Etätyö & tulevaisuuden toimistot -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
ETÄTYÖ & TULEVAISUUDEN TOIMISTOT EXTRA
Huhtikuu 2021 ETÄTYÖ & TULEVAISUUDEN TOIMISTOT -extra on Editor HelsiNGIn tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.
Vastaava tuottaja Kalle Lahdensuo | AD Jenni Hyttinen Toimituksellinen työ Matilda Mäkinen, Jari Peltoranta, Mari Laaksonen | Painopaikka Sanomapaino 2021
Editor Helsinki Oy | www.wematchu.com | Valtteri Rantalainen p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi
Uuden ajan työkulttuuri Psykologisesti turvallinen työkulttuuri on merkittävä luovuuden ja uudistumisen edistäjä, kertoo Shortumin Työelämätalon liiketoimintajohtaja Sini Lindholm. s. 4.
Skanska rakentaa tulevaisuuden toimistoja Tulevaisuuden toimistossa ei kärsitä selkävaivoista
s. 3
Samat työkalut eivät sovi kaikille Contour Design tarjoaa ergonomiaratkaisuja, joilla sovitetaan tietokone ihmiselle. s. 2.
Vaikka istuisitkin mahdollisimman terveellisesti, työasentoa on hyvä vaihdella työpäivän aikana ja työskennellä välillä seisten.
Työpisteen kalusteiden tulee mahdollistaa työnteko hyvässä asennossa. Tutkimusten mukaan ihmiset istuvat vuorokaudessa jopa 10 tuntia, joten istuma-asennolla on suuri vaikutus terveyteen. Automaattisesti oikeaan asentoon tukevat kalusteet ovat hyvä vaihtoehto väliaikaiseen käyttöön, mutta ainoana ratkaisuna pelkkä karhunpalvelus tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle. Sen sijaan aktiivisemmat istumaratkaisut, kuten satulatuolit, korjaavat tuki- ja liikuntaelinongelmien syitä vahvistamalla tukilihaksistoa ja kuormittamalla selkärankaa oikein. Eroon jumeista
Lihasjumit ja nivelkivut johtuvat usein kehon epätasapainoisesta kuormituksesta ja liian vähäisestä lihasaktivaatiosta. Keho on kuin rakennus: vino pohjakerros vinouttaa koko rakennuksen. Istuessa pohjakerroksena toimivan lantion tulee olla oi-
keassa asennossa, jotta selkä voi asettua oikein. – Istumatyötä tehdessä kannattaa valita työvälineet, jotka ohjaavat kehon hyvään asentoon ja mahdollistavat hyvin liikkumisen ja lihasten aktivoinnin työpäivän aikana. Kaksiosainen satulatuoli ja korkeussäädettävä työpöytä ovat optimaalinen valinta, koska ne mahdollistavat parhaan mahdollisen istumaasennon sekä asennon vaihtamisen työpäivän aikana. Suurimman riskin istumaperäisille terveysongelmille aiheuttaa pitkäaikainen staattinen istuminen polvi- ja lonkkakulmien ollessa 90 asteessa, kertoo fysioterapeutti Veera Koppi. Rautalammilla Pohjois-Savossa on valmistettu Salli Satulatuoleja jo yli 30 vuotta.
Tuotteen takana on vuosikymmenten tuotekehitys ja vahva fysiologinen ja anatominen osaaminen. Salli Satulatuolilla istuessa lonkkakulma on loiva, noin 135 astetta perinteisen 90 asteen sijasta, jolloin lantio on pystyasennossa. Alaselässä on pieni notko ja selkärangan nikamat kannattelevat asentoa; tämä on selkärangan luonnollinen asento, joka kuormittaa sitä oikein Monet selkäongelmat aiheutuvat selkä pyöreänä istumisesta, jolloin kehon paino ei ole enää nikamien varassa vaan nikamat painavat epätasaisesti välilevyjä. Äärimmäinen seuraus tästä pitkällä aikavälillä voi olla kivulias välilevyn pullistuma alaselässä. Kaksiosaisella satulatuolilla selkää ei tarvitse pyöris-
tää, sillä keskiraon ansiosta tuoli ei paina epämukavasti. Monipuoliset hyödyt
Istuma-asento vaikuttaa muuhunkin kuin selän terveyteen. Hyväryhtisessä
asennossa keuhkot mahtuvat laajenemaan paremmin, hengitys syvenee ja aivot saavat tarpeeksi happea, mikä pitää energiatason korkeana, lisää luovuutta ja auttaa keskittymään.
