AsiantuntijaOpas 8/2012

Page 1

julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama asiantuntijajulkaisu | 8/2012 | Ilmoitusliite

AsiantuntijaOpas Venäjä-koulutuksella

suomalaisyritykset ovat oppineet johtamaan paremmin venäläisiä >>4

Venäjä vihdoinkin WTO:ssa >>6

Identiteetin hallinta

mahdollistaa tietoturvan BYOD- eli Bring Your Own Device-aikana >>13

Perinteisen bI-raportoinnin

aika alkaa olla ohi >>14

Vapo Oy:n Jari Kymäläinen & Markus Hassinen

Energia­ tehokkuusasiat uudelle tasolle >> 8



AsiantuntijaOpas

Liiketoiminta Venäjällä 3

Markkinointi venäläisille

voi pienemmälläkin panostuksella tuottaa huomattavia tuloksia Venäläiset arvostavat suomalaista laatua ja luotettavuutta ja pienemmälläkin panostuksella Venäjälle voi saada erittäin hyvän tuoton. Markkinointiviestintä on kuitenkin huolella lokalisoitava ja lupauksista on pidettävä kiinni. – Pelkästään venäläisturistien Suomeen vuosittain tuomasta miljardista kannattaa kilpailla, puhumattakaan mahdollisuuksista Venäjän markkinoilla, muistuttaa Mediakolmio Oy:n Venäjän toiminnoista vastaava asiakkuusjohtaja Katja Keinänen. Venäläisille suunnattuja verkkokauppojakin alkaa syntyä, vaikka logistiikassa onkin vielä haasteita.

Huolellinen lokalisointi avainasemassa – Venäläisille on helppo myydä, kun tarjooma on hyvin kohdennettu ja lupaukset pidetään. Markkinointieurolla venäläisille saa usein huomattavasti paremman tuoton, kuin samalla panostuksella kotimarkkinoille. Viestien ja materiaalien pitää vain olla hyvin lokalisoituja, kotimarkkinoille suunnattujen esitteiden kääntäminen venäjäksi ei riitä. Mediakolmio lupaa tarjota yrityksille keinot ja kanavat, joilla Venäjän markkinat otetaan haltuun. Aluksi voi lähteä liikkeelle testaamalla kysyntää Suomeen tulevien venäläisturistien keskuudessa. Heillä on tapana suunnitella

Mediakolmion Venäjä-markkinoinnin asiantuntijat Aino Voutilainen ja Katja Keinänen pääsevät Lappeenrannassa aitiopaikalta seuraamaan venäläisten kulutustottumuksia.

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin

ostoksiaan ja tutkia vierailukohteiden suosituksia netistä etukäteen. Kannattaa siis näkyä siellä, mistä tietoa haetaan.

Verkko tärkein tiedonhakukanava Monille suomalaisille yrityksille rajalehdet ovat olleet ainoa tunnettu media venäläisten asiakkaiden tavoittamiseen. Verkko on kuitenkin Suomeen saapuvalle venäläiselle tärkein tiedonhakukanava ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Venäjällä on omat hakukoneensa ja Facebookia vastaavat palvelunsa, joilla on jopa 100 miljoonaa käyttäjää. Markkinoinnin kohdentamiseen ja jakamiseen on monia mahdollisuuksia. Erilaisia harrasteryhmiä ja tiettyjen brändien faneja löytyy paljon ja heidät voidaan tavoittaa sekä perinteisen display-mainonnan että erilaisten kilpailujen ja viraalikampanjoiden avulla. Venäläiset myös jakavat aktiivisesti kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta voi saada suurenkin huomioarvon ilman maksullista mainontaa. – Venäläiset ovat bränditietoisia ja etsivät verkosta mm. vaatteita, elektroniikkaa ja taloustavaroita. Suomalaisia elintarvikkeita arvostetaan ja erityisesti lapsiin ollaan valmiita panostamaan. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta kanavat ja keinot on aina valittava tuotteen ja palvelun mukaan. On vain rohkeasti lähdettävä mukaan, Keinänen sanoo ja kannustaa ottamaan yhteyttä ja sopimaan tapaamisen. Nopeimmat voivat vielä ehtiä uuden vuoden ja loppiaisen välisen loma-ajan apajille. MRG www.mediakolmio.fi

AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Kun haluat viestiä yrityksesi AsiantuntijaOpas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. osaamisesta, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Taitto: Pirja Kärki. Toimittajat: Kati Knuuttila, Maarit Reingoldt, Tero Elsilä. Kuvat: Matti Rajala, Mikael Soininen. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy | palaute@editorhelsinki.fi p. 09 4241 2222 | www.editorhelsinki.fi | www.editori.fi


AsiantuntijaOpas

Liiketoiminta Venäjällä

Kuva: Ömer Acar

4

Koulutus

Autamme sekä Suomeen keskittyneitä että globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä ja organisaatioita menestymään. Venäjä on yksi keskeinen painopistealueemme, Management Institute of Finlandin toimitusjohtaja Timo Helosuo sanoo.

Kuinka MIF auttaa yrityksiä menestymään Venäjällä? asioihin Venäjällä toimivat suomalaisyritykset hakevat 1Mihin MIFiltä valmennusta, MIFin toimitusjohtaja Timo Helosuo?

”Venäjällä jo toimivat yritykset hakevat erityisesti tukea ja valmennusta kahteen asiaan: Ensinnäkin siihen, miten emoyrityksen strategia ja toimintatapa viedään käytäntöön, niin että yrityksen venäläiset työntekijät alkavat toimia niiden mukaisesti. Tähän liittyen myös siihen, miten johdetaan venäläisiä ja toimitaan tehokkaasti yhteistyössä venäläisten kollegoiden kanssa. Toiseksi siihen, miten markkinointi ja myynti järjestetään Venäjällä.”

2

Mihin asioihin Venäjälle vasta aikovat suomalaisyritykset hakevat valmennusta?

”Ne hakevat koulutusta venäläisestä toimintaympäristöstä, kulttuuri- ja toimintatapojen eroista, riskeistä ja niiden hallinnasta. Usein kaivataan myös neuvoa ja apua kontaktien sekä verkostojen luomiseen ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Lisäksi esiintymis- ja neuvottelutaidot kuuluvat perustyökalupakkiin. ”

Mikä on MIF? • Johtamiseen, viestintään ja kansainväliseen bisnekseen erikoistunut koulutus- ja kehittämisyhtiö • Syntyi 2012 Fintran, Inforin ja JTO:n yhdistyessä • Valmennuksissa ja ohjelmissa vuosittain 30000 osallistujaa • 7 toimipistettä Suomessa, 1 Pietarissa • Valmennuksia yli 50 maassa Tutustu palveluihin osoitteessa www.mif.fi

hyötyjä ja vaikutuksia MIFin 3Millaisia Venäjä-valmennuksilla on ollut?

”MIFin Venäjä-koulutusten kautta suomalaisyritykset ovat oppineet johtamaan paremmin venäläisiä. Lisäksi ne ovat luoneet hyödyllisiä kontakteja viranomaisiin ja satoihin yrityksiin Venäjän eri alueilla.”

uutta MIF tuo Venäjällä 4Mitä onnistumisen tueksi?

”Uutta on entistä laajempi kokonaisuus. Koulutustarjontamme kattaa niin käytännön kansainvälistymisstrategian, liiketoiminnan aloittamiseen tarvittavat taidot kuin venäläisen organisaation kanssa toimimisen käytännöt ja viestinnän.”

kasvuhaluisen yrityksen 5Mistä on vielä hyvä tietää?

