ICT kumppani OPAS by Editor Helsinki Oy

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS

Paras kumppanisi vaativissa tietojärjestelmissä Solita on luotettava ja joustava kumppanisi, kun tarvitset oman organisaatiosi toimintaa parhaiten tukevan tietojärjestelmän. Suunnittelemme ja toteutamme asiakaskohtaiset operatiiviset järjestelmät, sähköisen asioinnin ratkaisut, verkkopalvelut, johtamisen tietojärjestelmät sekä integraatiot. Autamme myös teknologiavalinnoissa ja esitutkimuksissa ennen varsinaista järjestelmähankintaa. Pitkä kokemuksemme laajoista julkishallinnon hankkeista on vahva perusta onnistuneille ratkaisuille.

www.solita.fi

www.editori.fi | ICT kumppani opas

Sisältö 4

ICT-asiantuntijat yksissä kansissa! Opas -konsepti kokoaa alan tiedon, palvelut ja ratkaisut yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti palveluista ja tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Sitran Kuntahankkeesta syntynyt Tiera ylpeänä esittää – Työ on nyt täydessä käynnissä 5 Tietotekniikan käyttöön tehoa yhteishankkeilla 7 Aditron KuntaJousto sopeutuu kunnan muuttuvaan tilanteeseen 8 Kuntien ICT-varautumisen tasoa on selvitetty 9 Julkishallinnon asiat ja dokumentit hallintaan 20 vuoden kokemuksella 11 Uusi opetusteknologia avaa koulujen ovet 12 KanTa-hanke rakentaa potilastiedon laajakaistaa 14 Miten erilaiset ICT-ratkaisut näkyvät rakentamisen alalla?

Yhteistyössä:

Tiera Oy Toinen linja 14 | 00530 Helsinki p. 09 6189 9567 www.tiera.fi | info@tiera.fi

s. 4

Aditro Oy Klovinpellontie 3 | 02631 Espoo p. vaihde 020 717 7000 | myynti 020 717 7111 www.aditro.fi | myynti@aditro.com s. 7

Triplan Oy Kasarmikatu 23 A | 13100 Hämeenlinna p. 03 647 4460 | www.triplan.fi etunimi.sukunimi@triplan.fi Yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Asko Laine

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen ICT kumppani OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Mia Heiskanen, MH Maarit Reingoldt, MRG Riitta Niskanen, RN. Kuvat: Sami Perttilä Kuvapankit. Painopaikka: Scanweb. Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | palaute@editorhelsinki.fi | www.editori.fi.

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

s. 9

ICT kumppani opas | www.editori.fi

Sitran Kuntahankkeesta syntynyt Tiera ylpeänä esittää

Työ on nyt täydessä käynnissä

untien Tiera Oy on yli 120 kuntaosakkaan omistama yhtiö, joka aikoo merkittävästi tehostaa kuntien toimintoja kehittämällä prosesseja ja tietojärjestelmiä koko maan kattavan osaamisverkoston avulla. – Tavoitteemme ei ole sen vaatimattomampi, kuin kansalaisten kannalta parempi maailma, hymyilee toimitusjohtaja Ari Ikonen. Siinä olennaista on prosessien ja palvelujen määrätietoinen kehittäminen ja avoimuus, niin rajapinnoissa kuin korvien välissä.

Rajapinnat avataan, jotta tieto kulkee Tyypillinen tilanne kuntien toiminnoissa on integraation puute. Tietoa ei saada kulkemaan niin, että se palvelisi parhaimmalla tavalla kaikkia osapuolia. Toimiva tiedonsiirto vapauttaa myös resursseja tehtäviin, joihin voi olla vaikea saada riittävästi tekijöitä esimerkiksi suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen vuoksi. – Nuppineulan kokoinen esimerkki tästä on terveydenhuollossa vaikka verikokeiden ottaminen. Kun tuloksia ei pystytä siirtämään yksiköstä toiseen, voi saman kokeen joutua ottamaan uudestaan, Ikonen konkretisoi.

Julkisen sektorin avoin yhteistyö on kaikkien etu Kuntaosakkaittensa kautta Tiera tulee palvelemaan arviolta yli kahta miljoonaa suomalaista. Useita projekteja on käynnistysvaiheessa eri puolilla Suomea sijaitsevien kuntien kanssa. Työ lähtee tyypillisesti asiakastilan-

teen haltuunotolla. Kunnan tietohallinnon tilanne kartoitetaan tarkoin ja sen pohjalta tehdään toimenpideohjelma.

Parhaat käytännöt kaikkien käyttöön Koko maan kattavan osaamisverkoston avulla mahdollistetaan laajapohjainen innovaatio- ja osaamisyhteistyö. Verkosto oppii kaikkien jäsentensä kautta ja tallettaa opit, kokemukset ja yhteiset ratkaisut kaikkien hyödynnettäviksi. Verkoston paras osaaminen, parhaat käytännöt, ratkaisut ja toimintaohjeet monistetaan asiakkaille tarpeen mukaan. – Toimintamme perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen. Kehitämme konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittemme vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi, Ikonen kiteyttää.