salli.com
Etätyö & tulevaisuuden toimistot -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
2 ETÄTYÖ & TULEVAISUUDEN TOIMISTOT Vuonna 1995 perustettu Contour Design on ergonomisten hiiri- ja näppäimistöratkaisujen edelläkävijä. Contour Designin tuotteet, kuten RollerMouse ja Balance Keyboard, vähentävät haitallisia liikkeitä ja edistävät terveellisempiä työskentelytapoja.
Älä viivyttele särkyihin saakka – ergonomiassa on kyse ennaltaehkäisystä Etäkonttorilta käsin työskentely on saanut monet lipsumaan työergonomiasta. Miten käy, jos kuormittavat työasennot ja väärät välineet jäävät pysyväksi osaksi arkea? Teksti: Matilda Mäkinen
Etätyötä on monella tietotyöläisellä nyt takanaan jo vuoden päivät. Contour Designin Joonas Ruuskanen on huolissaan etätyöläisten ergonomiasta. – Vuosi sitten monessa toimistossa ihmiset lähetettiin kotiin työskentelemään pelkkä läppäri kainalossa. Siinä unohtuivat kaikki panostukset, joita työpisteillä oli tehty ergonomian eteen. Ajateltiin, että etätyötä tehdään vähän aikaa ja sitä voi tehdä millä välineillä tahansa. Tällainen lähtökohta oli väärä, Ruuskanen summaa.
Nyt erilaisilla epäergonomisilla virityksillä on työskennelty jo pitkä tovi. Ruuskasen mukaan moni fysioterapeutti pelkää jo tulossa olevia ongelmia, kun etätyön puutteellinen ergonomia alkaa näkyä ihmisten työkyvyssä. –Onneksi on myös työnantajia, jotka tarjoavat työntekijöilleen ergonomisia välineitä kotikonttorille. Hyvä ergonomia on kaikkien etu. Näin pandemian keskellä, kun terveydenhuolto on muutenkin kuormittunut, on erityisen tärkeää ennaltaehkäistä yli-
määräisiä hoitokäyntejä. Samat työkalut eivät sovi kaikille
Ihmisten fysiologiset tarpeet vaihtelevat, ja tämä pitäisi ottaa ergonomiasuunnittelun lähtökohdaksi. – Jos päiväkotiryhmän jokaiselle lapselle annettaisiin vasenkätisten sakset, vain muutama pystyisi leikkaamaan niillä. Loput olisivat hämillään, kun leikkaaminen ei suju ja käsiin sattuu. Työergonomiassa on sama homma. On luonnollista, etteivät samat välineet sovi jokaiselle
ihmiselle, Ruuskanen sanoo. Tietokonet yöskentely n mikroliikkeet ja staattinen jännitys kuormittavat pieniä lihaksia, joiden palautumiskyky on isoja heikompi. Yleisimpiä vaivoja ovat niska-, hartia-, selkä-, ja käsivarsiongelmat. –Työpaikoilla kartoitetaan kyllä työpisteiden terveellisyyttä, mutta usein se, mikä on ihmisen ja tietokoneen välissä – eli hiiri ja näppäimistö – jää pienemmälle huomiolle. Pahimmassa tapauksessa töitä tehdään vuosikausia välineillä, jotka eivät sovi omalle fysiikalle. –Rannekanavaoireet, hiirikäsi ja jännetuppitulehdukset ovat pelottavan yleisiä suomalaisessa työelämässä. Kun tilanne pahenee ja joudutaan jopa leikkaushoitoon, tulee toipumisajasta pitkä ja kallis. Lääkärikäynnit voidaan kuitenkin välttää korjaamalla ergonomiaa hyvissä ajoin. Itselle paras ratkaisu löytyy kokeilemalla
Contour Designin tuotteet, kuten RollerMouse ja Balance Keyboard, vähentävät haitallisia liikkeitä ja edistävät terveellisempiä työskentelytapoja.