”Venäjällä jo toimivien suomalaisyritysten toiminta keskittyy useimmiten vain lähialueille Pietariin, Leningradin alueelle ja Moskovaan. Samaan aikaan Venäjän voimakkaasti kehittyvät suurkaupungit KeskiVenäjällä, Uralilla ja Siperiankin puolella ovat nopeassa kasvussa ja suuren mielenkiinnon kohteina. MIF tarjoaa mahdollisuuksia tutustua näihin alueisiin ja auttaa toiminnan aloittamisessa.”


AsiantuntijaOpas

Liiketoiminta Venäjällä 5

antaa työkaluja onnistumiseen Venäjällä Onnistuminen Venäjällä vaatii usein ajattelu- ja toimintatapojen muutosta – niin yrityksen venäläisiltä työntekijöiltä kuin suomalaisilta. Suomalaisten pinttyneet käsitykset tai mahdollisuuksien heikko tuntemus voivat olla menestyksen esteitä, joita ei aina edes huomaa. Muun muassa näihin haasteisiin pureudutaan Management Institute of Finlandin Venäjä-valmennuksissa. Runsas vuosi sitten kiinteistösijoitusyhtiö Spondalla oli monille länsimaisille yrityksille tyypillinen haaste: kuinka vahvistaa yrityksen arvojen mukaista toimintaa Venäjällä? Kehittämisstarttina toimi MIFin valmennus yrityksen henkilökunnalle. – Valmennuksessa lähdettiin liikkeelle siitä, mitä arvot ylipäätään tarkoittavat. Osoittautui, että venäläiset ymmärtävät arvot hyvin toisella tavalla kuin suomalaiset. Toisaalta, valmennus oli hyödyllistä myös niille muutamalle suomalaiselle, jotka siihen osallistuivat. Ajatusmallien ja käyttäytymisen muuttamiselle oli tarvetta puolin ja toisin, Spondan liiketoimintajohtaja Sirpa Sara-aho muistelee. Sponda on hyödyntänyt MIFin valmennuksia myös uuden asiakkuusajattelun juurruttamiseksi Venäjällä. Sara-ahon mukaan valmennuksessa olennaista oli asennemuutoksen aikaansaaminen. – Valmennus auttoi muun muassa hiffaamaan, mitä asiakkuus tarkoittaa ja miten tärkeä asiakas meille on. Vuokralainenhan on se, joka viimekädessä maksaa spondalaisten palkat.

Ajatusmallien ja käyttäytymisen muuttamiselle oli tarvetta puolin ja toisin. Sara-ahon mielestä yksittäinen koulutus toimii hyvänä starttina, mutta ei yleensä yksin riitä Venäjällä. – Koulutuksia pitäisi järjestää säännöllisin väliajoin, jotta asioita voi myös kerrata. Lisäksi muutoksien juurruttaminen vaatii, että koulutuksesta saadut työkalut otetaan käyttöön arkipäivässä.

Hyötyä myös virkamiehille Itäisen Tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso osallistui MIFin RUSFIN Partnership -ohjelmaan, jossa joukko suomalaisten idänviennin ja logistiikkayritysten edustajia tutustui ja neuvotteli alan toimijoiden kanssa Venäjän Jekaterinburgissa ja Kazanissa. Kivilaakso kokee erittäin hyödylliseksi sekä keskustelut venä-

läisten että ohjelmaan osallistuneiden suomalaisten kanssa. – Ymmärrän Venäjän viejä- ja kuljetusasiakkaiden tarpeita nyt paremmin. Osallistujien joukossa oli monia kokeneita Venäjän-kävijöitä. Heiltä saamiani kokemuksia ja neuvoja voin hyödyntää neuvoessani vähemmän kokeneita Tullin asiakkaita, Kivilaakso kertoo viitaten Tullin pyrkimyksiin madaltaa ulkomaankaupan teknisiä esteitä. Kivilaakson mukaan koulutus avasi useita Venäjään liitettyjä pinttyneitä käsityksiä, jotka eivät pidä enää paikkaansa. – Moni asia on kehittynyt, esimerkiksi sähköiset palvelut. Myös yhteydenottoa virkamiehiin, kuten venäläiseen tullipäällikköön ei ole syytä enää arkailla. Tosin kommunikointi voi yhä vaatia venäjänkielen hallintaa. Kivilaakso kertoo saaneensa matkan aikana useita uusia näkökulmia ja kehittämisideoita. – Voin suositella vastaavia ohjelmia kaikille virkamiehille, jotka ovat tekemisissä ulkomaan-, Venäjän-kaupan tai liikenteen kanssa. Ilari Hylkilä | www.mif.fi

Autamme suomalaisorganisaatioita menestymään Venäjällä – ja venäläisiä niin Venäjällä kuin Suomessa! osallistujista arvioi kehittyneensä valmiuksissa menestyä kv. liike-elämässä ja urakehityksessä

osallistujista arvioi yrityksensä saaneen arvokkaita verkostoja, joita hyödyntää jatkossa

Tuloksista olemme nöyrän ylpeitä! • Tutustu: mif.fi/palvelumme-venajalla Kysy tarjousta: Tuija Eloranta, tuija.eloranta@ mif.fi, tel. +358 207 220 523 * Bachelor’s Thesis, Kokkonen, K., Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Degree Programme in International Business 2012, Assessing the Effectiveness of the FINRUS Partnership –Program. FINRUS Partnership –ohjelmassa valmennamme nuoria venäläisiä johtajia.


6

Liiketoiminta Venäjällä

AsiantuntijaOpas

Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi

Venäjä – vihdoinkin WTO:ssa Venäläiset tunnetaan vaativina neuvottelukumppaneina. WTO:n jäsenyysneuvotteluissa he kuitenkin löivät kaikkien aikojen ennätyksen: tie sopimukseen kesti 18 vuotta. Suomelle Venäjän WTO-jäsenyys on erittäin hyvä uutinen. Venäjän matka WTO:n jäseneksi alkoi huhtikuussa 1994 ja päättyi elokuussa 2012, kun maan WTO-jäsenyys astui voimaan. Venäjä oli viimeinen merkittävä talous Maailman kauppajärjestön ulkopuolella. Venäjän liittymisen jälkeen WTO:n jäsenet kattavat jo 97 prosenttia maailman kaupasta. Venäjän kasvavat kulutusmarkkinat ovat entistä houkuttelevammat, kun Venäjästä tulee WTO-jäsen. Maailmanpankki on ennustanut, että Venäjän talous voisi WTO-jäsenyyden ansiosta kasvaa yli 3 % lyhyellä aikavälillä ja noin 11 % pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Venäjän tuonti kasvaisi 6-10 % lyhyellä aikavälillä ja 20-30 % pitkällä aikavälillä verrattuna tilanteeseen ennen WTOjäsenyyttä.

Kuluttajat hyötyvät Lyhyellä tähtäimellä suurimman hyödyn lisääntyneestä kilpailusta saavat kuitenkin venäläiset kuluttajat. Kaupan vapautuessa tuotevalikoima monipuolistuu ja hinnat alenevat. Merkittävimmät muutokset tulevat näkymään tuotteissa, joissa tuontitulli on ollut erityisen korkea. Näihin kuuluvat monet lääkkeet ja osa elintarvikkeista ja kodintekniikasta. Tällä hetkellä peräti 3500 tuotteen tuontitulli on vähintään 15 %. Siirtymä-ajan jälkeen tällaisten suo-

jattujen tuotteiden listalle jää alle 500 tuotetta. Niiden joukossa on joitakin tekstiili- ja nahkatuotteita. Lisäksi kotimaista autoteollisuutta on haluttu suojata, joten henkilö-autojen tullit laskevat asteittain seitsemän vuoden aikana, lopullinen tullitaso on 15 %.

