julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama asiantuntijajulkaisu | 7/2012 | Ilmoitusliite
AsiantuntijaOpas Kilpailukyvyn erikoisnumero
TeamFinland – tuoreimmat kuulumiset >>4 Mitä
Finpro ja Tekes
lupaavat yrityksille? >>9-10
Talent Match
yhdistää yritykset ja osaajat >>12-13 RYM Oy:n Ari Ahonen
Kansainvälinen kilpailukyky Tutkimustyön avulla uusia markkinoita, tuotteita ja palveluja
>>8
Yritysviestit päättäjille vaivattomasti Kun sinulla ja yritykselläsi on kerrottavaa liike-elämän päättäjille, ota yhteyttä Editor Helsinkiin, riippumattomaan suomalaiseen julkaisijaan ja yritysviestinnän ammattilaiseen. Teemme yhteistyötä johtavien mediatalojen kanssa ja kohdennamme viestisi tarkoin yrityspäättäjille ammattitoimittajien voimin. www.editorhelsinki.fi +358 9 421 2222
Kilpailukyvyn kehitt채minen
4
Kilpailukyvyn kehittäminen
Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi
AsiantuntijaOpas
Team Finland -verkosto edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Verkostomainen toimintamalli tukee yritysten kansainvälistymistä. Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen joka tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Konseptilla tarkoitetaan uudenlaista, aiempaa paremmin koordinoitua, verkostomaista toimintatapaa yritysten vienninedistämis- ja kansainvälistämispalveluiden järjestämiseksi. Eri palveluntarjoajien yhteistyötä tiivistetään ja tehostetaan palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. Kesäkuussa 2011 hyväksytyn hallitusohjelman mukaan ”Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen talouskehitykseen tavoitteenaan maailmantalouden vakaa ja tasapainoinen kehitys sekä kauppa- ja talouspoliittisten etujemme edistäminen”. Elokuussa 2012 hallitus asetti uuden taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmän pohtimaan Team Finland-verkoston kehittämistä. – Suomen taloudellisten ulkosuhteiden
sekä viennin- ja kansainvälistymisen edistamäisen (VKE) kenttää on pyritty kehittämään koko 2000-luvun ajan. Keskushallinnon tasolla palvelut keskityvät työ- ja elinkeinoministeriöön sekä ulkoasiainministeriöön. Erilliset VKE-toimintaa harjoittavat organisaatiot ovat osa työ- ja elinkeinoministeriötä ja ulkoasiainministeriötä. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi Finpro, ELY-keskukset, Finnvera, Tekes sekä FinNode-verkosto, kertoo syyskuussa perustetun, valtioneuvoston taloudellisista ulkosuhteista vastaavan yksikön johtaja Tuomas Tapio.
Team Finland -verkoston keskeisin kohderyhmä ovat pk-yritykset.
nä kokonaisuutena. Tällöin asiakas saa heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen taakseen koko verkoston tuen, Tapio sanoo. Suomen näkökulmasta merkityksellistä on se, että Euroopassa tällä hetkellä vallitseva talous- ja velkakriisi pohjautuu hitaasti korjauKasvu haettava uusilta markkinoilta tuviin rakenteellisiin ongelmiin. Tästä syystä suomalaisten yritysten on haettava uutta kasTuomas Tapio kuvaa Team Finlandia toimintakonseptiksi, jonka vua ja menestystä kehittyvistä maista. avulla pyritään eri toimijoiden – Tällöin haasteeksi muodostuu usein kevälisen yhteistyön lisäämihittyvien maiden valtioiden ja niissä toimivien yritysten tiivis keskinäinen suhde. Suomalaiset seen. yritykset tarvitsevat valtion tukea päästäkseen – Tavoitteena on, että suomamukaan näiden maiden markkinoille. Team Finlaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimivat land-verkosto tulee tulevaisuudessa toimimaan tahot näyttäytyisivät asiaktukena näissä asioissa, Tuomas Tapio kertoo. Team Finland -verkoston keskeisin kohdekaiden suuntaan yhtenäiseryhmä ovat pk-yritykset. Tuomas Tapion mukaan Ohjausryhmän jäsenet tällä hetkellä tavoitteena on saada hankkeen raKim Gran Nokian Renkaat Oyj kenteet toimiviksi vuoMika Ihamuotila Marimekko Oyj den 2013 alkuun menJohanna Ikäheimo Lappset Group Oy nessä. Piritta Mikkanen GreenStream Network Oyj – Ensi vuodesta alMaisa Romanainen Stockmann Oyj Abp kaen yrityksiä tukevat Pertti Korhonen Outotec Oyj tahot työskentelevät Mikael Hed Rovio Entertainment Oy aikaisempaa yhtenäiLiisa Hurme Orion Oyj semmin edesauttaen Jussi Pesonen UPM-Kymmene Oyj suomalaisten yritysten Kai Seikku Okmetic Oyj pääsyä kansainvälisille Päivi Leiwo Oilon Oy markkinoille, Tapio linSari Baldauf Fortum Oyj jaa. KKN
Tervetuloa asiantuntijoiden pariin
AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Kun haluat viestiä yrityksesi osaamisesta, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi AsiantuntijaOpas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Taitto: Pirja Kärki. Toimittajat: Kati Knuuttila, Maarit Reingoldt, Mia Heiskanen. Kuvat: Sami Perttilä. Painopaikka: Hansaprint.
Editor Helsinki Oy | palaute@editorhelsinki.fi | p. 09 4241 2222 | www.editorhelsinki.fi | www.editori.fi
AsiantuntijaOpas
Asiantuntija
Kilpailukyvyn kehittäminen 5
Yrityksen kilpailukyvyn vahvistaminen pitää taantuman loitolla Taloudellisesti tiukkoina aikoina tarvitaan vahvaa johtajuutta. Taantuman hetkellä monessa yrityksessä toteutetaan nopeita kustannusten leikkaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tämä kohdistuu usein myös yrityksen toiminnan kannalta elintärkeisiin myynnin ja markkinoinnin yksiköihin. Ratkaisu voi olla tuhoisa. Toiminta kärsii yrityksen sisäisten toimintojen osalta, mikä puolestaan voi johtaa yhä kasvaviin haasteisiin. Mikä sitten olisi parempi tapa toimia kurjistuneessa taloustilanteessa? Markkinointiosakeyhtiö i2:n toimitusjohtaja Ari Rauhalalla on Varaudu taantuman keskellä markkinamuutasapainoilevien yritysten johdolle selkeä toksiin: kehitä viesti: vahvuudet – Tämä on juuri ylivoimaisiksi oikea aika tehdä strakilpailueduiksi. tegisia valintoja ja fokusoida myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä. Me kannustamme omia asiakkaitamme varautumaan taantumaan ja markkinamuutoksiin vahvistamalla jo olemassa olevia vahvuuksia ylivoimaisiksi kilpailueduiksi.
Rauhalan mukaan strategisten valintojen tekemisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. – Yrityksen johdon ja koko henkilökunnan on ymmärrettävä se, minne suuntaan yritys on menossa ja mitkä ovat ne toimet, joilla yrityksen kilpailukykyä saadaan markkinoilla vahvistettua.