Työ on alkanut, tervetuloa mukaan Lopuksi Ikonen haluaa vielä muistuttaa kaikkia osakaskuntia siitä, että konkreettinen työ on nyt alkanut ja toivottaa kaikki mukaan suunnittelu- ja ohjausryhmiin. Osallistuminen kannattaa, sillä siten on mahdollista vaikuttaa ratkaisujen sisältöön. MRG

•

www.tiera.fi

Tieran ja sen omistaja-asiakkaiden yhteisenä haasteena on löytää ne kärjet, joiden nopealla haltuunotolla olisi muutettavissa koko kuntapalvelujen toimintalogiikkaa tehokkaampaan ja vaikuttavampaan suuntaan. - Jaana Kuuva, talousjohtaja, Kotka

www.editori.fi | ICT kumppani opas

Tietotekniikan käyttöön

tehoa yhteishankkeilla Kunnissa ja valtion virastojen taloushallinnossa on totuttu käyttämään tietotekniikan työkaluja, mutta itsenäisesti ja kukin tavallaan. Nyt tehoja ja säästöjä haetaan yhtenäistämällä tietojärjestelmiä ja prosesseja. Sekä kunnissa että valtionhallinnossa on meneillään omat talousja henkilöstöhallinnon kehittämishankkeensa.

oko valtionhallinnossa on puolustusvoimia lukuunottamatta käynnistynyt Kieku –hanke. Sen myötä valtion talousja henkilöstöhallinnossa tulevat käyttöön yhtenäiset tietojärjestelmät ja toimin-

tatavat. Taloushallinnon prosesseissa Kiekuun sisältyvät tulojen ja menojen käsittely, kirjanpito ja sisäinen laskenta. Palvelukeskuksen rooli korostuu yhteisten tietojen ja rekisterien ylläpidossa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

ICT kumppani opas | www.editori.fi

JATKUU edelliseltä SIVULta

Valtion IT-johtaja Yrjö Benson näkee hankkeessa etuja, jotka nostavat valtionhallinnon tehokkuuden ”10- ellei 100-kertaiseksi”. – Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit yhtenäistyvät. Valtiokonsernin tilinpäätös saadaan helposti nappia painamalla yhdestä järjestelmästä. Käyttöön tulee yhtenäinen koodisto eli henkilöstön on helppo siirtyä virastosta toiseen. Konsernimaisen otteen tuomia kaikkia mahdollisuuksia ei vielä edes nähdä. Esimerkiksi tunnuslukuja voidaan ottaa ja vertailla nyt ihan uudella tehokkuudella ja saada poikkihallinnollinen näkymä. Valtion talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien yhtenäistäminen on Yrjö Bensonin mielestä merkittävä periaatteellinen muutos, joka vasta mahdollistaakin suuret parannukset. Tekemisen meininki ja into pitää kuitenkin säilyä, ja se vaatii pitkää pinnaa, hän sanoo. – Tälläinen muutos ei onnistu ollenkaan, jos vain 80 valtion viraston tilinpitopäälliköt keskustelevat keskenään. Muutoksen pitää tapahtua ylemmän

Tunnuslukuja voidaan ottaa ja vertailla nyt ihan uudella tehokkuudella ja saada poikkihallinnollinen näkymä. johdon mandaatilla ja perustua visioon. Hanketta johtamaan täytyy lähteä määrätietoisesti valtiovarainministeriön budjettiosastossa eli konsernijohdossa.

Kunnissa yhteinen palvelukeskusyhtiö – Kuntien taloushallintoa ei voisi ajatellakaan ilman tietojärjestelmiä. Se on välttämätöntä ja käytössä kaikissa kunnissa, toteaa KuntaIT -toiminnasta vastaava ITjohtaja Matti Franck. – Kunnat hyödyntävät hyvin tietotekniikkaa, mutta petraamisen varaakin on, ennen muuta taloushallinnon toiminta-

malleissa ja prosesseissa. Lisäksi kunnissa on käytössä vain vähän yhteisratkaisuja, hän lisää. Selvitysten mukaan kuntasektorilla voitaisiin saavuttaa jopa miljardien säästöt yhtenäistämällä prosesseja ja tietohallinnon järjestelmiä. Tässä tarkoituksessa Sitra on käynnistänyt Kuntien Palvelukeskus -hankkeen, jonka edetessä kuntatoimijat perustivat viime vuonna kaksi palvelukeskusyhtiötä. Niistä toisen tehtävänä on tuottaa ja kehittää kuntien talousja henkilöstöhallinnon palveluja. Kokonaan kuntien omistuksessa olevan yhtiö varmistaa tehokkaiden prosessien toiminnan sekä tuottaa yhtenäistä tietoa kuntien suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Yhtiö toimii myös aktiivisena talousja henkilöstöhallinnon vaikuttajana ja kehittäjänä. Toinen viime vuonna perustettu palvelukeskusyhtiö tarjoaa puolestaan tietohallinnon ja –tekniikan asiantuntijapalveluja. Se mm. järjestää ja kehittää palveluita koordinoimalla kuntien ICT-kehityshankkeita ja palvelutarpeita. RN

•

7 Kuva: Sami Perttilä

www.editori.fi | ICT kumppani opas

KuntaJousto Tarvitset vain:

• toimivan työasema- ja tietoliikenneympäristön • riittävän nopean Internet-yhteyden

Aditro vastaa:

• palvelimen ylläpidosta, hallinnasta ja valvonnasta • lisensseistä • ohjemistopäivityksistä • varmistuksista • sovellustuesta Aditro on pohjoismaiden johtava henkilöstö- ja taloushallinnon ratkaisujen toimittaja. Aditro edistää asiakkaidensa kilpailukykyä tarjoamalla IT-ratkaisuja ja ohjelmistoja, konsultointia sekä ulkoistuspalveluja. Lisätietoa: www.aditro.fi tai 020 717 7111

Koska palvelumme sisältää tuotteistetun käyttöönottomallin ja esimääritellyt malliratkaisut, liikkeelle päästään varsin helposti ja nopeasti, lupaa Aditron myyntijohtaja Timo Halonen.

