AsiantuntijaOpas 6

Ilmoitusliite /// Julkaisu on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu /// 2013

AsiantuntijaOpas Huippu­ koulutuksemme tarvitsee muutosta – Markus Lahtinen, PTT /// 2

Koulutuksella valloitetaan maailma – Etelä-Korean suurlähettiläs Chang Dong-hee /// 10

Työ tekijäänsä opettaa /// 13

Professori Esa Saarinen:

Hengen ihmeellä supertuottavuuteen EK:n Leena Mörttinen: Ryhdytään töihin /// 14

Professori Kari Liuhto: Menesty Venäjällä /// 16

/// 4

Tehokkaat kuljetukset kilpailukyvyn edellytys /// 20

Logistiikkaa tehostamalla turha työ pois /// 23

Filippiineillä tarvitaan apua. punainenristi.fi

2 ///

Huippukoulutuksemme tarvitsee muutosta Markus Lahtinen PTT:n tutkimusjohtaja

Tulevaisuuden Suomessa ei riitä, että osaamme soveltaa muiden innovaatioita hyvin. Pärjätäksemme meidän on kuljettava kehityksen kärjessä ja se onnistuu vain, jos meillä on riittävästi huippuosaajia.

G

lobalisaation ja teknologian kehittymisen myötä osaamisen merkitys korostuu entisestään. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on hävinnyt runsaasti kokonaisia ammattialoja ja kehitys ei suinkaan pysähdy, päinvastoin.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi viime vuonna Pellervon taloustutkimuksen tekemän selvityksen Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Siinä paneudutaan mm. koulutukseen ja sen kasvavaan merkitykseen.

Selvityksessä kyseenalaistetaan nykyisen koulutusjärjestelmän kyky vastata parhaalla mahdollisella tavalla tuleviin haasteisiin.

Lisää tohtoreita – Globalisaatio tuo hyvinvointia, mutta se edellyttää, että meillä on riittävästi ihmisiä, jotka pystyvät hyödyntämään sitä. Nykyinen järjestelmä tuottaa kyllä hyvin erilaisia osaajia, mutta liian tasapäisesti tulevaisuuden vaatimuksiin, uskoo PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.

Nyt yliopisto-opiskelijoista harva lopettaa kandidaatin tutkintoon kolmen vuoden opiskelujen jälkeen ja näin maistereita valmistuu runsaas-

ti. Lahtisen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan sekä olemassa olevan tiedon hyödyntäjiä että uuden innovoijia.

– Mielestäni opinnot pitäisi jakaa tulevaisuudessa nykyistä selkeämmin. Kolmen vuoden tutkinto on hyvä pohja laajalle joukolle ihmisiä, jotka siirtyvät työelämään ja hyödyntävät muualla kehitettyä tekniikkaa. Työn ohella voidaan hankkia räätälöityä työelämää tukevaa lisäkoulutusta. Nykyistä suppeampi määrä korkeakouluopiskelijoista jatkaisi maisteritutkintoon ja näistä merkittävä osa edelleen tohtoriksi asti.

Tämä mahdollistaisi nykyisillä resursseilla entistä korkeampitasoisen ja kansainvälisemmän koulutuksen aloille, joissa uuden luomiseen tarvitaan tieteellinen koulutus, arvioi Lahtinen.

Suomessa on korostettu innovoinnin merkitystä ja siihen panostetaan runsaasti myös veroeurojamme. Tutkimusjohtaja Lahtinen muistuttaa, että julkisen innovaatiojärjestelmän ja sen myötä virkamiesten tehtävä ei ole päättää, mikä on tulevaisuuden voittajateknologia.

– Vasta markkinoiden testi kertoo voittajan.

Julkista järjestelmää tarvitaan visioiden luomiseen, sen ei pidä lyödä vetoa yhdenkään yksit-

täisen teknologian puolesta ja sijoittaa julkisia varoja siihen. Yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen on perusteltua vain siltä osin, kun sen hyödyt valuvat yrityksistä ulos muualle yhteiskuntaan. Tukemisen sijaan innovatiivisten ja kasvuhaluisten yritysten riskinoton odotettuja tuottoja pitäisi parantaa lähinnä veropolitiikalla.

Peruskoulutus ei saa rapautua Jotta korkeakouluihin saadaan riittävästi opiskelijoita, täytyy hyvästä peruskoulusta ja lukiosta pitää kiinni.

– Jos peruskoulutuksemme rapautuu, rapautuu kaikki muukin. Hyvän peruskoulun tuottaminen on kallista, mutta se on ensiarvoisen tärkeää koko Suomelle. Korkeasti koulutettujen lisäksi tarvitsemme käden taitoja omaavia ammattilaisia eikä heitä pidä kouluttaa liian teoreettisiksi, korostaa Markus Lahtinen. Hän muistuttaa, että me emme tiedä, millainen maailma on parinkymmenen vuoden kuluttua. Tiedämme vain, että se on hyvin erilainen kuin nykyisin.

Hän uskoo, että informaatioteknologian hurjimmat innovaatiot ovat vasta oven takana edessä ja maailmasta tulee entistä vaikeammin ennakoitava. Talousmyrskyt muodostuvat normaaliksi tilaksi ja bkt:n vaihtelut kasvavat.

Tämä merkitsee lisääntyvää tarvetta siirtyä ammatista toiseen ja tästä syystä pystymme yhä huonommin ennakoimaan, mitä tietyssä ammatissa vaaditaan tulevaisuudessa. Näin yleisten valmiuksien kuten kielitaidon, loogisen päättelykyvyn, matemaattisten ja sosiaalisten taitojen sekä historian ymmärryksen merkitys kasvaa entisestään. MLS

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin! AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailu­ kykyisemmälle tielle. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Tuottajat: Joonas Kesälahti, Joonas Sovinen. Toimittajat: Mia Heiskanen, Eila Aalto, Maija-Liisa Saksa. Taitto: Pirja Kärki. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy, palaute@editorhelsinki.fi, p. 09 4241 2222, www.editorhelsinki.fi.

Monet yritykset ovat auttaneet Filippiinien taifuunin uhreja. Löydä sinäkin oma tapa auttaa!

Tilisiirto

Nettilipas

Nettilahjoitus

Lahjoita katastrofirahaston tilille FI06 2219 1800 0680 00, NDEAFIHH, merkitse lahjoituksesi viitteeksi ”Filippiinien taifuuni”.

Tarvitsetko laskun?

Soita Regina Laurén, 020 701 2199.

Perusta nettilipas lahjoituslipas.fi/punainenristi Jaa lipasta yrityksesi nettisivuilla, blogissa, sähköpostitse tai Facebookissa. Nettilippaaseen lahjoitetaan verkkopankissa ja luottokortilla.

punainenristi.fi/lahjoita/ filippiinien-taifuuni (tarvitset verkkopankkitunnukset).

Poliisihallituksen keräyslupa 2020/2011/2603/2.11.2011 ja 2020/2012/2631/16.8.2012. Keräysaika 1.1.2012-31.12.2013 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Humanitaariseen toimintaan.

4 ///

Esa Saarisen mielestä meidän pitäisi uusien avauksien musertamisen sijaan iloita toistemme menestyksestä ja hehkuttaa lahjakkuuksiamme sekä uusia kehityksen aihioitamme. Näin synnytämme uskoa uusiin, kaikille voimaa antaviin ihmeisiin.

• Suomen Akatemian kokonaisbudjetti on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

• Vuoden 2014 alusta alkavalle kolmivuotis­ kaudelle myönnettiin 14 huippuyksikölle (kausi 2014 – 2019) yhteensä 48 miljoonaa euroa.

• Viime vuonna aloitti 15 huippuyksikköä, joiden kausi on 2012-2017.

Hengen ihmeellä supertuottavuuteen Professori ja filosofi Esa Saarinen kehottaa meitä kaikkia ymmärtämään ihmisten välisen kannustuksen ja rohkaisun merkityksen eteenpäin kurottuvissa pyrkimyksissä rakentaa tätä maata.

T

oiminnan henki – ei siis pelkkä tekninen osaaminen – synnyttää huipputuloksia. Todellisessa huippuosaamisessa hengen osuus voi olla jopa kolme neljännestä. Kyse on tällöin paitsi siitä, mitä yksittäinen toimija saa itsestään irti heittäytyvyyden, venyvyyden sekä asioiden loppuun viennin suhteen, myös siitä mitä tapahtuu yksilön ympärillä hänen synnyttämänään. Innostuneet yksilöt innostavat toisiaan ja jokainen voittaa. Tällöin päästään kertautuvan vipuvoiman avulla supertuottavuuteen, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus kohottaa kunkin toimijan ylemmälle asteelle sekä koko kollektiivin toiminnan moninkertaisesti seuraavalle asteelle, selventää Saarinen.

Hän korostaa, että kyseessä on ilmiö, josta on “Suomalaiset vaikea käsitteellisesti saada kiinni, saati mitata, ovat perintei­ ja sen vuoksi on suuri kiusaus selittää koko ihme sesti eleettömiä pois ulkoisilla tekijöillä.

– Henkeä ei voi mitata, paitsi jälkikäteen, ja ja asiaan kes­ silloin se on liian myöhäistä. Me tarvitsemme kittyviä.” ymmärrystä ja kykyä rakentaa sitä henkeä, mille ihmeet syntyvät.

– Kun henki on päällä, ihminen saa itsestään ällistyttäviä luovia ulottuvuuksia. Hän kykenee viemään omaa teknistä tai sisältöosaamistaan suuntiin, joiden voimaa ei itse aavista. Yleensähän lisäarvo ei synny siitä, että keksitään jotain kokonaan uutta, vaan jalostetaan loistokkaasti jotain olemassa olevaa. Useimmiten tämä edellyttää vuorovaikutusta ja kykyä repäistä itsensä ulos sovinnaisista rajoista.

Erilaisuus valttikorttina Suomalaiset eivät Saarisen mukaan ole tottuneet äidinmaidossa keskinäiseen kilpailuun ja tästä syystä meitä liikkeelle paneva voima on dynamiikaltaan toinen kuin monessa muussa maassa.

Useinhan huippuosaamista etsitään sen perusteella mikä näyttää siltä, esimerkiksi hyvästä esiintymisestä. Suomalaiset ovat perinteisesti eleettömiä ja asiaan keskittyviä. Saarisen mukaan tässä on meidän voimavaramme ja valttikorttimme.

– Tulevaisuudessa yhä useammat huipputuotteina toteutuvat syntyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Yksilökorosteisuus kääntyy itseään vastaan ja samalla korostuu yhdessä tekemisen merkitys. Näen tämän parhaimmissa Aalto-yliopiston opiskelijoissani: ei heitä aja eteenpäin huvila Rivieralla vaan mahdollisuus tehdä hienoja asioita hyvässä hengessä upeiden ihmisten kanssa. MLS

Tutkimuksemme lippulaivat Tutkimuksen huippuyksiköt ovat Suomen Akatemian rahoittamia suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja, jotka uudistavat ja kehittävät tutkimusta sekä tutkimusympäristöä samalla kun ne kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita.

H

uippuyksikkö on tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö, jolla on selkeät tutkimukselliset päämäärät ja yhteinen johto. Tämän statuksen saaneita tutkimusryhmiä on Suomessa ollut jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

Suomen Akatemia on valinnut huippuyksiköitä jo vuodesta 2000 ja ne ovat edustaneet kaikkia isoja tieteenaloja. Ne saavat Akatemian rahoituksen kahdessa kolmen vuoden jaksossa, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustyön sekä myös riskinoton. Huippuyksiköillä on myös muuta, sekä koti- että ulkomaista rahoitusta.

Huipulta vielä ylemmäs Suomen Akatemian ylijohtaja Marja Makarow korostaa huippuyksiköksi valittavien ryhmien jo valmiiksi kansainvälisestikin korkeaa tasoa.