Hyvä kommunikaatio menestyksen edellytys Markkinatilanteen muuttuessa hankalammaksi yrityksen johdon odotukset myynnin ja markkinoinnin onnistumiselle moninkertaistuvat. Tällöin saatetaan joutua tilanteeseen, jossa myyntiorganisaatio tuo esiin myytävän tuotteen tai palvelun puutteita, ja yrityksen johto puolestaan syyttää herkästi myyntiorganisaatiota tehokkuuden puuttumisesta. – Myyntiorganisaation viestit pitäisi pystyä kohdentamaan juuri oikeille asiakasryhmille ja samaan aikaan myynnin ja muun organisaation pitäisi kommunikoida keskenään. Usein organisaatio on itse suurin kehityksen este, ja jos ongelmia ei korjata myyntitavoitteet karkaavat hallinnasta ja seuraa
Eero Eskola liiketoiminnan kehittäjä
Ari Rauhala
Toimitusjohtaja Markkinointiosakeyhtiö i2
lamaantuminen, sanoo i2:n liiketoiminnan kehittäjä Eero Eskola. Yrityksen menestyminen markkinoilla riippuu Eero Eskolan mukaan pitkälti siitä, miten yritys onnistuu erottautumaan kilpailijoista. Eskola kertoo törmäävänsä työssään liian usein kahteen ongelmaan. – Ensinnäkään yrityksissä ei tunneta menestystekijöistä johdettuja asiakashyötyjä tai niistä kertomista ei yksinkertaisesti pidetä tärkeänä. Toisekseen viestin läpimenoa haettaessa kiinnitetään liikaa huomiota mediavalintoihin, vaikka olennaisinta olisi pohtia miten asiakasryhmää puhutteleva tarina rakennetaan, hän toteaa.
Johdon roolia ei voi väheksyä Jotta yrityksen myyntiorganisaatio voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti, on jokaisen yrityksen työntekijän tiedettävä, mihin toiminnalla tähdätään. Rauhalan mukaan asiakaslähtöiset lähestymismallit ovat mahdollisia ainoastaan silloin, kun ne on rakennettu yhteisten näkemysten pohjalta. Tällöin esiin nousee tarve onnistuneelle johtamiselle. – Johdon on osattava katsoa asioita asiakkaan näkökulmasta ja oltava selvillä, missä yritys on tällä hetkellä ja miten päästään eteenpäin. Sinne päin -johtaminen ei ole tätä päivää. On oltava halu ja ymmärrys asettaa tavoitteita, Rauhala sanoo ja jatkaa: – Vallalla olevassa markkinatilanteessa haluamme haastaa kaikkia niitä johtajia, jotka uskovat myyntibudjettien toteutuvan nykyisillä resursseilla. Maailma on muuttunut ja jyvät erotellaan akanoista. Olisiko nyt hyvä hetki siirtyä uskomuksista toiminnan tasolle? KKN www.i2.fi
6
AsiantuntijaOpas
Kilpailukyvyn kehittäminen
Tyytyväinen henkilöstö kasvattaa yrityksen kilpailukykyä Futurice Oy valittiin vuoden 2012 Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Työntekijät huomioitava ihmisinä Kuva: Futurice
Futurice Oy on ohjelmistokehitysyritys. Se tuottaa palveluliiketoimintana muille yrityksille ohjelmistopalveluja ja palveluiden ylläpitoa. Kuluvana vuonna Futurice valittiin Suomen ja koko Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Great Place to Work Institute valitsi sen voittajaksi keskikokoisten yritysten sarjassa. Henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna kertoo, että valintaprosessissa Futuricen toimintaa mitattiin esimerkiksi henkilöstön tyytyväisyyden osalta. – Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden ja johdon välisiä suhteita, työntekijöiden suhdetta työhönsä ja työpaikkaansa sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli hyvin laaja-alainen analyysi, hän toteaa. Nevanlinnan mukaan olennainen tekijä yrityksen kilpailukyvyn kasvattamisessa ovat tyytyväiset työntekijät ja tyytyväiset asiakkaat. – Tavoitteenamme on, että palvelut, joita tarjoamme ovat kaiken aikaa todella hyviä. Paljon toiminnastamme kertoo se, että henkilöstömme ja asiakkaidemme tyytyväisyys on lähes sadan prosentin tasoa. Nevanlinnan kokemusten mukaan yritysten kilpailukykyä lisäävä tekijä on henkilöstö, joka viihtyy työpaikallaan.
Oma-aloitteiset päätökset antavat työntekijöille onnistumisen kokemuksia.
Koska työpaikalla vietetään runsaasti aikaa, on tärkeää, että työntekijät huomioidaan siellä ihmisinä. Jokaisen on ymmärrettävä oman työpanoksensa vaikutus kokonaisuuteen, sillä siten saadaan aikaan parempia tuloksia ja sen myötä kilpailukyky kasvaa. Futurice Oy:ssä jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä itseään koskevia päätöksiä oman harkintakykynsä mukaan. – Haluamme henkilöstön miettivän omien päätöstensä vaikutuksia kollegoihin, asiakkaisiin sekä yrityksen tulokseen nyt ja tulevaisuudessa. Tältä pohjalta tehdyt oma-aloitteiset päätökset antavat työntekijöille onnistumisen kokemuksia, Nevanlinna linjaa. Tulevaisuuteen Futurice suuntaa optimistisesti. Tavoitteena on kasvattaa toimintaa niin Suomessa kuin Euroopassa. – Tahdomme olla muuttamassa käsitystä, jonka mukaan IT-projektit ovat aina hankalia toteuttaa. Meidän käsityksemme mukaan projektit voivat olla täydellisesti onnistuneita, jos ne toteutetaan oikein. Ja tämä on kaiken aikaa pyrkimyksenämme, Hanno Nevanlinna toteaa. KKN
Taitava rekrytointipartneri
yrityksen kilpailukyvyn vahvistajana Businesslike menestyy kilpailussa nopeuttamalla asiakkaidensa rekrytointiprosesseja ja takaamalla laadukkaat rekrytointikäytännöt. Businesslike Oy Henkilöstöpalvelu on tänä vuonna 20. toimintavuottaan juhlistava henkilöstöpalveluyritys. Syytä juhlaan on, sillä toimistotoimialan rekrytointiin ja henkilöstövuokraukseen pääkaupunkiseudulla keskittyvän yrityksen toimeksiantojen onnistumisprosentti on tutkitusti peräti 90. Businessliken henkilöstökonsultti ja partneri Marju Vuorensalmi nostaa esiin muutamia menestyksen taustalla olevia syitä. – Meidän valttimme ovat palvelun nopeus ja laatu. Reagoimme asiakkaan antamaan toimeksiantoon välittömästi ja tiedämme kuinka löytää työnhakijoiden joukosta parhaan mahdollisen - puristamme esiin timantin, Vuorensalmi kuvailee.
Oikeat tekijät löytyvät useimmiten hyödyntämällä Businessliken henkilökohtaisin kontaktein luotua omaa verkostoa sekä ilmoitushakua. Myös pelkkä verkostohaku on mahdollinen.