Contour Design tarjoaa ergonomiaratkaisuja, joilla sovitetaan tietokone ihmiselle. – Jokaisella on oikeus sopiviin työvälineisiin. Työnantajalla on vastuu siitä, että henkilöstöllä on matala kynnys pyytää parempaa ergonomiaa. Työntekijöitä taas kannustan rohkeuteen – pitäisi uskaltaa vaatia hyviä välineitä. Kipua ei tulisi sietää väärien työkalujen takia.
Oikeiden välineiden löytäminen alkaa kokeilemisella. Contour Designin verkkosivujen kautta voi tilata 14 vuorokauden maksuttoman kokeilun ergonomisille työvälineille. Kokeilu ei sido työnantajaa tai työntekijää mihinkään. Jos välineet eivät tunnukaan omilta, saa Contour Designiltä neuvot muiden ratkaisujen etsimiseen. – Meidän erikoisuutenamme on RollerMouse eli keskihiiri, jossa kursoria ohjataan vieritystangon avulla. Sillä työskennellessä kädet ovat
kropan edessä luonnollisessa asennossa. Näin saadaan niskasta, hartioista ja käsivarresta turhat sivuttaisliikkeet pois. Valmistamme myös näppäimistöä, jonka saa säädettyä käsille luontevaan kirjoituskulmaan. – Työntekoon on helpompi keskittyä, kun siitä ei aiheudu kipua. Hyvällä ergonomialla onkin usein työtehoa nostava vaikutus, Ruuskanen päättää. Contour Designin tuotteita myyvät suurimmat IT-laitteiden jälleenmyyjät.
Viisi vinkkiä ergonomisempaan työpäivään 1. Kuuntele kehoasi Kiinnitä huomiota siihen, miten työskentelet ja miten kehosi liikkuu. Huolehdi hyvästä ja vaihtelevasta työskentelyasennosta. 2. Räätälöi työpisteesi Varmista, että käsivarret ja työtuoli ovat tukevassa asennossa ja työpöytä on sopivalla korkeudella. 3. Ole luonnollinen Pyri aina pitämään kämmen luonnollisessa asennossa, niin hiirtä kuin näppäimistöä käyttäessäsi. Älä väännä kättä kuormittaviin, luonnottomiin kulmiin. Varmista, että hiiri ja näppäimistö sijaitsevat pöydällä niin, että käsi ja käsivarsi lepäävät pöytätasolla. 4. Käytä pikanäppäinkomentoja Opettele käyttämään näppäimistön pikanäppäimiä – vähennät hiirenkäytöstä johtuvaa rasitusta ja saat vaihtelua. 5. Tauota Pidä säännöllisiä taukoja. Näin kehosi rentoutuu ja vaihdat asentoa. Samalla voit hakea lasillinen vettä tai venytellä.
contourdesign.fi
Etätyö & tulevaisuuden toimistot -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
ETÄTYÖ & TULEVAISUUDEN TOIMISTOT 3 Kuva: @ Skanska / Tailorframe
Helsingin Mannerheimintien päässä sijaitsevan M117-toimistotalon tilat uudistettiin WELL-kriteerien mukaisesti edistämään hyvinvointia.
Tarvitaan käyttäjälähtöisesti muuntuvia, toimivia ja terveellisiä toimitiloja Työolojen alkaessa normalisoitua koronapandemian hellittäessä, nousee pintaan tarve toimitilojen uudelleenmuotoilusta. Toimistotyöntekijät ovat oppineet käyttämään etätyövälineitä kotona ja he ovat nähneet etätyön hyötyjä ja mahdollisuuksia. Toki myös haittoja. Toimistossa ja kotona tehtävän työn uusjaolle tulee olemaan tarvetta. Niille pitää löytää tasapaino, johon toimitilojen pitää kyetä joustamaan. Teksti: Jari Peltoranta
Korona-aikana on huomattu, että hiljaiset ja yksin tehtävät työt onnistuvat monilla kohtuullisen hyvin kotoa käsin. Tilanne muuttuu, kun työssä korostuvat yhdessä tekemisen tarpeet ja ryhmätyö. Silloin toimistoyhteisö on yleensä toimivampi ratkaisu. Monet kaipaavat ylipäätään päivittäistä suurempaa työyhteisöä, jossa ihmiset kohtaavat samoissa toimitiloissa. – Tutkimukset viittaavat siihen, että hyvin moni työntekijä haluaa olla toimistolla 2 – 3 päivää viikossa ja loput etätöissä. Se on varmasti tulevaisuuden työnteon malli. Kaikkien yritysten tarpeet eivät ole samanlaisia, vaan jokaisella yrityksellä on iso miettiminen siinä, miten työnteko juuri heillä järjestetään ja minkälaiset toimitilat siihen tarvitaan, Skanska CDF Oy:n vuokraus- ja markkinointijohtaja Michael Ekström toteaa. – Toimiston pitää jatkossa pystyä kilpailemaan kodin kanssa, koska etätyölläkin on etunsa. Mietimme paljon Skanskassa, mikä tekee toimistosta niin mielenkiintoisen ja toimivan, että ihmiset
