Hyvinvointiteknologia OPAS by Editor Helsinki Oy

ILMOITUSLIITE

t채m채 julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS

ILMOITUSLIITE

ILMOITUSLIITE | Hyvinvointiteknologia opas

3-5 6 Yhteistyössä:

Ascom Finland Oy Pakkalankuja 6 | 01510 Vantaa p. 09 825 901 | fax. 09 8259 0209 p. 0400 672998 Yhteyshenkilö: Jussi Hakala | Wireless Solutions jussi.hakala@ascom.com | www.ascom.fi

6-7 8-9 10-11 12-13 14-15

• Sujuva hoitotyö takaa potilaiden turvallisuuden • Haasteiden ja teknologian aallonharjalla • Laurea ammattikorkeakouluun Vantaalle käynnistyy kehitysympäristö CIDe • Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuu hyvinvointi-teknologia-alan osaajia • Hyvinvoinnin sparraaja matkassa mukana • Terveydenhuollon kipupisteet hoidettavissa innovaatioiden avulla • Teknologia avartaa vanhusten maailmaa • Hyvinvoinnin osaamisklusteri toimii kasvun veturina • Tekonivelsairaala Coxan malli toimii - laatua ja kustannussäästöä keskittämällä • Kuntien peruspalvelut kudotaan verkkoon • Potilastietojärjestelmien tavoitteena tehokas ja ennaltaehkäisevä terveyden huolto • Varhainen diagnoosi– tehokkaampi hoito • Kuitu kulkee sulavasti • Älykkäämpää terveydenhuoltoa - hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata • Käyttäjät osallistuvat sairaalasuunnitteluun virtuaalisesti • Potilas on sydämen asia Sydänkeskuksessa

Hyvinvointiteknologian asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan tiedon, palvelut ja ratkaisut yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää hyvinvointiteknologiasta sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Editor Helsinki kiittää oppaan toimitusneuvostoa: VTT:n tiedotuspäällikkö Riikka Putila, tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg; asiakaspäällikkö Sampo Sammalisto, tiedottaja Paula Bergqvist, asiakaspäällikkö Kari kohtamäki ja asiakaspäällikkö Mirja Mokkila.

Tampereen ammattikorkeakoulu Kuntokatu 3 | 33520 Tampere p. 03 245 2111 www.tamk.fi

Hyvinvoinnin osaamisklusteri Kuopio Innovation Oy PL 1188 | 70211 Kuopio | p. 045 139 3757 www.hyvinvointiklusteri.fi Yhteyshenkilö: Ilpo Kuronen ilpo.kuronen@kuopioinnovation.fi

Mediconsult Oy Henry Fordin katu 5 M | 00150 Helsinki p. 09 6840 860 | www.mediconsult.fi mediconsult@mediconsult.fi Yhteyshenkilö: Tommi Salaspuro

Accenture Itämerenkatu 1 | 00180 Helsinki p. 020 572 5000 | www.accenture.com etunimi.sukunimi@accenture.com Yhteyshenkilöt: Marko Rauhala ja Ulla Kuukka

Tekonivelsairaala Coxa Oy Biokatu 6b | 33520 Tampere p. 03 311715 www.coxa.fi etunimi.sukunimi@coxa.fi

Coronaria Impact Oy Kasarmintie 15 | 90130 Oulu p. 020 780 6100 | www.coronariaimpact.fi impact@coronaria.fi Yhteyshenkilö: Mikko Katajamäki mikko.katajamaki@coronaria.fi

TAYS Sydänkeskus Oy PL 2000 | 33521 Tampere p. 03 311 716 www.sydankeskus.fi

Asiantuntijat myös verkossa. B to B -portaali: www.editori.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen Hyvinvointiteknologia OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Talouselämän yhteydessä 17.09.2010, 80 101 kpl jakelulla. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Mia Heiskanen, MH Hanna Ojanpää, HO Päivi Remes, PR. Kuvat: Istock VTT. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, 00150 Helsinki, 09 4241 2222, palaute@editorhelsinki.fi, www.editori.fi.

•

ILMOITUSLIITE | hyvinvointiteknologia opas 3

Sujuva hoitotyö takaa potilaiden turvallisuuden Voiko sairaalan arki toimia sujuvasti ja ilman turhia odotusaikoja? Voivatko tekniset apuvälineet todella tukea henkilökunnan työtä ja jättää enemmän aikaa potilaiden hoitamiselle? Vastaus on kyllä. Ascom on kehittänyt sairaala- ja hoitosektorin tehokkuutta ja laatua parantavia innovatiivisia ratkaisujaan entistä pidemmälle. Yritys lanseerasi hiljattain uuden sukupolven kutsujärjestelmän, joka hyödyntää IP-tekniikkaa ja mahdollistaa hoitajien ja potilaiden välisen kommunikoinnin myös silloin, kun he eivät ole fyysisesti samassa huoneessa. IP-tekniikka luo sairaalahenkilökunnan ja potilaiden välille hienojakoisen yhteyden. Hälytykset ja potilaiden kutsut saapuvat suoraan hoitajien mukana kulkeviin langattomiin yksiköihin, joten he pysyvät ajan tasalla osaston tapahtumista riippumatta siitä, missä milloinkin ovat. Lisäksi henkilökunta voi tahdikkaasti ja huomaamattomasti valvoa potilashuoneiden tapahtumia ja tarvittaessa keskustella osaston muissa huoneissa olevien potilaiden kanssa.

Turvaa ja tehokkuutta - Uudessa kutsujärjestelmässä on useita sairaalahenkilökunnalle ja potilaille hyödyllisiä toimintoja. Lisäksi se tukee uusia, entistä joustavampia työprosesseja. Tulevaisuuden sairaalaratkaisujen ydin on läheisyyden ja turvallisuuden säilyttäminen samalla, kun hoitajien liikkuvuutta ja tehokkuutta pyritään lisäämään, toteaa Ascom Finlandin asiakasvastaava Jussi Hakala. - Sairaalan infrastruktuurille on IP-tekniikasta monenlaista hyötyä. Viestintäkulut pienenevät, ja

laitteita voi siirtää ja uusia käyttäjiä lisätä entistä joustavammin. Liikkuvuus ja tehokkuustavoitteet luovat tarpeen kommunikoida reaaliajassa missä ja milloin tahansa. Langattomat järjestelmät tukevat näitä sairaaloiden uusia, entistä joustavampia työtapoja, Hakala sanoo.

Viestintää a:sta ö:hön IP-pohjaisen hoitajakutsujärjestelmän kehittäminen on yksi merkittävä ja innovatiivinen lisäaskel Ascomin tiellä kohti sairaalasektorin työskentelyn tehostamista ja laadun parantamista. Ascom toimittaa langattomia viestintäratkaisuja hälytysten käsittelyyn sekä välittämään kiireellisiä tietoja esimerkiksi sydänpysähdyksistä ja onnettomuuksista. Yritys kuuluu alansa markkinajohtajiin, ja sillä on erityisen vahva asema Pohjoismaiden sairaaloissa. Sairaaloiden työnkulun sujuvuuteen on kiinnitetty erityishuomiota nimenomaan Pohjoismais-

sa. Ascomin tuotteet ovat kiinnostavia, koska ne tehostavat työntekoa potilaiden turvallisuudesta tinkimättä. Esimerkiksi logistiikkaratkaisu Ascom Job Agent optimoi lääkintävahtimestarien ja osastojen välistä viestintää ja lyhentää siten sekä potilaiden että henkilökunnan kokemia odotusaikoja. Ascom Alarm Agent puolestaan varmistaa, että sairaanhoitajat, lääkärit ja muut asiantuntijat saavat välittömästi tiedon sydänpysähdyksistä, akuuteista leikkauksista ja muista välitöntä reagointia edellyttävistä tilanteista. Langattomaan yksikköön saapuu viesti, joka sisältää tilanteen kuvauksen sekä tiedot potilaan sijaintipaikasta ja ongelman vakavuusasteesta. Kaikki tämä nopeuttaa reagointia huomattavasti. - Ascomilla on ratkaisu kaikkiin sairaaloiden viestintätehtäviin hoitajakutsuista ja kiireellisistä hälytyksistä potilaiden kuljetuksiin, sisäiseen viestintään ja teknisiin hälytyksiin. Yhteistä ratkaisuille on se, että ne pyrkivät yksinkertaistamaan hallintoa ja työprosesseja, jotta henkilökunnalle jää enemmän aikaa potilaiden hoitamiseen, Hakala tiivistää. 90 prosenttia kaikista Pohjoismaiden sairaaloista käyttää Ascomin tuotteita. Suomessa Ascomin järjestelmiä käytetään yleisesti erikoissairaanhoidossa ja terveydenhuollon eri aloilla.