Avoimuutta rekrytointiin Businessliken toimintatapaan kuuluu aktiivinen yhteydenpito sekä asiakasyrityksiin että rekrytointiprosessiin osallistuviin kandidaatteihin. – Kaikkien tahojen ajantasalla pitäminen on olennaista sekä meidän että asiakasyrityksemme maineen kannalta. Hakuprosessin on oltava avoin sekä mutkaton ja kommunikaation rehellistä.
Hakuprosessin laadukas hallinta ja läpinäkyvyys auttaa Vuorensalmen mukaan löytämään parhaimman osaajan kulloinkin avoinna olevaan toimeksiantoon. – Osaltaan tämä kaikki auttaa uuden työntekijän sitouttamisessa työyhteisön jäseneksi. Kommunikointi on erittäin tärkeää tällä alalla, Vuorensalmi muistuttaa. KKN www.businesslike.fi
Etu Matkaa
-
oSaaMiSElla koulutus muuttaa tunnistettavasti!
Henkilöstöjohtajan tutkinto Koulutus alkaa 26.11. Helsingissä
Markkinointiviestinnän ammattitutkinto – markkinointiassistentti Koulutus alkaa 6.11. Helsingissä ja 10.10. Oulussa
luottotutkinto Koulutus alkaa 29.10. Helsingissä
tiR talousjohdon kehitysohjelma Koulutus alkaa keväällä 2013 Helsingissä
Controller Excellence -kehitysohjelma Koulutus alkaa keväällä 2013 Helsingissä
tiedottajan tutkinto, Mti Koulutus alkaa 31.10. Helsingissä
talouslaskelmat päätöksenteon tukena Koulutus alkaa 13.12. Helsingissä ja 8.1. Oulussa
Viestintä strategian toteuttajana Koulutus alkaa 3.12. Helsingissä
työsuhdeasiat tutuksi Koulutus alkaa 19.11. Helsingissä ja 11.12. Oulussa
Faktat ja analyysit markkinoinnin tukena Koulutus alkaa 22.11. Helsingissä
Lue lisää:
markinst.fi
Tunnistettava muutos.
Markkinointi-instituutti on Suomen tunnetuin koulutusyritys ja asiakkaiden mielestä alansa vahvin toimija. (TEP 2011 -yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)
8
Kilpailukyvyn kehittäminen
AsiantuntijaOpas
Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi
Tutkimuksella suomalaisten yritysten haastavimmat visiot liiketoiminnaksi Vuonna 2006 Tiede- ja teknologianeuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Suomeen perustettiin strategisen huippuosaamisen keskittymiä, joista käytetään nimitystä SHOK. SHOK -toiminnan tarkoituksena on parantaa yritysten ja siten yhteiskunnan kansainvälistä kilpailukykyä sekä luoda huipputason tutkimustyön avulla yrityksille uusia markkinoita, tuotteita ja palveluja. – SHOK-toiminta on uusi ja toimiva väline saada tutkimustoimintaa palvelemaan elinkeinoelämää vielä entistäkin paremmin. Yritysvetoisessa yhteistyössä syntyneet tutkimustulokset kyetään muuttamaan nopeammin ja paremmin kaupallisiksi tuotteiksi, kertoo toimitusjohtaja Ari Ahonen rakennettuun ympäristöön keskittyvästä RYM Oy:stä. Osaamispääomasijoitusyhtiöksi toimintansa määritellyt RYM Oy sai alkunsa vuonna 2007, jolloin kiinteistö- ja rakennusalan toimijat aloittivat rakennetun ympäristön SHOK-yhtiötä koskevan valmisteluprosessin. Uusi yhtiö aloitti varsinaisen operatiivisen toimintansa vuoden 2010 alussa. Yhtiön tavoitteena on luoda huippuosaamista uudistamaan rakennetun ympäristön liiketoimintaa. – Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan viittä päätoimialaa, jotka ovat kiinteistöala, rakennusteollisuus, rakennustuoteteollisuus, talotekniikka-ala ja infra-rakentamisen toimiala. Rakennettu ympäristö on merkittävin osa Suomen kansallisvarallisuutta, itse asiassa se kattaa kansallisvarallisuudesta noin 70 prosenttia ja työllistää lähes 500 000 henkilöä, Ari Ahonen sanoo.
Tällä hetkellä jo kolme tutkimusohjelmaa käynnissä RYM Oy keskittyy toiminnassaan tutkimusohjelmiin, joita niihin osallistuvat yritykset toteuttavat 3-6 vuoden ajan yhdessä suomalaisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa. Tällä hetkellä ohjelmia on Ahosen mukaan käynnissä jo kolme. Ensimmäinen tutkimusohjelma on Pre-ohjelma (Built Environment Process Re-engineering), ja sen tavoitteena on tunnistaa loppukäyttäjän ICT-pohjaisia tulevaisuuden tarpeita ja tuottaa uusia toimintatapoja ja samalla luoda näin uusia liiketoimintamalleja kiinteistö-, rakennus-, ja infra-alalle. – Toisena tutkimusohjelmana meillä on
Asiantuntija
SHOK-toiminta pyrkii entistä paremman palvelun tarjoamiseen elinkeinoelämälle.
Ari Ahonen
Toimitusjohtaja RYM Oy | www.rym.fi
Kuvaus: Työskennellyt rakennus- ja kiinteistöalalla laajasti eri yrityksissä sekä innovaatiorahoituksessa Tekesissä yli 12 vuoden ajan.
RYM on paras väline muuttamaan suunnitelmat liiketoiminnaksi mahdollisimman tehokkaasti. Sisäympäristö-ohjelma, joka luo uuden käyttäjälähtöisen ajattelun sisäympäristön markkinoihin. Ohjelma on hyvin monitieteellinen ja hakee vahvuuksia esimerkiksi sisäympäristön kokemuksesta ja hallinnasta. Yhtenä osatavoitteena on luoda tietoa siitä, minkälainen sisäympäristö parantaa työssä jaksamista. Ohjema on käynnissä toista vuotta ja olemme jo saaneet todella hyviä tuloksia. Kolmas RYM Oy:n tutkimusohjelma kohdistuu maailmalla vallitsevaan trendiin eli kaupungistumiseen. Samalla kun rakennetun ympäristön on Ahosen mukaan vastuu luoda ihmisille kestävä ympäristö, on kyseessä myös valtava liiketoimintamahdollisuus. Haasteeksi muodostuu samanaikaisesti energian riittävyys ja puhdas ympäristö. – Pelkkä energian säästäminen ei riitä ja siksi
ohjelman haasteeksi on nostettu, miten rakennettu ympäristö ei vain kuluta energiaa vaan myös tuottaa sitä. Siksi ohjelman nimikin on Energizing Urban Ekosystem. EUE-ohjelman tavoitteena on luoda Suomeen huippuosaamisen keskittymä, joka verkottuen maailman parhaiden yliopistojen kanssa luo kokonaan uuden koulukunnan yhdyskuntasuunnitteluun ja toteutukseen, Ari Ahonen kertoo.