Suomen Venäjän-vienti ja WTO-hyöty *

Suomi hyötyy Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä kahdella tavalla: yhtäältä viennin kasvumahdollisuuksien, toisaalta Venäjän investointiilmapiirin parantumisen kautta. Venäjä oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin

Viennin arvo 2011 milj. €

Tullitariffimuutoksen hyöty milj. €

Elintarvikkeet____________________________ 368__________ Paperi ja pahvi___________________________ 490__________ Koneet ja laitteet_________________________ 1058__________ Sähkökoneet ja laitteet_____________________ 589__________ Kuljetusvälineet__________________________ 237__________ Öljytuotteet______________________________ 256__________ Kemialliset tuotteet________________________ 860__________ Metallituotteet___________________________ 422__________ Muut tuotteet___________________________ 1053__________

20 25 45 25 11 13 40 21 50

Lähde: Suomen tulli www.tulli.fi ja Venäjän WTO-liittymissopimus www.wto.org. * ”WTO-hyöty” on laskettu nykyisen ja WTO-jäsenyyden lopullisten tuontitullitariffien erotuksena suhteessa viennin arvoon 2011. Tariffimuutos on laskettu tuoteryhmittäin, joten tulos ei ole tarkka, vaan suuntaa antava.

Uusissa määräyksissä erilaisia tulkintoja

Venäjällä operoitaessa on hyötyä

varmasta ja luotettavasta kumppanista Markinvest Oy on vuonna 1985 perustettu liikkeenjohdon ja markkinoinnin konsultointiin keskittyvä yritys. Tällä hetkellä sen toiminta suuntautuu 100 prosenttisesti entisen Neuvostoliiton markkinoille ja se toteuttaa muun muassa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten Venäjän kauppaan vaadittavia sertifiointiprosesseja vankalla ammattitaidolla. – Aikanaan Venäjän kauppa tuli osaksi toimintaamme, kun tavoitteenamme oli kansainvälistyä tulevan Euroopan Unionin alueella, mutta tuolloin Neuvostoliitto hajosi. Silloinen Venäjän vientiin erikoistunut asiakasyrityksemme tiedusteli kiinnostustamme hoitaa yrityksen asioita Venäjällä, kertoo toimitusjohtaja Pekka Peltonen.

1990-luvulta lähtien sertifiointeja järjestänyt Markinvest huolehtii prosessin toteutumisesta avaimet käteen -periaatteella. Peltosen mukaan sertifikaatin saaminen riippuu kyseessä olevan tuotteen sertifioinnin vaatimuksista ja määräyksistä ja yrityksen valmiudesta tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Pekka Peltosella on vuosikymmenten kokemus entisen Neuvostoliiton alueelle suuntautuvasta vientiteollisuudesta.

Pekka Peltonen nostaa suomalaisten yritysten suurimmaksi haasteeksi itänaapurissa vaihtelevat tavat tulkita määräyksiä, kuten uuden Tulliliiton sertifioinnit ja tullaukseen liittyvät tulkinnat. – Epävarmuuden sietäminen on ominaisuus, jota Venäjän markkinoilla tarvitaan. Siksi on hyvä toimia markkinat tuntevan tahon kanssa. Viime vuosina entisen Neuvostoliiton alueella on tapahtunut muutoksia. Venäjän notkahdettua Kazakstanista on tullut merkittävä vientimaa Markinvestille. Maassa investoidaan energia-alaan sekä kaivosteollisuuteen ja toimittajia on eri puolilta maailmaa. Tämä on näkynyt Markinvestin sertifiointityössä Suomen ja Euroopan lisäksi Australiaa ja Intiaa myöten. Tieto vuosien aikana karttuneesta kokemuksestamme ja kulttuurintuntemuksestamme on kiirinyt laajalle. Venäjällä neuvoteltaessa korostuvat henkilökohtaiset suhteet. Siksi neuvotteluihin kannattaa lähteä luotettavan kumppanin kanssa, Pekka Peltonen toteaa. KKN


AsiantuntijaOpas

vientimarkkina, ja WTO-jäsenyys parantaa vientiyritysten asemaa suhteessa kotimaan toimijoihin. Suomalaiset yritykset hyötynevät myös investointeihin liittyvien esteiden vähentämisestä. Suomalaiset ovat sijoittaneet Venäjälle jo yli 10 miljardia euroa ja monet yritykset suunnittelevat lisää investointeja. Venäjän-vientimme arvo oli viime vuonna yli viisi miljardia euroa. Suurin tavararyhmä ovat koneet ja laitteet, jotka kattavat noin kolmanneksen viennistä. Toiseksi tärkein ryhmä ovat kemianteollisuuden tuotteet, jotka kattavat noin viidesosan viennistä. Paperin ja pahvin osuus on vajaat 10 % ja metalliteollisuuden osuus on alle 10 %. Elintarvikkeiden vienti on viime vuosina ollut kovassa nousussa ja kattaa nykyään jo 7 % Venäjän-viennistämme. Venäjä on elintarviketeollisuudelle tärkein vientimaa.

Suomen hyödyt WTO:n tullitariffimuutoksista Nykyisellä vientirakenteella Suomi voi hyötyä Venäjän alennetuista tuontitulleista yli 250 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa lähes viittä prosenttia Venäjän-vientimme arvosta. Osa hyödystä siirtyy kaupalle ja kuluttajalle, ja kokonaisuutena kilpailuetu on merkittävä. Suomen tavaraviennissä Venäjän tuontitullien

Liiketoiminta Venäjällä 7

Suomi voi hyötyä Venäjän alennetuista tuontitulleista yli 250 miljoonaa euroa vuodessa. taso on tällä hetkellä keskimäärin 9,6 %. Uusien WTO-sitoumusten toteuttamisen jälkeinen tullitaso laskee nykyisen vientirakenteen perusteella noin 5 %:iin. Siirtymäajat vaihtelevat, mutta suurin osa tullitariffimuutoksista toteutuu 3-5 vuoden sisällä. Suurimmat hyödyt kohdistuvat kemianteollisuuteen, paperiteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen, joiden tuontitullitariffit laskevat suhteellisesti eniten. Koneiden ja laitteiden tullitariffimuutokset ovat pienemmät, mutta hyöty on silti merkittävä.

Palvelumarkkina avautuu... Osana WTO-sopimusta Venäjä on myös sitoutunut avaamaan palvelusektorinsa ulkomaisille sijoittajille. Suomalaiset yritykset ovat Venäjällä aktiivisia muun muassa konsultoinnin, vähittäiskaupan, rakennuspalvelujen ja logistiikan aloilla. Ulkomaisten sijoittajien rajoitukset poistuvat telekommunikaatio-, kuljetus-,

jakelu-, rakennus-, ympäristö- ja matkailupalvelujen aloilta sekä osittain myös pankki- ja vakuutusalalta. Telekommunikaatioalalla sadan prosentin ulkomaalaisomistus sallitaan neljän vuoden kuluttua, vakuutusalalla yhdeksän vuoden kuluttua. Pankkialalla ulkomaisten yritysten toimintaa rajoitetaan jatkossakin, niiden osuus markkinoista ei saa ylittää 50 prosenttia ja keskuspankin lisenssi on pakollinen.