Langattomaan yksikköön saapuu viesti, joka sisältää tilanteen kuvauksen sekä tiedot potilaan sijaintipaikasta ja ongelman vakavuusasteesta.

•

ILMOITUSLIITE | Hyvinvointiteknologia opas

Haasteiden ja teknologian aallonharjalla Terveydenhuollon suurin haaste on väestön ikääntyminen. Edessä on kysymyksiä, joiden ratkomiseen tarvitaan uusia toimintamalleja sekä useampia vastuunkantajia.

Laurea ammattikorkeakouluun Vantaalle käynnistyy

kehitysympäristö CIDe

IDe (Care Innovation and Design Hub) tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen kehitysympäristön uusien hyvinvointipalveluiden ja -teknologian kehittämiseen. - Autamme yrityksiä kehittämään uusia terveydenhoidon palveluja ja toimimme kasvuyritysten kehittämistyön tukena, kertoo CIDe:n tutkimusjohtaja Katariina Raij Laurea ammattikorkeakoulusta. - CIDe tarjoaa yrityksille toimialan klusteritoimintaa, kehitysprojekteja, resursseja sekä tilat. Kutsumme toimintaan mukaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään hoitomenetelmiä, -teknologiaa ja -innovaatioita.

Tavoitteena kokonaisuus Suomessa tehdään paljon teknologiainnovaatioita, jotka usein jäävät keskeneräisiksi. CIDe:n tavoitteena onkin kehittää kokonaisuuksia yhdistelemällä useampien yritysten tuotteita tai palveluja. Parhaimmillaan se tuottaa yrityksille ja palvelu-

ketjulle aivan uudenlaisia innovaatioita, Raij lisää. – CIDe on myös osa Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n kehitysympäristöjen verkostoa. Innovaatioinstituutti tarjoaa osan CIDe:n rahoituksesta ja verkostoyhteistyön kautta innovaatiot saadaan esille kansallisesti ja kansainvälisestikin, lisää johtaja Mikko Punakivi. MH

•

eknologian hyödyntäminen sairauksien diagnostiikassa ja -hoidossa sekä hyvinvoinnin apuvälineinä sen sijaan menee vauhdilla eteenpäin. Teknologian asema terveyden ylläpitämisessä, sairauksien hoidossa ja eliniän nousussa on selvä: - Jos vertaamme 50 vuoden takaista lääketiedettä tämän päivän vastaavaan, puhutaan aivan eri maailmasta, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Niilo Saranummi ja jatkaa, että 65-vuotias ei ole enää terveytensä ja elintapojensa puolesta ikäihminen. - Puolet tänä vuonna syntyvistä elää hyvin todennäköisesti yli 100-vuotiaiksi. Ongelmallisemmaksi Saranummi näkee terveydenhuoltomme puutteelliset resurssit vastata muutospaineisiin. Tulevaisuuden hoitojärjestelmän tulisi koota alan paras tieto ja osaaminen sekä hyödyntää teknologian mahdollisuudet. Nykyisten hierarkkisten rakenteiden sijaan mallia tulisi ottaa enemmän bisnesmaailmasta: - Tekonivelkirurgiaan erikoistuneessa Coxa Oy:ssä tehdään ainoastaan polvi-, lonkka- ja tekonivelleikkauksia. Potilaan näkökulmasta asia tulee kerralla kuntoon ja hoidon laatu on keskittämisen vuoksi erinomaista. Tästä hyötyy myös yhteiskunta pienempien kustannusten ja nopeamman hoitoon pääsyn ansiosta.

Henkilökohtaisen vastuun jakaminen CIDe:n toiminta CIDe:ssä on mahdollista kehittää, testata ja toteuttaa aidossa ympäristössä (test lab, research lab ja living lab), hyvinvointiin ja siihen liittyvän teknologian innovaatioita.

www.laurea.fi

Uusia tuulia kaivataan myös elintapasairauksien hoitoon. - Ravinto on kiistatta yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä osatekijöistä. On laskettu, että jopa 40 % kroonisista sairauksista liittyy jollain tavalla siihen, mitä syömme, akatemiaprofessori Kaisa Poutanen toteaa. - Ongelmana on, että elämme yltäkylläisyyden keskellä. Tämä näkyy ylipainoisuuden huomattavana kasvuna ja tätä kautta II-tyypin diabeteksen yleistymisenä. Vastuu omasta hyvinvoinnista on viime kädessä henkilökohtainen. Tässä hyvinvointiteknologia voi kuitenkin auttaa. Tutkija Elina Mattila on väitöskirjassaan käsitellyt kännykkään ohjelmoitavan Wellness Diaryn merkitystä mm. laihdut-

ILMOITUSLIITE | hyvinvointiteknologia opas 5

Tampereen ammattikorkeakoulusta

valmistuu hyvinvointiteknologia-alan osaajia

Puolet tänä vuonna syntyvistä elää hyvin todennäköisesti yli 100-vuotiaiksi.

tamisen ja kunnonkohotuksen tukena. Aiheesta lisää oppaan sisäsivuilla. Teknologian hyödyntämistä on tutkittu myös ikäihmisten arjen toimivuuden parantamisessa, kuten tutkimusprofessori Minna Isomursun kokemukset osoittavat. Haastattelussaan hän korostaa kanssaihmisten merkitystä, mutta mainitsee myös, että teknologia tuo parhaimmillaan turvaa vanhuksen elämään ja auttaa sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä. Innovaatioista ja edistyksellisistä hankkeista Suomessa ei siis ole puutetta. - Meillä on jopa liikaa pilotteja, jotka tuottavat hyviä tuloksia, mutta varsinainen käyttöönotto jää uupumaan. Jos hankkeissa ei uskalleta koetella rajoja, tuloksena on vain tilkkutäkkejä uuden täkin sijaan. Se on kiteytetysti terveydenhuollon ydinongelma. Kehityksen pitäisi mennä niin, että hyöty olisi nähtävillä. Tai sitten voi ajatella toisinpäin eli miten järjestelmää voidaan muuttaa siten, että olemassa olevat teknologiat saadaan fiksusti käyttöön, Saranummi huomauttaa. Molekyylilääketieteessä tehty suomalainen tutkimustyö on rankattu maailmanlaajuisestikin korkealle. - Molekyyliteknologia antaa yhä paremmat mahdollisuudet selvittää taudin syitä. Diagnostiikalla ei kuitenkaan ole terveyden kannalta merkitystä, ellei siitä seuraa sairauden tehokkaampi hoitaminen. Teknologisesta näkökulmasta merkittävää on mittauksen oikeellisuus ja tuloksen merkityksellisyys. Eettisestä näkökulmasta tulee pohtia tarkkaan mitä ja miten tarkasti kannattaa mitata. Haluammeko tietää itsestämme niin paljon kuin mitä teknologia on meistä kykenevä mittaamaan, tutkimusprofessori Hans Söderlund miettii tulevaisuuden skenaarioita. Onpa näkökulma teknologispainotteinen, taloudellinen tai humanistinen, tulee yhteiskunnan löytää vastaus terveydenhuoltomme kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen. Päättäjiltä vaaditaan rohkeita linjanvetoja, tutkimukselta innovatiivisuutta ja palveluntuottajilta vaihtoehtoja. Yksilön ja yhteisöllisyyden vastuuta jokainen voi itse punnita mielessään. HO

•

ampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) voi suorittaa hyvinvointiteknologian ylemmän AMK-tutkinnon sekä tekniikan ja liikenteen alalla että sosiaali- ja terveysalalla. Näiden kahden koulutusalan opiskelijat opiskelevat yhteisessä ryhmässä ja heillä on osittain yhteinen opetussuunnitelma. Tutkintojen tavoitteena on valmistaa työelämän tarpeisiin asiantuntijoita, jotka tuntevat hyvinvointiteknologian sovellusten haasteet ja mahdollisuudet. - Hyvinvointiteknologian alalla toimivat yritykset ja organisaatiot tarvitsevat yhä enenevässä määrin tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, jotka tuntevat hyvinvointiteknologian eri sovellusalueita, kertoo TAMKin hyvinvointiteknologian ylemmän AMKkoulutusohjelman vastuuopettaja Lea Saarni. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmien keskeiset sisällöt ovat esteettömyys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu, terveysteknologia ja hyvinvointirobotiikka, teknologiaja tuotekehitysprojektiosaaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen. - Opetussuunnitelman painopisteenä on kehittää, soveltaa ja hyödyntää sellaisia hyvinvointiteknologioita ja –palveluita, joilla voidaan ylläpitää, tukea ja edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä elinkaaren eri vaiheissa, Saarni täydentää.

