediatalon arjessa voimavarat joutuvat arjessa aika ajoin tiukkaankin käytännön testiin.

Päätoimittaja Pekka Mervolan ja varapäätoimittaja Inkeri Pasasen sykekäyrillä näkyivät niin työkiireet kuin ahkera liikkuminenkin. Hyvän yöunen merkitys korostui molempien jaksamisessa.

– On tärkeää, että avainhenkilöt jaksavat, kun eteen tulee vaativia tilanteita.

Voimavaroja on löydyttävä silloin reservistä, Mervola toteaa.

Kiireinen työ edellyttää kunnon yöunia Inkeri Pasasen hyvinvointianalyysin toteutus osui stressaavaan vaiheeseen, mikä myös näkyy tuloksissa.

– En kestäisi näin stressaavaa aikaa jatkuvasti. Kaikkina päivinä palautumista oli alle suositusten, Pasanen kertoo mittaustuloksistaan.

Pekka Mervola havaitsi omilta sykekäyriltään mm. normaalirytmistä poikkeamisen verottavan jaksamista. Kirjoittaminen puolestaan oli hänelle palauttavaa puuhaa.

– Hyvinvointiraportista näkee visuaalisesti päivän kuormituksen ja levon sekä yöunen merkityksen, Pasanen kertoo.

/// 13

NYKYTAITEEN MESSUT

ArtHelsinki-tapahtumassa yleisö kohtaa nykytaiteen keskeiset kotimaiset galleriat sekä nimekkäät taiteilijat. Kuudetta kertaa järjestettävää laajaa katselmusta täydentävät myös ulkomaiset galleriat. www.arthelsinki.com

asiantuntijoita. Yritystarinoita. vahvoja mielipiteitä. henkilöitä yritysten takana. uusia ideoita ja ratkaisuja.

ArtHelsingistä ja Salongista voit tehdä ostoksia suoraan kotiin vietäväksi.

www.editori.fi

ANTIIKIN, VINTAGEN JA TAITEEN MYYNTITAPAHTUMA Traumatisoitunut työyhteisö kaipaa eheyttämistä

T

uottavuus ja tehokkuus ovat päivän sanoja. Mutta mitä ne saavat aikaan?

Pelkoa ja uutta uhkaa.

Tänä päivänä ne yhdistyvät organisaatioissa väistämättä irtisanomisiin ja leikkauksiin.

Ainut, mihin ne vaikuttavat tehokkaasti on motivaatio: ne tappavat sen. Näihin sanoihin liittyvä yleinen tulkinta työyhteisöissä on se, että toinen meistä on liikaa ja se joka jää jäljelle, saa juosta entistä kovempaa. Sanat tuottavuus ja tehokkuus ovat siis jättäneet masentavan muistijäljen ihmisten mieliin.

Valitettavasti tämä loputtomalta tuntuva tehostamisen tarve on johtanut monet työyhteisöt lähes traumaattiseen tilaan, jossa jokainen maininta toiminnan kehittämisestä saa aikaan kammoksuntaa. Henkilöstö alkaa oirehtia ja pitkään jatkuvana taudin oireena se saattaa johtaa

henkilöstön lamaantumiseen, asiakkaiden kaikkoamiseen ja yrityksen näivettymiseen.

Organisaatiot kaipaavatkin kipeästi eheytymistä ja turvallisuuden tunteen palauttamista. Siksi organisaatioissa tulisi ottaa oppia traumatisoituneiden potilaiden hoidosta, jonka ensisijaisena tavoitteena on vakauttaa tilanne ja luoda uutta turvallisuuden tunnetta.

Vasta sitten kun vakaus on saavutettu, voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen eli nykytilan arviointiin.

Lue koko artikkeli

Salonki-myyntitapahtumasta löydät antiikkia, vanhaa taidetta ja vintagea. Tule tekemään löytöjä, antiikkiesineet ovat hieno mauste nykypäivän sisustuksessa! www.salonki.com

18.–22.9.

Helsingin Messukeskus Habitaren kanssa järjestetään samaan aikaan kolme muuta tapahtumaa: antiikin, vintagen ja taiteen myyntitapahtuma Salonki, nykytaiteen messut ArtHelsinki sekä valaistusalan ammattilaistapahtuma ValoLight.

Yhdellä lipulla voit vierailla kaikissa tapahtumissa.

YLEISÖLLE: PE KLO 10–19, LA–SU 10–18. LIPUT 16/10 €

Teksti: Sabriscanin tj Jari Kokkonen

AMMATTILAISAJAT: KE–TO KLO 10–18. LIPPU 30 €

14 ///

st tu tu u

yritysvalmennus

Suomalaiset haluavat liian usein olla työpaikallaan toteuttamassa itseään sen sijaan että palvelisivat asiakasta, arvioi yritysvalmentaja Henkka Hyppönen.

