Asiantuntijaopas 5/2013

Ilmoitusliite /// Julkaisu on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu /// 2013

AsiantuntijaOpas Helppoa ja huoletonta asuntosijoittamista /// 6

Energiakatselmuksella energiakustannukset hallintaan /// 13

It-projektit onnistuneesti maaliin /// 14

Kiinteistötalouden professori Seppo Junnila

Oppaita yrityksen­ järjestelmä­hankkeisiin

Kiinteistöjen energiansäästöön tarvitaan uusia tapoja Kiinteistömarkkinoiden odotetaan piristyvän /// 2

Lakea tarjoaa uutta asuntorahoitusmallia /// 4

/// 15

/// 12

Vanhat rakennukset kiinnostavat /// 11

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin! AsiantuntijaOpas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Kun haluat viestiä yrityksesi osaamisesta ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen, p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi Uusi Asiantuntija- ja uutiskanava www.editori.fi on julkaistu.

Asiantuntijaosaamista monelta alalta. Tutustu, kiinnostu ja seuraa!

2 ///

Kiinteistömarkkinoiden odotetaan piristyvän

Kuluvana vuonna kiinteistökaupat ovat kohdistuneet pääosin asuntoihin sekä hoivakiinteistöihin. Kiinnostusta asuntoihin ovat lisänneet alalle tulleet uudet sijoitusrahastot.

RAKLI ry:n syyskuun lopulla julkaiseman suhdannetiedotteen mukaan alkuvuoden kauppojen jakauma on poikennut edellisistä vuosista. Toimistojen ja liiketilojen yhteenlaskettu osuus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain noin kolmannes kokonaisvolyymista, kun viime vuosina niiden osuus on ollut jatkuvasti yli puolet, jopa yli 70 prosenttia. Asuntojen osuus puolestaan on ollut suuri eli noin neljännes.

RAKLI ry:n toimitusjohtaja Helena Kinnusen mukaan mukaan kysyntä on kohdistunut ns. prime-kohteisiin, eli keskustojen korkealaatuisiin kiinteistöihin, joita menisi enemmänkin, jos tarjontaa olisi. Helsingin keskustassa liiketilojen vajaakäyttöaste on vain 2,7 prosenttia, mitä pidetään varsin alhaisena. Toimistotilojen osalta vajaakäyttö on keskustassa neljä prosenttia, mutta Espoon Keilaniemessä jo lähes 18 prosenttia.

Helena Kinnunen toivoo, että myös muut

AsiantuntijaOpas

Kuva: RAKLI/Mikko Käkelä

Kiinteistömarkkinoilla on havaittavissa varovaista toiveikkuutta loppuvuoden markkinoiden piristymisestä vaisun alkuvuoden jälkeen. Viime vuoden kahden miljardin tason saavuttamista pidetään edelleen mahdollisena.

Helena Kinnusen mukaan Euroopassa on jo nähtävissä merkkejä sijoittajien kiinnostumisesta muistakin kuin vähäriskisistä primekohteista.

kuin aivan parhaat ja vähäriskiset kohteet alkaisivat lähiaikoina kiinnostaa sijoittajia. Vaikka tänä vuonna päästäisiinkin kauppojen määrässä viime vuoden tasolle, ollaan vielä kaukana ns. likvidin markkinan neljän miljardin euron vuotuisesta kaupantekotahdista. Nousuvaraa siis on tuleville vuosille.

– Euroopassa on jo nähtävissä, että sijoitet-

tavaa rahaa on ja se siirtyy vähitellen hieman nykyistä riskialttiimpiin kohteisiin. Kun nämä kohteet alkavat vetää Suomessakin, piristyy koko kiinteistökauppa myös meillä. Nythän kaupankäynti on ollut pääkaupunkikeskeistä ja siinäkin ydinkeskusta on ollut erityisesti toimistomarkkinoiden osalta painopistealueena. MLS

Lue koko artikkeli

Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Tuottaja: Joonas Kesälahti. Toimittajat: Mia Heiskanen, Maija-Liisa Saksa.

Taitto: Pirja Kärki. Painopaikka: Hansaprint. palaute@editorhelsinki.fi >> www.editorhelsinki.fi >> www.editori.fi

Kattava kiinteistöylläpidon ekosysteemi parantaa energia- ja kustannustehokkuutta Eneron Oy:n energiatehokkaan kiinteistöjohtamisen online-sovelluksen avulla voi ratkaisevasti tehostaa kiinteistöjen teknisen ylläpidon prosesseja, laskea energiakustannuksia, nostaa kiinteistön arvoa ja vähentää CO2 -päästöjä.

Ja mikä parasta, kaikki tapahtuu helposti ja nopeasti.

Eneron Oy:n toiminnan ytimessä on kiinteistöjen energiatehokkuutta tehostava tietojärjestelmä Eneron Online. – Se on verkossa toimiva työympäristö ja ekosysteemi, jossa kaikki kiinteistöt ja kiinteistöylläpidon osapuolet tuottavat energiatehokkuutta, toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi toteaa.

Kaiken kattava kokonaisuus Eneron Online on kaiken kattava kiinteistöhallinnan sovellus, joka siis yhdistää yhteen paik-

kaan energiatehokkaan kiinteistön johtamisen, lainsäädännön, ratkaisut sekä tuote- ja palvelutarjoajat, jolloin voidaan helposti saavuttaa säästöjä kiinteistöjen energiankulutuksessa ja ylläpitoprosessissa sekä nostaa kiinteistöjen arvoa. Tyypillisiä käyttäjiä ovat Hirvijärven mukaan kiinteistöjen omistajat, kiinteistöylläpidon henkilökunta ja johto, suunnittelijat, huolto- ja asennuspalveluiden tuottajat sekä energiatehokkuuden ammattilaiset.

Prosessit haltuun Eneron Onlinen avulla saa nopeasti ja kattavasti haltuun kaikki kiinteistöylläpitoon liittyvät prosessit aina hankesuunnittelusta, projektinhallintaan, seurantaan, raportointiin ja auditointiin saakka. Avainsanana on sovelluksen helppo ja vaivaton käyttö. www.eneron.fi MH Lue koko artikkeli Kari Hirvijärvi, toimitus­johtaja, Eneron Oy

/// 3

Energiatehokas rakentaminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:llä on kokemusta ohjata energiatehokkaat rakennusprojektit maaliin eli vaikuttaa ratkaisuihin ja päätöksiin siten, että projekti etenee ja valmistuu asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy on yksi Suomen johtavista rakennuttajatoimistoista, jonka ydinosaamista on vastata toimeksiantajan rakennuttaja- ja työmaavalvontatehtävistä. – Olemme asiakkaan käytettävissä aina investoinnin suunnittelusta valmiin kiinteistön käyttöönottoon ja ylläpitoon saakka, johtaja Jukka Timonen kertoo ja jatkaa: – Vahvuutemme on johdonmukainen rakennus- ja kiinteistöalan kokonaisuuden hahmottaminen. Yrityksemme henkilöstö on harjaantunut toimimaan erilaisten toteutusmallien ja haasteellisten projektien parissa. Monipuolisella osaamisella ja asiantuntemuksella pystymme johtamaan ja ohjaamaan projekteja sekä vaikuttamaan ratkaisuihin ja päätöksiin siten, että projekti etenee ja valmistuu asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Tällä osaamisella on arvoa kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten ja -määräysten keskellä.