Työelämälähtöisyys keskiössä Opetussuunnitelman sisältöjä on rakennettu yhdessä työelämän neuvottelukunnan kanssa, joka koos-

tuu työelämän eri alojen edustajista ja asiantuntijoista. Näin on haluttu varmistaa, että koulutusohjelmista valmistuu sellaisia osaajia, joita hyvinvointialan toimijat tarvitsevat. Opetussisällöissä on vahvasti mukana tuotekehitys- ja projektiosaaminen, joka antaa valmiuksia kehittämishankkeiden asiantuntijana toimimiseen.

Laajempaa perspektiiviä opintoihin Saarni kertoo, että koulutusohjelmissa käydään laajasti läpi hyvinvointiteknologian eri sovelluksia. Samoin pyritään kannustamaan opiskelijoita laajentamaan osaamistaan oman ydinosaamisalueensa ulkopuolelle. - Opiskelijat tekevät opiskelutehtäviä pienryhmissä, jotka muodostuvat sekä tekniikan että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista. Uudenlaista osaamista kertyy siis molempien alojen yhteistyön tuloksena.

Uudet painotukset Koulutusohjelmat vastaavat 2000-luvun kansallisiin ja kansainvälisiin hyvinvointiteknologia-alan tarpeisiin ja haasteisiin laajentamalla yritysten ja yhteisöjen henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä. Saarni kertoo, että koulutusohjelmien sisältöjä suunniteltaessa seurataan tiiviisti, miten hyvinvointiteknologia-ala kehittyy ja millaisia vaatimuksia se asettaa opetukselle. Tällä hetkellä ja vahvasti myös tulevaisuudessa opetuksen painopiste on ikääntyvän ja senioriväestön tarvitsemissa hyvinvointipalveluissa ja niitä tukevissa teknologioissa. MH

•

Hyvinvointiteknologiaa voi soveltaa vaikkapa käyttäjän mukaan muunneltavien työpisteiden suunnittelussa, sanoo alan ylemmän AMK-tutkinnon vastuuopettaja Lea Saarni TAMKista.

www.tamk.fi

ILMOITUSLIITE | Hyvinvointiteknologia opas

Hyvinvoinnin sparraaja matkassa mukana

erinteisesti hyvinvointiteknologia nähdään terveydentilan monitorointina, kurjuuden minimointina, tutkimusprofessori Minna Isomursu sanoo: - Fyysisen hyvinvoinnin ohella positiivisten asioiden vahvistaminen on kuitenkin yhtä lailla tärkeää. Nykyteknologiaa hyödyntämällä sosiaalinen elämä voi tulla kotiin tai oman hyvinvoinnin seuranta siirtyä kännykkään. Kännykän monipuolisuuden puolesta puhuu myös tutkija Elina Mattila, joka omassa väitöskirjassaan tutki matkapuhelimen hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin itsehavainnoinnin välineenä. - Itsehavaintoja on itse asiassa moni tehnyt huomaamattaan - merkinnyt paperin reunaan ylös painoaan, syömisiä tai urheilusuorituksia. Kyseessä ei siis ole sen kummoisempi juttu nytkään, ainoastaan väline on muuttunut, Mattila toteaa. - Hyvinvoinnin hallinnan tehostamiseen tarvitaan pitkäaikaista seurantaa ja tiedon tulee olla helposti siirrettävissä ja käytettävissä. Kännykkä kulkee käyttäjän mukana lähes aina ja sisältää jo olemassa olevilla tiedoilla

Eväitä monimuotoisempaan sosiaaliseen elämään

utkimusprofessori Minna Isomursu keskittyy tutkimuksessaan vanhusten ja vanhenevien ihmisten arjen parantamiseen teknologian keinoin: - Kaikkia asioita ei vanhetessa voi tehdä samalla tavalla kuin nuorempana. Meidän tavoitteena on löytää eväitä monimuotoisempaan sosiaaliseen elämään, Isomursu sanoo.

Ravintolassa kännykkä voisi päätellä menun perusteella, mitkä annokset sopisivat käyttäjän ruokavalioon parhaiten tuona päivänä. paljon henkilökohtaista dataa – puhelinnumeroita, tekstiviestejä ja kuvia. Wellness Diaryn etuja ovat käyttölogiikan yksinkertaisuus, sovelluksesta saatava automaattinen palaute sekä kyky mukautua henkilökohtaisiin tarpeisiin, Mattila perustelee kännykällä tapahtuvan itsehavainnoinnin etuja. - Wellness Diary on helppo liittää myös erilaisten hyvinvointiohjelmien osaksi tai sitä voitaisiin käyttää vaikkapa ystäväporukan tsemppivälineenä, Mattila viittaa ryhmän merkitykseen tavoitteiden saavuttamisessa. Elina Mattila aloitti tutkimuksen vuonna 2004, aikana, jolloin älypuhelimet olivat vasta tuloillaan. - Tilanne on nyt toinen. Ensinnäkin, kännyköiden penetraatio on ylittänyt paikoittain jo 100 prosenttia ja älypuhelimet ovat yleisesti käytössä. Toiseksi, markkinoille tarvitaan lisää vaihtoehtoja terveyden ja hyvinvoin-

- Hyvä esimerkki toimivasta sosiaalisesta tavasta käyttää teknologiaa yhteydenpitovälineenä on Skype. Suku ja perhe saattavat asua toisella puolella maailmaa eikä isovanhemmilla ole mahdollisuutta nähdä lapsenlapsiaan usein – Skypessä puhumaan pääsee kasvotusten. - Teknologiaa pidetään usein liian vaikeana ikäihmisille, mutta tämä harhakuva ei päde. Laitteista osataan tehdä helppokäyttöisiä ja myös ns. elinkaariajattelu on otettu mukaan laitteiden ja niitä tukevien palveluiden suunnitteluun. Vanhuksen kotiin voidaan esi-

nin tukemiseen. Haaste sen sijaan on, miten osaamme tunnistaa, mikä teknologia ja sovellus kenellekin sopii. Mattilan tulevaisuuden visio on, että Wellness Diaryn tyyppiset apuvälineet tulisivat todellisiksi vaihtoehdoiksi henkilön päivittäisessä hyvinvoinnin hallinnassa: - Tavoitteena on yhdistää eri teknologioista käyttäjälle työkalupakki: esimerkiksi terveydentilan mittauslaite, kännykkä ja webbi vaihtavat tietoa keskenään ja määrittävät saadun tuloksen mukaisesti henkilökohtaisia ohjeita. Tai ravintolassa kännykkä voisi päätellä menun perusteella, mitkä annokset sopisivat käyttäjän ruokavalioon parhaiten tuona päivänä. HO

•

Tutkimuksessa käytetty Nokian sovellus on vapaasti ladattavissa osoitteessa: betalabs.nokia.com

merkiksi sijoittaa useita eri toimintoja sisältäviä älytarroja ja näin ohjata kotoa käsin muuta ympäristöä: siivoustarraa kännykällä koskettamalla viesti menee kotihoitopalveluun siivouksen tarpeesta, soitto lapsenlapselle taas lähtee kuvaan sijoitetun tiedon perusteella. Käyttäjän ei itse tarvitse lukea näyttöä, eikä näppäimistöäkään tarvita, pelkkä kosketus riittää. Mahdollisuudet ovat rajattomat, Minna Isomursu selventää. HO

•

ILMOITUSLIITE | hyvinvointiteknologia opas 7

Accenture on maailmanlaajuinen liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys, joka on valittu neljä kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi työpaikaksi suuryrityssarjassa.

Terveydenhuollon kipupisteet hoidettavissa innovaatioiden avulla Accenturen johtava konsultti Ulla Kuukka.

Accenturen Health & Public Service –liiketoimintayksikössä on kääritty hihat tosissaan ylös. Halu muuttaa terveydenhuoltoa asiakaskeskeisemmäksi ja vaikuttavammaksi on mahdollista joustavien ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvien teknologiaratkaisujen ja toiminnan kehittämisen avulla. Vuosi sitten Accenture perusti terveydenhuollon toimialan yksikön. Sen asiantuntijat etsivät, kehittävät ja toteuttavat ratkaisuja terveydenhuollon kehittämiseksi johdon konsultoinnin, potilastietojärjestelmien, sähköisen asioinnin ja teknologian ulkoistuksen osalta. Lisäksi yksikkö tarjoaa palveluita järjestelmäintegraatioon ja liiketoimintaprosessien ulkoistamiseen. - Panostamme joustaviin, asiakkaan tarpeet huomioiviin ratkaisuihin. Olemme rekrytoineet lisää osaavaa porukkaa Suomen yksikköömme ja lisäksi hyödynnämme maailmanlaajuista verkostoamme. Tarkoituksenamme on tuoda maailmalla hyväksi havaitsemiamme kokemuksia Suomeen ja kehittää esim. potilastietojärjestelmiä sekä terveydenhuollon sähköisiä palveluita, kertoo Accenturen johtava konsultti Ulla Kuukka.

