Business News - Suomi 2023

Editor HElSiNGiN tuottama aSiaNtuNtijajulkaiSu

Aidonin tarjoaman mittausratkaisun valttikortteja ovat energiatehokkuus, paikallinen palvelu ja laadukas teknologia. s. 6

Suomi 2023 LapWall valmistaa puuelementtejä kotimaisesta puusta

Uuden maailman tekijät Kasvustrategiassa mahdollisuus Tehoa sähköiseen kaupankäyntiin Arjen pieniä ympäristötekoja

s. 4 Kohti ympäristöystävällisempää rakentamista: s. 10

Visiona älykkäämpiä vaihtoehtoja kiertäville sähkökatkoille

Parhaimmaksi arvioitu terveydenhuollon tietojärjestelmä

Nahkakunta on kiertotalouden keskiössä

Luonnollisen helppo hengittää

Uuden maailman tekijät

Kenellä on varaa olla kehittämättä työarjen sujuvuutta?

Kuvassa suunnitelma Linjateräksen laajennuksesta, joka mahdollistaa kaksikin uutta tuotantolinjaa.

Ainutlaatuista metallin maalausta

Tampereelta löytyy maamme tehokkain ja laadukkain jauhemaalaamo, Linjateräs Oy. Siellä pintakäsitellään kolmessa vuorossa 6 000 neliömetriä kovimmatkin laatuvaatimukset täyttävää metallipintaa niin isoihin laivarakenteisiin kuin pikkukiinnikkeisiin. Tämä on kuitenkin vasta alkulämmittelyä: suunniteltujen investointien myötä valmista maalipintaa on mahdollista saada aikaiseksi vuorokaudessa yli kaksinkertainen määrä.

Linjateräs käy nyt, lähes 60-vuotiaana perheyrityksenä, uutta määrätietoista nousua koh ti monipuolisia palvelukokonai suuksia tarjoavaa teollisuuden yhteistyökumppanuutta. Kehityk sen iso pyörä pyörähti vauhtiin, kun omistajaksi vuonna 2018 tuli yhtiöön pari vuotta aiemmin tuo tantopäälliköksi palkattu nykyinen toimitusjohtaja Tero Viitanen.

Kehitystä jyrkässä kulmassa

Vastaava tuottaja: Jarmo Perälä, Meri Savonen, Jari Mäkinen, Silja Maimanen Valtteri Rantalainen

Ulkoasu: Jenni Hyttinen

Kannen pääkuva: Saku Allén

Kirjoittajat: Meri Savonen, Maija-Liisa Saksa, Mari Korhonen, Timo Sormunen

Painopaikka: PunaMusta / Tampere 2022

Business News jaetaan 3.12.2022 valtakunnallisesti HS Kuukausiliitteen mukana. Business News on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu.

Editor Helsinki Oy tuotanto@editorhelsinki.fi Valtteri Rantalainen, puh. 040 561 7703

– Ostimme vaimoni Sinin kanssa yhtiön ja pari vuotta myöhemmin mukaan omistajaksi tuli myös myyntijohtajamme Ari Kesti. Kun tulin taloon, meitä oli kymmen kunta henkilöä töissä ja liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna meitä on lähes 50 ja liikevaihtomme on kolminkertaistunut 4,5 miljoo naan euroon. Visiomme on, että tulevien investointien ja uusien palvelukokonaisuuksiemme myötä työllistämme noin 90 henkilöä ja liikevaihtomme on tuplaantunut. Myös tonttimme on jo laajentunut alkuperäisestä 7 000 m2:stä 11 000 m2:iin ja kevään aikana tulee vielä

Linjateräs tarjoaa jo nyt erilaisia palvelupaketteja ja uusien tilojen myötä niiden määrä kasvaa. Jauhemaalauksen lisäksi tarjolla on erilaisia purku- ja kokoonpano-, pesu- ja laboratorio palveluja sekä uutuutena suihkupuhdistusta.

Linjateräksen tehokkaalla maalauslinjalla yhdistyvät ma nuaalisen- ja automaattimaalauksen parhaat puolet. Linjalla pintakäsitellään 6 000 m2 metallituotteita vuorokaudessa. Linjan tehokkuus mahdollistaa kolmen vuorokauden toimitusajan.

tEkSti: maija-liiSa SakSa

soveltuu myös jo käytössä olleiden tuotteiden käsittelyyn ennen uudel leen maalausta.

Uusi automaattisinkolinja Joulukuussa asennetaan uusi te hokas automaattisinkolinja, jossa voidaan suihkupuhdistaa teräs rakeilla maksimissaan 1 600 mm leveitä, 600 mm korkeita ja noin 9 metriä pitkiä alumiini-, rauta- tai kuumasinkittyjä kappaleita, joiden paksuus on min 3 mm.

Singon

tehoa säädetään taajuusmuuttajalla ja sillä saadaan erinomainen pinta mm. kuumasinkityille kappaleille.

hehtaari lisää. Kasvunvaraa siis riit tää, toteaa Viitanen.

Laatu kaiken lähtökohta Linjateräksen 200 metriä pitkällä automaattilinjalla pintakäsitellään metallia: terästä, alumiinia ja sin kittyä terästä. Tavoitteena on, että huippuunsa kehitetty linjasto pyörii lähitulevaisuudessa kolmessa vuo rossa viitenä päivänä viikossa.

Linjateräksessä panostetaan laadun ja tehokkuuden lisäksi erilaisiin palvelukokonaisuuksiin.

– Pintakäsittelemme kappaleita niin sisäkäyttöön kuin erittäin vaa tiviin ulkokohteisiin, esimerkiksi metsätyökoneisiin tai C5H-luokan korroosio-olosuhteisiin. Tehokas linjastomme ja mittavat investoin timme henkilöstöön mahdollistavat asiakaslupauksen kolmen vuoro kauden toimitusajasta, sanoo Kesti tyytyväisenä.

Pintakäsiteltävät kappaleet voivat olla hyvinkin monimuotoisia ja en nen jauhemaalausta ne käyvät läpi 7-vaiheisen esikäsittelyn. Tämän

onnistuminen on ehdoton edellytys laadukkaalle loppupinnalle ja tämän vuoksi yritykseen perustettiin tänä vuonna oma laboratorio.

– Se on ensimmäinen laatuaan suomalaisissa jauhemaalaamoissa ja vie meidät alan aallonharjalle. Tulemmekin tarjoamaan erilaisia uusia palvelupaketteja asiakkail lemme sen lisäksi, että laboratorio vahvistaa omaa laadunvarmistus tamme. Laboratorioteknikkomme valvoo esikäsittelyvaiheiden pH: ta ja sähkönjohtavuutta jokaisessa seitsemässä vaiheessa. Testaamme myös maalattuja pintoja ja voimme tehdä siellä kaikki GSB-standardin mukaiset mittaukset, myös kiih dytetyn suolasumutestin, selvittää Viitanen.