Yritysten strategiset visiot markkinoiksi ja liiketoiminnaksi Ari Ahonen kuvaa RYM Oy:tä yrityksen työkaluksi tilanteessa, jossa yritys haluaa olla luomassa uusia markkinoita ja niille tuotteita ja palveluita. – RYM on yrityksille uudenlainen keino päästä kehittymään tulevaisuutta silmällä pitäen. Yrityksillä pitää olla vahva oma strategia ja visio. Niihin perustuen RYM Oy yhtenä SHOK-yhtiöistä on paras väline muuttamaan suunnitelmat liiketoiminnaksi mahdollisimman tehokkaasti. Autamme eteenpäin yrityksiä, joilla on selkeä kuva oman tulevaisuutensa visioista, Ahonen toteaa. KKN
AsiantuntijaOpas
Kilpailukyvyn kehittäminen 9
Lean lisää suomalaisten yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä
Salolainen Lean5 Europe Oy keskittynyt yritysten tuottavuuden parantamiseen hukkia ja kustannuksia karsimalla. Yhtiön avainhenkilöt ovat pitkien työuriensa aikana koeponnistaneet ja todenneet Leanin avulla tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset yritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. – Lean tarjoaa avaimet suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseen niin kotimaisilla kuin globaaleillakin markkinoilla, Lean5 Europe Oy:n toimitusjohtaja Matti Torkkeli toteaa. – Parempi tuottavuus luo kannattavuutta ja kannattavuus kilpailukykyä. Mikäli suomalaiset yritykset aikovat menestyä tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa, on näihin asioihin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, hallituksen puheenjohtaja Jari Kaarima lisää.
Lean on matka Lean-ajattelumallin perimmäisenä tarkoituksena on vähentää tuhlausta. Tuhlausta on mikä tahansa toimenpide tai työvaihe joka kuluttaa
yrityksen resursseja, mutta ei lisää arvoa asiakkaan näkökulmasta. – Lean tähtää siihen, että oikea määrä oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja paikkaan. Kutsumme tätä Lean-matkaksi, jonka päämääränä on jatkuvan kehittymisen kulttuuri, joka vähentää samalla muutoksen dramaattisuutta organisaatiossa, projektijohtaja Teemu Elomaa tiivistää. Olennaista Lean5:n toimintatavassa onkin vahva käytännönläheisyys, asioiden pitäminen yksinkertaisina ja työn tekeminen yhdessä organisaation henkilöstön kanssa. – Matka alkaa luonnollisesti johdon sitouttamisella, mutta aivan olennainen osa onnistumista on työntekijöiden osallistuminen, sillä se hälventää muutosvastarintaa ja saa aikaan aina paremman lopputuloksen, jonka takana ihmiset ja organisaatio ovat.
Ei juosten, vaan kävellen Ajallinen näkökulma on Leanissa hyvin keskeinen. – Vähennämme jokapäiväisestä tekemi-
Kuva: Lean5 Europe
Lean5 Europe Oy:n näkemyksen mukaan kaikki suomalaiset yritykset, toimialat, prosessit ja tuotantolaitokset voivat hyötyä Lean-ajattelumallista. Kilpailukyky paranee kun vähennetään turhaa tekemistä. Näin ei tarvitse juosta nopeammin kun voi kävellä lyhyemmän matkan.
Lean5 Europe Oy:n asiantuntijat projektijohtaja Teemu Elomaa, hallituksen puheenjohtaja Jari Kaarima ja toimitusjohtaja Matti Torkkeli.
sestä ajallista toimintaa, joka ei kuulu yrityksen arvontuotantoketjuun. Näin voimme lyhentää prosessin tilauksesta tuloihin kuluvaa aikaa, eli kokonaisläpimenoaikaa, Torkkeli tiivistää. – Meidän tehtävämme onkin ymmärtää, mikä yrityksen toiminnassa on olennaista, olipa kyse valmistavasta teollisuudesta tai palveluliiketoiminnasta. Kaikista prosesseista löytyy toimintaa, joka ei tuota arvoa asiakkaalle tai kyseiselle yritykselle. Kun sitä saadaan jatkuvasti vähennettyä, ei tarvitse enää juosta, sillä kävelyvauhti riittää vallan mainiosti, Kaarima lisää. MH | www.lean5.fi
Kolmen kysymyksen paneeli – Finpro ja Tekes tukevat yritysten kilpailukykyä Suomalaiset yritykset saavat tukea yritystoimintansa kehittämiseen useilta eri organisaatioilta. Kaksi tärkeää tukijaa ovat Finpro ja Tekes. Niiden tämän hetkisestä toiminnasta ja lähitulevaisuuden uusista tukikeinoista kertovat viestintä- ja markkinointijohtaja Outi Torniainen Finprosta ja rahoitusjohtaja Ari Grönroos Tekesistä.
1
löytämisessä ja strategisissa muutoksissa. Finpro vientikeskusverkosto noin 50 maassa tarjoaa asiantuntemusta ja tietoa paikallisista markkinoista.”
Outi Torniainen, Finpro ”Finpro tarjoaa yrityksille niiden kansainvälistymisen eri vaiheissa asiantuntijapalveluita, joiden avulla yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä voidaan kehittää. Yrityksiä tuetaan kansainvälistymissuunnitelman laatimisessa ja liiketoiminnan fokusoinnissa, pääomarahoituksen hankinnan valmistelussa, asiakkaiden ja kumppanien löytämisessä, myynnin kasvattamisessa ja markkina-aseman vahvistamisessa sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien
Ari Grönroos, Tekes ”Tekes on yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekesin innovaatiorahoituksella yritykset voivat kehittää tuotteita, tuotantomenetelmiä ja liiketoimintakonsepteja, jotta niiden kansainvälinen kilpailukyky kasvaa. Yritysten rahoituksesta suuntautuu noin kolmannes nuorille kasvuhakuisille pk-yrityksille, noin kolmannes vakiintuneille kasvuhakuisille alle
Miten organisaationne tukee tällä hetkellä suomalaisia yrityksiä niiden kilpailukyvyn lisäämisessä?
500 henkeä työllistäville yrityksille ja vajaa kolmannes yli 500 henkeä työllistäville yrityksille, jotka uudistavat verkottuneilla projekteilla kansallista osaamisperustaamme.”
2
Mitä uusia keinoja on suunnitteilla tulevaisuutta silmällä pitäen?
Outi Torniainen, Finpro ”Kokoamme entistä systemaattisemmin maailmalta tietoa mahdollisista muutoksista ennakoinnin keinoin. Tämän tiedon analysointi ja niin sanottu ”sense-making” tuo suomalais yrityksille jatkossa entistä enemmän tietoa JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
AsiantuntijaOpas
10 Kilpailukyvyn kehittäminen
Ari Grönroos, Tekes ”Hallituksen maaliskuussa tekemässä valtiontalouden kehyspäätöksessä erityisesti kasvuyritysten kehittämisen verokannusteita päätettiin ottaa käyttöön. Kasvun tukemiseksi hallitus valmistelee tehokkaita verokannusteita, jotka otetaan käyttöön jo vuoden 2013 aikana. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi
Kannattaa testata kehitettävää tuotetta tai palvelua potentiaalisilla asiakkailla.
säädetään T&K-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu T&Khenkilöstön palkkakustannuksista. Pääomasijoittamisen kasvukannusteelle ja T&K-kannustimelle asetetaan minimi- ja maksimimäärät. Pääomasijoittamisen kasvukannustin säädetään koskemaan vain luonnollisten henkilöiden pieniin yrityksiin tekemiä vähemmistösijoituksia. Investointien lisäämiseksi säädetään teollisuudelle kaksinkertainen poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi otetaan käyttöön määräaikainen kasvukannustin, jonka kautta yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Riskinottoa lisätään myös nostamalla listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintamenoolettama määräajaksi 50 prosenttiin. Tekesin mahdollisuudet rahoittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa näyttävät säilyvän lähes nykyisellä tasolla vuonna 2013.”
