Hyvinvointiteknologia OPAS 2011

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS Syntymärekisteröinti matkapuhelimella vakauttaa sodanjälkeistä Liberiaa s. 3 Puukuitupohjaisia älytuotteita terveydenhuoltoon s. 4 Kela maksaa valtavia summia turhaan s. 6 Potilasturvallisuusstrategia haastaa kuntien toimintamallit s. 14

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voisi olla kahden kauppa s. 7 Huonokuuloisuuden aiheuttamat sairauspoissaolot, työttömyys ja onnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin 700 miljoonan euron kulut.

Kokonaisvaltaista kuulonhuoltopalvelua www.oticon.fi

2

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi

Yhteistyössä: CMI:n GooB-hanke (Governance out of a box – population registration in Liberia)

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu PL 9 | 48401 Kotka | p. 044 702 8426 faksi 05 230 2430 | kirjaamo@kyamk.fi Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Sanna Haavisto/KopTeri hanke s. 4

Metropolia Ammattikorkeakoulu Bulevardi 31 | Helsinki p. 020 783 5000 | www.metropolia.fi Yhteyshenkilö: Kehityspäällikkö Kari Björn kari.bjorn@metropolia.fi s. 5

kehittää Liberiaan matkapuhelimella tehtävää syntymärekisteröintiä, joka on edellytys monien maiden kansalaisoikeuksien toteutumiselle.

Vaikeakulkuisessa maassa, jossa hallinnon rakenteet ovat heikkoja, syntymärekisteröinnin tekeminen on usein haastavaa sekä lasten vanhemmille että julkiselle sektorille.

CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie: Oticon Oy Laivalahdenkatu 2 b A | 00880 Helsinki p. 09 2786 200 | www.oticon.fi Yhteyshenkilö: Pekka Huhtinen ph@oticon.fi s. 6

Remote Analysis Oy Konalantie 6-8 B | 00370 Helsinki p. 045 2300 600 | www.remoteanalysis.net ra@remoteanalysis.net Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja s. 6 Ossi Tiihonen

Cerion Solutions Oy Mylab Oy Corame Oy Ilme 27.7.2010 Läntinen Rantakatu 53 A | 21100 Turku Hatanpään valtatie 26 | 33100 Tampere Logotyyppi, väri ja käyntikortti p. 02 230 1212 | www.cerion.fi p. 03 316 5165 info@cerion.fi www.mylab.fi s. 8 Yhteyshenkilö: Laura Laiho etunimi.sukunimi@mylab.fi s. 9

Mikkelin ammattikorkeakoulu Savonlinnan terveysala | Savonniemenkatu 6 57100 Savonlinna | p. 0153 5561 www.mamk.fi | etunimi.sukunimi@mamk. fi Yhteyshenkilö: Lehtori Sirpa Luukkainen s. 13

Corame Oy Kasarmintie 15 | 90130 Oulu Tomas Holmström p. 040 4154253 | www.corame.fi Managing Director info@corame.fi Yhteyshenkilö: Mikko Katajamäki

Tekonivelsairaala Coxa Oy Biokatu 6 b | 33520 Tampere p. 03 311 715 | www.coxa.fi etunimi.sukunimi@coxa.fi

Seniortek Oy Rantavitikantie 33, 2 krs 96300 Rovaniemi | p. 044 540 0451 www.seniortek.fi etunimi.sukunimi@seniortek.fi s. 15 © DARWIN, 2010 Yhteyshenkilö: Pasi Nurmela

+358 (0) 40 822 6944 tomas.holmstrom@corame.fi

Corame Oy www.corame.fi Kasarmintie 15, 90100 Oulu, Finland

because we care

s. 14

s. 13

Status quo ei vie Suomea ja maailmaa eteenpäin – Suomi on aikuistunut eli emme oikeita ratkaisuja. Kuka uskaltaa voi enää ummistaa silmiämme glo- kantaa vastuun?

Toivoisin että Suomeen kehitbaaleilta konflikteilta ja kriiseiltä.

Ne heijastuvat aina jollain tavoin tyisi vahva antamisen kulttuuri, myös suomalaiseen yhteiskuntaan. sillä se luo merkityksellisyyttä.

Se tarkoittaa myös että meidän Miten se rakennetaan? Siinä on hyvinvointimme on osa globaalia haasteita, sillä anglosaksisen maailman evidence based –ajathyvinvointia. Emme voi enää telu on haastava ympärishuolehtia pelkästään tö esimerkiksi CMI:n maan sisäisestä hyvinkaltaiselle järjestölle, voinnista, vaan meijonka työn tulokdän on uskallettava Meidän set saattavat näkyä kantaa laajempaa, vasta kymmenien hyvinvointimme globaalia vastuuta. vuosien päästä. RauEnää ei riitä, että on osa globaalia h a n ra kent a m i nen seisomme takarihyvinvointia. on useimmiten pitkä vissä tarkkailemassa, prosessi. Tästä syystä vaan meidän tulisi olla läpinäkyvyys on tärkeää, ja eturivissä kantamassa vastuuta ja linjaamassa. Se on uusi ja se että meillä on hankkeissamvaikea asia, joka vaatii itsetuntoa me selkeät virstanpylväät ja mittarointi kunnossa. Mutta onko myös suomalaisilta poliitikoilta.

Tutkimuksen mukaan ihminen meillä todistusaineistoa? Tästä voi hyvin silloin kun hän kokee voidaan mielestäni vetää suora tekevänsä jotain merkityksellistä. aasinsilta sosiaali- ja terveyspuoSe voi tarkoittaa myös siirtymistä len ennakointityöhön. Miten sitä pois mukavuusalueelta, sillä mu- perustellaan? Uuden kehittämikavuusalueella syntyy harvem- sen ja antamisen pitäisikin tästä min uutta. Pitää uskaltaa ottaa syystä perustua enemmän luottariskejä ja epäonnistua, sillä kaik- mukseen kuin evidenssiin – aivan ki ratkaisut eivät välttämättä ole kuten rauhanrakennus.

•

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen HYVINVOINTITEKNOLOGIA OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Mia Heiskanen, MH Maarit Reingoldt, MRG Eila Aalto, EA Päivi Piispa, PP. Kuvat: Sami Perttilä Kuvapankit . Painopaikka: Scanweb. Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | palaute@editorhelsinki.fi | www.editori.fi.

•

•

•

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas

3

Syntymärekisteröinti matkapuhelimella vakauttaa sodanjälkeistä Liberiaa Konfliktien ratkaisuun ja rauhanrakennukseen erikoistunut Crisis Management Initiative (CMI)-järjestö kehittää yhteistyökumppanien kanssa matkapuhelimella tehtävää syntymärekisteröintiä Liberiaan. Hanke tukee valtionhallinnon kykyä tuottaa peruspalveluja kansalaisille ja vahvistaa rauhankehitystä sodanjälkeisessä Liberiassa.

Pitkästä ja raa’asta sisällissodasta toipuva Liberia on yksi maailman köyhimpiä valtioita.

Lapsikuolleisuus tuhatta vastasyntynyttä kohti on 100 ja eliniän odote 58 vuotta. CMI:n näkemyksen mukaan uudella teknologialla voi olla merkittävä rooli köyhyyden vähentämisessä ja vakaampien yhteiskunnallisten rakenteiden synnyttämisessä Liberiaan.

– Konfliktin jälkeisessä tilanteessa on tärkeää, että kansalaiset saavat sodan tilalle jotain uutta ja parempaa. Usein kansalaisten ja valtion suhde on epäluuloinen. Tästä syystä on tärkeää, että valtio pystyy tarjoamaan kansalaisille hyödyllisiä peruspalveluja. Se on myös syy, miksi CMI haluaa tällä hankkeella tukea Liberian valtiota vakaamman tulevaisuuden rakentamisessa, CMI:n Afrikka-tiimin vetäjä Kirsi Joenpolvi kertoo.

Ei teknologia edellä Matthias Wevelsiep, Advisor ICT for Statebuilding haluaa muistuttaa, että lähtökohta CMI:n toiminnassa ei kuitenkaan ole teknologia, vaan rauhanrakennus.