Kohde: Oy Schenker East Ab Pääkonttori ja maaliikennekeskus, Vantaa Laajuus: 55 000 brm2 HTJ:n tehtävä hankeessa: Ympäristösertifiointitehtävät, rakennuttamis- ja projektinjohtopalvelutehtävät

“Lainsäädäntö pitää huolen siitä, että uudiskohteen on täytettävä energiatehokkuusvaatimukset.”

Energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat rakentamista Fakta on tosiaan se, että rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat tulleet jäädäkseen.

Kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet asettavat rakentamiselle yhä tiukempia ympäristö- ja energiavaatimuksia. 1.6.2013 astui voimaan uusi energiatodistuslaki ja asetus sekä uudiskohteille että olemassa olevalle rakennuskannalle. Samaan aikaan astui voimaan asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä julkishallinnon rakennuksille ja syyskuussa muille rakennuksille. – Lainsäädäntö pitää huolen siitä, että uudiskohteen on täytettävä energiatehokkuusvaatimukset. Tämä on johtanut siihen, että rakennusten ympäristösertifiointia ja energiataloutta ei voida ajatella yksittäisenä tapahtumana, vaan se on hankkeen alusta aina valmistumiseen ja rakennuksen ylläpitoon saakka kestävä prosessi, Timonen selvittää.

Prosessissa on valtava määrä asioita, jotka on matkan varrella otettava huomioon. Mikä on tontin sijainti, entä rakennuksen sijainti tontilla, valitaanko energiaratkaisuksi maalämpö vai asennetaanko aurinkopaneelit, millaiset ikkunat valitaan? Kaikki päätökset vaikuttavat

HTJ Oy ydinosaamista on vastata toimeksiantajan rakennuttaja- ja työmaavalvontatehtävistä kuten Oy Schenker East Ab:n Vantaalle rakenteilla olevassa pääkonttori- ja maaliikennekeskushankkeessa.

siihen päästäänkö haluttuun energialuokkaan vai ei. Lisäksi se tarkoittaa, että jonkun on valvottava tätä monitahoista prosessia ja ohjattava suunnittelua. Luonnollisesti HTJ:ltä löytyy tähän kompetenssia. – Ympäristöluokan tavoittelun on oltava johdonmukaista ja järjestelmällistä toimintaa, kokonaisuus on hallittava.

Osaamista ja näkemystä löytyy HTJ Oy:n Ympäristö- ja Energiapalvelut -ryhmän pätevöityneet ympäristö- ja energia-asiantuntijat ovat asiakkaiden käytettävissä niin olemassa olevien rakennusten kuin tulevien investointien energiatehokkuuden varmista-

misessa. – Olemme panostaneet tähän osaamisalueeseen kouluttamalla henkilöstöämme, jotta heillä on tarvittavat viranomaispätevyydet. Vaikka tilaaja tekeekin aina viime kädessä päätökset, koemme että meillä on velvollisuus tuoda esille erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset takaisinmaksuaikaan, sillä rakennusten ekologisuus, ympäristöarvot ja energiatehokkuus ovat asioita, joihin kiinteistöjen omistajien ja rakennuttajien on kiinnitettävä yhä enemmän huomioita. Ne vaikuttavat paitsi kiinteistöjen käyttökuluihin, myös jälleenmyyntiarvoon, vuokrattavuuteen ja imagoon. www.htj.fi MH

4 ///

Asuntosijoittaminen - perehtymällä parempaan lopputulokseen Suomen Vuokranantajat ry teetti Pellervon taloustutkimuksella selvityksen, jonka mukaan asuntosijoittajan näkökulmasta 24 kaupungin joukosta kärkikymmenikköön pääsivät mm.

Jyväskylä, Tampere, Seinäjoki, Vaasa, Lahti.

Listan peräpäähän jäivät Kajaani ja Kouvola.

Kaupunkien vertailussa oli huomioitu vuokratuoton ja arvonnousun lisäksi useita tekijöitä kuten mm. väestönkasvu, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutos ja opiskelijoiden osuus väestöstä. Vuokratuotossa oli mukana myös remonttivara, (pääkaupunkiseutu 700 eur/m2, muut suuret kaupungit 500 eur/m2, muu Suomi 400 eur/m2), joka on välttämätön muistaa, mutta tuntuu usein unohtuvan asuntoa ostavilta.

Mielestämme asunnon ostoa ei kannata suunnitella arvonnousuun pohjautuen vaan ensisijaisesti on katsottava vuokratuottoa, jonka lisäksi on varmistuttava että kaupunki on kasvava. Tällaisella kaupungilla on paremmat edellytykset arvonnousulle kuin näivettyvällä kylällä.

Massoja katsova tutkimustulos ei paljasta sitä, että asuntosijoittajan omalla tekemisellä on merkittävä vaikutus lopulliseen tuottoon.

Tärkeimmät vaikuttavat tekijät onnistumisessa ovat: • Asunnon sijainti: kaupunki, kaupunginosa, katu, taloyhtiö, kerros • Asunnon koko: tyypillisesti yksiö on paljon tuottoisampi kuin kaksio tai tätä suuremmat asunnot • Asunnon kunto: huono asunto vetää puoleensa huonoja vuokralaisia ja päinvastoin • Taloyhtiö: suuret remontit tehty vai edessäpäin? Varakas huoneistoja omistava vai pieni ja kallis taloyhtiö?

• Vuokralaisen valinta: hyvän ja huonon vuokralaisen ero on todella suuri. Muista tarkistaa luottotiedot.

Usein luullaan, että kaksio on parempi vuokrauskohde kuin yksiö, koska kaksioon saa kaksi maksajaa. Kuitenkin vastike ja remonttikulut kasvavat neliöiden tahdissa, mutta vuokra ei, joten kustannukset rasittavat isompaa asuntoa suhteellisesti enemmän.

Lisäksi yksiöiden vuokrakysyntä on muita asuntoja selvästi korkeampi Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuvista 59,9 prosenttia on

yhden hengen talouksia. On selvää, että yksiöille on eniten kysyntää. Suurissa asunnoissa tulee useammin tyhjiä kuukausia, jotka pienentävät vuokratuottoa.

Ennen sijoitusasunnon ostamista kannattaa paneutua huolella yllä mainittuihin tekijöihin asunnon valinnassa ja kiinnittää erityistä huomiota aluetuntemukseen. Kääntäen voi sanoa, että huonot ostokset johtuvat lähes aina tietämättömyydestä ja epärealistista odotuksista.

Muista, että ostokset tulee tehdä laskimella, ei fiiliksellä.

Lue koko artikkeli Vieraskynän kirjoittajat Joonas Orava ja Olli Turunen ovat aktiivisia asuntosijoittajia ja kirjoittaneet syyskuussa ilmestyvän asuntosijoittamista käsittelevän kirjan Osta, vuokraa, vaurastu.