MENESTYKSEN STRATEGIAT (28 op) Johtamiskoulutusohjelma käynnistyy 23.–25.10.2012 Menestyksen Strategiat on vaikuttava oppimisympäristö, jossa jäsennetään yritystoiminnan tulevaisuuden haasteita ja menestystekijöitä. Ohjelma voidaan liittää osaksi MBA-opintoja tai suorittaa erillisenä kokonaisuutena. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.jyu.fi/avance
MBA Rakentuu sinulle sopivaksi, korkeatasoinen ja joustava MBA-ohjelma. Tilaa sähköpostiisi alustava opintosuunnitelma www.jyu.fi/mba Saat ehdotuksen sinulle räätälöidystä MBA-opintokokonaisuudesta, opintojen aikataulut ja kustannukset. helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054 tiina.lehtonen@cec.jyu.fi, 040 588 1703
Avance-johtamiskoulutus
3
Outi Torniainen Finpro viestintä- ja markkinointijohtaja
Asiantuntija
markkinoiden muutoksista, mahdollisista trendeistä ja nousevista liiketoimintamahdollisuuksista. Ensimmäiset matkailualan avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia esittelevät videot ovat nähtävissä sosiaalisessa mediassa http://www. facebook.com/FinproRy ja Finpron verkkosivuilla http://www.finpro. fi/toimiala-asiantuntijuus.”
Asiantuntija
JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA
Ari Grönroos
Tekes rahoitusjohtaja
Minkälaiseen osaamiseen yrityksissä kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta niiden kilpailukyky paranisi entisestään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla?
Outi Torniainen, Finpro ”Asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden tuntemus on erittäin tärkeää. On tärkeä tuntea asiakkaiden tarpeet ja osata kohdistaa tarjontaansa juuri oikealle kohderyhmälle. Paljon puhutaan siitä, että suomalaiset olisivat huonoja markkinoimaan. Pitää paikkansa, että usein tuotteita esitellään teknologia- ja tekniikkakylki edellä mutta muutosta on jo nähtävissä. Suomalainen vaatimattomuus on ehkä suurempi este, ei osata tai haluta nostaa osaamista esille. Tärkeää olisi osata kiteyttää oman tuotteen
Suhteita ei synny kertatapaamisella vaan yhteyttä on pidettävä aktiivisesti yllä. tai palvelun keskeiset hyödyt asiakasta kiinnostavalla tavalla ja viestiä niistä toistuvasti ja eri kanavia käyttäen. Toinen asia on passiivisuus. Kun suomalaiset tapaavat maailmalla potentiaalisia asiakkaita tai kumppaneita, heihin ei olla yhteydessä tapaamisen jälkeen.
Suhteita ei synny kertatapaamisella vaan yhteyttä on pidettävä aktiivisesti yllä. Tämä ominaisuus ihmetyttää ulkomaalaisia, he tulkitsevat sen kiinnostuksen puutteeksi.” Ari Grönroos, Tekes ”Tekes kannustaa yrityksiä huomioimaan kehittämishankkeen sisältöä ja hyödyntämistä tarvittavat kehittämistoimet laajasti. Kehitystyöhön kannattaa sisällyttää paitsi uuden tai uudistetun tuotteen kehittämiseksi tarvittava osaaminen myös yrityksen omien toimintaprosessien kehittämisen, jotta t&k-työn tekeminen ja hyödyntäminen olisi tuloksekkaampaa. Projekteihin kannattaa sisällyttää riittävä asiakasymmärrys sekä testata kehitettävää tuotetta tai palvelua potentiaalisilla asiakkailla. Liiketoimintaan tarvittavien muiden yritysten selvittäminen jo kehittämishankkeen aikana tehostaa projektin tulosten hyödyntämistä. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse, joten yhteistyö suomalaisten ja kansainvälisten yritysten ja tutkimustoimijoiden kanssa säästää usein aikaa ja kustannuksia.” KKN
AsiantuntijaOpas
Kilpailukyvyn kehittäminen 11
Asiantuntijat Neste Oil:n Team Leader Eero Virtanen ja Head of ICT Services Jyrki Minkkinen sekä Nortalin Key Account Director Erno Runola.
Nortal – tietojärjestelmäpalvelut
vankalla ammattitaidolla Kumppanuus Neste Oilin kanssa on kestänyt yli kymmenen vuotta. Nortal on kansainvälinen huipputason liiketoimintasovellutusten ja sähköisten palveluratkaisujen toimittaja, joka palvelee sekä julkista että yksityistä sektoria. Vuodesta 1999 lähtien Nortal on toiminut kumppanina Neste Oil Oyj:lle. – Olemme aloittaneet yhteistyön uudenlaisen tietojärjestelmän rakentamisella ja työskennelleet sen jälkeen järjestelmän ylläpidon saralla. Tällä hetkellä Nortal ylläpitää Neste Oil Oyj:lle kymmenkuntaa merkittävää järjestelmää, jotka linkittyvät toisiinsa. Lisäksi Nortal tukee sovittuja liiketoimintoja globaalisti 24/7-palvelulla, kertoo Nortalin Key Account Director Erno Runola. Tärkeimmät Nortalin Neste Oilin käyttöön toimittamat järjestelmät ovat raaka-aineiden vastaanottoon, tuotevirtojen hallintaan ja laivaja junatoimituksiin erikoistunut JAWA ja toimitukseen, säiliöautojen lastausten, toimitustietojen ja rahtiselvitysten hallintaan keskittyvä JAWATRUCK. Näiden lisäksi tärkeä on TOIMI-ajoneuvotietojärjestelmä, jolla nopeutetaan toimitustietojen hallintaa ja laskutusta, varmistetaan tiedon oikeellisuus sekä helpotetaan kuljettajan työtä. Tilauskantaa voidaan tarkastella lähes reaaliaikaisesti autosta ja kuormaan jäämässä olevat tuotteet voidaan toimittaa uusille asiakkaille hakemalla avoimet tilaukset järjestelmästä ajon aikana. Järjestelmät ovat osa prosessia, joka alkaa
raaka-aineen vastaanotosta ja päättyy valmiin tuotteen toimittamiseen loppuasiakkaalle. Toimitusketju vaatii osaavien ihmisten lisäksi juuri asiakkaan tarpeisiin erikoistuneet tietojärjestelmät, jotka ovat virheettömiä, toimintavarmoja ja tehokkaita. Nämä keskeiset tavoitteet toteuttamalla Nortal pystyy lisäämään asiakkaansa kilpailukykyä merkittävästi. Head of ICT Services Jyrki Minkkinen Neste Oil:sta antaa Nortalille kiitosta kyvystä vastata annettuihin haasteisiin. – Tuotteiden ja raaka-aineiden toimitusketju on yksi Neste Oilin ydintoiminnoista. Kyseessä ei ole pelkkä fyysinen logistiikka, vaan myös informaation logistiikka. Tärkeitä tekijöitä ovat tehokkuus, luotettavuus, jäljitettävyys ja tiedon oikea-aikaisuus. Näihin tarpeisiin Nortal on kyennyt vastaamaan, hän toteaa.