– Kaksivaiheisessa kansainvälisessä vertaisarvioinnissa tärkein kriteeri on ryhmän tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus. Kuka tahansa voikin ryhmänsä kanssa hakea tutkimuksen huippuyksiköksi, sillä rajoituksia alan tms. suhteen ei ole olemassa, korostaa Makarow.

Akatemian rahoituksen ja huippuyksikön statuksen tarkoitus on auttaa tutkijoita entistä intensiivisemmin kehittämään tutkimustaan ja kansainvälistä näkyvyyttään. Samalla niiden kilpailukyky mm. kansainvälisestä rahoituksesta paranee.

Huippuyksikköohjelma mahdollistaa tutkimusryhmien yhteenliittymät sekä tieteelliset läpimurrot eri tieteen- ja tutkimusalojen välillä. Yhteenliittymien koko vaihtelee muutamasta kymmenestä

/// 5

Marja Makarowin mukaan Suomen Akatemiassa saattaisi olla aika miettiä, pitäisikö huippuyksikkökonseptia muuttaa, jotta nuorten tutkijoiden esiinmarssi vahvojen, jo asemansa vakiinnuttaneiden ryhmien takaa helpottuisi.

henkilöstä yli sataan. Ohjelma edistää myös tutkimukseen tarvittavan infrastruktuurin tehokasta käyttöä ja antaa uusia mahdollisuuksia sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistyöhön.

Huippuyksiköiden merkitys myös koulutusympäristönä on merkittävä, sillä niihin kuluu aina eri uravaiheessa olevia ihmisiä väitöskirjan tekijöistä alansa huippututkijoihin.

olla verkkainen ajuri innovaatioille, mutta ilman “Suomen Akatemia todella korkeatasoista perustutkimusta ei synny rahoittaa perus­ upouusia keksintöjä, joita kukaan ei ole osannut pyytää. Korkeatasoiselle perustutkimukselle tutkimusta.” ominaista on, että se on aina omintakeista, eikä se toista tai muuntele vanhaa, korostaa ylijohtaja Makarow.

Muuttaa tutkimustraditioita

Tutkimuksen menestystarinoita

Vaikka huippuyksiköitä on kaikilta isoilta tieteen aloilta, ovat humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat olleet hieman aliedustettuina. Tähän ylijohtaja Makarow näkee syynä tutkimustraditiot.

– Ryhmätyöllä on pitkät perinteet bio- ja luonnontieteissä sekä myös tekniikan alueella ja nämä alat vaativat myös vahvan tutkimuksellisen infrastruktuurin. Näenkin, että konseptimme on muuttanut humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yksilökeskeistä tutkimuskulttuuria ja innostanut nämä alat kehittämään uusia, luovia tutkimusympäristöjä.

Huippuyksikköohjelmien ansiosta suomalaisen tutkimuksen kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt.

Kattavaa vaikuttavuusarviota ei ole vielä tehty, mutta vuosien 2000-2007 huippuyksikköohjelmien arvioitiin onnistuneen hyvin.

Merkittävin lisäarvo on syntynyt huippututkimuksen toimintaympäristön kehittämisessä. – Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy mm. aivotutkimuksessa ja neurotieteissä, joista on syntynyt uutta osaamista elinkeinoelämäämme, selvittää ylijohtaja Makarow.

Uusien innovaatioiden ja uusien liiketoimintojen synnyttämiseksi Eduskunta on myöntänyt lisäbudjetissaan Suomen Akatemialle 20 miljoonaa euroa uutta rahaa käytettäväksi osaamisperusteisen kasvun tukemiseen. – Olemme osoittaneet tätä rahaa vuoden alussa aloittaville huippuyksiköille, joiden työn uskomme vaikuttavan jo lähivuosina elinkeinoelämäämme. Syöpäbiologian tutkimuksen avulla uskomme saatavan täsmähoitoja, jotka alentavat yhteiskunnan kustannuksia. Lisärahoitusta saivat myös biosynteettisten materiaalien, laserkeilauksen sekä bioenergian tutkimusyksiköt, kertoo ylijohtaja Makarow. www.aka.fi MLS

Perustutkimus ei toista vanhaa Suomen Akatemia rahoittaa perustutkimusta. Sen vaikutukset heijastuvat yhteiskuntaan eri aloilla eri aikajänteellä.

– Ihmiskunnan tietovaranto tekniikan alueella lisääntyy nopeasti ja se myös heijastuu nopeasti yhteiskuntaan. Bioalalla vauhti jo hidastuu, lääkkeiden saaminen apteekkiin kestää helposti viisitoista vuotta. Humanistisilla aloilla aikajänne voi olla sata vuotta tai kyse on yleisesti ihmiskuntaa sivistävistä asioita. Perustutkimus voi näin

6 ///

Kuvassa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja, professori Markku Sotarauta, Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin johtaja Paula Ihalainen sekä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisen General Executive MBA-ohjelman johtaja tohtori Kari Neilimo.

Uusi talous muuttaa johtamista 1800-luvun alun teolliseen vallankumoukseen verrattava murros ”savupiippu­ teollisuudesta” digitaaliseen maailmaan ja uuteen talouteen edellyttää yrityksiltä ja johtajilta uudenlaisia liiketoimintamalleja ja uudenlaista johtamista. Tähän haasteeseen vastaavat Tampereen yliopistojen yhteistoteuttamat EMBA-ohjelmat.

U

uden talouden ajan menestystekijöitä ovat ihmiset, heidän osaamisensa, tiedolla johtaminen sekä brändi. Siksi johtamisen täytyy kehittää innovatiivisia kilpailuetua tuottavia liiketoimintamalleja, kiteyttää vuorineuvos, taloustieteen tohtori Kari Neilimo.

Neilimo toimiii Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisen General Executive MBA-ohjelman johtajana. Yliopistojen yhteiseen tuoteperheeseen kuuluu viisi johtamiskoulutusohjelmaa: julkishallinnon Public MBA, strategia- ja liiketoimintaosaamisen sekä johtajuuden kehittämiseen keskittyvä General Executive MBA, Sosiaali- ja terveysjohtamisen eMBA, eMBA in Insurance and Financial Services sekä Pori Executive MBA. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa eMBA-ohjelmia hoitaa tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin kanssa.

Johtamisen kehittäminen – investointi tulevaisuuteen Uuden talouden ohella toinen johtamista muuttava tekijä on digitaalinen maailma, joka tuo uusia liiketoimintamalleja.

– Verkkokauppa, sähköinen asiointi, tiedon räjähtäminen verkossa sekä tiedon monika-

navaisuus edellyttävät tiedolla johtamista.

Digitaalisuus ja globalisaatio näkyvät siinä, että maailma on jo johtajien työpaikalla. On tätä päivää, että johtajat Suomesta, Brasiliasta, Alankomaista ja Japanista pitävät kokouksia verkon välityksellä. Johtamisen malli muuttuu kommunikaation myötä, Neilimo toteaa.

Nämä ovat isoja muutoksia, joihin johtajien pitäisi valmentautua.

– Johtaminen on aito menestystekijä ja kehittämisalue samoin kuin markkinointi ja tuotantokin. Managementia ja leadershipiä eli ihmisten ja asioiden johtamista sekä johtamisosaamista pitää kehittää, hän yllyttää.

Yksi hänen mielestään kiehtovimmista MBA-ohjelmista on johtajuuden kehittäminen.

– Mikä on se johtamisen tapa, jolla johtaja saa ihmiset syttymään, hän kysyy.

Teorian, käytännön ja ryhmän vuoropuhelu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja, professori Markku Sotarauta nostaa esille Suomen julkishallinnon, kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveystoimen muutokset.

– Se, että tarpeet kasvavat, mutta rahat eivät riitä, asettavat johtajat haasteiden eteen.

Julkisen ja yksityisen sektorin rajat tulevat hämärtymään, joten tuomme koulutuksiin

kumpaankin erikoistuneita asiantuntijoita sekä poikkitieteellisyyttä.

Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin johtaja Paula Ihalainen painottaa rajapintaosaamisen merkitystä, erilaisuuden johtamista sekä ryhmäytymistä.

– eMBA-ohjelmissa useita eri toimialoja edustavat osallistujat oppivat toisiltaan keskustelemalla keskenään. Siksi pidämme äärimmäisen tärkeänä ryhmäytymistä ja luottamusta, joka syntyy, kun osallistujat opiskelevat samassa ryhmässä kolme vuotta, Ihalainen huomauttaa.

Toinen tärkeä kulmakivi on teorian ja käytännön vuoropuhelu, jossa teoriasta haetaan ratkaisuja käytännön johtamishaasteisiin.

– Oli teema mikä tahansa, täytyy johtajan osata moderni johtamisen teoria ja kyetä soveltamaan sitä omaan liiketoimintaansa tai julkisen palvelun organisaatioon, Neilimo toteaa.

MBA-ohjelman lähijakson aamupäivällä käydään läpi teoriaa ja iltapäivällä vieraileva yritysjohtaja kertoo teorian soveltamisesta käytäntöön omassa yrityksessään. Sen jälkeen ryhmä tekee teemaan liittyviä monimuotoisia ryhmätöitä sekä saavat siihen liittyviä kotitehtäviä.

Johtamisen haasteina ovat myös globalisaatio ja kansainvälistyminen.

– Siksi kaikkiin ohjelmiin sisältyy opintojakso ulkomailla. Olemme käyneet hakemassa uusia virikkeitä ja näkökulmia mm. Etelä-Koreasta, Kanadasta, Kiinasta, Yhdysvalloista, Malesiasta ja Isosta-Brianniasta tutustumalla maiden bisneskulttuuriin ja yrityksiin, Ihalainen ja Sotarauta kertovat.www.mbatampere.fi EA

Tampereen yliopistojen EMBA-ohjelmien yhteystiedot: Johtaja Paula Ihalainen, paula.ihalainen@tut.fi, Edutech & kehitysjohtaja Harri Talonen, harri.talonen@uta.fi, Synergos.

/// 7

Yhteiskuntatieteilijät - yritysten uusi voimavara

Y

hteiskuntatieteilijät ovat osaamiseltaan laaja-alaisia ammattilaisia, jotka sijoittuvat työelämässä hyvin monenlaisiin tehtäviin. Yhteiskunnallisia ilmiöitä analyyttisesti tarkastelevat yhteiskuntatieteilijät ovat perinteisesti sijoittuneet valtiolle tai kuntasektorille, mutta vaativia ja suuria kokonaisuuksia hahmottavia osaajia tarvitaan yhä enenevissä määrin myös yritysmaailmassa.

Akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, entinen Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL, toimii yhteiskunnallisella alalla työskentelevien, yhteiskuntatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai sitä opiskelevien ammatillisena etujärjestönä.

Järjestön toiminnanjohtajan Simo Pöyhösen mukaan yhteiskuntatieteilijöitä yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden analysointi.

– Yhteiskuntatieteilijät osaavat analysoida, miten maailma makaa – miksi ja miten tähän tilanteeseen on päädytty, ja mihin ollaan menossa. Tilanneanalyysit, ongelmanratkaisu ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat yhteiskuntatieteilijöiden erikoisosaamista, hän summaa. – Lisäksi meillä on erityisosaamista eri hallinnonaloista ja strategisesta ajattelusta.

Yhteiskuntatieteilijäpäivien seminaari keräsi yli satapäisen yleisön marraskuussa. Seminaarissa pohdittiin aihetta ”Yhteiskuntatieteilijät vaikuttajina – nyt ja tulevaisuudessa”.

Yritysmaailman harmaat eminenssit

“Hyvä esimerkki näkyvästä yhteiskuntatieteilijästä on Sixten Korkman.”

Yhteiskuntatieteilijöillä on perinteisesti ollut harmaa ja väritön virkamiesimago, joka saa väriä mediassa lähinnä politiikan tutkijoilta.

– Olemme olleet hyvin julkiselle alalle orientoitunutta porukkaa.

Lisäksi järjestösektori on ollut tärkeä työllistäjä, Pöyhönen kertoo.