Uusia palvelukokonaisuuksia

Linjateräksessä panostetaan jau hemaalauksen laadun ja tehok kuuden lisäksi vahvasti erilaisiin palvelukokonaisuuksiin. Tämän vuoksi nykyiset tuotantotilat lähes tuplaantuvat, kun tonttilaajennuk sen myötä keväällä alkaa n. 2 500 m2:n lämpimän laajennusosan ra kentaminen. Tila soveltuu hyvin puskurivarastointiin sekä pintakä siteltävien tuotteiden purkuihin, kokoonpanoihin, tarroituksiin, loppuasiakaspaketointiin jne.

– Olemme nopeasyklinen tuo tantolaitos ja meille on tärkeää, että pystymme myös puskuriva rastoimaan asiakkaittemme tuot teita lämpimissä tiloissa, sillä tämä mahdollistaa tehokkaan arvoketjun, sanoo Kesti.

Ainoana Suomessa Linjateräs tarjoaa myös kemiallista maalinpoistopalvelua.

Ainoana Suomessa Linjateräs tarjoaa myös kemiallista maalin poistopalvelua. Sillä voidaan puh distaa esimerkiksi maalaamojen ripustuskoukkuja tai virheellisesti maalattuja kappaleita. Palvelu

– Tämä tuo meille varmasti pal jon uusia asiakkuuksia. singon ka pasiteettia säädetään taajuusmuut tajalla ja sillä saadaan erinomainen pinta mm. kuumasinkityille kap paleille. Sen avulla voidaan myös poistaa laserleikkauksissa syntyvä oksidikerros ja pyöristää teräviä leikkuukulmia. Laitteen teho on valtava ja sillä saadaan valmista pintaa 15 m2 minuutissa. Käsin hiekkapuhallettuna samaan pää semiseksi tarvittaisiin parinsadan hengen työpanos, avaa Viitanen singon kapasiteettia.

Suomen Parhaat Työpaikat -tunnustus Marraskuussa Linjateräkselle myönnettiin ”Great Place To Work” -sertifikaatti tunnustuksena posi tiivisen työilmapiirin luomisesta ja vaalimisesta. Työn alla on myös työturvallisuussertifikaatti ISO 45001 nykyisten laatusertifikaatti ISO 9001:n ja ympäristösertifikaat ti ISO 14001:n lisäksi.

Linjateräs Oy on erikoistunut kestävään ja kustannustehokkaaseen jauhemaalaukseen. Linjateräksen tuotantoteknologia, laatuprosessi ja huippunopea palvelukonsepti ovat alallaan täysin poikkeuksellisia. Suomen tehokkainta maalauslinjaa hyödyntämällä palvelemme satoja tyytyväisiä asiakkaita Suomessa ja ulkomailla. Lisäpalveluina tarjoam me mm. kokoonpanoja, kemiallista maalinpoistoa, laboratoriopalvelui ta ja logistisia ratkaisuja. Tuotantolaitoksemme työllistää noin 50 alan huippuammattilaista.

www.linjateras.fi

Panostamme vahvasti henkilökuntamme hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Lepotiloissamme on käytössä mm. hierovia nojatuole ja, kertoo Tero Viitanen.

“

“

“

Suomessa toimivat kansainväliset yritykset tuovat maahamme paljon investointeja. Viime vuonna Pfizer investoi Suomessa tutkimukseen 11,8 miljoonaa, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Kuvassa lää ketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo ja toimitusjohtaja Sami Huilla.

Katse tulevaisuudessa

Suomella on hyvät mahdollisuudet olla globaalisti terveysalan tutkimus- ja innovaatiokeskus. Kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi voidaan kuitenkin tehdä vielä paljon lisää, kerrotaan lääkeyhtiö Pfizerilta.

suomen vahvuuksia tutkimus maana ovat hyvä infrastruktuuri ja sähköiset potilasrekisterit, sanoo Pfizer Suomen toimitusjohtaja Sami Huilla.

– Lisäksi meillä on korkeatasois ta terveydenhuollon osaamista ja paljon eri alojen huippututkijoita. Myös tutkimuksiin osallistuvat potilaat ovat motivoituneita ja tut kimusmyönteisiä.

Samaan hengenvetoon Huilla kuitenkin muistuttaa, että globaali kilpailu tutkimusinvestoinneista on kovaa ja tutkimusten edellytysten turvaamiseksi on vielä kehitettävää. Suomi tarvitsee korkean tuottavuu den ja osaamisen aloja, jotka toi mivat yhteiskunnan hyvinvoinnin ajureina.

– Koronan aikana julkisen ja yk sityisen sektorin yhteistyö tiivistyi, ja kriisi opetti meille uusia tapoja tehdä yhteistyötä. On tärkeää, että näitä oppeja hyödynnetään jatkos sakin, Huilla sanoo.

– Jos mietitään, minkälaiset maat houkuttelevat tutkimusinvestointe ja, niin ne ovat maat, joissa uudet lääkeinnovaatiot otetaan mahdol lisimman nopeasti käyttöön. Tämä edellyttää jatkuvaa lainsäädännön kehitystä ja korvausjärjestelmien

tarkastelua. Myös esimerkiksi ter veystiedon toisiokäytössä lain hyvin tiukka tulkinta vaikeuttaa tutkimusedellytyksiä.

Muita kehityskohteita ovat ter veysalan kasvustrategian toimeen pano ja ennaltaehkäisyyn panosta minen.

– Ennaltaehkäisyyn sijoittami nen tulee olemaan avain siinä, että terveydenhuollon resurssit saadaan riittämään vanhenevan väestön kes kellä.

Terveysalan kasvustrategian mahdollisuudet käytäntöön

Terveysalan tutkimus- ja inno vaatiotoiminnan kasvustrategia julkaistiin kolmen ministeriön (TEM, OKM, STM) yhteisval mistelun tuloksena vuonna 2014. Tavoitteena oli nostaa Suomi alan kansainväliseksi edelläkävijäksi, ja toimeenpanon avuksi luotiin tiekar tat vuosina 2016 ja 2020. Samaan aikaan tieteen ja tutkimuksen rahoi tuksen kehityssuunta Suomessa on kuitenkin herättänyt suurta huolta etenkin kliinisen tutkimuksen koh dalla.

– Sairaaloissa lääkäreillä ei myös kään monesti ole aikaa tehdä tut kimusta. Ei ole aina ihan helppoa löytää tutkimukselle toteuttajaa,

sanoo Pfizerin lääketieteellinen johtaja Piia Aarnisalo.

Sekä Aarnisalo että Huilla kiit televät terveysalan kasvustrategiaa hienoksi avaukseksi oikeaan suun taan, mutta nyt tavoitteet pitäisi viedä maaliin.

“Julkisten ja yksityisten toimijoiden olisi hyvä miettiä yhdessä terveysalan kasvustrategian jalkauttamista.

Esimerkiksi terveysalan osaamis keskuksille tulisi varmistaa kestävä rahoitus ja resursointi, ja kasvustra tegian implementointia pitäisi joh taa kokonaisvaltaisesti. Kahdeksan vuotta sitten luotu strategia tulisi myös päivittää vastaamaan tätä päivää.

– Julkisten ja yksityisten toimi joiden olisi hyvä miettiä yhdessä terveysalan kasvustrategian jalkaut tamista. Yrityksillä on usein hyvä käsitys siitä, mitkä ovat käytännön pullonkauloja ja mistä johtuu, jos jotain kansainvälistä investointia ei saatukaan Suomeen, Aarnisalo

sanoo.

