AsiantuntijaOpas 1/2013

julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama asiantuntijajulkaisu | 1/2013 | Ilmoitusliite

AsiantuntijaOpas Työhyvinvointi • Henkilöstö- ja johtaminen • Kokous- ja liikematkustus

Palveleva johtaminen

huomio yksilön vahvuudet ja lisää työn imua. >>2

Tapahtumien elinkaari pitenee

ja elämyksellisyys lisääntyy >>13

2011 Vuoden yhteiskuntatieteilijä

Marja-Liisa Manka tarkastelee työelämää ilon kautta >> 8

Työhyvinvointi

näkyy koko työyhteisön tuottavuudessa. >> 7

Johtajuuteen enemmän puhetta

sekä aitoa ja suoraa kohtaamista >> 11

2

AsiantuntijaOpas

Työhyvinvointi

Harri Vainio pääjohtaja Työterveyslaitos

Lisää työn imua

suomalaiseen työelämään Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio peräänkuuluttaa lisää joustavuutta ja rohkeutta suomalaiseen työelämään. Pienillä asioilla on mahdollista lisätä työn imua, joka vetää puoleensa niin nuoret kuin iäkkäämmätkin tekijät.

T

yön imu ja innostuksen spiraali ovat asioita, joiden avulla Työterveyslaitos pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan paitsi suomalaiseen työkulttuuriin, myös asenneilmapiiriin.

– Meillä on haasteista huolimatta maailman parhaimpiin lukeutuva työelämän laatu ja moni muukin asia erittäin hyvin. Halutessamme voimme itse vaikuttaa siihen, että asiat ovat vieläkin paremmin, Harri Vainio toteaa.

Asennemuutoksella haetaan positiivisempaa, iloisempaa suhtautumista työhön.

– Työkulttuurimme on perinteisesti aika kova. Kärjistetysti se tarkoittaa, että työssä ei saa olla kivaa ja otsasi hiessä on sinun leipäsi ansaittava, Vainio toteaa. Työterveyslaitoksella uskotaan että jos yleistä asennetta työelämään ja elämään onnistutaan muuttamaan positiivisemmaksi, astuu kuvaan työn imu, joka käynnistää positiivisen spiraalin.

Palvelevaa johtamista Miten työn imu on mahdollista saada aikaan työyhteisössä? – Avainasemassa on johtaminen. Työterveyslaitoksen Työn imu -konseptissa

keskeistä on palvelevan johtamisen ajattelumalli. Se tarkoittaa Vainion mukaan johtamista, joka ottaa huomioon ihmisen ja joka pyrkii huomioimaan yksilön vahvuudet.

– Jokaisella yksilöllä on omat vahvuutensa, ja jos työssä voi niitä hyödyntää, on se työn tekijälle mielekästä ja tuottavaa. Usein on kyse hyvin pienistä asioista eli kuunnellaan mitkä asiat ovat kyseiselle henkilölle tärkeitä asioita työn tekemisen kannalta. Se edellyttää hierarkkisen johtamisen sijaan palvelevaa johtamista.

Tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä että suomalainen työelämä on kehittynyt hyvään suuntaan.

– Tuoreet tiedot Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein toteutettava Työ ja terveys –haas-

Jos yleistä asennetta työelämään ja elämään onnistutaan muuttamaan positiivisemmaksi, astuu kuvaan työn imu, joka käynnistää positiivisen spiraalin.

tattelututkimus antaa viitteitä, että moni asia on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Johtaminen on kehittynyt parempaan suuntaan ja työhön liittyvien riskien hallinta eli työhön liittyvät vaaratekijät ovat yrityksillä paremmin hallussa. Jonkin verran kehitystä on tapahtunut myös tavassa tukea yksilöitä heidän päivittäisessä työssään. Yritysten on toki hallittava riskit, mutta kyettävä tukemaan voimavaroja, joiden avulla ihmiset kykenevät kohtaamaan työelämän haasteet ja ongelmat.

Haasteita työuran molemmissa päissä Vainion mukaan suurin koko työuraa koskettava haaste on työhön liittyvä yleinen epävarmuus ja työttömyys.

– Se koskettaa työuran alku- ja loppupäätä, mutta suurin haaste on nuorten keskuudessa.

Nuorten työttömyysaste on noin parinkymmenen prosentin luokkaa, mutta heidän joukossaan on paljon maahanmuuttajia ja uussuomalaisia, joiden keskuudessa työttömyysprosentti on jopa kolminkertainen kantasuomalaisiin verrattuna.

Iso yhteiskunnallinen haaste onkin se, miten työllistämme nuoret ja löydämme sellaista työtä, jota myös maahanmuuttajat ja uussuomalaiset voivat tehdä.

Työuran loppupäätä koskettava ikävä tosiasia ovat puolestaan 55 ikävuoden jälkeen alkavat vaaran vuodet. – Työttömäksi jatkuu s. 4

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle.

Kun haluat viestiä yrityksesi osaamisesta, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi.

AsiantuntijaOpas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen.

Toimittajat: Mia Heiskanen, Maarit Reingoldt. Taitto: Pirja Kärki. Kannen kuva: Merja Ojala. Kuvat: Sami Perttilä, Matti Rajala. Painopaikka: Hansaprint.

Editor Helsinki Oy | palaute@editorhelsinki.fi | p. 09 4241 2222 | www.editorhelsinki.fi | www.editori.fi

4

AsiantuntijaOpas

Työhyvinvointi

s. 2 jatkuu joutuminen voi olla siinä iässä kohtalokasta. Tähän tarvitaan asennemuutosta, sillä kuuttakymmentä ikävuotta lähestyvää ihmistä ei pitäisi kohdella työyhteisössä jäähdyttäjänä, joka sysätään piippuhyllylle odottamaan eläkkeelle pääsyä, Vainio painottaa.

Epävarmuuden kerrannaisvaikutukset Epävarmuus työstä aiheuttaa ongelmia, joka ilmenee konkreettisimmin sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Erityisen huolissaan Vainio on alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden alati nousevasta käyrästä.

– Mielestäni alle 35-vuotiaiden joukossa ei pitäisi esiintyä lainkaan työkyvyttömyyseläkettä ja uskon että tässäkin asiassa voitaisiin tehdä paljon jos yhteistä tahtoa löytyy. Mallia voisi hakea vaikkapa Tanskasta, jossa lainsäädäntöä on muutettu siten, että alle 40-vuotiaille ei ole olemassa työkyvyttömyyseläkettä. Taustalla on ajatus, jonka mukaan yhteiskunnan edellytetään tekevän kaikkensa, jotta ihminen ei joudu tähän tilanteeseen. Vainion mukaan työministeri Ihalaisen esityksessä nuorten työelämätakuusta on samankaltaista ajattelua.

– Meidän on yhdessä löydettävä aktiivisia keinoja työllistää nuoria, välttää nuorten syrjäytyminen ja luoda heille mahdollisuus toimia aktiivisina työelämän ja yhteiskunnan jäseninä.

Mahdollisuuksia hyväkuntoisille iäkkäille Joustoja tarvitaan Vainion mukaan myös työuran loppupäähän.

– Työeläkkeelle siirtymisen yläikäraja on tällä hetkellä 68 vuotta, mutta olen sitä mieltä

ettei tällaista yläikärajaa välttämättä tarvittaisi ollenkaan. On olemassa joukko - joskin pieni ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä vielä 68 ikävuoden jälkeenkin. Tätä ajatusta tukee myös THL:n Terveenä Suomessa 2011 -tutkimus, jonka tulokset osoittivat että erityisesti yli 55-vuotiaiden ja jopa 65-70 -vuotiaiden oma kokemus työkyvystä on parantunut kymmenessä vuodessa.

Tutkimuksen yksi keskeinen johtopäätös olikin se, että tämän päivän 70-vuotiaista piti itseään ”täysin työkykyisenä” yhtä suuri osuus kuin 60-vuotiaista 11 vuotta sitten.

Miten voin esimiehenä edistää työn imua? > huolehdi omasta vireydestä ja jaksamisesta > jäsennä työyhteisön tavoitteet ja keinot sekä suuntaa huomio perustehtävään > osoita arvostusta sekä anna tukea, ohjausta ja palautetta työntekijälle > luo keskustelukanavia ja huolehdi kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen toimivuudesta > tartu ongelmiin välittömästi ja uskalla käsitellä ristiriitoja työyhteisössä > ole valmis kyseenalaistamaan, arvioimaan uudelleen ja oppimaan uutta, anna sama mahdollisuus myös muille > huomio työntekijöiden yksilölliset elämäntilanteet mahdollisuuksien mukaan.

Lähde: Työterveyslaitos

Luotseja ja työn tuunausta Vainio toivoo, että suomalaisissa työyhteisöissä uskallettaisiin etsiä entistä luovemmin keinoja yhteisten haasteiden taklaamiseen. Hyviä käytännön esimerkkejä on jo olemassa.