Omistusasuntoon ilman asuntolainan riskiä

Lakea Omaksi –asuntoja on mahdollista saada myös ekologisista puukerrostaloista, joita valmistuu usealle paikkakunnalle.

Oman asunnon hankkiminen on monen haave, joka tyssää usein alkupääoman puutteeseen. Täysin uudenlainen asuntorahoitusmalli tekee unelmasta totta entistä useammalle.

Lakean Omaksi –rahoitusmallissa asuntoa käytetään kuin omistusasuntoa samalla kun sitä säästetään omaksi kuukausivastikkeen yhteydessä vuokralla asuen. Mallissa oikeus asumiseen ja myöhempään osakkeiden lunastukseen saadaan maksamalla asunnon kokonaishinnasta ensin seitsemän prosentin varausmaksu. Samalla lyödään lukkoon asunnon lunastushinta kahdenkymmenen vuoden kuluttua, samaksi ajaksi tehdään myös vuokrasopimus asunnosta. Mikäli tänä aikana joutuu muuttamaan tilapäisesti toiselle paikkakunnalle, voi asunnon vuokrata toiselle henkilölle tästä Lakean kanssa sopien.

Valtion takaama yhtiölaina – Olemme kehittäneet rahoitusmallia pitkään yhdessä Aran kanssa. Mallissamme asuntoa lunastetaan omaksi vuokralla asuen. Vuokranmaksun yhteydessä asuntoon kohdistuvaa lainaa lyhennetään ja sopimuskauden lopussa asunnon voi lunastaa itselleen etukäteen sovittuun hintaan. Jos esimerkiksi 175 000 euron hintaisen kaksion varausmaksu on Keijo Ullakko kertoo, että uutta rahoitus­mallia on kehitetty pitkään Aran kanssa.

12 000 euroa ja vuokra kuukaudessa 850 euroa, on asunnon lunastushinta 20 vuoden kuluttua 49 000 euroa. Asukas saa siis omistusasunnon edut ilman omaa henkilökohtaista riskiä asuntolainasta, sillä asuntojen rakentamiseen käytetään valtion takaamaa yhtiölainaa, selventää Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko rahoitusmallia.

Vuokranmaksun yhteydessä asuntoon kohdistuvaa lainaa lyhennetään 70 prosenttia, joten lunastusosuudeksi jää 30 prosenttia.

Keijo Ullakko kertoo rahoitusmallin herättäneen suurta kiinnostusta. Ensimmäisten 76 asunnon rakentaminen aloitettiin Vaasassa elokuussa ja lisää on tulossa Jyväskylään, Kuopioon, Kokkolaan ja mahdollisesti myös Seinäjoelle.

– Uskomme vahvasti tähän rahoitusmalliin, sillä asuntojen tarve on kova, mutta ostajan voi olla vaikea saada rahoitusta järjestymään. Seuraavan kahden vuoden aikana on tavoitteenamme rakentaa 1200 asuntoa pääosin Omaksi –rahoitusmallilla, loput ovat tavallisia omistusasuntoja, kertoo Keijo Ullakko.

Lakea Oy:n pääomistajina on 15 pohjalaista kuntaa. Yhtiöllä on toimintaa Turusta Ouluun. Rakennuttamispalvelujen lisäksi yhtiö omistaa ja välittää vuokra-asuntoja, joita yhtiö omistaa Kokkola-VaasaSeinäjoki – Jyväskylä alueella 1200 ja tulevaisuudessa myös Kuopiossa. Kolmas toimiala on isännöinti, näitä palveluja käyttää 180 taloyhtiötä. www.lakea.fi MLS

Screen – aurinkosuojaverhot

-

poistaa kuumuuden, säilyttää maiseman rullautuu huomaamattomasti ylös energiatehokas ratkaisu säästää jäähdytyksessä täysin jälkiasennettava, valmistetaan mittatilauksena turvallinen, pitkäikäinen, huoltovapaa

Myynti ja näyttely: Sahaajankatu 21, 00880 Helsinki, puh 09-755 2120 www.finnkaihdin.fi, info@finnkaihdin.fi

/// 5

6 ///

Asunto Oy Helsingin Mallet Konepajalla.

Helppoa ja huoletonta asuntosijoittamista YIT:n malliin YIT:llä on tarjolla vaihtoehtoja, joiden avulla voi ryhtyä asuntosijoittajaksi maltillisella panoksella, jo alle 50 000 eurolla. Huolettomuutta tarjoaa yhteistyömalli, joka takaa varman vuokratuoton joka kuukausi.

Asuntosijoittamiseen liittyy aina epävarmuutta, huolia ja riskiä olipa kyseessä kokenut sijoittaja tai ensimmäisen sijoitusasunnon hankintaa harkitseva henkilö. – Asuntosijoittaminen vaatii aina työtä ja hallinnointia: mistä löytää hyvä ja luotettava vuokralainen, jos vuokralainen vaihtuu, syntyykö asuntoon tyhjäkäyttöä.

Toisaalta asuntosijoittaminen on tässä markkinatilanteessa erittäin varteenotettava vaihtoehto. Se on turvallinen ja suomalaisille tuttu tapa kasvattaa varallisuutta, jonka etuja ovat tasainen tuotto, asunnon arvonnousu tai vaikkapa pesämuna jälkipolville, kehityspäällikkö Leo Nilsson perustelee.

Uusi asunto on takuuvarma kohde Nilsson kertoo, että Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan uudiskohteet ovat tuottaneet historiallisesti paremmin vanhoihin kohteisiin verrattuna. – Vanhaan asuntoon liittyy riskejä: mikä on kiinteistön kunto, onko tulossa putkiremontteja. Vanhaan asuntoon verrattuna uudisasunto onkin helpompi ja riskittömämpi investointikohde, sillä talot on rakennettu nykynormien ja laatustandardien mukaisesti. Nykyvaatimukset takaavat alhaisen energiankulutuksen ja matalammat hoitokustannukset, jolloin sijoituksen tuotto nousee.

“ Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan uudiskohteet ovat tuottaneet historiallisesti paremmin vanhoihin kohteisiin verrattuna.”

Sijoittajaystävällinen maksuaikataulu Plussaa ovat myös YIT:n tarjoamat rahoitusvaihtoehdot. – Vahvuutemme ovat joustavat ehdot eli maksuaika ja yhtiölaina. YIT:n maksuehtojen ideana on se, että jos ostaa nyt rakenteilla olevan asunnon, maksaa kaupanteon yhteydessä 15 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta ja loput huoneiston valmistuttua. Näin ostaja saa haluamansa asunnon, ja hyötyy mahdollisesta rakentamisen aikaisesta arvonnoususta, mutta joutuu sitomaan pääomaa vasta asunnon valmistuttua, jolloin se alkaa tuottaa, Nilsson selvittää.

Asuntosijoittajaksi jo muutamalla kymppitonnilla Yhtiölaina on valmiiksi neuvoteltu laina, mikä tarkoittaa, että ostajan tarvitsee sitoa vähemmän omaa pääomaa asunnon hankintaan. – Meillä on useita kohteita joihin pääsee kiinni maksamalla alle 50 000 euron myyntihinnan. Loput voi rahoittaa valmiiksi neuvotellulla yhtiölainalla, johon ei tarvita erillistä vakuutta, Nilsson kertoo. – Tämä on toimiva malli tehdä suora sijoitus asuntoihin.