Teknisellä alalla eri tahoilla on pitkä perinne tehdä julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä yh teistyötä. Aarnisalo sanoo, että nyt myös lääketieteessä on syntymässä uusia tapoja yhteistyöhön.

– Hyvä esimerkki on biopankki näytteitä hyödyntävä FinnGen-tut kimushanke, jossa on mukana mo nia yksityisiä ja julkisia tahoja.

Aina tutkimuksessa ei tarvita edes potilaita, vaan datan hyödyn täminen riittää. Tässä tarvitaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa nopean ja sujuvan rekisteritutki muksen.

– Myös yhden luukun periaate helpottaisi kansainvälisten inves tointien saamista. Terveysalan kasvustrategian mukaiset osaamis keskukset voisivat ohjata ja koor dinoida myös tutkimustoimintaa, Aarnisalo sanoo.

– Kansainväliset yritykset tarvit sevat usein aika nopeasti vastauk sen, onnistuuko tietyn tutkimuksen toteuttaminen Suomessa.

tEkSti: mEri SavoNEN

Näkymätön viestinviejä

Ohjelmistoyritys ja palveluoperaattori OpusCapita tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla sähköinen kaupankäynti on tehokasta ja vaivatonta. Uusi alusta digitalisoi yritysten välistä tilaamista ja laskutusta hyödyntäen uusinta teknologiaa.

viime syksynä sähköisen laskutuksen ja sa nomanvälityksen uranuurtajiin kuuluva Opus Capita lanseerasi Business Network -palvelunsa uudelleen markkinoille upouudella, pilvipohjai sella teknologia-alustalla.

– Haemme kasvua ja uusia asiakkaita tar joamalla viimeisintä teknologiaa sekä muun muassa täyden yhteensopivuuden kansainvälisen PEPPOL-verkoston kanssa myös hankintasa nomien osalta. Tämä mahdollistaa verkoston merkittävän laajenemisen sekä avoimen kommu nikaation yritysten välillä, sanoo Heikki Pulli, OpusCapitan myynti- ja markkinointijohtaja sekä johtoryhmän jäsen.

Suomi on jo pitkään ollut sähköisen laskutuk sen suunnannäyttäjä, ja valtaosa laskuista lähe tetään maassamme verkkolaskuina. Laki sähköi sestä laskutuksesta takaa sen, että verkkolaskun lähettämistä voi myös vaatia toimittajalta. Mutta siinä missä EU pyrkii standardoimaan sähköis tä laskutusta niin muun muassa yhteispohjois mainen Smart Government -hanke standardoi sähköisiä tilauksia.

– Sähköinen laskutus on edelleen suuri osa liikevaihtoamme. Mutta me haluamme korostaa sitä, että myös sähköinen tilaaminen on tärkeää. Me pystymme palvelemaan asiakkaitamme mo

nipuolisesti sekä hankinta- että myyntiproses seissa, Pulli sanoo.

Lisää aikaa strategisempaan työhön OpusCapita muodostaa ostajien ja toimittajien kaupankäynnin verkoston tarjoamalla yrityksille sähköisten hankintasanomien, kuten tilausten, tilausvahvistusten ja laskujen välityspalveluita.

“

Haemme kasvua ja uusia asiakkaita tarjoamalla viimeisintä teknologiaa.

– Tarjoamiemme ratkaisujen kautta toimittaja pystyy esimerkiksi varmistamaan mahdollisim man nopean sähköisen laskutuksen ja saamansa maksun oikeellisuuden. Ostajapuolella laskuau tomaatio mahdollistaa ostolaskujen tehokkaan käsittelyn, laskun automaattisen tarkistamisen ja kulujen täsmäämisen, Pulli sanoo.

Suuren manuaalisen työn automatisaatio säästää vaivaa ja kustannuksia, ja aikaa jää stra tegisempaan työhön.

– Tarjoamme myös hankintaohjelmistoja,

mutta jos asiakkaat käyttävät omia toiminnan ohjausjärjestelmiä, me liitymme tavallaan nä kymättömästi olemassa oleviin järjestelmiin ja välitämme sähköisiä sanomia yritysten välillä.

1980-luvulta toimineella OpusCapitalla on noin 240 työntekijää. Vuodesta 2019 yritys on ollut yhdysvaltalaisen pääomasijoittaja Provi dence Equityn omistuksessa. Yritysasiakkaita on noin 1700 Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Ruotsissa ja Norjassa rakennusyhtiö Peab tilaa kaiken tarvitsemansa toimistotarvikkeista työmaamateriaaleihin sähköisesti. Suomessa Verkkokauppa.com taas vastaanottaa yritys puolella tilauksensa ja lähettää verkkolaskunsa OpusCapitan kautta.

– Etenkin tulevaisuudessa pyrimme keskit tymään tukkukauppaan, valmistavaan teolli suuteen, päivittäistavarakauppaa ja rakennus teollisuuteen. Pyrimme korostamaan sitä, että vaikka toimimme useassa maassa, niin täällä me olemme suomea puhuva paikallinen toimija.

tEkSti: mEri SavoNEN

OpusCapita tehostaa sähköistä kaupankäyntiä. Liian usein tilaus- ja toimitusprosesseissa ei edelleenkään hyö dynnetä digitalisaation täyttä potentiaalia. Sen avaaminen tuo yrityskauppaan merkittäviä kustannussäästöjä ja tehokkuutta, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Heikki Pulli.

Visiona älykkäämpiä vaihtoehtoja kiertäville sähkökatkoille

Resurssien rajallisuus ratkaistaan älykkäällä kulutuksen ohjauksella. Sähkömittareiden uusi sukupolvi auttaa optimoimaan tuotannon ja kulutuksen tasapainoa sekä tasaamaan jakeluverkon ruuhkahuippuja.

maaiLmanpoLiittinen tilanne ja vallitseva energiakriisi ovat teh neet sähkömarkkinoiden tuotantoa ja kulutusta tasapainottavista äly teknologioista entistäkin ajankoh taisempia.

Uuden sukupolven reaaliaikaiset sähkömittarit paitsi tukevat yh teiskunnan vihreää siirtymää myös mahdollistavat yksittäisille kotita louksille kustannustehokkaamman sähkönkulutuksen. Älykkäiden säh köverkkojen ja mittausteknologian edelläkävijänä tunnettu kotimainen Aidon kuljettaa suomalaisia kärki joukoissa kohti resurssiviisasta ja ympäristöystävällistä energiajär jestelmää.

– Valtioneuvoston asetus koko Suomen siirtymästä uuden suku polven älykkäisiin ja reaaliaikaisiin sähkömittareihin lisää käytettävissä olevaa dataa merkittävästi, ja tekno logiset innovaatiot auttavat valjas tamaan datan potentiaalin jakelu verkkoyhtiöiden ja kotitalouksien hyötykäyttöön.

“Aidonin valttikortteja ovat paikallinen palvelu ja laadukas teknologia.

Näin kulutushuippuja on tu levaisuudessa mahdollista tasata

paremmin niin, ettei energiapulan seurauksena tarvitsisi turvautua esi merkiksi kiertäviin sähkökatkoihin, toimitusjohtaja Tommi Blomberg Aidonilta kertoo nykytilanteeseen viitaten.

