Innovaatio ja teollisoikeus OPAS

ILMOITUSLIITE

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS Peo p

le Fl

ta i o de

ows ta vi r s.6

ILMOITUSLIITE

taa. ..

i a i us

...u

s. 4

s. 8-9

Helsinki Iso Roobertinkatu 4–6 A | 00120 Helsinki Puhelin (09) 612 6120 | Faksi (09) 640 575 Turku Lemminkäisenkatu 14–18 C | 20520 Turku Puhelin (02) 241 0440

Patenttitoimisto patents@jalopat.fi | trademarks@jalopat.fi | www.jalopat.fi

patentit • tavaramerkit • hyödyllisyysmallit • mallisuojat

s. 10-11

2

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

Sisältö

Suomi tarvitsee uusia tuotteita ja uusia vientiyrityksiä

2-3 • Suomi tarvitsee uusia tuotteita ja uusia vientiyrityksiä – pk-yritykset liian pieniä

– pk-yritykset liian pieniä

4-5

S

• Insinöörit ja innovaatioasiantuntemus • Simulointi luo teknologiainnovaatioita

6-7 • People Flowsta virtaa uusia ideoita Loppukäyttäjien ymmärtämisestä merkittävää kilpailuetua

8-9 • Hyvällä paalutuksella riskit haltuun • Taistelussa väärinkäytöksiä, piratismia ja kopiointia vastaan Idean ja tuotteen suojaus välttämätöntä

10 - 11 • Aineettomien oikeuksien merkitys nousee metsäteollisuudessakin

uomi elää viennistä ja teknologiateollisuuden osuus siitä on 60 prosenttia. Nyt vienti on romahtanut. Tänä vuonna viennistä puuttuu lamaa edeltävään tasoon verrattuna 22 - 30 miljardia euroa laskutavasta riippuen. Suomi reagoi lainaamalla ja julkinen velka kasvaa ennätysvauhtia. Saavutamme velan määrässä kohta 1990-luvun huippukorkean tason.

Tarvitaan uusia innovatiivisia tuotteita ja uusia vientiin kykeneviä yrityksiä. Isot toimialan veturiyritykset kasvavat ulkomailla. Niiden varaan ei Suomen tulevaisuutta voi kokonaan rakentaa. Nyt meidän tavaravientimme on näiden harvojen suurten yritysten vastuulla. Suuret yritykset tuovat lähes 90 prosenttia Suomen vientituloista ja pienten yritysten osuus on vain runsaat kymmenen prosenttia viennistä. Kilpailijamaissamme pk-yritysten osuus viennistä on selvästi suurempi. Tyypillisesti se on kaksinkertainen ja parhaimmissa maissa yli kolminkertainen.

Pienet yritykset toimivat tyypillisesti alihankkijoina. Siinä roolissa on pärjännyt hyvin, kun isot yritykset ovat kasvaneet Suomessa ja lisänneet ostoja myös suhteessa liikevaihtoonsa. Tilanne muuttuu kovaa vauhtia.

Suuret yrityksemme investoivat nyt voimakkaasti nopeasti kasvaville markkinoille, erityisesti Aasiaan.

Samalla ne rakentavat näillä markkinoilla omia alueellisia toimitusketjujaan ja vahvistavat globaalia hankintaa myös Suomen yksiköissään.

Pk-yritysten välillinenkin vienti maailmalle vaikeutuu vientivetureidemme toiminnan muuttuessa.

Pk-yritykset tarvitsevat uusia lääkkeitä, koska alihankinnan kysyntä ei enää tulevaisuudessa vedä samalla tavalla kuin ennen isoa romahdusta 2008 syksyllä. Lääkkei-

tä on kahdenlaisia, mutta molempiin liittyy yksi yhteinen yrityksiltä vaadittava ominaisuus ja se on nykyistä selvästi suurempi koko.

Ensimmäinen lääkkeistä on kasvaa toimittajana siihen kokoon, että voi olla ison vientiveturin kumppani.

Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja ja Konecranesin toimitusjohtaja Lundmark puki asian selkokielelle. ”Konecranesin verkostossa oli pari vuotta sitten noin 30 000 toimittajayritystä, kun palveluyritykset laskettiin mukaan. Nyt meillä on 20 000

Miksei esimerkiksi kolmesta toimialan rakennemuutoksesta kärsivästä pk-yrityksestä voisi tulla yksi iso yritys, joka kokonsa puolesta ottaisi muutoksesta syntyvät hyödyt? toimittajayritystä. Pärjäisimme maailmanlaajuisesti 500 - 1000 yrityksen verkostolla, jos kumppanimme olisivat oikeanlaisia,” Lundmark toteaa TRIOplus-lehden haastattelussa. ”Toivekumppani olisi 100 - 500 miljoonan euron yritys, jolla olisi omia tuotteita”.

