AsiantuntijaOpas 1/2012

julk aisu on EDITOR HELSINKI OY:N asiantuntijajulk aisu | 1/2012 | Ilmoitusliite

AsiantuntijaOpas sivu 7

sivu 9

Kuljettaja­ tunnistus selvittää kuljettaja­kohtaisia käyttöeroja

Luvassa yksilöllisiä keinoja elämän­ hallintaan

Sauli

Niinistön tulevaisuuden sivu 13

Tavoitteena korvata

200 000

tonnia öljyä mm. metsäenergialla

Suomi menestyy teoilla ja kansain­ välisyydellä sivu 4

sivu 11

Nykyajan lukkosepät tietotekniikan asiantuntijoina

Myynti ja markkinointi >> Taloudenhallinta >> Terveys ja hyvinvointi >> Logistiikka ja kuljetus >> Kiinteistöt ja toimitilat >> Energia >> ICT

AsiantuntijaOpas

>>

Asiantuntija Opas esittelee oman alansa asiantuntijat – ihmiset, jotka painivat alan haasteiden kanssa päivittäisessä työssään, kehittävät alan tuotteita ja palveluita ja auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Asiantuntija Opas on kohdennettu Sinulle päätöksentekijä, joka tarvitset tietoa päätöksenteon tueksi. Tutustu mielenkiintoisiin persooniin, asiantuntijoihin ja alan kehittäjiin. Lisätietoa heistä ja heidän toiminnastaan saat Asiantuntijakanava Editorista, www.editori.fi. Editorin kautta voit myös jättää kyseiselle asiantuntijataholle yhteydenottopyynnön.

5

Sisältö 1/2012 3 4 5

6 7 8 9 10

7

9 11

11 12 13

13

14 15

.fi

15

Asiantuntijakanava Editori.fi

Toimitus

Asiantuntijat myös verkossa www.editori.fi Asiantuntijakanava Editorista löydät kuukausittain oman alansa asiantuntijat ja ajankohtaisen tiedon. Jatka lukemista siis verkossa!

@Editori_fi

EditoriFi

Inspiratio Oy: Kilpailukykyä asiakkaita inspiroivalla markkinoinnilla Sauli Niinistön tulevaisuuden Suomi menestyy teoilla ja kansainvälisyydellä Finance Link Oy: Pysy ajan tasalla, varmista nopea kassankierto ja minimoi luottotappioriskisi Terveydentilan kansan­taloudellinen merkitys on suuri SalWe Oy: Monitieteellinen ja poikkitoimi­ alainen yhteistyö poikii uutta liiketoimintaa Tehokas varastonhallinta lisää asiakas­ tyytyväisyyttä Rocla Oy: Älykäs kalustonhallinta tuo huomattavia etuja Asianmukaisesti toteutettu talvi­ kunnossapito lisää turvallisuutta Flexim Security Oy: Älykäs oviympäristö avaa huikeita mahdollisuuksia Energiaa pihtaillaan yhä enemmän ISBEO 2020: Itä-Suomi rakentaa tulevai­ suutta alueellisesta bioenergiaosaamisesta Helppokäyttöisiä järjestelmiä uusilla hankintakäytännöillä Lundalogik Oy: Ruotsin menestynein CRM-toimittaja tuli Suomen markkinoille

AsiantuntijaOpas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu.

Toimituspäällikkö: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi Taitto: Pirja Kärki Toimittajat: Eila Aalto • EA, Kati Knuuttila • KKN, Mia Heiskanen • MH, Maarit Reingoldt • MRG, Reea Marjamäki • RM, Lea Taivassalo • LT Kuvat: Sami Perttilä Painopaikka: Hansaprint Editor Helsinki Oy p. 09 4241 2222 palaute@editorhelsinki.fi, www.editorhelsinki.fi Lisätietoa Asiantuntija Oppaasta: Valtteri Rantalainen, p. 09 4241 2223, valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi

Asiantuntija

AsiantuntijaOpas

Myynti & markkinointi

3

Nimi: Pia Maria Halttunen Yritys: Inspiratio Oy Asema: toimitusjohtaja

Kuvaus: Inspiratio Oy:n toimitusjohtaja Pia Maria Halttunen on työskennellyt markkinoinnin johto­ tehtävissä 15 vuoden ajan. Työssään hän on eri­ koistunut brändi- ja sisältöstrategioihin.

www.inspiratio.fi

Markkinointi on meillä Suomessa aliarvostettu keino yritysten kil­ pailukyvyn parantamisessa, arvioi toimitusjohtaja Pia Maria Halttunen Inspiratio Oy:stä.

– Olemme partnereideni Pirkko Jokisen ja Anja Naarvalan kanssa sitä mieltä, että usein asiakkaita aliarvioidaan tarjoamalla heille markkinointia ja sisältöä, joka ei puhuttele, ei palvele, eikä innosta ostopäätöksiin. Uskomme, että panostamalla strategiasta lähtevään markkinointiin ja toteuttamalla asiakasta puhuttelevia markkinointiratkaisuja yritys voi merkittävästi lisätä kilpailukykyään, kertoo Pia Maria Halttunen.

Viidentoista vuoden työkokemuksen markkinointiviestinnän johtotehtävissä omaava Halttunen perusti kumppaneidensa kanssa lokakuussa 2010 Inspiratio Oy:n, ensimmäisen suomalaisen strategiseen sisältömarkkinointiin erikoistuneen yrityksen. Inspiratio syntyi halusta auttaa yrityksiä kasvamaan entistä kannattavammin ja halusta uudistaa markkinointia sisällöllisesti entistä merkityksellisemmäksi.

– Työssämme korostuu erityisesti markkinointiviestinnän sisältö. Tänä päivänä yritysten asiakkaat kohtaavat valtavan viestitulvan.

Silloin erottuminen kilpailijoista ei onnistu enää määrää lisäämällä, vaan markkinoinnissa on oltava oikea sisältö, Pia Maria Halttunen linjaa.

Asiakassuhde rakentuu vuorovaikutukselle Inspiratio tarjoaa strategisen sisältömarkkinoinnin konseptia etenkin palvelusektorille, koska asiakassuhteen ja palvelubrändin rakentamisessa kohtaamisten sisältö on ratkaisevaa.

– Sisältömarkkinoinnissa vuorovaikutus nousee tärkeälle sijalle. Tavoitteena on nostaa yrityksen brändin ja asiakkuuksien arvoa. Tärkeintä on, että yritys oivaltaa markkinoinnin merkityksen kilpailussa menestymiselle, Halttunen toteaa.

Oikein kohdennettu, puhutteleva sisältö ratkaisee Strategisen sisältömarkkinoinnin suunnittelu vaatii toimenpiteitä, jotka selvitetään yhteistyössä Inspiration asiakasyrityksen kanssa toteutettavassa, yrityksen liiketoimintastrategiasta lähtevässä auditoinnissa. Pia Maria Halttusen mukaan yrityksillä on yleensä vahvoja näkemyksiä omasta asiakaskunnastaan ja sijoittumisestaan kilpailijoihin nähden. Näkemykset eivät kuitenkaan aina osu yhteen todellisuuden kanssa.

– Auditointi alkaa päivän mittaisella yrityksen päättävälle ryhmälle suunnatulla workshop –työskentelyllä, jonka pohjalta laadimme yrityksen tarpeisiin räätälöidyn, konkreettisen kehittämissuunnitelman ja toteutusehdotuksen, Halttunen kuvailee.

Auditoinnin jälkeen yrityksessä käynnistetään projekteja Inspiration tekemien suositusten pohjalta ja projektien etenemistä seurataan ja tuloksia mitataan, jotta oikea suunta saadaan säilytettyä.

– Meidän viestimme asiakkaille on, että tehkää vaikka vähemmän mutta paremmin. Suuri volyymi ei välttämättä kannata, jos markkinoinnin sisältö ei puhuttele vastaanottajaansa. Kun toivotaan asiakkaalta ostopäätöksen tekemistä, on asiakkaan kannalta tärkeimmät asiat nostettava kärkeen markkinoinnissa, Pia Maria Halttunen sanoo ja jatkaa: – Saamamme vastaanotto yrityksissä on ollut todella positiivista. Strategiselle sisältömarkkinoinnille on selkeää tarvetta yrityksissä. Hyvä sisältö on itsessään arvokas asia, joka saa ihmiset kiinnostumaan, innostumaan, sitoutumaan ja toimimaan. Oli tuote tai palvelu mikä tahansa, kohderyhmää puhuttelevalla sisällöllä siitä voi tulla menestystarina. KKN

•

Palvelumme

Kilpailukykyä asiakkaita inspiroivalla markkinoinnilla

Lisää kilpailukykyä • brändin terävöittämisellä • asiakkuuksien kasvattamisella • tarjoaman kehittämisellä

4

AsiantuntijaOpas

Taloudenhallinta

Sauli Niinistön tulevaisuuden Suomi menestyy teoilla ja kansainvälisyydellä Presidentinvaalien vahvin ehdokas Sauli Niinistö tunnetaan suomalaisen työn puolestapuhujana, jolle ideat, teot ja kansainvälisyys ovat avain suomalaiseen menestymiseen.