Hajautettu tuotanto ja kestävä

kulutus Suomen kotitalouksiin vaihdetaan muutaman lähivuoden aikana vih reää siirtymää tukevat uuden suku polven sähkömittarit, jotka liittävät kuluttajat osaksi entistä älykkääm

Parhaimmaksi arvioitu terveydenhuollon tietojärjestelmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys ja niihin sijoitetut verovarat puhuttavat erityisesti lääkäreitä ja hoitajia. Uusien hyvinvointialueiden asiakas- ja potilastietojärjestelmien pitäisi pystyä kattamaan saumattomasti kaikki hyvinvointialueiden toiminnot ja samanaikaisesti niiden pitäisi olla helppokäyttöisiä sekä luotettavia.

terveydenhuoLLon käyttämien tietojärjes telmin toimivuutta ja käytettävyyttä on tutkittu neljässä lääkäreille ja kahdessa hoitajille suunna tussa selvityksessä vuosina 2010–2020. Jokaisessa selvityksessä ylivoimaisesti parhaat arvosanat sai täysin kotimainen Esko. Sen kehitystyön takana on julkisomisteinen inhouse-yhtiö Esko Systems Oy, jonka osakkaat saavat Eskon käyttöönsä omistajuuden kautta.

– Moniammatillisissa tiimeissämme on useita terveydenhuollon ammattilaisia, joten meillä on syvä ymmärrys asiakkaittemme toimintaym päristöstä. Tällä hetkellä Eskon käyttäjiä on yli 10 000 erikoissairaanhoidossa ja väestöpohja kattaa lähes miljoona suomalaista. Rakennam me parhaillaan hyvinvointialueita palvelevaa

Eskoa, jonka Pohjois-Pohjanmaa on jo valinnut tietojärjestelmäkseen, iloitsee toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää.

– Kehitämme Eskoa täysin omistajiemme tar peet edellä. Tästä johtuu käyttäjien suuri tyyty väisyys. Koko henkilökuntamme työskentelee Suomessa, joten osaamispääomamme on maan rajojen sisällä. Tarvittaessa pääsemme asiakkaan luo muutamassa tunnissa, selvittää tuotekehi tysjohtaja Markku Hurskainen.

– Yhtiössä työskentelee yli sata maamme ter veydenhuoltojärjestelmän tuntevaa ammattilais ta. Meillä kaikilla on yhteisenä tavoitteena tehdä suomalaisille hyvinvointialueille toimintavarma, turvallinen ja ehdottoman käyttäjäystävällinen tietojärjestelmä, sanoo Harjapää.

pää sähköverkkoa.

– Aidonin mittausratkaisun valt tikortteja ovat paikallinen palvelu ja laadukas teknologia. Pienjännite verkon hallinnan lisäksi autamme kuluttajia ja jakeluverkkoyhtiöitä saamaan energiatehokkuudesta aitoa lisäarvoa omaan arkeensa, Blomberg päättää.

www.aidon.com

Esko asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämis työssä on moniammatilliset tiimit, joissa on syvä ym märrys sote-alasta. Kun lisäksi kehitystyömme lähtee täysin omistajiemme tarpeista, ei ole ihme, että sekä lääkärit että hoitajat ovat arvioineet Eskon parhaaksi tietojärjestelmäksi jo monessa eri tutkimuksessa, toteavat Kaisa-Liisa Harjapää ja Markku Hurskainen.

Vantaalla sijaitseva tuotanto- ja logistiikkakeskuksemme tarjoaa luotettavaa ja joustavaa palvelua, sanoo Aidonin toimitusjohtaja Tommi Blomberg.

Nahkakunnan toimitusjohta jan Taina Rautapuron mukaan perinteikäs toimiala kaipaisi nyt kädenojennusta. Yksi sellainen olisi korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 24 prosen tista 10 prosenttiin.

Nahkakunta on kiertotalouden keskiössä

Suutarien sesonki alkaa yleensä ensilumien myötä. Korjauttamalla vanhat talvikengät voi tukea paikallista pienyrittäjää ja tehdä samalla pienen ympäristöteon.

tEkSti: timo SormuNEN

suomi juhLii tänä vuonna jo jär jestyksessään 105:ttä itsenäisyys päiväänsä. Likipitäen yhtä pitkä historia on myös maahantuonti- ja tukkuliike Nahkakunnalla, joka on suutarien perustama ja alansa johta va yritys Suomessa. Osuuskunnan asiakkaita ovat suutarien lisäksi muun muassa jalkineliikkeet sekä ortopedian ammattilaiset.

Toimiala on päässyt ympäristö tietoisuuden ja kiertotalouden suo sion myötä mukavaan myötätuu leen. Nahkakunnan toimitusjohtaja Taina Rautapuro muistuttaakin suutarien edistävän ekologista ku luttamista ja käyttäytymistä, vähen tävän jätteen syntyä ja tarjoavan laadukasta suomalaista työtä.

Nopeasti kiihtynyt inflaatio, kas vavat kustannuspaineet ja kotitalo uksien tasaisesti kiristyvä talousti lanne nostavat kuitenkin taivaalle myös tummia pilviä.

– Toimiala kaipaisi nyt selkeää

kädenojennusta, joka turvaisi sen tulevaisuutta ja elinvoimaa.

Yksi toimiva rohto olisi korjaus palveluiden arvonlisäveron alenta minen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin, Rautapuro ehdottaa.

“Kuluttajien ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja suutarissa voi tehdä pienen konkreettisen ympäristöteon.

Verohuojennuksella monia etuja

Arvonlisäveron alennus hillit sisi suutarinliikkeissä hintojen nostopainetta ja lisäisi kysyntää. Nyt kuluttajalle saattaa tulla jopa kalliimmaksi korjata vanhaa kuin ostaa uutta.

– Verohuojennuksen avulla tur vattaisiin myös alan työpaikkoja ja

luotaisiin niitä jopa lisää. Yrittäjä kunta eläköityy ja jatkajia tarvitaan kipeästi, Rautapuro toteaa.

– Taloudellisista haasteista johtu en uudet valmistuvat suutarit eivät välttämättä ole enää yhtä innok kaita perustamaan omaa yritystä, hän lisää.

Alan koulutusta on tarjolla vain Kankaanpäässä ja Hämeenlinnassa.

Arjen pieni ympäristöteko Suutarien sesonki alkaa yleensä en silumen myötä, kun edellistalvena ahkerasti käytetyt talvikengät kai paavat korjaamista tai vähintäänkin uusia kantalappuja ja parempaa pitoa.

Moni päätyy edelleen suoraan uusiin kenkiin, mutta ympäristö tietoisuuden lisääntyessä kulutus tottumukset ovat kuitenkin muut tumassa.

– Kuluttajien ympäristötietoi suus on lisääntynyt ja ostokäyttäy tymisellään voi edistää kestävää kehitystä. Kun vie kengät suutariin,

voi tehdä pienen konkreettisen ym päristöteon, Rautapuro muistuttaa.

Myös kenkäkaupassa voi toimia ekologisesti, jos valitsee halpatuon tijalkineiden sijaan laadukkaamman vaihtoehdon.