– Teknologia on työkalu, joka mahdollistaa peruspalveluiden nopeamman saatavuuden kansalaisten ulottuville. Se ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaikka periaatteessa kaikkiin haasteisiin löytyykin tänä päivänä joku teknologinen ratkaisu. Wevelsiepin mukaan hankkeessa ei ole myöskään haluttu hypätä liian nopeasti lopputulokseen.

– Meidän työmme on ymmärtää mitä kokonaisuus vaatii ja vasta sen jälkeen etsiä sopiva teknologia.

Mielenkiintoinen toimintaympäristö Liberia onkin tarjonnut mielenkiintoisen testiympäristön mallille, jota on tulevaisuudessa tarkoitus hyödyntää myös muissa konflikteista kärsineissä maissa. CMI:n Liberia-tiimin jäsenet kertovat, että maan terveysministeriö on ollut erittäin avoin uusille ratkaisuille ja heillä on ollut ”hinkua” kehittää uudenlaisia palveluja kansalaisilleen. Vaikka matkapuhelin on jopa luontevampi väline Liberiassa kuin tietokone, luovat maan ilmasto-olosuhteet ja infra omat erityishaasteensa.

– Syntymärekisteröintiä hoitaville District Health Officereille jaetaan matkapuhelimen

Crisis Management Initiative – Every Peace Matters Crisis Management Initiative (CMI) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka tuottaa sekä tietoa että käytännnön ratkaisuja rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun. CMI:llä on hankkeita ja toimeksiantoja useille kriisialueille mm. Afrikassa, Lähi-idässä, Mustanmeren alueella sekä KaakkoisAasiassa ja Keski-Aasiassa. CMI:n toiminta perustuu laajoihin kansainvälisiin verkostoihin ja se yhdistää tutkimuksen, toiminnan ja vaikuttamisen. Presidentti Martti Ahtisaari perusti CMI:n vuonna 2000 ja toimii edelleen järjestön hallituksen puheenjohtajana. www.cmi.fi

kaveriksi vesitiivis muovipussi, joka suojaa puhelinta sadekausien kosteudelta sekä kampilaturi. Sähköä ei nimittäin ole kaikkialla ja se tuotetaan generaattoreilla, hankkeen koordinaattori Mika Metsäniemi kertoo.

CMI sillanrakentajana Hankkeessa on mukana suomalaisena yritysyhteistyökumppanina Nokia sekä Liberian valtio.

– Tämä on ollut CMI:lle antoisa hanke, sillä olemme voineet toimia sillanrakentajana

suomalaisten teknologiayritysten ja palveluntarjoajien sekä paikallisen ministeriön välillä.

Olemme oppineet miten tärkeää on käydä kaikkien osapuolten ajatukset ja ideat tarkkaan läpi.

Olemme myös oivaltaneet että meillä tulee olla tarvittaessa joustavuutta muuttaa suuntaa paikallisen realiteetin mukaan.

– Toivottavasti tämä hanke on antanut Liberian kansalaisille toivoa ja konkreettisen esimerkin siitä, että he voivat suhtautua luottavaisesti omaan ja maansa tulevaisuuteen, Joenpolvi toteaa. MH

•

4

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi

Miten saadaan vähemmällä enemmän?

Mistä puhtia sosiaali- ja terveyspalveluihin?

vat käyttää uudenlaisia palveluja?

Sosiaali- ja terveysalalla on siis paljon avoimia kysymyksiä ja kehittämistarpeita, jotka liittyvät työroolien ja prosessien kehittämiseen.

J

Iäkkäämmät, muistihäiriöiset kansalaiset

ulkisen sektorin palveluiden järjestämis- ja tuottamismuodot ovat uudistamispaineessa. VTT:n seminaarissa 19.1.2011 pohdittiin alan haasteita ja näkymiä. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksiä valotti kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho.

Laihon mukaan perusfakta sosiaali- ja terveysalalla on se että meiltä loppuvat tekijät.

– Vuoteen 2030 mennessä lähes puolet sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä ihmisistä jää eläkkeelle. Jos palvelujen käyttö ja alan tuottavuus kehittyy kuten tähänkin asti, sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä lisää 120 000 työntekijää ja vuoteen 2040 mennessä 200 000.

Tuottavuuden parantamisella voitaisiin vaikuttaa merkittävästi

alan työvoimatarpeisiin; tuottavuuden puolen prosentin vuotuinen kasvu vähentää alan henkilöstön lisäystarvetta vuoteen 2040 mennessä 200 000 henkilöstä 80 000:een henkilöön. Pohdittavaa riittää ja ydinkysymys Laihon mukaan onkin se, millä palvelukonsepteilla tämä yhtälö ratkaistaan? Miten saadaan vähemmällä enemmän?

Miten ratkaistaan osaajapula?

Työnantajilla tulee olemaan myös haasteellista löytää osaavia työntekijöitä, mikä puolestaan nostaa esille uusia kysymyksiä. Miten uusissa palvelukonsepteissa hyödynnetään teknologiaa? Millä tavalla voidaan vaikuttaa siihen että ihmiset osaa-

KopTeri-hanke kehittää puukuitupohjaisia älytuotteita terveydenhuoltoon

M

etsäteollisuuden osaamisella voidaan tuottaa aivan uudenlaisia hyvinvointituotteita ja -palveluja. Tästä on osoituksena Kymenlaakson ammattikorkeakoulun KopTeriosaprojekti, joka kehittää älykkäitä puukuitupohjaisia älytuotteita terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin. KopTeri on osa Metsäteollisuuden hyvinvointituotteita ja -palveluja kehittävää ÄlyKophanketta.

– Lisäksi hankkeen tavoitteina on muodostaa monialainen ja monitieteellinen verkottunut oppimisympäristö sekä tuotteistaa ideoita kaupalliseen käyttöön,

kertoo projektipäällikkö Sanna Haavisto.

Projektin tarkoituksena on tuottaa uutta liiketoimintaa kotimaiselle sellu- ja paperiteollisuudelle.

– Työntekijöinä on koulusta viime keväänä valmistuneita entisiä opiskelijoita. Teemme yhdessä opiskelijaryhmien ja eri osaamisalueiden opiskelijoiden kanssa yhteistyötä; he tekevät myös opinnäytetöitä hankkeeseen.

Hankkeen moniammatillinen opiskelijaryhmä käsittää mm. insinöörejä, muotoilijoita, tuotesuunnittelijoita sekä tradenomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita.

Kaupallista hyötyä tuottavia tu-

loksiakin on näköpiirissä.

– Olemme kehittäneet viisi sairaalatuotetta, joista yksi näyttää pääsevän markkinoille, Haavisto myhäilee.

Kolmivuotinen, lokakuussa 2011 päättyvä KopTeri-osahanke on Euroopan aluekehitysrahaston, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Kouvolan kaupungin ja Cursor Oy:n rahoittama. Mukana hankkeessa ovat myös Kouvolainnovation Oy, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Lappeenranta Innovation Oy. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan TKItoimintaa tehdään yhdessä alueen

Laiho esitteli vaikuttavia lukuja väestön ikääntymisestä ja eliniän odotteen kasvusta. Tilastojen mukaan meillä on vuonna 2040 lähes 400 000 85-vuotta täyttäneitä ja 40 000 95-vuotta täyttäneitä.

Yksi tähän liittyvä erityispiirre on myös muistisairauksien ja –häiriöiden määrän lisääntyminen.

Laihon mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 90 000 vaikeaa dementiaa sairastavaa henkilöä ja on arvioitu että kymmenen vuoden kuluttua heitä on yli 120 000. Kuitenkin tehostetun palveluasumisen paikkoja on tällä hetkellä alle 30 000. Kuinka moni heistä makaa terveyskeskusten vuodeosastoilla tai vanhainkodissa? MH

•

työelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa keskitytään etenkin uusien palvelu- ja tuoteinnovaatioiden kehittämiseen sekä uuden tiedon tuottamiseen tutkimuksen avulla.

Yksi tärkeistä TKI-toiminnan kohteista on infektioiden leviämisen ehkäisy. Kopteri/Älykop sekä juuri käynnistynyt Biotuli-hanke liittyvät juuri tähän. Näissä hankkeissa yksi tärkeimmistä kumppaneista on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Mm. materiaalin kehittäminen tapahtuu siellä. EA

•

www.kyamk.fi

Kuva: Sami Perttilä

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas

Metropolia Ammattikorkeakoulu – yhteisö, uudistaja ja kumppani: Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen suurin ammattikorkeakoulu.