Kuulen usein väitteitä, että isojen yritysten johtajat puhuvat kumppanuuden puolesta, mutta yritysten ostajat operoivat vastakkaisella tavalla eli käyttävät markkinaehtoista kilpailutusta. Havainto on varmaankin oikea, mutta silloin unohtuu, että isoilla yrityksillä ei voi olla 20 000

kumppania. Vain harva pieni yritys voi olla kumppani. Meiltä puuttuu isoja kumppaneita, ratkaisutoimittajia. Pelkkää konekapasiteettia löytyy Suomea halvemmalla maailmalta.

Toinen lääkkeistä on Suomen kannalta keskeisen tärkeä. Pienten yritysten pitää mennä arvoketjussa eteenpäin ja tulla itse päähankkijaksi omilla tuotteilla ja palveluilla. Tässä palvelut ovat vasta toisella sijalla. Teknologiateollisuuden yritysten iso potentiaali on palveluiden vienti, mutta harvoin ilman fyysisiä tuotteita. Tarvitaan siis ensin uusia innovatiivisia tuotteita ja kykyä ja halua kansainvälistyä. Kysyntää on, kun maailma kasvaa kymmenessä vuodessa 1 miljardilla ihmisellä. Yksistään Kiinassa samassa ajassa 400 miljoonaa ihmistä siirtyy maalta kaupunkeihin ja kaikkialla korostuvat energiatehokkuusja ympäristöasiat.

Tärkein tekijä kohti omia tuotteita ja kansainvälistymistä on yrityskoko.

Ilman riittäviä henkisiä ja aineellisia resursseja tuotteita ei synny eikä maailmalle päästä. Koko saadaan aikaan syvällä yritysten välisellä yhteistyöllä tai omistuksellisilla järjestelyillä.

Kone- ja metallituoteteollisuudessa lähes puolet pk-yrityksistä tulee sukupolvenvaihdostilanteeseen muutaman vuoden sisällä. Näistä yrityksistä puolet ei tiedä, miten vaihdos hoidetaan, kun omasta takaa ei löydy jatkajaa. Yrityskaupat eivät näytä lähtevän liikkeelle. Isoksi voisi tulla nyt yritysfuusiolla osakevaihdon kautta.

Miksei esimerkiksi kolmesta toimialan rakennemuutoksesta kärsivästä pk-yrityksestä voisi tulla yksi iso yritys, joka kokonsa puolesta ottaisi muutoksesta syntyvät hyödyt?

Harri Jokinen ryhmäpäällikkö, TkL Teknologiateollisuus ry

Yhteistyössä:

Kuvat: UPM

Asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis­ hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää B to B -aiheista www.editori.fi.

Medeso Oy Microkatu 1 | Microtower | 70211 Kuopio p. 010-2394 500 | www.medeso.fi ansys@medeso.fi | Yhteyshenkilöt: Pekka Mölkänen, toimitusjohtaja, p. 010-2394 500 ja Jani Ojala, myynti­johtaja, p. 010-2394 504

Papula-Nevinpat Mechelininkatu 1 a 00101 Helsinki p. 09 348 0060 www.papula-nevinpat.com

Asiantuntijat verkossa.

Business to Business-portaali www.editori.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen Innovaatio ja teollisoikeus Opas on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Yrjö Ristkari, 09 4241 2222, yrjo.ristkari@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Päivi Piispa, PP Maarit Reingoldt, MRG. Kuvaajat: Sami Perttilä, SP Dreamstime Istock. Kansikuva: KONE Corporation.

Painopaikka: Sanomala. Editor Helsinki Oy, 09 4241 2222, palaute@editorhelsinki.fi, www.editori.fi.

•

•

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

3

4

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

Insinöörit ja innovaatioasiantuntemus Innovaatioympäristön muutos Insinööri ja innovaatio ovat olleet vahvasti yhteen liitetty sanapari. Insinöörit ovat olleet esimerkiksi Nokian menestyksen keskeinen voimavara. Innovaatiot ja niiden tuottaminen saavat kuitenkin uusia muotoja ja kysymys kuuluu: mitä on insinöörien innovaatioasiantuntemus muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutoksen on mainittu Nokiakin saanut tuntea erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Miksi Nokia osaa edelleen tehdä puhelimia, joita insinöörit rakastavat, mutta jotkut muut puhelimia, joita käyttäjät rakastavat?