Samalla omistaja välttyy epäsuorien sijoitusten, kuten rahastojen, hallinnointi- ja kaupankäyntikuluilta, parantaen sijoituksensa tuottoa.

Kumppani asunnon vuokraamiseen Oman lisämausteensa tuo myös yhteistyökumppani Forenomin kanssa kehitetyt mallit, jotka helpottavat asunnon vuokraamista oleellisesti. Asunnon omistaja voi solmia YIT Kotiin Forenomin kanssa vuokrasopimuksen, jonka jälkeen Forenom edelleenvuokraa huoneiston loppukäyttäjälle. Tässä Takuutuotto –mallissa omistajalle ropsahtaa joka kuukausi tilille vuokra ilman henkilökohtaista riskiä tai vaivannäköä.

Takuutuoton avulla omistaja tietää heti asunnon ostettuaan, millaista vuokraa hän tulee saamaan.

Omistajalla on mahdollisuus päästä paremmalle tuotolle Majoitustuotto –mallilla, jossa asunnon omistaja jakaa riskin asunnon käyttöasteesta Forenomin kanssa. Forenom voi myös välittää asunnon perinteisellä vuokranvälityksellä.

– Uudet asunnot ovat Forenomin kannalta houkuttelevia, koska niiden laatutaso sekä useasti keskeinen sijainti houkuttelevat lyhyt- ja pidempiaikaisia asiakkaita. Siksi olemme tyytyväisiä yhteistyöstämme YIT:n kanssa, toteaa Majoituspalvelu Forenom Oy:n toimitusjohtaja Johannes Kangas.

– Valmis vuokrasopimus ja ammattitaitoinen kumppani luovat turvaa, selkänojaa ja vakautta sijoitusasunnon omistajalle. Ja kun vuokratuotto on tasaista ja taattua, voi vuosien kuluttua antaa vaikkapa omalle lapselle avaimet lähes velattomaan asuntoon, Nilsson toteaa. yitkoti.fi/sijoitusasunto MH

/// 7

Uutta tekniikkaa paloturvallisuuden lisäämiseen

P

uhaltimet yhdessä takaisinvirtaussuojan kanssa estävät tulipalon palokaasujen leviämisen ilmanvaihdon kautta. Tämä Suomessa vielä uusi tekniikka on käytössä Ruotsissa mm. Karoliinisessa sairaalassa ja 120 metriä korkeassa 300 huoneen Victoria Tower –hotellissa.

Tulipaloissa suurimmat henkilövahingot aiheutuvat savun leviämisestä rakennuksen sisällä. Savunpoistojärjestelmän toimivuus on siten iso turvallisuustekijä. Kuitenkin Inspectan viime keväänä tekemässä tarkastuksessa viidesosassa järjestelmistä oli vakavia puutteita ja peräti 85 prosentissa eri asteisia puutteita.

Suomessa on totuttu siihen, että palon syttyessä puhaltimet sammutetaan ja palopellit suljetaan.

Stravent Oy:n Suomessa markkinoimassa uudessa järjestelmässä poistoilmapuhaltimet ovat kuitenkin käynnissä koko ajan palokunnan tuloon asti. Samanaikaisesti tuloilmakanavien takaisinvirtaus palon aiheuttaman ylipaineen vuoksi estetään järjestelmään kuuluvalla patentoidulla, VTT:n sertifioimalla Basic takaisinvirtaussuojalla. Se toimii palopaineen perusteella.

Lisäaikaa pelastautumiseen – Järjestelmä estää tilan palopaineen nousun

ja näin myös savukaasujen leviämisen tuuletuskanavien kautta tai rakenteiden läpi. Suurin osa palokaasuistahan leviää perinteisiä mene­telmiä käyttäen tuloilmakanavien kautta.

Järjestelmässämme tämä estetään takaisinvirtaussuojalla. Menetelmämme antaa ihmisille lähes minuutin lisäaikaa poistua, sillä puhaltimet vievät palokaasuja koko ajan pois palotilasta. Lisäksi järjestelmä on omatoiminen, ei sisällä liikkuvia osia eikä sitä liitetä mihinkään sähköiseen valvontajärjestelmään. Näin se on käyttöturvallinen sekä kustannustehokas palosuoja. Myös huollon tarve muihin menetelmiin verrattuna on vähäisempi, korostaa Stravent Oy:n toimitusjohtaja Timo Karkulahti.

Menetelmää käytettäessä myös pelastusmiesten työ helpottuu, sillä vähäisempi määrä palokaasuja parantaa näkyvyyttä ja pienempi palopaine vähentää räjähtävän palamisen riskiä.

Hyviä kohteita järjestelmän käyttöönotolle ovat erityisesti kerrostalot, hotellit ja hoivakodit. Ruotsissa menetelmä on ollut käytössä jo kahdeksan vuotta. Suomessa ensimmäinen käyttöönottaja on ahvenanmaalainen hotelli Pommern, joka 73 huonetta käsittävän laajennusosan palokaasujen leviäminen on estetty käyvin puhaltimin ja Basic –takaisinvirtaussuojalla. www.stravent.fi MLS

Tukholmassa sijaitsevassa 34-kerroksisessa Victoria ­Tower –hotellissa käytetään Basic-takaisinvirtaussuojaa sekä käyviä poistoilmapuhaltimia.

Timo Karkulahti korostaa, että takaisinvirtaussuoja estää palokaasujen leviämisen tuuletuskanavien kautta.

8 ///

Mikäli välittämämme vuokralainen ei pystykään maksamaan vuokraa, me maksamme vuokran vuokranantajalle, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola.

/// 9

Vuokraturva takaa vuokranantajan mielenrauhan Kun Vuokraturva välittää vuokralaisen, vuokranantaja saa samalla takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Näin Vuokraturva kantaa vuokranantajan puolesta suurimman riskin, joka asuntosijoittamiseen liittyy. Mutta kuinka tämä on mahdollista?

Vuokra-asuntojen vuokrataso on noussut tasaiseen tahtiin, mikä on vuokranantajalle myönteinen asia, mutta on saanut aikaan myös sen, että vuokralaisilla saattaa olla haasteita selviytyä korkean vuokran maksamisesta.

– Yksikin takaisku henkilökohtaisessa taloudessa – työttömyydestä puhumattakaan – saattaa heijastua välittömästi vuokranmaksukykyyn, Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola toteaa. Kolikolla on myös toinen puoli, eli kun vuokra-asunnon saanti on vaikeutunut, joutuvat vuokra-asunnon hakijat kilpailemaan asunnoista. Tämä lisää kiusausta kaunistella omaa taloustilannetta.

Tarkkana vuokralaisen valinnassa Vuokranantajan suurin riski liittyykin vuokralaisen valintaan.

– Vuokranantajan suurin riski on se, että hän tekee väärän arvion. On valitettavan yleistä, että asunto vuokrataan henkilölle, jolla on paperilla riittävät tulot asunnon vuokran maksamiseen, mutta ensimmäisen puolen vuoden aikana ilmenee, ettei talous olekaan hallinnassa.