haluavat tulla sinne töihin. Panostamme tähän konseptityöhön todella paljon, Skanska CDF Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Säynätkari korostaa. Skanska on yksi Suomen suurimmista asuntojen, toimisto- ja tuotantotilojen sekä infrastruktuurin rakentajista ja projektikehittäjistä. Skanska CDF Oy vastaa toimitilojen projektikehityksestä Suomessa. Ryhmätyötilojen osuus kasvaa
Suomessa on viime vuosina alettu siirtyä toimistorakentamisessa kohti monitilatoimistomallia. Puhtaassa monitilatoimistossa kenelläkään ei ole omaa nimikkotyöpistettä, vaan kukin valitsee päivittäin itselleen vapaan työpisteen tai muun pisteen tehtäviensä tekemiseen. Työpisteitä on vähemmän kuin työntekijöitä, koska kaikki eivät ole samaan aikaan paikalla toimistossa. Tilojen viihtyvyyteen on panostettu ja ne on jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin työrauhan, ryhmätyön ja vapaamman olemisen näkökulmasta. Puhelinkeskusteluja varten on
tarjolla äänieristettyjä puhelinkoppeja. – Suomessa on vielä kuitenkin pääosin käytössä jonkinlainen välimalli perinteisen toimiston ja monitilatoimiston välimaastossa. Usein kaikilla työntekijöillä on vielä omat nimetyt työpisteensä, toisin kuin puhtaassa monitilatoimistossa. Yhden työpisteen käyttöprosentti on Suomessa keskimäärin vielä hyvin matala, Ekström sanoo.
”
Työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys ja toimistojen ihmiskeskeisyys kasvavat tulevaisuudessa.
– Myös tilojen tekniset vaatimukset muuttuvat siten, että uusilla ja hyvin varustetuilla kiinteistöillä on etulyöntiasema toimistomarkkinoilla. Uudistaloissa pystytään parhaiten ratkaisemaan erilaiset tekniset vaatimukset, sisäilman laatu, tilojen viihtyvyys
ja vastaavat tekijät, Säynätkari toteaa. Skanskassa ei uskota vuokrattavien toimistopinta-alojen pienenevän jatkossa paljoakaan. Tilojen uskotaan kuitenkin muuntautuvan toisentyyppisiksi kuin nykyään. – Vaikka kiinteät työpisteet poistuisivat, ryhmätyöhön tarvitaan enemmän tilaa niinä päivinä, kun ihmiset ovat työpaikalla läsnä. Tilojen keskinäinen suhde vaihtuu. Liputamme myös monitilatyöympäristön puolesta. Olemme tehneet monta erityyppistä ratkaisua sillä saralla, Ekström sanoo. Omien tilojen lisänä voi olla myös kaikille yhteisiä coworking-tiloja, jonne ulkopuolisillakin on pääsy. Hyvän voinnin toimitiloja
Skanskassa uskotaan, että työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys ja toimistojen ihmiskeskeisyys kasvavat tulevaisuudessa. Yksi lähestymistapa tähän on kansainvälinen WELL-hyvinvointisertifikaatti, jota Skanskassa on jo toteutettu ulkomailla. Suomessa WELL-mallia on toteutettu Mannerheimintien
päässä sijaitsevassa M117-toimistotalossa, jonka tilat uudistettiin WELL-kriteerien mukaisesti. Monitilatoimistot ovat jo vieneet ajattelua ihmiskeskeisempään suuntaan, mutta WELL-ajattelu tuo siihen vielä oman, työntekijöiden hyvinvointia korostavan kerrostuman. WELL-sertifioinnissa on määritelty kymmenen eri hyvinvointiin vaikuttavaa osa-aluetta, joiden avulla voidaan luoda hy-
vinvointia tukevia ratkaisuja toimitiloissa. – Ei ole yhtä kattavaa tapaa tehdä asioita, vaan jokainen organisaatio tarvitsee omanlaisensa tavan. Meidän tehtävämme Skanskassa on toteuttaa niin joustavia, toimivia ja terveellisiä taloja, että ne taipuvat täyttämään nämä eri tarpeet, Ekström sanoo. – Pitää muistaa, että laadukkaat toimitilat ovat myös rekrytointietu, Säynätkari toteaa.