Asiakaslähtöistä palvelua Kansainvälinen yritys tarvitsee menestyksekkään toimintansa tueksi hyviä kumppaneita. Neste Oil:n Oyj:n Team Leader Eero Virtasen mukaan Nortal on onnistunut tässä työssä hyvin. – Pidän onnistuneen yhteistyön avaimena
Näen, että Nortalin kaltainen moniosaaja on juuri oikea kumppani Neste Oilille.
huolehtimisen periaatetta. Tällä tarkoitan sitä, että yhteistyökumppanin on kyettävä toimimaan ajantasaisesti tulevaisuutta silmällä pitäen. Nortalin hyvänä piirteenä näen yrityksen ketteryyden, korkeatasoisen osaamisen ja sitoutumisen annettuihin tehtäviin, Virtanen toteaa. Erno Runola pitää Virtasen tapaan hyvin toteutettua kumppanuutta lähtökohtana onnistuneelle yhteistyölle. – Tärkeintä on, että asiakkaan tavoitteet on ymmärretty ja otettu aidosti osaksi asiakkaan palvelutoimittajan päivittäistä toimintaa. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista sitoutumista, josta molemmat tahot hyötyvät, Runola linjaa ja jatkaa: – Kun luottamus on saavutettu, hyvä partneruus kestää sekä hyvät että huonot ajat.
Vastuunkannon merkitys Erno Runola korostaa vastuunoton merkitystä tietojärjestelmäalalla toimittaessa. – On tärkeää, että työntekijä ottaa vastuun tekemisestään. Tähän päästään silloin, kun työ on mielekästä ja työntekijä ymmärtää olevansa osa kokonaisuutta. Loppupeleissähän ihmiset ovat aina vastuussa siitä, että hyvin suunnitellut ja toteutetut järjestelmät toimivat käytännössä siten kuin niiden pitää toimia, hän sanoo. Jyrki Minkkinen painottaa Runolan tapaan vastuunoton tärkeyttä tietojärjestelmäprojekteja tehtäessä. – Palvelun toimittajan on myös uskallettava haastaa asiakas uusien ratkaisujen kehittämiseen, jos niille on tarvetta. Näen, että Nortalin kaltainen moniosaaja on juuri oikea kumppani Neste Oilille. Palvelut ovat käytössämme globaalisti ympäri vuorokauden ja Nortalin kokoluokkaa oleva yritys kykenee ratkaisemaan esiin nousevat ongelmat nopeasti, Minkkinen kertoo. KKN
12 Kilpailukyvyn kehittäminen
AsiantuntijaOpas
Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi
Technopolis auttaa asiakkaansa menestyksen tielle Uusia innovaatioita etsitään jatkuvasti. Technopolis Oyj on toimitilapalveluihin, liiketoimintapalveluihin sekä yritysten henkilöstölle suunnattuihin palveluihin erikoistunut suomalainen pörssiyhtiö. Tällä hetkellä Technopoliksen toimitiloissa toimii 1 400 yritystä, joissa on noin 22 000 työntekijää. Vuonna 1982 perustettu Technopolis toimii Suomessa pääkaupunkiseudun lisäksi Oulussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Kuopiossa sekä Tampereella. Muutama vuosi sitten Technopolis laajensi toimintansa myös Pietariin ja Tallinnaan.
Neuvontaa rahoituksen hakemiseen Technopolikselta saa toimitilojen ja niihin liittyvien palvelujen lisäksi monipuolisia liiketoimintapalveluita. Yksi näistä palveluista on rahoituspalvelut. Rahoituksen hankkiminen yritykselle on haastavaa työtä, kun eri vaihtoehtojen joukosta on löydettävä sopiva rahoitusratkaisu. Optimaalisen rahoitusratkaisun kokoaminen vaatii yritykseltä aikaa ja kriittisiä, usein vähäisiäkin resursseja. Technopoliksen rahoituspalvelutiimin avulla yritys voi edelleen keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen ja ydinosaamiseensa eikä liiketoiminta kärsi rahoituksenhaun aikana. Rahoitustiimin laajat verkostot ja vahva osaaminen lisäävät huomat-
tavasti yrityksen mahdollisuuksia löytää mahdollisimman hyvä rahoitusratkaisu mahdollisimman nopealla aikataululla. – Technopoliksen rahoituspalvelutiimi etsii rahoitusta tarvitsevalle yritykselle sopivimmat sijoittajat sellaisilla ehdoilla, jotka ovat yrityksen kannalta mahdollisimman hyvät. Technopoliksen tukemat yritykset ovat saaneet pääomasijoituksia sekä kotimaisilta että kansainvälisiltä sijoittajilta, valottaa Jukka Jokinen Technopoliksen Rahoituspalveluista. Rahoitusta etsiville yrityksille Technopoliksen Matchmaking Palvelut on järjestänyt vuodesta 2006 lähtien MoneyTalks -tapahtumia, joissa yritykset ja sijoittajat kohtaavat toisiaan. – Näissä tilaisuuksissa rahoitusta etsivät yritykset voivat tavata samalla kertaa useita kotimaisia ja kansainvälisiä rahoittajia ja rahoittajat puolestaan voivat löytää uusia investointikohteita. Erityisiä tilaisuuksia tekee se, että niihin osallistuu myös kovan luokan kansainvälisiä sijoittajia, kertoo Karita Huotari, Technopoliksen Strategisista Matchmaking Palveluista.
Innovation Mill -hanke Technopoliksen palvelutarjontaan kuuluva Innovation Mill -ohjelma käynnistettiin vuonna
GROW YOUR BUSINESS AND PEOPLE. PROGRAMMES ON
» LEADERSHIP & MANAGEMENT » STRATEGY » ORGANIZATIONAL CHANGE » FINANCE & ACCOUNTING » MARKETING, SALES & CUSTOMER FOCUS
HANKENSSE.FI
Technopoliksen tukemat yritykset ovat saaneet pääomasijoituksia sekä kotimaisilta että kansain välisiltä sijoittajilta.
FOCUS ON YOUR COMPETENCE. WE DO. TWO-YEAR PART-TIME MBA. NEXT PROGRAMME STARTS IN JANUARY 2013. APPLY NOW! MBA.HANKEN.FI
Kilpailukyvyn kehittäminen 13
AsiantuntijaOpas
käyttää saamansa rahoituksen esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden luomiseen sekä liiketoimintansa kehittämiseen, Innovation Millin vetäjä Jorma Kaitera toteaa.