Se kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantunti­joita ja kehittäjiä.

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa tehdään tiimityötä ja projekteja käytännönläheisesti, ei tekniikka edellä. Kuvassa opiskelijat Katja Tiainen ja Mika Nikander sekä kehityspäällikkö Kari Björn.

Metropolia suuntaa insinööri­osaamista hyvinvoinnin käytäntöön

M

etropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutus tuottaa sosiaali- ja terveysalalle insinööriosaamista ja yhdistelmäosaajia. Koulutus painottuu käytäntöön ja kokonaisnäkemykseen.

Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma käynnistyi Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuonna 2008 ja ensimmäiset osaajat valmistuvat aikataulun mukaan keväällä 2012.

– Koulutusohjelmamme vahvuus syntyy siitä että tietotekniikkaa ja sosiaalija terveysalaa opiskellaan alusta alkaen rinta rinnan, kehityspäällikkö Kari Björn kertoo.

– Perusopinnoissa perehdytään tietotekniikan kautta alan sovelluksiin, kuten etädiagnostiikkaan, etävalvontaan sekä erilaisiin potilastietojärjestelmiin. Elektroniikan, mekaniikan ja muotoilun kautta perehdytään laitteisiin ja apuvälinetekniikan sovelluksiin. Lisäksi opintoihin kuluvat perustiedot anatomiasta ja fysiologiasta, biomekaniikasta ja biofysiikasta sekä hoitomenetelmistä ja apuvälinetek-

niikasta. Näin hyvinvointiteknologiaan erikoistuneella insinöörillä on hyvät valmiudet työskennellä monialaisten sovellusten ja hankkeiden parissa.

Käytäntö edellä Björnin mukaan koulutusohjelman tavoite on kiteytetty yhteen lauseeseen: tavoitteena on tuottaa tietotekniikkaa soveltavaa kehittämisosaamista väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Hyvinvointiteknologiaan erikoistunut insinööri voi valmistuttuaan suunnitella ja kehittää terveydenhuoltoalan järjestelmiä, laitteita ja uusia palveluja yhteistyössä monialaisen tiimin kanssa, Björn kuvaa. Björnin mukaan koulutusohjelmassa tehdään tiimityötä ja projekteja käytännönläheisesti, ei tekniikka edellä. Myös verkostoituminen alalla toimivien yritysten kanssa on käynnistynyt hyvin.

– Yrityksiltä on tullut hanke- ja yhteistyöideoita ja olemme erittäin kiinnostuneita kasvattamaan yritysyhteistyötä.

Positiivisin kokemuksin työelämään Mika Nikander ja Katja Tiainen ovat edenneet opinnoissaan jo opinnäytetyöhön. Molemmat ovat tyytyväisiä opintojen sisältöön.

– Opintojen laaja-alaisuus ja verkostoituminen ovat olleet parasta antia.

Myös opiskeluvaihto Japaniin oli hieno kokemus, Nikander kertoo. Katja Tiainen haluaisi valmistumisensa jälkeen toimia kehittämistehtävissä ja tuottaa uusia hyvinvointialan tuotteita markkinoille.

Lopputyönään parivaljakko on kehittämässä korvatulehduksen kotidiagnostiikkaan tarkoitettua mittauslaitetta, joka on tarkoitus tuotteistaa kaupalliseksi tuotteeksi. MH

•

www.metropolia.fi

5

6

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi Professori Lauri Toivonen on ollut mukana kehittämässä Remote Analysis Oy:n järjestelmää EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä varten ja on myös yksi palvelun välityksellä etälausuntoja antavista kardiologeista.

Kela maksaa valtavia summia turhaan:

Verenpaineeseen määrätystä lääkityksestä 75 % menee hukkaan riittämättömien tutkimusten vuoksi

T

elelääketieteen palveluja tarjoava Remote Analysis Oy on tuottanut 150:lle terveyskeskukselle, lääkäriasemalle ja sairaalalle jo yli 30 000 erikoislääkärin lausuntoa. Järjestelmä on kaikilla mittareilla niin hyvä, ettei sitä millään järkiperusteella kannattaisi olla käyttämättä.

Remote Analysis Oy:n palveluja ovat uniapnean analysointi suppealla yöpolygrafiatutkimuksella, verenpaineen vuorokausimittaus sekä sydämen 24 tunnin EKG-rekisteröinti, jolla tutkitaan sydämen rytmihäiriöitä. Lopputuote näistä tutkimuksista on erikoislääkärin lausunto.

Joka kolmannelta tutkituista löytynyt uniapnea – Perusterveydenhuollossa on vanhastaan turvauduttu verenpaineen kertamittauksiin, mikä aiheuttaa esimerkiksi sen, että niihin perustuvalla verenpainelääkityksellä päästään hoi-

totasolle vain 25 prosentilla potilaista. Kolme neljästä lääkitykseen käytetystä eurosta menee siis hukkaan. Se on jo rahassa huikea summa puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, kertoo Remote Analysis Oy:n toimitusjohtaja Ossi Tiihonen.

Tiihonen perustaa väittämänsä Remoten kardiologien lausuntoihin, joissa lääkitystä on vuorokausimittausten perusteella suositeltu muutettavaksi. Rytmihäiriötutkimuksissa löydösten määrä on niin ikään suuri. Kolmas huomattava tutkimuskohde on uniapnea. Remoten tutkimista potilaista joka kolmannelta on löytynyt uniapnea.

– Kun tiedämme, että 6000:sta vuosittain akuuttiin sydäninfarktiin kuolleesta noin kolmasosa menehtyy yön aikana, on ihan perusteltua olla huolissaan uniapneasta infarktin laukaisevana tekijänä. Puhumattakaan siitä, mikä merkitys elämisen tasolle on sillä, että unen laatu saadaan paranemaan, toteaa Tiihonen.

Kuuleminen on merkittävä osa hyvinvointia

O

ticon Oy on Suomen johtava kuuloalan yritys, joka tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia kuulonhuolto- ja kuulonkuntoutuspalveluja ostopalveluina kunnille, sairaanhoitopiireille, yrityksille ja yksityisille.

– Kuntoutus tarkoittaa kuulontutkimusta, kuulokojeiden sovitusta ja käytön koulutusta, Oticon Oy:n toimitusjohtaja Pekka Huhtinen kertoo. Hän muistuttaa, että suomalaisilla on subjektiivinen oikeus kuulonkuntoutukseen.

– Kuulo-ongelmat ovat jo nyt Suomessa kasvava ongelma, mikä aiheuttaa jonoja sairaaloihin. Meillä on hyvät resurssit tarjota sairaaloille apua ostopalveluna. Erikoisuutena voimme toimittaa paikkakunnalle jopa kuuloauton, jossa voidaan paikan päällä tutkia potilaiden kuulo ja sovittaa kuulokojeita, Huhtinen kertoo.

Kuulo-ongelman laajemmat vaikutukset Mitä tapahtuu jos kuulo on pitkään huono, eikä sitä kuntouteta ajoissa?

– Kuulo vaikuttaa olennaisesti ihmisen hy-

Laadullisesti erinomainen, muita vaihtoehtoja halvempi ratkaisu – Käytössämme oleva teknologia on huipputasoa ja sen ansiota on pitkälti myös se, että olemme pystyneet hiomaan prosessimme niin täydelliseksi kuin se inhimillisesti on mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että palvelun käyttäminen voi olla terveyskeskukselle jopa puolta halvempaa kuin vastaavan tutkimuksen tilaaminen keskussairaalalta.

Tällä hetkellä etäanalyysejä Remotelle tekee toistakymmentä oman alansa huippuasiantuntijaa. Potilaalle se merkitsee sitä, että hän pääsee välittömästi erikoislääkärin tutkimukseen – ilman lähetekäytäntöä ja pitkää odotusta lääkäriajan saamiseksi. Potilaan hoito saadaan alkuun nopeasti, mikä myös vapauttaa käyntiaikoja muille terveydenhuollon asiakkaille. MRG

www.remoteanalysis.net

•

Enemmän tietoa ja palveluita Huhtinen toivoisi, että ihmiset saisivat enemmän tietoa kuulonhuoltopalveluista ja mahdollisuuksista saada apua kuulo-ongelmiin.