... ja tekijänoikeudet kohentuvat WTO-jäsenyyden myötä parannuksia odotetaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan. Suomalaisetkin yritykset ovat valittaneet Venäjän heikosta tekijänoikeuksien suojasta, ja vuosien mittaan on käyty useampia oikeuskäsittelyjä väärinkäytöksistä. WTO ei suoranaisesti vaikuta kansalliseen oikeusjärjestelmään, mutta se tuo mukanaan kansallisen suosituimmuuskohtelun ja riitojenratkaisumekanismin. Venäjä on viime vuosina parantanut omaa tekijänoikeuslakiaan ja sitoutunut Pariisin ja Bernin kansainvälisiin sopimuksiin, mutta heikko oikeusjärjestelmä ja tuomioistuinten kyseenalainen objektiivisuus aiheuttavat vielä ongelmia. Lähde: Erityisasiantuntija Lena Sjöblom, lena.sjoblom@formin.fi

Venäjän kauppaa ei pidä pelätä

V

enäjä on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi vientimaaksi. Monissa yrityksissä mietitäänkin naapurimaan markkinoille menoa, mutta mistä pitäisi lähteä liikkeelle? Onko tuote markkinoille sopiva? Minkälainen on kilpailutilanne? Kuinka siellä toimitaan? Vaikka liiketoimintakulttuuri on erilaista, ei mystisen idän ja kielimuurin tarvitse olla este. – Pelätä ei tarvitse, mutta ammattilaisia kannattaa kuitenkin hyödyntää perusvirheiden välttämiseksi, sanoo toimitusjohtaja Taina Kalintiv Venäjän ja IVY-kaupan myynti-, markkinointi- ja valmennuspalveluja tarjoavasta Sarus Oy:stä. Sarus ei ole ainoastaan konsulttitoimisto. Yrityksen palveluissa on kyse ennemminkin konsultoivasta myynti- ja markkinointityöstä: markkinakartoituksista kumppaneiden hakuun ja neuvottelutukeen sekä markkinointimateriaalien lokalisoinnista vientimyynnin toimenpiteisiin. Sarus toimii Venäjän lisäksi Valko-Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueilla, joissa on myös paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Saruksen asiantuntijoilla on vahva idänkaupan kokemus ja hyvät suhdeverkostot, joiden

avulla oikeat ovet aukeavat. – Olemme käytännön vientityön lisäresurssi yrityksille, joilla ei ole kokeneita ja kielitaitoisia idänkaupan ammattilaisia. Voimme toimia asiakkaidemme markkinointi- ja vientitiiminä ennen kuin yritys palkkaa omaa väkeä, sanoo projektijohtaja Pia Kähärä.

Kuva: Mikael Soininen

– ammattilainen auttaa välttämään sudenkuopat

Kulttuurin tuntemus tärkeätä Idänkaupassa suhteiden luomiseen pitää panostaa henkilökohtaisilla tapaamisilla. Vanha oppi siitä, että ensin täytyy myydä itsensä ja sitten vasta tuotteensa, pätee erittäin hyvin. Hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat tärkeitä, koska asiakastapaamisissa on osattava tulkita ”rivien välistä”. – Kohdemarkkinoillamme parhaaseen tulokseen pääsee venäjän kielellä, vaikka englannillakin pärjää joskus, kiteyttää Kalintiv. Suomalainen laatumielikuva ”Made in Finland” on brändi. Tuotteen ja yhteistyön hyödyt pitää kuitenkin osata myydä asiakkaalle ja partnerille, koska venäläiset ovat piinkovia ostajia. Valmistautumattomana Venäjälle ei kannata lähteä. Perusasioiden kuten tuotekon-

Asiantuntijat toimitusjohtaja Taina Kalintiv ja projektijohtaja Pia Kähärä Sarus Oy:stä. septien, yritysbrändin ja myyntiargumenttien lokalisoinnin täytyy olla kunnossa. Yrityksen pienuuskin pitää osata kääntää vahvuudeksi, koska Venäjällä mittakaava on suurempi. Sarus kannustaa suomalaisia yrityksiä katsomaan avoimin mielin idän markkinoille. – Vienti alueelle kasvaa koko ajan ja kysyntää on monella alalla. Yritysten kannattaa ainakin selvittää mahdollisuutensa Venäjän ja IVY-maiden markkinoilla, sanoo Kähärä. TE www.sarus.fi


AsiantuntijaOpas

Energia

Jari Kymäläinen kehityspäällikkö

Kuva: Matti Rajala

Asiantuntija

8

Markus Hassinen liiketoimintajohtaja Vapo Oy

Vähemmällä enemmän

– energiatehokkuutta ympäristöarvot huomioiden Vapo Oy panostaa tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantamiseen ja etsii perinteisten lämmöntuotantotapojen rinnalle uusia ratkaisuja.

sä takaavat asiakkaidemme lämmönsaannin, Jari Kymäläinen sanoo.

Vapo Oy on suomalainen bioenergian tuotantoon ja jakamiseen keskittyvä yritys, joka on jo 70 vuoden ajan tehnyt ainutlaatuista työtä energiansaannin turvaamiseksi sekä Suomessa että ulkomailla Ruotsissa ja Baltian maissa. Vapo on Euroopan suurimpia sahateollisuusyrityksiä ja maailman mittakaavassa merkittävän kokoluokan turveteollisuusyritys, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat energiaturpeen lisäksi myös kasvu- ja ympäristöturpeet. Vapon energia-asiakaskuntaan kuuluu sekä yksityisasiakkaita, kunnallisia asiakkaita että teollisia toimijoita. Suomen mittakaavassa Vapo on tänä päivänä kolmanneksi suurin pääosin kotimaisia polttoaineita käyttävä lämmöntuottaja. – Ykkösprioriteettimme on aina asiakkaidemme energiansaannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Tämän ohessa energiatehokkuus ja sen kasvattaminen on tärkeällä sijalla toiminnassamme, kertoo liiketoimintajohtaja Markus Hassinen.

Vapo on yritys, joka huomioi tarkoin toimintansa vaikutukset ympäristöön. Seuraavien vuosien aikana tiedossa on mittava määrä investointeja, joiden tarkoituksena on ympäristönäkökulmasta katsottuna parantaa prosesseja polttoaineketjun alkupäästä aina yksittäiselle lämmönkuluttajalle asti. Myös uusien lämmöntuotantomuotojen soveltuvuutta kaukolämmöntuotantoon selvitetään. – Vaikka turve ja puu ovat tällä hetkellä ja myös jatkossa tärkeällä sijalla lämmöntuotannossamme, olemme kaiken aikaa avoimia uusille lämmitysmuodoille. Näitä ovat esimerkiksi lämpöpumput ja aurinkoenergia, Jari Kymäläinen linjaa. Sopivat lämmöntuotantoratkaisut räätälöidään Hassisen ja Kymäläisen mukaan paikkakohtaisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Tässä tukena on yrityksen koko maan kattava palveluverkosto. – Henkilökuntaamme kuuluvat polttoaineentuotannon ja lämmöntuotannon moniosaajat omaavat hyvän paikallistuntemuksen, josta on etua energiaratkaisuja tehtäessä. Tämä mahdollistaa asiakkaillemme nopean avun mahdollisissa ongelmatilanteissa, Hassinen toteaa. KKN

Energiatehokkuusasiat uudelle tasolle Hassinen ja energiaomaisuuden kehityspäällikkö Jari Kymäläinen ovat molemmat työskennelleet vuosia sekä kotimaisissa että kansainvälisissä energia-alan projekteissa. Vapossa he ovat työskennelleet vuoden verran. Tänä aikana yritykseen on rekrytoitu juuri

Sopivat lämmöntuotanto­ ratkaisut räätälöidään paikkakohtaisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. energiatehokkuussektorin osaajia ja käynnistetty useita uusia projekteja, joiden tarkoituksena on tehdä lämmöntuotannosta, -jakamisesta ja sovellettavista lämpöratkaisuista paremmin asiakkaita palvelevia, kustannustehokkaita ja entistä ympäristöystävällisempiä. – Energiatehokkuusasiat viedään uudelle tasolle. Tarjoamme ja kehitämme myös uusia ratkaisuja, jotka ovat hyödyllisiä sekä asiakkaille että Vapolle. Etsimme jatkuvasti uusia toimintamalleja ja teemme asiakkaidemme kanssa yhteistyötä, jotta löydämme juuri heille sopivat ratkaisut, Jari Kymäläinen toteaa. Vapon keinot energiatehokkuuden lisäämiseksi ovat yhtiön kokeneet ja osaavat työntekijät, systemaattiset toimintaprosessit, kehittyneet järjestelmät sekä työkalut, joiden avulla lämmöntuotantoa ja -jakelua seurataan ympärivuorokautisesti. – Tietysti on otettava huomioon, että tehokas tuotanto ja jakelu eivät yksin riitä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi on käytössä oltava kunnossa olevat laitteistot. Nämä tekijät yhdes-