– Laatukengät kestävät käyttöä ja ne voi useimmiten myös korjata. Silloin ne ovat pitkällä tähtäyksellä myös edullisempi valinta kuluttajal le, Rautapuro lisää.

Nahkakunta Osuuskunta Perustettu 1917 Jalkine- ja suutarialan tukkuliike Harjoittaa myös sopimusvalmistusta Tytäryhtiö Hansa Leather Oü Virossa

• Liikevaihto noin 5M € Konsernin henkilöstö yhteensä n. 30

Prevett Oy mahdollis taa, että eläinlääkäri voi työssään keskittyä olennaiseen – eläinten hyvinvointiin. Kuvassa toimitusjohtaja Elina Veisterä ja Poppari.

Eläinlääkärin apuna

Lääketukku Prevett huolehtii siitä, että eläinlääkäri voi hoitaa pienet ja isot potilaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

prevett on kotimainen lääketuk ku, joka on keskittynyt eläinten lää kintään ja hoitoon sekä Suomessa toimivien eläinlääkäreiden palve lemiseen.

– Tavoitteemme on, että eläin ten parissa työskentelevät voivat tehdä työtään ilman, että joutuvat miettimään, miten ja mistä tuotteita saa, sanoo Prevettin toimitusjohtaja Elina Veisterä.

Prevett perustettiin vuonna 1976 ratkomaan tilannetta, jossa suoma laisten eläinlääkäreiden oli vaikeaa saada leikkausinstrumentteja koti maasta. Tänä päivänä Prevett kuuluu kotimaiseen eläinlääkealan Vetcarekonserniin, ja tuotevalikoimassa on lääkkeitä, tarvikkeita ja erikois ruokia.

– Me olemme osaltamme turvaa massa alaa. Hankintamme on tehnyt viime vuosina valtavasti työtä tur vatakseen tuotteiden saatavuuden Suomessa. Jotta meidän asiakkaam me voivat hoitaa omia asiakkaitaan, meidän varastoissamme on oltava tuotteita toimitettavaksi.

Kaikki tarvittava samasta paikasta Prevett on saanut paljon kiitosta

asiakaspalvelustaan. Puolella asia kaspalvelussa työskentelevistä on farmasiatausta ja toisella puolella eläinklinikkatausta.

Me puhumme samaa kieltä asiakkaiden kanssa.

– Me puhumme samaa kieltä asi akkaiden kanssa, ja meiltä saa lääk keiden ja tarvikkeiden lisäksi myös tietoa. Asiakas saa meiltä kokonais valtaisen palvelun, Veisterä sanoo.

Prevettillä seurataan alaa tarkasti myös hoitotarvikkeiden osalta. Ko timaassa tai muuten lähellä tuotetut ekologiset vaihtoehdot pyritään ot tamaan valikoimaan. Erityisen kiin nostuksen kohteena ovat kotimaiset innovaatiot, joilla voi korvata muo vituotteita.

– Tuotteet kehittyvät jatkuvasti. On kiinnostavaa nähdä, mihin ala tulee kehittymään. Kaikkein tärkein tä meille on eläinten hyvinvointi. Se on koko toimintamme johtotähti.

www.prevett.fi

Luottotietolaki uudistuu

– maksettujen häiriömerkinnät

Joulukuun alusta voimaan astunut uusi maksuhäiriöihin kytkeytyvää leimautumista talouden tasapainottamista.

muutoksen seurauksena luotto tietoyhtiön on poistettava luotto häiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun luottotietoyhtiö on saa nut tiedon maksusta. Merkintä ei kuitenkaan poistu itsestään, vaan edellyttää kuluttajan tai perintäyh tiön aktiivisuutta luottotietoyhtiön suuntaan.

– Lain tarkoitus on poistaa mak suhäiriöihin liittyvää leimautumista, mikä on erittäin tervetullut uudis tus. Laki ei kuitenkaan valitetta vasti aseta velkojille tai ulosotolle velvollisuutta ilmoittaa maksetuis ta veloista oma-aloitteisesti. Tästä syystä asiakkaan tulee itse pyytää poistamista joko toimittamalla riittävä selvitys luottotietoyhtiölle tai pyytämällä todistus loppuun maksamisesta perintäyhtiöltä. Tä mä on perintätoimistoille ylimää räinen työ, jonka vuoksi niillä on oikeus pyytää siitä erillinen korvaus. Näemme tilanteen ongelmallisena, sillä se asettaa velalliset eriarvoiseen asemaan. Siksi olemme perintäyh tiönä sitoutuneet tekemään ilmoi tukset asiakkaidemme puolesta automaattisesti ja veloituksetta, toimitusjohtaja Jennie Ollila OK Perinnästä sanoo.

Arvostavaa apua ennen maksuhäiriöitä

Perintätoimistojen tehtävä on lähtökohtaisesti auttaa asiakasta

hoitamaan velkansa ilman mak suhäiriömerkintöjen syntymistä. Perintään päätyvien saatavien mak susuunnitelmat ovat pääsääntöisesti sovittavissa, mutta taloudelliseen elämäntilanteeseen liittyvät hanka lat tunteet ja ihmismielen taipumus vältellä vaikeiden asioiden kohtaa mista voivat viivästyttää velallisen yhteydenottoa ja vaikeuttaa tilan netta entisestään. Toimiva perintä tiedostaa nämä haasteet ja helpottaa niitä arvostavalla asiakaspalvelulla, jossa ihminen kohdataan ihmisenä.

“ Suurin osa asiakkaistamme on aivan tavallisia ihmisiä, joiden talous on hetkellisesti järkkynyt elämäntilanteen muutoksen tai yhteiskunnallisen talouskriisin seurauksena.

– Suurin osa asiakkaistamme on aivan tavallisia ihmisiä, joiden talous on hetkellisesti järkkynyt elämäntilanteen muutoksen tai yhteiskunnallisen talouskriisin seurauksena. Talousvaikeudet ovat pitkään olleet tabu Suomessa, jon ka vuoksi näihin aivan tavallisiin elämänkäänteisiin liittyy paljon stigmaa ja häpeää. Meidän tehtä vämme on murtaa näitä käsityksiä

“

Luottotietolaki uudistuu maksettujen velkojen

häiriömerkinnät poistettavissa

uusi luottotietolaki pyrkii vähentämään leimautumista ja edistämään kriisiytyneen tasapainottamista.

asiakaskohtaamisissa ja saada ihmi nen kokemaan, ettei ole tilanteensa kanssa yksin, Ollila sanoo.

OK Perintä on madaltanut kyn nystä maksusaatavien vapaaehtoi seen suorittamiseen monikanavai sella palvelulla, joka on helposti saavutettavissa.

– Toimeksiantajat voivat perin täyhtiön valinnalla vaikuttaa sii hen, kuinka heidän asiakkaittaan maksuvaikeuksissa kohdellaan ja pitää asiakkaansa maksukykyisi

nä tulevaisuudessakin. Asiakkaan kokemus perintäyhtiön kanssa asioinnista ja maksujärjestelyjen sujuvuudesta vaikuttaa suoraan myös toimeksiantajasta koettuun mielikuvaan, Ollila päättää.