Aditron KuntaJousto sopeutuu kunnan muuttuvaan tilanteeseen

uomen kuntakentässä on käynnissä tällä hetkellä voimakas käymistila kun samanaikaisesti on käynnissä niin henkilöstöä, kuntarakennetta kuin kuntien palvelurakennetta koskettavia muutoksia. Kunnissa etsitään uudenlaisia palvelumalleja, yhteisiä toimintatapoja ja rakenteita mm. perustamalla palvelukeskuksia. Toisaalta moni kunta on harkitsemassa myös kuntaliitosta, Aditron myyntijohtaja Timo Halonen toteaa. Aditro on varsin tietoinen kuntien haasteista, sillä yhtiöllä on pitkä kokemus tietoteknisten ratkaisujen ja palveluiden toimittamisesta julkiselle sektorille. – Asiakaskunnastamme on tullut voimakkaasti esille tarve palveluille, joiden avulla voidaan turvallisesti ja luotettavasti tukea kunnan päivittäistä johtamista ja hallinnollisten prosessien suorittamista, mutta joka tarvittaessa sopeutuu mahdollisiin muutoksiin, olivatpa ne millaisia tahansa, Halonen lisää.

Joustoa ja turvaa muuttuviin tilanteisiin – Tätä taustaa vasten olemme kehittäneet KuntaJousto-palvelukonseptin, johon on koottu ne ohjelmistot, jotka tukevat kunnan taloushallin-

KuntaJousto on nimensä mukaisesti Aditron palvelukokonaisuus, joka tarjoaa kunnille tehokkaat ja joustavat välineet taloushallinnon, palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon prosessien hallintaan. non, palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon päivittäisiä prosesseja. Palvelukonsepti pitää sisällään paljon erilaisia, tuettuja prosesseja, mutta kunta voi ottaa niistä käyttöön juuri ne, jotka se tarvitsee. Joustavuus tarkoittaa Halosen mukaan myös sitä, että uusia ohjelmiston osia voi ottaa myöhemmin käyttöön. – Tämä on selkeä etu asiakkaalle. Ohjelmistojen ja sopimusmallien joustavuus auttaa sopeutumaan tilanteisiin, joita tulevaisuus tai muuttuvat tilanteet edellyttävät. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjelmistoja voi käyttää palvelukeskusmallissa vaikka niitä käytettäisiin tällä hetkellä yhden kunnan sisällä. – Tarjoamme myös turvaa, sillä huolehdimme siitä että asiakkaalla on käytössään aina viimeisimmät sovellusversiot. Näin kunnalta jää iso osa tietoteknistä hallinnointia pois. Halonen kertoo, että ohjelmistot sovitetaan aina asiakkaan tarpeisiin eli niissä voidaan huomioida kuntakohtaiset erot.

– Toisaalta sovellusten tarjoamat perusprosessit ovat käytännön työn kautta hioutuneet satojen kuntien yhteistyön tuloksena eli voimme tarjota melko valmiit perusprosessit.

Nopea ja helppo käyttöönotto Käyttöönotto ei vaadi tietoteknisen ympäristön pystyttämistä tai pitkää määrittelytyötä. – Tarvitsemme asiakkaalta lähinnä resurssin, joka tuntee kyseisen kunnan perusprosessit. Ja koska palvelumme sisältää tuotteistetun käyttöönottomallin ja esimääritellyt malliratkaisut, liikkeelle päästään varsin helposti ja nopeasti, Halonen lupaa. MH

•

ICT kumppani opas | www.editori.fi

Faktaa Selvityksen mukaan ICT-varautumisen kehittäminen edellyttää valtiovarainministeriössä keskitettyä hankeresurssia. Yhteistyössä valtionhallinnon kanssa voidaan käynnistää kustannustehokas ICTvarautuminen panostamalla henkilöstön lisäkoulutukseen. Samalla voidaan ottaa käyttöön palvelujen hallintaan valmiita valtionhallinnon tekemiä turvallisuussopimuspohjia ja menettelyjä joilla palvelujen toimittajien ICT-varautumista ja tietoturvallisuutta voidaan arvioida.

•

Kuntien ICT-varautumisen tasoa on selvitetty Tammikuussa 2011 valtiovarainministeriön Kunta IT:n julkaiseman kuntien ICT-varautumisen esitutkimushankkeen selvityksen mukaan kuntien ICTvarautumisen taso ja keinot vaihtelevat varsin paljon. Tavoitteena oli selvittää mikä on kuntien ICT-varautumisen nykytila ja löytää tulevaisuuden kehittämiskohteet, joiden avulla varautuminen saadaan paremmalle tasolle. Selvityksen mukaan ICT-varautumisen tarve, ohjausmekanismit, taso ja keinot vaihtelevatkin kunnittain varsin paljon. – Selvityksessä ei löydetty kytköstä kuntakoon tai muun alueellisen tekijän kautta siihen, miksi varautumisen taso vaihtelee kuntien välillä, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen kertoo. – Selkeä puute oli se, että varautumista ei ole kytketty organisaation muuhun suunnitteluun, vaan se oli irrallinen toiminto. Varautumisen pitäisikin olla osa muun suunnittelun vuosikelloa ja sille pitäisi osoittaa selkeät vastuut, Oikarinen kertoo. Eräs selvityksen havainto oli myös se, että niissä kunnissa joissa johto näkee riskienhallinnan toiminnan ohjauksen keskeisenä välineenä, on ICT-varautuminen huomioitu ja sitä on systemaattisesti kehitetty.