– Suomeen on syntynyt uusi ammattiryhmä nimeltä luotsit, joiden tehtävänä on auttaa työtovereita työelämän ongelmatilanteissa ja työhön paluun haasteissa. Tehtävä ei edellytä erityiskoulutusta, sillä henkilöt tekevät työtä työkavereidensa keskuudessa. Yrityksiin on myös luotu käytänteitä ja periaatteita, joiden avulla autetaan ihmisiä ongelmatilanteissa.

Jotkut työnantajat ovat myös antaneet lupauksen, että työtä on mahdollista tuunata siten että työhön paluu on mahdollista esimerkiksi pitkän sairauspoissaolon jälkeen.

Hyviä tuloksia yksinkertaisilla toimenpiteillä Vainion mukaan hyviä tuloksia onkin mahdollista saavuttaa yksinkertaisilla ja pehmeillä keinoilla. Esimerkkinä hän mainitsee Berner-yhtiöt, jossa onnistuttiin viidessä vuodessa nostamaan yhtiön keskimääräistä vanhuuseläkeikää kolmella vuodella. Taustalla on senioriohjelma yli 55-vuotiaille yhtiön työntekijöille, joka pitää sisällään työssä jaksamisen ohjelman, työurasuunnitelman, terveystarkastuksen, työkykysuunnitelman ja ylimääräiset seniorivapaat.

– Tulos on konkreettinen esimerkki siitä että merkittävän lopputuloksen aikaansaamiseksi ei tarvita välttämättä ihmeellisiä toimenpiteitä tai taikatemppuja. Yksinkertaiset ja ihmisistä välittävät toimenpiteet useimmiten riittävät, Vainio toteaa. MH

AsiantuntijaOpas

Työhyvinvointi

Tieto lisää työkykyjohtamisen ja yrityksen tuottavuutta

K

ohdentamalla työkykyjohtamisen toimenpiteet oikeille ihmisille oikea-aikaisesti, syntyy tuottava työkykyjohtamisen kokonaisuus, jonka tulokset näkyvät myös viivan alla. Se onnistuu, mikäli työkykyä johdetaan tiedolla.

Hoffmanco International Oy on vuonna 2004 perustettu laskentapohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijayritys, jonka tehtävänä on auttaa suomalaisia työnantajia tunnistamaan,

oikeassa järjestyksessä ja tartutaan ripeästi toimenpiteitä vaativiin poikkeamiin. Tavoitteellinen työkykyjohtaminen ei siis vaadi taikatemppuja, toimitusjohtaja Lasse Parvinen konkretisoi.

seuraamaan ja hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä sekä niistä aiheutuvia kustannuksia.

Yhtiön toiminta tähtää yritysten sisäisten ja ulkoisten työkykyjohtamisen prosessien, työterveyshuollon sekä työhyvinvointiohjelmien vaikuttavuuden todentamiseen ja seuraamiseen.

– Näkemyksemme mukaan työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa tehokkaasti paitsi yksilön työkykyyn, myös yrityksen tuottavuuteen. Oleellista on, että tehdään oikeita asioita

Yhdenkin prosenttiyksikön alenema voi vuositasolla merkitä jopa satojen tuhansien eurojen säästöjä.

Kuva: Sami Perttilä

Hoffmancon varatoimitusjohtaja Thomas Westerholm ja toimitusjohtaja Lasse Parvinen.

5

Liikettä tietoon Poikkeamiin voidaan puolestaan tarttua, mikäli tieto liikkuu yrityksen sisällä ja yhteistyöverkostoissa.

– Sirius-ohjausjärjestelmän tuottaman tiedon avulla päästään nopeasti kiinni työkyky­ johtamisen kannalta oleelliseen tietoon ja varmistetaan, että se tavoittaa kattavasti oikeat tahot niin yrityksen sisällä kuin yhteistyöverkostoissa, Parvinen toteaa.

Täsmälääkkeillä paras tulos Hoffmancon työkykyjohtamisen näkökulma perustuu taloudellisiin lähtökohtiin, jossa mittarit ja tavoiteasetanta ovat keskeisiä.

– Suurimmat säästöt yrityksissä syntyvät ennaltaehkäisemällä sairauspoissaoloja: yhdenkin prosenttiyksikön alenema voi vuositasolla merkitä jopa satojen tuhansien eurojen säästöjä. Tätäkin suurempia säästöjä on kyetty todentamaan Sirius ohjelman läpikäyneissä yrityksissä. Mutta vain kohdistamalla panostuksia oikein onnistutaan, varatoimitusjohtaja Thomas Westerholm täsmentää. MH

Istumalla oikein virkistyt ja parannat työtehoasi

P

erinteinen istuminen selkä pyöristyneenä ja työpöydän yli kumartuneena aiheuttaa helposti selkä-, hartia- ja niskavaivoja. Harvemmin kuitenkaan osataan yhdistää väsymystä, turvotusta, jalkojen palelemista, suolistovaivoja tai erektiohäiriöitä istumisesta johtuviksi. Istumaperäisiä vaivoja tunnetaan jo noin 30.

Salli-satulatuolissa selkäranka asettuu luonnollisen asentoon ja alaselkään muodostuu luonnollinen notko. Kehon paino jakautuu istuinkyhmyille ja nestekiertoa estävä paine vähenee. Oikea istuma-asento ja aktiivinen liikkuminen Salli-satulatuolilla tehostavat hengitystä, verenkiertoa ja lymfakiertoa. Parempi hapensaanti ja nestekierto pitävät kehosi ja aivosi virkeinä, ja työtehosi paranee.

Salli-satulatuolin istuinkulma on terveellisin Perinteinen istuminen kohdistaa haitallista painetta reisien, alavatsan, pakaroiden ja genitaalialueen kudoksiin. Aineenvaihdunta hidastuu ja verenkierto ja alaraajojen nestekierto heikkenevät. Tämä li-

UUTUUS

sää turvotusta, selluliittia ja suonikohjuja ja aiheuttaa väsymystä.

SalliSwing -satulatuolissa on kaksiosainen, keskiraollinen istuinosa, joka on ratkaiseva etu genitaaliterveyden ja hyvän ryhdin kannalta. Satulatuolissa istujan koko paino lepää turvallisesti istuinluilla eikä kudosten päällä. Salli-satulatuolin keinumekanismi aktivoi liikkumaan työn lomassa. Liikkuminen parantaa verenkiertoa pakaroiden, reisien ja alavatsan alueella ja antaa selkä- ja vatsalihaksille huomaamatta pientä treeniä.

Hyvä energiataso syntyy veren- ja hapenkierrosta Liikkuminen työssä ja työasennon vaihtaminen parantaa hyvinvointia. Hyvä istuma-asento vaikuttaa koko kehon ja mielen energiatasoon. Hyvän ryhdin ansiosta hengität syvempään ja hapensaanti paranee. Parantunut verenkierto ruokkii aivoja, antaa energiaa ja vähentää päänsärkyjä. Lisäksi saat huomaamatta pientä virkistävää vatsa- ja selkälihastreeniä koko päivän istuimen keinuessa. Istumalla oikein virkistyt ja parannat työtehoasi. MRG www.salli.com | info@salli.com

Sallin AutoSmart on maailman ensimmäinen työpöytä, joka tunnistaa käyttäjänsä. Sekä pöytä että näytöt säätyvät automaattisesti optimaaliselle työskentelykorkeudelle kerran ohjelmoitujen henkilökohtaisten asetusten ja mittojen mukaan. Yhdessä Salli-satulatuolin kanssa saadaan optimaalinen työasento kirjoitus-, luku- ja seisomatyöhön.

6

AsiantuntijaOpas

Työhyvinvointi

Maailman ergonomisimmilla

tietokonehiirellä jo 110 000 käyttäjää Suomessa Hyvään työergonomiaan kannattaa panostaa, siitä ei voi liikaa muistuttaa. Sillä on vähennettävissä poissaoloja jopa 50 %, mikä on yritykselle merkittävä säästö puhumattakaan siitä, mitä hiirikäsi- ja selkäongelmista pääseminen merkitsee niistä kärsiville.

H

Kuva: Matti Rajala

yvä työasento lähtee hiirestä. Erityisesti RollerMouse -keskihiirestä, jota aloitimme tuoda maahan vuonna 2001, kertoo Avaintieto Oy:n toimitusjohtaja Kim Lönnqvist hymyillen. Sitä on myyty Suomessa jo noin 110 000 ja se on todettu loistavaksi työvälineeksi myös työterveysalan ammattilaisten keskuudessa.