Luonnollisen helppo hengittää

Kotimaisena käsityönä valmistettu luonnonöljypohjainen maali antaa puun hengittää ja pitää rakennuksen terveenä.

uusiutuvista luonnonöljyistä maaleja jo 40 vuoden ajan val mistaneen Uula Colorin tarina on kiehtova. Lateksimaalien kehnoihin ominaisuuksiin sisuuntunut Arto Uunila päätti ratkaista maalimark kinoiden haasteet ja puuraken nusten lahoamisen omin käsin ja ryhtyi keittämään kotitalonsa ulko rakennuksessa maalia pellavaöljystä. Puutalojen mätänemisen 70-luvulla estänyt ratkaisu on kantanut tähän päivään asti.

käytetyistä maaleista tunnettuja myös uuden sukupolven modernien sisustajien keskuudessa. Uusiutuvia luonnonvaroja suosivat ja tervettä sisäilmaa vaalivat kotitaloudet ovat ottaneet Uulan artesaanityönä yhä edelleen valmistettavat maalit kiitel len omakseen.

– Eettisyyden lisäksi maalimme ovat kestäviä ja pestäviä. Lisäksi ne palvelevat nykyihmistä helppokäyt töisyydellään. Arkea ei tarvitse kes keyttää remontin vuoksi, kun maali on hajuton, päästötön ja kuivuu no peasti. Lisäksi maalausvälineet on helppo puhdistaa vesiohenteisen maalin jäljiltä, McTiernan listaa.

– Maalimme ovat olleet vuosi kymmeniä suosittuja perinnemaa lauksessa ja tunnettujen arvokoh teiden, kuten Louvren taidemuseon, entisöinnissä, sillä maalin muoviton rakenne antaa puun hengittää. Täl löin kosteus pääsee pois rakenteista, mikä pitää rakennuksen terveenä ja pidentää sen elinikää, Johanna McTiernan Uula Colorilta kertoo.

Perinteisesti modernia Ympäristötietoisuuden lisäänty minen on tehnyt kulttuurihisto riallisten helmien kunnostuksessa

Uulan maalit ovat sävytettävissä yleisimpiin värikarttoihin, ja yhti ön vuosikymmenten kokemuksen tietotaidokseen valjastanut asiakas palvelutiimi on ympäristöystäväl listen maalareiden tukena kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin maalauskysymyksissä.

"Toimeksiantajat voivat perintäyhtiön valinnalla vaikuttaa siihen, kuinka heidän asiakkaittaan maksuvaikeuksissa kohdellaan", muistuttaa OK Perinnän toimitus johtaja Jennie Ollila.

Uula-sisustussävyillä saa uuden ilmeen sisätiloihin.

Kaikki Uula-maalit valmistetaan uusiu tuvista luonnonöljyistä.

mari korHoNEN

Rakentajan paras kumppani

Kotimainen LapWall valmistaa puuelementtejä, joista jokainen on askel kohti ympäristöystävällisempää rakentamista.

LapWallin toimitusjohtaja ja yksi yrityksen perustajista.

puurakentaminen ja puuele menttien käyttö tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Näin ar vioi kotimainen LapWall, joka on Euroopan suurin puuelementtien valmistaja ja puuelementoinnin edelläkävijä. Arviota tukee esimer kiksi ympäristöministeriön johtama Puurakentamisen ohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa puuraken tamisen markkinaosuutta julkisesta uudisrakentamisesta nykyisestä 31 prosentista 45 prosenttiin jo vuo teen 2025 mennessä.

– Kaikki megatrendit tukevat puurakentamisen kasvua, on sit ten kyse ympäristöystävällisyydes tä, kustannustehokkuudesta tai laadusta ja kosteudenhallintakysy myksistä. Myös rakentamisen regu laation kiristyminen nimenomaan ympäristönäkökulmasta lisää puun käyttöä, sanoo Jarmo Pekkarinen,

Kaikki LapWallin käyttämä puu on kotimaista.

LapWallin tehtailla valmistuu noin 500 000 neliötä puuelementtiä vuodessa. Tuotantolaitokset sijaitse vat Pyhännällä, Pälkäneellä ja Vete lissä, ja työntekijöitä on noin 140. LAPWALL LEKO® -elementointi järjestelmä sisältää noin 50 vakioitua puuelementtituotetta. Päätuoteryh mät ovat LEKO-kattoelementit, -kattoelementtijärjestelmä, -julki sivuelementit, -yksikerrosseinäele mentit ja -monikerrosseinäelemen tit. Kaikki LapWallin käyttämä puu on kotimaista. Tuotteilla on kolman nen osapuolen verifioimat RTS:n

EPD-ympäristöselosteet, joissa ympäristövaikutukset on huomioitu koko elinkaaren ajalta. LapWall on hiilijalanjäljeltään negatiivinen, eli yrityksen toiminta sitoo enemmän hiiltä kuin päästää sitä ilmakehään.

– Jokainen puuelementti on askel kohti ympäristöystävällisempää ra kentamista. Me näemme, että tällä hetkellä helpoin, nopein ja kustan nustehokkain tapa muuttaa raken tamista ympäristöystävällisemmäksi on hybridirakentaminen, jossa puuelementtejä yhdistetään muihin rakennusmateriaaleihin, Pekkarinen sanoo.

Puu sopii yhteen kaikkien mate riaalien kanssa, ja puuelementtejä voi käyttää kaikessa rakentami sessa: julkisissa rakennuksissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa, asuinrakennuksissa kerrostaloja myöten sekä liikeraken nuksissa, kuten kauppakeskuksissa ja myymälöissä.

Puu sopii yhteen kaikkien materiaalien kanssa.

Työmaariskit hallintaan

LapWallin asiakkaita ovat rakennus liikkeet, ja puuelementtien asennus voi tapahtua joko asennuspalvelulla tai asiakkaan omalla työvoimalla. LAPWALL LEKO-elementit ja -elementtijärjestelmät valmiste taan tehtaiden suojassa asennus valmiiksi, esimerkiksi 25-metrisiksi kattoelementeiksi. Tämä lyhentää työmaa-aikaa ja estää kosteusris kejä, joita työmaan paikoillaan sei sominen olisi mahdollisesti voinut aiheuttaa.

– Asiakkaamme tietävät hinnan, aikataulun ja laadun. Asennusval mis kattoelementtijärjestelmä myös

“

“

tEkSti: mEri SavoNEN

yleensä poistaa tarpeen käyttää rakentamisen aikaista säänsuojaa. Kustannustehokkuutta kuvaa se, et tä jo pelkkä säänsuoja voi maksaa saman verran kuin kattoelementti järjestelmämme, Pekkarinen sanoo.

LapWallin

toisiin materiaaleihin. Yrityksessä näh dään, että hybridirakentaminen on helpoin, nopein ja kustannustehokkain tapa muuttaa rakentamista ympäristöystävällisemmäksi.

Kustannustehokkuutta syntyy myös siitä, että raaka-aineen käyttö voidaan optimoida tehdasolosuh teissa ja automatisoida osavalmistus, kokoonpano ja suunnittelu. Valmis ta kattoa voidaan asentaa jopa 1500 neliötä päivässä.