Imago ja työtehtävät ovat muuttumassa, kun suuret yritykset rek-

rytoivat yhteiskuntatieteilijöitä yhä enemmän mm. henkilöstöhallintoon, viestintään sekä erilaisiin kehittämis-, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Harva osaa kuitenkaan yhdistää yhteiskuntatieteilijöitä talousasiantuntijoihin.

– Hyvä esimerkki näkyvästä yhteiskuntatieteilijästä on Sixten Korkman, joka puhuu talousasioista

kansantaloustieteiden näkökulmasta, Pöyhönen valottaa. Yhteiskuntatieteilijöiden osaamista kannattaisi hyödyntää enemmän yritysten kehittämistehtävissä sekä strategisessa suunnittelussa. – Yksityisen sektorin työnantajat eivät aina tiedä, mitä yhteiskuntatieteilijät osaavat. Ala nähdään vieläkin tiede- ja tutkijapainotteisena. Tilanne on kuitenkin muuttumassa; nykyisin lähes 40 prosenttia jäsenistämme työskentelee yksityissektorilla. www.yhteiskunta-ala.fi EA

Executive MBA -koulutusohjelmasta uutta perspektiiviä johtamiseen

T

ampereen ammattikorkeakoulun englanninkielinen Executive MBA in International Business Management -ohjelma antaa opiskelijoilleen uusia näkökulmia johtamiseen. Liikeelämän tarpeiden pohjalta kehitetty ohjelma valmentaa huippuosaajia tulevaisuuden elinkeinoelämän haasteisiin.

Puolestatoista vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen kestävä Executive MBA-ohjelma on suunnattu kaikille yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntijoille, johtavassa asemassa toimiville henkilöille sekä kansainvälisen kaupan ja hallinnon tehtävissä työskenteleville.

– Ohjelma on sikäli mielenkiintoinen, että siihen valittujen aiempi työkokemus ja osaaminen otetaan huomioon jo opintojen alussa ja ne pisteytetään opintopisteiksi. Vaikka luennot ovat samat kaikille, opiskelijat voivat suunnata opintonsa kuten kehittämistehtävät ja lopputyön oman kiinnostuksensa mukaan, Tampereen ammattikorkeakoulun asiak-

kuusjohtaja Carita Prokki kertoo.

Hän väitteli tänä syksynä filosofian tohtoriksi johtamisesta.

Korkeatasoinen keskustelufoorumi MBA-ohjelman keskiössä ovat keskustelut muiden osallistujien kanssa. – Ohjelmassa opiskelevat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja osaamista 20-25 eri organisaatiosta tulevan ammattilaisen kanssa, mikä auttaa heitä suhteuttamaan omaa organisaatiotaan ja osaamistaan laajempaan viitekehykseen, Prokki sanoo.

Hänen mukaansa Executive MBA tarjoaa organisaatiolle ja yksilöille ajankohtaisen ja korkeatasoisen keskustelufoorumin. – Kun päästään irti arjen rutiineista, nähdään maailma laajemmin. Johtajat

“Johtajat tarvitsevat aree­ nan, jossa käydä johtamiseen liittyviä keskusteluja muiden johtajien sekä oman henkilös­ tön kanssa.”

Carita Prokki väitteli tänä syksynä filosofian tohtoriksi johtamisesta.

tarvitsevat areenan, jossa käydä johtamiseen liittyviä keskusteluja muiden johtajien sekä oman henkilöstön kanssa, Carita Prokki tiivistää.

Strategisen johtamisosaamisen lisäksi ohjelma sisältää markkinoinnin, talouden, muutosjohtamisen, projektijohtamisen, johtamisosaamisen näkökulmien,

skenaariotyöskentelyn sekä tulevaisuuden ennakoinnin moduulit. Talousmoduuli toteutetaan yhdessä Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa. – Tulevaisuuden ennakointi sekä heikkojen signaalien kanssa työskenteleminen ovat merkittäviä tekijöitä myös oman uran kannalta, Prokki toteaa. www.tamk.fi/mba EA

8 ///

Negatiiviset asiakaskokemukset voi kääntää liiketoimintamahdollisuudeksi

N

egatiiviset tunteet nähdään liiketoiminnassa useimmiten häiriötekijöinä. Tämä on luonnollista, sillä myönteisillä tunteilla on todettu olevan positiivinen yhteys yrityksen toimintaan. Myönteisiä tunne-elämyksiä synnyttävä asiakaskokemus tuo asiakkaan takaisin uudelleen ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvat ja sitoutuneet työntekijät ovat yritykselle tärkeä voimavara. Tämä tunnetaan. Huomattavasti vähemmän tiedämme negatiivisten ja ristiriitaisten tunteiden roolista liiketoiminnassa.

NEMO (Business Value from Negative Emotions) –hanke keskittyy valjastamaan tämän alihyödynnetyn voimavaran yrityksen liiketoiminnan hyödyksi. Taustalla on kysymys: miten näitä tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä?

– Hankkeen päätyttyä meillä on paljon uutta ymmärrystä ja käytännöllisiä välineitä negatiivisten ja ristiriitaisten tunteiden liiketoimintapo-

tentiaalin realisoimiseksi, listaa projektipäällikkönä toimiva yliopettaja Harri Jalonen.

Mukana tutkimuksessa on parikymmentä erikokoista ja eri aloilla toimivaa yritystä.

Toimialoista edustettuina ovat elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa, tietotekniikkapalvelut, vakuutus- ja pankkiala, lääketeollisuus, rakennusteollisuus, kiinteistöala, konsultointi, teollinen muotoilu ja yksityiset terveys- ja hoivapalvelut.

Kaksivuotinen (2014-2015) NEMO-hanke kuuluu Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa –ohjelmaan ja sen toteuttavat yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Hankkeessa tulee olemaan mukana myös opiskelijoita, esimerkiksi MBA- ja YAMK-opiskelijoita Turun ammattikorkeakoulun International Business Management ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmista. – Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovatkin opiskelijoille houkutteleva ja antoisa oppimisympäristö, toteaa koulutuspäällikkö Eila Jylhä. www.turkuamk.fi

Turun ammattikorkeakoulun MBA- ja YAMK-opiskelijat ovat mukana tutkimassa miten negatiiviset asiakaskokemukset voisi kääntää liiketoimintamahdollisuudeksi, kertoo Turun ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Eila Jylhä.

Levón-instituutti sijoittaa johtamisen koulutusohjelmiin Hyvä johtaminen tarjoaa mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Huippuosaaminen vaatii nykyaikaista ja jatkuvaa kouluttautumista.

J

ohtamisen täydennyskoulutukset ovat olleet Vaasan yliopiston Levón-instituutin vahvuus jo yli kolme vuosikymmentä. Esimerkiksi JOKA – Johtajana kasvaminen on kouluttanut johtajia jo 27 vuosikurssin ajan.

Vuoden mittainen JOKA-koulutus on yksi Entrepreneurial MBAopintojen moduuleista. Entrepreneurial MBA on kokonaisvaltainen, yrittäjyyspainotteinen johdon koulutusohjelma, joka kouluttaa osallistujistaan laaja-alaisia osaajia työelämälähtöisesti.

Uutena koulutuksena Levóninstituutti on lanseerannut Energy

Business MBA-koulutusohjelman.

Se on suunniteltu energia-alan yritysten ja asiantuntijoiden kehittämiseen Suomessa sekä naapurimaissa. Näiden lisäksi koulutustarjonta sisältää runsaasti erilaisia räätälöityjä johtamiskoulutuksia niin yrityksille kuin julkisille organisaatioille.

Vuoden 2014 aikana on tulossa uusi MBA-koulutus, joka painottuu henkilöstöjohtamiseen. HR MBA:ssa on huomioitu Vaasan yliopiston oma henkilöstöjohtamisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusosaaminen, joista ammennetaan moduuleja koulutuskokonaisuuteen.

Skannaa itsesi osoitteeseen www.uva.fi/levon

Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtamiskoulutukset ammentavat sisältöönsä aineksia sekä yliopiston tutkimuksesta että yritysten arkipäivästä.

Huippuosaajat kehittävät liiketoimintaa Huippuosaaminen omilla vahvuusalueillaan ja sen johtaminen on tarjonnut yrityksille mahdollisuuden selvitä globaalissa talouden murroksessa. Tästä hyvänä esimerkkeinä ovat Vaasanseudun energiasektorin yritykset, jotka ovat selvinneet loistavasti talouden turbulenssissa. Koulutus on sijoitus, joka mahdollistaa organisaation selviämisen myös vaikeampina hetkinä.

Yhdistämällä yliopistollisen tutkimuksen ja koulutusosaamisen saadaan aikaan lopputulos, joka tuo hyötyä osallistujille ja osal­listu­ jien organisaatioille. Johtamiskoulutuksien tavoitteena on parantaa kannattavuutta, kehittää liiketoimintaa ja lisätä työ­hyvinvointia. Levóninstituutti on saanut positiivista palautetta työelämälähtöisyydestään, sen pohjalta koulutuksia kehitetään jatkossakin.

/// 9

10 ///

Koulutuksella valloitetaan maailma Vielä puoli vuosisataa sitten Etelä-Korea oli yksi Aasian köyhimmistä maista, nyt se on alueen neljänneksi suurin talous. Harppauksen on mahdollistanut vahva koulutukseen investoiminen.

S

Peräti 65 prosentilla maan nuorista aikuisista on nykyään yliopistokoulutus, kertoo Etelä-Korean suurlähettiläs Chang Dong-hee.

uomalaisina olemme ylpeitä Pisamenestyksestämme. Samalla tavoin, osin edellämme, huipulla komeilee Etelä-Korea. Maailman huipputasoisen peruskoulutuksen lisäksi maa on ylivoimaisena ykkösenä, kun verrataan OECD-maiden 23-35-vuotiaiden korkeakoulutuksen saaneiden osuutta, sillä peräti 65 prosentilla maan nuorista aikuisista on nykyään yliopistokoulutus. Varttuneemmissa ikäluokissa luku on merkittävästi alhaisempi.

Lähes 50 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa on noin 170 yliopistoa, joista 85-90 prosenttia on yksityisiä.

Korealaiset Samsungit ja Hyundait ovat tulleet suomalaisillekin tutuiksi. Niiden maailmanvalloituksen taustalla valtion monia-

layrityksiin panostamisen lisäksi osaava ja korkeasti koulutettu henkilökunta sekä vahva panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Nämä ja monet muut jättiläiskokoiset yritykset panostavat suuria summia maan yliopistojen tukemiseen. Esimerkiksi Samsung on tukenut yliopistoja vuodesta 1996 alkaen yli miljardilla eurolla, Doosan viimeisen viiden vuoden aikana 200 miljoonalla eurolla.

Win-win -tilanne Etelä-Korean suurlähettiläs Chang Dong-hee kertoo yritysten yliopistojen tukemisen tuovan etuja molemmille osapuolille.

– Taloudellisesti vahvat yliopistot pystyvät tarjoamaan monipuolista ja korkeatasoista koulutusta. Myös niiden kyky tarjota stipen-

Uutta puhtia strategiaosaamiseen ja innovointiin

U

udistuuko palvelusi ja kehittyykö toimintasi riittävästi nykyisessä kilpailutilanteessa? Vastaako strategia yrityksen ja toimintanne tämän hetkisiä tarpeita? HaagaPerho sparraa palveluyritykset uuteen lentoon.

Haaga-Perho on pitkän linjan tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluita tuottava toimija. – Meillä on syväosaamista erityisesti hotelli-, ravintola- ja matkailualoilta, mutta tuotamme palveluita myös muille palvelualoille ja julkiselle sektorille valtakunnallisesti, kehitysjohtaja Anne Lukkarila tiivistää. Lukkarilan mukaan yritysjohtajien kipupisteet liittyvät yrityksen koosta ja sijainnista riippumatta useimmiten strategiseen osaamiseen, strategian jalkauttamiseen, asiakkuuksien murrokseen ja innovointiin. Haaga-Perholta löytyvät tehokkaat lääkkeet ja työkalut. – Ilman strategiaa yritys on hukassa, ja mikäli ei ole strategiaa, on vaikea synnyttää innovatiivisia tuote- ja palveluratkaisuja. Jos strategiaosaamista ei itsellä ole, se kannattaa ostaa ulkoa. Työkalut ovat nimittäin yksinkertaisia ja toimivia.