Tavallinen hiiri edellyttää sekä käsivarsia, selkää, olkapäätä, niskaa, käsiä ja ranteita erittäin yksinkertaiseen tehtävään: osoittimen liikuttamiseen tietokoneen näytöllä. Siitä voi aiheutua hiirikäsiongelmaksi kutsuttuja kipuja ja vammoja. RollerMouse asetetaan suoraan näppäimistön eteen, mistä osoitinta ohjataan kevyesti ohjaustankoa koskettamalla.

Uuden sukupolven ohjausteknologiaa – RollerMousen laadusta kertoo, että jopa ensimmäisen sukupolven laitteita on vielä käytössä, mutta ehkä ne olisi jo syytä päivittää aivan näillä hetkillä myyntiin tulevaan, kolmannen sukupolven huippu-uutuuteen, RollerMouse Re:diin. Siinä on kaikki keskihiiren hyvä ominaisuudet viritettynä huippuunsa uuden ohjausteknologian ja entistäkin ergonomisemman designin avulla.

Lönnqvistin oma työpiste on luonnollisesti optimaalinen. Sähköisesti korkeussäädettävällä pöydällä on RollerMousen lisäksi käsien kannattelutarpeen poistavat kyynärtuet, pöytätilaa säästävä näytönteline ja useaan eri valotehoon ja –lämpöön säädettävä värinätön led-valaisin, jossa on myös valaisimen automaattisesti sammuttava ajastintoiminto.

Liike on parasta lääkettä – Jokainen tuotteistamme ratkaisee jonkun työskentelyyn liittyvän ergonomisen ongelman, mutta haluan korostaa sitä, että liike on parasta lääkettä. Työasentoa pitää muistaa vaihtaa säännöllisin väliajoin ja jos ei sitä muuten millään muista, yksi ratkaisu voi olla vaikka tunnin välein sammuva valaisin, joka näin muistuttaa, että nyt on taas liikkumisen aika.

– Terveellistä liikettä työpisteeseen saa tietysti myös, kun työskentele välillä seisten. Siihen oivallinen apu on sähkösäätöinen pöytä, joka on nostettavissa ja laskettavissa helposti

Hyvän työergonomian avulla poissaoloja on mahdollista vähentää jopa 50 %, muistuttaa Avaintieto Oy:n toimitusjohtaja Kim Lönnqvist.

Onhan se ihan selvä, että svingi ei voi kulkea, jos niska, hartiat ja selkä ovat jumissa. oikeaan työskentelykorkeuteen. Meidän ratkaisumme siihen on sähkörunko, joka on asennettavissa nykyiseen pöytälevyysi.

Vatsalihakset ja golfsvingi kuntoon Lönnqvist veistelee, että hyvällä työergonomialla saat myös vatsalihakset ja golfsvingin kuntoon. Hän perustelee sen sillä, että onhan se ihan selvä, että svingi ei voi kulkea, jos niska, hartiat ja selkä ovat jumissa. Vatsalihasten osalta taas ratkaisu on aktiivituoli, jonka keinuva liike auttaa myös syviin vatsalihaksiin.

Istumaperäisiä vaivoja voidaan helpottaa oikeanlaisella ergonomialla, aktiivisella istumisella sekä staattisen istumisen vähentämisellä.

Aktiivista istumista tukevat tuolit vähentävät kehon kuormitusta ja staattista jännitystä mukailemalla istujan liikkeitä parantaen samalla ryhdin ylläpitoon tarvittavia lihaksia. Lihaksiston jatkuva liike parantaa verenkiertoa ja ehkäisee nikamiin kohdistuvaa painetta.

– Uutuuksista haluan vielä mainita näppäimistön, jonka voi pestä vaikka tiskikoneessa. Näppäimistöhän on todellinen pöpöjen kerääjä. Vesitiivis näppäimistö ratkaisee monta pulmaa ääriolosuhteissa kuten esimerkiksi leikkaussaleissa. Osoitteesta www.avaintieto.fi löydätte koko tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat sekä ergonomia­yritykset kautta maan. MRG

AsiantuntijaOpas

Terveys, työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään, on luova ja tehokas.

Työhyvinvointi näkyy koko työyhteisön tuottavuudessa, ei pelkästään yksittäisen työntekijän terveydessä.

U

seat tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin merkitys on työssä jaksamiselle ja työn tehokkuudelle kiistaton.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tekemättömän työn kustannusten arvioidaan olevan 2-14 % yritysten palkkakustannuksista. Työpahoinvoinnin kustannukset näkyvät työn tuottavuuden laskuna. Työterveyden ja hyvinvoinnin keinoin voidaan vaikuttaa merkittävästi yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstötuottavuuteen ja siten koko Suomen kilpailukykyyn.

Terveystalon työterveyden lähtökohtana on työtulevaisuus eli yksilön työkyvyn edistäminen ja säilyttäminen koko työuran ajan sekä työyhteisön ja johtamisen aktiivinen kehittäminen. Sairauksien ja tapaturmien hoidossa tärkeässä roolissa ovat sujuvat hoitopolut ja kuntoutus, jossa Terveystalon laaja-alainen lääketieteen osaaminen ja terveyden ammattilaisten panos tuottavat tulosta.

Asiakasorganisaatiolle työterveyden kokonaisvaltaisen lähestymistavan hyödyt ovat mittavat: sen avulla voidaan paitsi saavuttaa kustannussäästöjä vähentämällä sairauspoissaoloja, myös lisätä työn tuottavuutta.

Asiakkaiden tarpeet ovat aina kaiken pohjana. Työterveyden tuottamat hyödyt on voitu jo osoittaa, mutta rooli on muuttumassa yhä strategisemmaksi kumppanuudeksi. Asiakkaat haluavat omaa liiketoimintaansa ja sen eri vaiheita huomioivia palveluja. Työterveyspalvelujen täytyy vastata yrityksille myös yhteiskunnan sekä globaalin markkinatalouden aiheuttamiin haasteisiin entistä tehokkaammin, kertoo Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Esa Asikainen.

Yhteiskunnalliset muutokset tuovat jatkossakin uusia haasteita työterveyspalveluiden kehittämiseen ja ne on huomioitava hyvissä ajoin.

Voimme olla mukana vaikuttamassa työ­ urien kehitykseen valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että työntekijät tekevät työuransa entistä terveempinä ja ilman sairaslomakierteitä tai työkyvyn menettämisen uhkaa. Jat-

Asiantuntijat Terveystalon työterveyden liiketoimintajohtaja Pasi Papunen ja työterveyshuollon ylilääkäri Esa Asikainen. kossa saattaisi olla syytä puhua eläkeiän sijaan työtulevaisuudesta ja työssäoloiästä työntekijöiden fyysisten ja psyykkisten voimavarojen mukaan, Asikainen summaa.

Terveystalon valtakunnallisuus on etu suurille yrityksille, mutta siitä hyötyvät myös pkyritykset. Terveystalo tarjoaa työterveyden palveluiden lisäksi laajat erikoislääkäripalvelut sekä tutkimus- ja hoitotoimenpiteet - näin työntekijän hoitopolku nopeutuu ja myös työterveys­tieto kulkee sujuvammin yrityksen HR:n ja työterveyden välillä.

Tietoa ja ratkaisuja liiketoiminnan kehittämiseen Oikein valittuina ja kohdistettuina panostukset työterveyteen ja työhyvinvointiin voivat tuottaa jopa kymmenkertaiset hyödyt. Terveystalo Tuottavuus –palvelu paneutuu kokonaisvaltaisesti työn, terveyden, työyhteisön, johtamisen ja organisaation kehittämiseen ja tuo tietoa päätöksentekoon yritysjohdolle.

Tuottavuuden kannalta on tärkeää tunnistaa yrityskohtaiset työhyvinvoinnin mittarit ja analysoida niitä liiketoiminnan tunnuslukujen rinnalla. Näin tuottavuutta kehittäviä toimenpiteitä voidaan kohdentaa paremmin, sanoo

Panostukset työterveyteen ja työhyvinvointiin voivat tuottaa jopa kymmenkertaiset hyödyt.

Terveystalon työterveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Pasi Papunen.

Työhyvinvointia täytyy myös johtaa organisaatiossa, sen rooli on tärkeä. Työyhteisön toiminnan kehittäminen, työn johtaminen ja esimiestyön kehittäminen ovat keskeisiä asioita kohti parempaa tuottavuutta.

Terveystalo Työterveyspalvelut muodostavat kokonaisvaltaisen ratkaisun yritysten ja julkisyhteisöjen työterveyden, työhyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden liiketoimintalähtöiseen toteutukseen valtakunnallisesti.

Asiakkaamme saavat meiltä kaiken, mitä työterveyteen ja tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan. Meillä on laaja-alaista tietoa suomalaisten terveydestä sekä suomalaisesta työnteosta lähes 500 000 työntekijän ja 16 000 työnantajan kautta. Tätä tietoa voimme hyödyntää myös asiakastyössämme, jatkaa Pasi Papunen. www.terveystalo.com

Kuva: Aki Rask

Asiakkaiden tarpeet keskiössä

8

AsiantuntijaOpas

Työhyvinvointi

Työelämän tarkastelua ilon kautta Kuva: Merja Ojala.