Niinistö näkee talouden suurimpana ongelmana ylivelkaantumisen, joka on jäänyt vakuus- ja eurokeskustelun alle.

– Puute ei ole ollut velkaantumisen syy, vaan pääosa vastuista on otettu kohtuullisen hyvän talouskasvun aikana. Todellinen kasvu ei ole riittänyt, vaan johdannaisten ja vipujen avulla on pantu paremmaksi, synnytetty kuplaa, teknorahaa ja valtavia vastuita, hän toteaa kampanjasivuillaan.

Paluu todelliseen maailmaan tervehdyttäisi perusasenteita.

– Vakaa kestävä kasvu on välttämätöntä. Se vaatii rakenteellisia muutoksia ja vahvaa asennetta.

Vakaussopimuksella talouskuria Niinistö näkee eurokritiikin aiheellisena, mutta toteaa, etteivät velat haihdu eivätkä pankit pelastu euron kuoppaamisella.

– Kantani on ollut ja on, että palataan takaisin juurille alkuperäiseen rahaliittoon. Tämä tarkoittaa no bail out -periaatteen sekä terästetyn vakaussopimuksen palauttamista kunniaan.

– Ylivelkaantuminen on mahdotonta, jollei velkaa saa. Kun vihdoin on alettu korostaa velkojien ja näiden kotimaiden hallitusten vastuuta, se antaa terveellisen muistutuksen markkinoillekin: jos velallinen ei maksa, velkoja kärsii ensimmäisenä. Tähän ajatusrakennelmaan eurobondit tai muu yhteinen varainhankinta sopivat

huonosti. Niiden kautta kunkin maan oma vastuu voi hämärtyä yhteisvastuuksi, jota nyt juuri tuskaillaan.

Niinistö puolustaa Suomen suoraselkäisyyttä.

– Meillä on tunnettu itsetutkistelun tuskaa siitä, että Suomessa on menty vaatimaan tehtyjen eurosopimusten pitämistä tai viitattu omaan kuuliaisuuteen niiden noudattamisessa. Ei voi olla niin, että joudumme pyytämään anteeksi sitä, ettei meillä ole ollut suurta halukkuutta rikkoa sovittua. Kyllä pieni jäsenmaakin voi muistuttaa keisaria asiallisesta pukeutumisesta.

Joustavuus ja kansainvälisyys Suomen valtteja Niinistön mukaan lännen hegemonia maailmantaloudessa on ohi.

– Kehittyvien talouksien nousu Kiina kärkenään ei pysähdy vain talouden menestykseen, vaan tuo mukanaan vaikutusvaltaa.

Money talks - kenties enemmän kuin koskaan ennen.

Rahapolitiikasta tulee valtapolitiikan keskeinen väline.

– Läntinen traditio tulee haastetuksi markkinatalouden asein omalla kotikentällään. Suomenkin pitää osata asemoitua muuttuneessa tilanteessa, hän sanoo.

Niinistön usko Suomen selviytymiseen on vahva.

– Siihen meillä on eväät. Meillä on pitkä oppi maailman myrskyistä, joista on aina selvitty. Joustavuus, nopeakin liikkuminen tilanteen mukaan, on osaamistamme, mikä on näkynyt kaupassa; suomalaisen teollisuuden vienti on menestynyt hyvin kehittyvien maiden markkinoilla.

Niinistön mielestä kansainvälisyys ei ole itsetarkoitus, mutta se on ollut Suomelle hyvä menestymisen väline.

– Niin on jatkossakin oltava, sulkeutuminen tai eristäytyminen olisi vaarallista taantumaa. EA

•

Lyhyesti >>

”Team Finland” -verkostomalli edistämään Suomen taloudellisia ulkosuhteita ja yritysten kansainvälistymistä Taloudellisten ulkosuhteiden kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti 19.1.2012 loppuraporttinsa pääministeri Jyrki Kataiselle, elinkeino­ ministeri Jyri Häkämiehelle sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbille Finlandia-talolla pidetyssä tilaisuudessa.

Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että Suomen taloudellisten ulkosuhteiden ja taloudellisten etujen tehokas edistäminen edellyttävät nykyisen toimintamallin uudistamista.

– Erityisen suurta huomiota on kiinnitettävä siihen, miten voidaan tukea pk-yritysten

kansainvälistymistä ja näiden kasvamista globaaleiksi menestyjiksi, korostaa Kone Oy:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta, joka toimi työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän mukaan Suomen toiminta talou­ dellisissa ulkosuhteissa tulee rakentaa uuden ”Team Finland”-verkoston varaan. Ydinajatuksena on sekä kotimaassa että ulkomailla toimiva verkostomainen rakenne, joka toteutetaan kehittämällä olemassa olevia resursseja ja

suuntaamalla ne entistä paremmin. Verkostolle luodaan yhteinen strateginen ohjaus pääministerin alaisuuteen.

Työryhmä ja tausta: Kesäkuussa 2011 hyväksyttyyn hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus hallinnonalojen rajat ylittävän Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman laatimisesta. Ministeri Stubb kutsui 22.8.2011 toimitusjohtaja Matti Alahuhdan kokoamaan asiantuntijatyöryhmän tukemaan taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman valmistelua sekä tekemään ohjelman toimialaan liittyviä ehdotuksia.

Koko raportti on luettavissa ulkoministeriön verkkosivuilla: http://formin.finland.fi

•

> Lue lisää: Näkökulmia aiheeseen sekä asiantuntijoiden tarkemmat esittelyt: editori.fi

Asiantuntija

AsiantuntijaOpas

Taloudenhallinta

5

Yritys: Finance Link Oy Nimi ja asema: Kari Paukku rahoitusjohtaja, Päivi Enden myyntijohtaja, Robert Malmström toimitusjohtaja

www.financelink.fi

Pysy ajan tasalla, varmista nopea kassankierto ja minimoi luottotappioriskisi Kasvuhakuiselle yritykselle hyvän maksuvalmiuden ylläpito voi tuoda huomattavaa kilpailuetua.

Menestys ei luonnollisesti ole pelkästään likviditeettikysymys. Mutta jos siihen liittyvät haasteet on mielekkäästi hoidettavissa pois päiväjärjestyksestä, miksi ei tekisi niin ja keskittyisi bisneksen kehittämiseen, jos se vielä nopean kassankierron ansiosta onnistuu tulorahoituksella.

– Vireillään oleva pankkien vakavaraisuusja maksuvalmiussäätely vaikuttaa pankkiluottojen ehtoihin jo nyt. Yritysrahoituksen ehdot tulevat varmuudella kiristymään vallitsevasta talouden ja yritysten tilasta riippumatta ja eniten tämä tulee vaikuttamaan pk-yrityksiin, muistuttaa Finance Linkin toimitusjohtaja Robert Malmström.

Lyhytaikaista rahoitusta ilman reaalivakuuksia Finance Linkin tyypillisin asiakas on kasvuyritys, jolla käyttöpääoman tarve on lisääntynyt. Käytännössä Finance Link voi vapauttaa rahaa yrityksen omasta myyntireskontrasta

ostamalla yrityksen myyntilaskut. Saat rahat heti käyttöösi yhdessä erässä sen sijaan, että joudut odottamaan suoritusta 14 tai jopa 60 päivää, jos olet sellaisen maksuehdon hyvälle asiakkaallesi myöntänyt. Tiesitkö, että Finance Link kantaa myös luottotappioriskin ostetuista myyntisaatavista?

Luottotappioiden paikkaamiseen tarvitaan hurjasti lisämyyntiä – Orastaviin ongelmiin reagoidaan usein aivan liian hitaasti. Hyvästä ja tutusta asiakkaasta voi tulla yrityksesi pahin painajainen. Ongelman vakavuutta on usein lisätty antamalla hyvälle asiakkaalle pidempiä maksuaikoja, nostamalla limiittejä ja hyväksymällä huonoa maksukäyttäytymistä. Luottamus on hyvä, mutta tieto parempi, kertoo rahoitusjohtaja Kari Paukku.

– Luottoriskienhallinnassa neuvoisin yrityksiä miettimään millainen on teidän luotonhallintaprosessinne ja tapanne toimia. Vai onko teillä toimintatapaa? Tietoa täytyy osata

aktiivisesti hakea, analysoida – ja myös käyttää. Tuntosarvet on syytä pitää hereillä koko organisaatiossa. Tiesithän, että myös riskienhallintaan liittyviä toimenpiteitä voi ulkoistaa?

Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?