Vuokralainen saattaa itse ajatella tilanteen ratkeavan, eikä muuta asunnosta pois, vaikka vuokrarästejä olisi kertynyt useammalta kuukaudelta.

Vuokranantajan näkö“Mikäli maksuhäiriö­ kulmasta tilanne on hankala, merkintöjä ei ole, tuudit­ sillä toisin kuin usein luullaan, taudutaan siihen uskoon, vuokralaisella on tässäkin tiettä asiat ovat kunnossa.” lanteessa vahva oikeusturva ja hänet on mahdollista saada tahtoaan vastaan asunnosta pois ainoastaan käräjäoikeuden päätöksellä. Tässä prosessissa vierähtää helposti puolikin vuotta ilman vuokratuloja. Jos vuokranantaja on ostanut sijoitusasunnon velkarahalla, saattaa vuokranantajan oma talous vaikeutua.

Turvatut vuokratulot Lain mukaan tilanne on siis se, että mikäli vuokralainen ei maksa vuokriaan, vuokranantaja on tilanteessa yksin.

– Vuokranvälittäjälläkään ei ole lain mukaan vastuuta välittämästään vuokralaisesta. Jos hän on tehnyt väärän arvion, se ei ole välittäjän vaan vuokranantajan ongelma.

Meillä tilanne on päinvastoin: mikäli välitämme vuokra-

laisen, joka ei pysty ensimmäisen vuoden aikana maksamaan vuokraa, me kannamme vastuun. Se tarkoittaa, että maksamme vuokran vuokranantajalle ja selvitämme tilanteen vuokralaisen kanssa. Tilannetta, jossa henkilö asuu vuokranantajan asunnossa maksamatta vuokria, ei siis pääse syntymään, Metsola painottaa.

Vuokralaisen taustat tarkkaan syyniin Metsolan mukaan on hyvin yleistä, että vuokralaista valittaessa tyydytään vain tarkistamaan vuokralaisen luottotiedot. Mikäli maksuhäiriömerkintöjä ei ole, tuudittaudutaan siihen uskoon, että asiat ovat kunnossa.

– Todellisuudessa voikin olla, että henkilön maksut laahaavat kuukausikaupalla myöhässä. Erityisesti maksamattomat vuokrat ovat sellaisia, joista yksityishenkilöt eivät välttämättä jaksa riidellä oikeudessa, jotta niistä syntyisi luottohäiriömerkintä, Metsola kertoo ja jatkaa: – Siksi selvitämme vuokralaisen taustat aina hyvin huolellisesti, eli työsuhteen ja tulonlähteet, ja vaadimme niistä todistukset. On olemassa muitakin keinoja turvata vuokranantajan vuokratulot.

– Mikäli kyse on nuoresta henkilöstä tai opiskelijasta, pyydämme mielellämme vanhempien takauksen. Se ei tarkoita, etteikö nuori aikuinen hoitaisi asioitaan. Pikemminkin se auttaa kyseistä henkilöä pääsemään hakijoiden joukossa samalle viivalle työssä käyvien kanssa.

Yhteisellä asialla Vuokraturvan toiminnan punaisena lankana on turvata vuokranantajan asema.

– Olemme markkinajohtaja vuokranvälityspalveluissa pääosin vuokranantajalle antamamme vuokratakauksen ansiosta. Se tarkoittaa, että meillä on yhteinen intressi vuokranantajan kanssa löytää asuntoon hyvä vuokralainen. Vuokranantajalle huono vuokralainen aiheuttaa vain ongelmia ja päänvaivaa, joten hänelle ei todellakaan riitä pelkästään se, että asuntoon löydetään mahdollisimman nopeasti vuokralainen. Takauksen myötä meillä taas ei ole varaa oikaista missään vaiheessa, ja siksi tarkistamme aina huolellisesti, että vuokralainen on sellainen henkilö, jolle asunto kannattaa vuokrata, Metsola toteaa. www.vuokraturva.fi MH

10 ///

Kiinteistöjen kierrätys lisääntyy Suomi ei ole vielä valmis, rakentaa pitää. Kiinteistöjä on joko väärässä paikassa tai niiden käyttötarkoitusta pitää muuttaa. Syitä ovat voimakas muuttoliike sekä elinkeinorakenteiden muutos.

Plussana kaupungistumisessa ja yhteiskunnan tiiviissä rakenteessa koko kansantalouden kannalta on tuottavuuden paraneminen. EU-alueella on havaittu 34 kaupunkialueen tuottavuuden olevan keskimäärin noin 1,6 -kertainen koko maan tuotavuuteen verrattuna. Helsingin alueen tuottavuus on 1,4 -kertainen muuhun Suomeen verrattuna.

Kiinteistöjalostusta tarvitaan

Rakennusteollisuus RT ry:n Tarmo Pipatti

Pääkaupunkiseudun toimistoneliöistä nyt joka kymmenes on tyhjillään, joillakin alueilla vajaakäyttö on yli 15 prosenttia.

Rakennusteollisuus RY ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan kiinteistöjen energiatehokkuudesta on muodostunut yrityksille tietty brändin osa ja näin pienipäästöiset kiinteistöt ovat haluttuja.

Yritykset suosivat myös aiempaa vähempiä neliöitä, ja vanhojen koppikonttoreiden suosio onkin laskenut. Niiden muutostyöt ovat kalliita ja tämä houkuttelee siirtymään uusiin tiloihin.

– On selvästi nähtävissä, että aiempaa pienemmästä, mutta paremmassa hyötykäytössä olevasta tilasta ollaan valmiita maksamaan aiempaa korke-

ampaa neliöhintaa, selvittää Pipatti.

– Saneerattavien teollisuuskiinteistöjen osalta meillä pitäisi siirtyä nykyistä enemmän puhtaasti taloudelliselta pohjalta tehtäviin muutoksiin toimistoiksi tai asuintaloiksi. Olemme pari vuosikymmentä jäljessä isosta länsimaiden trendistä.

Yhteiskuntamme muuttuu aiempaa monimuotoisemmaksi ja vanhojen teollisuusalueiden viimeistelemättömät muodot ja pinnat houkuttelevat monia.

Meidän pitäisikin monipuolistaa tarjontaa ja antaa ihmisten itsensä päättää, millaisessa ympäristössä he haluavat toimia, arvioi Pipatti.

Keskustat houkuttelevat Kaupunkien ydinkeskustoihin kohdistuu kaikkialla maailmassa paineita. Aikoinaan asuntovaltaiset keskustat ovat Suomessakin palaamassa toimistovaiheen jälkeen juurilleen. Ihmiset haluavat olla lähellä palveluja.

– Helsingin kantakaupungissa tämä selkeästi nähtävissä. Toimistotiloista asunnoiksi muutettavat tilat ovat korkeasta hinnastaan huolimatta haluttuja. Ne säilyttävät myös arvonsa, uskoo Tarmo Pipatti.