Vuoden 2011 Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi valittu professori Marja-Liisa Manka tarkastelee suomalaista työelämää ilon ja positiivisuuden kautta. Hänen seuraajansa Sixten Korkman on oiva manttelinperijä, joka jakaa timantinkovaa kokemustaan tulevaisuuden tekijöille.

S

Kuva: Vesa Tyni.

Vuoden 2011 Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi valittu professori Marja-Liisa Manka.

Kuvassa Mankan seuraaja Sixten Korkman sekä liiton silloinen puheenjohtaja Elina Moisio (vas.) ja viestintäpäällikkö Kati Ahtiainen.

uomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL valitsi 2011 marraskuussa Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professorin, YTM ja FT Marja-Liisa Mankan. Manka on ansioitunut erityisesti työhyvinvoinnin tutkijana.

Valinnan jälkeen käynnistynyt mediapyöritys yllätti, mutta auttoi Mankaa välittämään tärkeää viestiä työn ilosta ja työhyvinvoinnin merkityksestä suomalaisessa työelämässä.

Puheenvuoroissaan Manka on halunnut tähdentää positiivisuuden ja työn ilon vaikutusta asiakkaiden laatukokemukseen yrityksestä.

– Tutkimusten mukaan työyhteisötaidoilla, työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on osoitettu olevan selvä yhteys eli niiden vaikutus näkyy myös viivan alla.

Ainakin jollain tasolla viesti on tavoittanut suomalaiset yritykset. – Olen havainnut, että yritysmaailmassa on yhä enenevässä määrin alettu ymmärtää työhyvinvoinnin strateginen merkitys.

Tunnusluvut uusiksi Manka on myös esittänyt, että henkilöstön kunnossapidon perusteluissa tulisi käyttää positiivisempia tunnuslukuja. – Nykyiset tunnusluvut ovat negatiivisia ja kertovat jo syntyneistä ongelmista: sairauspoissaolo prosentista,

työtapaturmien määrästä tai työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä. Uudet luvut voisivat kertoa toiminnan laadusta eli yhteisöllisyydestä, työnilosta ja uudistumiskyvystä.

Harvennushakkuita oman pään sisällä Mankan mukaan työyhteisöissä voidaan tehdä paljon kiinnittämällä huomiota myönteisiin asioihin, kiittämällä ja innostumalla toisen työstä. Keskeinen viesti on kuitenkin se, että lopullinen vastuu työhyvinvoinnista on aina yksilöllä itsellään.

– Oivalluksen on tapahduttava omassa päässä. Jos työelämä takkuaa, kannattaa kysyä, mitä voin itse tehdä asioiden eteen.

Lisäksi tarvitaan myös pysähtymistä. – Jos juoksee tukka putkella, ei enää näe metsää puilta. Pysähtyminen asioiden äärelle ja oman pään harvennushakkuu ovat tarpeen, jotta asioita kykenee priorisoimaan.

Timanttinen Sixten Korkman Manka iloitsee siitä, että Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi on nyt valittu Sixten Korkman.

– Hän kykenee puhuttelemaan ihmisiä ymmärrettävästi talouden lainalaisuuksista. On myös hienoa, että hän on jatkanut työuraansa professorina ja siirtää näin timantinkovaa osaamistaan uuden polven tekijöille. MH

S

uomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry vaihtoi nimeä tasan vuosi sitten 1.3.2012 nykyiseksi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ksi.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liiton toiminnanjohtaja Simo Pöyhösen mukaan Marja-Liisa Manka ja Sixten Korkman edustavat yhteiskuntatieteilijöitä parhaimmillaan.

– He ovat valtavan hyviä kyseenalaistamaan, luomaan uutta ja tarkastelemaan asioita laaja-alaisesti. Uskon, että suomalaisissa yrityksissä on yhä enenevässä määrin tarvetta yhteiskunta-alan osaajien kyvylle ajatella asioiden ja perinteisen talousretoriikan ulkopuolelta.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liitto on yhteiskunnallisen alan osaajien akavalainen etu- ja palvelujärjestö, jonka jäsenet työskentelevät eri sekto-

reilla pääosin esimies- ja asiantuntijatehtävissä. – Tyypillinen koulutustausta on yhteiskuntatieteellinen, humanistinen tai kasvatustieteellinen korkeakoulututkinto. Meitä on jo lähes 12 000, ja jäsenmäärä on vahvassa kasvussa.

Myös yksityissektori työllistää Toiminnanjohtaja haluaa oikaista stereotyyppisen käsityksen, jonka mukaan suurin osa yhteiskuntatieteilijöistä työskentelee valtion leivissä. – Valtio on toki merkittävä työllistäjä, mutta kolmannen ja yksityisen sektorin osuus kasvaa koko ajan.

Yksityisen sektorin palveluksessa työskentelee jo kolmasosa jäsenkunnastamme.

Luotaajia ja muutoksen ajureita Mikä on yhdistävä tekijä yhteiskuntaalojen koulutettujen ja työmarkkinoi-

den välillä?

– Alan tutkinnot tuottavat laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka osaavat luodata yhteiskunnan ilmiöitä, hallitsevat yhteiskunnan rakenteet ja prosessit, ymmärtävät muutoksia ja ennen kaikkea luovat uutta. Heidän osaamisensa voisi kiteyttää sanoilla korjaa vanhaa ja luo uutta. He ymmärtävät yhteiskunnan muutoksia ja heillä on käsissään ratkaisun avaimet, joiden avulla yhteiskuntaa voidaan kehittää entistä parempaan suuntaan.

Alan koulutukseen hakeudutaan toiminnanjohtajan mukaan halusta vaikuttaa.

– Yhdistävänä ajatuksena on se, että asiat eivät synny tyhjästä, mutta uutta ei synny mikäli asiat tehdään kuten aina ennenkin. MH www.yhteiskunta-ala.fi

Kuva: AJ Savolainen

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ovat vaikuttajia

Toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen

AsiantuntijaOpas

Työhyvinvointi 9

Kuva: Sami Kulju.

Osallistava johtaminen lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia

M Työyhteisöissä on lisättävä avointa keskustelua, lausuu Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Risto Tanskanen.

Suomessa on aivan liikaa sähköpostijohtamista. On aika siirtyä informoinnista kommuni­kaatioon.

uutostilanteiden pyörteissä keskeistä on osallistava johtaminen. Kun ihmistä kuullaan, hän kiinnostuu ja alkaa lähes automaattisesti kehittää uutta.

– Keskeistä missä tahansa muutostilanteessa on se, että työyhteisön jäsenet saavat riittävästi tietoa muutoksesta. Vanha maailma, jossa johtajat päättivät yläkerran kabineteissa asioista ja tiedottivat niistä yksisuuntaisesti, ei enää toimi. Työyhteisöissä on lisättävä avointa keskustelua, jotta ihmiset ymmärtävät miksi muutoksia tehdään, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Risto Tanskanen lausuu.

Sähköpostijohtaminen pannaan Tanskanen on huolissaan siitä että suomalaisten työyhteisöjen esimiestyössä piiloudutaan helposti teknisten työvälineiden taakse. – Meillä on aivan liikaa sähköpostijohtamista, mikä käytännössä tarkoittaa informaation jakamista. Nyt pitäisi siirtyä informoinnista kommunikaatioon. Esimiesten on

annettava ihmisille mahdollisuus tutkia asioita eri näkökulmista, kysyä ja epäillä. Keskustelua on myös jaksettava käydä niin pitkään, että syntyy yhteinen näkemys - eriävistä mielipiteistä huolimatta. Tanskanen viittaa ns. ruotsalaiseen, keskustelevaan johtamistapaan, joka on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi johtamisen malliksi. – Vaikka keskusteluun kuluukin alkuvaiheessa aikaa, on muutos nopeampi toteuttaa, kun se on pohtimisen kautta yhteisesti hyväksytty, hän toteaa.

Ymmärrys innostaa innovoimaan Tanskasen mukaan viisas johto siis perustelee avoimesti näkemyksensä ja suunnitelmansa ja antaa henkilöstölle mahdollisuuden kommentoida ja tuoda esille omat näkökulmansa. Se käynnistää usein myös luontaisen innovaatioprosessin. – Kun ymmärtää, kiinnostuu ja kun kiinnostuu, alkaa automaattisesti pohtia miten asiat voisi tehdä toisin, Tanskanen toteaa. MH

Kilpailukykyä työhyvinvoinnilla Työhyvinvoinnilla on kasvava merkitys siihen, kuinka yritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan – ja se näkyy koko yrityksen tuloksellisuudessa.