Kunnat keskiössä Selvityksessä kävi ilmi että erityisesti ICT- järjestelmiin vaikuttavassa kriisitilanteessa kuntien toimintakyky ja palvelut kuntalaisille voisivat jopa keskeytyä melko lyhyessä ajassa suurimmassa osassa kuntien palvelusektoreita joko osittain tai kokonaan. Havainnolla on merkitystä. Onhan kuntien rooli kansalaisten peruspalvelujen tuottajana todella merkittävä. – Kunnat tuottavat joko itse tai alihankintana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta välttämättömiä palveluita, joiden tuottaminen riippuu vahvasti sähköisistä tietojenkäsittely- ja viestintäratkaisuista. Oikarisen mukaan merkittävää on myös se, että kuntien tietojärjestelmät tukevat yhä enenevässä määrin niiden keskeisiä palveluprosesseja. – Kunnilla on myös poikkeustilanteissa palveluiden järjestämisvastuu. Tästä syystä kuntien tulisi pyrkiä pitämään huolta että lain määräämä velvoite täyttyy kaikissa tilanteissa.

www.editori.fi | ICT kumppani opas

Julkishallinnon asiat ja dokumentit hallintaan 20 vuoden kokemuksella Kuntien ICT-varautumisen kehittäminen Oikarisen mukaan varautumisessa tähdätään siihen, että pyritään löytämään mallit ja tavat joiden avulla voidaan mahdollisimman tehokkaasti reagoida erilaisiin häiriötilanteisiin ja korjata tilanne mahdollisimman nopeasti. – Optimitilanteessa se tarkoittaa, että kuntalainen ei huomaa häiriötilannetta ja palvelua pystytään pyörittämään normaalisti. Nyt tehdyn selvityksen mukaan keskeisiä kehittämisalueita kunnissa ovatkin ICT-varautumisen vaatimusten ohjauksen ja resursoinnin tehostaminen, tilannetietojen saatavuuden parantaminen, uhka- ja riskianalyysi menetelmien yhtenäistäminen, osaamisen varmistaminen sekä palveluverkoston hallinta ja hyödyntäminen. Oikarisen mukaan selvityksessä pyrittiin löytämään keinoja, joiden avulla varautuminen on mahdollista toteuttaa ilman suuria investointeja. – Jo resursoinnilla voidaan tehdä paljon. Pitkälle päästään pelkästään tarkentamalla henkilöstön tehtäväkuvauksia, töiden priorisoinnilla ja päällekkäisyyksiä vähentämällä. Tällöin kunnille ei myöskään synny merkittäviä lisäkustannuksia.

Varautuminen kannattaa Varautumiseen kannattaa syventyä, sillä tietotekniikan tehokas hyödyntäminen edistää tuottavuuden kasvua kuntasektorilla. – Yhtenäisten toimintamallien ja avointen rajapintojen avulla voidaan kuntasektorilla vähentää päällekkäisiä ICT-hankintoihin liittyviä tehtäviä ja kustannuksia. ICT-varautumista on järkevä kehittää yhteistyössä valtionhallinnossa meneillään olevien vastaavien hankkeiden kanssa, Oikarinen toteaa. MH

•

Tiesitkö? ICT-varautumisen kustannuksia voidaan pitää alhaisina hyödyntämällä valtionhallinnon tuottamaa laajaa aiheeseen tarkoitettua aineistoa (esim. suunnitelmapohjat, kilpailutukseen liittyvät ICT-varautumisen vaatimukset, turvallisuussopimuspohjat, ICT-varautumisen vaatimustasot ja henkilöstön koulutus).

•

Lisätietoa: www.huoltovarmuus.fi

Triplan Oy:llä on vankka kokemus alallaan, sillä yhtiö on tuottanut ratkaisuja julkishallinnon asioiden ja dokumenttienhallintaan jo 20 vuoden ajan. – Tämä vuosi on meille 20. juhlavuosi. Se on mielestäni hyvä osoitus siitä, että valitsemamme tuotemaailma ja toimintamalli ovat kestäneet aikaa. Uskon, että sitoutuminen, vahva tekninen osaaminen ja kilpailukykyinen hinta-laatusuhde ovat vakuuttaneet asiakaskuntamme, toimitusjohtaja Asko Laine toteaa.

Sähköisillä dokumenteilla tulevaisuuteen Tuotepäällikkö Outi Lindrothin mukaan yhtiöllä on vankka näkemys ja kokemus julkishallinnon asiakirjahallinnon haasteista. – Asiakirjojen käsittely ja niiden pitkäaikaissäilytys on haaste julkiselle hallinnolle. Toisaalta materiaalien sähköisen käsittelyn ja arkistoinnin avulla koko julkinen hallinto voisi astua aimo harppauksen kohti tulevaisuutta, Lindroth visioi. Toimitusjohtaja Laine on samaa mieltä: – Sähköinen dokumenttienhallinta tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun asiakirjahallintaan, mikä puolestaan nopeuttaa ja tehostaa koko organisaation toimintaa.

Hallittu kokonaisuus Oleellista on se, että kokonaisuus on hallittu. – Kun kaikki organisaation dokumentit on tallennettu yhteen järjestelmään, voidaan päivittäisessä työssä varmistua siitä, että dokumentit ovat tallessa ja järjestelmässä

on aina viimeisin versio. Ohjelmistomme soveltuvatkin erinomaisesti suomalaiseen hallintokulttuuriin sekä sähköisen käsittelyn ja säilyttämisen pelisääntöihin, joita Arkistolaitos ohjaa, Laine kertoo.