Täsmälääkkeet strategiatyöhön Olipa haasteena epäselvä tai vanhentunut strategia, ongelmat strategian jalkauttamisessa tai

strategisen suunnittelun mallin puuttuminen, Haaga-Perhon käytännönläheinen sparraus ja best practise-työkalut takaavat strategiatyölle lentävän lähdön. Haaga-Perhosta saa Lukkarilan mukaan ohjausta yrityksen strategiatyöhön kaikissa suunnittelun ja toteuttamisen vaiheissa. – Tarvittaessa voimme hyödyntää sidosryhmä-, henkilöstö- ja asiakaskyselyjä sekä tulevaisuustyöpajoja strategiatyön tueksi.

Strate­giatyöpajassa käytämme käytännönläheisiä työkaluja, jotka yritys voi ottaa heti käyttöön jatkotyöskentelyä varten.

Tuoreutta tuotteisiin ja palveluihin Jos tavoitteena on hakea tuoretta ajattelua, uusia tai parannettuja tuotteita, palveluja, järjestelmiä, prosesseja, toimintamalleja, jakelukanavia, käyttökokemuksia, voi apu löytyä Haaga-Perhon Inno-työpajasta. – Usein tavoitteena on saada uusia ideoita tuote- ja palvelukehityksen tueksi, uudistaa palveluja tai kehittää yrityksen toimintaa nykyisessä kilpailutilanteessa. Innovointi kannattaa, sillä sen avulla saavutetaan kilpailuetua ja lisäarvoa. Innovointi on prosessi, joka tähtää vielä tunnistamattomien mahdollisuuksien havaitsemiseen ja toteuttamiseen, Lukkarila toteaa. www.haagaperho.fi MH

Tarvittaessa voimme hyödyntää sidosryhmä-, henkilöstö- ja asiakaskyselyjä sekä tulevaisuustyöpajoja strategiatyön tueksi, kertoo Anne Lukkarila.

/// 11

dejä lahjakkaille, mutta varattomille opiskelijoille on lisääntynyt kasvaneiden yrityspanostusten myötä.

– Yritysten kannalta niiden kiinnostavuus työpaikkoina huippukoulutettujen keskuudessa on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, sillä lahjoituksia tekevät yritykset tulevat opiskelijoille tutuiksi jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi monet yritykset takaavat työpaikan tiettyihin koulutusohjelmiin osallistujille. Tällaiseen ohjelmaan osallistuminen onkin hyvin suosittua. Yritykset saavat näin juuri heidän tarpeisiinsa koulutettuja huippuosaajia, selvittää Chang Dong-hee molemminpuolisia hyötyjä.

Työpaikkatakuu on ollut käytössä erityisesti puolijohde- ja matkapuhelinteollisuudessa.

Yritykset tarjoavat opiskelijoille myös mentorointia tai esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä yrityksen terveydenhuollossa.

Tuotekehitykseen panostetaan OECD:n tilastojen mukaan Etelä-Korean panostus tuotekehitykseen on 4,03 prosenttia bruttokansantuotteesta, jolla se sijoittu toiseksi 4,38 prosenttia sijoittavan Israelin jälkeen. Kolmantena listalla on Suomi 3,78 prosentin osuudella.

Vahva tuotekehitys on mahdollistanut mo-

“Esimerkiksi Samsung on tukenut yliopis­ toja vuodesta 1996 alkaen.”

nelle Etelä-Korean yritykselle maailmanvalloituksen. Sitä on tukenut maan hallinnossa jo 1960-luvulla tehty strateginen päätös investoida tieteisiin ja tutkimukseen perustamalla useita tiede- ja tutkimuskeskuksia.

Yhtenä tuoreena esimerkkinä yritysten panostuksista suurlähettiläs Chang mainitsee kesällä Otaniemeen avatun Samsungin tutkimuskeskuksen, jonka avulla yritys pyrkii yhteistyöhön suomalaisten tutkijoiden, korkeakoulujen sekä yritysten kanssa.

Haasteita riittää Etelä-Koreallakin on suurlähettiläs Changin mukaan taloudellisia haasteita edessään globalisaation sekä mm. maan tasaisesti vähenevän syntyvyyden vuoksi. Se on laskenut yhdeksi maailman alhaisimmista. Hänen mukaansa yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden talouskasvuun on luova talous, jossa eri teollisuudenalat, kulttuuri ja hi-tech yhdistyvät.

Hän näkeekin Aalto-yliopistomme mielenkiintoisena ratkaisuna, josta Etelä-Koreassakin voidaan ottaa opiksi ja luoda uusia liiketoimintoja laadukkaine työpaikkoineen. MLS

Lähes 50 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa on noin 170 yliopistoa, joista 85-90 prosenttia on yksityisiä.

30 000

johtamisen kokemusvuotta yksissä kansissa Uusi poikkeuksellinen kirja johtamisen peleistä ja siitä, kuinka ne voitetaan.

Jokaiselle johtajalle pukinkonttiin.

”MUST WIN PLAYS” Kirja on kirjoitettu johtamispelin voittamisesta.

Johtamisen PELIKIRJA sisältää johtamisen pelikentän määrityksen ja kymmenen tärkeintä johtamispeliä: Miten niitä kannattaa pelata ja miten ei.

Kirja perustuu laajaan tutkimukseen ja yli vuoden kirjoitusprosessiin, jossa on ollut mukana 158 co-creatoria.

Kirjan ostajana sinulla on erityinen oikeus tehdä benchmarkkaava Johtamisen PELIKIRJA -testi.

MUISTA HYÖDYNTÄÄ SE!

Kirjoja voit tilata VIA Groupista, info@viagroup.fi

Johtamisen PELIKIRJA - huippuvalmennus Jokainen voi pelailla. Voittaminen on eri juttu.

Johtajan on osuttava palloon, muuten ei tule juoksuja. Ja joukkue ei voita.

Johtamisen PELIKIRJA on uuden ajan kehityskokemus.

Kaksi päivää antaa voittamisen keinot, taidot ja työkalut. Tehty niille, jotka tähtäävät johtamisessaan erinomaisuuteen. Organisaatioille, jotka haluavat johtamiseensa kilpailuylivoimaa luovaa voimaa ja varmuutta.

Johtamisen PELIKIRJA on uudenlainen kokemus, joka haastaa älyllisesti, on osallistujakeskeinen, visuaalinen, konkreettinen ja soveltava. Tulet sieltä mukanasi OMA Johtamisen PELIKIRJA – suunnitelma siitä, miten sinä aiot voittaa johtamispelissä.

Tilaa esite ja kysy lisätietoja: info@viagroup.fi

Finnairilla työskentelevä Markku Remes on tyypillinen YTYn jäsen - uralla on edetty saman työantajan palveluksessa koko työuran ajan.

YTYÄ työsuhdeneuvotteluihin Yksityissektorilla työskentelevien esimiesten ja asiantuntijoiden akavalaisen edunvalvontajärjestön YTYn jäsenillä on yleensä pitkä työhistoria takanaan. Työn kautta urallaan edenneille ylemmille toimihenkilöille on tärkeää, että omassa edunvalvontajärjestössä jäsenyys perustuu asemaan, ei koulutukseen tai tiettyyn alaan.

F

innairilla asiakaspalvelun päällikkötehtävissä työskentelevä, entinen ”lentävä virkailija” Markku Remes on työskennellyt yhtiössä yli 40 vuotta. Hänen työuransa alkoi ennen Finnairia Areassa 15-vuotiaana. Lähtöselvityksessä työskentelevä vähän yli kaksikymppinen Remes valittiin luottamusmieheksi 1970-luvulla. YTYn hallituksessa hän on ollut mukana vuodesta 2008 alkaen.

Pitkä työura jatkuvasti muuttuvassa ja kasvavassa yhtiössä sekä hallitustyöskentely YTYssä ovat tarjonneet aitiopaikan suomalaiseen työelämään.

– Minulle on tarjoutunut mahtavia mahdollisuuksia vaihtaa tehtävistä toiseen. On ollut todella energisoivaa työskennellä kansallisessa lentoyhtiössä sekä viettää YTYn kautta aikaa eri alojen aktiivisten toimijoiden kanssa uutta oppien, hymyilevä Remes toteaa.

Hän on kiitollinen YTYn toiminnanjohtajan Jaakko Kiisken sekä järjestön lakimiesten tuesta.

– Taustatukea ja asiantuntijanäkemystä on tarvittu varsinkin työnantajan kanssa neuvoteltaessa sekä työsopimuksia tehtäessä. Kun työnantaja käyttää parhaita mahdollisia lakimiehiä, on reilua, että työntekijätkin saavat apua omalta järjestöltään, Remes huomauttaa.

musta takanaan. YTYn jäsenten keski-ikä on 47 vuotta, ja tyypillisesti heidän uransa on noussut portaittain; esimieheksi ja asiantuntijaksi ei tulla päivässä eikä kahdessa. Suurimmalla osalla YTYn jäsenistä työehdot on sovittu henkilökohtaisesti, Kiiski toteaa.

Työehtosopimusneuvottelut YTY hoitaa osana yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä.

Pitkiä työuria saman työnantajan palveluksessa

YTYn toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski

YTYn lakimies Anu Aspiala

Työ tekijäänsä opettaa YTYssä on yli 9000 jäsentä mm. rahoituksen ja kaupan alalta, teknologiateollisuudesta sekä urheilu- ja ilmailualoilta. Tänä vuonna tehdyn jäsentutkimuksen mukaan jäsenistä yli puolet on suorittanut opistotasoisen tutkinnon ja neljännes korkeakoulututkinnon. YTYläisten keskipalkka huitelee 4 500 eurossa.

– Tyypillisellä YTYn jäsenellä on pitkä työhistoria takanaan jo ennen järjestöön liittymistä, kertoo YTYn toiminnassa jo sen alkutaipaleelta vuodesta 1992 saakka mukana ollut Jaakko Kiiski.

– Jäsentemme keskiliittymisikä on 35 vuotta, jolloin heillä on yleensä jo yli 15 vuotta työkoke-

YTYn lakimies Anu Aspiala kertoo, että tyypillisimmät YTYläisten tarvitsemat lakimiespalvelut liittyvät työsuhteen päättymiseen, työttömyysturvaan ja uusiin työsopimuksiin.

– Työsuhteen päättämistilanteet ovat yleisimmin tuotannollis-taloudellisista syistä johtuvia massairtisanomisia ja henkilökohtaisiin syihin perustuvia irtisanomisia. Työsuhteen päättämiset sopimuksella eivät myöskään ole tavattomia. Lisäksi neuvontaa kysytään johtajasopimusten laatimiseen ja niistä neuvottelemiseen.

Pitkän työuran saman työnantajan palveluksessa tehneiden ylempien toimihenkilöiden erityispiirteenä on kirjallisen työsopimuksen puuttuminen. – Suullinenkin sopimus on lainmukainen, mutta haastava, jos työsuhteen ehdoista tulee erimielisyyksiä, Aspiala huomauttaa. Muilla akavalaisilla on usein korkeakoulutausta ja vaihtuvia työsuhteita.

– YTYläisillä on usein toisen asteen koulutus ja uralla on edetty saman työantajan palveluksessa koko työuran ajan, hän summaa. www.yty.fi EA

14 ///

Ryhdytään töihin Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Leena Mörttinen perään­ kuuluttaa talouden synkistelyn keskellä asenne­muutosta: meidän pitää ryhtyä tekemään asioita yrittäjähenkisesti ja innolla eikä jäädä odottamaan, että joku meidät pelastaa.