Parhaat opit avoimesti jakoon LapWall on perustettu vuonna 2011. Yhtiön strategiana ja tavoitteena on hiilinegatiivisen liiketoiminnan ke hittäminen materiaalitehokkuuden, tuotantomenetelmien ja digitaali suuden keinoin.

– Ennen LapWallia rakennus liikkeillä ei ollut isoissa ja vaativis sa kohteissa teollista vaihtoehtoa betonirakentamiselle. Näin alalla valtavan potentiaalin, ja näen sitä edelleen, Pekkarinen sanoo.

Olemme alalla uranuurtajia ja toimialan suunnannäyttäjiä.

Yrityksen tavoite on nopeuttaa puurakentamisen ja puuelementtien käytön kasvua yhteiskunnassam me. Muutosta vauhdittaakseen se on julkaissut avoimen standardin, joka on otettu alalla käyttöön ja jota yrityksessä kehitetään ja päivitetään jatkuvasti.

– Toimialan teollistumisessa on edelleen valtava potentiaali. Teol listuminen edellyttää vakiotuottei den käyttöä rakentamisessa. Tämä mahdollistaa halvemmat tuotteet ja paremman laadun. Me olemme alalla uranuurtajia ja toimialan suun nannäyttäjiä, ja jatkamme innovaa tiotyötä edelleen.

Nurmijärvellä sijaitsevan Logicentersin toimitussisältöön kuului LapWallin elementtisuunnittelu, rakennelaskelmat, vesikattoelementit ja elementtiasennus. Elementtejä oli yhteensä 374 kappaletta ja 22 200 neliötä.

LapWall on johtava puuelementtien valmistaja Suomessa. Yhtiön oma tuotevalikoima mahdollistaa kustannustehokkaan elementoinnin niin suurissa kuin pienissäkin rakennuksissa. LapWallin liiketoimintamallissa korostuu modernin tehdastuotannon tehokkuus, hyvä ennakkosuunnittelu, optimaaliset valmistusolosuhteet ja omien työvaiheidensa parhaat osaajat.

www.lapwall.fi

“

strategiana ja tavoitteena on hiilinegatiivisen liiketoiminnan kehittäminen.

“

Kotimaisen LapWallin puuelementtejä voi käyttää kaikessa rakentamisessa ja yhdis tää

Uuden maailman tekijät

Itä-Suomen yliopiston uusi tekniikan koulutus tuo tulevaisuuden taitajia ja mullistajia niin paikallisille kuin globaaleille työmarkkinoille. Koulutuksen edelläkävijyys näkyy myös uusissa oppimistavoissa ja opiskelijakeskeisyydessä.

ensi vuonna Itä-Suomen yli opistossa alkaa tekniikan koulutus, ja samalla yksi yliopiston neljästä tiedekunnasta muuttuu luonnontie teiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi.

– Tämä on meille iso asia. Saam me oman koulutusvastuun ja kolme uutta hakukohdetta: fotoniikka, teknillinen fysiikka ja kestävät tek nologiat, sanoo professori ja vara dekaani Markku Hauta-Kasari tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Yhteensä aloituspaikkoja tu lee 100, ja ensimmäinen haku on maaliskuussa 2023. Yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa, ja niin myös tekniikan koulutuksen uudet aloituspaikat:

fotoniikka ja kestävät teknologiat Joensuussa ja teknillinen fysiikka Kuopiossa.

Tekniikan koulutus rakentuu vahvaan ja pitkäjänteiseen tutkimukseen ja koulutuksen, jota meillä täällä on.

– Tekniikan koulutus rakentuu vahvaan ja pitkäjänteiseen tutki mukseen ja koulutuksen, jota meillä täällä on. Osa tiedekunnan olemas sa olevasta tutkimuksesta siirtyy tekniikan koulutukseen. Meillä on tekniikkaan liittyvillä aloilla jo 140

tutkijaa, joiden joukossa 50 profes soria, sanoo vanhempi yliopiston lehtori Lasse Heikkinen sovelletun fysiikan laitokselta.

Itä-Suomen yliopisto on maam me monialaisin tiedeyliopisto, ja se on mukana neljässä Suomen Aka temian lippulaivaohjelman kymme nestä lippulaivasta. Ohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta, jolla on laaja taloudellinen ja yhteiskunnal linen vaikuttavuus ja jolla luodaan tulevaisuuden osaamista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kestäviä ratkaisuja.

Tulevaisuuden arjen muokkaajat

Uudessa tekniikan koulutuksessa ollaan vahvasti kiinni tulevaisuu den haasteissa ja innovaatioissa.

Esimerkiksi kestävät materiaalit, ilmastonmuutos ja lääketieteellinen tekniikka ovat aloja, joiden asian tuntijoille riittää kysyntää.

Monialaisessa kestävät teknolo giat -ohjelmassa opitaan esimerkik si, kuinka kestäviä materiaalituot teita ja biojalosteita valmistetaan, miten digitaalisuus ja datanhallinta mullistavat tuotannon ja tuotekehi tyksen prosesseja ja minkälaisilla edellytyksillä syntyy kestävää lii ketoimintaa.

– Fotoniikan tutkimuksessa ke hitetään esimerkiksi virtuaalisten todellisuuden tekniikoita ja muita mullistavia innovaatioita, Markku Hauta-Kasari sanoo.

Fotoniikka eli valotiede voi mah dollistaa esimerkiksi sen, että tule vaisuudessa pesemme kätemme ja

“

tEkSti: mEri SavoNEN

Fotoniikka eli valotiede voi mahdollistaa esimerkiksi sen, että tulevaisuudessa pesemme kätemme ja hedelmämme ultraviolettivalolla.

hedelmämme ultraviolettivalolla, joka tappaa virukset ja bakteerit. Tai ehkä kotimme saavat kaiken energiansa katolla olevista aurin kokennoista ja itseohjautuvat au tot vievät meidät haluamaamme paikkaan, josta jatkamme matkaa kävellen seuraten navigointiohjeita lisätyn todellisuuden laseilla. Tek nillisen fysiikan opinnot taas vievät

pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten pilvet syntyvät ja kuinka ne vaikuttavat ilmastoon? Entäpä kuinka on mahdollista suorittaa veretön leikkaus veitsen koskematta ihoa tai kuinka mate maattisten mallien avulla saadaan kolmiulotteinen kuva ihmisen ai

osaamista maailman huippuosaa jien luokkaan, Heikkinen sanoo.

Mallia tekemiseen haetaan joh tavilta tekniikan alan yliopistoilta, kuten Massachusetts Institute of Technologylta.

– Uuden tekniikan koulutuksen opiskelijat pääsevät uudistuvaan ja opiskelijakeskeiseen yliopistoon, sillä laitoksilla ollaan uusien oppi mistapojen edelläkävijöitä, Markku Hauta-Kasari sanoo.

liset oppimisympäristöt ja esimer kiksi digitaaliset kaksoset, joissa jostain laitteesta tai tilasta, vaikkapa polvinivelsimulaattorista tai teolli suustilasta tehdään digitaalinen kaksonen, ja nämä kaksi kohdet ta sitten keskustelevat keskenään, Heikkinen sanoo.