Innovaatioympäristö on muuttunut ratkaisevasti. Suomalaisessa keskustelussa Esko Ahon työryhmän raportti vuonna 2008 viitoitti tietä uuteen suuntaan. Tähän asti suomalainen innovaatiokeskustelu on painottanut tieteen, teknologian ja innovaatioiden liittoa. Uusi keskustelu painottaa innovaatioiden kysyntälähtöisyyttä ja systeemisyyttä. Asiakkaiden tarpeet ratkaistaan enenevästi hyvin käytäntölähtöisissä prosesseissa hyvin erilaista tietoa yhdistäen. Keskeistä on ymmärtää kuinka saadaan asiakkaasta tehtyä innovaatiotoiminnan subjekti monipolviseen ja tulkinnalliseen älyllisen ristipölytyksen prosessiin?

Tiedelähtöinen ja käytäntölähtöinen innovointi Tiedelähtöisen ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan logiikka on

Eurooppalaisten tutkimusten mukaan vain 4 % innovaatioista saavat alkunsa kapea-alaisesta tieteellisestä tiedosta.

Olemmeko me insinöörit hyviä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asiantuntemuksessa, Vesa Harmaakorpi pohtii.

hyvin erilasta. Tiedelähtöisen ja varsin usein yhden tieteenalan sisällä tapahtuvan innovoinnin keskeinen logiikka on pysyä uskollisena tieteenalan traditiolle ja edetä asioiden kanssa ”totuutta” etsien. Esimerkiksi tieteellisissä nanoteknologiainnovaatioissa innovaatioiden lähde on huipputietämys nanoteknologioista ja insinööri toimii yleensä saman alan insinöörin kanssa Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa kysymys on lähinnä kyvystä ylittää rajoja ja toimia eritaustaisten ihmisten kanssa. Innovoinnissa kumppaneina voivat olla sosiologit, filosofit, taiteilijat tai muut perusinsinöörin mielestä hyvinkin epäilyttävät henkilöt. Käytäntölähtöisessä innovoinnissa kysymys on kyvykkyydestä luoda siltoja asiakastarpeen ja hyvin monenlaisten tietosisältöjen välille; innovoija ratkaisee ”häikäilemättä” asiakastarpeita tieteen rajoista piittaamatta ja ra-

joja rikkoen.

Eurooppalaisten tutkimusten mukaan vain 4 % innovaatioista saavat alkunsa kapea-alaisesta tieteellisestä tiedosta. 96 % saa alkunsa jostain muusta lähteestä kuten asiakaskohtaamisesta. Käytäntölähtöiset innovaatiot ovat siis määrällisesti innovaatioiden valtavirta tiedelähtöisten innovaatioiden merkitystä ollenkaan väheksymättä.

Innovaatiotoiminnan asiantuntemus Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa kyse on, maailmankuulua filosofia ja professoria Jaakko Hintikkaa seuraten, ”yleisestä kyvystä rakentaa mahdollisia maailmoja”. Siis myös insinöörien kyvykkyydessä hahmottaa ja ratkoa asiakkaiden ongelmia eräänlaisessa älyllisen ristipölytyksen prosessissa, usein hyvinkin erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa.

Olemmeko me insinöörit hyviä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asiantuntemuksessa? Useimmat meistä vastaisivat että ilman muuta olemme; mehän ratkomme päivittäin

asiakkaiden ongelmia. Kun asiaa tarkastelee hieman lähemmin, totuus voi kuitenkin näyttää hyvin toisenlaiselta. Meidän oman teknologiaalamme ammatti-identiteetti on yleensä melko vahva ja perusinsinööri suhtautuu esimerkiksi humanisteihin yleensä varsin epäilevästi ja erilaisista taustoista johtuen yhteistyö ei ota sujuakseen. Tämä ei olekaan yksinkertainen tehtävä. Siinä tarvitaan usein hyvin epäortodoksisia menetelmiä. Oman tutkimusryhmäni kanssa olemme käyttäneet hyvällä menestyksellä esimerkiksi taidelähtöisiä menetelmiä tämän asiantuntemuksen kehittämisessä.

Suomalaisen insinöörin innovaatioasiantuntijuus koostuu siis kahdesta komponentista ja tulevaisuuden kilpailukyvyn yksi ratkaisevista kysymyksistä kuuluu: kuinka insinöörit tasapainoilevat maailmanluokassa oleva fokusoidun teknologisen huippuasiantuntemuksen ja asiantuntemuksen, jota kutsumme yleiseksi kyvyksi rakentaa mahdollisia maailmoja, välillä? Näiden yhtäaikainen kehittäminen on toki mahdollista, mutta asiantuntijuusyhdistelmä ei synny itsestään.