Jatkuvaa tuotekehitystä Tekniikan kehittyminen ja organisaatioiden tarpeiden muuttuminen edellyttävät luonnollisesti jatkuvaa tuotekehitystä. Yhtiö panostaakin tuotekehitykseen noin 40 prosenttia liikevaihdostaan. – Teemme tuotekehitystä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaamme kertovat meille usein järjestelmää koskevista kehitystoiveista, jotka pyrimme ottamaan huomioon kehitystyössämme, Lindroth kertoo.

Sertifioitua laatua Myös laatu, tietoturva ja toimintavarmuus on tunnistettu tärkeäksi tuotekehityksen osaksi. – Toimittamamme tietojärjestelmät ovat erittäin keskeisessä asemassa asiakasorganisaatioissa. Se tarkoittaa, että niiden tulee olla käytettävissä ilman katkoksia, Lindroth toteaa. Inspecta onkin myöntänyt syksyllä 2010 yhtiölle ISO 9001 –laatusertifikaatin ja ISO 27001 –tietoturvasertifikaatin. Molemmat kattavat ohjelmistoratkaisujen ja IT-palveluiden sekä niitä tukevien projektinhallinta-, koulutus-, tuotetuki- ja käyttöpalveluiden tuottamisen. MH

Triplan Oy:n asiakkaat ovat pääosin julkishallinnon organisaatioita: kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä, seurakuntayhtymiä, sairaanhoitopiirejä, koulutuskuntayhtymiä, ammattikorkeakouluja, yliopistoja, valtionhallinnon virastoja ja laitoksia sekä ministeriöitä. Katso www.triplan.fi

•

ICT kumppani opas | www.editori.fi Kuva: Liisa Takala

Julkinen ja yksityinen sektori rahoittamaan aloittavia ICT-yrityksiä

iestintäministeri Suvi Lindén peräänkuuluttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä toimia aloittavien tietotekniikkayritysten rahoittamiseen. Lindénin mukaan valtio voisi tulla mukaan rahoittamaan aloittavaa yritystoimintaa kun yksityistä rahoitusta on järjestynyt. – Suomessa on vakavia puutteita alkuvaiheessa olevan ja kansainvälistä kasvua hakevan yritystoiminnan rahoittamisessa. Julkisen sektorin tulisi ottaa enemmän riskiä aloittavien yritysten kohdalla. Yksityisiä rahoittajia tulisi houkutella mukaan rakentamalla kannusteita riskinottoon, Lindén totesi. Lindén otti esimerkiksi Israelin, jossa vastaavantyyppisellä mallilla on reipastutettu kasvuyrittäjyyttä merkittävästi. – Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia rakenteita ja toimintamalleja, jotka kannustavat rajojen ylittämiseen ja jatkuvaan uudistumiseen. Meidän on tuettava sitä, että korkeatasoinen osaaminen muuntuu kannattavaksi liiketoiminnaksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, Lindén tiivisti.

•

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö.

www.editori.fi | ICT kumppani opas

Uusi opetusteknologia avaa koulujen ovet Uudet opetusteknologiat voisivat avata koulujen ovet uudenlaisille toimintatavoille, tuotteille, palveluille ja kokonaisratkaisujen kehittämiselle.

petushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen mukaan tieto- ja viestintäteknologia tulisi tunnistaa muutostekijäksi myös oppimisessa ja valjastaa se entistä painokkaammin osaksi opetusta ja oppimista. Jotta suomalaiset kehittyisivät opetusteknologian pedagogisen käytön edelläkävijäksi maailmassa, edellyttää se koulumaailmassa infrastruktuuriin panostamisen lisäksi systeemistä muutosta sekä laajaa verkostoyhteistyötä alan toimijoiden kanssa.

Visio 2020 määrittää tavoitteet Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010 esittämän vision mukaan koulun tehtävä on huolehtia keskeisten kansalaistaitojen opettamisesta, siten ettei se eristäydy tietotekniikan käytön osalta muusta yhteiskunnasta ja meneillään olevasta yleisestä kehityksestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelutyöryhmä (2010) onkin esittänyt tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikki merkittävät tietointensiiviset tuotteet ja palvelut ovat saatavilla verkossa, koko maan kattava infrastruktuuri on toiminnassa ja kansalaiset osaavat hyödyntää verkossa tuotettuja ja tuettuja palveluita. Yksi askel kohti tavoitteita on otettu Tekesin käynnistämän Oppimisratkaisut-ohjelman avulla. Ohjelma yhdistää koululaitoksen oppimisen, yritysten ratkaisut ja tutkimuksen avulla tapahtuvan osaamisen kehittämisen. Siinä yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa

Tavoite: Vuoteen 2020 mennessä kaikki merkittävät tietointensiiviset tuotteet ja palvelut ovat saatavilla verkossa, koko maan kattava infrastruktuuri on toiminnassa ja kansalaiset osaavat hyödyntää verkossa tuotettuja ja tuettuja palveluita. uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista on tarkoitus kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Sakari Karjalaisen mukaan kehittämisessä painotetaan oppimisen pedagogiikkaa ja uudistuvia prosesseja.