– Laskusaatavien myyminen on erinomainen keino käyttöpääoman optimointiin. Kun kassankierto nopeutuu, maksuvalmiutesi paranee ja voit tehdä investointeja tulorahoituksella velkarahoituksen sijaan ja hyödyntää kassaalennukset omissa hankinnoissasi. Voit myös tarvittaessa myöntää pidempiä maksuehtoja, jos kilpailu sitä vaatii, summaa itsekin yrittäjänä toiminut myyntijohtaja Päivi Enden.

Finance Link hoitaa joustavasti kaikki laskutukseesi liittyvät arkiset murheet tarjoamalla rahoituksen lisäksi laskutus- ja reskontranhoitopalveluita sekä riskienhallinnallisia palveluita. Finance Link on edelläkävijä sähköisessä laskutuksessa, mikä osaltaan kertoo kunnianhimosta tehdä hyvää työtä – palvellakseen asiakasyrityksiään mahdollisimman hyvin. Finance Linkin toimintaa ohjaavat asiakkaiden arvostamat palvelun laatukriteerit: nopeus, helppous ja selkeys. MRG

•

6

AsiantuntijaOpas

Terveys ja hyvinvointi

Lyhyesti >>

Terveys 2011 -kansallinen tutkimus

T

erveys 2011 -tutkimuksessa kerättiin tietoa suomalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehityksestä. Samalla selvitettiin väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja sekä niiden syitä.

Terveys 2011 -esitutkimus toteutettiin viime huhtikuussa ja varsinainen tutkimus käynnistyi elokuussa 2011. Täydentävä tiedonkeruu jatkui tammikuussa 2012.

Terveys 2011 on seurantatutkimus, joka perustuu kymmenen vuotta sitten toteutettuun Terveys 2000 -tutkimukseen. Seurantatutkimuksessa seurataan useita vuosia laajaa joukkoa satunnaisesti valittuja tutkittavia.

Terveystarkastukseen kut­sutiin kaikki samat henkilöt, jotka kutsuttiin aiempaan Terveys 2000 -tutkimukseen: arviolta noin 8 800 henkilöä.

Lisäksi kotiin postitettavien kyselyiden avulla tutkittiin noin 2 000 18–29-vuotiasta henkilöä.

Tutkimuksen pääpaino on sellaisten tärkeiden tietojen keräämisessä, joita ei muista lähteistä saada. Tällaisia ovat esimerkiksi työ- ja toimintakyky sekä etenkin iäkkäiden toiminnanrajoituksiin liittyvä avun tarve, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat sekä aikuisväestön suun terveys ja terveyden määrittäjät.

Lähde: www.terveys2011.info

> Lue lisää: Näkökulmia aiheeseen sekä asiantuntijoiden tarkemmat esittelyt: editori.fi

Terveydentilan kansan­ taloudellinen merkitys on suuri Kysyimme THL:n erikoistutkija Tomi Mäkiseltä missä tilassa suomalaisten terveys on vuonna 2012. Hän arvioi, että eriarvoistumisesta ja merkittävimmistä kansan­ taudeista voi vielä kolahtaa yhteiskunnalle iso lasku.

Suomalaisten terveydentila on pääasiallisesti hyvä, mutta tietyin varauksin. Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tomi Mäkinen. Hän kertoo yleisimpien kansansairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä tapahtuneen myönteistä kehitystä.

– Koettu terveys ja elämänlaatu ovat kohentuneet.

Lisäksi ihmiset liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti ja pitävät huolta fyysisestä kunnostaan, hän kuvailee.

Eriarvoistumisen uhka Mäkinen nostaa tutkimuksista huolestuttavana piirteenä lasten ja nuorten lisääntyvän lihavuuden. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna yhä useammat lapset ja nuoret ovat ylipainoisia. Huolestuttavinta kansamme terveydentilassa on Mäkisen mukaan kuitenkin eriarvoistumisen kasvu.

– Eriarvoisuus varmasti korostuu, kun eletään taloudellisesti vaikeita aikoja, ja ihmisten varallisuus ja mahdollisuus pitää huolta omasta terveydestään heikentyvät, hän arvioi.

Eriarvoistumisen uhka on Mäkisen mielestä myös yllättävää.

– Tavoitteista huolimatta yhteiskunta ei pysty tasapuolisesti pitämään huolta kaikkien väestöryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista. Joidenkin ryhmien, kuten maahanmuuttajien tai pienituloisten mahdollisuudet terveelliseen elämään ovat rajalliset, hän selittää.

Kansantaloudellisesti yllättävän suuri merkitys Tutkimusten mukaan suomalaisten terveydentila muihin Euroopan maihin verrattuna on tähän mennessä ollut hyvä. Mäkinen ennustaa positiivisen tilanteen säilyvän myös tulevaisuudessa. Kansan eriarvoistumisen osalta olemme kuitenkin jo jonkin aikaa olleet kärkikolmikossa, mikä on Mäkisen mielestä huolestuttava ilmiö.

– Jos emme korjaa eriarvoistumisen kasvua, ter-

veyden ja hyvinvoinnin polarisoituminen tulee varmasti aiheuttamaan paitsi suuria kansantervey­ dellisiä ja sosiaalisia ongelmia myös taloudellisia ongelmia, hän arvioi.

Mäkinen sanoo terveydentilan kansantaloudellisen merkityksen olevan yllättävänkin suuri.

– Suurimmista kansantaudeista voi viiveellä kertyä iso lasku terveydenhuollolle, kun tautien liitännäissairauksien hoito konkretisoituu myöhemmällä iällä. Tämän takia juuri lasten ja nuorten kohdalla esimerkiksi lihavuuden ennaltaehkäisy on tärkeää, hän korostaa.

Hyväkuntoinen työntekijä jaksaa pidempään Kansantaloudellisesti terveydentilan vaikutus näkyy työurien kautta.

– Ensinnäkin pitkäaikainen sairastaminen voi aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä niin henkilölle itselleen kuin myös työnantajalle. Toisekseen terve ja toimintakykyinen työntekijä jaksaa paremmin ja tehokkaammin suoriutua työstään kuin terveydeltään rajoittunut työntekijä. Lisäksi terve ja hyväkuntoinen työntekijä jaksaa pidempään työurallaan, hän luettelee.

Kysyttäessä terveydentilan kansantaloudellista merkitystä tulevaisuuden kannalta Mäkinen nostaa merkittäväksi myös terveydenhuoltokulut.

– Joillekin väestöryhmille kasautuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat näkyvät myös lisääntyvinä terveydenhuoltomenoina, jotka tulevat lopulta yhteiskunnan, eli tavallisten veronmaksajien maksettavaksi, hän sanoo ja jatkaa, että aiheesta voidaan myös spekuloida.

– Jos tulevien työntekijöiden sukupolvi, siis tämän hetken ylipainosta ja lihavuudesta kärsivä nuoriso, ei työikään saapuessaan olekaan niin terve ja työkykyinen kuin olisi tarpeen, meillä ei kenties tule olemaan tarpeeksi veronmaksajia, joilla tulevaisuuden kasvaneet terveydenhuollon kulut katetaan, Mäkinen summaa. RM

•

Terveys ja hyvinvointi

7

Asiantuntija

AsiantuntijaOpas

Nimi: Saara Hassinen Yritys: SalWe Oy Asema: Toimitusjohtaja Kuvaus: Kemiantekniikan DI, joka ajau­ tui sattumalta järjestötyöhön valvomaan mm. ke­ mian- ja bioteollisuuden etuja 16 vuodeksi ennen siirtymistään v. 2009 terveyden ja hyvinvoinnin pariin.

www.salwe.fi

Monitieteellinen ja poikkitoimialainen yhteistyö poikii uutta liiketoimintaa Väestön ikääntyminen, ylipaino, työpahoinvointi, yksilölähtöisyys, toimintaympäristön muutokset ja käyttäjä­ lähtöisyys ovat terveydenhuollon trendejä, joihin nyt haetaan ratkaisuja perinteistä radikaalimmin keinoin.

– Me kaikki tiedämme, miten uni, ruokavalio, liikunta ja stressi vaikuttavat hyvinvointiimme. Ne eivät välttämättä näy teoissa, kun yhteiskunta panostaa edelleen huomattavasti enemmän sairauksien hoitoon kuin niiden ennaltaehkäisyyn, taustoittaa terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymää luotsaavan SalWe Oy:n toimitusjohtaja Saara Hassinen.

Näistä lähtökohdista SalWessa on käynnistynyt kaksi laajaa ohjelmaa, joissa on mukana 22 yritystä sekä 14 yliopistoa ja tutkimuslaitosta yli 50 tutkimusryhmän voimin. Ohjelmien yhteisvolyymi 3,5 vuodelle on 61 M€, josta Tekesin osuus on 55% ja yritysten osuus 30%.