Skanska CDF Oy on osa Skanskan pohjoismaista toimitilaprojektikehitysyksikköä Skanska Commercial Development Nordicia. Se toimii aloitteentekijänä ja sijoittajana toimistojen projektikehityshankkeissa. Toiminta keskittyy Ruotsissa kolmelle suurkaupunkialueelle, Tanskassa Kööpenhaminan alueelle, Norjassa Oslon alueelle ja Suomessa Helsingin seudulle. Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä infrarakentaminen. Skanska Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden 2020 lopussa 2 177.
www.skanska.fi
Etätyö & tulevaisuuden toimistot -extra on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.
4 ETÄTYÖ & TULEVAISUUDEN TOIMISTOT
Tiedostatko tulevaisuuden työn menestystekijät? Työn luonteen muuttuminen lisää epävarmuutta ja työn kuormittavuutta, mikä asettaa työssä jaksamiselle ja tuottavuudelle uudenlaisia edellytyksiä. Jatkossa menestystekijöitä ovat tietoisuustaidot, oppimisketteryys ja keskustelutaidot. Johtamista määrittää kontrollin sijaan luottamus. Teksti: Mari Laaksonen
Tulevaisuuden työn keskeinen ilmiö on pitkäaikaisten työsuhteiden väheneminen ja freelance-pohjaisten työsuhteiden yleistyminen. Työsuhteet muuttuvat, mutta ihmisen perustarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, kuulua osaksi yhteisöä pysyy samana. – Tunnetason keskusteluyhteys työntekijöihin on tärkeä. Tiedätkö johtajana, mistä tekijöidesi työn merkityksellisyys kumpuaa ja millaiset arvot heitä ohjaavat? Emotionaalinen yhteys nostaa sekä suoritusta että sitoutumista, Työelämätalon liiketoimintajohtaja Sini Lindholm Shortumilta sanoo. Uuden ajan johtajuudessa vallan ja kontrollin tilalle tarvitaan tietoisuustaitoja, tunnesäätelyä, valmentavaa otetta ja keskustelun kulttuuria, jonka ytimessä on luottamus. – Kun otamme oman tunnerekisterimme hallintaan, olemme enemmän läsnä, emme toimi myrkyllisesti haitallisten tunteiden vallassa, huomaamme pienetkin signaalit ja päätöksenteko paranee. Keskusteleva kulttuuri ehkäisee työtehoja laskevan tunneilmaston kehittymistä,
Lindholm kertoo. Pitkän linjan kehitysjohtaja Niklas Nordling Nokialta vertaa nykyajan tietotyöyhteisön johtamista huippu-urheilujoukkueen valmentamiseen.
”
Tunnetason keskusteluyhteys työntekijöihin on tärkeä.