Kun väestö pakkautuu entistä harvempiin asutuskeskuksiin, merkitsee se vääjäämättä tyhjiksi jääviä tiloja toisaalla. Kun työpaikat keskittyvät ja ikääntyvä väestö muuttaa reuna-alueilta lähelle palveluja, tulee myyntiin paljon omakotitaloja.

Tämä johtaa niiden arvon alenemiseen. MLS Lue koko artikkeli

/// 11

Renor Oy:n toimitusjohtaja Timo Valtonen.

Renor Oy saa olemassa olevat kiinteistöt tuottamaan Uudisrakentaminen ei ole aina paras vaihtoehto. Olemassa olevat kiinteistöt hyödyntävät valmista infrastruktuuria ja säästävät siten yhteiskunnan resursseja. Siksi Renor kehittää olemassa olevia kiinteistöjä kasvavissa kaupunkiympäristöissä.

Renor Oy:n kiinteistökanta koostuu pääosin historiallisista teollisuusympäristöistä ja niissä sijaitsevista kiinteistöistä, joita on määrätietoisesti lähdetty kehittämään. – Kestävä kehitys on mielestämme olemassa olevan rakennetun yhdyskunnan hyödyntämistä ja uudelleen kehittämistä, sillä ne ovat osa rakennettua ympäristöä ja hyödyntävät olemassa olevaa infrastruktuuria. Tämä tuo kustannustehokkuutta ja säästää yhteiskunnan resursseja, toimitusjohtaja Timo Valtonen toteaa.

Tarkoituksenmukaisia tiloja Olemassa olevat kiinteistöt ovat parhaimmillaan myös esteettisiä ja viihtyisiä ympäristöjä, jossa yrityksen toiminta voi saada aivan uudet ulottuvuudet. Valtosen mukaan asiakkaiden tilatarpeen ratkaiseminen uudelleenkehitettävässä kiinteistössä on yhtiön toiminnan perusta. – Haluamme tarjota yrityksille tarkoituksenmukaisia tiloja ja kaikki asiakkaat eivät tarvitse pääkonttoritason tiloja. Suomen kiinteistömarkkinassa on haettava kilpailukykyä siitä, että kykenemme tarjoamaan kilpailukykyisiä tiloja liike-elämälle. Niitä löytyy usein juuri vanhoista kiinteistöistä.

Vanhat rakennukset kiinnostavat Yhtiössä on huomattu, että vanhojen teollisuusalueiden ja -rakennusten kehittämisessä on tapahtunut henkinen läpimurto ja että vanhoihin kiinteistöihin rakennetut uudet toimitilat ovat jopa halutumpia kuin uudisrakennukset. – Vanhoihin kiinteistöihin liittyy historiaa ja tunteita, niitä ei voi kopioida. Usein ne ovat myös osa paikkakunnan ja sen asukkaiden identiteettiä.

Vanhat teollisuusrakennukset sijaitsevat usein myös kaupungin ytimessä, mikä lisää

niiden vetovoimaa. – Yhtiömme strateginen valinta on, että kehitettävät kohteet sijaitsevat kasvavissa kaupunkiympäristöissä. Uudelleen kehitettävien kiinteistöjen on oltava yhteiskunnan kannalta merkittäviä siten, että niille halutaan uutta käyttöä tai niiden säilymisellä on kaupunkiympäristön ja rakennetun ympäristön kannalta merkitystä.

Uutta, vanhaa Askonalueelle ja Porin Puuvillaan Hyviä esimerkkejä Renorin kiinteistökehityskohteista ovat Lahden Askonalue ja Porin Puuvilla. Askonalue on Renorin kohteista suurin ja sijaitsee Lahden rautatieaseman vieressä. – Askonalueella on 127 000 m 2 vuokrattavaa pinta-alaa, ja sieltä löytyy vapaata tilaa kaikenkokoisille yrityksille. Tällä hetkellä tiloissa toimii yli 230 yritystä. Askonalueen monipuolinen yritystarjonta onkin tuonut siellä toimiville yrityksille synergiaetuja kun kaikkia palveluita ei tarvitse lähteä hakemaan alueen ulkopuolelta.

Porin Puuvilla on Renorin ja Ilmarisen yhdessä omistama kiinteistö, jonne rakennetaan Satakunnan suurinta kauppakeskusta vanhaa miljöötä kunnioittaen. – Valmistuessaan kauppakeskukseen syntyy 43 000 m2 vuokrattavaa liiketilaa ja 700-800 uutta työpaikkaa. Kauppakeskus Puuvilla tuleekin olemaan ainutlaatuinen keskusta-alueella sijaitseva kauppa- ja palvelukeskus. Se on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista meneillään olevista kiinteistöinvestoinneista ja merkittävä panostus Satakunnan markkinaan. Uskomme, että Lahden ja Porin kaltaisilla kehittyvillä paikkakunnilla on jatkossakin kasvupotentiaalia, Valtonen toteaa. www.renor.fi MH

Kestävä kehitys on mielestämme olemassa olevan rakennetun yhdyskunnan hyödyntämistä ja uudelleen kehittämistä, kertoo toimitusjohtaja Timo Valtonen

12 ///

Energiansäästöön tarvitaan uusia tapoja

S

uomessa rakennusten käyttämä energiamäärä on suurempi kuin koko teollisuuden yhteenlaskettu kulutus. Kuitenkin teollisuuden energiankulutukseen liittyvä liiketoiminta on paljon suurempaa kuin kiinteistö- ja rakennusalalla.

Kiinteistötalouden professori Seppo Junnila lataa heti alkuun vakuuttavia lukuja. Rakennusten energiankulutus on vuodessa 115 TWh, mikä vastaa kuudentoista ydinvoimalan tuotantoa. Euroja tähän käytetään 13 miljardin edestä vuosittain, kun koko uudisrakentamiseen investoidaan vuosittain miljardi vähemmän. Viime vuonna Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita yhteensä yli 13 miljardilla eurolla.

Satojen miljardin markkinat

Kiinteistötalouden professori Seppo Junnila.

– Energiankulutuksessa 10 prosentin säästöä pidetään helppona ja kannattavana investointina. Energiamääränä tämä merkitsisi rakennusten osalta parin kolmen ydinvoimalan tuotantoa. Jos mennään moderniin hajautettuun energianhallintaan, voivat säästöt olla huomattavasti suurempia. Olemme tehneet pilottilaskentoja jopa 30-90 prosentin tuotoille. Näiden toteutukseen tarvitaan kuitenkin aivan uusia liiketoimintamalleja, kertoo Junnila.

Ilmastonmuutosmarkkina on maailman nopeimmin kasvava, jo nyt satojen miljardien eurojen markkina.

Kun suomalaiset yritykset innovoivat energiansäästöä tuovia investointeja, kyse ei ole vain kotimaan markkinoista vaan maailmanlaajuisista mahdollisuuksista.

Oppivat talot tulevat Kun energiankulutus jaetaan neljään talotyyppiin eli omakotitaloihin, rivi- ja kerrostaloihin, toimistoihin ja teollisuuteen, muodostavat ne lähes samansuuruiset, noin 30 TWh:n osuudet.