S

uomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut ja se yleensä tarkoittaa, että alamme toimia. Talouden ongelmista puhuminenhan ei tarkoita, että Suomi olisi maailmanluokassa kuravaltio – meillähän on maailman korkein osaaminen, olemme World Economic Forumin luokituksen mukaan vielä tällä hetkellä maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa, olemme vauraampia kuin koskaan ja meillä on moneen kilpailijaan verrattuna tehokas infra. Meidän pitää vain ymmärtää edelleen parantaa näitä vahvuuksiamme, niin pärjäämme jatkossakin, korostaa Leena Mörttinen. Hän näkee Nokiankin positiivisena rakennemuutoksena, sillä sieltä vapautuneet osaajat luovat varmasti uusia menestyviä yrityksiä. Samalla suuri kansainvälinen yritys, Microsoft saadaan panostamaan Suomeen.

– Meillä on paljon positiivista pöhinää kasvu- ja pk-yrityksissä ja siellä on paljon kunnianhimoisia, kansainvälisiä ja yrittäjähenkisiä ihmisiä. Kun teemme oikeita asioita ja tehostamme myös julkista sektoria, saadaan tässä maassa paljon aikaan.

Suomalaiset on noteerattu korkealle kansainvälisessä mediassa ja arviointilistalla. Esimerkiksi Red Herringin sadan eurooppalaisen lupaavimman start-up -yrityksen joukkoon on listattu kymmenkunta suomalaista teknologiaalan yritystä. Suomen väkilukuun suhteutettuna luku on suuri.

USA:n talous piristyy

Talouden kriisistä toipuminen on ollut maailmanlaajuisesti hidasta. Nyt orastavia kasvuversoja on sentään nähtävissä. Vielä muutama vuosi sitten uskottiin, että kehittyvät BRIC –maat nostavat maailman talouden, mutta nyt on huomattu, että niihin täytyy muuttaa tällä hetkellä investointi- ja vientivetoinen kasvumallinsa kulutusvetoiseksi, jotta ne seisovat omilla jaloillaan. Talous näissä maissa kasvaa edelleen, mutta pienempänä mitä aiemmin arvioitiin. Silti kasvuluvut ylittävät reilusti EU-alueen näkymät.

Suomalaiset on noteerattu korkealle kansainvälisessä mediassa ja arviointilistalla, muistuttaa EK:n Leena Mörttinen.

– Vanhaan tuttuun tapaan siis USA:n talouden piristyminen on nyt vetämässä maailmantaloutta nousuun. Tästä syystä EU:n ja Yhdysvaltojen parhaillaan neuvotteleman kauppasopimuksen syntyminen on äärettömän tärkeää myös Suomelle. Vientimme Yhdysvaltoihin, mutta erityisesti Saksan ja Ruotsin lisääntyvä vienti sinne tuo hyvää myös suomalaiselle teollisuudelle.

– Suomen viennistä yli puolet suuntautuu EU-maihin, joten alueen ahdinko on ollut myös Suomen ahdinko. Nyt kuitenkin on alkanut näkyä merkkejä EU-alueen talouden nousemisesta hitaasta toipumisesta loppuvuonna, selvittää johtaja Mörttinen.

Työpaikat syntyvät yrityksiin Teollisuuden rakennemuutos on vähentänyt runsaasti työpaikkoja. Johtaja Mörttinen ei kuitenkaan suostu uskomaan, ettei teollisuus-

tuotantoa kannattaisi Suomessa harjoittaa.

– Me olemme sekä teknologisesti että tuotekehityksessä ja innovoinnissa huipputasolla, joten uskon meidän pystyvän siirtämään arvoketjua niin, että täälläkin valmistava teollisuus on kannattavaa. Tulevaisuuden teollisuustyö Suomessa korkean lisäarvon toimintaa - hyvin pääomavaltaista ja innovatiivista sekä resurssitehokasta myös työvoiman suhteen.

Tämä edellyttää osaavia ja muuntautumiskykyisiä työntekijöitä ja tämä on haaste koko järjestelmällemme. Julkisen sektorin osuutta bkt:stamme ei voi enää kasvattaa. Työpaikkojen pitää siis syntyä yritystoimintaan, ja tällöin yrittämisympäristön pitää olla sellainen, että tänne halutaan investoida. Positiivinen pöhinä Googlen yli 400 miljoonan euron investoinnin ympärillä tuo toivottavasti myös muita investointeja tänne, sanoo Leena Mörttinen. MLS

Kuva: Sami Perttilä

/// 15

• GIA toimii laajan palveluportfolionsa avulla lukuisten kasvuhakuisten, kansainvälisesti toimivien yhtiöiden kumppanina markkinaseurannan ja -analyysien saralla.

• GIA tarjoaa asiakkailleen paikallista osaamista ja markkinatietoa yli 100 maassa ympäri maailmaa. Asiakkaamme saavat meiltä laadukasta markkinatietoa sekä konkreettista päätöksenteon tukea kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen. www.globalintelligence.com

tai Latinalaisen Amerikan markkinoille. Onkin ollut hienoa huomata, että meiltä löytyy aivan uudenlaista rohkeutta ja pioneeriasennetta.

Kolmas vaihe on valitun kohdemarkkinan syvällisempi tutkimus. – Tässä vaiheessa selvitetään, mikä on järkevin tapa mennä kyseiseen markkinaan: ostetaanko paikallinen yhtiö, perustetaanko oma toimipiste vai luodaanko esimerkiksi jakelijayhteistyö.

Markko Vaarnaksen mukaan Suomessa on entistä enemmän yrityksiä, jotka haluavat lähteä rohkeasti vaikkapa suoraan Pohjois-Amerikan tai Latinalaisen Amerikan markkinoille.

Kotiläksyt kuntoon ennen kansainvälistymistä Global Intelligence Alliancen toimitusjohtaja Markko Vaarnas painottaa hyvän valmistautumisen merkitystä yrityksen tähyillessä kansainvälisille markkinoille. – Kun yritys suunnittelee kansainvälistymistä, kannattaa kotiläksyt tehdä hyvin.

S

uomi on pieni markkina ja heikko taloustilanne saa monet yritykset pohtimaan laajentumista kansainvälisille markkinoille. – Jos tuotteen tai palvelun kilpailukyky on kunnossa, voi yritys menestyä ja kasvaa merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Perusteellisten markkinaselvitysten tekeminen on kuitenkin kokemuksemme mukaan haaste suomalaisyrityksille. Tuntuu siltä, että kotiläksyt jätetään usein tekemättä, Markko Vaarnas kertoo.

Global Intelligence Alliance on markkina- ja kilpailija-analyyseihin erikoistunut suomalainen yhtiö, jonka toiminta kattaa käytännössä kaikki globaalit markkinat. – Meidän roolimme on auttaa yrityksiä löytämään kasvun mahdollisuudet kansainvälisiltä markkinoilta sekä tunnistamaan kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit.

Mikä on oikea markkina?

Mistä kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen kannattaa lähteä liikkeelle? – Kansainvälistymisen alkuvaiheessa tulisi tehdä yleisselvitys markkinapotentiaalista eli tutkia, löytyykö tuotteelle kansainvälistä potentiaalia. Tähän vaiheeseen liittyy kysyntäpotentiaalin selvittäminen markkinan koon ja kasvun muodossa sekä kilpailukentän ja mahdollisten markkinoillepääsyn esteiden kartoittaminen, Vaarnas kertoo.

Jos potentiaalia löytyy, tutkitaan tarkemmin muutamaa kohdemarkkinaa. Vaarnaksen mukaan suomalaisyritykset eivät enää lähtökohtaisesti tavoittele ainoastaan Ruotsin, Venäjän tai Baltian lähimarkkinoita. – Suomessa on entistä enemmän yrityksiä, jotka haluavat lähteä rohkeasti vaikkapa suoraan Pohjois-Amerikan

Tieto on valttia Vaarnas korostaa, että yritysten, jotka jo toimivat kansainvälisillä markkinoilla, ei myöskään kannata levätä laakereillaan. – Kansainväliset suomalaisyhtiöt hyötyvät jatkuvasta markkinaseurannasta. Usein tilanne on se, että paikallinen toimisto on vastuussa paikallisen markkinan ymmärryksestä, mutta tieto ei välity pääkonttorille tai se on värittynyttä. Jos yhtiölle luodaan markkinaseurantajärjestelmä, voidaan koko organisaatio saattaa saman tiedon äärelle. Näin markkinatieto on läpinäkyvää ja henkilöstön hyödynnettävissä kaikkialla.

Kansainväliselle yritykselle voidaan tehdä myös markkinaselvityksiä, jos yhtiö hakee esimerkiksi kasvua uudella tuotteella tai uuteen segmenttiin panostamalla. – Silloin sukelletaan syvällisemmin kyseiseen markkinaan ja sen erityispiirteisiin. Yhtiöllämme on toimistot 10 maassa, joten tutkimustyötä voidaan tehdä paikallisella kielellä paikallisista lähteistä usein pohjautuen asiantuntijahaastatteluihin. Se on todellinen lisäarvo.

Riskit minimiin Hyvä valmistautuminen siis kannattaa, mutta ei toki poista kaikkia riskejä. – Riskejä voi kuitenkin minimoida hoitamalla markkinaymmärrys kuntoon. Markkinatiedon hankinnalla on kustannuksensa, mutta se on kuitenkin vain murto-osa kustannuksista, joita voi aiheutua siitä että päätöksiä tehdään hataralla pohjalla ilman kunnollista markkinaymmärrystä, Vaarnas muistuttaa. MH

16 ///

Pk-yritykset mukaan Venäjälle Menestymiseen Venäjällä tarvitaan venäjän kielen lisäksi venäjän mieltä, toteaa Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin johtaja professori Kari Liuhto.

V

enäjä oli viime vuonna kolmanneksi tärkein vientimaamme kymmenen prosentin osuudella kokonaisviennistämme.

Vielä alkuvuonna kasvua oli prosentin verran, vaikka kokonaisvientimme tippui kolme prosenttia. Sen sijaan touko-heinäkuussa myös vienti Venäjälle on pudonnut.

– Tänä vuonna Venäjän bkt kasvaa puolitoista prosenttia, teollisuustuotannon kasvu on 0,1 prosenttia. Ensi vuodeksi ennustetaan kuitenkin lähes kolmen prosentin bkt:n nousua, mikä ylittää usean perinteisten vientimaamme talouskasvuennusteen, selvittää Kari Liuhto tulevaisuuden näkymiä.

Suomalaisilla hyvä maine Suomalaisia ja suomalaisen työn laatua arvostetaan Venäjällä. Meillä on myös pitkät perinteet keskinäisestä kaupankäynnistämme.

Kilpailu kuitenkin kiristyy edelleen Venäjän WTO:n jäsenyyden myötä ja tästä syystä yritysten läsnäolo ja näkyvyys on erittäin tärke-

Kari Liuhto muistuttaa liiketoimintamahdollisuuksista myös Venäjän naapurimaissa. Esimerkiksi Valko-Venäjällä monet suomalaiset yritykset ovat saaneet erittäin hyviä tuloksia. ää. Jos markkinoille halutaan oikeasti päästä ja myös jäädä, edellyttää se paikallista toimintaa jossain muodossa.

Myös venäläisen kulttuurin ymmärtäminen on oleellista eikä aina ole järkevää myydä omia tuotteita sellaisenaan, vaan pitäisi kuunnella asiakasta ja hänen toiveitaan.

Venäjällä henkilösuhteiden merkitys on äärettömän tärkeää ja niihin pitää panostaa.

Tämä merkitsee yksityisyyden murtumista, sillä liikekumppanien kanssa vietetään myös

vapaa-aikaa. – Eivät kaikki menestyneet johtajat osaa täydellistä venäjää, mutta he ymmärtävät venäläistä mieltä, korostaa Liuhto.

Hyviä kummisetiä tarvitaan Monet suomalaiset isot yritykset ovat tehneet jo vuosia hyvää tulosta Venäjällä. Keskisuurilla yrityksillä sen sijaan voi olla vaikeampaa päästä yksin markkinoille. Useamman yrityksen yhteistyöllä voidaan saada aikaan riittävän kattavia, myös palvelut sisällään pitäviä kokonaisuuksia.