– Johtajan tulisi urheilujoukkueen valmentajan tavoin varmistaa, että joukkueella on riittävät henkiset ja fyysiset resurssit, jotta se voi yltää parhaaseen potentiaaliinsa kestävästi ja terveellisesti. Tietotyöläisen tuottavuus ja hyvinvointi on ajattelun laadukkuutta, ongelmaratkaisukykyjä, vuorovaikutustaitoja ja tunnesäätelyä. Johtajan tehtävä on edistää näitä palautteenannolla ja oppimista kannustavilla työtavoilla. Rutiinit loppuvat, kuorma kasvaa
Arvioiden mukaan noin puolet työstä robotisoituu vuo-
teen 2030 mennessä, mikä merkitsee luovien, kognitiivisesti haastavien ja vuorovaikutusta vaativien tehtävien lisääntymistä. – Tietotyön tuottavuudelle täytyy asettaa uudenlaisia mittareita, vaativaan aivotyöhön ei riitä virtaa kahdeksaksi tunniksi, ja uupuminen tulee kalliiksi. Automatisaation seurauksena rutiinien tarjoamat työpäivän lempeät laaksot poistuvat. Jatkossa meidän on tietoisesti luotava pysähtymisen paikkoja työpäivään, Lindholm ja Nordling sanovat. Vastuiden ja odotusten epäselvyys lisäävät pahoinvoinnin riskiä entisestään. –Työntekijäsuhteen rapautumista tulisi ehkäistä vuorovaikutuksella ja emotionaalista yhteyttä ylläpitämällä. Psykologisesti turvallinen työkulttuuri on merkittävä luovuuden ja uudistumisen edistäjä. Arvostuksen tunne ja edistymisen kokemus ovat motivaatiomme kannalta keskeisiä. Ilman näitä ja yhteyttä toisiimme voimme pahoin, asiantuntijat painottavat. Lindholm muistuttaa, että murroksen äärellä myös joh-
Shortumin Työelämätalon liiketoimintajohtaja Sini Lindholm peräänkuuluttaa vanhojen, kontrolliin perustuvien johtamistapojen vaihtamista valmentavaan ja keskustelevaan, luottamukseen perustuvaan johtamiseen. Nokian kehitysjohtaja Niklas Nordling vertaa nykyajan johtamista huippu-urheiluvalmentamiseen.
tajat tarvitsevat tukea enemmän kuin koskaan. – Johtajan hyvinvointi heijastuu suoraan organisaation menestykseen, ja silti muutoksessa valitettavan usein johtajat tunteineen unohdetaan. Johtajilla tulisi olla omat luottosparrinsa, joiden kanssa purkaa säiliötä ja vaihtaa ajatuksia.
Shortum – autamme sinua ja organisaatiotasi elinvoimaisempaan työelämään – niin taloudellisessa kuin inhimillisessä mielessä. Kanssamme uudistut kestävästi yksilönä ja organisaationa psykologian huippuammattilaisten avulla.
Armi Aktiivituoli auttaa ylös ja kuntouttaa Kun heikkovoimaisuus, polvet, selkä tai lonkka vaivaavat. hyvä selälle Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki.
AUTTAA YLÖS
Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista.
AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ
Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta!
SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ
Vähentää virheellistä kuormitusta ja kipuja.
Ainutlaatuisen, ylösnousua avustavan mekanisminsa avulla se säästää niveliä, vahvistaa alaraajojen lihaksia sekä parantaa tasapainoa. Ristiselän tuen, joustavan selkänojan ja säädettävän niskatuen ansiosta tuolissa on myös erittäin mukava istua. Ergonominen tuoli ennaltaehkäisee liikkumattomuudesta johtuvia tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja antaa lisää aktiivisia vuosia kotona. Käyttäjänsä mittojen mukaan valmistettu Aktiivituoli ohjaa nousemaan
oikein, niveliä virheellisesti rasittamatta ja kivutta ylös. Tuolin ainoana ”moottorina” toimii käyttäjä itse, jolloin tuolin avulla voi myös jumpata ylösnousuun tarvittavia lihaksia ja tasapainoa, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen. Fysioterapeuttien suosittelema Armi on Valvirassa rekisteröity lääkinnällinen laite ja patentoitu, suomalainen keksintö, joka helpottaa myös hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien työtä. Se ei ole hetken helpotus vaan pitkäkestoinen hyöty,
Nyt kun ikäihmisten liikkuminen on rajoitettua, on aika hankkia kotiin tuoli, joka edistää käyttäjänsä liikkuvuutta, toimintakykyä ja mahdollistaa heikkovoimaisenkin omatoimisen harjoittelun helposti ja turvallisesti.
joka parantaa toimintakykyä kaikissa muissakin arkielämän tilanteissa. Tapio Anttilan muotoilema tyylikäs ja kaunis nojatuoli sopii vaativaankin sisustusmakuun. Sitä saa neljällä jalalla tai pyörivällä laippajalalla, halutulla materiaalilla ja väreillä. Armin idean isän, fysioterapeutti Jorma Eerolan mukaan sen toiminta selviää parhaiten kokeilemalla itse. Siksi Armista voi pyytää maksuttoman esittelyn omaan kotiin.
Tilaa tai kysy lisää: armi-aktiivituoli.fi tai soita 050 366 1832