Ensimmäinen ohjelmista keskittyy Älykkääseen monitorointiin tavoitteena kehittää innovatiivisia, älykkäitä ja kustannustehokkaita työkaluja, joilla ihmiset itse tai terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan hyvinvointiin ja vaalimaan terveyttä. Ohjelmassa yhdistyvät ensimmäisen kerran diagnostiikan biomittaaminen, kuvantaminen ja lääketieteellisen terveystiedon käsittely.

Eliksiirejä parempaan elämään Toisen ohjelman, Mielen ja kehon eliksiirit, pai-

>> Luvassa yksilöllisiä keinoja elämänhallintaan Eliksiirit -ohjelma etsii keinoja ja välineitä meidän jokaisen arjen hallintaan. Ohjelmalta odotettavissa huikeita asioita: • unen, stressin, ruokavalion, arki- ja hyötyliikunnan sekä arjen hyvinvoinnin, mutta myös mielen hy­ vinvoinnin seurantamenetelmiä • uudenlaisia sähköisiä terveys- ja hyvinvointi­ palveluita • älykkäitä, oppivia, terveyskäyttäytymistä tukevia teknologioita ja palveluita • elintarvikkeita ja tuotteita terveyden ja hyvin­ voinnin ylläpitoon nopistealueita ovat ylipainon ja sen liitännäissairauksien parempi hallinta, aivojen terveyden edistäminen sekä uusien ratkaisujen ja toimintamallien kehittäminen näiden terveyshaasteiden vähentämiseksi.

– Molemmissa ohjelmissa tavoitellaan monitieteellisen ja poikkitoimialaisen osaamisen synnyttämistä, joka ei jää tutkijakammioihin vaan jalostuu liiketoiminnaksi. Tämän uudenlaisen, ehkä hieman radikaalinkin, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön tuloksena tulee syntymään vientituotteita, jotka hyödyttävät myös suomalaista yhteiskuntaa.

Uutta liiketoimintaa uudesta näkökulmasta Radikaaleinta tässä konseptissa lienee se, että myös toistensa kanssa kilpailevat yritykset voivat yhdessä ratkoa kansantaloutemme haasteita. Erityisen tärkeää on myös, että ihmistä pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisesti.

– Lääketieteessä keskitytään usein vain yhteen asiaan kerrallaan kuten aivoihin tai ruoansulatukseen. Me haluamme yhdistää nämä asiat. Haluamme tietää, mitä yhteyttä on ylipainolla, stressillä ja elintavoilla sekä miten etenevät aivosairaudet voidaan erottaa aivojen vakavista rasitustiloista.

Mikä meitä koukuttaa, mikä motivoi?

– Toinen monitieteellinen tutkimusteema on terveyskäyttäytyminen. Haluamme saada selville, miten ihminen tekee terveellisiä valintoja, mikä häntä motivoi, mikä koukuttaa. Aihetta pitää tarkastella monesta näkökulmasta.

Eliksiirit -ohjelmassa yhdistyykin ainutlaatuisella tavalla ravitsemus-, liikunta-, biolääke-, neuro- ja käyttäytymistieteiden sekä informaatioteknologian, lääketieteellisen teknologian ja kuluttajatutkimuksen osaaminen. MRG

•

8

AsiantuntijaOpas

Logistiikka ja kuljetus

tämät varastonhallintajärjestelmät seuraavat myyntiä ja tekevät myyntiennusteita. Esimerkiksi IKEA:n käyttämä varastonhallintajärjestelmä etsii myös tuotteille optimaalisimmat myynti- tai varastopaikat, Joki kertoo.

Tekniset apuvälineet tehostavat varastonhallintaa

Tehokas varastonhallinta lisää asiakastyytyväisyyttä

T

oimiva sisälogistiikka ja varastonhallinta ovat ensiarvoisen tärkeitä seikkoja yrityksen kannattavuuden kannalta.

Huonosti organisoitu varastonhallinta aiheuttaa yritykselle useita ongelmia: varastokustannukset kasvavat, varaston kiertonopeus vaihtelee ja saman aikaisesti asiakastyytyväisyys vähenee. Ongelmia voidaan kuitenkin välttää varaston täyttöasteen säännöllisellä seuraamisella ja asiakastarpeiden kartoituksella.

IKEA Suomen logistiikkapäällikkö Janne Joki toteaa, että nykypäivänä monen globaalisti toimivan yrityksen varastonhallinnan haasteena on toimintojen sijaitseminen eri puolilla maailmaa. Tällöin toimitusaikojen viivästyessä tuote ei kohtaa asiakasta riittävän nopeasti.

– Kannattavuuden nimissä yritysten on pyrittävä siihen, että varaston arvo on kaiken aikaa ajantasalla. Tämä vaatii paljon suunnittelutyötä, jossa arvioidaan jokaisen tuotteen

menekkiä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla, sillä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on maansisäisiä eroja, Joki sanoo.

Myyntiennusteet toiminnan tukena Hyvin toimiva sisälogistiikka ja varastonhallinta takaavat, että tavara liikkuu ja myyntiodotukset täyttyvät. Tähän päästään Joen mukaan myyntiennusteita käyttämällä ja muokkaamalla niitä tarpeen vaatiessa oikeaan suuntaan.

– Kerran tehty suunnitelma ei riitä, vaan varaston arvoa on seurattava jatkuvasti ja toimittava sen mukaan. Logistiikkakeskusten käyt-

>> Kannattavuuden nimissä yritysten on pyrittävä siihen, että varaston arvo on kaiken aikaa ajantasalla.

Tietokonepohjaisten varastonhallintajärjestelmien lisäksi varastoissa tarvitaan koneellista voimaa tuotteiden siirtämiseen paikasta toiseen. IKEA:n tapaan suurissa logistiikkakeskuksissa käytössä on eri toimintoihin soveltuvia trukkeja.

– IKEA:n trukit on modifioitu meidän tarpeitamme vastaaviksi, sillä olemme luopumassa puisten kuljetuslavojen käytöstä ja siirtymässä kestävän kehityksen kannalta parempiin pahvista ja paperista valmistettuihin lavoihin. Uusi konsepti vaatii trukkeihin muutostöitä, ennen kuin voimme ottaa ne varastoissa tehokkaaseen käyttöön, Joki sanoo.

Yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa Logistiikkakeskusten toiminta ei pyöri ainoastaan yrityksen omien työntekijöiden voimin, vaan toimitiloissa liikkuu päivittäin paljon yhteistyökumppaneiden työntekijöitä, jotka tuovat tai noutavat tuotteita. Joki kehottaa kiinnittämään huomiota logistiikkapartnerin valintaan.

– Partnerin luotettavuus on erittäin tärkeä seikka, jotta yhteistyö voi toimia. Se, että partneri toimii samassa sarjassa, eli omaa samat intressit ja saman kokoluokan resurssit, luovat hyvät edellytykset yhteistyön onnistumiselle, Joki sanoo ja jatkaa: – Ennen kaikkea varastonhallinnassa on pidettävä mielessä, että varaston arvo ja tehokas kierto mahdollistavat sen, että yrityksen pääoma saadaan turvattua. KKN

•

Logistiikka sähköistyy

Logistiikka-ala kannustaa suomalaisyrityksiä siirtymään sähköisten tiedonsiirtojärjestelmien käyttäjiksi. Näin päästään vastaavaan tilanteeseen kuin pankkimaailmassa, jossa manuaalista tiedonsiirtoa tehdään vain poikkeus- ja erikoistilanteissa.

Muissa Pohjoismaissa tavarankuljetuksen lähetystiedoista 90 - 95 % siirtyy jo sähköisesti, kun vastaava luku Suomessa on vain noin 40 %.

Alan tahtotilana on saavuttaa muiden Pohjoismaiden taso 2013 vuoteen mennessä.

•

Sähköistymisen aikajana 2011-2020

Lyhyesti >>

’11

Kotimaan tavaran­ kuljetusten rahti­ kirjan uudistaminen yhteensopivaksi sähköistä tiedonsiir­ toa varten.

’12

Rahtikirjojen yksi­ lölliseen numeroin­ tiin siirtyminen.

’13

Kuljetustilaukset tehdään sähköises­ ti logistiikka-alan palveluntarjoajien järjestelmistä.

’20

Lähteet: Logistiikkayritysten Liitto ry, Tieke

Kaikki tieto kulkee sähköisesti.

Automaattiset seurantajärjes­ telmät hälyttävät ennakoivasti. Älykkäät suunnittelu- ja optimoin­ tijärjestelmät otetaan käyttöön myös logistiikkapalveluissa.