Oppiminen halutaan myös muut taa opettajavetoisuudesta opiskeli jakeskeiseksi.

“Uuden tekniikan koulutuksen opiskelijat pääsevät uudistuvaan ja opiskelijakeskeiseen yliopistoon, sillä laitoksilla ollaan uusien oppimistapojen edelläkävijöitä.

voista tai teollisuuden prosesseista?

Tekniikan koulutuksen kehittä mistä ovat tukeneet Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, ja Kuopion ja Joensuun kaupungit ovat lahjoittaneet tiedekunnalle tekniikan alan professuurit. Myös maakuntien ja lähialueiden yrityk siltä on saatu tukea, ja yritysverkos toa koulutuksen ympärille halutaan kasvattaa edelleen.

Suuren maailman malliin Tekniikan alan koulutuksessa kou lutetaan huippuosaajia sekä paikal lisille yrityksille että globaaleille työmarkkinoille.

– Teemme paljon yhteistyötä maailman johtavien tiedeyliopis tojen kanssa, ja olemme tietyillä aloilla maailman huipulla. Tavoit teemme on nostaa yritystemme

Murros oppimisessa ja opetuk sessa on ollut jo pitkään meneillään, mutta korona-aika kiihdytti sitä. Heikkinen ja Hauta-Kasari pohti vat paljon esimerkiksi sitä, miten oppiminen voisi olla riippumatonta paikasta ja ajasta.

– Yksi mahdollisuus on virtuaa

– Arviointi ohjaa edelleen opis kelijan tekemistä eniten. Tulevai suudessa arviointia tehdään yhä enemmän matkan varrella, jotta opiskelija voi korjata tekemistään. Sanon usein, että sillä ei ole niin kään merkitystä, mitä minä teen, vaan nimenomaan sillä mitä opis kelija tekee, Heikkinen sanoo.

Vanhempi yliopistonlehtori Lasse Heikkinen ja professori, varadekaani Markku Hauta-Kasari kertovat, että Itä-Suomen yliopistossa tehdään paljon yhteistyötä maailman johtavien tiedeyliopistojen kanssa.

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Korkeatasoinen ja tieteidenvälinen tutkimus ja koulutus vastaavat maailmanlaajuisiin haasteisiin ja rakentavat kestävää tulevaisuutta. UEF tarjoaa opetusta lähes sadassa pääaineessa ja kouluttaa tulevaisuuden osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yliopistoon kuuluu neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta.

Tekniikan koulutus Itä-Suomen yliopistossa 100 aloituspaikkaa, joista teknillisessä fysiikassa 35 paikkaa (Kuopio)

• kestävissä teknologioissa 40 paikkaa (Joensuu)

• fotoniikassa 25 paikkaa (Joensuu)

kuva: raija törröNEN/itä-SuomEN ylioPiSto

kuva: raija törröNEN/itä-SuomEN ylioPiSto

Kenellä on varaa olla kehittämättä työarjen sujuvuutta?

Kun kustannuksia pitää säästää ja työntekijöiden veto- ja pitovoimaa vahvistaa, työarjen sujuvuuden merkitys kasvaa. Proinnon tuella yritykset ja julkishallinnon organisaatiot parantavat tehokkuutta, kannattavuutta ja asiakaskokemusta sekä lisäävät työntekijöiden hyvinvointia.

k aikkihan tätä tarvitsevat, tuumasi yksi toimitusjohtaja, kun yritys lisäsi tehokkuutta ja kohen si roimasti tulostaan muuttamalla toimintatapojaan. Toinen yritys säästi yli 300 000 euroa vuodessa, kun jokaiselta 50 työntekijältä vä heni päivässä kolme 20 minuutin keskeytystä.

– Ongelmat usein liittyvät jat kuviin keskeytyksiin ja häiriöihin, työilmapiiriin, palaverikäytäntöi hin, johtamiseen ja töiden organi sointiin. Kun kustannukset nou sevat, eniten säästää kehittämällä toimintaa, sanoo toimitusjohtaja Nina Lappalainen Proinno Oy:stä.

Työn sujuvuus vaikuttaa myös työnantajakuvaan. Pandemia muut ti arvoja; nyt moni miettii entistä tarkemmin, missä haluaa työsken nellä. Työarjen sujuvuuden ja sen johtamisen kehittäminen on parasta

työhyvinvointia ja samalla taloudel liset hyödyt ovat merkittäviä.

Proinno auttaa rakentamaan uudistumiskykyä edistäviä toi mintamalleja, ratkomaan ongelmia, tekemään käytännön muutoksia toimintatapoihin, syventämään asiakasymmärrystä ja kehittä mään nykyisiä tai uusia palveluja. Asiantuntemus perustuu tuhansiin projekteihin ja yli 29 vuoden koke mukseen eri toimialoilla toimivien yritysten ja julkishallinnon organi saatioiden kanssa.

Jopa 80 % ongelmista ratkeaa heti

Proinnon haastattelemien työnte kijöiden esiintuomat esteet ja kuor mitustekijät käsitellään työpajoissa.

– Laitamme yhdessä kuntoon perusasiat, kuten tiedonkulun, toi mintatavat ja yhtenäisen lähijohta

mistavan. Kukaan ei voi niitä yksin ratkaista, Lappalainen painottaa.

“Ongelmat usein liittyvät jatkuviin keskeytyksiin ja häiriöihin, työilmapiiriin, palaverikäytäntöihin, johtamiseen ja töiden organisointiin.

Ratkaisuaihioista syntyy lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämissuun nitelma, jonka toimenpiteille laa ditaan tärkeysjärjestys ja nimetään vastuuhenkilö. Jopa 80 prosenttia ongelmista voidaan ratkaista heti, kun niistä sovitaan ja pidetään yllä. Sovitut toimenpiteet viedään käy täntöön asti.

hittämispäivään vaan työarjen su juvuuden kehittämisestä tehdään jatkuvaa. Työntekijät motivoituvat lähtemään mukaan, kun he näke vät siinä hyödyn omaan työhön sä. Esimerkiksi ELY-keskuksien koulutustuki voi olla toimiva tuki, jolla koulutetaan, valmennetaan ja juurrutetaan uusia toimintamalleja yhdessä käytännön arkeen.

Proinno Oy

Nina Lappalainen, toimitusjohtaja, uudistamisen arkkitehti puh. 0400 308 767 nina.lappalainen@proinno.fi

– On tärkeää varmistaa, ettei kehittäminen jää muutamaan ke www.proinno.fi

Ennen kuin YHTEISTYÖ EI SUJU

Työpaikoilla tarvitaan voimavarojen vahvistamista, hyvää esihenkilötyötä ja sujuvia arjen käytäntöjä, jotta työn pulmista ei tule mielenterveyden kysymyksiä. On tehokkaampaa tehdä toimenpiteitä ennakoivasti kuin jälkikäteen korjaavasti. Työterveyshuolto on tässä kehittämiskumppani.

Toimintamalli mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön auttaa lisäämään työyhteisöjen hyvinvointia ja tarjoaa esimerkkejä käytännön toimista.

Tutustu toimintamalliin

ennenkuin.fi

Avaa sivusto skannaamalla QR-koodi puhelimellasi