Silti vain harva yritys johtaa työhyvinvointia systemaattisesti.

Työhyvinvoinnista ja työurien pidentämisestä keskustellaan vilkkaasti. Yritysten pitää jatkuvasti etsiä uusia keinoja toiminnan tehostamiseen. Panostaminen työhyvinvointiin parantaa tuloksellisuutta, joten sen tulee kuulua jokaisen yrityksen johdon agendalle ja tavoitteisiin.

PROimpact Oy auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyään panostamalla strategiseen työhyvinvointiin.

– Tarjoamme asiantuntijapalveluita ja innovatiivisia työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen, tuottavuuden kehittämiseen ja tuloksellisuuden mittaamiseen, kertoo toimitusjohtaja Hannele Mennala.

PROimpactin palveluvalikoimaan kuuluu myös ulkoistettu työhyvinvointipalvelu. – Vastuuta työhyvinvoinnista ei voi ulkoistaa, mutta autamme strategian luomisessa ja toteutuksen käynnistämisessä. Olemme ketterä yritys ja toimimme laajan verkoston kanssa.

Tämä takaa sen, että asiakkaamme saavat aina sopivimmat ratkaisut ja toimijat käyttöönsä kustannustehokkaasti, toteaa Mennala.

Kuvat: ©Maarit Mäkelä, Valmennus Silmu

– tyytyväinen henkilöstö tuottaa tulosta

Menestyvät yritykset panostavat henkilöstönsä työhyvinvointiin, sanovat Hannele Mennala ja Anna-Marja Vainio.

– MOTIV€-palvelukonseptimme avulla kartoitamme yrityksen nykytilanteen, laadimme strategian ja suunnitelmat. Tulokselliset toimenpiteet ja niiden järjestelmällinen seuranta varmistavat, ettei työhyvinvointi jää vain suunnitelmaksi, kuvaa PROimpactin kehitysjohtaja Anna-Marja Vainio. Kehitämmekin uutta menetelmää mitata ja analysoida toimenpiteiden tuloksellisuutta yhdessä eläkeyhtiön ja tiedeyhteisön kanssa. www.proimpact.fi

Työhyvinvoinnin TulosFoorumi nostaa ­työhyvinvoinnin johdon agendalle PROimpact järjestää Työhyvinvoinnin TulosFoorumi –tapahtumia, joissa kuullaan käytännön esimerkkejä henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden tuloksellisesta johtamisesta. Toinen Työhyvinvoinnin TulosFoorumi järjestetään 6.3.2013 Marina Congress Centerissä Helsingissä. Foorumissa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies puhuu muuttuvasta työympäristöstä ja työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka kertoo mistä syntyy työn ilo ja miten se vaikuttaa työn tuloksellisuuteen.

Lisäksi kuullaan miten Microsoft, Danske­Bank ja Fiskars ovat johtaneet työhyvinvointia yrityksis­ sään. www.proimpact.fi/seminaarit

AsiantuntijaOpas

10 Henkilöstö ja johtaminen

Toimiva palkkausjärjestelmä terästää kilpailukykyä Toimiva palkitsemisjärjestelmä on GLM Consulting Oy:n kokemuksen mukaan yritykselle vahva strateginen väline, liiketoiminnan tuki ja kilpailutekijä.

G

LM Consulting Oy on vuodesta 1982 toteuttanut yli 500 palkkausjärjestelmien kehittämishanketta teollisuuden ja palvelun aloilla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

– Toteutamme palkkausuudistukset räätälöidysti yhteistyössä asiakkaamme kanssa.

Yrityksemme ydintehtävä on kehittää organisaation tuottavuutta palkitsemisjärjestelmien avulla. Konsulttimme valmistelevat ja ohjaavat kehitys- ja muutosprosessia sekä varmistavat, että ratkaisut ovat tavoitteiden suuntaisia ja hyvän työmarkkinakäytännön mukaisia, toimitusjohtaja Kiisa Hulkko-Nyman kiteyttää.

– Asiantuntijaryhmässämme työskentelee palkkausjärjestelmien ja työsuhdeasioiden tunnustettuja ja kokeneita osaajia. Palkkausjärjestelmien kehittämisessä syvällinen kokemus on eduksi ja säästää monelta turhalta mutkalta, yrityksen perustaja, senior partner Rolf Gustafsson lisää.

Vahva strategian tuki Palkitsemisjärjestelmät konkretisoivat strategiaa. – Niillä on konkreettinen viesti talon sisällä: millaisista tavoitteista palkitaan, kuinka paljon, ja minkä tyyppistä osaamisen kehittämistä arvostetaan. Hyvä palkitsemisjärjestelmä toimii aitona strategian tukena, HulkkoNyman toteaa.

Asialla on myös kääntöpuolensa. – Yrityksen on hyvä arvioida, millaisia kustannuksia syntyy päivittämättä jääneestä palkkausjärjestelmästä. Jos järjestelmä ei ole tavoitteiden ja kilpailutilanteen kannalta ajan tasalla, voidaan jopa vuosikausia palkita vääristä asioista ja toiminta ohjautuu strategian kannalta väärään suuntaan, Gustafsson painottaa. Lääkkeeksi GLM Consulting tarjoaa nykyisen palkkausjärjestelmän analyysiä, jonka avulla voidaan selvittää mikä toimii ja missä on parantamisen varaa. – Tärkeää on, että kehittämistyö etenee tavoitteellisesti ja taloudellisesti kestävien lukujen varassa, Hulkko-Nyman lisää.

Parannusta työn tuottavuuteen Työn tuottavuutta parannetaan usein huomattavasti tutkimalla ja kehittämällä ajankäyttöä ja työprosesseja. – Työntutkimuksen tuloksena

Toteutamme palkkausuudistukset räätälöidysti yhteistyössä asiakkaamme kanssa, kertovat senior partner Rolf Gustafsson ja toimitusjohtaja Kiisa Hulkko-Nyman.

Huonosti toimiva palkkausjärjestelmä on näkymätön voima, joka ohjaa yrityksen toimintaa väärään suuntaan. havaitaan usein tehostettavaa niin työn organisoinnissa, työajan käytössä kuin työmenetelmissäkin. Tuloksia käytetään myös luomaan pohja kannustavalle suorituspalkkausjärjestelmälle, Gustafsson kertoo. GLM Consultingin kokemuksen mukaan työn tuottavuus nousee merkittävästi, yleensä 20-40 prosenttia, mikäli työn tekemisen edellytyksiä parannetaan ja tähän yhdistetään kannustava palkkausjärjestelmä.

Paras tulos syntyy yhteistyönä – Hyvä palkkausjärjestelmä on toimiva sekä henkilöstön että yrityksen näkökulmasta. Sen

on oltava läpinäkyvä ja innostava, mutta erityisesti oikeisiin asioihin ohjaava eli tehokas.

Johdon on sitouduttava palkkausjärjestelmän kehitystyöhön alusta alkaen. Jotta järjestelmä olisi hyväksytty ja oikeudenmukaiseksi koettu, kehittämistyöhön tarvitaan eri henkilöstöryhmien asiantuntevia edustajia, Hulkko-Nyman kertoo.

Palkkausjärjestelmä mukana muutoksissa Hulkko-Nyman tietää, että palkkausjärjestelmien kehittäminen ei ole vain suuryritysten arkipäivää.

– Viisas kasvuyritys varautuu tulevaisuuteen etunojassa myös palkkausjärjestelmien osalta. Näin yritys kykenee toimimaan tehokkaasti kasvua ja muutoksia ennakoiden.

Sama pätee julkisen sektorin voimakkaasti uudistuviin organisaatioihin. MH www.glm.fi

AsiantuntijaOpas

Henkilöstö ja johtaminen 11

Suomalaisten johtaja­ ikonien uudistuttava Great Place to Work -instituutin toimitusjohtaja Panu Luukka on sitä mieltä että suomalaisten johtajaikonien on uudistuttava. Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän ohjaksiin tarvitaan vuorovaikutteisia, aitoja, läsnä olevia ja välittäviä ihmisiä.

– Suomalaiset johtajaikonit ovat edelleen Mannerheimin kaltaisia hahmoja, jotka eivät istu nykypäivään. Tässä ajassa ja erityisesti tulevaisuutta silmällä pitäen tarvitsemme suomalaiseen johtamiseen uudenlaisia ikoneja: vuorovaikutteisia, aitoja, läsnä olevia ja välittäviä ihmisiä.

Luukan mukaan meillä on ollut johtamisen näkökulmasta pitkään vallalla ajatus, että organisaatio on olemassa johtajaa varten.

– Kokemuksemme mukaan parhaat johtajat kokevat olevansa palveluammatissa eli he ovat olemassa organisaatiota varten. Organisaation menestystähän ei rakenneta ihmisistä, vaan ihmisille. Tällöin esimiehen tärkeimpänä tehtävänä on luoda organisaationsa ihmisille edellytykset ja halun sitoutua työn tekemiseen.