Lääketieteellinen kuvantaminen Uudenaikaisia teknologioita ja toimintatapoja hyödyntämällä voidaan terveydenhuolto järjestää paremmin toimivaksi. Uusimman laite- tai ohjelmistoriippumattoman tietotekniikan avulla voidaan ratkaisevasti nopeuttaa ja tehostaa mm. lääketieteellistä kuvantamista. - Radiologin etäkonsultaatiot ja työjonojen virtuaalinen jakaminen eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken nopeuttaa ja parantaa potilaan saamaa hoitoa. Tällaisia toteutusmalleja on jo valmiina käytössä maailmalla, Kuukka kertoo.

Sähköinen asiointi terveydenhuollossa Hoitoon pääsyn helpottuminen on tuttu aihe varsinkin kunnallisessa terveydenhuollossa. Uu-

dempi tavoite on, että kansalaisen ei tarvitse käydä terveyspalvelupisteessä vaan hän voi hoitaa asiansa verkon kautta. - Tällaista toteutusta olemme jo tekemässä. Lisäksi on tärkeää, että hoitotapahtuman jälkeinen yhteydenpito eri toimijoiden välillä helpottuu, nopeutuu ja muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Personal Health Record (PHR) Sitralla on käynnissä Terveystaltio-hanke, jossa potilaan terveystietoja voidaan taltioida niin, että kansalainen voi hyödyntää niitä itse tai tarvittaessa valtuuttaa ammattilaisen näkemään ne. Accenture näkee tämän kehityksen erittäin positiivisena. - Samanlaisia hankkeita olemme tekemässä muualla maailmassa. Tällaiseen interaktiiviseen terveysportaaliin voi kerätä kaikki hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyvät asiat alkaen neuvola- ja rokotuskortin tiedoista allergioihin, veriryhmään, diagnosoituihin sairauksiin, liikuntaharrastuksiin ja verenpaine- ja sokeriarvomittauksiin. Tietojen päivitys- ja välitysluvan voi antaa hoitohenkilökunnalle tai vaikka omalle tyttärelle. - Personal Health Recordin tärkein tavoite on tuottaa alusta, jonka avulla voidaan vahvistaa kansalaisten, potilaiden ja terveydenhoitoalan työntekijöiden yhteydenpitoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Pärjätäkseen paremmin kroonisten sairauksien kanssa ja panostaakseen ennaltaehkäisevään , kustannusvaikuttavampaan terveydenhuoltoon kansalaisten on osallistuttava tehokkaammin hoitoprosesseihin ja kunnostaan huolehtimiseen, kertoo Accenturen Dadong Wan Chicagosta.

Accenture ja Accenturen ja Microsoftin yhteisyritys Avanade ovat rakentaneet mm. newyorkilaisen sairaalan PHR-portaalin yhdessä Microsoftin kanssa. - Sairaalan potilaat jakavat portaalin avulla terveystietojaan ja lisäävät säännöllisesti tietoihinsa mm. kotona mitatut verenpainelukemat, Dadong Wan kertoo. Dadong Wan näkee jo merkkejä siitä, että muutaman vuoden kuluessa PHR:n käyttö tapahtuu mobiilisti.

Potilastietojärjestelmät Accenturen tavoitteena on löytää Suomeen uudenaikaisia potilastietojärjestelmiä, jotka vastaavat toimijoiden tarpeita ja helpottavat hoitohenkilökunnan työtä. - Tässä meillä on hyvä ”track record”, sillä olemme etsineet, selvittäneet ja toteuttaneet kymmenille ellei sadoille asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia järjestelmiä. Toki tässä on huomioitava suomalaisen terveydenhuollon erityispiirteet ja tarpeet. Tulevaisuuden sairaalat ovat myös tärkeä kehityskohde. - Järjestämme lokakuussa Tukholmassa pohjoismaisten kollegoidemme kanssa ison seminaarin, jossa pohditaan suurimpien pohjoismaisten sairaaloiden johtajien kanssa, mistä tekijöistä tulevaisuuden sairaalat koostuvat. Tulevaisuuden sairaalat ovat potilaan tarpeen ympärille rakennettuja, työtekijöille mieluisia ja motivoivia, kustannusvaikuttavia ja ympäristönäkökulmat huomioivia, Kuukka pohtii. PR

•

www.accenture.fi

Accenture ja Avanade ovat rakentaneet mm. newyorkilaisen sairaalan Personal Health Record-portaalin yhdessä Microsoftin kanssa.

ILMOITUSLIITE | Hyvinvointiteknologia opas

Teknologia avartaa vanhusten maailmaa Teknologinen kehitys tähtää vanhustyössä useimmiten hoidon tehostamiseen. Asian voi kääntää myös toisinpäin. Entäpä jos vanhus on itse teknologian aktiivinen käyttäjä?

Kaikki tekniset sovellukset, jotka mahdollistavat yhteyksien ylläpitämisen vanhuksen oman kodin, hoitokodin, sukulaisten, perheen ja ystävien välillä ovat enemmän kuin tervetulleita.

Teknologiaa vanhuksille –projektit tähtäävät useimmiten hoidon tehostamiseen, mikä tarkoittaa sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä hoidettavan ja hoitajan välillä. - Hoitoprosessin ja resurssien tehostaminen teknologian avulla johtaa usein siihen, että hoitaja viettää entistä vähemmän aikaa vanhuksen luona. Se ei suinkaan paranna vanhuksen elämänlaatua, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Minna Isomursu. Oulussa onkin käynnistetty projekti, jonka tavoitteena on löytää tapoja, joiden avulla vanhus voi olla itse aktiivinen teknologian käyttäjä. Projektissa pyritään

myös löytämään mahdollisuuksia luoda teknologian avulla lisäarvoa vanhusten elämään.

Teknologia poistaa etäisyydet Isomursun mukaan teknologia voi auttaa hälventämään etäisyyksiä – ja jopa pelkoja. Se heijastuu niin hoidettavan vanhuksen kuin lähipiirinkin elämään. - Mielestäni kaikki tekniset sovellukset, jotka mahdollistavat yhteyksien ylläpitämisen vanhuksen oman kodin, hoitokodin, sukulaisten, perheen ja ys-

tävien välillä ovat enemmän kuin tervetulleita. Usein perheellä ja omaishoitajalla on huoli siitä, mitä vanhuksen kotona tapahtuu päivittäin ja omaishoitajan lomajakson aikana. - Tästä syystä pohdimme uusia, sosiaalisen median kaltaisia vanhuksille soveltuvia ratkaisuja, joiden avulla tieto liikkuisi helpommin eri osapuolten välillä. Isomursu kertoo, että hankkeessa on mukana hoitokoti, joka tarjoaa lomajaksopalveluita omaishoitajille sekä sovellusteknologiatoimittaja. Hankkeessa on mukana myös eurooppalaisia yhteistyökumppaneita, jotka seuraavat mielenkiinnolla projektin tuotoksia. - Olemme Suomessa ensimmäisinä kehittämässä jotain todella konkreettista. Pyrimme löytämään toimivia palvelumalleja, jotka on mahdollista monistaa myös kansainväliseen käyttöön.

Bingoiltaan kotoa käsin Projektissa on lähdetty etsimään keinoja, joiden avulla vanhus ei kotona ollessaan vieraannu esimerkiksi hoitokodin tarjoamista palveluista. - Kun vanhus on kotona, voi hän etäyhteyden avulla osallistua vaikkapa hoitokodin bingoiltaan. Hoitokodissa bingoilta videoidaan ja lähetyksen voi katsoa kotoa oman tietokoneen välityksellä. Näin kynnys palata hoitokodin sosiaaliseen ympäristöön helpottuu. - Etäyhteyden avulla esimerkiksi dementikkojen muisti hoitopaikasta säilyy, eikä paluu hoitokotiin kotihoitojakson jälkeen tunnu enää niin stressaavalta, Isomursu kertoo. Hoitajien työstä kuluukin suuri osa hoidettavien aktivointiin ja rohkaisuun, jotta he uskaltaisivat osallistua hoitokodin sosiaalisiin tapahtumiin.