Kattava palveluverkosto asiakkaan tukena


AsiantuntijaOpas

Energia 9

Energiatehokkuus on tuottavaa liiketoimintaa Säästöt syntyvät suunnitellen ja johtaen. – Energiatehokkuus on aivan loistava liiketoimi. Näin toteaa yksikönjohtaja Hille Hyytiä Motivasta. Motiva on asiantuntijayritys joka edistää materiaalin ja energiatehokkuuden kestävää käyttöä. Se tekee yhteistyötä yritysten, toimialaliittojen ja ministeriöiden kanssa. Hyytiä esittää seuraavan esimerkkilaskelman valossa energiatehokkuuden lisäämisen hyötyä yrityksen liiketoiminnalle: – Ajatellaan, että yrityksen liikevaihto on 100 miljoonaa euroa ja sen tulos on viisi miljoonaa euroa. Samaan aikaan energialasku on 10 miljoonaa euroa. Kun energialaskuun saadaan syntymään säästöä miljoonan euron edestä, liiketoiminnan tulos kasvaa 20 prosenttia. Ja tämä on täysin realistinen laskelma. Olen vakuuttunut, että nämä riippuvuussuhteet kiinnostavat sijoittajia nykyistä enemmän, Hyytiä sanoo.

Energiatehokkuuteen panostaminen synnyttää aina säästöjä.

– Hyvä piirre on se, että yritykset ovat huomanneet että tiukkoinakin taloudellisina aikoina on mahdollista tehdä energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka eivät vaadi investointeja.

Haasteita suunnittelutoimistoille ja laitevalmistajille Yrityksen energiatehokkuus ei parane itsestään. Tällä hetkellä useat tehtaat alkavat olla iäkkäitä ja niiden laitteistot ja koneet vaativat investointeja. Hyytiän mukaan parempaan energiatehokkuuteen pyrkiviä ratkaisuja on tarkoituksenmukaista toteuttaa samalla kun koko prosessia uusitaan. Avain onnistuneeseen lopputulokseen on perusteellisessa suunnittelussa. – Itse peräänkuulutan suunnittelutoimistojen roolia ja osaamista. Suunnitteluun kannattaa panostaa. Suunnittelijoiden on perehdyttävä kyseiseen kohteeseen ja sen energiatehokkuuden maksimointiin. Mielessä on pidettävä koko laitteiden ja koneiden elinkaaren aikana syntyvät kustannukset sen sijaan, että huomiota kiinnitetään ainoastaan niiden hankintahintoihin. Energiatehokkkuuden huomioiminen suosii taitavia laitevalmistajia.

Jo nyt löytyy valmistajia, jotka ovat lähteneet liikkeelle uudella osaamiskärjellä energiatehokkuuteen keskittyen. Suomessa on jo pitkään keskitytty yritysten ympäristöasioihin, joskin ympäristöinvestoinnit nähtiin aikoinaan ainoastaan turhina kustannuksina. Energiatehokkuuden osalta tilanne on toinen. Hyytiän mukaan yrityksissä on ymmärretty, että energiatehokkuuteen panostaminen synnyttää aina säästöjä. Yrityksen energiatehokkkuuden lisäämiseksi yrityksen johdon on oltava kiinnostunut ja sitoutunut asiaan. Onnistuminen vaatii riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Hyytiä korostaa, että kun energiatehokkuuteen suunnatut rahat korvamerkitään, ei pääse syntymään tunnetta, että ne on otettu pois yrityksen muista toiminnoista. Asennemuutoksella ja uusilla kehittyneillä käytännöillä on saavutettu erinomaisia tuloksia työturvallisuudessa. Samoin edeten on paljon saavutettavissa energiatehokkuudessa. – Energiatehokkuuden johtaminen on tänä päivänä johtamisen keskeinen osa-alue, ja tällä saralla suomalaiset energiavaltaisen teollisuuden ja energiatuotannon yritykset ovat maailman kärkeä. Onnistuminen vaatii jatkuvia ponnisteluja, Hyytiä toteaa. KKN

Lue myös! Asiantuntijakanava editori.fi: Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry – Uusi energiatehokkuusdirektiivi luo haasteita energiateollisuuden yrityksille

Energiatehokas Herrala Talot näyttävästi mukana Hyvinkään asuntomessuilla

H

errala Talojen tarkkaan harkituista ja huolella suunnitelluista talopaketeista muodostuu rakentajalle ekologinen ja energiatehokas koti. Mallia näyttää passiivitalon vaatimukset täyttävä ja viimeistä piirtoa myöten tyylikäs KivenHerra, joka on yksi Hyvinkään Asuntomessujen näyttävimmistä kohteista. – Matalaenergia- ja passiivirakentaminen ovat tätä päivää. Herrala Taloilla matalaenergiataloja on rakennettu jo jonkin aikaa ja passiivitalojakin viimeiset pari vuotta, myyntipäällikkö Kimmo Kurki kertoo. Kurjen mukaan Herrala Talojen passiivitaloilla on ollut tasaisesti kysyntää. Erittäin

vähän energiaa kuluttavan passiivitalon seinärakenteessa on noin puolet enemmän eristettä tavalliseen omakotitaloon verrattuna. – Talon energiankulutus, lämmitys- ja jäähdytystarve on määritettävä tapauskohtaisesti, joten suunnittelun on oltava kokonaisvaltaisesti energiatehokkuutta tukevaa jo luonnosvaiheesta lähtien. Talon tiiveys on äärimmäisen tärkeää, sillä loppujen lopuksi taloa voidaan kutsua passiivitaloksi vasta vaipan tiiveysmittausten ja energiakulutuksen seurannan jälkeen. KivenHerran lämmöneristyksestä huolehtii markkinoiden kärkeä edustava Isover-eriste ja tiiveydestä Intellon kosteutta tasaava höyrynsulkumuovi, joka pitää rakenteet taatusti toimivina. Lämmöneristyksen täydentävät Pihlan hybridi-ikkunat ja Kaskipuun Thermo-ovet. Lopputuloksena on lämmin, tiivis, hengittävä ja turvallinen koti. TARU SCHRODERUS www.herrala-talot.fi



AsiantuntijaOpas

Energia / ICT 11

Kuva: Loma Graphics Oy

Suomi tähtää cleantechin käytön kärkimaaksi

T

yö- ja elinkeinoministeriö käynnisti helmikuussa 2012 Cleantechin strategisen ohjelman. Ohjelman taustalla on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältyvä kirjaus, jonka mukaisesti cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita. Ohjelman strateginen johtaja on dosentti Mari Pantsar-Kallio, joka on toimnut 17 vuoden ajan ympäristöalan johto- ja asiantuntijatehtävissä. – Cleantechin strategisen ohjelman toteuttamisessa ovat mukana kaikki ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot, kuten Tekes, Finpro ja VTT. Ohjelman painopistealueiksi on määritelty cleantechin juurruttaminen eri hallinnon aloille ja niiden strategioihin, parhaiden kotimarkkinoiden luominen kansainvälistymiseen pyrkiville yrityksille ja yritysten kasvun vauhdittaminen kansainvälistymisen avulla.