Kuluttajien todellinen kiinnostus energiansäästöön on vähäistä, sillä energian osuus kokonaiskulutusmenoista on varsin pieni, Suomessa keskimäärin neljä prosenttia.

– Tutkimusten mukaan niissä kiinteistöissä, jotka on kytketty on-line-etähallintaan ja joiden energiankulutusta tutkitaan ammattimaisesti koko ajan, lisäsäästöt ovat keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa, kertoo Seppo Junnila. Hän näkeekin, että tämä on ensimmäinen askel kohti rakennusten internetiä, jossa rakennukset jakavat ja lukevat tietoa ja näin talot oppivat miten ihmiset kuluttavat energiaa asuessaan. MLS Lue koko artikkeli

PATENTTIRATKAISU Umpeutuiko avaintesi patenttisuoja?

Onko lukitusjärjestelmäsi ylläpito kallista ja hankalaa?

Entäs ne kadonneet avaimet? iLOQ on ratkaisu. Maailman ensimmäinen elektroninen lukitusjärjestelmä, joka toimii ilman paristoja tai kaapeleita. www.iLOQ.com

/// 13

Energiakolmion asiakkaina on kolmannes Suomen kunnista ja kaupungeista ja yli puolet sadasta suurimmasta yrityksestä. Viidennes Suomen kokonais­ sähkönkulutuksesta kulkee Energiakolmion kautta, kertoo liike­ toiminta­johtaja Jukka Akselin.

EU:n energiadirektiivi kääntää katseet energiatehokkuuteen:

Energiakatselmuksella energiakustannukset hallintaan Viime vuoden lopussa EU:ssa vahvistettu energiatehokkuusdirektiivi edellyttää kansallisen lainsäädännön voimaantuloa ensi kesänä. Direktiivin tavoitteena on edistää EU:n vuodelle 2020 asettaman 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamista.

Energiatehokkuuteen kannattaa panostaa, sillä se hidastaa ilmastonmuutosta ja tuo yrityksille kustannussäästöjä.

– Käytännössä energiansäästötavoitteeseen on vielä matkaa, ja direktiivillä halutaan vaikuttaa suuryritysten johtamiseen ja energiankäytön hallintaan sekä velvoittaa energiakatselmusten tekemiseen, kertoo liiketoimintajohtaja Jukka Akselin energia-alan asiantuntijayritys Energiakolmio Oy:stä.

Yritys tarjoaa asiakkailleen energian hankintaan, myyntiin ja käytön tehostamiseen liittyviä palveluita Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Energiakolmion asiakkaina on kolmannes Suomen kunnista ja kaupungeista ja yli puolet sadasta suurimmasta yrityksestä. Viidennes Suomen kokonaissähkönkulutuksesta kulkee Energiakolmion kautta.

EnerKey’n seurantatiedolla kulutuspiikit kuriin Tällä hetkellä voimassa oleva direktiivi ottaa kantaa mm. energiakatselmusohjelmiin, mit-

taamiseen ja laskutukseen. Uuden direktiivin ehkä merkittävimmät muutokset aiempaan koskevat energiahallintajärjestelmiä, energiakatselmusohjelmia ja tehokkuusvaatimuksia.

Keskeisin kohderyhmä näille määräyksille ovat suuret yritykset, esimerkiksi teollisuus, kiinteistöomistus ja kaupan ketjut.

Energiakolmio tarjoaa asiakkailleen palveluja, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa vaatimusten edellyttämällä tavalla. Energiatehokkuuspalvelujen pohjalla on web-pohjainen EnerKey-energiahallintajärjestelmä.

– Neljännestä Suomen kiinteistökannasta seurataan meidän Enerkey- järjestelmällämme.

Keräämme etäluentaa käyttäen järjestelmään tuntipohjaista energiankulutustietoa, jota raportoidaan ja analysoidaan tunnusluvuin Enerkeyllä asiakkaille. Kerätyn tiedon pohjalta voimme vertailla eri kiinteistöjen kulutustietoja sekä tehdä energiakustannusseurantaa tunti-

tasolta vuositasolle. Jos aseteltu tavoitekulutus ylittyy, järjestelmä hälyttää, Akselin kertoo.

EnerKey mahdollistaa energiansäästötoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen. Kustannusraportoinnin avulla voidaan tarkastella kiinteistöjen toteutuneita energiakustannuksia halutuilla ajanjaksoilla. Palvelu soveltuu sähkön, kaukolämmön ja käyttöveden lisäksi muidenkin energiamuotojen seurantaan.

– Elinkaaripalvelumme analysoivat kiinteistösalkkujen energiatehokkuutta pohjakuor­ maa, energiankäyttöprofiilia ja tunnuslukuja käyttäen. Teemme kulutuksen pohjalta analyysejä esimerkiksi siitä, miten kulutus on jakautunut päivällä, yöllä tai eri vuodenaikaan.

Näillä analyyseillä kohdennetaan tehokkaasti tarkemmat selvitykset, esimerkiksi energiakatselmukset, ongelmakiinteistöihin.

Energiakatselmus paljastaa kiinteistöjen energiataloudellisuuden. Katselmuksessa analysoidaan kiinteistön energian ja veden kulutus ja tarpeenmukaisuus sekä laaditaan energiatase. Tuloksena laaditaan suositus säästötoimenpiteistä ja arvio niiden takaisinmaksuajasta.

Akselinin mukaan energiakatselmus maksaa itsensä parhaimmillaan takaisin alle vuodessa ja sen toteutukseen voi hakea tukea ELYkeskukselta.

– Useimmat toimenpiteeet eivät edellytä lainkaan investointeja, ja monien investointien takaisinmaksuaika jää 3-5 vuoteen. Tämä tekee katselmusprojektista houkuttelevan, hän kertoo. www.energiakolmio.fi MH

14 ///

It-projektit onnistuneesti maaliin Onnistuneita tietotekniikkaprojekteja on mahdollista saada lisää. Tarvitaan selkeät tavoitteet, organisaation mukaan ottaminen kehitystyöhön ja riittävät resurssit.

Yllättävän usein osassa tai kaikissa näissä on puutteita.

Tietotekniikan liiton toiminnanjohtaja Robert Serén näkee suuren haasteen yritysjohdon ja itjohdon vuorovaikutuksen kehittämisessä.

– Lähes kaikki yrityksen kehittämisprojektit muuttuvat jossain vaiheessa järjestelmäprojektiksi, jossa vanhaa joko muutetaan tai hankitaan uusi. Tässä vaiheessa mukaan tulee it-johto ja työ saatetaan antaa bittinikkarille, joka on kenties kiinnostunut enemmän uusimmasta tekniikasta kuin kokonaisuudesta. Jos yrityksessä vielä viestintä ja projektin jalkauttaminen jäävät toisarvoisiksi tekijöiksi, aletaan helposti mennä väärään suuntaan, luettelee Serén riskejä.

Hän muistuttaa, että virheitä voidaan välttää, kun projektin määrittely on selkeä jo alkuvaiheessa sekä tilaajalle itselleen että järjestelmätoimittajalle.