Sovellukset vanhusten ehdoilla Isomursu ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan teknologia olisi liian vaikeaa vanhuksille. - Toki vanhukset itsekin suhtautuvat teknologiaan siten, että se on tarkoitettu nuoremmille. Jos suunnittelussa otetaan huomioon vanhusten fyysiset rajoitteet, on täysin mahdollista suunnitella teknologiaa, joka ei ole vanhuksille vaikeaa. - Mikäli toimivia palvelumalleja halutaan kehittää, tulee vaikkapa tietokoneen olla kosketusnäytöllä ja laadukkailla videoyhteyksillä varustettu. Siihen mekin pyrimme projektissamme, Isomursu toteaa. MH

•

Hyvinvoinnin osaamisklusteri toimii kasvun veturina

ansallinen hyvinvoinnin osaamisklusteri on yrityksille suunnattu kehitysohjelma, joka avaa ovia hyvinvointiteknologian ja -palveluiden kehittämiseen. Työvoima- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä klusteriohjelmassa ovat mukana Oulun, Kuopion, Tampereen ja pääkaupunkiseudun osaamiskeskukset. Klusterin vaikutuksella on synnytetty jo yli 50 uutta yritystä, kertoo ohjelmajohtaja Ilpo Kuronen. Ohjelman pääpaino-

www.hyvinvointiklusteri.fi

Verkoston voimaa uusille markkina-alueille Klusterin kautta yritykselle avautuu pääsy kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. - Mukaan toimintaan toivotaan kaikkia suomalaisia hyvinvointialan yrityksiä. Me tarjoamme tietoa liiketoimintamahdollisuuksista eri markkina-alueilla, järjestämme yritysten tarpeista lähteviä kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia, sekä käynnistämme kehityshankkeita. MH

•

Tekonivelsairaala Coxan malli toimii

- laatua ja kustannussäästöä keskittämällä

aatu näkyy potilaalle luotettavuutena kun sairaalan tiedot, taidot ja prosessit keskittyvät tiettyyn osaamisalueeseen. - Laatu on tärkein asia: kun sairaalamme kirurgit ja ortopedit tekevät riittävän paljon samaa leikkausta, kumuloituu osaaminen koko henkilöstön käyttöön. Potilas hyötyy paremmasta leikkaustuloksesta ja yhteiskunta lyhentyneistä leikkausjonoista, Coxa Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Martikainen kiteyttää.

Potilaita meiltä ja muualta

Etäyhteyden avulla esimerkiksi dementikkojen muisti hoitopaikasta säilyy, eikä paluu hoitokotiin kotihoitojakson jälkeen tunnu enää niin stressaavalta.

pistealueet löytyvät terveydenhuollon teknologian sekä skaalautuvien hyvinvointipalveluiden alueelta. - Uusilla teknologiaja palveluinnovaatioilla haemme laadukkaampaa terveydenhuoltoa pienemmillä resursseilla sekä liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille.

Tampereella sijaitseva tekonivelsairaala Coxa hoitaa etupäässä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekonivel leikkauksia, mutta potilaita tulee myös ympäri Suomen – ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelta.

- Ulkomaisten potilaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Ja jos uusi terveydenhoitolaki astuu voimaan, antaa se suomalaisille potilaille enemmän vapautta valita leikkaava sairaala.

Osaamisen ytimessä Coxassa tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä ja huolehditaan siitä että henkilöstöllä on tutkimustyön kautta aina uusin tieto käytettävissä. Vaikeimpia tekonivelleikkauksia keskitetäänkin yhä enemmän Suomessa Coxaan. – Olemme uusintaleikkauksissa jo Euroopan johtava sairaala. Asema on saavutettu toimintojen keskittämisellä, joten toivottavasti tämä on tulevaisuuden malli Suomessa. MH

•

www.coxa.com

Kuntien peruspalvelut kudotaan verkkoon Kun väestö ikääntyy ja palveluiden kysyntä kasvaa, tarvitaan kunnissa innovatiivisia peruspalvelujen ratkaisuja ja rohkeutta nähdä pitkälle tulevaisuuteen. Voidaanko kuntien sirpaleiset peruspalvelut kutoa yhteen? - Julkisen hallinnon tietojärjestelmien hajanaisuus on haaste: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät eivät valtakunnan tasolla keskustele keskenään ja erilaisia rajapintoja on valtavasti, toteaa VTT:n hyvinvointi- ja terveydenhoitopalveluiden asiakaspäällikkö Erja Wiili-Peltola. Yhteiskuntamme on havahtunut haasteeseen ja käynnissä on lukuisa määrä hankkeita, joiden avulla pyritään askel kerrallaan kutomaan niin yksittäisten kuntien kuin valtakunnan tason hyvinvointi- ja terveyspalvelut osaksi toimivaa, verkkomaista kokonaisuutta. Yhteisenä pyrkimyksenä on vastata kuntien yhä haasteellisemmaksi muuttuvaan tilanteeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä. VTT on myös tunnistanut hyvinvointi- ja terveydenhoitopalveluiden kehitystyön tärkeyden ja haluaa panostaa siihen. - VTT on aktiivisesti mukana innovoimassa uusia tulevaisuuden ratkaisuja yhteistyökumppaneiden verkostoissa. Yhteistyön tuloksena on jo syntynyt uusia innovaatioita julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin palvelujen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kouvola kehittää Esimerkkinä käynnissä olevista kehityshankkeista on Kouvolan kaupungin VOPA (vuorovaikutteinen perusturvan sähköinen palveluja ohjausjärjestelmä) -hanke. Sen tavoitteena on kehittää Kouvolan kaupungin perusturvan palveluita ja tukea tilaaja-tuottaja -mallin mukaista toimin-

taa. Samalla luodaan kaupungin terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin sähköisiä asiointimahdollisuuksia sekä palaute- ja ohjausjärjestelmiä – Suunnittelun lähtökohtana on asiakas- ja asukaslähtöisyys. Kouvolassa se tulee näkymään asukkaan elämää helpottavina palvelukäytäntöinä: esimerkiksi ajanvarauksina verkon kautta tai verikokeen tuloksina kännykkään.

Palvelut liikkuvat lähelle Näin yksinkertaisilla keinoilla voidaan päivittäiset terveydenhoitopalvelut tuoda lähemmäs asukkaiden luontaista elinympäristöä. - Jos kunnalliset palvelut kehittyvät tähän suuntaan, on meillä tulevaisuudessa entistä enemmän Ideaparkin terveyskioskin kaltaisia ratkaisuja, jossa terveyskeskuspalvelut on tuotu ostoskeskukseen. Toinen trendi ovat mobiilipalvelut, joita on Wiili-Peltolan mukaan jo käytössä eri puolilla Suomea. - Tällä hetkellä niitä käytetään esimerkiksi yksittäisten henkilöiden tai ryhmien sparrauksiin, esimerkiksi vertaistukipalveluihin. Tulevaisuuden skenaario lienee se, että ne ovat osa kuntien peruspalveluprosessia. Wiili-Peltola tarjoaa pohdittavaksi myös uuden näkökulman etäpalveluista. Kun ihmiset asuvat ja liikkuvat ympäri maapalloa, siirtyykö hoitovastuu aina automaattisesti kohdemaahan vai voisiko se tulevaisuudessa säilyä kotiterveyskeskuksessa etäisyyksistä riippumatta? Tähänkin sähköisten peruspalveluiden kehitys voi tuoda ratkaisuja.

Kun ihmiset asuvat ja liikkuvat ympäri maapalloa, siirtyykö hoitovastuu aina automaattisesti kohdemaahan vai voisiko se tulevaisuudessa säilyä kotiterveyskeskuksessa etäisyyksistä riippumatta?

Kotihoito lisääntyy Palveluiden kehityskaaressa on myös suora linkki väestön ikääntymiseen. - Ikääntyminen tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon palvelumuotojen uudistamisessa, sillä Suomen väestö ikääntyy nopeimmin kaikista EUmaista. Toisaalta ikääntyneet ovat terveempiä kuin koskaan ja asuvat kotona entistä pidempään. Tämä tulee johtamaan siihen, että tulevaisuudessa hoito tapahtuu yhä useammin kotona. Se luo kunnille ja yrityksille mahdollisuuden kehittää palveluita, apuvälineitä ja teknologioita, jotka toimivat tulevan muutoksen tukena. Wiili-Peltola heittää ilmaan kysymyksen turvallisuudesta: millä keinoilla voimme nostaa kotona asuvien ikääntyvien turvallisuudentunnetta? - Tässäkin on innovoinnin paikka kunnille ja yrityksille.

Kohti monituottaja -mallia Kouvolan VOPA-hanke tukee myös yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää asiakkuuden hallinta- ja ohjausmalli sekä kuntatilaajan ja palvelutuotannon yhteistyötä palveleva seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Hankkeen tuotoksena syntyy palveluntuottajien yhteinen, sähköinen markkinapaikka, jossa ovat esillä kunnalliset ja yksityiset peruspalveluiden palveluntuottajat. Näin kansalaisen on helpompi verrata palveluiden laatua ja kustannuksia. - Malli, jossa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä, on nouseva trendi. Se monipuolistaa kuntien palvelutuotantoa ja luo kuntalaisille enemmän vaihtoehtoja.