Enemmän puhetta ja luonnollista kohtaamista Syy siihen miksi suomalaisen johtamisen roolimallit ovat edelleen autoritaarisia, tehokkaita ja jopa suuripuheisia, löytyy Panu Luukan mukaan osin historiasta, osin kansanluonteesta.

– Olemme demokraattinen yhteiskunta, mutta ongelma on se, että toisinnamme edelleen tehtaan ja tuotantolinjan prosessiajattelua eli organisaatiomme ovat rakentuneet prosessien varaan. Prosessit ovat toki tärkeitä, mutta ne mahdollistavat helpon tavan etäännyttää it-

semme ihmisistä. Jos vuorovaikutus saataisiin osaksi kansanluonnettamme, ei meidän tarvitsisi tukeutua niin vahvasti prosesseihin.

Luukka peräänkuuluttaakin johtajuuteen enemmän puhetta sekä aitoa ja suoraa kohtaamista.

– Suomalainen esimies uskaltaa valitettavan harvoin antaa palautetta kasvotusten – kiitoksista puhumattakaan. Se on sääli, sillä palautteen anto on keskeistä organisaation uudistumisen ja työn mielekkyyden kannalta.

Ainoastaan palautteen kautta työntekijä voi kokea että hänen työllään on todellista vaikutusta organisaation toimintaan.

Pois turha munkkilatina Luukan näkemyksen mukaan ongelma on myös se, että johtajuus piilotetaan liian helposti erilaisten ismien, prosessien ja organisaatiohimmeleiden taakse.

– Johtamisen ympärillä pyörii liikaa munk-

Autenttinen johtaminen tarkoittaa, että johtaja pyrkii olemaan oma itsensä ja tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Panu Luukka toimitusjohtaja Great Place to Work -instituutti

kilatinaa, kun kyse on loppujen lopuksi siitä että ihminen haluaa tulla työssään nähdyksi, kuulluksi ja kohdata työpaikalla aidon ihmisen. Esimiehen tehtävä on kysyä mitä sinulle kuuluu, kuunnella vastaus ja reagoida siihen.

Jos joku ismi on kuitenkin nostettava esiin, voidaan puhua autenttisesta johtamisesta. Se tarkoittaa, että johtaja pyrkii olemaan oma itsensä.

Tällainen johtaja tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja johtaa ihmisiä niiden kautta, Luukka painottaa.

Nuoret pakottavat muuttumaan Luukka odottaa nuoren sukupolven ryntäystä työelämään, sillä se pakottaa meidät muutokseen.

– Suurimmalla osalla työikäisistä on hyvin mekaaninen suhde työhön ja teemme työtä protestanttisen käsityksen mukaan. Onneksi nuorissa on tulevaisuus, sillä he pakottavat johtajat johtamaan ihmisiä yksilöinä, ihmisinä, merkityksen ja luottamuksen kautta. On syytä muistaa etteivät nuoren sukupolven toiveet eroa muiden toiveista, mutta he uskaltavat vaatia. Heillä on ääni. Se pitäisi mielestäni nähdä positiivisena asiana, sillä se parantaa johtajuutta ja meidän kaikkien työelämän laatua. Se puolestaan pidentää työuria ja sitä kautta suomalaisten yritysten tuottavuutta. MH

12 Henkilöstö ja johtaminen

Puutteellinen henkilöstöstrategia voi tulla yrityksille todella kalliiksi

T

Kuva: Sami Perttilä

ulevaisuuden voittajatiimi panostaa jo tänään tavoitteellisuuteen, tuloksellisuuteen ja toiminnan kokonaislaatuun, kehottaa Nordic Progress kotisivuillaan ja kan-

nustaa työyhteisön kehittämiseen, sillä kilpailu työvoimasta tulee yhä kiristymään.

– Meidän toimintamme menestyksellisyys perustuu siihen, että kaikki konsulttimme ovat omien toimialojensa vahvoja asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus ja sen myötä laajat kontaktiverkostot, kertoo Nordic Progressin uusi johtava konsultti, terveydenhuollon alan ja lääketeollisuuden läpikotaisin tunteva Ari Rönkä.

Jo omien kokemustensa perusteella, joihin kuuluu 17 vuotta kansainvälisten lääketehtaiden toimitusjohtajana, Rönkä suosittelee ja kannustaa yrityksiä käyttämään ulkopuolisia henkilöstökonsultteja. Hän pitää henkilöstöstra­tegiaan panostamista välttämättömänä yrityksen menestykselle.

Ulkopuolisen, puolueettoman konsultin käyttö kannattaa aina

Virherekrytointi voi maksaa yritykselle jopa lähes 40 000 euroa, kertoo Nordic Progressin johtava konsultti Ari Rönkä.

– Imagosta huolehtiminen on erityisesti kovimmin kilpailuilla aloilla erittäin tärkeää. Viimeistään silloin, kun rekrytoinnit eivät tuota toivottua tulosta tai epäonnistuvat, on aika katsoa peiliin ja laittaa prosessit kuntoon. Puolueettoman, ulkopuolisen konsultin käyttö ei itse asiassa ole todellakaan kallista, jos joku vielä

niin ajattelee. Virherekrytointi sitä vastoin voi maksaa yritykselle jopa lähes 40 000 euroa.

Määrätietoinen työ terveydenhuollon henkilöstön rekrytoijana on kasvattanut Nordic Progressista yhden merkittävimmistä yhteistyökumppaneista lääke-, laite- ja tarvikealan yrityksille. Lisäksi yritys on vahvasti mukana henkilöstön rekrytointi- ja kehittämisprosesseissa mm. ICT-alan, päivittäis- ja erikoistavarakaupan, tukkukaupan, valmistavan teollisuuden, logistiikan ja viestinnän alalla.

Asiakaslähtöisyyden kehittäminen kohentaa kilpailukykyä Röngän tehtäviin kuuluu erityisesti kansainväliset toimeksiannot sekä johto- ja avainhenkilöiden hakuprosessit. Näiden lisäksi hänen vahvaa osaamisaluettaan on konsultointi liittyen terveydenhuollon markkinointiyrityksen Suomeen etabloitumiseen, organisaation muutosprosessiin ja tuloksellisuuden parantamiseen. ­– Parhaimmillaan roolimme on olla yrityksen strateginen HR-partneri, jolloin voimme avustaa ja tukea yrityksen johtoa niin strategiatyössä, tutkimuksessa kuin työorganisaatioiden kehittämisessä. Valmennuksiimme kuuluu muun muassa koko yrityksen asiakaslähtöisyyden kehittäminen, millä voi olla huomattava kilpailukykyä kohentava merkitys.

MRG www.nordicprogress.fi

Muutos on yritysten new normal, ei enää poikkeus Miten johtaa organisaatiota, jossa muutos on pysyvä tila? Miten jatkuvasta uudistumisesta rakennetaan normaalia toimintaa kaikilla tasoilla? Yritysten toimintaympäristön muutosvauhti on sellainen, että vanhoista ajatuksista ja asenteista on opittava luopumaan.

Sini Vikkula toimitusjohtaja Perfecto Oy.

Meidän tehtävämme on olla uudis­ tumisen kumppani, joka auttaa organisaatiota strategioiden ja tavoitteiden määrittämisessä ja­niiden toteuttamisen varmistamisessa.

– Esimiestyössä on meneillään iso paradigman muutos. Esimiehen rooli on olla yhä enemmän valmentaja, mahdollistaja ja tukija. Jotta pystyy johtamaan muita tällä tavoin, on johdettava itseään. On kyettävä tarkastelemaan omaa toimintaansa, näkemään sen vaikutukset muihin ja muutettava sitä tarvittaessa. Jokainen, joka haluaa tehdä sen, pystyy siihen, kertoo Perfecto Oy:n toimitusjohtaja Sini Vikkula.

– Koska muutos-sana on negatiivisesti latautunut, puhumme mieluummin uudistamisesta. Meidän tehtävämme on olla uudistumisen kumppani, joka auttaa organisaatiota strategioiden ja tavoitteiden määrittämisessä ja niiden toteuttamisen varmistamisessa. Käytännössä se tarkoittaa ydinviestien kirkastamista, henkilöstön osallistamista, vuorovaikutus- ja johtamisvalmennusta sekä tarvittaessa konkreettisia viestinnän työkaluja ja materiaaleja.

– Hyvä esimerkki erittäin vahvasti muuttu-

vasta toimintaympäristöstä on Suomen Kuntaliitto, jonka esimiestyötä olemme olleet kehittämässä parin vuoden ajan. Pitkäjänteinen työ on kantanut tulosta, sillä vuosittain tehtävässä työyhteisötutkimuksessa tyytyväisyys esimiehiin oli ensimmäistä kertaa kasvanut kaikissa yksiköissä. Lisäksi olemme olleet kehittämässä menetelmiä, joiden avulla henkilöstö pääsee mukaan strategiaprosessiin. Strategiatori-konsepti kannustaa kommentoimaan, kysymään ja haastamaan strategiaa.