– Ruotsissa sovitetaan n. 100 000 kuulokojetta vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on 23 000. Kuinka moni tietää että kuulokojeet ovat tänä päivänä huipputeknologiaa, kuin pieniä tietokoneita? Ne ovat helppoja ja miellyttäviä käyttää. Uusimpia kuulokojeita on harvoin saatavissa julkisen terveydenhoidon kautta.

Palveluseteli käyttöön Kuulo-ongelma ei koske vain ikääntyvää väestöä, vaan on yhä useammin myös keski-ikäisten ja nuorempien ongelma, kertoo Pekka Huhtinen.

vinvointiin ja terveyteen. Kun kuulo heikkenee, vaikuttaa se puheenerotuskykyyn sekä tasapainoelimen toimintaan, mikä voi johtaa yleiseen passivoitumiseen. Eikä tämä koske vain ikääntyvää väestöä, vaan on yhä useammin myös keski-ikäisten ja nuorempien ongelma. Tästä syystä on tärkeää että hoitoon hakeudutaan ajoissa, jotta jäljellä oleva kuulo säilyy.

Palveluseteli voisi Huhtisen näkemyksen mukaan tuoda uudenlaisia mahdollisuuksia niin asiakkaille kuin julkisen sektorin palveluntarjoajille.

– Asiakkaalla olisi enemmän valinnan vapautta palveluiden ja kuulokojeiden laadun valinnassa. Sen avulla voitaisiin purkaa julkisen sektorin kuulonhuoltopalveluiden jonoja.

Ja näin kuulo-ongelmasta kärsivillä ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet elää täyttä, aktiivista elämää. MH

•

www.oticon.fi

Elämää haittaava kuulon alenema on noin 700 000 suomalaisella. Heistä noin 200 000 on työelämässä. Työterveyslaitoksen mukaan huonokuuloisuuden aiheuttamat sairauspoissaolot, työttömyys ja onnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin 700 miljoonan euron kulut.

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas

7

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen voisi olla kahden kauppa Terveysteknologian liitto FiHTA kääntää sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishaasteet yhteistyömahdollisuuksiksi julkisen terveyden­huollon ja suomalaisten terveysteknologian yritysten välille.

- Julkinen keskustelu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden haasteista on mielestäni jopa turhan negatiivista. On täysin ymmärrettävää, että kunnilla on suuret haasteet tarjota asukkailleen pienenevillä resursseilla ja niukkenevilla verotuloilla uudenlaisia palveluja. Yhtälö on haastava, mutta silti olisi hedelmällisempää keskittyä niihin mahdollisuuksiin, joita vaikkapa suomalaiset terveysteknologian yritykset ja teollinen osaaminen voisivat julkiselle sektorille tarjota, Terveysteknologian Liitto (FiHTA) ry:n toiminnanjohtaja Terhi Kajaste toteaa.

on ollut merkitystä jopa terveydenhuollon globaalissa kehityksessä.

– Suomalainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä on vuosikymmenten aikana tarvinnut alan teknologiaa kehittyäkseen tämän päivän tasolle. Se on puolestaan luonut alan yrityksille mahdollisuuden innovoida ja testata uusia tuotteita. Tätä innovaatioyhteistyötä tarvitaan erityisesti nyt kun terveyspalveluiden kehittämiseen tarvitaan vauhdilla innovatiivisia ja kustannustehokkaita palvelumalleja ja prosesseja ratkaisemaan käsillä olevia haasteita, Kajaste painottaa.

Suomessa on vankka pohja

Yhteistyö synnyttää uutta

On totta, että terveysteknologian teollinen osaaminen on vuosikymmenten saatossa luonut omalta osaltaan pohjaa sille, että suomalainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä on edelleen yksi maailman parhaista. Ja että suomalaisella osaamisella

Kajaste muistuttaa, että vuosien saatossa moni merkittävä terveysteknologian suomalainen innovaatio on syntynyt tiiviissä yhteistyössä teknologiaosaajien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

– Alan tuotekehitys on valvottua ja pitkäJATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

Tiesitkö?

Terveysteknologia on kansainvälisesti erittäin suuri teollisuudenala, suurempi kuin mobiiliteknologia. Alan maailmanmarkkinoiden koko on tänäpäivänä noin 200 miljoonaa euroa ja kasvu on keskimääräistä markkinoiden kasvua nopeampaa.

USA

1/2

EU

1/3

Vajaa puolet maailmanmarkkinoista on Yhdysvalloissa, vajaa kolmasosa EU:ssa ja vajaa kymmenesosa Japanissa. Kiinan ja monien muiden vahvasti kehittyvien maiden markkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Suomi vie terveysteknologiaa huomattavasti enemmän kuin kulutamme. Alan yritysten viennin arvo vuonna 2008 oli 1025 miljoonaa euroa.

Lähde: FiHTA

8

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi FiHTA Terveysteknologian Liitto ry:n (FiHTA) tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomen terveysteknologian teollisuudella on menestymisen edellytykset maailmanlaajuisessa avoimessa taloudessa.

Toiminta on yleishyödyllistä ja tähtää alan profiilin nostoon ja jäsenyritysten kilpailukyvyn paranemiseen erityisesti globaaleilla markkinoilla. Liiton tavoitteena on saada Suomeen lisää alan yrityksiä, innovatiivisia tuotteita sekä uusia työpaikkoja. Toiminnan pääalueet ovat vaikuttaminen alaa koskeviin kansainvälisiin määräyksiin, osallistuminen standardisointiin ja tuotekehitysohjelmiin sekä muun kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön aktiivinen ylläpitäminen.

FiHTA on Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistys sekä eurooppalaisen alan kattojärjestön COCIRin jäsen.

Lisätietoa: www.fihta.fi

JATKUU EDELLISELTÄ SIVULTA

jänteistä työtä: se vaatii aikaa, resursseja, rahaa ja osaamista. On vaikea kuvitella yhtään alan tuotetta tai järjestelmää, joka olisi voitu tuottaa markkinoille ilman tiivistä keskusteluyhteyttä yritysten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Erityisesti pienten yritysten haaste on päästä tekemään kaupallistettavia ratkaisuja, jotka voisivat toimia ponnahduslautana kansainvälisille markkinoille.

– Tähän tarvittaisiin joustavampia rakenteita myös julkiselta puolelta, jotta yritykset saisivat hyviä referenssejä Suomen markkinoilta.

Julkinen hankinta­­menettely esteenä Kajaste nimeää yhdeksi suurimmista haasteista kuntien julkisen hankintamenettelyn, joka vaikeuttaa yhteistyötä suomalaisten terveysteknologiayritysten ja kunnallisen terveydenhuollon välillä.

– Valitettavasti se on raskas kilpailutusjärjestelmä, joka ei useinkaan mahdollista luottamukseen pohjautuvaa partnerointia tai yhteistä innovointia.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka yksittäinen terveydenhoitoyksikkö kehittäisi yhteistyössä yrityksen kanssa uuden inno-

Julkinen sektori kaipaisi visionäärisiä johtajia, joilla on kykyä ohjata tekemistä oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea innostaa ihmiset mukaan. vaation tai ratkaisun, ei kyseinen yksikkö voi hankkia kehittämäänsä ratkaisua ilman julkista kilpailutusta.

– Tähän tarvittaisiin mielestämme joustavampia prosesseja ja hallintomalleja. Kajaste kertoo, että EU:n PreCo –hankkeessa, jota vetää suomalainen Culminatum Innovation Oy, onkin kehitteillä palveluinnovaatioiden hankintamalli, joka ei ole ristiriidassa julkisen hankinta- ja kilpailulainsäädännön kanssa.

– Sen avulla voitaisiin lisätä yhteistoimintaa ja auttaa turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

Muutosjohtamista tarvitaan Kajaste myöntää, että pelkillä teknisillä ratkaisuilla ja innovaatioilla ei ratkaista kaikkia julkisen terveydenhuollon haasteita. Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän uudistus on niin mittava hanke, että sen läpivieminen tulee kes-

Tieto voi liikkua potilaan parhaaksi Osmo, 54-vuotias toimitusjohtaja, on käymässä mökillään Etelä-Savossa.

Rintaa alkaa pistää eräänä yönä niin kovaa, että hän päättää lähteä päivystykseen.