Tulevaisuus on mahdollisuus Wiili-Peltolan mukaan tulevaisuudessa siintävät trendit ja haasteet tulisi nähdä mahdollisuuksina, jotka innostavat innovoimaan. - Toivottavasti peruspalveluiden kehitystyöhön osallistuvilta löytyy uskoa tulevaisuuteen ja ennakkoluulotonta visiointikykyä! MH

•

ILMOITUSLIITE | hyvinvointiteknologia opas 11

www.mediconsult.fi

Potilastietojärjestelmien tavoitteena tehokas ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Harva meistä tietää, milloin jäykkäkouristusrokotus tulisi uusia tai muistaa, mitä lääkettä edelliseen influenssaan määrättiin. Sen paremmin yksittäisen asiakkaan hoitohistoriasta ei tietoa ole lääkäreillä tai hoitajilla. Potilastietojärjestelmien kehittämiseksi tehdään tästä syystä paljon työtä, tavoitteena valtakunnallisesti yhtenäiset rekisterit.

- Toinen motiivimme on sairauksien ennaltaehkäisy sekä kattava sähköinen omahoito. Tämä on sekä kansantaloudellisesti että ennusteiden kannalta merkittävää, Mediconsult Oy:n toimitusjohtaja Tommi Salaspuro sanoo viitaten Mediatriohjelmiston mahdollistavaan systemaattiseen potilasseurantaan. - Esimerkiksi diabeteksen varhainen diagnosointi helpottuu, kun järjestelmään voidaan kerätä riskiryhmien terveydentilan seurantaa pitkältä ajanjaksolta. Tiedot ovat ammattilaisella käytettävissä potilastietojärjestelmästä ja potilaan omasta terveyskansiosta. Terveydenhuoltosektorille 20 vuoden ajan teknisiä järjestelmiä ja konsultointipalveluita tuottanut Mediconsult toteuttaa kuntien terveyshuollolle yhtenäisiä potilastietokantoja. - Tiedolla ei ole merkitystä, jos eri osapuolet eivät pysty sitä hyödyntämään. Järjestelmien yhteensopivuus ja rajapintojen hyödyntäminen muihin tietokantoihin on palvelun kehittymiseksi avainasemassa. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi vireillä olevaa, jokaisen suomalaisen kattavaa Kansallista Terveysarkistoa. Kun rajapinnat ovat yhtenäiset, jokainen hoitotoimenpide päivittyy potilaan suostumuksella kumpaankin sovellukseen.

Piloteista hyviä tuloksia Sähköisessä potilastietojärjestelmässä terveydenhoidon ammattilainen tekee potilasta koskevat lausunnot asiakaskohtaiseen terveyskansioon. - Lääkärikäynnin jälkeen asiakas voi välittömästi lukea diagnoosin ja tehdyt toimenpiteet netistä, omilla pankkitunnuksillaan. Tiedon syöttäjällä aikaa ei kulu tavanomaisia kirjauksia enempää. Tai esimerkiksi verikoetulokset siirtyvät automaattisesti laboratoriojärjestelmästä potilaan terveyskansioon. Mikäli tuloksissa olisi jotain

normaalista poikkeavaa, ohjelma muistuttaa lääkäriä järjestelmään integroidun Duodecim-päätöksentukiohjelman kautta poikkeavista arvioista ja kehottaa olemaan potilaaseen yhteydessä. Salaspuro kehottaa suhtautumaan varauksella netistä löytyviin ohjelmiin, joissa analysointi pohjautuu vain käyttäjän itsensä syöttämiin tietoihin. - Terveyden- ja sairauksien hoidossa tärkeää on ammattilaisen mukanaolo. Sipoossa alkaa vuoden alussa kokeiluluonteisesti verenpaine- ja diabetespotilaiden omahoitoprosessi Medinet/ Mediatri –sovelluksella. Potilaan täyttämän alkukartoituksen jälkeen hoitosuunnitelma tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa. Potilas seuraa kotimittausvälineillä tilannettaan ja ilmoittaa tulokset säännöllisesti järjestelmään joko kännykän tai Medinetin kautta. Tulosten perusteella automaattinen päätöksentukijärjestelmä antaa muistutuksia, ohjeita sekä kannusteita paluupostina. Menetelmä mahdollistaa tietyn tautiryhmän hoidosta vastaaville enemmän aikaa asiakasta kohden. Potilas taas voi paremmin osallistua oman hyvinvointinsa seurantaan, Salaspuro tiivistää netissä toimivan omahoitoprosessin toimintamallia.

Lääkärikäynnin jälkeen asiakas voi välittömästi lukea diagnoosin ja tehdyt toimenpiteet netistä, omilla pankkitunnuksillaan.

- Sipoossa sähköinen sairaskertomusjärjestelmä on ollut jo pitkään käytössä ja kuntalaisista on kertynyt kattavaa terveystietoa. Omasta kansiosta löytyvät perustietojen ohella rokotukset, lääkitykset, tutkimustiedot, varatut ajat ja omat huomiot. Yksinkertaisimmillaan potilas voi ennen tulevaa neuvolakäyntiä tai leikkausoperaatiota täyttää sähköisesti Medinetissä esitietolomakkeen, jonka ammattilainen näkee suoraan ilman paperiselvittelyjä tai vastaanotolla tehtävää kyselyä, Tommi Salaspuro kertoo. HO

•

Esimerkiksi diabeteksen varhainen diagnosointi helpottuu, kun järjestelmään voidaan kerätä riskiryhmien terveydentilan seurantaa pitkältä ajanjaksolta.

12 ILMOITUSLIITE | Hyvinvointiteknologia opas

Kuitu kulkee sulavasti

uidun merkitys osana terveellistä ruokavaliota on kiistaton. Kuitu kulkee sulavasti elimistössä, mutta vielä on tekemistä, että se kulkisi helpommin myös ruokapöytiin. - Hyviä ruuan raaka-aineita ja tietoa on tarjolla valtavasti, samoin mahdollisuuksia syödä terveellisesti, toteaa elintarviketeknologian ja ravitsemustieteen professori Kaisa Poutanen VTT:ltä. – Terveellisen ravitsemuksen merkitys hyvän terveyden ja hyvinvoinnin hallinnassa on osoitettu lukuisissa väestötason tutkimuksissa, mutta silti ylipaino on alati kasvava ongelma.

Tutkitusti terveellistä Lisäämällä kuitua ruokavalioonsa ihmiset voisivat parantaa hyvinvointia ja jopa ehkäistä sairauksia. - Tutkimukset ovat osoittaneet täysjyväviljatuotteiden merkityksen mm. sydänsairauksien ja kakkostyypin diabeteksen riskin alenemisessa sekä painonhallinnassa. Kuitu nopeuttaa myös massan kulkeutumista suolistossa, Poutanen selventää. Hän on luotsannut kansainvälistä HEALTH GRAIN –hanketta, jossa tutkittiin mm. kuidun terveysvaikutuksia. Tutkimuksen yksi keskeisistä havainnoista oli se, että edellisenä päivänä nautitut ateriat vaikuttavat siihen, miten elimistö reagoi seuraavan päivän ruokaan. Tässä viljakuidun suolistokäyttäytymisellä onkin suuri merkitys.

Varhainen diagnoosi – tehokkaampi hoito Mitä varhaisemmin sairauksia voidaan tunnistaa, sitä tehokkaampaa on niiden hoito. Reseptinä toimii pikadiagnostiikka.

airauksien ennaltaehkäisyllä on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Nopeamman ja tarkemman diagnosoinnin ja vähentyneiden vastaanottokäyntien ansiosta voidaan karsia terveydenhuollon kustannuksia. Myös sairauksien ennaltaehkäisy helpottuu, jos riskit voidaan ennustaa mahdollisimman varhain. - On selvää, että omilla valinnoilla ja elintavoilla on suuri merkitys, mutta varhaisen diagnoosin ja ohjaavan opastuksen avulla on mahdollisuus ennaltaehkäistä - tai jopa estää – esimerkiksi riskiryhmien tautien puhkeaminen, toteaa VTT:n bioanalytiikan tutkimusprofessori Kristiina Takkinen.

Täsmällisempää hoitoa Tarkempi ja varhaisempi diagnoosi merkitsee myös nopeampaa hoitoonohjausta ja täsmällisempää lääkitystä. – Infektiotaudit ovat hyvä esimerkki. Pikadiagnostiikan avulla voitaisiin lääkärin vastaanotolla määrittää nopeasti onko kyse bakteerin vai viruksen aiheuttamasta infektiosta. Näin myös taudin hoito ja lääkitys voidaan suunnitella tarkemmin.