> Lue lisää: Näkökulmia aiheeseen sekä asiantuntijoiden tarkemmat esittelyt: editori.fi

Logistiikka ja kuljetus Asiantuntija

AsiantuntijaOpas

9

Nimi: Vesa Mäkelä Yritys: Rocla Oy Asema: Kotimaan liiketoiminnan myynti- ja markkinointijohtaja

Kuvaus: Konerakentamista omimpana alanaan pi­ tävä tuore roclalainen, jolle materiaalinkäsittely ja suomalaisen työn puolesta puhuminen on tuttua myös yli 10 vuoden työ­komennuksilta Aasiasta ja Amerikasta.

www.rocla.com

Älykäs kalustonhallinta tuo huomattavia etuja Trukit ja sisälogistiikka ovat yrityksille merkittävä kuluerä. Sen lisäksi, että Rocla Oy on ainoa suomalainen truk­ kivalmistaja, on se myös edelläkävijä, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia, älykkäitä ratkaisuja materiaalikäsittelyyn.

Ratkaisuja, joista on asiakkaille merkittävää hyötyä.

– Ajat ovat kieltämättä vähän muuttuneet niistä ajoista, kun täällä valmistettiin vesikelkkoja, hymyilee Rocla Oy:n kotimaan myynti- ja markkinointijohtaja Vesa Mäkelä, mutta materiaalinkäsittelystähän siinäkin oli kyse. Tämän päivän edistykselliseen logistiikkaan kuuluu ohjelmistokehitys, jossa tietoa keräämällä ja sitä hyödyntämällä haetaan optimaalisia ratkaisuja kuhunkin tarpeeseen.

Tavoitteena asiakkaalle paras kokonaisuus Monilla toimialoilla kehitetään yhä enenevässä määrin selainpohjaisia etädiagnostisointipalveluja, mutta trukkipuolella Rocla Oy on ensimmäinen yritys, joka on systemaattisesti jo usean vuoden ajan kehittänyt asiakkailleen ohjelmistopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla kalustoa pystyy helpommin hallinnoimaan.

– Yksinkertaistettuna kyseessä on trukkeihin asennettava älykäs ”ajopiirturi”, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa trukkien käyttöasteesta ja käyttötavoista. Tietoa analysoimalla asiakasyrityksen trukkikanta pystytään optimoimaan sekä määrältään että ominaisuuksiltaan oikeanlaiseksi.

Rocla Abbot™ -järjestelmä mittaa trukin käyttöä, ajoliikkeitä, nostoja ja laskuja. Lisäk-

>> Järjestelmään voidaan liittää kuljettajatunnistus selvittämään kuljettajakohtaisia käyttöeroja.

si järjestelmä rekisteröi trukkiin kodistuneet törmäykset, joista on apua laitteen turvallista käyttöä analysoitaessa. Järjestelmään voidaan lisäksi liittää esimerkiksi kuljettajatunnistus selvittämään kuljettajakohtaisia käyttöeroja.

Roclan Visual Assistant -järjestelmällä, keräilynäyttö äänikeräilyn tueksi, pyritään parantamaan keräilytyön tuottavuutta.

Optimointi parantaa myös työturvallisuutta Trukin käyttötavoista kerätyn tiedon hyödyntäminen tuo monia etuja. Kun trukkien käyttöastetta voidaan seurata tarkasti, on kaluston käyttö optimoitavissa. Myös kaluston elinkaarta voidaan pidentää, kun tieto mahdollisista ongelmista välittyy heti ja huoltoväleistä pidetään kirjaa.

Etädiagnostisointi lisää myös työturvallisuutta, kun erilaiset vaaratilanteet kyetään rekisteröimään ja analysoimaan. Myös kuljettajakohtaisen seurannan on havaittu vähentävän kolarointeja, jotka usein aiheuttavat monia

välillisiä kustannuksia. Visual Assistant puolestaan tehostaa ääniohjauskeräilyä jopa 10 %.

– Rocla Abbot™ on käytössä jo 400 koneessa ja siis kannuksensa ansainnut, mutta haluan korostaa, että se on vain yksi osa Roclan kokonaistarjoomaa. Me huolehdimme asiakasyrityksistämme kokonaisvaltaisesti aina koneen käyttäjien koulutuksesta konekannan ylläpitoon sekä rahoitusvaihtoehtojen tarjoamiseen.

”Suomen paras ratkaisutoimittaja” Rocla on kehittänyt palveluratkaisujaan määrätietoisesti ja siitä tuorein tunnustus on lokakuussa 2011 myönnetty ”Suomen paras ratkaisutoimittaja” -palkinto. Tuomariston mukaan Roclan ratkaisu on lisännyt asiakkaan tehokkuutta, säästänyt kustannuksissa ja parantanut työhyvinvointia. Myös Roclan ratkaisutarjoomien eroja sekä sitä, mistä veloitukset muodostuvat, pidettiin selkeinä.

– Vaikka olemme laitevalmistaja, palvelumme ja ratkaisumme eivät ole laiteriippuvaisia.

Pyydä siis meiltä huoletta toimenpide-ehdotus, huolto- tai ylläpitotarjous riippumatta siitä, mikä on nykyisen laitekantanne tilanne, kannustaa Mäkelä lopuksi.

– Pystymme varmasti kehittämään ja tehostamaan toimintojanne! MRG

•

10

Kiinteistöt ja toimitilat

Lyhyesti >>

Liukastumisten kustannukset mittavat

T

alviaikaisista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuu jopa yli 600 miljoonan euron kustannukset. Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuutuksesta maksettavien korvausten lisäksi vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, erilaisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskunnallisista menetyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset.

600 M€ >> Talviaikaisista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuneet kulut.

Kokonaisuudesta arviolta puolen miljardin euron menetykset syntyvät vuosittain sairaanhoitokuluista sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksistä.

Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksettiin vuonna 2010 korvauksia liukastumis-, kaatumis- ja putoamistapaturmista 135,6 miljoonalla eurolla. Tästä valtaosa on talviaikaisia liukastumisia.

6 000 € >> Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin.

Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa. Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita.

Kaatumisten takia hakeutuu ensiapuun 80 000 suomalaista vuosittain. Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös noin 30 prosenttiin kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

•

Lähde: Kotitapaturmien ehkäisykampanjasivusto www.kotitapaturma.fi

AsiantuntijaOpas

Asianmukaisesti toteutettu talvi­kunnossapito lisää turvallisuutta Kiinteistönomistaja kantaa vastuun talvikunnossapidon laiminlyönneis­ tä syntyvistä vahingoista.

Kiinteistönomistajan vastuulla on huolehtia talviaikaan toteutettavasta kiinteistön talvikunnossapidosta. Tällöin kiinteistönomistaja vastaa lumen ja jään poistosta sekä hiekoituksesta kiinteistön piha-alueilla ja tonttiin rajoittuvalla jalkakäytävällä. Järjestyslain mukaan piha-alueiden lisäksi kiinteistönomistaja vastaa myös siitä, että katolta putoava lumi ei aiheuta vaaratilanteita ohikulkeville ihmisille tai omaisuudelle.

Talvikunnossapidon toteuttamiseen löytyy vaihtoehtoisia keinoja. Kiinteistönomistaja voi solmia tehtävien hoitamisesta sopimuksen kiinteistöhuoltoyrityksen kanssa tai kunnossapitotehtävät voidaan hoitaa talkootyönä yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Olennaisinta on, että kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu oman kiinteistön alueella tapahtuvista onnettomuuksista ja vahingoista. Tästä syystä velvoitteiden hoitamista ei tule laiminlyödä.

– Kiinteistöliitto suosittelee aina kirjallisen sopimuksen laatimista talvikunnossapidon osalta. Jos päädytään ostamaan palvelut kiinteistöhuoltoyritykseltä, on sopimukseen kirjattava selkeästi minkälaisesta palvelusta on sovittu esimerkiksi lumenaurauksen ja hiekoituksen osalta, opastaa vanhempi lakimies Tiina Hallberg Kiinteistöliitosta.

>>

Talvikunnossapitoon on budjetoitava riittävästi varoja kiinteistön talousarvioissa.

Riskit tunnistettava Taloyhtiön valitessa itselleen kiinteistöhuoltoyritystä Tiina Hallberg neuvoo kiinnittämään huomiota työhön palkattavan yrityksen kokemukseen talvikunnossapidon toteuttamisesta, sillä ammattitaitoinen tekijä hallitsee työnsä myös vaativissa olosuhteissa.

– Toisaalta talvikunnos-

sapitoon on budjetoitava riittävästi varoja kiinteistön talousarvioissa. Sitä ennen taloyhtiön hallituksen on kyettävä tunnistamaan kiinteistönsä riskit, jotta ne voidaan eliminoida oikeilla päätöksillä, Hallberg sanoo.

Talkoilla toteutettava talvikunnossapito pitää Tiina Hallbergin mukaan pintansa tietyillä asuinalueilla, joilla lumenpoisto ei onnistu kookkaalla lumenaurauskalustolla.

– Talkoita suositaan yleensä rivitaloissa.

Kiinteistö voi olla myös haasteellinen, kulkuväylät kapeita ja erityiskalustoa vaativia, joka luonnollisesti näkyy kustannuksissa ja saatavien tarjousten määrässä.