Hoidon aloittamisessa paikallisessa sairaalassa ei aikailla. Hoitopäätöksen tekemiseen tarvitaan kuitenkin paljon tietoa. Sitä potilas tai hänen omaisensa ei aina hädän hetkellä osaa, muista tai huomaa kertoa. Kunpa pääsisin käsiksi Osmon kotipaikan tietojärjestelmiin, josta voisin tarkistaa hänen lääkityksensä, lääkäri huokaa diagnoosia tehdessään. Terveydenhuolto on tietointensiivistä ja informaatiota pitäisi pystyä vaihtamaan eri yksiköiden välillä mahdollisimman helposti.

– Lääkäri pääsisi jo nykyteknologialla tarkastelemaan toisen

semme Osmon tilanteessa lääkäri olisi saanut nopeasti tiedon päätteeltään Osmon aikaisemmista toimenpiteistä tai lääkityksestä.

Hoito olisi saatu alkuun nopeasti.

– Potilas saa hoitoa nopeammin, varmemmin ja turvallisemmin, kun tieto liikkuu, Kalliosaari sanoo.

Maantiede ei enää rajaa

terveydenhuollon yksikön järjestelmään talletettua tietoa. Se pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti, Mylab Oy:n Jukka Kalliosaari kertoo.

Hoitoa nopeammin, varmemmin ja turvallisemmin Terveydenhuollon tietojärjestelmiä toimittava Mylab on kehittänyt tiedonvälityspalvelun, joka vä-

littää eri muodossa olevan tiedon toisesta organisaatiosta toiseen.

Yksiköillä on erilaisia järjestelmiä, jotka eivät puhu samaa kieltä: siksi informaationvälitystä, eräänlaista tulkkia, tarvitaan välissä.

– Suomessa on valtava määrä järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Tiedonvälityspalvelun avulla ne saadaan puhumaan samaa kieltä, Kalliosaari toteaa.

Mitä hyötyä tästä sitten on? Potilaalle paljonkin. Esimerkkitapauk­

Tiedonvaihto tulee kyseeseen myös saman organisaation eri osien välillä. Nykyään myös osa tutkimuksista tehdään toisessa organisaatiossa: esimerkiksi laboratoriotutkimuksia tai kuvantamispalveluita voidaan ostaa ulkoa.

– Tiedonvälityspalvelu on tehokkaimmillaan silloin, kun tutkimustieto voidaan tuottaa numeerisesta aineistosta. Maantiede ei rajaa samalla tavoin palvelun tuottajan ja tilaajan suhdetta, Kalliosaari summaa. PP

•

www.mylab.fi

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas

9

tämään pitkään.

– Viimeistään nyt on nähtävä se, että pienillä muutoksilla julkinen terveydenhuolto ei enää selviä tulevaisuuden haasteista. Se puolestaan edellyttää rohkeutta yrittää ja erehtyä, sillä vain siten syntyy uutta. Tästä syystä julkinen sektori kaipaisi visionäärisiä johtajia, joilla on kykyä ohjata tekemistä oikeaan suuntaan ja ennen kaikkea innostaa ihmiset mukaan. Kuten kaikissa muutoksissa, kyse on kuitenkin viime kädessä ihmisten halusta liputtaa muutoksen puolesta.

Positiivista kehitystä tapahtuu Kajaste on ilolla seurannut sairaanhoitopiireissä tapahtuvaa positiivista kehitystä.

– Eri puolilla Suomea on meneillään paljon hankkeita, joissa hyödynnetään ja sovelletaan monipuolisesti olemassa olevaa teknologiaa.

On hienoa, että yritystä ja tekemisen meininkiä löytyy niin julkiselta puolelta kuin yrityksistäkin.

– Se antaa hyvän pohjan FiHTAlle jatkaa keskustelua eri osapuolten välisistä yhteistyömahdollisuuksista. MH

Cerionin ratkaisut tukevat sosiaali- ja terveysalan muutosta

C

erionin toiminnan ja tiedonhallinnan kehittämispalvelut auttavat erityisesti sosiaali- ja terveysalan kenttää hanskaamaan haasteellisia kokonaisuuksia.

– Johtaminen ja tietojohtamisen kehittäminen on ydinosaamistamme. Siihen liittyy olennaisena osana tuotannon ja toiminnan ohjaus.

Suunnittelemme liiketoimintaprosesseja ja organisaatiorakenteita.

Johdamme muutosprojekteja ja toteutamme toiminnanohjauksen järjestelmähankkeita, liiketoimintajohtaja Laura Laiho täsmentää.

Kokemusta haasteista Cerion on toiminut aktiivisesti julkisen sektorin muutos- ja kehittämishankkeissa.

– Näkemyksemme mukana kunnissa on ryhdyttävä miettimään kokonaisuuksia prosesseina.

Tähän olemme kehittäneet erilai-

sia tietojohtamisen malleja, joiden avulla voidaan konkretisoida mitä tietojohtamisen kehittäminen tarkoittaa ja miten sen ympärille pitää organisoitua.

– Tarve kunnissa on suuri jo pelkästään sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstön eläköitymisen myötä, kun kentältä poistuu paljon tietoa ja osaamista. On haasteellinen yhtälö palvella yhä kasvavaa asiakaskuntaa pienenevillä resursseilla.

SoTe-ohjaamo – kokonaisuus hallintaan Oman lukunsa haasteelliseen pelikenttään tuovat palveluiden ulkoistamiset, monituottajamallit ja palvelusetelit.

– Tästä syystä olemme luoneet erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamiseen tarkoitetun SoTe-ohjaamon eli keskitetyn johtamisportaalin. Sen kautta voi yhden näkymän kautta hallinnoida

Kuva: Sami Perttilä

•

Cerionin liiketoimintajohtaja Laura Laiho.

SoTe-ohjaamon hyödyt • Voit keskittyä olennaiseen eli johtamismallin kehittämiseen • Vältyt teknisten ratkaisujen pohtimiselta • Saat keinot uuden toimintamallin sisäiseen markkinointiin • Hallitset toimintasi riskejä tehokkaammin • Saat enemmän raportoinnistasi irti, kun hyödynnät parhaita käytäntöjä • Saat alalla testatun ja hyväksi havaitun kokonaisuuden

johtamisen suunnittelua, raportointia ja mittarointia. Laiho kertoo, että jatkossa portaalin kautta on mahdollista hallinnoida myös ulkoisia palveluntuottajia.

– Elinkeinopoliittisesti olisi tärkeää, että kunnat ostaisivat palveluja paikallisilta yrittäjiltä. Ja jos laajojen kokonaisuuksien hallinnointi tapahtuu helposti ja luotettavasti, voi se antaa yrittäjille paremmat mahdollisuudet tarjota palvelujaan kunnalliselle SoTe-puolelle.

Sisältö edellä Laihon mukaan johtamisportaalin on luonnollisesti vastattava asiakkaan tarpeita.

– Organisaatiossamme on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, jotka rakentavat työkalusta toimiala- ja organisaatiospesifin. Näin voidaan varmistaa että sisältö soveltuu ympäröivään todellisuuteen. MH

•

www.cerion.fi

GE Healthcare

healthymagination sitoumuksemme paremman terveydenhuollon puolesta healthymagination on GE:n visio tuottaa parempi elämänlaatu entistä useampien ihmisten ulottuville.

Muutoksen tarpeesta syntyi visiomme healthymagination

healthymaginationin tueksi GE on tehnyt 3 miljardin dollarin lisäinvestoinnin terveydenhuollon tuotekehitykseen.

Nyt on aika paremmalle ja sujuvammalle terveydenhuollolle. Sellaiselle, jossa innovaatiot auttavat supistamaan hoidon kustannuksia ja parantamaan hoitotuloksia. Sellaiselle, jossa terveydestä huolehtiminen on kestävällä pohjalla. Sellaiselle, jossa tekniikka sekä pitkälle mietityt hoitokäytännöt ja prosessit auttavat lisäämään tehokkuutta ja parantamaan kaikkien ihmisten terveyttä ja elämänlaatua.