Lisää liikevaihtoa ja työpaikkoja Hallituskauden ajan jatkuva ohjelma keskittyy kahden ensimmäisen vuoden ajan cleantechsektoria tukevan toimintaympäristön kehittämiseen. Lisäksi esillä ovat energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisen kaivosteollisuuden edistäminen. – Ohjelman tavoitteena on lisätä yritysten liikevaihtoa ja luoda Suomeen 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2018 mennessä. Kyseessä on iso haaste, Pantsar-Kallio toteaa. Pantsar-Kallio listaa energiatehokkuuden ohessa suomalaisen cleantech-sektorin vahvuuksiksi puhtaan energian tuotannon, vesi- ja jätehuollon sekä resurssitehokkaat teolliset prosessit. – Energiatehokkuus on maailmanlaajuisesti nopeiten kasvava cleantechin osa-alue. Esimerkiksi ICT:n hyödyntäminen energiatehokkuuden saral-

la avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yrityksille, ja tällä hetkellä ICT-osaajia on runsaasti markkinoilla. Tämä sektori onkin Suomen vahvuus ja mahdollisuus kansainvälisillä markkinoilla. ICT-sektorin ohessa Suomessa on Mari Pantsar-Kallion mukaan vahvaa osaamista talonrakentamisessa. – Nollaenergiatalot ovat energiatehokkuutta parhaimmillaan. Talot eivät vaadi ulkopuolista lämmitystä, vaan lämpö kerätään talteen ja lisäksi hyödynnetään esimerkiksi aurinkopaneeleja ja maalämpöä. Tämä on merkittävää kehitystä, sillä Euroopassa rakennuksissa käytetään 40 prosenttia kaikesta energiasta.

Nopeutta ympäristölupien hakujärjestelmään Kaivosteollisuus ja siihen liittyvät ratkaisut ovat tällä hetkellä Suomessa akuutti asia. – Kyseessä on yksi harvoista Suomen vahvoista kasvualoista. Tarvitaan energiatehokkaita ratkaisuja prosesseihin ja muun muassa veden käsittelyyn ja kierrätykseen. Tavoitteena on prosessien tehostaminen ja se, ettei ympäristöön karkaa haitallisia aineita. Edelleen kaivostoimintaan viitaten Mari Pantsar-Kallio kaipaa uudistusta ympäristölupien hakujärjestelmään. Nopeasti kehittyvät maailmanmarkkinat eivät odota vuosien ajan kestävän lupaprosessin valmistumista, vaan vaarana on, että uudet innovaatiot vanhentuvat ja ulkomaiset investoijat suuntaavat muualle. KKN

Kotimaisia kokonaisratkaisuja verkkokauppaan Nethit Oy sijoittui 21.11. julkaistun Deloitten Technology Fast 50 -listauksessa kahdeksanneksi.

Jari Anufrijeff on Nethit Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Vuonna 2002 perustettu verkkokauppaohjelmistotalo Nethit Oy toimittaa asiakkailleen ratkaisuja monikanavaiseen myyntiin. Toimitusjohtaja Jari Anufrijeff kuvaa ohjelmistoa yhtenäiseksi verkkokauppa-, kassa- ja toiminnanohjausjärjestelmäksi, jonka moduulit skaalataan asiakkaan tarpeen mukaan. Nethitin asiakaskunta koostuu tukku- ja vähittäiskaupan toimijoista, ja se tekee tiivistä yhteistyötä Suomen Kassajärjestelmä Oy:n kanssa toimittamalla asiakkailleen SKJ Business -verkkokauppaohjelmistoa. – SKJ Business -ohjelmiston kantavana ideana on ollut se, että kaikki data käsitellään yhdessä ohjelmistossa keskitetysti. Näin turha käsityö voidaan välttää. Yhdestä järjestelmästä on hyötyä, jos asiakkaalla on monta myyntikanavaa, koska ohjelmistomme ratkaisee tuote-, varasto-, ja asiakashallinnan ongelmat, Anufrijeff sanoo. Nethit ei ole toimitusjohtajansa mukaan pelkkä teknologian toimittaja, vaan yritys antaa asiakkailleen konkreettista markkinointitukea ja jatkuvaa konsultointia, joka hyödyttää asiakkaan liiketoimintaa verkkokaupan osalta. – Olennaista on, että asiakas saa verkkokauppansa toimimaan mahdollisimman tuottavasti, sillä siitä menestyksestä hyötyy myös Nethit. Hinnoit-

telumme on laadittu kuukausimaksuksi, joka muuttuu sopimuksen pituuden ja projektin koon mukaan.

Kotimaisen osaamisen tulos Nethitin ohjelmistojen vahvuudeksi Anufrijeff nimeää niiden vankan kotimaisen laadun sekä soveltuvuuden useiden eri toimialojen käyttöön. Tällä hetkellä SKJ liiketoimintajärjestelmää on toimitettu yli 2 800 kappaletta ja siihen liittyvää verkkokauppamoduulia yli 100. – Ohjelmistot ovat käytössä sekä isoissa ketjuissa että yksittäisissä kivijalkamyymälöissä. Pystymme räätälöimään asiakasyrityksemme tarpeita vastaavan kokonaisuuden sen hetkisen tarpeen mukaan ja laajentamaan sitä siinä vaiheessa, kun asiakkaamme liiketoiminta kasvaa, Anufrijeff kuvailee. Nethit tekee jatkuvaa kehitystyötä uusien innovaatioiden saamiseksi markkinoille. Erääksi tällaiseksi Anufrijeff nimeää kauppaliikkeisiin sijoitettavat Infokioskit, joita käyttämällä kuluttajat voivat tutkia tuotteiden tarkempia tuotetietoja. Markkinoilla Infokioskit ovat olleet Anufrijeffin mukaan menestys, ja niiden käyttö kasvaa jatkuvasti. – Tämä on vain yksi esimerkki tekemästämme tuotekehittelystä. Emme halua jäädä polkemaan paikoillemme, vaan mietimme kaiken aikaa miten asiakas voi saada enemmän irti palveluistamme, Anufrijeff toteaa. KKN | www.nethit.fi


12 ICT

AsiantuntijaOpas

Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi

Suuntaa hakemassa Turbulenttisesta ympäristöstä johtuen oikeaan osuneet strategiset valinnat ovat ICT-alan yrityksille sekä elinehto, että myös haasteellinen tehtävä. Mistä toimialan luonnollista kasvupotentiaalia kannattaa siis hakea?

Onneksi ICT-toimialalla menee paremmin kuin mitä uutisointia lukemalla voisi ymmärtää.

kasvaa myös uuden teknologian kysyntä ja kehitystarve. Uudet käyttöliittymät, tiedon semanttisen mallintamisen hyödyntäminen tai vaikkapa pilvipalveluarkkitehtuuriratkaisut nousevat näissä pohdinnoissa korkealle. Kuluttajapalveluiden ohella merkittävä kasvupotentiaali löytyy ICTratkaisuiden tehokkaammasta hyödyntämisestä muiden alojen yritysten toiminnan tehostamisessa ja kilpailukyvyn lisäämisessä. Uutta tai jo koeteltua ICT-teknologiaa hyödyntävät ratkaisut esimerkiksi kone- ja kuljetus- tai energiasektorille on osoittautumassa monelle yritykselle tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Kasvustrategiaa laadittaessa kannat-

taa myös muistaa tarkastella eri toimialojen konvergenssin mukanaan tuomia mahdollisuuksia, älykkäät sähköverkot tai älypakkaukset näistä yksinä esimerkkeinä. Onneksi ICT-toimialalla menee paremmin kuin mitä uutisointia lukemalla voisi ymmärtää. Nyt on kuitenkin käsillä uuden luomisen ja toiminnan aika. Tuote- ja erityisesti palveluinnovaatioihin panostaminen on älykästä tulevaisuuteen investoimista. Menestyksellistä loppuvuotta kaikille! Seija Sihvonen Asiakasjohtaja VTT