– Jos ihmiset eivät ymmärrä mihin suuntaan yritys on menossa ja mikä on oma rooli ja mitä itseltä odotetaan, onnistuminen on mahdotonta.

Kaikissa muutoksen johtamistutkimuksissa on käynyt ilmi, että yksi keskeisiä sudenkuoppia muutoksen onnistumiselle tai epäonnistumiselle on viestintä ja vuorovaikutus ja mitä sen ympärillä tapahtuu tai ei tapahdu. Me innostamme ihmisiä kohti haluttua suuntaa! www.perfecto.fi MRG

AsiantuntijaOpas

Kokous- ja liikematkustus 13

Esitimme Finland Convention Bureaun Leena Sipilälle ja FBTA:n Sari Viljamaalle muutaman kysymyksen ajankohtaisista teemoista.

Suomi on edelleen kongressimaana kärjessä Onko Suomen asema kokousten ja kongressien kohdemaana mielestänne vahvistunut vai heikentynyt?

Mitkä ovat syyt vahvistumiseen tai heikentymiseen?

Leena Sipilä Suomen asema konferenssien pitomaana on pysynyt ennallaan ja jopa vahvistunut. Vaikka viime vuoden tilastotiedot eivät ole vielä valmistuneet, näyttää siltä että vuosi 2012 oli erinomainen kongressivuosi. On myös ollut nähtävissä että isoja, yli 2000 hengen kongresseja halutaan pitää yhä enenevässä määrin Suomessa, sillä kyselyjä tämän kokoluokan kongresseista on tullut aiempaa enemmän. Uskon, että Suomen maine hyvänä kongressimaana ja kokemuksemme kongressijärjestäjänä on ollut omiaan vahvistamaan kysyntää. Suomi on ennen kaikkea turvallinen kongressien pitopaikka.

teellinen sijainti. Tänne on hyvät liikenneyhteydet niin idästä kuin lännestä. Haittaa ei ole myöskään värikkäästä historiastamme idän ja lännen vedenjakajana sekä pohjoisesta eksotiikasta, joka antaa lisämaustetta markkinointiin.

Itselleni kokous- ja tapahtumajärjestäjänä on kuitenkin tärkeintä se, että luvatut palvelut toimivat ja sovitut aikataulut pitävät.

Mihin suuntaan kongressit kehittyvät lähivuosien aikana?

Leena Sipilä Kongressien varausjänne lyhenee eli niitä varataan lyhyemmällä aikajänteellä. En myöskään usko, että kongressit tulisivat häviämään vaikka vielä joku aika sitten tätä väläytettiin virtuaalikokousten yleistyessä. Näyttää pikemminkin siltä että kongressit ja virtuaalikokoukset tulevat hyödyntämään toinen toisiaan.

Se tarkoittaa, että kongressin elinkaari pitenee kun siihen voidaan yhdistää virtuaalielementtejä. On myös selvästi nähtävissä että kongresseja

Sari Viljamaa Kansainvälisissä kokous- ja kongressitilastoissa Suomi on jo pitkään sijoittunut kahdenkymmenen suosituimman kohdemaan joukkoon. Asemaamme vahvistaa sopiva hintataso: Suomea ei koeta enää kalliiksi, kuten joskus aiemmin. Muita syitä ovat esimerkiksi toimiva infrastruktuuri ja vahva näyttö järjestelyiltään onnistuneista kongresseista.

Sari Viljamaa Yllättävää kyllä, yhdeksi vetovoimatekijäksi voidaan laskea Suomen maantie-

Sari Viljamaa Aikajänne suunnittelun ja tilaisuuden välillä lyhenee entisestään ja suuriakin tapahtumia järjestetään suhteellisen lyhyellä varoajalla. Toinen ilmiö on se, että tapahtumat eivät enää ala ja lopu varsinaiseen tilaisuuteen, vaan niiden elinkaarta pidennetään osallistamalla yleisöä ennen ja jälkeen tapahtuman sosiaalista mediaa, mobiilisovelluksia, –saitteja ja muita uusia kanavia hyödyntämällä.

Kolmantena suuntauksena nostan esille tilaisuuksien ja tapahtumien elämyksellisyyden lisääntymisen: ohjelmasisältöihin sekä ruokaan ja juomaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Hankinnan näkökulmasta tärkeään rooliin nousevat johdonmukaisempi osto- ja sopimustoiminta myös kokous- ja tapahtumajärjestelyjen osalta, sekä tarkempi mittarointi ja ROI-ajattelumalli.

Mitkä ovat Liikematkayhdistyksen toiminnan painopistealueet tulevana vuonna?

Mitkä ovat Suomen vahvuudet kokousten ja kongressien pitopaikkana?

Leena Sipilä Meidän vahvuutemme on korkeatasoinen kongressien tuotantoprosessi. Olemme myös luotettava ja turvallinen kongressimaa: tarjoukset ovat läpinäkyviä, budjetit ja aikataulut pitävät. Meillä on myös sopivan pienenä maana tiivis alan yhteistyöverkosto, jonka sisällä yhteistyö pelaa, sillä alan toimijat tuntevat hyvin toisensa.

Keskinäisen yhteistyön avulla kykenemme palvelemaan asiakasta hyvin tuotantoketjun alusta loppuun. Se antaa varmuutta myös suomalaisille kongressijärjestäjille lähteä hakemaan kansainvälisiä kongresseja Suomeen. Vaikka olemme suhteellisen pieni maa, meillä on myös hyvät puitteet kongressien järjestämiseen.

Meillä on myös aiempaan verrattuna parempi tavoitettavuus liikenneyhteyksien puolesta.

On toki luonnollista että juuri tästä syystä kongressikysyntä painottuu pääosin pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun.

käytetään yhä enenevässä määrin verkostoitumiseen, mikä edellyttää järjestäjiltä sitä että osallistujilla on oltava mahdollisuus ja aikaa verkostoitua kongressin aikana.

Sari Viljamaa, toiminnanjohtaja, Suomen Liikematka­yhdistys ry FBTA

Leena Sipilä, Convention Director Finland Convention Bureau

Sari Viljamaa Matkahallinnon peruskysymyksiä ja pysyviä teemoja ovat kustannustehokkuus ja matkustusturvallisuus, joita koskevat ohjeistukset eivät ole koskaan valmiit, vaan kaipaavat päivitystä sitä mukaa, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Yhdistyksen tapahtuma- ja koulutuskalenteriin sisältyy tällaisten perusaiheiden lisäksi runsaasti myös ajankohtaisteemoja.

Toimintavuosi aloitettiin perehtymällä jakelukysymyksiin. Kanavat monipuolistuvat mutta yhteistä on se, että jakelulla on oma hintalappunsa, joka vaikuttaa niin lento-, hotelli- kuin muidenkin liikematkapalvelujen loppuhintaan.

Kuumia puheenaiheita juuri nyt ovat myös ”mobility management” ja ”connectivity”, joissa molemmissa on kysymys liikematkustajan yhteyksien hallinnasta matkan aikana. Uusi teknologia ja älypuhelimet sovelluksineen avaavat joukon mahdollisuuksia, joilla on suora yhteys matkustajahyvinvointiin. Tavoitettavuus ja oikean tiedon saanti oikeassa paikassa vähentävät tutkitusti matkustuksesta aiheutuvaa stressiä, mutta kolikon kääntöpuolena on hallitsemattomien ja kirjavien datayhteyksien aiheuttama, usein huomattavan suuri lisäkustannus.

Kokousten ja tapahtumien strategisempi suunnittelu ja liikematkustukseen liittyvät kestävän kehityksen teemat ovat niinikään FBTA:n tapetilla vuoden 2013 aikana. MH

AsiantuntijaOpas

14 Kokous- ja liikematkustus

Legendaarinen Kulttuuritalo avaa ovensa uudistuneena Kulttuuritalo tunnetaan yhtenä Suomen parhaana konserttipaikkana, mutta nyt ”Kultsa” tarjoaa oivalliset puitteet myös kokous-, seminaari ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen.

– Kulttuuritalon historian mittavimman remontin aikana on uudistettu rakennuksen talotekniikka täysin ja kunnostettu pinnat. Remontin jälkeen Kulttuuritalossa onkin mainiot puitteet ja paljon uutta tilaa esim. kokouksia, seminaareja ja koulutustilaisuuksia varten. Tilat ovat monikäyttöisiä ja ne soveltuvat kokouskäytön ohella hyvin monipuolisesti erilaisiin tapahtumiin, toiminnanjohtaja Minna Nyman kertoo.