Olemme tunnistaneet kolme keskeistä muutostarvetta. Niiden avulla voidaan tehostaa terveydenhuollon järjestelmiä kaikkialla maailmassa, ja teemme kaikkemme kehityksen edistämiseksi. Healthymagination-ohjelman pohjana on liiketoimintastrategia, joka hyödyntää GE Healthcaren ainutlaatuisia vahvuuksia: teknistä laaja-alaisuutta, globaalia markkina-asemaa ja taloudellista kapasiteettia. Niiden avulla syntyvät konkreettiset toimet, jotka ammentavat voimansa muutostekijöistä. Uskomme vakaasti, että nämä toimet ja innovaatiot tuovat monia oleellisia etuja sidosryhmillemme.

Tämä on GE Healthcaren visio maailmanlaajuisesta hyvinvoinnista. Uusien innovaatioiden avulla se luo yhteyksiä terveyden -huollon eri alueiden välille – laadun kehittämiseksi, hoidon saatavuuden parantamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi.

Laadun kehittäminen: osallistumme potilaiden hoidon kehittämiseen yhteistyössä lääkäreiden ja muiden sidosryhmien kanssa – keskitymme innovaatioihin, jotka kehittävät ja hiovat terveydenhuollon menettelytapoja ja tehostavat käypä hoito –suosituksia.

Koska tavoitteenamme on paremmat ja sujuvammat terveydenhuollon ratkaisut, olemme tehneet vahvan sitoumuksen lisäämällä tutkimus- ja kehitysinvestointejamme hoidon laadun, saatavuuden ja kustannusten saralla. Olemme investoineet kolme miljardia dollaria sadan uuden innovaatiotuotteen luomiseen. Näkemyksemme mukaan se on sijoitus maailman, asiakkaittemme ja koko toimialan tulevaisuuteen.

Hoidon saatavuus: toimimme sen puolesta, että terveydenhuollon palvelut ja tekniikat sekä terveyskasvatus olisivat entistä useampien ihmisten saatavilla – tuomme jotain uutta ainakin 100 miljoonan ihmisen elämään joka vuosi.

Kustannusten supistaminen: tavoitteemme on merkittävästi supistaa monien toimenpiteiden ja prosessien kustannuksia GE:n teknisten ratkaisujen ja palvelujen avulla.

GE healthymagination-ohjelma GE Healthcare luo 100 innovaatiotuotetta vuoteen 2015 mennessä. healthymagination-ohjelmassa varmistetaan, että nämä tuotteet täyttävät kolme avainkriteeriä: supistavat kustannuksia, parantavat hoidon saatavuutta ja parantavat laatua mitattavasti – 15 prosentilla. Yhteistyössä kumppaniensa kanssa GE Healthcare keskittyy neljään pääalueeseen: tehokkaampaan teknologiaan, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen, saatavuuden parantamiseen kehittyvillä alueilla sekä potilaskeskeiseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

healthymagination ohjelmaan voit tutustua lähemmin www.countongehealthcare.com

Pandemic Diseases

Primary Care

Home Health

Oncology

Women’s Healthcare

Entä jos numerot ratkaisevat?

Numerot puhuvat puolestaan GE Healthcarella on - 1 visio paremman terveydenhuollon puolesta - 100 tuoteinnovaatiota vuoteen 2015 mennessä - 50133 osaavaa työntekijää maailman laajuisesti - 850 työntekijää Suomessa anestesia ja tehohoidon osaamiskeskuksessa - 2800 tutkijaa - 1000 tohtoritason asiantuntijaa - 100 vuotta toimintaa terveydenhuollon alalla - 300 toimipistettä 100 maassa - 3 miljardin dollarin lisäinvestointi tutkimus- ja kehitystoimintaan

GE Healthcarella on resurssit tehdä numeroista totta.

GE Healthcare Finland Oy Kuortaneenkatu 2, 00510 Helsinki Puh. 010 394 11

Cardiology

Drug Discovery & Development

Healthcare IT

Neurology

Rheumatology

Hospital & Healthcare Solutions

Perioperative Care Performance Solutions

Critical Care

12

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi

Missä mennään Suomen telelääketieteen ja e-Health seuran varapuheenjohtaja Arto Holopainen valottaa e-Health-alueen suuntauksia, haasteita ja mahdollisuuksia.

S

uomen telelääketieteen ja e-Health seura on tieteellinen seura, joka informaatio- ja kommunikaatioteknologian kautta edistää väestön terveyttä ja terveydenhuollollisen asiantuntemuksen levittämistä. Seura järjestää seminaareja, luento- ja esitelmätilaisuuksia, kursseja ja symposiumeja, harjoittaa julkaisutoimintaa, tukee alan tutkimustyötä, antaa lausuntoja telelääketieteen kysymyksissä sekä ylläpitää suhteita ulkomaisiin alan järjestöihin.

– Seuramme tarjoaa puolueettoman foorumin alan ammattilaisille, laitevalmistajille ja tutkijoille vaihtaa käytännön kokemuksia ja verkostoitua, sillä vain yhteistyöllä saavutetaan tuloksia, Holopainen toteaa.

Holopaisen mukaan on nähtävissä että painopiste terveyspalveluiden kehityksessä menee sen mukaan missä on suurin tarve.

– Julkisten palveluiden puolella suurin vaikuttamismahdollisuus on tällä hetkellä vanhuspuolella ja

omaehtoisten, ennaltaehkäisevien toimintatapojen edistämisessä.

mHealth tulee Terveysteknologian seuraava suuntaus on Holopaisen mukaan mHealth (Mobile Health), joka on saanut maailmalla jopa hypen kaltaisia tunnusmerkkejä.

– Se näkyy mm. siten että mobiilien terveyspalveluiden kehittäminen kehitysmaihin on kasvanut voimakkaasti. Suomessakin muutama suuri kaupunki on jo kilpailuttanut kotihoidon mobiilit järjestelmät, joiden avulla kotihoitajien työtä voidaan ohjata langattomien teknologioiden avulla. Samalla voidaan kerätä kentän asiakastietoa, mikä puolestaan parantaa palvelun laatua kautta linjan.

Hoidon laatu ja potilasturvallisuus keskiöön – Hoidon laatu ja sen myötä potilasturvallisuus ovatkin erityisesti vanhuspuolella kovasti tapetilla.

Ohjelmistot lääkintä­laitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön piiriin Suomen telelääketieteen ja e-Health seura on sitä mieltä, että terveydenhuollon ohjelmistot pitäisi sisällyttää laajemmin terveydenhuollon laitteita koskevaan EU-direktiiviin ja sitä koskevaan kansalliseen lakiin Suomessa.

Direktiiviin liittyvissä keskusteluissa on pohdittu mm. potilastietojärjestelmien, erilaisten terveysportaalien, omahoitojärjestelmien, päätöksenteon tukijärjestelmien ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmien suhdetta direktiiviin. Näkökulmasta riippuen ne voidaan kaikki määritellä lääkinnällisiksi laitteiksi.

– Näiden sisällyttäminen direktiivistä johdetun lainsäädännön piiriin takaisi sen, että myös ohjelmistojen turvallisuus ja laatu tulisivat valvonnan piiriin. Kuitenkin direktiivin vaatimusten tulkinnas-

sa on syytä noudattaa tervettä järkeä: esimerkiksi potilaskertomusohjelmistot pitäisi sisällyttää direktiivin ensimmäiseen riskiluokkaan, jossa vaatimukset ovat kohtuullisia sekä toimittajille että käyttäjille, sanoo seuran puheenjohtaja, ylilääkäri Jarmo Reponen.

Kysymys siitä, kuuluvatko ohjelmistot direktiivin ja lainsäädännön piirin vai eivät, ei ole vähäpätöinen asia, sillä ohjelmistojen merkitys hoitotyössä lisääntyy nopeasti. Yksi näkökulma on potilasturvallisuus, jota Suomen telelääketieteen ja e-Health seura pohti hiljattain 15-vuotisseminaarissaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan hoidon laatuongelmat ja potilasturvattomuus aiheut­tavat Suomessa puolesta yhteen miljardiin euron suuruiset kustannukset vuodessa.