Kuva: Matti Rajala

Palveluiden merkitys yritysten liiketoiminnassa jatkaa vakaata kasvuaan. Yhä suurempi osuus liikevaihdosta tulee erilaisen palveluliiketoiminnan tai kuluttajille suunnattujen palveluiden kautta. Digitaalisen tiedon määrä, saatavuus ja monipuolisuus yhdessä teknologiakehityksen kanssa luovat mahdollisuuksia aivan uusille, esimerkiksi tilannetietoisille ja käyttäjäkohtaisille palveluille. Palveluiden merkityksen ja kysynnän kasvaessa,

Kotimainen toimija asiakkaan tukena Lemonsoftin toiminnanohjausjärjestelmä taipuu moneen. maton. Asiakasverkostomme onkin hyvin laaja, joka käsittää laajan toimialakirjon. Viime vuosina kasvumme on ollut vahvaa. Tämän vuoden loppuun mennessä ylittyy 1 000 asiakasyrityksen raja.

Uudistuvaa teknologiaa Vaikka Lemonsoftin käyttämä teknologia onkin tuoretta verrattuna moneen muuhun markkinoilla olevaan toiminnanohjausjärjestelmään, tekee yritys kaiken aikaa kehitystyötä uusien entistä parempien ratkaisujen löytämiseksi. Raikkaan teknologian ohella Lemonsoft eroaa Jari Rättyän mukaan kilpailijoistaan joustavuudellaan. Asiakkaan käyttöön tulevat ratkaisut räätälöidään tilanteen mukaan ja niiden sisältöä voidaan tarvittaessa muokata asiakkaan muuttuvien tarpeiden mukaan. – Lähtökohtana työssämme on se, että emme perusta osaamistamme ainoastaan teoriaan, vaan meillä on myös vahvaa substanssiosaamista, jota hyödyntäen pystymme konkreettisesti tukemaan asiakasta, Rättyä toteaa, ja jatkaa: – Tulevaisuus näyttää valoisalta. Lemonsoft haluaa jatkossakin olla asiakkailleen vahva, luotettava ja hyvä kumppani. KKN

Asiantuntija

Lemonsoft Oy on vuonna 2006 perustettu kotimainen ohjelmistotalo, joka toimittaa asiakkailleen liiketoiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen toteutettua Lemonsoft yritysohjelmistoa. Tämän vuoden syyskuussa Lemonsoftin toimitusjohtajana aloittanut Jari Rättyä pitää yrityksen vahvuuksina kotimaista laatua sekä toiminnanohjausjärjestelmän monikäyttöisyyttä. – Pidän hyvän toiminnanohjausjärjestelmän kriteerinä sen laajaa skaalautuvuutta. Silloin käyttäjä pystyy rajaamaan tiettyjä toimintoja myös oman yrityksensä ulkopuolelle ja keskittymään oman ydinliiketoimintansa kannalta tärkeisiin asioihin. Meidän ratkaisumme mahdollistavat sen, että eri käyttäjät pystyvät hyödyntämään samaa järjestelmää reaaliaikaisesti, Rättyä kertoo. Rättyän mukaan tavoitetilana on, että kerran tallennettu tieto siirtyy prosessissa sähköisesti eteenpäin, joka minimoi manuaalisen- ja tuplatyön mitä esimerkiksi usean eri järjestelmän käyttö saattaa vaatia. Näin järjestelmä tukee parhaiten asiakkaan prosesseja. – Olemme pyrkineet toteuttamaan järjestelmän siten, että se on mahdollisimman toimialariippu-

Jari Rättyä

toimitusjohtaja Lemonsoft Oy www.lemonsoft.fi


AsiantuntijaOpas

ICT 13

Tietoliikenneratkaisut vankalla ammattitaidolla

Tietoliikenteen ja mobiilipäätteiden hallinnan ulkoistaminen lisää yrityksen kilpailukykyä. – Identiteetin hallinta mahdollistaa tietoturvan nykyisenä BYOD- eli Bring Your Own Device-aikana. Mobiilipäätelaitteiden käyttö antaa ihmisille toimistoympäristöissä mahdollisuuden tehdä työtä tavalla, joka olosuhteiden puolesta sopii heille parhaiten. Samalla yritys varmistuu tietoturvan säilymisestä kaiken aikaa huipputasolla, myyntijohtaja Miika Ruotsalainen lisää. Menestyäkseen yritykset tarvitsevat yhä enemmän tuottavuutta. Uusilla ratkaisuilla informaation kulku ja päätöksenteko nopeutuvat ja tuovat kilpailuetuja. Paikasta riippumaton työskentely toimivilla työkaluilla on Laitisen ja Ruotsalaisen mukaan suuri kilpailuvaltti myös uusia työntekijöitä etsittäessä. – On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tälle kaikelle pohjan antaa toimiva verkko. Ilman sitä yrityksen toiminta pysähtyy, miehet toteavat.

Miika Ruotsalainen Asiantuntija

Signal Partners Oy on ict- ja infratalo, joka on erikoistunut tietoliikenne- ja mobiilipääteratkaisuihin sekä niiden hallintaan ja valvontaan. Tällä hetkellä Signal Partnersin toiminnassa kasvava osa-alue on tietoliikenneratkaisuihin liittyvät verkkovalvontapalvelut ja verkon muut ylläpitopalvelut. Yhtä lailla merkittävässä asemassa ovat tietoliikennetoteutukset ja mobiilipäätelaitteiden hallintaan liittyvät tehtävät. – Roolinamme on olla asiakkaallemme kumppani, joka konsultoi, suunnittelee, toteuttaa ja myöhemmin ylläpitää ja kehittää asiakkaan verkkoa ja päätelaitekantaa, toimitusjohtaja Pekka Laitinen kertoo. Signal Partnersin historia juontaa juurensa logistiikan ja varastoinnin toimialoille, joilla langattomat päätelaitteet ovat olleet käytössä jo vuosien ajan. Viime vuosina yleistyneet älypuhelimet ja tabletit ovat luoneet tarpeen tehostaa mobiilipäätelaitteiden hyötykäyttöä myös muussa yrityskäytössä. Näiden ratkaisujen kysyntä on lisääntynyt Pekka Laitisen mukaan huomattavasti. – Tämän päivän termi on identiteetin hallinta. Se tarkoittaa sitä, että käyttäjät tunnistetaan verkkoon liityttäessä. Näin on mahdollista hallita käyttäjäkunnan pääsyä yrityksen eri resursseihin ja informaatioon, Laitinen sanoo.

Kuva: Matti Rajala

Muuttuva työelämä asettaa yritykset uudenlaisten haasteiden eteen.

myyntijohtaja

Teemu Varis palvelujohtaja

Pekka Laitinen

toimitusjohtaja

Signal Partners Oy | www.signalpartners.fi

Avointa ja joustavaa toimintaa Signal Partnersin etu moniin muihin markkinoilla oleviin verkkotoimittajiin verrattuna on sen kyky toimittaa asiakkaalleen sekä tietoliikenneverkko että sitä käyttävät päätelaitteet ja niiden hallita kokonaisuutena – tarvittaessa jopa täysin palveluna kiinteillä kuukausimaksuilla. – Joskus meiltä on kysytty, miksi verkko ja päätelaitteet sekä niiden hallinta kannattaa ostaa palveluna. Perustelunamme on se, että tietoliikenneverkon omaksuminen kokonaisuutena langallisen, langattoman ja tietoturvan näkökulmista on haasteellinen kokonaisuus. Näiden päälle rakentuvat lisäksi useat erilaiset mobiilipäätteet omine käyttöjärjestelmineen, joten kompleksisuutta riittää. Kun kokonaisuus on hallussa, asiakas voi keskittyä oleelliseen, eli itse liiketoiminnan pyörittämiseen.