Hyviä kokemuksia on jo saatu myös yrityskummeista, joina on toiminut Venäjän kaupan konkareita. Heillä on valmiiksi hyvät suhteet riittävän ylös venäläisessä hierarkiassa ja näin he voivat auttaa byrokratian selättämisessä.

Arktiset mahdollisuudet Venäjän Länsi-Siperian kaasukentät tyhjenevät arvioiden mukaan 30 vuoden kuluttua.

Maan energiahuolto on rakennettu voimakkaasti kaasun varaan eikä sitä pystytä helposti muuttamaan. Professori Liuhto uskookin, että Venäjä ottaa arktiset alueet joka tapauksessa käyttöön. – Venäläiset tarvitsevat arktisen laivanrakennuksen ja erityisesti off-shore –teknologiaa ja tämä on suomalaiselle osaamiselle suuri mahdollisuus. MLS

Venäjän markkinat haltuun – varo näitä!

S

uomalaiset yritykset menevät Venäjän markkinoille laajalla kirjolla. Maassa on mahdollista tehdä isoja voittoja nopeasti mutta yhtä helposti suomalainen yritys voi kompastua kohtalokkaisiin virheisiin ja aikaansaada voittojen sijasta suuret tappiot.

Seuraavassa Suomalais-Venäläinen kauppakamari esittelee viisi vaaran paikkaa, joihin yritys voi kompastua aloittaessaan Venäjän valloitusta. Samalla annamme vinkkejä joiden avulla voit minimoida näitä riskejä ja luot yrityksellesi paremmat mahdollisuudet menestymiseen.

1

Huono valmistautuminen

Kukaan ei voi tehdä markkinoille pääsyyn tarvittavaa työtä puolestasi mutta apuja saa melkein mihin vaan. Hyödynnä ammattilaisia joilla on jo kokemusta, valmiita kontakteja ja työkaluja bisneksesi viemiseen Venäjälle!

He osaavat arvioida valmiuksiasi ja uskaltavat jopa sanoa suoraan mikäli Venäjän valloitus kannattaa jättää syystä tai toisesta väliin.

2

Suomalainen hyväuskoisuus

Vältä epämääräisiä diilereitä ja suullisia sopimuksia. Tee yhteistyökumppaneista huolelliset taustaselvitykset. Jos yhteistyökumppanilta ei löydy tarvittavia papereita tai tietoja, taho ei yksinkertaiseksi ole sopiva yhteistyökumppaniksi. Ja jos Suomessa voi yleensä luottaa suulliseen lupaukseen niin Venäjällä kaiken pitää olla paperilla.

3

Englanti on kansainvälinen bisneskieli

Totta. Mutta Venäjällä ei pärjää pelkällä englannin kielellä vaikka muualla näin olisikin. Markkinointimateriaali ja sopimukset pitää olla venäjäksi. Käytä ammattitaitoisia kääntäjiä tai tulkkeja jotka ymmärtävät bisnestäsi. Itsestään selvää pitäisi olla, etteivät google-käännökset materiaaleissasi luo hyvää vaikutelmaa yrityksestäsi.

4

Vaatimattomuus on hyve

Leppoisa suomalainen johtamistapa tai turha vaatimattomuus eivät istu Venäjälle. Venäläinen työtekijä ei arvosta jos johtaja ei ole jämäkkä tai ei osaa käskeä. Käskeminen ei tarkoita

töykeyttä. Venäläistä kumppania ei pidä myöskään aliarvioida tai kohdella epäkunnioittavasti. Kulttuurierojen ymmärtämiseen ja bisnesetiketteihin on saatavilla pätevää koulutusta ja ajantasaista tietoa.

5

Oikaiseminen byrokratiaviidakossa

Venäjällä voi toimia ja menestyä puhtain paperein ja ilman korruption kirousta, kunhan vain otat selvää perusasioista. Noudata siis viranomaisten vaatimuksia, hanki tarvittavat luvat ja sertifikaatit, ja suhtaudu suopeasti tarkistuksiin.

Pidä itsesi ajan tasalla myös jatkuvasti muuttuvista tullikäytännöistä. Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista saat apuja viennin pullonkaulojen selvittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. www.svkk.fi Ricondia/Toni Suuronen

Suomalais-Venäläinen kauppakamari kumppanina: Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry (SVKK) auttaa kaikkia suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään Venäjälle. Liittymällä jäseneksi saa muun muassa alennuksia palveluista ja tuotteista, ajantasaista tietoa Venäjän toimintaympäristöstä sekä monenlaisia verkostoitumismahdollisuuksia.

/// 17

Petteri Leinosen luotsaamana Leinonen Groupista on kasvanut kansainvälinen talouspalvelujen tarjoaja erityisesti Itä-Euroopan vaikeille markkinoille pyrkiville yrityksille.

Nyt katse on kääntynyt myös länteen.

Ovien aukaisija kansainvälistymiseen Jo yhdessätoista Euroopan maassa toimiva Leinonen Group auttaa vientiyrityksiä kansainvälistymään tarjoamalla korkeatasoista ammattiosaamista ja yksilöllisiä taloushallinnon palveluja.

Y

rityksen perustaja, konsernijohtaja Petteri Leinonen korostaa yhtiönsä olevan ovien aukaisija kansainvälistyville yrityksille. Kulttuurit vaihtelevat, joten keskusteluja sekä tehtyjä sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin. Näin tapahtuu jo niinkin lähellä olevassa maassa kuin Virossa. Yritysten kansainvälistymisen onnistuminen perustuukin tästä syystä kohdemaan kulttuurin syvälliseen tuntemukseen.

– Tämä on meidän erikoisosaamistamme.

Kaikkien eri maissa sijaitsevien toimistojemme johtajat ovat joko suomalaisia tai vähintään suomea puhuvia. He tuntevat sekä kohdemaan että Suomen toimintatavat ja pystyvät tulkitsemaan kulttuuri- ja toimintatapaeroja molempiin suuntiin, selvittää Leinonen taustoja yrityksensä laajenevalle kansainvälistymiselle. Hän pitää erittäin tärkeänä, että yritykset osaavat ottaa kaiken hyödyn irti uudesta toimintaympäristöstä.

– Kohdemaassa esimerkiksi työsopimukset voidaan sopia meitä vapaammin. Toisaalta eteen voi nousta myös uudenlaisia, suomalaisista turhiltakin tuntuvia säädöksiä, joita pitää kuitenkin noudattaa. Me autamme yrityksiä sopeutumaan kunkin maan olosuhteisiin, muuttamaan niitä emme kuitenkaan pysty, naurahtaa Leinonen.

“Kulttuurit vaihtelevat, joten keskusteluja sekä tehtyjä sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin.”

Pienyrityksille ja konserneille Leinonen Groupilla on yli 800 asiakasta, joiden koko vaihtelee muutaman hengen pienyrityksestä pörssiyhtiöihin. Konsernijohtaja Leinonen korostaa yrityksensä tarjoamien palvelujen yksilöllisyyttä, sillä pienten ja isojen tarpeet ovat erilaisia.

– Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pieniä yrityksiä autamme tarvittaessa vaikka kädestä pitäen esimerkiksi pankkitilien avaamisessa tai tilojen vuokraamisessa.

Voimme olla myös tulkkeina sopimustilanteissa jne.

– Isot yritykset puolestaan pystyvät hyödyntämään kansainvälisyyttämme ja monipuolista raportoinnin osaamistamme. Muutamme mm. maakohtaiset raportit kansainvälisiksi sovittujen aikataulujen mukaan.

Petteri Leinonen muistuttaa myös tytäryhtiöstä saatavan tiedon luotettavuuden merkityksestä.

– Yrityksen ulkomaisen tytäryhtiön toiminnan vakiintuessa sen johto saatetaan siirtää paikallisille. Tällöin ulkoistettu taloushallinto varmistaa emoyhtiölle jatkuvan puolueettoman ja oikean tiedon saamisen yrityksen toiminnasta, mikä ei aina ole itsestään selvyys.

Idästä länteen Nykyään jo 150 henkilöä työllistävän Leinonen Groupin kansainvälistyminen alkoi jo yli 20 vuotta sitten Tallinnasta. Baltian maissa yritys onkin alansa ykkönen. Toimintaa on lisäksi useissa Itä-Euroopan maissa Venäjää ja Bulgariaa myöten.

Viimeisimmät laajentumiset suuntautuivat kuitenkin länteen: ensin Ruotsiin ja nyt marraskuussa Norjaan.

– Naapurimaissamme talouden kehitys on ollut vahvaa ja tarjoamme suomalaisille yrityksille mahdollisuuden toimia sielläkin kauttamme. Erityisesti Norjassa on kysyntää ulkomaisille osaajille, muistuttaa Petteri Leinonen. Hän kertoo Pohjoismaihin laajentumisen taustalla olevan kaksisuuntaisen filosofian.

– Me osaamme vaikean idän markkinan ja tarjoammekin tätä osaamistamme nyt pohjoismaisille yrityksille. www.leinonen.eu MLS

18 ///

Gutta puhuu samaa kieltä kasvuyritysten kanssa Miten edetä kansainvälistymisen suhteen? Mistä rahaa investointeihin? Mihin asiakkaisiin ja tuotteisiin kannattaa panostaa? Jos yrityksen tavoitteena on kasvu, ei kysymysten kanssa kannata jäädä yksin.

Gutta Oy on suomalainen talous- ja liikkeenjohdon konsultointiyritys, joka tukee kasvuyrityksiä ketterästi ja joustavasti.

G

uttan perustehtävä on tukea yrityksiä matkalla kohti kasvua, tapahtuupa se sitten kotimaan markkinoilla tai kansainvälistymisen kautta.

– Olemme mielenkiintoinen kumppani kasvuyrityksille, sillä palveluvalikoimassamme on monipuolisia komponentteja, joiden avulla voimme tukea pkyrityksen kasvua ja kansainvälistymistä, Gutta Oy:n konsultointipalveluista vastaava johtaja Timo Tiainen kertoo. Gutta on yhtiönä itsekin kasvuhakuinen kotimainen toimija.

– Siksi ymmärrämme aidosti pkyritysten tarpeita ja osaamme ottaa lähestymistavassamme huomioon myös yrityksen rajoitteet esimerkiksi ajankäytön suhteen. Täysin kotimaisena toimijana puhumme kirjaimellisesti samaa kieltä kasvuyritysten kanssa, hän lisää.

Joustavat, modulaariset palvelut Gutta kumppaniverkkoineen tarjoaa asiantuntevaa apua esimerkiksi kasvuhakuisen yrityksen strategian sparraukseen, kansainvälistymiseen, yritysjärjestelyihin, rahoitukseen, suoritusjohtamiseen tai vaikkapa taloushallinnon resursointiin.

– Yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen ovat aina prosesseja.

Siksi yritys tarvitsee kumppanin, joka on sitoutunut kulkemaan mukana yrityksen kasvupolun alusta loppuun, yhtiön operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Sampsa Rönkkönen toteaa.

Guttan palvelut ovat modulaarisia

“Ymmärrämme aidosti pk-yritysten tarpeita.” ja ne räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

– Hyvin usein yrityksen kasvuun liittyy esim. kysymys käyttöpääoman riittävyydestä eli kun yritys kasvaa, mistä saadaan rahaa kasvuun. Tämä on esimerkki tilanteesta, jossa voimme olla yrityksen tukena ja apuna, Tiainen selvittää.

Lisäkäsipareja tarpeen mukaan Pelkästään rahoitus ei yksin ratkaise yrityksen onnistumista kansainvälistymisessä ja kasvussa, vaan kasvua tukemaan tarvitaan myös osaamista prosessin eri vaiheissa.