– Kommunikoinnin merkitystä ei voi ylikorostaa, sen pitäisi toimia läpi tilaajaorganisaation sekä myös järjestelmätoimittajan suuntaan. Kaikki alkumäärittelyt eivät voi kuitenkaan olla kiveen hakattuja varsinkaan pitkäaikaisissa hankinnoissa.

Joustavuutta lisää myös se, että varmistetaan mahdollisuus vaihtaa toimittajaa tarpeen vaatiessa.

Tämä tarkistus unohtuu yllättävän usein.

Robert Serén painottaa, että varsin yksinkertaisilla asioilla ja oikeanlaisella johtamisella saadaan paljon positiivista aikaan.

– Kun projektista käydään riittävästi keskusteluja eri tasoilla, muodostuu kaikille oikea kuva, mitä ollaan tekemässä ja näin yllätyksiä ei pääse syntymään enää käyttöönottovaiheessa. Kun ihmiset pääsevät vaikuttamaan uusiin työkaluihinsa, on myös niiden käyttöönotto motivoitunutta.

Eri näkökulmat Yhtenä merkittävänä riskinä Robert Serén pitää sitä, että ei tiedosteta liiketoimintajohdon ja itjohdon usein erilaisia näkemyksiä tietotekniikan hyödyntämisestä yrityksessä. Tämän vuoksi pitäisikin olla yhteisesti sovitut mittarit, joilla saatavia hyötyjä pystytään mittaamaan. Helposti tähän käytetään aikatauluja ja budjetteja, sillä ne ovat kaikille konkreettisia. Saavutettuja liiketoiminnan hyötyjä, tuottavuuden paranemista, työtyytyväisyyttä jne. eli juuri projektin käynnistämisen moottoreita on sen sijaan paljon vaikeampi mitata. MLS Lue koko artikkeli

Omien tietokoneiden käyttö on tuonut lisää haasteita yritysten tietoturvallisuusjohdolle, toteaa Robert Serén.

Uusi Asiantuntija- ja uutiskanava www.editori.fi on julkaistu. Asiantuntijaosaamista monelta alalta. Tutustu, kiinnostu ja seuraa!

/// 15

Maksuttomia oppaita yritysten vaativiin järjestelmähankkeisiin Uuden talouden- tai toiminnanohjausjärjestelmän valinta on yrityksen tärkeimpiä hankkeita.

Nyt päättäjien avuksi on avattu uusi sivusto, josta saa apua onnistuneen projektin läpiviemiseksi.

Visma Software Oy:n toimitusjohtajalla, Juha Mäntylällä on pitkä kokemus yritysten järjestelmähankkeista toimittajan puolelta. Hän tietää kuinka hankala ohjelmiston hankinnasta tai käyttöönotosta voi tulla, jos ei osata ottaa huomioon oikeita asioita.

– Ne ovat vaativia koko organisaatiota koskevia muutosprojekteja ja niihin pitää valmistautua huolella. Jos erp-projekti tuntuu helpolta, niin ohjelmistostakaan tuskin tullaan saamaan kaikkea hyötyä irti, Mäntylä toteaa.

Mäntylän mukaan järjestelmähanketta ei kannata nähdä vain ohjelmiston valintana, sillä käyttöönottoprojekti on hyvä mahdollisuus kehittää liiketoimintaprosessit kerralla kuntoon.

– Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen velvoittaa työntekijät pureutumaan liiketoiminnan epäkohtiin, jolloin kaikki ylimääräiset työvaiheet tulee luonnollisesti karsittua pois. Uusi järjestelmä mahdollistaa uudet tehokkaammat tavat toimia ja hyödyt ovat todella pitkäaikaisia kun työntekijätkin oppivat projektin mukana.

Nyt yrityspäättäjien avuksi tuodaan ilmaisia pikaoppaita. Visman tietopankista saa apua haastaviin järjestelmähankkeisiin.

– Oppaisiin on haastateltu asiantuntijoitamme, jotka ovat päivittäin asiakkaiden tukena haastavissa projekteissa. He ovat koostaneet tietoa ja vinkkejä niistä asioista, jotka yleensä askarruttavat päättäjiä järjestelmähankkeen tullessa ajankohtaiseksi.

Mihin oppaista on apua?

Tietopankin materiaalit auttavat yrityspäättäjiä valmistautumaan vaativiin järjestelmähankkeisiin.

– Ison projektin käynnistäminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä kynnykseltä, jos ei ole varmuutta siitä, mitä kaikkea se yritykseltä edellyttää.

Visman asiantuntijat kertovat, mitä asioita kannattaa huomioida ja mitä kannattaa pyrkiä välttämään. Artikkeleissa käsitellään muun muassa hyvän toiminnanohjausjärjestelmän tunnusmerkkejä, mitä hyötyjä ERP-järjestelmästä on yritykselle ja mitkä ovat yleisimmät sudenkuopat järjestelmän vaihtamisen yhteydessä.

– Muutokset ovat aina hankalia erityisesti henkilöstön näkökulmasta. Saattaa olla iso kynnys lähteä käyttämään modernia ja automatisoitua järjestelmää, jos on vuosikymmenet totuttu

Visma Software Oy:n toimitusjohtaja Juha Mäntylän mukaan yrityspäättäjien oppaat ovat saavuttaneet suuren kysynnän heti tietopankin avauduttua.

Mikä?

Sivusto, jossa tarjotaan apua yritys­ ohjelmistojen valintaan ja käyttöönottoon.

Kenelle?

Yrityspäättäjille, jotka haluavat oppia tehostamaan yrityksen liiketoimintaprosesseja.

Mitä?

Pikaoppaita, asiantuntija-artikkeleita ja webinaari-tallenteita

Missä? www.visma.fi/tietopankki

Lataa pikaopas – 13 kysymystä toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisesta

käsittelemään exceleitä ja paperidokumentteja tietyllä tavalla. Johdon tulee osata ennakoida tällaiset ongelmat, joita voi nousta esiin.

Päättäjät kaipaavat konkreettista tietoa Projekteja taustoittavat oppaat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Suosituin on ollut ERPvaihtajan pikaopas, jossa vastataan järjestelmän vaihtamisen yhteydessä yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.

– Kirjastot ovat pullollaan projektijohtajan käsikirjoja. Halusimme tuoda hieman käytännönläheisemmässä muodossa tietoa suomalaisille päättäjille siitä, mitä järjestelmähankkeissa kannattaa huomioida. Kysyntää tuntuukin

olevan yllättävän paljon.

Visman tietopankista löytyy myös webinaareja. Niiden tarkoituksena on näyttää konkreettisesti, miten eri työtehtävät voidaan hoitaa uusimpien ohjelmistojen avulla.

– Usein vasta näkemällä käytännössä, miten esimerkiksi matkalaskujärjestelmä toimii, tulee huomanneeksi kuinka järjetöntä matkalaskuja on pyörittää enää Excelissä.

Tietopankki on vasta avattu, mutta Visma aikoo julkaista uutta sisältöä jatkuvasti. Jatkossa sisältöä on tarkoitus laajentaa ja kertoa enemmän myös siitä, miten yrityksen toimintaa voidaan tehostaa uudenlaisten ohjelmistojen avulla. www.visma.fi/tietopankki MH