Tietoliikenteen ja mobiilipäätteiden hallinnan ulkoistaminen lisää yrityksen kilpailukykyä, sanoo palvelujohtaja Teemu Varis. Markkinoilla Signal Partners tunnetaan avoimena ja ketteränä toimijana, joka pystyy räätälöimään asiakkaan tarpeisiin soveltuvan paketin. Avoin toiminta mahdollistaa esimerkiksi sen, että asiakas saa halutessaan käyttöönsä näkymän Signal Partnersin hallintajärjestelmään. Kumppanuutta arvostava Signal Partners toimii läheisessä yhteistyössä alan johtavien laitevalmistajien kanssa. Sen omaan asiakaskuntaan puolestaan kuuluu merkittävä osa Suomen suuryrityksistä. – Meille korkea asiantuntijuus on tärkeä arvo ja haluamme olla huippuja siinä mitä teemme, Pekka Laitinen toteaa. KKN


AsiantuntijaOpas

14 ICT

Perinteisen bI-raportoinnin aika alkaa olla ohi Kun sinulla on syvällinen ja selkeä näkemys kokonaistilanteesta, pystyt tekemään parempia päätöksiä. Voit ennakoida paremmin muutoksia tuotemyynnissä ja markkinoilla, tarkentaa varastoennusteita, tehostaa toimitusketjua, vähentää alihankintakuluja. Uuden sukupolven business intelligence -raportointi mahdollistaa nopean reagoinnin mihin tahansa bisneshaasteeseen. – Perinteinen business intelligence -raportointi on auttamattomasti tullut tiensä päähän. Uudet sukupolvet edellyttävät uuden sukupolven helppokäyttöisiä sovelluksia ja käyttöliittymiä, joka mahdollistavat tietojen haun, tarkastelun, yhdistämisen ja jakamisen yhtä helposti kuin miten hakukoneet tai yhteisöpalvelut sen mahdollistavat, kertoo QlikTechin maajohtaja Jarmo Rajala.

Saat jokaiseen kysymykseesi heti vastauksen – Perinteisessä raportoinnissa ongelma on se, että joudut tyytymään esimerkiksi ennalta sovittuihin kuukausikohtaisiin tuotetason tietoihin ja jos niissä havaitset jotain erityistä, joudut lähtemään kyselemään, mistä edellisvuotta alempi kate tai kenties tappiollinen kuukausi jonkun tuoteryhmän kohdalla johtuu. QlikViewn avulla klikkaat vaan eteenpäin, jotta saat laajemman näkymän ja vastaukset kysymyksiisi. QlikView on täysin erilainen BI-ohjelmisto, jossa yhdistyvät business intelligence -järjestelmien toiminnallisuus ja kuluttajasovellusten helppokäyttöisyys. Sen assosiatiivinen, muistipohjainen tekniikka yhdistää salamannopeasti tietoja mistä tahansa lähteestä ja tarjoaa näin sekä mahdollisuuden porautua yksittäiseen ta-

pahtumaan että reaaliaikaisen kokonaiskuvan päätöksenteon tueksi.

Osaraporttien sijaan kokonaisvaltainen näkymä Maailmanlaajuisesti QlikViewtä käyttää jo 26 000 organisaatiota ja numerot puhuvat puolestaan. Asiakastyytyväisyys on peräti 96 % ja menestystarinoita on syntynyt toisensa perään, myös Suomessa, missä QlikTech aloitti toimintansa vuonna 2007. QlikViewn avulla yritykset ovat kyenneet parantamaan tulostaan, työntekijöiden tuottavuutta ja tuottoa investoinneille, lisäämään kassavirtaa ja pienentämään käyttökustannuksia. – Riippumatta siitä, millä toimialalla olet tai mihin liiketoiminnan alueeseen kaipaat läpinäkyvyyttä, löydät kotisivuiltamme hyviä esimerkkejä. Nopeamman ja helpomman raportoinnin lisäksi yritykset arvostavat oikea-aikaista, kokonaisvaltaista näkymää monien osaraporttien sijaan, rajattomia integrointi- ja laajennusmahdollisuuksia ja erittäin nopeaa implementointia.

Täydellisesti toimiva myös mobiilisti – Aivan tyypillinen ja aito esimerkki vähittäiskaupan puolelta on, että kun varaston arvoa


AsiantuntijaOpas

Kuva: Matti Rajala

ICT 15

alettiin optimoimaan QlikViewn avulla, saatiin se vuodessa putoamaan 20 %. Kun varaston lähtöarvo on muutama sata miljoonaa, puhutaan merkittävistä säästöistä. Julkisella puolella taas ongelmallista on useimmiten, että hajanaista tietoa ei ylipäätään saada riittävästi koottua päätöksentekoa varten. QlikView mahdollistaa jopa kymmenien eri järjestelmien tietojen tuomisen yhteen näkymään ilman erillistä tietovarastoa. Käyttäjän ei tarvitse tietää, mistä mikäkin data tulee tai lähteä hakemaan sitä eri järjestelmistä. Tiedot voivat tulla palkanlaskennasta, ajanvarauksesta, työajanseurannasta, henkilöstöjärjestelmistä tai vaikka ulkopuolelta newsfeedeistä – ja niitä voi tarkastella HTML 5 -teknologian ansiosta täysin tietoturvallisesti myös mistä tahansa mobiililaitteesta.

Asiantuntija

Ratkaisu kuntamaailman hallinnoinnin ongelmiin

Jarmo Rajala

maajohtaja Suomi ja Baltia QlikTech Finland Oy www.qlikview.com Kuvaus: QlikTechin liiketoiminnan Suomessa 2007 käynnistänyt perinteisen karaten raskaan sarjan maailmanmestari, jonka CV:stä löytyy myös lähes 10 vuoden ura BasWarella sekä MBA Henley Management Collegesta.

GROW YOUR BUSINESS AND PEOPLE. PROGRAMMES ON

» LEADERSHIP & MANAGEMENT » STRATEGY » ORGANIZATIONAL CHANGE » FINANCE & ACCOUNTING » MARKETING, SALES & CUSTOMER FOCUS

HANKENSSE.FI

– Imatra on yksi malliesimerkki siitä, miten kuntapuolella pystytään QlikViewn avulla arvioimaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksia hyödyntämällä anonyymia tietoa. Henkilöstöpuolella on taas seurattu sairauspoissaoloja ja lähdetty selvittämään syitä ja hakemaan ratkaisuja, jos vaikka jonkun yksikön tilanne on poikennut huomattavasti tavanomaisesta. QlikViewn etuja ovat myös mahdollisuus jakaa tietoa toisten käyttäjien kanssa ja pyytää myös järjestelmän ulkopuolisia työntekijöitä mukaan löydösten kommentointiin ja dokumentointiin. Skaalautuvuus yhden tietokoneen ympäristöstä kymmeniin tuhansiin käyttäjiin tarjoaa myös pienemmille yrityksille mahdollisuuden tiedon hallinnan optimointiin – jopa ilmaiseksi: yhdellä tietokoneella toimiva, kaiken toiminnallisuuden sisältävä Qlikview personal edition on ladattavissa QlikViewn verkkosivuilta. MRG

FOCUS ON YOUR COMPETENCE. WE DO. TWO-YEAR PART-TIME MBA. NEXT PROGRAMME STARTS IN JANUARY 2013. APPLY NOW! MBA.HANKEN.FI



Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.