– Kun yrityksen nykyiset resurssit tulevat vastaan, lähdetään usein rekrytoimaan, mutta aina ei tiedetä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja verkostojen käyttö tuo pk-yritykseen joustavasti monipuolista osaamista, mikä on usein myös kustannustehokkaampi toimintamalli kuin omat rekrytoinnit. Myös osaavien resurssien joustava käyttö on tätä päivää, Tiainen toteaa. Osa Guttan voimaa on myös se, että yhtiö on osa Divest-konsernia, joka on vahva ja monipuolinen taustaorkesteri.

– Voimme hyödyntää konsernin yritysten palvelutarjoomaa, jotta yritys saa käyttöönsä oikea-aikasesti juuri oikeat osaajat, Rönkkönen lisää. www.gutta.fi MH

Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja verkostojen käyttö tuo pk-yritykseen joustavasti monipuolista osaamista, mikä on usein myös kustannustehokkaampi toimintamalli kuin omat rekrytoinnit, kertoo Gutta Oy:n konsultointipalveluista vastaava johtaja Timo Tiainen.

/// 19

20 ///

Tehokkaat kuljetukset kilpailukyvyn edellytys

S

uomalaisten yritysten logistiikkakustannukset muodostavat merkittävän osan br uttokansantuotteestamme.

Teollisuudessamme edelleen jatkuva murros sekä teknologian

Kaupunkijakelujärjestelmät ovat kehittyneet sähköisen kaupan myötä. Kustannustehokkaat pakettiautomaatit ovat lähellä kuluttajia, kertoo Jarkko Rantala.

kehittyminen tuovat omat kasvavat haasteensa logistiikan tehokkuudelle tulevaisuudessa.

Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin hieman yli 12 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Euroina tämä on vuositasolla yli 33 miljardia ja bruttokansantuotteeseen verrattuna noin yhdeksän prosenttia. Meillä kuljetussuoritteet per henkilö ovat eurooppalaisittain suuria, sillä Suomi on laaja ja kokonaan asuttu maa.

Lisäksi valtaosa viennistämme suuntautuu merimatkojen taakse.

Rikkidirektiivi on tuomassa satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset vientiteollisuudelle. Sen kustannuksia pyritäänkin pienentämään mm. väylämaksujen keventämisellä sekä maantiekuljetusten kokoa suurentamalla. Todennäköisesti tästä syystä ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu paino nousi lokakuun alussa 60 tonnista 76 tonniin varsin nopealla aikataululla.

Viennin viime aikojen vähe-

Venäjän läheisyys on Lappeenrannan satamien mahdollisuus Venäjän rajan läheisyys, logistisesti keskeinen sijainti sujuvien liikenneyhteyksien varrella, vapaa-alueet sekä rajanylitysmahdollisuudet ovat Lappeenrannan satamien kilpailuvaltteja. Satamista vastaava Lappeenranta Free Zone Oy Ltd tarjoaa yrityksille tehokkaita ratkaisuja Venäjän logistiikkaan.

nemisellä on laajoja vaikutuksia meihin kaikkiin. – Suomalaisen viennin volyymit ovat suurina vaikuttaneet merikuljetusjärjestelmän palvelutasoon. Jos vienti vähenee oleellisesti edelleen, vaikuttaa se negatiivisesti kuljetusten palvelu- ja kustannustasoon sekä viennin että tuonnin osalta, selvittää Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen professori Jarkko Rantala.

Tarvitaan teollisuusstrategia Kuljetusvirtojen epätasapaino on tyypillistä. Suomessa kuljetetaankin tavaraa etelästä pohjoiseen enemmän kuin toisin päin. Kaivosteollisuuden painopiste on Lapissa ja maan itäisissä osissa. Tämän professori Rantala näkee tasapainottavana asiana. Meillä pitäisi kuitenkin hänen mukaansa vähitellen päättää, ovatko kaivoksemme hyvä vai huono asia. – Maahamme pitäisi luoda teollinen strategia, jotta tunnistettaisiin kansantalouden kan-

L

appeenranta Free Zonen toimitusjohtaja, satamajohtaja Hannu Lappalainen odottaa varsinkin Mustolan rahtialueelle hyviä aikoja. Mustola on Saimaan vesistön tärkein rahtisatama, joka sijaitsee Saimaan kanavan varrella vajaan kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta ja noin 20 kilometrin päässä Venäjän rajalta.

– Venäjän logistinen läheisyys on voimistanut Mustolan satamaa logistiikkakeskuksena. Satama on erittäin hyvä, ja osa siitä on niin kutsuttua vapaa-aluetta. Siellä voidaan varastoida ja käsitellä kappale- ja kulutustavaraa sekä tullaamattomia EU:n ulkopuolisia tavaroita ja pistää sitten eteenpäin esimerkiksi Venäjälle, Lappalainen kertoo.

Turvallisuutta ja toimivia palveluja Lappeenrannan satamien merkitys kasvaa maantieteellisen kasvun ja uusien palvelujen kautta.

– Valtatie 13:n ympäristö on aktivoitunut valtavasti. Alueella on valtakunnan suurin kalakauppa Disas Fish, ja uudet palvelut kuten

nalta oleelliset asiat ja tehdä tämän jälkeen toimenpiteitä tukemaan tätä strategiaa. Infran kehittäminen on yksi näistä.

Arktisten alueiden merkityksen kasvusta puhutaan nyt paljon.

Jarkko Rantalan mukaan näiden alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja tästä aiheutuva kuljetustarve on hieno mahdollisuus myös suomalaisille, vaikka kokonaisuuden kannalta arktisilla alueilla ei vielä ole kovin suurta merkitystä.

– Olisi suurta hölmöyttä jäädä tästä kehityksestä ulkopuolelle. Helposti kuitenkin syyllistytään ison pensselin käyttöön ja halutaan erimerkiksi rata Etelä-Suomesta Jäämerelle asti.

Kysyisin ensin, miksi se rata tarvitaan, mille liiketoiminnalle ja millaisille tavaravirroille? Jos voidaan osoittaa selkeä tarve ja hyödyt, löytyy rahoituskin helpommin, arvioi Rantala. Hänen mukaansa on perusteetonta uskoa, että Koillisväylää pitkin Aasiasta tulevat laivat purkaisivat lastin Norjan tai Venäjän pohjoisosissa, sillä Keski-Eurooppaan menevät rahdit on edullisinta viedä laivalla perille asti. Pohjoisen alueen tavaravirrat ovat eri asia. MLS

Ikea ja Ikano tuovat lisää liikennettä yhdessä Venäjän kaupan kasvun myötä, Lappalainen toteaa tyytyväisenä.

Mustolasta on muotoutunut ”multimodal logistic center”, logistinen hubi, jonka kilpailuvaltteina ovat turvallisuus ja ammattitaito.

– Mustolan alueen turvallisuutta on parannettu, sillä Valtatie 13:lla menee 1,2 miljoonaa autoa vuodessa. Venäjän kauppa haluaa käyttää Mustolan vapaa-aluetta turvallisena, vartioituna välivarastointipaikkana, koska Venäjän puolella rajaa vastaavaa aluetta ei tiettävästi ole. Kaupan toimijat sekä Suomen ja Venäjän tulli edellyttävät, että dokumentaatio on ajan tasalla ja hommat hallussa.

Lappalainen kehottaa hyödyntämään lappeenrantalaisten toimijoiden Venäjän kaupan osaamista, kontakteja, juridista tietoa sekä hyviä yhteyksiä Pietariin.

– Venäjä on kauppakumppanina oma maailmansa, jossa ei aina voi toimia kuten Suomessa, Lappalainen muistuttaa. EA www.portoflappeenranta.fi

Kuva: Sami Perttilä

/// 21

Menestyvät yritykset tekevät tulosta osaavalla ostamisella ja tehokkaalla toimitusketjun hallinnalla, sanoo Logisticar Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Räisänen.

Tulos tuplaksi osaavalla ostamisella ja tehokkaalla toimitusketjun hallinnalla Kiristyvässä kilpailutilanteessa yrityksen tulos tehdään yhä enemmän osaavalla ostotoiminnalla, hyvällä varastojen ohjauksella ja toimitusketjun hallinnalla. Kuinka temppu tehdään, sen tietää Logisticar Oy.

L

ogisticarilla on näkemystä ja kokemusta ostotoimintojen ja toimitusketjujen kehittämisestä yli 30 vuoden ajalta. – Perinteisesti yritysten tulos on tehty myymällä enemmän ja kovempaan hintaan. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun, sillä kilpailutilanne määrittää entistä enemmän hintatason, jolla tuotteet, alihankintaosaaminen ja palvelut on kyettävä tarjoamaan asiakkaille. Siksi menestyvät yritykset tekevät tulosta osaavalla ostamisella ja tehokkaalla toimitusketjun hallinnalla, Logisticar Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Räisänen painottaa.

Miksei ostotoimintoja mitata?

Räisäsen mukaan ostotoiminnan osuus teollisuusyritysten liikevaihdosta on noin 65-70 %, kaupan alalla jopa 75-90 %. – Tunnusluvut kertovat ostotoiminnan merkityksestä. Ostot kasvavat koko ajan suhteessa liikevaihtoon, mutta noin 80-prosenttisesti yritysten ostotoiminnois-

“Meidän toimin­ tamme ydin on ABC-analyysin hyödyntäminen.”

ta ja varastojen ohjauksesta puuttuvat selkeät tavoitteet ja mittarit.

Miksi näin, sillä huonosti hallitut ostot syövät yrityksen tulosta, mutta järkevällä ja ammattitaitoisella ohjauksella ostotoiminta voidaan muuttaa yrityksen yhdeksi tärkeimmistä tuottavuustekijöistä, Räisänen ihmettelee.

Analysoidaan kipupisteet Millä lääkkeillä yritys voi pureutua ongelmakohtiin ja lähteä kehittämään toimintatapojaan? – Logisticar-analyysin avulla yritys saa konkreettista tietoa, kuinka paljon ja miten se voi parantaa tulosta kehittämällä ostotoimintaa ja toimitusketjun hallintaa. Meidän toimintamme ydin on ABC-analyysin hyödyntäminen, joka perustuu 20/80-sääntöön. Sama periaate pätee varastoihin eli tuhannesta nimikkeestä

200 nimikettä tuo 80 % myynnistä. Meidän tehtävämme on kertoa asiakkaalle, miten näitä nimikkeitä ohjataan tehokkaammin ja ostetaan edullisemmin. Analyysin tärkeimpänä tavoitteina on selvittää, paljonko yritys voi säästää rahaa toimitusketjuaan ja henkilöstöään kehittämällä, Räisänen selvittää.

Tehokas työkalu päivittäiseen työhön Yritysanalyysin jälkeen Logisticarin lääkekaapista löytyy Logisticar-ohjelmisto tilaus-toimitusketjun vaivattoman hallinnan päivittäiseksi työkaluksi. – Logisticar on johdon, tuotannon, oston ja konsultoivan myynnin apuväline yrityksen tuloksen parantamiseen. Se on käyttäjien kehittämä järjestelmä eli takuulla käytännönläheinen ja toimiva. Logisticarissa on valmis huippuraportointi koko henkilöstölle, josta myös yritysjohto saa nappia painamalla kattavat raportit.

Valmis raportointi mahdollistaa tavoiteasetannan kaikille toimitusketjun eri osa-alueille ja yritysjohtajat ja muut esimiehet voivat näin siirtyä faktajohtamiseen. Tällä alueella on kaikkein suurin säästöpotentiaali ja todellinen mahdollisuus tehdä tulos tuplaksi, Räisänen toteaa. www.logisticar.fi MH

Kuva: Sami Perttilä

22 ///

Yaran typen oksidien puhdistamisen asiantuntijat Kristoffer Sandelin (vas.), Juha Sarlund ja Harri Latonen muistuttavat IEDdirektiivin edellyttämien muutosten teon kiireellisyydestä, vuosi 2016 on pian käsillä.

Typen oksidipäästöt kuriin Teollisuuden sekä maa- ja meriliikenteen synnyttämät haitalliset typen oksidit eli NOx-päästöt voidaan Yara Suomi Oy:n NoxCare- ja Air1-tuotteiden avulla hajottaa vaarattomiksi ilmakehän typeksi ja vesihöyryksi.