Mikä ohjaa valintoja?

Potentiaalinen ala

Poutasen mukaan on tärkeää että tutkittaessa ravinnon vaikutuksia tulisi huomioida myös kuluttajien valintoja ohjaavat tekijät. – Se voi olla tottumus, mieliteko tai todellinen tarve. Useimmiten se on kuitenkin hyvä maku. Se tarkoittaa että kuitupitoisten tuotteiden tulee olla myös houkuttelevia. Teollisuuden on siis kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kuitutuotteiden herkullisuuteen.

Ala on Takkisen näkemyksen mukaan erittäin potentiaalinen tuotekehityksen kannalta. – Diagnostiikkateollisuus Suomessa panostaa tuotekehitykseen ja alalla toimivien yritysten verkosto on tiivis. Tämä näkyy myös niiden aktiivisessa roolissa terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymässä (SHOK), SalWe Oy:ssä. Myös tiede tarjoaa mahdollisuuksia. – Ihmisen kehosta on nykymenetelmien avulla mahdollista saada valtava määrä biologista tietoa. Haasteena on se, miten voimme hyödyntää käytössä olevan tiedon diagnostiikan kehitystyössä. VTT onkin kehitystyön eturintamassa yhteistyössä kliinisten asiantuntijoiden kanssa. – VTT:llä on vahva osaaminen koko terveysteknologian alueella, joka kattaa bio-, tietoja viestintäteknologian yhdistettynä elektroniikka- ja materiaaliosaamisen. Technologies For Health on VTT:n innovaatio-ohjelma, joka kokoaa yhteen VTT:n terveysteknologiaosaamisen.

Ei pullia, vaan dippivihanneksia Kuluttajien kasvava kiinnostus kuitutuotteita kohtaan ei näy vielä tarjonnassa. Erityisesti keksi- ja snack-valikoimiin kaivattaisiin lisää kuitupitoisia vaihtoehtoja. – Yksinkertaisillakin konsteilla voi erottua. Vuoden elintarvikkeeksi muutama vuosi sitten valitut naposteluporkkanat ovat tästä hyvä esimerkki. Työpaikkojen kokoustarjoiluihin voisi hyvin lisätä pullien vaihtoehdoksi dippivihanneksia, Poutanen heittää. MH

•

Kokonaisuus ratkaisee Kokonaisuuksien nivominen yhteen on tärkeää myös tutkimustyön tuloksena syntyvissä lopputuotteissa. – Tuotteen tulee olla helppo, tarkka ja tuloksen säilyvä. Glukoosimittaukset ja raskaustestit ovatkin pikadiagnostiikkaa parhaimmillaan. Tutkimustyö on hidasta, mutta uusia menetelmiä tutkitaan laajasti. – Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä pyritään siihen, että tulevaisuudessa meillä olisi käytössä enemmän helppoja, kotona, lääkärin vastaanotolla ja laboratorioissa käytettäviä mittauslaitteita. Takkinen kertoo esimerkin VTT:llä kehitetystä kokonaisuudesta, joka soveltuu esim. lääkeaine- ja huumetestauksiin. – Kyseessä on tarkka ja nopea määritysmenetelmä yhdistettynä kannettavaan mittauslaitteeseen joka analysoi näytteen ja antaa tuloksen, jonka voi lähettää laitteesta eteenpäin. Vastaava konsepti voisi tulevaisuudessa toimia mainiosti kotihoidossa. Näin potilaan tarve mennä lääkärin vastaanotolle vähentyisi kun hoidon tehoa ja lääkityksen tarvetta voitaisiin seurata kotioloissa, Takkinen visioi. MH, HO

•

ILMOITUSLIITE | hyvinvointiteknologia opas 13

Arrays-in-Wells Pikadiagnostiikassa voidaan hyödyntää myös menetelmiä, jotka perustuvat olemassa olevaan teknologiaan. VTT:ssä on kehitetty Arrays-in-Wells -tutkimusmenetelmä. Sen perusajatuksena on, että pienellä alueella on mahdollista mitata kymmeniä eri tauteja. - Kyseessä on pieni, kannettava mittausalusta, jossa on kahdeksan ”kuoppaa” ja niistä jokaisessa useita pienempiä täpliä. Yhdessä ”kuopassa” voidaan määrittää kymmeniä eri viruksia tai bakteereja, kertoo yksi laitteen kehittäjistä, VTT:n erikoistutkija Petri Saviranta. - Näytteen, esimerkiksi veri- tai limaotteen sisältämien molekyylien tarttuminen strippeihin vie viidestätoista minuutista tuntiin. Sen sijaan optisen lukulaitteen mittausvaihe vie ainoastaan minuutin. Lukulaite käy jokaisen kuopan kerrallaan läpi ja pystyy automaattisen kuvauksen perusteella löytämään ne täplät, joiden vasta-ainemolekyylit ovat reagoineet näytteen molekyyleihin. Kukin täplä edustaa tiettyä tekijää, eli tiettyä viruksen tai bakteerin aiheuttamaa taudinkantajaa, Petri Saviranta selvittää mittauslaitteen käyttöperiaatetta. Menetelmä- ja mittauslaitteisto ovat vielä tutkimusvaiheessa. Yhteistyötä on tehty muun muassa THL:n influenssalaboratorion kanssa. Tuotteen markkinat tulevat Savirannan kokemusten perusteella olemaan suurempia laboratorioita ja tautityypittämisen keskittymiä. - Vielä ei ole aika lähteä markkinoimaan laitetta yksittäisiin lääkärikeskuksiin tai terveysasemille. Uskon kuitenkin, että jatkokehittelyn myötä mittausmenetelmä tulee laajentumaan jopa kotikäyttöön.

•

Glukoosimittaukset ja raskaustestit ovat pikadiagnostiikkaa parhaimmillaan.

Se, miten potilas voi ja miten hänen kävi hoidon seurauksena hänen itsensä arvioimana, pitäisi olla terveydenhuollon laadun perimmäisin kriteeri.

Älykkäämpää terveydenhuoltoa

- hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata

oimavarojen ollessa rajalliset joudutaan terveydenhuollossa tekemään jatkuvasti erilaisia valintoja ja päätöksiä esim. siitä, mitä ja miten paljon eri terveydenhuollon menetelmiä käytetään, mistä luovutaan ja mihin kohdejoukkoon niitä kohdistetaan. Näitä valintoja tehdään erilaisin tiedoin ja perustein, mutta perimmäisenä tavoitteena on ollut tuottavuuden eli erilaisten suoritteiden määrän maksimointi suhteessa käytössä oleviin voimavaroihin. Siksi terveydenhuollossa mitataan pääasiassa tuotettuja potilaskäyntejä, hoitopäiviä, hoitojaksoja sekä käytettyä rahaa. Jotta käytännön valintaongelmia voitaisiin ratkaista tehokkuutta maksimoivaan suuntaan, pitää pyr-

kiä tuotetun hoidon vaikuttavuuden maksimointiin käytössä olevilla voimavaroilla. Terveydenhuollossa terveysvaikutuksia on perinteisesti mitattu vältetyillä sairaustapauksilla, lisäelinajalla sekä sairausspesifeillä fysikaalisilla, kemiallisilla yms. ”objektiivisilla” mittareilla, mutta ne antavat ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista aivan liian suppean ja yhteismitattoman kuvan. Tällainen mittaus jättää lisäksi tyystin huomiotta kaksi tärkeää tosiasiaa: potilas on tunteva olento ja siksi useimmissa tapauksissa oman hyvinvointinsa paras tuomari. Loppujen lopuksi se, miten potilas voi ja miten hänen kävi hoidon seurauksena hänen itsensä arvioimana, pitäisi olla terveydenhuollon laadun perimmäisin kriteeri.