Lääkäriliiton eHealth-valiokunnan puheenjohtajan, sisätautien erikoislääkärin, Tinja Lääverin mukaan suurin potilasvahingoille altistava tekijä on tiedon hyödyntämättömyys. Ongelma koskee sekä paperista että sähköistä maailmaa. Sähköistä potilaskertomusjärjestelmää voitaisiin hänen mukaansa hyödyntää potilasturvallisuuden lisäämisessä, mutta se edellyttää älyn saamista järjestelmiin. Pelkästä tietojen sähköisestä kirjaamisesta ei ole tässä suhteessa hyötyä. Tiedon jatkuva lisääntyminen ilman järjestelmän älyä voi jopa heikentää potilasturvallisuutta, kun suuresta tietomäärästä ei löydy oleellista tietoa.

Lähde: Suomen telelääketieteen ja e-Health seuran lehdistötiedote 3.5.2010

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas

e-Health-alueella?

Tässä teknologia voi auttaa todentamaan että kaikki tarvittava työ on tehty, kun hoitaja kirjaa työt vaikkapa älypuhelimeen tai sähköiseen mediaan. Kun tehty työ kirjautuu suoraan järjestelmään, saadaan toiminta läpinäkyväksi. Holopaisen mukaan se on tärkeää myös omaisille, joita kiinnostaa tietää mistä he maksavat.

– Mobiiliteknologian avulla omaisilla on myös mahdollisuus varmistaa potilaan tila ja seurata hoitotyötä missä he ikinä liikkuvatkin.

Digityö on kaksiteräinen miekka Holopaisen mukaan digityön yleistyminen on alan ammat-

tilaisille kaksiteräinen miekka.

Seuran näkemyksen mukaan teknologian tulisi sulautua osaksi prosessia ja toimintatapaa.

– Mielestämme ei ole itsetarkoitus kehittää palveluja pelkän teknologian vuoksi. Parhaimmillaan teknologia järkevöittää prosesseja ja pahimmillaan se voi viedä huomion potilaasta ja hoidosta. Huonosti suunnitellut uudet järjestelmät voivat tutkimusten mukaan viedä lähes puolet lääkärin vastaanottoajasta jos tekninen järjestelmä ei sulaudu osaksi normaalia hoitotyön prosessia (Oulun yliopiston FinnTelemedicumin tutkimus).

Tästä syystä onkin tärkeää, että hoitotyön ammattilaiset osallistuvat suunnitteluprosessiin.

MH

•

Mobiiliteknologia turvaa yksin asuvaa

H

Luukkainen MAMKista oivapa lveluikertoo. den resurssiMAMK yhdistää en vähentyturvalaitteita ja antuessä ja palvelujen Enää naapurit eivät reita, jotka kertovat tarpeen lisääntyseuraa, että vanhus voi hyvin. Siksi tarvit­ tietoa siitä, onko henessä tarvitaan teksemme teknologiaa kilö esimerkiksi vuonologiaa avuksi. huolenpitoon. teessa tai televisio auki.

Suomessa kaivaNäin seurataan, toimiiko taan uusia, kustanhenkilö tavanomaisen päinustehokkaita ratkaisuja väjärjestyksensä mukaan ja onko kotihoitoon. Mikkelin ammatkaikki hyvin. Kotihoidon tarkistikorkeakoulussa (MAMK) on tuskäynnit vähenevät ja resurssit kehitetty mobiiliteknologiaan voidaan suunnata asukkaan hoipohjautuva ratkaisu, jolla voidaan toon. lisätä vanhuksen elämänlaatua ja – Enää naapurit eivät seuraa, turvallisuuden tunnetta. Samalla että vanhus voi hyvin. Siksi tarvitparannetaan kotihoidon tehoksemme teknologiaa huolenpitoon, kuutta.

Luukkainen sanoo. PP MAMK on tutkinut EAKRrahoitteisessa Mobiilihoiva turvallisen kotihoidon tukena -hankkeessa, miten erilaisia antureita ja mobiilisovelluksia voidaan käyttää kotihoidossa.

– Teknologia on sovellettavissa www.mamk.fi kaikenikäisille yksin asuville, Sirpa

•

Tarvitseeko terveyskeskus laadun­ valvontaa ja markkinointia?

R

iittääkö teidän terveyskeskukseenne tai sairaalaanne asiakkaita, jos potilaat saavat itse valita, miltä paikkakunnalta palvelunsa hakevat?

Jotta palvelujen kysyntä ja oman toiminnan laatu varmistetaan, sosiaali- ja terveysalan yksiköiden kannattaa mitata ja tuoda esille omien palvelujen toteutustapaa ja vaikuttavuutta. Corame Oy auttaa mittaamisessa.

Keväällä voimaan tuleva uusi terveydenhuoltolaki tuo lisää valinnan vapautta terveydenhuollon asiakkaille. Potilaat voivat jatkossa päättää itse, missä terveydenhuoltoyksikössä he omalla paikkakunnallaan haluavat asioida.

– Lisäksi yksiköt velvoitetaan valvomaan toimintansa laatua.

Sitä, miten laatua valvotaan, ei ole kirjattu lakiin, Corame Oy:n toimitusjohtaja Mikko Katajamäki valottaa.

Vuoden 2014 alusta potilas voi matkustaa myös toiselle paikkakunnalle hyvän erikoissairaanhoidon perässä. Tuolloin potilas voi valita vapaasti, missä erikoissairaanhoidon yksikössä toimenpide tehdään.

Erikoisosaamisesta mahdollisuus Koska potilaat liikkuvat yhä enemmän laadukkaan sairaanhoidon perässä, he haluavat tietää, miten onnistuneesti eri yksiköissä potilaita hoidetaan. Sairaaloille avautuu mahdollisuus markkinoida omaa erikoisosaamista oman alueen ulkopuolelle, sillä on todennäköistä, että potilas lähtee pitkänkin matkan päähään hoitoon erinomaisesti menestyneeseen yksikköön.

Corame Oy, johon ovat yhdistyneet tutut Coronaria Impact, ja Coronaria Feedback, toimittaa

13

Potilaat voivat jatkossa päättää itse, missä terveydenhuoltoyksikös­ sä he omalla paikka­ kunnallaan haluavat asioida.

tietojärjestelmiä sosiaali- ja terveys­ alan laatutiedon keräämiseen. Tietoa keräämällä täytetään paitsi lain vaatima laadunvalvonta, tuotetaan myös tietoa, jota voidaan hyödyntää markkinoinnissa.

– Tietojärjestelmämme on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Laadunvalvontaan on olemassa jo useita tuotteita, kuten asiakastyytyväisyysmittari, 15D-elämänlaatumitCorame Oy Ilme 27.7.2010 tari sekä sovellus hoidon vaikutLogotyyppi, väri ja käyntikortti tavuuden seurantaan, Katajamäki sanoo.

Coramen tuotteet mahdollistavat tulosten helpon vertailtavuuden eri yksiköiden välillä. Siksi niiden käyttäminen on hyödyllistä myös sellaisille toimijoille, joilla on useita toimipisteitä tai toimijoille, jotka tekevät keskenään yhteistyötä. PP

•

www.corame.fi Tomas Holmström

Managing Director

14

Hyvinvointiteknologia opas | www.editori.fi

Potilasturvallisuusstrategia haastaa kuntien toimintamallit Potilasturvallisuuden systemaattinen kehittäminen on maassamme tunnistettu vältämättömäksi kehityskohteeksi. Lisävauhtia antavat sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategia sekä uusi terveydenhuoltolaki, jotka patistavat – ja jopa velvoittavat sairaanhoitopiirejä ja yksityisiä palveluntarjoajia potilasturvallisuuden suunnitteluun ja sen laadukkampaan toteuttamiseen.

K

ansallisen potilasturvallisuusstrategian tarkoituksena on ohjata suomalaista sosiaalija terveydenhuoltoa kohti yhtenäistä potilasturvallisuuskulttuuria ja edistää sen toteutumista. Potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on, että vuonna 2013 potilasturvallisuus on ankkuroitu organisaatioiden toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hoito on vaikuttavaa ja turvallista.

Uusi terveydenhuoltolaki puolestaan edellyttää että terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Mitä se kunnissa käytännössä tarkoittaa?

Valvonta paljastaa vain osan epäkohdista Terveydenhoito on Suomessa yleisesti ottaen erittäin laadukasta ja luotettavaa. Siitä huoli-

matta potilasvahingot, hoitovirheet, epäpätevyydet ja muut hoidon ei-toivotut seuraukset ovat arkipäivää niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin yksityisillä lääkäriasemillakin.