Avaimet käteen -tilaisuuksia Uudistunut Kulttuuritalo tarjoaa asiakkailleen myös tilaisuuksien oheispalvelut ”avaimet käteen” -periaatteella, jolloin asiakas voi

Kuvassa 101-paikkainen viehättävä Alvar-auditorio. keskittyä olennaiseen. – Jos järjestää vaikkapa konsertin, talon kautta järjestyvät lipunmyynti, ravintolapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut. Näin tapahtumajärjestäjä voi keskittyä tapahtuman sisältöön.

Ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja muuntuvat tilat Kulttuuritalo on arkkitehtuurinsa puolesta ainutlaatuinen ja historiallinen rakennus. Suojellun rakennuksen remontti on tuonut tilat taloteknisesti tähän päivään, myös

lisännyt niiden monikäyttöisyyttä.

– Tilat ovat mielenkiintoisia, muuntuvia ja arkkitehtuuriltaan hienoja. Herkkuna meillä on tarjota 101-paikkainen, viehättävä Alvar-auditorio. Kokous- ja juhlakäyttöön on myös valmistunut uusia 10 - 150 hengen tiloja. Salin katsomo on kasvanut 1450-paikkaiseksi ja alakatsomon istuimet voidaan siirtää pois, jolloin tasaiselle parkettilattialle saadaan 500 m2 tilaa konserttien seisomakatsomoksi tai vaikkapa illalliskattausta varten, Nyman kertoo.

Huippuartisteja luvassa Kulttuuritalon lavalla on totuttu näkemään kotimaisten artistien lisäksi ulkomaisia huippuja ja sama linja jatkuu tulevaisuudessakin. – Uutta tulee olemaan se, että tulevaisuudessa Kulttuuritalo ryhtyy myös itse tuottamaan ohjelmaa. Rakennuksen kellarissa sijaitsevan pienen Alppisalin toimintaa lähdetään kehittämään kevään aikana. Siitäkin on tarkoitus tehdä monipuolinen tapahtumapaikka kulttuuritoiminnalle ja tapahtumille, Nyman valottaa. MH www.kulttuuritalo.fi

AsiantuntijaOpas

Kokous- ja liikematkustus 15

Huikea historia, viihtyisät tilat, upeat näkymät, loistava palvelu

L

asaretinsaari on nähnyt ja kokenut paljon ja vaihtanut nimeäkin aina käyttötarkoituksen mukaan 1600-luvun Rysänsaaresta Polttimosaareen ja Maaherransaaresta 1800-luvulla Lasaretinsaareen. Rysän suku pani saaressa olutta, kruunu poltti viinaa ja Oulun läänin maaherrat viettivät siellä seurapiirielämää kunnes lääninsairaala muutti alueelle. Sotilassaareksi aluetta ei sittemmin nimetty, mutta vuoteen 1998 se oli puolustusvoimien käytössä.

Tilat taipuvat moneen käyttöön Samassa hengessä taipuvat Hotelli-ravintola Lasaretin tilat ja palvelut kaikenlaiseen käyttöön: kokouksiin, kongresseihin, seminaareihin, yritysjuhliin ja hää­ tilaisuuksiin. Erilaisia tiloja on 14 viidessä eri rakennuksessa. Suurimpaan tilaan mahtuu 220-350 henkeä käyttötarkoituksesta riip-

T

puen ja jos oikein isot juhlat halutaan järjestää, kesäaikaan lisätilaa saa pystyttämällä telttakatoksen saaren upeaan, 1700-luvulta peräisin olevaan puutarhaan. Hotellissa on 49 viihtyisää huonetta.

– Lasaretti on todella varautunut kaikkeen, jokaiselle tilaisuudelle löytyy juuri oikea paikka ja tunnelma, innostuu myynti- ja asiakaspalvelupäällikkö Heidi Sarjanoja kehumaan. Erityisen ylpeitä olemme huippuluokan tekniikastamme, joka osaltaan mahdollistaa sen, että tilat ovat niin muuntautumiskykyisiä. Jo valaistuksella ja heijastettavilla kuvilla ja videoilla voi saada ihmeitä aikaan. Suurimmassa tilassamme, Aurora-salissa, on kahdeksan valkokangasta.

Kun Auroran valkokangasikkunoihin vaihdetaan maisemaa modernin tekniikan avulla, Linnakabinetista taas aukeaa perinteinen näkymä Oulujoelle. Monissa

tiloissa on säilytetty entisajan henkeä: Merikoski-sali rakennettiin alun pitäen 1920-luvulla lääninsairaalan lämpökeskukseksi, Ståhlberg-sali kuului sairaalan huoltorakennukseen, ja Naima Kurvisen kabinetin jyhkeys on peräisin lääninsairaalan mielisairaalan ajoilta 1880-luvulta.

Chaîne des Rôtisseurs -ravintola – Toinen ylpeyden aiheemme on tietysti ravintolamme, jolle on

Ravintolatoiminnassa panostetaan yhä enemmän lähi- ja luomuruokaan

ampere-talo on valittu viidesti Suomen kongressitalojen kärkeen. Kehittämisen varaa ja intoa on silti aina. Ravintolatoiminnassa ollaan siirtymässä yhä enemmän luomu- ja lähiruokaan, ja hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään niin osana Ekotehokas Tampere -hanketta kuin siirtymällä kaukokylmään.

Luomua ja Reilua kauppaa – Ravintolapuolella on todella tapahtumassa paljon mielenkiintoista. Koko ravintolatoiminta siirtyy Tampere-talolle, mikä mahdollistaa monipuolisemman teemoittelun ja ruokailutarjonnan paketoinnin osaksi tapahtumia.

Uutta konseptia kehitellään parhaillaan ja ensi heinäkuun alusta alkaen se alkaa niin näkyä kuin maistua hyvältä monin tavoin.

– Raaka-aineissa suositaan jatkossakin mahdollisuuksien mukaan luomua ja lähituottajia,

Tiedetapahtuma ”Valoa pimeyteen” Tampere-talolla.

Erikoisuutemme on Café Sooloon katettu taiteellinen herkkupöytä Ruokagalleria.

Reilun kaupan tuotteita unohtamatta. Mukana on monia pienyrittäjiä, joista eräskin on toimittanut keittiömestarillemme omin käsin metsästä poimimansa ja puhdistamansa sienet, kertoo kongressipäällikkö Erika Eischer.

Tampere-talossa käy paljon kansainvälisiä kongressivieraita, joille halutaan tarjota parhaita pirkanmaalaisia makuelämyksiä. Toki myös kotimaiset vieraamme pää-

sevät nauttimaan paikallisista raaka-aineista valmistetuista ruuista, kansainvälisellä tuulahduksella.

Erikoisuutemme, keittiöpäällikkö Juhana Paturin luoma taiteellinen herkkupöytä, Café Sooloon katettu Ruokagalleria, on saanut kaverikseen ViiniSoi-viinitastingin.

Hiilijalanjälki pienenee Tampere-talo on aina tuntenut ympäristövastuunsa ja aloittikin

myönnetty Chaîne des Rôtisseurs -tunnustus.

Se velvoittaa tarjoamaan vain parasta ja meillä se tarkoittaa erityisesti kunkin sesongin parhaita raaka-aineita, luomua ja lähituotteita. Saareen rakennetusta kalatiestä, jota pitkin lohet pääsevät nousemaan mereltä Oulujoen yläjuoksulle, emme sentään kalasta, mutta juuri niin tuoretta kalaa on kyllä tarjolla joka päivä.

Ravintola on auki aamiaisesta alkaen kesällä myös sunnuntaisin.

Tervetuloa! MRG www.lasaretti.com

jo 1992 – ensimmäisenä kongressi­ talona maailmassa – ympäristö­ ohjelman rakentamisen. Nyt Tampere-talo on lähtenyt mukaan Ekotehokas Tampere -hankkeeseen ja ottanut pilottikohteena käyttöön Green Building Council -laskentastandardin, jolla mitataan hiilijalanjälkeä.

– Se on työkalu, jonka avulla voimme seurata tilannetta ja tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Isossa rakennuksessa energiankulutus on suurin hiili­jalanjälkeen vaikuttava tekijä, mutta siihen meillä on jo tulossa huomattava parannus, kun ensi vuonna siirrymme käyttämään kaukokylmää.

– Biojätteen osalta, mikä on toinen merkittävä hiilijalanjäljen kasvattaja, tilanne on vähän kaksipiippuinen. Jos tilaamme kaiken kuorittavan tuoretavaran kuorimattomana, biojätemäärämme ei vähene. Se todennäköisesti kuitenkin pitää hyväksyä, sillä raakaaineiden laatu menee edelle ja meillä kuitenkin jätehuolto toimii moitteettomasti, sillä lajittelemme jätteemme 100%:sti. MRG www.tampere-talo.fi