Haasteita ja vastauksia Aihetta tutkitaan parhaillaan myös Tekes-rahoitteisessa tutkimushankkeessa Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK), joka käynnistyi elokuussa 2009 ja päättyy toukokuussa 2011. Ensimmäiset tulokset OPTEK-hankkeesta osoittavat, että tietotekniikka on jo nyt merkityksellisessä roolissa monen suomalaiskoulun arjessa. Opetusteknologian käyttöön koulun arjessa liittyy kuitenkin vielä kysymyksiä, joi-

hin tutkimuksessa haetaan vastauksia. Useista eri osatutkimuksista koostuvan OPTEKtutkimushankkeen tavoitteena onkin luoda innovatiivisia ratkaisuja ja malleja tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen median hyödyntämiseen koulun päivittäisessä työssä. Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Marja Kankaanrannan mielestä tutkimushankkeen yksi merkittävin anti on ollut se, että hanke on avannut luokkahuoneiden ovet ja tuonut oppimisesta kiinnostuneita tahot lähemmäksi koulun arkea. Välitulosten perusteella on kuitenkin havaittu, että yhä edelleen on olemassa haasteita, jotta kaikki oppilaat ja opettajat saadaan innovatiivisuutta edistävien oppimisympäristöjen ja -kokemusten äärelle. OPTEK-tutkimushankkeen välitulosten perusteella koulujen verkottuminen erilaisten toimijoiden kanssa tarjoaisi niiden käyttöön uusia resursseja. Niitä hyödyntäen koulujen olisi mahdollista kehittää ja tuottaa monipuolisempaa opetusta. Kuntien investoinnit opetustoimen tietotekniikkaan eroavat kuitenkin suuresti toisistaan.

OPTEK on ollut kokoava voima OPTEK-tutkimushanke on koonnut yhteen tutkimusryhmiä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, yritysmaailman edustajia, asiantuntijoita opetus- ja kulttuuriministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Opetushallituksesta sekä oppilaita, opettajia ja rehtoreita useista suomalaiskouluista. Hankkeessa syntyvän tutkimustiedon kokoaminen ja aineistojen analysointi jatkuu vielä kevään 2011 ajan. Sen jälkeen hanke konkretisoituu kun tulosten levittäminen ja vakiinnuttaminen alkaa. MH

•

Opetustoimen tietojärjestelmästä vientituote?

petusteknologia koulun arjessa–tutkimushankkeen välitulosten arvioinnissa tehtyjen havaintojen mukaan suomalaisessa koulussa on aineksia PISA-maailmanmestariksi, joka voitaisiin jalostaa jopa vientituotteeksi. Luonteva osa vientikonseptia olisi hyvin määritelty ja skaalautuva opetustoimen

tietojärjestelmä. Selvityksen mukaan suomalaiset avoimen maailman ohjelmistotoimittajat ovat menestyneet erinomaisesti maailmalla. Samalla ammattitaidolla rakennettu suomalainen Avoin koulu voisi olla vientikelpoinen tuote, jonka avulla valtion kassaan olisi mahdollista saada tärkeitä vientituloja.

•

ICT kumppani opas | www.editori.fi

KanTa-hanke rakentaa potilastiedon laajakaistaa

Vaikuttava Kanta-hanke KanTa-hankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2006 ja toteutus käynnistettiin seuraavana vuonna. KanTa-hankkeella on vaikutusta julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon sekä apteekkitoimintaan. Kunnallisia terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä on noin 200, yksityisiä terveydenhuollon yksiköitä useita tuhansia ja apteekkejakin noin 800. Terveydenhuollon toimipisteissä ja apteekeissa työskentelee arviolta 200 000 tervey denhuollon ammattilaista.

•

KanTa-hanke vaikuttaa julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon sekä apteekkitoimintaan. Se on työkalu, joka mahdollistaa perusterveydenhuollon palvelujen kehittämisen ja tehostamisen. Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Hanke sisältää sähköisen reseptin (eResepti), sähköisen potilastiedon arkiston (eArkisto) ja kansallisen Lääketietokannan kokonaisuudet. Lisäksi hanke mahdollistaa kansalaisten omien resepti- ja potilastietojen katselun verkossa. KanTa-palvelut rakennetaan terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten käyttöön. Keskeisten järjestelmien kehittämiseen osallistuvat potilas- ja apteekkijärjestelmien kehittäjät sekä STM, Kela, Valvira ja THL.

KanTa-hanke etenee

Tiesitkö? Sähköisiä reseptejä oli jo 7.2.2011 mennessä kirjoitettu 20 200 kappaletta 8 400 henkilölle. Apteekit ovat toimittaneet 16 186 sähköistä reseptiä. Sähköisiä reseptejä saaneet täysi-ikäiset henkilöt pystyvät katsomaan omia lääkemääräyksiään, niihin kohdistuneita toimitustietoja sekä lokitietoja Kanta.fi-palvelussa. Palvelun käyttö vaatii tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

•

Sosiaali- ja terveysministeriö on kehittänyt ja kehittää määrätietoisesti hanketta, jolla edistetään perusterveydenhuollon sähköistä tiedonhallintaa. – Sähköisen reseptin tuotantokäyttö aloitettiin Turussa yhdessä terveyskeskuksessa ja apteekissa viime toukokuussa. Syksyn 2010 aikana sähköisen reseptin käyttö on levitetty kaikkiin Turun terveystoimen toimipisteisiin ja tällä hetkellä reseptejä, sosiaali- ja terveysministeriön kehittämispäällikkö Anne Kallio kertoo. Kallion mukaan eReseptin levitystä on hidastanut se, että Suomen kolmesta apteekkijärjestelmästä vain yksi on eReseptikelpoinen. – Kaksi muuta järjestelmää ovat 90-luvun perua, joten niihin on haasteellista liittää uutta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pääsemme levittämään eReseptiä. Kotka ottaa järjestelmän käyttöön maaliskuussa ja Länsi-Pohjan terveyskeskukset Kemin ympäristössä sekä Itä-Savon alue Savonlinnan ympäristössä toukokuussa. Tämän jälkeen käyttöönottoa jatketaan Kuntaliitossa toimivan Kunto-hanketoimiston levittämissuunnitelman mukaisesti. Potilastietoarkiston määrittelytyö on käynnistetty jo vuonna 2003 osana kansallista terveyshanketta. Jo ennen KanTa-hankkeen käynnistämistä aloitettiin potilaskertomusten sisältöjen ja teknisten rajapintojen määrittely, otettiin käyttöön kansallinen koodistopalvelu sekä tuettiin terveydenhuollon tietohallinnon alueellista yhteistyötä ja järjestelmien tilaajayhteistyötä.