•

Coronaria Impact – alansa markkinajohtaja Suomessa - Olemme erikoistuneet reaaliaikaisten ja kokonaisvaltaisten terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmien toteuttamiseen. Jatkuvan hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen avulla voidaan nopeuttaa potilaiden toipumista ja vähentää tarpeettomien käyntien määrää, jolloin saadaan niukat resurssit tehokkaampaan käyttöön. Yhdistämällä vaikuttavuusmittauksiin hoitotoimenpiteiden kustannustietoa saadaan myös mittaristoa johtamiseen sekä päätöksentekovälineitä kustannustehokkaan hoitoprosessin suunnitteluun ja toteuttamiseen, kertoo toimitusjohtaja Mikko Katajamäki Coronaria Impact Oy:stä. - Toteuttamiamme vaikuttavuusseurantoja on parhaillaan käynnissä useissa eri hoitoyksiköissä muun muassa Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueilla. Kaiken kaikkiaan tuotteitamme on nykyisin käytössä jo yli 50 yksikössä eri puolella Suomea. Toimintamme on laajentunut myös Ruotsiin sekä Tanskaan.

www.coronariaimpact.fi

14 ILMOITUSLIITE | Hyvinvointiteknologia opas

Käyttäjät osallistuvat sairaalasuunnitteluun virtuaalisesti Viihtyisät ja toimivat sairaalatilat edistävät tutkimusten mukaan potilaiden toipumista ja hoitohenkilökunnan työssä viihtymistä. Tällaisia tiloja syntyy, kun käyttäjät osallistetaan suunnitteluun virtuaalisesti. VTT on yhteistyössä THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa kehittänyt visualisointiteknologiaa hyödyntäviä toimintatapoja, joiden avulla potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkemykset saadaan mukaan sairaalatilojen suunnitteluun. - Se tarkoittaa, että tulevan sairaalan tiloja mallinnetaan virtuaalitiloiksi, joissa käyttäjä voi liikkua ja kommentoida tilojen toimivuutta, kertoo VTT:n erikoistutkija Esa Nykänen. Taustalla on pari vuotta sitten päättynyt HospiTool-projekti, jossa haarukoitiin uudenlaisia tapoja terveydenhuollon käyttäjälähtöisempään suunnitteluun.

Ympäristöllä on merkitystä Aikaisempien tutkimusten mukaan on voitu tie-

teellisesti todistaa (evidence based design), että hyvin suunniteltu tila parantaa potilaiden yöunen laatua, alentaa verenpainetta, vähentää ahdistusta, kipulääkitystä, komplikaatioita sekä lisää sairaalan tehokkuutta ja taloudellista tulosta. Jopa niin että esimerkiksi potilashuoneen ikkunanäkymä, huoneen tunnelma, värit ja luonnonvalo edistävät potilaan toipumista. - Pennsylvaniassa tehty tutkimus osoitti, että samanlaisesta sappikivileikkauksesta toipuvat potilaat, joiden huoneesta oli näkymä luontoon, toipuivat nopeammin kuin ryhmä, jonka ikkunasta näkyi vastapäisen talon tiiliseinä. Hoitoympäristöllä on voitu osoittaa olevan merkitystä myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Kun hoitajat

viihtyivät hyvin toimivassa ympäristössä, tunsivat he tekevänsä työnsä paremmin. Tämä taas korreloi suoraan potilaiden hoidon laatuun.

Hospitoolista Y-taloon - Hospitool-projektissa kehitettiin EcoProP –suunnittelutyökalua sekä virtuaalitilaa, joiden avulla käyttäjät testasivat tulevia tiloja, tuotteita ja prosesseja. Nyt samaa lähestymistapaa hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Y-talo hankkeessa, jonka henkilökunta on voinut tutustua virtuaalisiin potilas- ja vastaanottohuoneisiin sekä päivystyskeskuksen tiloihin. Nykänen kertoo että innostus hoitohenkilökunnan

ILMOITUSLIITE | hyvinvointiteknologia opas 15 Tulevan sairaalan tiloja mallinnetaan virtuaalitiloiksi, joissa käyttäjä voi liikkua ja kommentoida tilojen toimivuutta.

Potilas on sydämen asia Sydänkeskuksessa

TAYS Sydänkeskus on Tampereella toimiva sydänhoidon täyden palvelun keskus, jossa ydintoiminnot rakentuvat potilaan ympärille. - Perinteisen mallin mukaan sairaala rakentuu erilaisten klinikoiden ympärille. Potilas voi siis joutua vaihtamaan klinikkaa saman hoitojakson aikana useasti, kertoo Sydänkeskuksen toimitusjohtaja Kari Niemelä. Vuonna 2004 perustetun Sydänkeskuksen toiminnan lähtökohtana on ollut se, että sydänpotilaan hoito rakennetaan potilaan ehdoilla ja potilaan ympärille. - Asiakaslähtöisyys on ydinasia ja haluamme taata hoitoketjun sujuvuuden alusta loppuun. keskuudessa on ollut valtaisaa, ja käyttäjäkokemuksia on nyt jo yli 250:ltä henkilökunnan edustajalta.

Poikkitieteellistä kommentointia Käyttäjävierailut on toteutettu siten, että eri ammattikuntien edustajat, kuten laitoshuoltajat ja lääkärit ovat tilassa samanaikaisesti. Näin on syntynyt hedelmällistä keskustelua ja näkemystenvaihtoa eri ammattikuntien kesken. - Käyttäjien kommenttien perusteella on jo voitu tunnistaa selkeitä muutostarpeita suunnitelmiin aina potilashuoneen sängyn ympärillä olevasta verhon paikasta lähtien. Nykäsen mukaan käyttäjät ovat kokeneet että tiloja on helpompi arvioida virtuaalitilan sisällä kuin piirustuksia tutkimalla.

Kevyemmät menetelmät tulevaisuutta Virtuaaliteknologian avulla on siis mahdollista tehostaa rakennuksen vaatimusmäärittelyä ja osoittaa käyttäjälähtöiset muutostarpeet rakennusvaiheessa, mikä vähentää valmiin rakennuksen muutostöiden tarvetta – ja luo säästöjä. Normisuunnittelua noudattava rakennusprosessi ei siis välttämättä ole tulevaisuudessa ainut vaihtoehto. - Toisaalta se edellyttää, että tulevaisuuden virtuaaliratkaisujen tulee kehittyä kevyemmiksi niin kustannuksiltaan kuin teknisestikin, Nykänen visioi. MH

•

HospiCaseY- käyttäjälähtöinen Y-talo Y-talo on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin yhteinen sairaalarakennus, jossa on yli 33 000 m2. Käyttäjälähtöisessä Y-talo –hankkeessa ovat mukana mm. THL, VTT, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä yhteistyöyrityksiä. Lue lisää www.hospicasey.fi

Prosessi toimii Sydänkeskus on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama osakeyhtiö, jonka tavoitteena on vaikuttavan ja kustannustehokkaan potilashoidon turvaaminen. - Toimimme prosessiorganisaation tavoin – tehokkaasti, mutta järkevästi. Tehokkuutta voi Niemelän mukaan hioa loputtomiin, mutta ei siten että ihmisten pitäisi juosta kovempaa. - Tärkeämpää on tehdä asioita järkevästi; se on kestävän kehityksen tie, hän täsmentää.

Laadukasta ja läpinäkyvää palvelua Sydänkeskuksessa tehdään yli 300 asiantuntijan voimin kardiologisia toimenpiteitä, varjoainekuvauksia, rytmihäiriöiden vaativia hoitoja, avosydänleikkauksia ja keuhkoleikkauksia. Keskuksessa toimii myös poliklinikka sekä vuodeosas-

to. Vaikka toimenpiteiden kirjo on laaja, on palvelutaso säilynyt erinomaisena. - Laadukas ja vaikuttava potilashoito on toiminnan lähtökohta. Meidän tulee siis kyetä lunastamaan palvelulupauksemme kaikissa tilanteissa. Se tarkoittaa myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Aiommekin lisätä hoitotulokset ja potilaskokemukset nettisivuillemme, jotta ne ovat kaikkien nähtävissä.

Ihmisläheistä toimintaa Potilastyytyväisyyden taustalla on aina tyytyväinen työntekijä. Niemelän näkemyksen mukaan Sydänkeskuksen kaltaisten ”autonomisten yksiköiden” etu on se että johtaminen on ihmisläheistä ja työntekijällä on parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Näin voidaan lisätä henkilöstön motivaatiota - ja potilastyytyväisyyttä. Potilas voi olla muutenkin turvallisin mielin Sydänkeskuksessa, sillä siitä on muodostunut vuosien saatossa oman alansa huippuosaamisen keskittymä.

Potilaan valinta Sydänkeskuksessa on varauduttu uuden terveydenhuoltolain myötä mahdollisesti kasvaviin potilasvirtoihin. - Potilaan vapaus valinta on meille mahdollisuus. Uskomme että hoidon laadukkuus ja nopeus ovat valttejamme myös tulevaisuudessa ja olemme jatkossakin paikka, johon sydänpotilas haluaa tulla hoidettavaksi. MH

•

Sydänkeskus – Lisää sydämenlyöntejä Sydänkeskus tuottaa asiakkailleen vaativan sydänhoidon laadukkaita palveluja. Kardiologista ja sydänkirurgista hoitoa vaativien sydän- sekä rintaelinkirurgisten potilaiden hoitopalvelut ovat nopeasti saatavilla ympäri vuorokauden.