Suomessa arvioidaan kuolevan hoidosta aiheutuviin haittohin vähintään 700 ja mahdollisesti jopa 1700 henkeä vuosittain.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran saamat selvityspyynnöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Se on entistä enemmän paljastanut epäkohtia ammatinharjoittajien, organisaatioiden ja palvelujärjestelmien toiminnassa – ja näin osaltaan voinut vaikuttaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä palvelujen laatuun.

Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuonna 2009 yli 7200 vahinkoilmoitusta. Vaikka kaikki potilasvahingot eivät edes tule tietoon, tuottavat

Tekonivelsairaala Coxan malli toimii – laatua ja kustannussäästöä keskittämällä

L

aatu näkyy potilaalle luotettavuutena kun sairaalan tiedot, taidot ja prosessit keskittyvät tiettyyn osaamisalueeseen.

– Laatu on tärkein asia: kun sairaalamme kirurgit ja ortopedit tekevät riittävän paljon samaa leikkausta, kumuloituu osaaminen koko henkilöstön käyttöön. Potilas hyötyy paremmasta leikkaustuloksesta ja yhteiskunta lyhentyneistä leikkausjonoista, tekonivelsairaala

– Olemme uusintaleikkauksissa jo Euroopan johtava sairaala. Asema on saavutettu toimintojen keskittämisellä.

Coxa Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Martikainen kiteyttää.

rä kasvaa tulevaisuudessa. Uusi terveydenhoitolaki antaa myös suomalaisille potilaille enemmän vapautta valita leikkaava sairaala, ja toivottavasti myös mahdollisuuden arvioida sairaaloiden hoidon laatua.

Potilaita meiltä ja muualta

Osaamisen ytimessä

Tampereella sijaitseva tekonivelsairaala Coxa hoitaa etupäässä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekonivelleikkauksia, mutta potilaita tulee myös ympäri Suomen – ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Ulkomaisten potilaiden mää-

Coxassa tehdään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä ja huolehditaan siitä että henkilöstöllä on tutkimustyön kautta aina uusin tieto käytettävissä. Vaikeimpia tekonivelleikkauksia keskitetäänkin yhä enemmän Suomessa Coxaan.

Martikainen kertoo, että Coxan toimintamalli onkin herättänyt kiinnostusta eurooppalaisissa sairaaloissa.

– Toimintatapaamme on jo käynyt tutustumassa useiden eurooppalaisten sairaaloiden edustajia.

Uusia vierailijaryhmiä on tulossa myös tänä vuonna. MH

www.coxa.fi

Konsepti kiinnostaa Euroopassa

•

www.editori.fi | Hyvinvointiteknologia opas

Arvioiden mukaan huonon laadun ja potilasturvatto­ muuden kustannukset ovat Suomessa jopa 500-1000 miljoonaa euroa vuodessa.

kunnissa tehdyt panostukset jo nyt kannustavia tuloksia. Vahinkojen määrä on kymmenisen prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoa pienempi. Hoitopaikkojen potilasturvallisuutta on viime vuosina edistetty muun muassa vaaratapahtumien systemaattisella raportoinnilla ja esiin tulleiden tapahtumien käsittelyllä yksiköissä. Hoitohenkilöstö myös käsittelee potilaan kanssa toimenpiteen riskejä ja seurauksia aikaisempaa perusteellisemmin.

Strategia on, ohjeet puuttuvat Yhteistä työsarkaa on kunnissa vielä paljon, ja lisää pontta haetaankin nyt kansallisen potilasturvallisuusstrategian kautta. Vuoteen 2013 mennessä kunnilla tulee olla potilasturvallisuustyöhön yhtenäiset toimintamallit ja -kriteerit sekä turvallisuussuunnitelmat. Uudenlaista osaamista turvallisuusjohtamisesta ja riskienhallinnasta tarvitaan, samoin selkeät menettelytavat poikkeamien ja vaaratapahtumien raportointia, seurantaa ja käsittelyä varten.

– Uusi strategia on suuri velvoite kuntakentälle, kun heillä ei ole vielä mallia tai ohjetta, miten asia tulisi hoitaa. VTT on toteuttanut useita potilasturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Olemme juuri ottaneet kopin myös potilasturvallisuuden johtamismallin sekä tarvittavien työkalujen ke-

15

hittämisestä yhdessä kuntien ja muiden hankekumppanien kanssa, sanoo VTT:n Hyvinvointi- ja terveyspalvelut –yksikön asiakaspäällikkö Erja Wiili-Peltola.

Potilasturvallisuuden isompi kuva Potilaalle potilasturvallisuus tarkoittaa laadukasta hoitoa mahdollisimman vähäisin haitoin. Yhtenäinen potilasturvallisuuskulttuuri, johon uusi strategia tähtää, kattaa monta osaaluetta.

Turvallisuutta voidaan tarkastella myös hoidon turvallisuuden, lääkityksen ja vaikkapa laiteturvallisuuden näkökulmasta. Kokonaisuuteen kuuluvat myös mm. tietojärjestelmät, logistiikka, tutkimus ja koulutus. Ammatillinen osaaminen on turvallisen hoidon keskeinen edellytys.

Myös potilas osallistuu Potilasturvallisuuden keskeinen elementti on, että myös potilas itse ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, häntä kuunnellaan ja hän saa mahdollisuuden osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. MH

•

Seniortek luo turvaa ikäihmisten palveluasumiseen

S

eniortek Oy:n joustavat ja luotettavat turvallisuus- ja hälytysjärjestelmät soveltuvat erilaisiin palveluasumiskohteisiin ja -tarpeisiin. Tampereen kahteen Linnea Kotiin asennettiin Seniortekin turvajärjestelmät syksyllä 2010, ja ne osoittautuivat nopeasti hyödyllisiksi sekä asukkaille että henkilökunnalle.

Seniortekin liiketunnistamiseen perustuvat turvajärjestelmät korvasivat aiemmin käytetyt turvarannekkeet ja -matot.

– Meidän asukkaamme ovat pääsääntöisesti muistisairaita, joten liiketunnistus on parempi keino havaita avun tarpeet kuin turvaranneke. Asukas ei välttämättä muista, miksi ranneke on olemassa ja painaa nappia ilman aihettakin. Tunnistimen avulla hoitaja voi tarkkailla asukkaan liikehdintää ja reagoida heti, kun

apua tarvitaan, kertoo Linnea Kotien johtaja Leena Laranne.

– Myös yövuorossa työskenteleviltä hoitajilta säästyy aikaa muuhun työhön, kun heidän ei tarvitse kurkkia huoneisiin, joissa asukas jo nukkuu.

Tärkeintä on kuitenkin asukkaiden turvallisuuden paraneminen.

– Jos asukkaan kulku on heiveröistä, hoitaja osaa mennä paikalle heti, kun hän havaitsee turvajärjestelmän kautta liikehdintää. Jos asukas pääsee kaatumaan, paikalle päästään nopeasti, Laranne sanoo.

Linnea Kodin henkilökuntaa huolestutti aluksi, miten järjestelmät sopivat kodinomaiseen ympäristöön. Suhtautuminen muuttui kuitenkin nopeasti myönteiseksi – varsinkin, kun järjestelmän käyttäminen osoittautui helpoksi.

– Senioritekin myyjät antoivat

Seniortekista saa kaikki turvalliseen palvelutaloasumiseen liittyvä palvelut avaimet käteen -periaatteella. Seniortek hoitaa kokonaistoimitukset turvajärjestelmän suunnittelusta toteutukseen, koulutukseen ja käyttäjätukeen saakka. Kuvassa Sami Nurmela ja Pasi Nurmela.

meille koulutusta käyttöön. Hoitajat omaksuivat järjestelmän nopeasti, toteaa Laranne.

Kamerajärjestelmän avulla on myös helppo valvoa, että asukkaat ovat paikalla eikä ulkopuolisia pääsee taloon.

– Olemme toimittaneet turvajärjestelmiä jo kuuden vuoden ajan yhteensä 24 palvelutaloon.

Viranomaiset ovat olleet järjestelmään tyytyväisiä, koska tur-

vallisissa taloissa karkaamiset ja kaatumiset sekä näiden myötä sairaalakäynnit ovat vähentyneet ja henkilökunnalla on enemmän aikaa varsinaiseen työhön, kertoo Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela. EA

•

www.seniortek.fi