M

aamme NOx–päästöistä lähes kaksi kolmannesta syntyy energian tuotannossa, loput liikenteessä ja teollisuudessa. EU-tasolla päästöt halutaan saada kuriin, sillä arvioiden mukaan EU:n alueella pelkästään NOx–päästöt aiheuttavat vuosittain 300 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.

Säädökset kiristyvätkin vuoden 2016 alussa, kun henkilöajoneuvojen osalta tulee voimaan Euro 6 –päästönormisto, polttolaitosten ja teollisuuden pitää puolestaan täyttää uuden IEDdirektiivin vaatimukset.

– Suomessa ja koko EU:n alueella IED-direktiivi on iso asia. Se koskee kaikkia yli 50 MW:n polttolaitoksia, joista Suomessa lupamenettelyn alaisuudessa on noin 300 energiantuotantoyksikköä, kertoo johtaja Kristoffer Sandelin.

Laitosten saattaminen direktiivin edellyttämälle tasolle aiheuttaa kustannuksia. Liiketoimintajohtaja Juha Sarlund korostaa direktiivin taustalla olevia, myös taloudellisia, mutta erityisesti inhimillisiä tekijöitä.

– Kiristyneiden säädösten hyöty saadaan säästyneinä ihmishenkinä, kun keuhkosairaudet ja altistuminen sydänkohtauksille vähenevät.

Järjestelmätoimittaja Maailmanlaajuisesti toimivalla Yaralla on jo pitkät kokemukset NOx–päästöjen vähentämisestä sekä teollisuudessa että maa- ja merilii-

“EU:n alueella pelkästään NOx–päästöt aiheuttavat vuosittain 300 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.” kenteessä, vaikka suuri yleisö tuntee yrityksen paremmin lannoitteiden ja kemikaalien valmistajana.

– Osaamme koko toimitusketjun, olemmehan jo toimittaneet lähes parisataa SCR- eli katalysaattoripohjaista järjestelmää. Lisäksi ensi- ja jälkiasennuksina olemme toimittaneet yli 250 SNCR -järjestelmää, laskee myyntipäällikkö Harri Latonen.

Voimalaitosten sekä meriliikenteen typen oksidipäästöjen puhdistamiseen Yara toimittaa urea- tai ammoniakkipohjaisen Noxcare –liuoksen, tarvittavat katalysaattorit sekä annostelu- ja ruiskutusjärjestelmät.

Jälkiasennuksena toimitettavan SNRC -puhdistuslaitoksen teho voidaan mitata etukäteen.

– Menemme paikan päälle ja testaamme menetelmämme. Tuloksista asiakas näkee, miten NOx–päästöt vähenevät ja näin investointipäätöksen tekeminen on helppoa. Jälkiasennuksissa hyvään puhdistustasoon pääseminen edellyttää mm. oikean lämpötilan ja reagenssin oikean ruiskutusmenetelmän löytämistä, selvittää Sandelin.

Dieselautoille Air1 Uudet Euro 6-normit kiristävät raskaan liikenteen päästönormeja ensi vuoden alusta ja kevyempien dieselkäyttöisten autojen osalta parin vuoden kuluttua. Uusi typen oksidin päästöraja tulee olemaan dieselkäyttöisille henkilöajoneuvoille 80 mg/km. Tähän pääsemiseksi niissä joudutaan siirtymään lisäaineelliseen pakokaasujen käsittelyyn. – Yaran valmistama Air on AdBlue –liuos, jonka avulla ajoneuvon SCR -katalysaattorijärjestelmä puhdistaa NOx –päästöistä jopa 95 prosenttia. Lisäksi päästään polttoainesäästöihin, sillä moottori voidaan SCR-järjestelmän ansiosta säätää optimaaliselle tasolle, kertoo Juha Sarlund.

AdBlue –järjestelmä on käytössä ympäri maailmaa. Yara laajentaa jakeluverkostoaan jatkuvasti. Nyt Air :stä on saatavissa raskaalle dieselkalustolle irtotuotteena D-asemilla 1000 litran konteissa, 200 litran tynnyreissä sekä 10 ja 30 litran kannuissa.

– Tulevaisuudessa uusien henkilöautojen AdBlue-järjestelmät muuttuvat siten, että Air :n tankkausväli lyhenee 4-5000 kilometriin. Nythän tankkaukset on hoidettu yleensä huoltojen yhteydessä. Tästä syystä markkinoille on tulossa myös aiempaa pienempi Air -kannu, joka voidaan käyttää kerralla. Näin katalysaattoriin ei pääse epäpuhtauksia sitä vaurioittamaan, selvittää Juha Sarlund. www.yara.com MLS

/// 23

Logistiikkaa tehostamalla turha työ pois

V

arsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hankinta- ja logistiikkapalveluissa on otettu portaittain käyttöön Optiscanin toimittama varastotyötä ja logistisia toimintoja tehostava Abakus-järjestelmä, joka koostuu puheohjaus- ja tilausjärjestelmistä. Järjestelmän avulla ohjataan varastotyön lisäksi koko tarvike­tilaus­ prosessia tilausten tekemisestä toimituksiin.

Optiscanin teknologiaa hankittiin tehostamaan VSSHP:n vuonna 2009 valmistuneen logistiikkakeskuksen varastotoimintoja. – Uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollisti johtavan puheohjausteknologian toimittajan, Vocollectin, tekniikalla toteutetun puheohjauksen.

Valitsimme Optiscanin, koska tiesimme, että heidän teknologiansa sopii tämäntyyppiseen työhön ja ympäristöön, kertoo VSSHP:n hankinta- ja logistiikkapalveluista vastaava materiaalipäällikkö Outi Kalske.

Tilausjärjestelmä puheohjaksen jatkeeksi VSSHP otti ensin käyttöön puheohjausjärjestelmän, joka laajennettiin tänä vuonna käyttöönotetulla tilausjärjestelmällä. Logistiikkakeskuksen henkilökunnalta on tullut järjestelmistä hyvin rytmitetyn käyttöönottotahdin sekä projektiin osallistamisen ansiosta hyvää palautetta.

– Puheohjattua keräystä kohtaan tunnetut pelot pakkotahtisuudesta ja koneen kanssa seurustelusta ovat osoittautuneet turhiksi. Järjestelmä toimii erinomaisesti, ja Optiscanin toiminta on ollut hyvin ammattimaista, Kalske toteaa.

Henkilöstö on yllättynyt siitä, miten hyvältä puheohjauksen kanssa työskentely tuntuu.

– Ergonomia on parantunut, työ on nopeutunut, kun papereiden ja koneen tuijottelu on jäänyt pois eikä virheitä juuri enää tule. Puhe­ohjaus on vapauttanut henkilöstöä muuhun työhön, mihin sekä henkilökunta että työnantaja ovat tyytyväisiä. Lopulliset säästöt näkyvät vasta ajan mittaan, mutta uskon niiden olevan vähintäänkin odotusten mukaiset, Kalske kertoo.

Yksittäiset työsuoritukset nopeutuvat ja välistä jää turhia työvaiheita pois, koska tilaukset siirtyvät suoraan Abakus-järjestelmään. Myös sisään tuleva tavara on mahdollista ottaa vastaan ja hyllyttää puheohjauksen avulla.

– Abakuksen myötä sairaalan tarvikelogistiikka voidaan toteuttaa yhtenä vaihtoehtona puheohjauksella myös asiakasyksiköissä. Meidän noin 2 000 tilaavaa asiakaspistettämme reititetään jatkossa eri teknologioin Abakusjärjestelmään, Kalske kertoo. EA www.optiscangroup.com/fi

Optiscanin toimittama varastotyötä ja logistisia toimintoja tehostava Abakus-järjestelmä koostuu puheohjaus- ja tilausjärjestelmistä.

Logistiikan erikoisosaamista joustavasti ja ketterästi

A

ro Parts Logistics Oy on operatiivisen varaosalogistiikan asiantunteva solmukohta. Yhtiön logistiikkaosaamisen avulla autoalan myynti- ja jälleenmyyjäorganisaatiot voivat keskittyä olennaiseen.

Aro Parts Logstics Oy on vuonna 2006 perustettu logistiikkapalveluihin erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen ammattitaitoista ja luotettavaa tavarankäsittelypalvelua. – Käytössämme on nykyaikainen logistiikkakeskus sekä varastointia ja varaston hallintaa tukevat tietojärjestelmät. Hinnoittelumme on suorite-

pohjaista, joten asiakkaamme maksavat vain tarvitsemastaan palvelusta, toimitusjohtaja Johanna Seesaro kertoo.

Muutakin kuin lavapaikkoja Varaosaosaaminen on yhtiön ydinosaamista, mikä kumuloituu lisäarvona logistiikka-asiakkaille. – Auton varaosat eivät ole bulkkitavaraa, siksi hyllypaikkoja ja -moduuleja on oltava monenlaisia erilaisiin tarpeisiin. Monissa varastoissa on tarjolla ainoastaan lavapaikkoja riippumatta siitä, millaista tavara on. Meillä on hyvin

Kuva: Sami Perttilä

Käytössämme on nykyaikainen logistiikkakeskus sekä varastointia ja varaston hallintaa tukevat tietojärjestelmät.

Hinnoittelumme on suoritepohjaista, joten asiakkaamme maksavat vain tarvitsemastaan palvelusta, toimitusjohtaja Johanna Seesaro kertoo.

erilaisia ratkaisuja ja erikoisjärjestelyjä, joita olemme kehittäneet autovaraosien monipuolisten tarpeiden mukaan. Siitä on etua varastointiasiakkaillemme.

Autovaraosien varastoinnin erikoispiirre on myös nimikkeiden huikea määrä. – Se tarkoittaa, että varaosia on varastossa paljon ja niistä vain 15-20 % on nopeasti liikkuvia. Se on haaste logistiikan kannalta, sillä varastopaikkoja tarvitaan paljon. Siksi lavavarasto ei ole kannattava vaihtoehto, sillä autonvalmistajan tai myyjän ei kannata maksaa siitä, että yksi osa vie kokonaisen lavapaikan.

Joustavaa ja ketterää palvelua Seesaron mukaan yhtiön vahvuus on nimenomaan autoalan koko ketjun hyvä tuntemus aina tehtaalta loppuasiakkaaseen saakka. – Olemme kuin mustekalan pää, joka liikuttaa todella isoja lonkeroita. Siksi suurin lisäarvo on se, että myynti- ja jälleenmyyjäorganisaatio voi avullamme keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Me hoidamme kaiken muun. Olemme myös kokomme puolesta joustava ja ketterä organisaatio, mikä kumuloituu väistämättä myös myynnin toimintaan. Lisäksi palvelumme räätälöidään aina asiakkaiden tarpeiden mukaan, Seesaro toteaa lopuksi. www.aro.fi/partslogistics MH

ME NÄEMME - JUOMAYHTIÖN, JOLLA ON SATOJA TUHANSIA TILAUKSIA JA TOIMITUSVAHVISTUKSIA - TÄYSIN AUTOMATISOIDUN PROSESSIN TILAUKSESTA MAKSUUN - NOPEAMMAT TOIMITUKSET JA PIENENEVÄN VARASTOINTITARPEEN

SINÄ NÄET VIINILASIN

- PARANTUNEEN KASSAVIRRAN - LAAJENEVAN AUTOMAATION KYMMENILLE UUSILLE KUMPPANEILLE - AUTOMAATION TUOMAN TALOUDELLISEN ARVON

Part of ItellaGroup OpusCapita virtaviivaistaa taloushallinnon prosesseja automaatio- ja ulkoistuspalveluina yli 10 000 asiakasyritykselle.

Toimimme yhdeksässä Euroopan maassa ja meillä on 2400 työntekijää. Vuonna 2012 liikevaihtomme oli 270 miljoonaa euroa. Pääkonttorimme on Espoossa. OpusCapita on osa Itella-konsernia. www.opuscapita.com

Passion for financial management