Jos taloyhtiö päätyy kiinteistöpalveluyrityksen palkkaamisen sijaan huolehtimaan talvikunnossapidosta yhteisillä talkoilla, on taloyhtiön vakuutusten kattavuus eri tilanteissa selvitettävä tarkoin.

Laiminlyönneistä joutuu vastuuseen Asunto-osakeyhtiössä hallituksen ja isännöitsijän vastuulla on huolehtia siitä, että talvikunnossapito on järjestetty asianmukaisesti.

Vahingon tapahtuessa asunto-osakeyhtiöllä on ensisijainen korvausvastuu. Kiinteistöpalveluyritys vastaa vahingosta, joka johtuu siitä, ettei se ole hoitanut yhdessä sovittuja velvoitteitaan.

– Myös hallitus ja isännöitsijä voivat joutua vastuuseen vahingosta omien laiminlyöntiensä perusteella ja tämä vastuu voi olla myös rikosoikeudellista, Tiina Hallberg muistuttaa.

Huolellisesti toimien nämäkin vastuunkantajat voivat onneksi nukkua yönsä hyvin.

KKN

•

Kiinteistöt ja toimitilat

Asiantuntija

AsiantuntijaOpas

Älykäs oviympäristö avaa huikeita mahdollisuuksia

11

Yritys: Flexim Security Oy Nimi ja asema: Tatu Monto turvallisuuspäällikkö, Anne Valkjärvi myyntipäällikkö, Jukka Laakso toimitusjohtaja

www.flexim.fi

Flexim Security pitää päivittäin huolta satojen yritysten ja yhteisöjen henkilös­ Merkittävä satsaus tuotekehitykseen tön, omaisuuden ja tiedon suojaamisesta. Asennettuja järjestelmiä on Suomes­ Flexim Security sijoittaa 10 % liikevaihdosta sa yli 2000 kohteessa ja päivittäin niitä käyttää merkittävä määrä suomalaisia. tuotekehitykseen ja kehitysvauhti onkin ollut Flexim tunnetaan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmistään – jopa niin hyvin, että tamperelainen reggaelaulaja Lord Est on sanoittanut vapaudenkaipuusta kertovaan lauluunsa Fleximistä luopumisen.

– Flexim on ollut niin kauan markkinoilla, että siitä on tullut käsite, minultakin tilataan oviin Fleximointeja, hymyilee myyntipäällikkö Anne Valkjärvi. Tutun asiakkaan kanssa tietää, mitä se pitää sisällään, mutta taustalla olevat järjestelmät taipuvat vaikka henkilökohtaiseen kustomointiin.

Ensimmäisen kulkutunnisteesi saat päiväkodissa – Turvallisuus on tänä päivänä huomattavasti paljon enemmän kuin vaikka omaisuusriskien hallintaa. Se on myös huolenpitoa ja kerätyn tiedon jalostamista siten, että se palvelee koko organisaatiota ja sen käyttäjäasiakkaita, muistuttaa turvallisuuspäällikkö Tatu Monto.

Ihan ensimmäiseksi tuskin tulee mieleen, että 1-6-vuotiaille päiväkotilapsilla pitäisi olla kulkutunnisteet. Näkeehän sen nyt milloin he taapertavat sisään ja milloin heidät haetaan.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Tehokkaalla tiedonkeruulla tähdätään päiväkodin toimistorutiinien sähköistämiseen ja kustannussäästöihin.

Rutiinien sähköistämisestä huomattavat säästöt Jyväskyläläisessä, ympärivuorokautisessa päiväkodissa on laskettu, että vuositasolla säästettäisiin noin 120 000 euroa, jos resurssit voitaisiin kohdistaa paremmin. Nyt sekä hoitajia että aterioita on yleensä liikaa, kun vanhempien työvuoroja ja lasten poissaoloja ei saada riittävän ajoissa vuorosuunnittelun pohjaksi.

Toimiala on kehittynyt valtavin harppauksin – Toimialamme on kehittynyt viimeisen 10 vuo­­den­ aikana valtavin harppauksin. Nykyiset ”lukkoseppämme” ovat tietotekniikan asiantuntijoita, jotka liittävät oviympäristöön asennetut komponentit verkkoon ja avaavat sitä kautta asiakkaalle yhteyden vaikkapa pilvipalveluna toteutettuun valvontajärjestelmään, kertoo toimitusjohtaja Jukka Laakso.

samaa luokkaa kuin kännykkämaailmassa. Sen lisäksi, että järjestelmien tietoturva on varmistettu viimeistä anturia, kortinlukijaa ja korttia myöten, asiakkaiden tarpeet ovat ohjanneet ohjelmistokehitystä. Tyypillisiä toiveita ovat olleet integrointi toiminnanohjaus-, kiinteistöautomaatio- ja HR-järjestelmien kanssa.

Paremman tulevaisuuden puolesta Voi hyvin sanoa, että Flexim tulee avaamaan ovia parempaan tulevaisuuteen. Ikääntyvän väestön kohdalla se merkitsee monia elämistä helpottavia ratkaisuja. Kun mekaaninen avain alkaa käydä hankalaksi käyttää ja asioita unohtuu, sähköiset tunnistimet ja turvajärjestelmät auttavat.

– Jossain tapauksessa ratkaisu voi olla biometrinen tai mobiiliteknologiaan perustuva, kertoo Monto.

– Mikä tahansa onkin asiakkaan tarve, me haemme siihen ratkaisun ja yhdistämme tuotteista kokonaisuuden, joka parhaiten palvelee käyttäjiä. Kokonaisratkaisuun voi sisältyä vaik­ka kameravalvontaan liitetty kävijälaskuri tai hyllyvälitapahtumia rekisteröivä sovellus, joiden avulla kerätään tietoa toiminnan suunnitteluun, listaavat Monto ja Valkjärvi esimerkkinä monista mahdollisuuksista. MRG

•

12

Energia

AsiantuntijaOpas

Lyhyesti >>

Energia­sanastoa:

Energiaa pihtaillaan yhä enemmän

Biopolttoaine valmistetaan biomassasta eli eloperäisestä aineesta.

Yleisimmät ovat etanoli ja biodiesel. Raaka-aineina käytetään maissia, soijaa, pellavaa, rapsia, sokeriruokoa ja öljypalmua sekä erilaisia sivutuotteita, kuten lantaa tai jätettä.

Energiatehokkuus on laji, jossa eivät tunnu saavutukset loppuvan. Käyttäjät kaipaavat uusia sovelluksia ja niitä tarjotaankin koko ajan.

Kankaanpäässä odotetaan innolla energiatehokkaan Kankaanpään liikekeskuksen avautumista.

Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon, että kaupan kylmälaitteiden osuus koko kiinteistön sähkön kulutuksesta on jopa 60 prosentin luokkaa. Kankaanpäässä säästetäänkin nimenomaan kylmälaitteiden käyttämässä energiassa.

Käytännössä tämä näkyy muun muassa niin, että ensimmäistä kertaa lihajalosteet, juustot ja einekset sijoitetaan lasioven taakse energian säästämiseksi.

Hedelmät, vihannekset sekä maitotaloustuotteet jäävät vielä vanhan tutun ilmaverhon taakse. S-ryhmän ja Satakunnan Osuuskaupan kokemusten mukaan sähkön säästöä syntyy ovellisissa kalusteissa jopa 30 prosenttia verrattuna avoimiin kylmä- ja pakastekalusteisiin.

Tämän lisäksi kylmäkalusteisiin on valittu valaisimiksi LED-valot normaalien loisteputkien sijasta.

Laskennallisesti säästöä arvioidaan saatavan noin 50 prosenttia verrattuna loisteputkien sähkötehoon.

Toinen hyvä esimerkki Jounin kauppa löytyy Äkäslompolosta. Vuonna 2008 valmistunut Lapin suurin kyläkauppa on yksi Suomen edistyksellisimmistä lämmitys- ja jäädytysratkaisuissaan. Se hyödyntää

Fossiilinen polttoaine Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Esim. kivihiili, öljy ja maakaasu.

Primäärienergia Luonnossa esiintyvää jalostamatonta ja käyttämätöntä energiaa. Sitä ovat muun muassa vesivoima, tuuli, auringon säteily ja erilaiset polttoaineet kuten öljy, hiili, puu, maakaasu ja turve.

Uusiutuvat energialähteet Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia.

YVA Ympäristövaikutusten arviointi. Menettely, jossa selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen ja sen vaihtoehtojen mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa.

Lähde: Bioenergiatieto.fi

Päästökauppa Toiminta, jossa voimalaitosten, teollisuuden ja muiden vastaavien päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään.

Ekokortteli irti sähköverkosta Ekotehokkuus valtaa sijaa myös asumisessa. Motivan kunniamaininnan uusiutuvan energian käyttäjät -sarjassa saanut Kempeleen ekokortteli hämmästyttää uudella ja rohkealla konseptillaan. Alue on

Kuva: Petri Uutela

Energiatehokkuuteen halutaan investoi­ da. Se maksaa itsensä takaisin.