•

Vesa Harmaakorpi Professori, innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

5

Innovaatio­palkintoja

K

emianteollisuuden innovaatiopalkinto jaettiin huhtikuussa 2010 yhdennentoista kerran. Palkinnon sai Orion Diagnostica Oy ja VTT yhdessä kehittämästään pintapuhtauden testistään.

Orion Diagnostican ja VTT:n yhteistyönä syntynyt Orion Clean Card ® PRO on uudenlainen pintojen puhtauden arviointiin ja seurantaan tarkoitettu kemiallinen testi, joka valmistetaan painamalla. Testi on helppo ja nopea käyttää. Tutkittava pinta kostutetaan ja pyyhitään testikortilla. Tulos voidaan lukea välittömästi. Värinmuutos

ilmaisee, että pinta ei ole riittävän puhdas ja siinä on valkuaisainejäämiä.

Innovaatiolla on laajat hyödyntämismahdollisuudet. Esimerkiksi elintarvikehygienian vaatimukset kiristyvät kaikkialla maailmassa. Jo EU:n elintarvikelainsäädäntö ja kansallinen elintarvikelaki edellyttävät elintarvikealalla omavalvontaa ja pintapuhtauden todentamista. Toinen kehittyvä alue on sairaalahygienia. Pelkästään Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain noin 50 000 sairaalainfektiota.

Lähde: Kemianteollisuus ry

Innovaatioita yrityksen sisältä

F

ortum Innovaatiopalkinto 2010 –kilpailun voittajat julkistettiin helmikuussa 2011. Kilpailun tarkoituksena on saada koko henkilökunta tuomaan aktiivisesti esiin ideoita ja innovaatioita, joilla voidaan lisätä toimintojen tehokkuutta, saada aikaan kasvua, edistää kestävää kehitystä ja varmistaa pitkän tähtäimen liiketoiminta- ja teknologiamahdollisuuksia.

Ensimmäisen palkinnon (50 000 euroa/ henkilö) saivat Powerdivisioonan Pauli Dernjatin, Kati Savolainen ja Antti Heinolainen: ”Menetelmä ja poltin laihakaasun

polttamiseen voimalaitoskattilassa.”

Voittajajoukkueen aloite on poikkeuksellinen ratkaisu biopolttoaineiden ja jätteen kaasutuksesta tulevan kaasun polttamiseen voimalaitoksen kattilassa. Keksinnöllä saattaa olla vaikutus Fortumin CHP-ratkaisuihin perustuvaan kasvuun. Se parantaa myös joustavuutta polttoaineiden käytössä. Keksintö on suojattu hiljattain jätetyllä eurooppalaisella patenttihakemuksella, jonka kautta Fortum voi käyttää innovaatiota omissa laitoksissaan ja lisensoida sen muille alan toimijoille.

Jaettu toinen palkinto (10 000 eu-

roa) myönnettiin Heat-divisioonaan Ara Lehtiselle: “Parannuksia kaukolämmön toimintamalleihin”.

Jaetun toisen palkinnon (10 000 euroa/ henkilö) saivat Russia-divisioonan Kirill Maximov, Ivan Mescheryakov, Denis Pokrovskiy, Mikhail Popov ja Natalia Alekseeva: ”Ympäristöystävällisen hiilen käyttö OAO Fortumin Argayashin CHP-laitoksessa”.

Kolmas palkinto (5 000 euroa) myönnettiin Power-divisioonaan Markku Lahdelle: ”Kaksiulotteinen vedenalaisen elinympäristön laadun mallintaminen”. Lähde: Fortum

Simulointi luo teknologiainnovaatioita Virtuaalinen prototyyppitestaus mahdollistaa innovaatioiden synnyn ja niiden toiminnallisuuden testaamisen aidossa toimintaympäristössä.

– Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa erityisesti teknologiainnovaatioiden merkitys yrityksen kilpailukyvylle on oleellisempaa kuin koskaan ennen. Jokainen tuote on lupaus, johon kohdistuu odotuksia. Näiden odotusten lunastamisella on yrityksen brändille ja liiketoiminnalle yhä suurempi merkitys, toteaa Medeso Oy:n myyntijohtaja DI Jani Ojala.