Kattavat Matchmaking-palvelut
Tällä hetkellä Technopoliksen toimitiloissa toimii 1 400 yritystä, joissa on noin 22 000 työntekijää.
2009. Hankkeen taustalla olivat aluksi Technopoliksen lisäksi Nokia ja Tekes. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli tarjota Nokialla hyödyntämättä jääneitä ideoita ja teknologioita uusien yritysten käyttöön. Kuluvan vuoden kesäkuussa Innovation Mill – ohjelma laajeni huomattavasti kun NSN, Metso, Kemira, Ruukki ja
Wärtsilä tulivat mukaan ohjelmaan. – Kyseessä on todella mielenkiintoinen hanke, joka helpottaa ratkaisevasti uusien yritysten liikkeelle lähtöä ja innovaatioiden kaupallistamista. Ideat, joita ei ole suuryrityksessä toteutettu käytännössä, saavat näin uuden mahdollisuuden. Hankkeeseen osallistuva yritys voi
Olennaisessa osassa Technopoliksen liiketoimintapalveluissa ovat Matchmaking-palvelut, jotka jo edellä mainittujen MoneyTalks – tapahtumien lisäksi tarjoavat kohdennettuja tapahtumia verkottumiseen ja asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja osaajien löytämiseen. – Haluamme auttaa asiakkaitamme löytämään uusia ideoita ja innovaatioita sekä uusia partnereita ja investointikohteita. Esimerkiksi Technopolis Business Breakfast ja Naapurit tutuksi -tapahtumat ovat olleet todella suosittuja kohtaamispaikkoja ja tarjonneet erinomaisia mahdollisuuksia uusien yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden löytämiseksi, jatkaa Karita Huotari. Vuoden 2012 alussa Technopolis aloitti yhdessä Otaniemi Marketing Oy:n kanssa uuden Talent Match -palvelun, jonka TalentTalkstapahtumissa työnhakijat ja yritykset pääsevät kertomaan omasta osaamisestaan ja tutustumaan toisiinsa. Tavoitteena on saada kansainväliset osaajat kohtaamaan erityisesti sellaisia kansainvälistyviä kasvuyrityksiä, joilla on tarvetta esimerkiksi heidän kieli- ja bisneskulttuuriosaamiselleen. – Kohtaamisia tarvitaan, sillä usein ulkomailta saapuvan osaajan ongelmaksi muodostuu verkoston puuttuminen koulutusta, osaamista ja kokemusta vastaavan työn löytämiseksi. Meillä puolestaan ei ole varaa menettää näiden henkilöiden työpanosta, Karita Huotari sanoo. KKN www.technopolis.fi
AsiantuntijaOpas
14 Kilpailukyvyn kehittäminen
Vieraskynä: Veli-Matti Kuisma, Teknologiateollisuus ry
L
Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn esteet on poistettava
yhyellä aikavälillä kilpailukykyyn oleellisesti vaikuttaa tuottavuuden taso ja työvoimakustannukset kilpailijoihin verrattuna. Kansainvälisessä kilpailussa suhteellista kilpailukykyä heiluttavat valuuttakurssien ja hintojen muutokset. Pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä on tuottavuuden kasvuvauhti, talouden sopeutumiskyky ja poliittiset uudistukset talouskasvun turvaamiseksi. Kansantalouden näkökulmasta kilpailukyky mittaa talouden kykyä kerryttää talouskasvua pitkällä aikavälillä. Kilpailukyky on siis keskeinen väline pitää yllä hyvinvointia. Suomen kilpailukyky on trendimäisesti laskenut IMD:n mittausten mukaan vuodesta 2002 alkaen. Keskeinen syy tähän on ollut talouspolitiikan päätökset. Näitä ovat mm. Suomen korkea kokonaisveroaste, kireä ansiotulon verotus, jäykkä työvoimapolitiikka, heikot investointikannustimet ja korkeat työnantajan sotumaksut. Business Weekin mukaan Suomen yksikkötyökustannukset nousivat vuosina 2008 - 2011
Toiminnassa ja palveluissa on saavutettava sellainen kilpailuetu, jolla saa asiakkaita.
12 prosenttia, mikä on yli puolet enemmän kuin EU-alueella keskimäärin. Samaan aikaan tuottavuuskehitys putosi jäykkien työmarkkinoiden ansiosta. Nämä ovat heikentäneet Suomen hintakilpailukykyä muihin Euroopan maihin verrattuna.
Tarvitaan innovointia ja investointeja Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn keskeinen osatekijä on tuottavuus ja tuottavuuden kehittäminen. Kuten hyvin tiedämme, työvoimapanokset pienevät väistämättä seuraavien vuosien aikana. Tämä on korvattava teknologiaa ja työn tekemistä kehittämällä. Tarvitaan innovointia, investointeja ja jatkuvaa tuotantoprosessien sekä tuotteiden kehittämistä. Myös kiinteiden investointien määrä on vuoden 2008 jälkeen laskenut. Suomi ei houkuttele kansainvälisiä suuryrityksiä investoimaan. T&K -investoinneissa ei ole tapahtunut sitä tasonnostoa, jota nykyinen tilanne edellyttäisi. T&K-investointien tason nostolla korjattiin pitkälti 1990-luvun laman vaurioita. Tällöin synnytettiin Suomeen vahva ICT-teollisuus.
Yritystyhjiö kaipaa täydennystä Viime kuukausina on havahduttu vaihto- ja kauppataseen painumiseen miinukselle. Suuret yritykset ovat kansainvälistyneet ja menestyvät hyvin globaaleilla markkinoilla. Suomeen on
syntynyt yritystyhjiö. Tarvitaan kipeästi uusia keskisuuria yrityksiä sekä kasvuyrityksiä, omia korkean jalostusarvon omaavia tuotteita ja T&K&I -investointeja. Valtiovallan taholta on tehtävä riittävän jämäkät toimenpiteet teknologiateollisuuden kilpailukyvyn kääntämiseksi kasvu-uralle. Yritysverokannan on seurattava keskeisten kilpailijamaiden tasoa, ansiotulojen verotuksen on houkuteltava osaavaa työvoimaa ja vientiä on tuettava ponnekkaasti. Mitä yksittäinen yritys voi tehdä? Rakenna kilpailukykyä systemaattisesti. Toiminnassa ja palveluissa on saavutettava sellainen kilpailuetu, jolla saa asiakkaita. Riittävä kilpailuetu edellyttää toimintojen, palveluiden ja tekemisen konseptointia ja virtaviivaistamista sekä laadukasta toimintaa ja tuotteita. Viimeisimmässä WEF:in (World Economic Forum) kilpailukykyselvityksessä Suomi nousi sijalle kolme ohi Ruotsin. WEF:in selvityksen mukaan monet asiat Suomessa ovat hyvin, kuten koulutus, vähäinen korruptio, hyvä infrastruktuuri ja terveydenhuolto. Meillä perusasiat ovat kunnossa, vaikka tämänkin WEF:inkin mukaan ongelmat ovat samat kuin IMD:n kilpailukykymittauksessa. Tarvitaan investointeja ja joustavuutta työmarkkinoilla, ei enää uusia rasitteita teollisuudelle. Nyt tarvitaan oikeita ja rohkeita päätöksiä teollisuuden pitämiseksi Suomessa.