Näe asiakkaasi ja opi nauttimaan työstäsi

S

uomessa on pitkään tuotettu tonneja ja kuutioita eikä asiakkaan tarpeita ole tarvinnut juuri miettiä. Nyt asiakkaalla on vaihtoehtoja ja ilman asiakkaan tarpeiden tunnistamista rahaa ei saada yrityksen kassaan.

Yritysvalmentaja Henkka Hyppönen korostaa asiakkaan tarpeiden tunnistamisen tärkeyttä. – Puhun usein siitä, miten asiakas tehdään näkyväksi. Yhtä hyvin asiantuntijaorganisaatiossa kuin tehtaan lattiatasolla on voitu kokea, että työssä palvellaan esimiestä. Kun työntekijä havahtuukin siihen, että hänen tehtävänsä on palvella joskus kaukanakin olevaa asiakasta, tulee työlle aivan uusi merkitys. – Yhtenä syynä asiakkaan näkymättömyyteen on yritysten huono palvelujohtaminen. Suomessahan työntekijät ovat varsin korkealle koulutettuja ja työntekijä saattaa ajatella olevansa työpaikalla toteuttamassa itseään sen sijaan että palvelisi asiakasta, pohtii Henkka Hyppönen.

Vaikeat ajat opettavat Suomalaisella talouselämällä on nyt vaikeuksia, mutta niiden edessä ei pidä lannistua, muistuttaa Henkka Hyppönen. – Itse olen oppinut menneiden lamojen aikana eniten.

Kivaltahan se ei ole tuntunut, mutta haasteet ovat panneet ponnistelemaan. On oleellista, että ihminen pystyy rakentamaan vahvan fyysisen, henkisen ja sosiaalisen perustan, joka kestää paineiden nousun elämässä. Hyvällä kunnolla en tarkoita kuitenkaan mitään huippu-urheilijan tasoa vaan tilaa, jossa ihminen on energinen ja voi hyvin kehonsa kanssa.

Työelämän haasteet stressipiikkeineen Henkka Hyppönen näkee pelkästään positiivisena. – Olen innostunut siitä, että elämässä on voimakkaita stressipiikkejä, mutta vastaavasti pitää olla myös riittävä palautu-

misaika, sillä jatkuva stressi ilman innostavia tapahtumia kuluttaa ja vie elämästä ilon.

– Intohimo on ihmisen vahva käyttövoima.

Intohimolla tarkoitan sitä, että ihminen haluaa tehdä jotain, vaikka siitä ei maksettaisi. Intohimoisessa työssä on oppimisen ilo vahvasti mukana. Kokemuksen myötä olen oppinut, että jokaisesta työstä löytyy puolia, joista voi innostua. Mielenkiintoisen puolen löytymien voi vaatia työtä ja ponnisteluja, mutta kun ihminen alkaa syventää tekemisensä laatua ja tekee tuttuja asioita toisella tavalla, innostuksen aihe löytyy joko suoraan työstä tai sen vierestä.

Erilaisuuden voimavara Suomalaisissa yrityksissä pelätään liikaa erilaisuutta. – Uudet ideat syntyvät risteyskohdissa ja tällöin tarvitaan eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Oleellista on että nämä ihmiset saadaan työskentelemään yhdessä. Yrityksiin pitäisikin palkata ihmisiä, jotka soveltuvat sen tavoitekulttuuriin – siis ihmisiä, joilla on samanlaiset arvot yrityksen kanssa, pohtii Hyppönen.

Työyhteisöissä menetetään arvokkaita ideoita pelkästään sen vuoksi, että ei ymmärretä ihmisten erilaisuutta. Muuttamalla esimerkiksi palavereiden käytäntöjä siten, että myös asioita vähemmän päällekäyvästi esiin tuovien työntekijöiden ajatuksia aidosti kuunnellaan, voidaan saada esiin uusia näkökulmia.

– Minulla on tästä omia kokemuksia. Kun opettelin kuuntelemaan – ilman, että jatkoin hitaasti etenevää lausetta itse – esiin tuli hienoja kehitysideoita. Lisäbonuksena selvisi myöhemmin, että kuuntelemiseni myötä kyseinen työntekijä alkoi kokea itsensä sitoutuneeksi työryhmään. Iloitsen siitä, että näin tapahtui, mutta samalla olen surullinen siitä, että näin ei ollut alusta alkaen, kertoo Hyppönen. MLS

/// 15

FINNISH CONSULTING GROUP

Hyvä kumppani kunnille ja yrityksille FCG Finnish Consulting Group Oy on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä. Me tarjoamme julkisten palvelujen kehittämisen, monialaisen koulutuksen, yhdyskuntasuunnittelun ja talo- ja korjausrakentamisen palveluita sekä julkishallinnon että yksityisen sektorin asiakkaillemme, kotimaassa ja kansainvälisesti.

Me tuemme asiakkaitamme muutoksen hallinnassa ja samalla perustehtäviensä tehokkaassa hoitamisessa.

Tutustu tarkemmin konsultointi- ja koulutuspalveluihimme osoitteessa www.fcg.fi