Kansallinen terveysarkisto (kanta) sisältää: • sähköinen resepti (eResepti) • sähköinen potilastiedon arkisto (eArkisto) • kansallinen Lääketietokanta

– eArkistossa on tällä hetkellä käynnissä asiakastestaus kun Kuopiossa testataan potilastietojärjestelmää ja Kelan arkistoa. Kuopio suunnittelee aloittavansa pilotoinnin tulevana syksynä, Kallio kertoo.

Pilkkuvirhe kuluissa Kallio oikoo julkisuudessa tuoreeltaan esitettyjä arvioita hankkeeseen käytetyistä kuluista. – Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) esitti raportissaan KanTa-hankkeen kustannusarvioksi 500 miljoonaa euroa, josta julkisuudessa tehtiin se johtopäätös, että hankkeeseen olisi jo kulunut sen verran euroja. Todellisuudessa hankkeeseen on kulunut tähän mennessä 50 miljoonaa euroa, joten otsikoinnissa on ollut selkeä pilkkuvirhe. Kallion mukaan STM, valtiovarainministeriö, Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuntaliitto ovat arvioineet hankkeen kokonaiskustannuksiksi 200 miljoonaa euroa, joka sisältää myös paikalliset käyttöönottokulut. – VTV:n arvio vastaavasta kokonaisuudesta on noin 400-500 miljoonaa euroa. Täytyy muistaa, että tässä vaiheessa on kyse arvioista, sillä yksityissektorin käyttöönottokustannusten arviointi on haasteellista. Terveydenhuollon tietoteknologian kehittämistä on kuitenkin tehty ja tehdään edelleen hyvin pienin kustannuksin. Investoinneilla on myös päästy siihen tilanteeseen, että tänä päivänä suomalaisten potilastiedot kirjataan jo sataprosenttisesti sähköisesti. Suunta on siis oikea. MH

•

www.editori.fi | ICT kumppani opas

Julkishallinnon tieto turvallisuus keskitettävä Viestintävirastolle

eReseptin levitystä on hidastanut se, että Suomen kolmesta apteekkijärjestelmästä vain yksi on eReseptikelpoinen.

iestintäministeri Suvi Lindén esittää, että valtionhallinnon tietoturvallisuus keskitettäisiin Viestintäviraston vastuulle. Lisäksi viranomaisten käyttämien verkkojen turvaamiseksi tarvittaisiin ympärivuorokautinen tietotekninen valvomo. Myös valvomotoiminta istuisi Lindénin mukaan luontevasti Viestintävirastolle. Lindén puhui aiheesta Helsingissä pidetyssä Tietoturvatapahtumassa 8. helmikuuta. Suomessa valtionhallinnon tietoturvajohtaminen on hajautettua siten, että kukin julkisen hallinnon sektori vastaa omasta tietohallinnostaan ja sen turvallisuudesta. – Tämä malli ei sovellu kaikin osin enää nykyisiin ja varsinkaan tuleviin tarpeisiin. Tehottomuutta aiheuttavien tehtävien päällekkäisyyksiä julkisen sektorin tietohallinnossa olisikin syytä purkaa määrätietoisesti konserniohjauksen keinoin, Lindén toteaa. Tietoturvasta huolehtiminen on otettava huomioon jo sähköisiä palveluita suunniteltaessa ja esimerkiksi viranomaisten viedessä perinteisiä palveluitaan verkkoon. Myös viranomaisten käytössä olevien viestintäverkkojen ja -palvelujen turvallinen ja häiriötön toiminta on sitä tärkeämpää, mitä enemmän julkisia palveluja tarjotaan kansalaisille sähköisesti. – Palvelujen laadukas hoitaminen ja viranomaisten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen digitaalisessa toimintaympäristössä edellyttää myös valtiolta nykyistä parempaa kykyä varautua tietoturvaloukkauksiin ja -hyökkäyksiin. Esimerkkinä Lindén mainitsee laadukkaan ja toimintakykyisen ympärivuorokautisen tietoteknisen valvomotoiminnan pikaisen käynnistämisen. Näin tietoturvauhkat voitaisiin havaita tehokkaasti ja käsitellä tietoturvaloukkaukset nopeasti niiden kulloinkin edellyttämällä tavalla. Yrityksille vastaava palvelu on ollut saatavilla jo usean vuoden ajan Viestintäviraston CERT-FI -ryhmässä, jonka toiminta on koettu korvaamattomaksi suomalaisten yritysten tietoturvallisuuden varmistamisessa. – Tällaista avainosaamista tarvittaisiin nyt myös valtionhallinnossa. Mielestäni olisi luontevaa, että Viestintävirasto ottaisi hoitaakseen myös julkisten palveluiden valvomotoiminnan, Lindén esittää.

•

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö.