Suunnittelutoimisto Bestdan Oy
– joustavuutta mekaniikkaratkaisujen hankintaan
Asiantuntija
Monipuolisuus ja joustavuus on kilpailuvaltti.
Erkki Lehtonen Toimitusjohtaja Bestdan Oy www.bestdan.com
Vuonna 1996 perustettu Bestdan Oy on mekaniikkasuunnittelutoimisto, joka suunnittelee ja osin myös valmistaa mekaniikkaratkaisuja useille eri teollisuuden aloille. Seitsemän työntekijää työllistävä Bestdan toteuttaa asiakastilaukset räätälöidysti ja nopeasti. – Kun saamme asiakkaaltamme idean suunnittelua vaativasta kohteesta, ryhdymme pohtimaan tuotteen suunnitteluvaiheita ja valmistusta yhdessä asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen teemme tarvittaessa tuotteesta prototyypin. Tuotannonkin voimme järjestää itse verkostomme avulla, kertoo Bestdan Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Erkki Lehtonen. Bestdanissa tehtävä tuotekehitystyö on hyvin laajaalaista, erilaisista lääketieteen mittauslaitteista ja tuotannon apulaitteista raskaampiin teräsrakenteisiin.
Lisäksi palveluihin kuuluvat 3D-tulostus-, tuotanto- ja koneistuspalvelut.
Avainasemassa luottamus ja laaja-alainen osaaminen Erkki Lehtosen mukaan Bestdanin vahvuus juontuu yrityksen osaavasta henkilöstöstä. Jokaisella työntekijällä on laaja kokemus teollisuuden eri osa-alueilta. Luottamus on syntynyt aikaisempien projektien perusteella ja suositusten kautta. – Toteutamme projektit käyttäen jokaisen työntekijän ammattitaitoa siten, kuin se parhaiten hyödyntää onnistuneen lopputuloksen syntymistä. Henkilökunnan laaja-alainen osaaminen ja liiallisen byrokratian puuttuminen saavat aikaan joustavuutta, joka lisää kilpailukykyämme markkinoilla. Luottamuksen syntyminen on ollut tärkeää, jotta asiat sujuvat. Pyrimme reiluun kumppanuuteen ja parhaaseen lopputulokseen yhdessä asiakkaan kanssa, Lehtonen sanoo. KKN
AsiantuntijaOpas
Asiantuntija
Kilpailukyvyn kehittäminen 15
Pekko Herola
myyntijohtaja ABB Oy | www.abb.fi
Kuvaus: Muutosjohtamistilanteissa eri maissa ja liiketoiminnoissa ABB:llä 15 vuotta, päätehtävä on ollut räätälöidä teollisuudessa toimiville asiakasyrityksille kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja.
Meillä on yhdessä keinot pitää Suomen teollisuus kilpailukykyisenä Avainsanoja kilpailukyvyn ylläpitämisessä ovat tuotannon tehokkuus ja energiatehokkuus. Niillä pystymme kilpailemaan halvempien tuotantokustannusten maiden kanssa. Olennaista on, että ymmärretään ne liiketoiminnan kilpailutekijät, mihin pitää pystyä vaikuttamaan. Me voimme tehdä paljon sen eteen, että tuotantoa ei tarvitse siirtää halvempien tuotantokustannusten maihin, vakuuttaa ABB:n palvelutoimintojen myynnistä vastaava Pekko Herola. Kustannukset väistämättä nousevat halvempien tuotantokustannusten maissa, mutta tässä muutoksen aikaikkunassa meillä on mahdollisuus pärjätä ja voittaa tehokkuudella.
Teollisuudella ei ole usein enää omia resursseja kehitystyöhön?
saavuttamaan tuotannon- ja energiatehokkuutta. Herola ei kaipaa prenikoita rintaan, mutta on ylpeä siitä, mitä ABB:n palveluratkaisujen ja tuotteiden avulla voidaan saada aikaan. Referenssejä on paljon kaikilta toimialoilta: sellu- ja paperiteollisuus, metalli- ja kaivosteollisuus, öljy ja kaasu, sähköntuotanto sekä kappaletavara- ja kemianteollisuus.
Reaaliaikaisilla mittausjärjestelmillä
lisää tehokkuutta – Haluan korostaa asiakasyritystemme osaamista ja yhteistyön merkitystä. Parhaaseen Kun Herolalta kysyy, mikä teollisuuden ala on ratkaisuun päädytään, kun yhdessä tarkasteltällä hetkellä erityisen kiinnostava, hän vastaa, että kaivosteollisuus. Monien kaivosten elinlen tunnistetaan asiakkaan parhaat käytännöt ja niihin yhdistetään ABB:n vahvuudet. kaari on vasta alkuvaiheessa Suomessa, minkä Nykytilanne on usein vuoksi niissä on merse, että teollisuusyrikittävää kehityspotyksissä on enää vähän tentiaalia. Eikä vaan Me voimme tehdä paljon resursseja sisäiseen ABB:n, vaan koko toikehitystyöhön. Me taas mialan tehostamisen sen eteen, että tuotantoa ei olemme erikoistuneet kannalta. tarvitse siirtää halvempien ratkaisuihin, joilla au– Olennaista on, tuotantokustannusten maihin. että ymmärretään tamme asiakkaitamme
ne liiketoiminnan kilpailutekijät, mihin pitää pystyä vaikuttamaan. Energiaintensiivisissä prosesseissa tehostamispotentiaalit ovat merkittäviä. Kaikilla niillä yrityksillä, jotka ovat pärjänneet energiaintensiivisillä toimialoilla pitkällä aikavälillä, on jonkinlaiset reaaliaikaiset mittausjärjestelmät. Niistä saatavaa tietoa hyödynnetään systemaattisesti toiminnan kehittämiseen tavoitteena tuotannontehokkuus ja energiansäästö.
Konesalien energiansäästöpotentiaali huomattava – Ydinasioihin keskittymisen kautta saadaan jo yleensä isoja asioita syntymään, sieltä löytyvät isoimmat hyödyt nopeimmin. Ja se mitä ABB pystyy teknologiatalona tarjoamaan – hyvien käytäntöjen ja joustavien, modulaaristen palveluratkaisujen lisäksi – on oman tuotekehitystyön tuloksena syntyneet uniikit innovaatiot. Esimerkkinä Herola haluaa nostaa esiin ABB:n konesalien energianhallintajärjestelmät, jotka ovat aivan huippuluokkaa. Kokonaisuuteen kuuluu laaja valikoima tuotteita, ratkaisuja ja palveluja esisuunnittelusta aina päivittäisen tuotantoprosessin varmistamiseen asti. Säästöpotentiaali on huomattava, sillä yksi konesali voi kuluttaa sähköä pienen kaupungin verran. Aiheesta on myös juuri ilmestynyt video ”ABB ja konesalit”, joka on katsottavissa osoitteessa www.youtube.com/ user/abbsuomi. MRG