Kauppias Sampo Kaulanen sanoo innostuksen inves­ tointeihin lähteneen hänen omasta kiinnostuksestaan uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista.

uusiutuvia energianlähteitä ja kylmälaitteista vapautuvaa lauhdelämpöä. Mainitsematta ei kannata jättää myöskään kaupan energiatehokasta kylmäjärjestelmää, jonka kylmäaineena käytetään hiilidioksidia.

Kauppias Sampo Kaulanen sanoo innostuksen investointeihin lähteneen hänen omasta kiinnostuksestaan uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista.

Merkittävä investointi ei kaduta, sillä se leikkasi samalla energiakustannuksia. Panostus toi myös Jounin kaupalle Motivan Vuoden uusiutuva energiateko 2011 -palkinnon.

– Jos meillä oikeasti saataisiin enemmän yrityksiä mukaan näihin talkoisiin, siitä hyötyisivät kaikki, hän sanoo. LT

•

kokonaan irti valtakunnan sähköverkosta ja saa energiansa kylässä sijaitsevasta puukaasuvoimalasta. Korttelin järjestelmä yhdistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.

Tavoitteena on puolittaa sähkölasku keskivertotalouteen verrattuna. Energiankulutusta suitsivat myös taloihin rakennetut raken-

nusmääräyksien vaatimuksia paksummat eristeet ja tiiviimmät ikkunat ja ovet.

Energian säästäminen onkin kustannustehokasta, mutta samalla käyttömukavaa. Hyvin toteutettuna energian pihtailu ei pakota luopumaan arjen mukaviksi tekevistä asioista, päinvastoin. Ne saa halvemmalla.

> Lue lisää: Näkökulmia aiheeseen sekä asiantuntijoiden tarkemmat esittelyt: editori.fi

•

Energia

13 Kuva: Johanna Kokkola

Asiantuntija

AsiantuntijaOpas Nimi: Asko Puhakka Yritys: Itä-Suomen bioenergiaohjelma

2020 (ISBEO 2020) Asema: koordinaatioryhmän jäsen

Kuvaus: Toimii lehtorina Pohjois-Karjalan am­ mattikorkeakoulun biotalouden keskuksessa. Hän on myös Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 (ISBEO) -koordinaatioryhmän jäsen ja Finbio ry:n puheenjohtaja.

Itä-Suomi rakentaa tulevaisuutta alueellisesta bioenergiaosaamisesta Itä-Suomi on ainutlaatuinen bioenergia-alan osaamiskeskittymä. ItäSuomen bioenergiaohjelma 2020 haluaa hyödyntää alueen erityispiirteet mahdollisuutena luoda alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä menestymi­ sen mahdollisuuksia.

Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian tuottaja ja käyttäjä, jonka bioenergiaklusteri nähdään maakunnissa merkittävänä, kansainvälisestikin kilpailukykyisenä toimialueena, joka luo työtä ja varallisuutta alueelle.

– Meillä on alueellisesti vahva tausta bioenergiaa edistävälle toiminnalle, jonka perimmäisenä tavoitteena on puun energiakäytön lisääminen, kertoo Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 -koordinaatioryhmän jäsen ja bioenergia-alan lehtori Asko Puhakka. Vahvaa alan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välillä on tehty jo 1990-luvulta lähtien.

Alueelliselle osaamiselle kansalliset ja kansainväliset edellytykset Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (ISBEO) on viiden itäisen maakunnan eli Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteinen ohjelma, jonka avulla pyritään konkretisoimaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi.

– Bioenergia-ala on tunnistettu alueen kasvun vauhdittajaksi ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Ohjelman tavoitteena on alueen

>> Itä-Suomessa on vahva osaaminen ja tahtotila

• Itä-Suomi on puuenergian käytön edellä­ kävijä ja haluaa olla sitä myös jatkossa • Itä-Suomi on metsäenergiapankki • Itä-Suomessa on maailmanluokan koulutus-, tutkimus- ja teknologiaosaamista

energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin, bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen.

– Pyrimme vaikuttamaan oman alueen energiankäytön muutokseen. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus nousisi Itä-Suomen alueella 78 prosenttiin primäärienergian käytöstä. Tavoite on haastava, vaikka Itä-Suomessa ollaankin muuta Suomea edellä: uusiutuvien energiamuotojen osuus alueen energiankäytöstä on jo nyt lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna.

Toinen tärkeä näkökulma on alueellisen osaamisen kehittäminen.

– Itä-Suomessa on jo nyt merkittävä alan osaamiskeskittymä ja alueelta löytyy kansainvälisestikin menestyneitä yrityksiä ja laitetuotantoa esimerkiksi korjuuteknologiaan, biopolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin sekä automaatioon. Ne on tunnistettu Itä-Suomen tulevaisuuden merkittävimmiksi liiketoiminta-alueiksi ja kasvun vetureiksi.

– Haluamme vahvistaa alueen yritysten kilpailuedellytyksiä kotimaan markkinoilla ja luoda yrityksille entistä paremmat edellytykset kansainväliseen vientiin.

Luontaiset onnistumisen edellytykset jo olemassa Itä-Suomen alueella on vahva usko siihen että tavoitteet saavutetaan.

– Tämä on alueen maakunnnille hyvin luontainen elinkeinomahdollisuus, olemmehan me koko Suomen metsäenergian raaka-ainepankki. Ohjelman toteutumisella on Puhakan mukaan myös merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset.

– Mikäli onnistumme ohjelman tavoitteiden mukaisesti korvaamaan 200 000 tonnia öljyä metsäenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla, jättää se arviolta 200 miljoonaa euroa Itä-Suomeen. Meillä on siis vahva tahtotila edistää tavoitteita laajalla rintamalla. Puhakka kertoo, että mukana on kattava verkosto energia-, ympäristö- ja metsäalan toimijoita, kehitys- ja koulutusorganisaatioita, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Erityisen tärkeänä hän näkee sen, että mukana on myös pk-yrityksiä.

– Ohjelman tavoitteena on kehittää sellaisia liiketoimintamalleja, jotka luovat investointi- ja menestymisen mahdollisuuksia nimenomaan energia-alan pk-sektorille. MH

•

14

ICT

AsiantuntijaOpas

Helppokäyttöisiä järjestelmiä uusilla hankintakäytännöillä Käyttäjät ja päättäjät haluavat helppokäyttöisiä järjestelmiä, mutta nykyiset hankintojen käytettävyyskäytännöt eivät niitä tuota. Tarvitaan hankintayrityksiä ja -organisaatioita, jotka ovat valmiita uusien lähestymistapojen edelläkävijöiksi. Älypuhelinten ja kaupallisten verkkopalvelujen helppokäyttöisyys on elinehto niiden kilpailukyvylle, mutta monilla työpaikoilla käyttäjät saavat tuskailla vaikeakäyttöisten tietojärjestelmien parissa. Tämä on tilanne, vaikka syksyllä 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan helppokäyttöisyys (käytettävyys) on päättäjien mielestä tietojärjestelmien tärkein hankintakriteeri.

Toisaalta Oulun yliopistossa 2010 tehdyssä tutkimuksessa ei löytynyt yhtään sellaista tietojärjestelmien julkisista tarjouspyyntöä, jossa helppokäyttöisyys olisi ollut aito hankintakriteeri. Monissa tarjouspyynnöissä oli kyllä "Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen" -tyylisiä lausumia. Mutta tällaiset eivät ole vaatimuksia ensinkään, koska niiden täyttymistä ei voi todentaa.

Tähän ristiriitaan on selkeä selitys: käytettävyyden vaatiminen tarjouspyynnöissä on vaikeaa. Käytettävyyden aito vaatiminen tarkoittaa asianmukaisten mittareiden, mittaus-

>> Monissa tarjouspyynnöissä oli

kyllä "Järjestelmän on oltava helppo­ käyttöinen" –tyylisiä lausumia. Mutta tällaiset eivät ole vaatimuksia ensin­ kään, koska niiden täyttymistä ei voi todentaa.

instrumenttien ja tavoitetasojen määrittämistä tarjouspyyntöihin.

Käytettävyysalalla ei tällaisiin määrityksiin ole perinnettä. Alan tutkimuskirjallisuus ei juuri käsittele aihealuetta; puhumattakaan siitä, että asia sisältyisi käytettävyysalan koulutuksiin. Aidot käytettävyysvaatimukset on kuitenkin mahdollista tuottaa. Tässä asiassa Suomessa on tehty kansainvälisilläkin mittareilla pioneerityötä: kehitetty uusia lähestymistapoja ja tuotettu aihealueen harvoja tutkimusjulkaisuja.