ICT kumppani opas | www.editori.fi

Miten erilaiset ICT-ratkaisut näkyvät rakentamisen alalla?

ekniikan ja järjestelmien monimutkaistuessa on selvää, että erilaiset ICT-ratkaisut tulevat näkymään entistä enemmän myös rakentamisen puolella. Rakennusautomaation kehittyminen on tästä yksi esimerkki. Kehittyneillä järjestelmillä pystytään paremmin säätelemään mm. sisäilmastoa ja valaistusta. Asumisen ja rakentamisen ympärille on syntynyt myös erilaisia ICT-toimintoja kuten turva- ja vikailmoituspalveluja. Vastaavanlaisia palveluja syntyy tulevaisuudessa varmasti lisää ja niillä on jo merkitystä esimerkiksi asuntojen markkinoinnissa.

Näyttää myös vahvasti siltä että erilaisten asumisen tunnuslukujen seuranta sähköisesti yleistyy entisestään. Se tarkoittaa, että asukkaat pystyvät eri tavoin seuraamaan mm. energiankulutusta. Uskon kuitenkin, että nämä palvelut kehittyvät tulevaisuudessa entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan, sillä monelle voi olla kynnyskysymys seurata lämmön-, sähkön- tai vedenkulutusta oman tietokoneen ääressä. Muita seurannassa käytettäviä apuvälineitä voisivat olla esimerkiksi taloihin asennettavat näyttöpäätteet tai asukkaiden mobiliilaitteet. Kiinteistöyhtiön tai asunto-osakeyhtiön näkö-

kulmasta on luonnollisesti hyvä, jos kulutusta saadaan laskettua asukkaiden omilla toimenpiteillä. Tietomallinnus on tulevaisuuden trendi rakentamisen suunnittelussa, kun suunnittelu muuttuu entistä sähköisemmäksi ja 3D-maailmaan. Todennäköisesti tietomallit otetaan myös valtion puolesta käyttöön niiden yleistyessä. Tietomallinnuksen etu on parantunut tiedonhallinta, tiedon jakaminen ja sitä kautta parantunut työn laatu. Ne ovat kaikki varsin merkityksellisiä asioita rakentamisen alalla. MH

•

Kerrostalo mallinnettiin laserkeilauksella Riihimäellä

yseessä on Innova-hankkeen pilottikohde, jossa tyypillinen suomalainen lähiökerrostalo saneerataan passiivitasoon. Laserkeilaus on esimerkki tietomallinnuksesta, jonka avulla voidaan tehostaa saneerausprosessia. – Kun lähtötiedot on mitattu tarkasti, kattavasti ja luotettavasti, suunnittelun laatu ja tuottavuus paranevat ja korjaustoimenpiteiden toteutus on yleensä ongelmatonta. Tarkat lähtötiedot mahdollistavat pidemmälle viedyn esivalmistuksen, muutostöiden tarve ja aikatauluriskit vähenevät ja koko suunnittelu- ja rakentamisprosessi nopeutuu, kertoo Riihimäen Kotikulma talo 10:n laserkeilauksen toteuttaneen Pöyry Finland Oy:n osastopäällikkö Jukka Mäkelä. Laserkeilauksen perusideana on tuot-

Laserkeilausta hyödynnetään erityisesti ikkunoiden ja ovien tarkan sijainnin määrittämiseen.

taa mittatarkkaa ja kattavaa tietoa havaittavasta ympäristöstä itse kohteeseen koskematta. – Perinteisesti laserkeilausta on käytetty lai-

toskohteiden saneeraussuunnittelussa, mutta se soveltuu mainiosti myös taloyhtiöiden saneeraushankkeisiin, Mäkelä lisää. Laserkeilauksen tuottamat tarkat rakennuksen lähtötiedot heijastuvat koko prosessiin. – Laserkeilausta hyödynnetään erityisesti ikkunoiden ja ovien tarkan sijainnin määrittämiseen. Riihimäen passiivitalokorjauksessa tavoitteena on minimoida asukkaille aiheutuva häiriö esivalmistukseen perustuvalla korjausmenetelmällä. Tämä edellyttää tarkkoja mittatietoja, joita arkistopiirustuksista ei koskaan saada, arkkitehti Kimmo Lylykangas toteaa. Laserkeilauksen merkittävä etu on myös se, että kaikki mittauksen tuotokset ovat sähköisessä muodossa, ja ne ovat helposti siirrettävissä tuotantoon ja toteutukseen.

•

www.editori.fi | ICT kumppani opas

Kuva: Skanska

Älykäs kerrostalo nousee Espoon Mäkkylään

äkkylään nouseva kerrostalo Espoon Adjutantti edustaa ekotehokasta ja älykästä kaupunkiasumista ja huipputeknologiaa parhaimmillaan. Talon asukkaita kannustetaan sähkön, lämmitysenergian ja veden säästämiseen asentamalla huoneistoihin kattavat energianseuranta- ja mittauslaitteet. Asukkaat pystyvät seuraamaan Internetyhteyden kautta omaa energiankulutustaan ja euroja havainnollisena esityksenä. Kaikkeen tietoon on pääsy tietoturvallisesti omasta portaalista vaikkapa kannettavalla tietokoneella, matkapuhelimella tai erillisellä näytöllä. Ekotehokkaaseen kaupunkiasumiseen tähtäävä Espoon Adjutantti -yhteishanke on osa Älykkäät sähköverkot ja -energiamarkkinat tutkimusohjelmaa, jossa keskeistä on uuden teknologian, palveluiden ja käyttäjäkokemusten tutkiminen sekä kokonaiskonseptin käyttökelpoisuuden ja toimivuuden varmistaminen.

•