54 %

Tietojärjestelmän helppokäyttöisyys

41 % 39 %

Saatavilla oleva riittävä tukija huoltopalvelu Järjestelmä on osa tieto­järjestelmien kokonaisratkaisua Tietojärjestelmä tehostaa yrityksen

31 %

Tietojärjestelmän hinta

30 %

sisäisiä toimintoja ja prosesseja

Tietojärjestelmä on laajalti

käytössä oleva ratkaisu

15 %

Tietojärjestelmä antaa lisäarvoa asiakastyöhön

13 % %

20 %

40 %

60 %

80 %

Tietojärjestelmät ja ICT-palvelut 2011 -päättäjätutkimuksen mukaan ICT-hankintojen tärkeimmäksi hankintakriteeriksi nousi tietojärjestelmien helppokäyttöisyys. Tutkimus toteutettiin TNS Päättäjä­ Atlas 2011-jatkotutkimuksena Editor Helsingin toimeksiannosta lokakuussa 2011. > Lue lisää tutkimuksen tuloksista Asiantuntijakanava Editorista, www.editori.fi.

Mutta vaikka hankkija osaisikin aidosti vaatia toimittajalta helppokäyttöistä järjestelmää, asiaan liittyy toinenkin haaste. Looginen seuraus nimittäin olisi nykyiseen verrattuna käänteinen järjestelmäkehityksen malli. Vastuu suunnitteluratkaisuista olisi järjestelmän kehittäjällä, perustuen sen omaan käytettävyysosaamiseen ja oma-aloitteisiin käyttäjätutkimuksiin. Hankkija ei hyväksyisi suunnitteluratkaisuja vain käymällä läpi toimittajan laatimia dokumentteja, vaan kriteerinä pidettäisiin sitä, missä määrin järjestelmä toimii käyttäjillä käytettävyysmittareiden mukaan.

Jos ratkaisut eivät toimisi, muutoksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista vastaisi kehittäjäyritys – täysin vastoin nykyistä toimintamallia.

Realistisempi vaihtoehto onkin kehittää olemassa olevaa, usein tiedostamatonta käytäntöä: hankkijat vastaavat itse järjestelmän käytettävyydestä. Tällöin ei välttämättä tarvita formaaleja käytettävyysvaatimuksia, vaan hankkija ohjaa kehittäjäyritystä helppokäyttöisten suunnitteluratkaisujen tuottamiseen.

Mutta tässäkin on omat haasteensa. On välttämätöntä, että hankkija jäsentää syvällisesti käyttäjätarpeet ja käytettävyysvaatimukset, vaikka niitä ei formaalisti esittäisikään. Tässäkin tarvitaan innovatiivisia menetelmiä.

Historia osoittaa, että nykyisin käytössä olevat menettelytavat – käyttötapauskuvaukset, käyttäjäroolit, uimaratakaaviot yms. – eivät tuota hyvää käytettävyyttä. Helposti ollaan näennäisesti käyttäjälähtöisiä, mutta käyttäjät ovat rooleissa, jotka eivät toimi.

Helppokäyttöisten järjestelmien kehittämiseksi tarvitaan hankkijayrityksiä ja -organisaatioita, jotka haluavat olla edelläkävijöitä uusien, innovatiivisten lähestymistapojen kehittämisessä. Uuden kehittämiseen liittyy aina omat riskinsä, kun lopputuloksesta ei voi olla varma. Mutta eipä vaihtoehtokaan ole kummoinen: perinteiset tavat tuottavat järjestelmiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän kärsimys käyttäjille.

•

Timo Jokela Kirjoittaja on tietojärjestelmien käytettävyyden asiantuntija sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen dosentti.

Asiantuntija

AsiantuntijaOpas

ICT

15

Nimi: Antti Heinilä Yritys: Lundalogik Oy Asema: Myyntipäällikkö

Kuvaus: Työskennellyt Lundalogikin palveluk­ sessa vuodesta 2010 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli myyntitehtä­ vissä liki kymmenen vuo­ den ajan.

www.lundalogik.fi

Ruotsin menestynein CRM-toimittaja tuli Suomen markkinoille

V

uonna 1990 Ruotsin Lundissa perustettu Lundalogik AB on Ruotsin johtava asiakashallintajärjestelmiä kehittävä ja myyvä yhtiö, jonka toimistot sijaitsevat tällä hetkellä Ruotsin lisäksi Norjassa ja Suomessa.

Osana Bisnode-konsernia toimiva Lundalogik keskittyy CRM-ohjelmistojen toimittamiseen asiakasyrityksilleen.

– Lundalogikin perustivat kolme Lundin yliopistossa opiskellutta matemaatikkoa. Ensimmäiset vuodet tultiin toimeen anteliaiden tyttöystävien avulla. Aluksi he ryhtyivät kunnianhimoisesti kehittämään käyttöjärjestelmää PC:lle, mutta siirtyivät pian toimittamaan business-softaa Microsoftin alustalle. Vuonna 1992 ilmestyi ensimmäinen kaupallinen versio LIME Easy™ -ohjelmasta, kertoo myyntipäällikkö Antti Heinilä.

Perustamisensa jälkeen nopeasti kasvanut Lundalogik on saanut vuosien varrella useita palkintoja helppokäyttöisten ja tehokkaiden asiakashallintajärjestelmien kehittämisestä.

Tällä hetkellä Lundalogik työllistää kaikkiaan 105 henkilöä käsittäen koko toimitusketjun tuotekehityksestä myyntiin. Myös alkuperäiset perustajajäsenet ovat edelleen mukana kehitystyössä, mikä on suuri etu asiakkaalle, sillä toimitusketju ei katkea missään vaiheessa projektia.

– Tavoitteenamme on tekemisen meininki

>> Tavoitteenamme on löytää pa­

ras mahdollinen keino ratkaista asia­ kashallintaa koskevat ongelmat. Yri­ tysten tarpeet voivat olla monimut­ kaisia, mutta ratkaisut niihin eivät.

ja myyntityön reiluus. Tämä edellyttää tietysti hyvin toimivia tuotteita. Lundalogikin paremmuus kilpailijoihin nähden tulee esiin tuotteiden helppokäyttöisyydessä ja muokattavuudessa. Keskitymme 100 prosenttisesti CRM-ohjelmistoihin, Heinilä toteaa.

Työtä dynaamiselle tekijälle Vaikka Lundalogik pyrkii olemaan tuoteorganisaatio, vastaa se asiakkaiden toiveista tarpeiden mukaan räätälöidyillä tuotepaketeilla.

Antti Heinilä pitää CRM-ohjelmistoa ennen kaikkea investointina, jonka asiakas saa käyttöönsä nopeallakin aikataululla.

– Tavoitteenamme on löytää paras mahdollinen keino ratkaista asiakashallintaa koskevat ongelmat toimialasta ja asiakasyrityksen koosta riippumatta. Yritysten tarpeet voivat olla monimutkaisia, mutta ratkaisut niihin eivät.

Suomen toimiston aloitus onnistui yli odotus-

ten ja työntekijämäärä on tuplaantunut vuoden kuluessa. Vuoden vaihteessa rikkoutui myös tuhannen käyttäjälisenssin raja Suomessa.

– Etsimme edelleen nuoria, taitavia ja fiksuja ihmisiä, joilla on positiivinen ja nöyrä asenne.

Ennen kaikkea tässä työssä vaaditaan kiinnostusta ratkaista asiakkaan ongelmia, Heinilä sanoo.

– Osaavien henkilöiden palkkaaminen on olennainen osa strategiaamme. Jotta työntekijät saadaan sisäistämään Lundalogikin arvomaailma ja asiakastyytyväisyyden tavoitteet, koulutetaan heidät kaikki kattavassa Nordic Trainee -ohjelmassa, Heinilä toteaa.

Talouden taantumassa kannattaa investoida Pohjoismaiden markkinoilla on nähtävissä yritysten kova tarve saada käyttöönsä tehokkaat CRM-tuotteet.

Lundalogikin toimitusjohtajan Anders Franssonin mielestä Suomessa on erittäin lupaavat markkinat ja maalla on vahva talous.

– Pohjoismaiset markkinat eivät juuri eroa toisistaan ja tällä hetkellä yrityksille on jo selvää, mistä asiakashallinnassa on kyse. Kaupantekoon Suomessa liittyy luottamuksen ja kumppanuuden ilmapiiri monimutkaisten sopimusten sijaan, arvioi Fransson.

Business-softista puhuttaessa Heinilä puuttuu usein taantuman äärellä esiintyvään ilmiöön: yritykset vähentävät investointejaan sen sijaan, että kovina aikoina toimintaa tulisi päin vastoin tehostaa.

– Se on ehdottomasti ollut Lundalogikin keino selviytyä ja kasvattaa toimintaansa myös lamaaikoina, joten voin lämpimästi kannustaa yrityksiä samoille linjoille, Heinilä toteaa. KKN

•