Tuotekehityssyklien voimakas lyhentyminen edellyttää tehokkaampia suunnittelu- ja testausmenetelmiä, sekä asettaa samalla haasteita innovaatioiden löytämiselle. Enää ei ole aikaa valmis-

taa fyysisiä prototyyppejä, testata niiden toimintaa ja palata takaisin suunnittelupöydän ääreen.

Ansys viitoittaa tietä modernissa tuotekehitysmaailmassa Lujuus-, virtaus-, akustiikka- ja sähkömagnetiikkasimuloinnit ovat merkittävä osa tulevaisuuden tuotekehitystä. ANSYS Workbench™ on uniikki simulointiympäristö, missä kaikkia näitä voidaan tehdä yksittäisinä simulointeina tai kytkeä eri fysiikan osa-alueita keskenään.

Innovatiivisessä Dyson‐puhaltimessa ei ole siipiä. Tuotekehittelyssä käytetty ANSYS Fluent‐ ohjelmistoa.

Courtesy: Dyson Ltd.

– Ei ole tehokasta toimintaa laskea rakenteen lämpöjännityksiä kentällä mitattujen lämpötilojen perusteella, kun sama informaatio saadaan helposti ja nopeasti CFD-simuloinnista, ja voidaan edelleen tuoda suoraan lujuusanalyysin reunaehdoksi. Todistamme tällä hetkellä murrosta, jossa innovatiivisimmat yritykset ovat jo siirtymässä kohti monifysikaalista simulointia, Ojala tiivistää.

ANSYS Workbenchin parametrinen kytkeytyminen CAD-ohjelmistoihin tuo mukanaan myös ihan uuden mahdollisuuden: parametrisen suunnittelun ja tuoteoptimoinnin. Innovaatiot löytyvät useimmiten eri tyyppisten tuotevariaatioiden ja –konseptien testaamisella, jossa simuloinnin hyödyt tulevat vahvimmin näkyviin.

– Liian usein tyydytään löytämään yksi tuotevariaatio, joka täyttää asetetut vaatimukset.

Mutta onko se oikeasti paras? Entä jos kilpailija löytää koko joukon toimivia konsepteja ja pääsee valitsemaan niistä parhaan, haastaa Ojala.

Medeson palvelukonsepti sopii kaikille Medeso-ryhmä on pohjoismaiden suurin ANSYS-edustaja ja työllistää jo yli 30 simulointialan osaavaa ammattilaista. Palvelut sisältävät perinteisen teknisen tuen ja koulutusten lisäksi myös simulointiprosessin validointia, kehitystä ja räätälöintiä. Historian saatossa henkilöstölle on kertynyt paljon erityisosaamista mm. hitsat-

Yhteystiedot: Jani Ojala Regional Sales Manager Medeso Oy

p. 010 2394 505 jani.ojala@medeso.fi www.medeso.fi

tujen rakenteiden, komposiittien ja esimerkiksi monifaasivirtausten saralla.

– Meillä on yksi ainoa tavoite ja se on tukea asiakkaan liiketoimintaa simulointiin perustuvan tuotekehityksen avulla. Jokainen asiakas on yksilöllinen niin liiketoiminnan, prosessien kuin tuotteidenkin osalta. Pyrimme kaikin keinoin ymmärtämään näitä, jotta pohjoismaiden suurimpana toimijana ja monipuolisimpana osaajana pystymme tuomaan asiakkaalle sellaista lisäarvoa, joka tekee meistä halutuimman partnerin, Ojala päättää.

•

6

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas Kuvat: KONE Corporation

People Flowsta virtaa uusia ideoita

Loppukäyttäjien ymmärtämisestä merkittävää kilpailuetua Useimmat ihmiset valitsevat hississä etusormellaan kerroksen, mihin ovat menossa. Mutta entä jos tulevat videopelisukupolvet kokevatkin peukalonkäytön luontevammaksi? Kun visiona on tarjota paras mahdollinen käyttäjäkokemus, pitää ajan hermolla pysyä kaikin mahdollisin tavoin.

– People Flow on Koneen tapa katsoa tulevaisuuteen ja hahmottaa sitä ympäristöä, mihin ratkaisujamme tarjoamme, kiteyttää Pekka Korhonen, Head of People Flow. Siinä loppukäyttäjän ymmärtämisellä on merkittävä rooli. Pienillä asioilla voi olla yllättävän suuri merkitys henkilövirtojen tehokkaassa hallinnassa.

Kone on Korhosen mukaan aina tarkastellut maailmaa hissinäkökulmaa laajemmalla perspektiivillä, mutta tällä vuosituhannella tuosta näkemyksestä ja kokemuksesta muokattiin strateginen työkalu, jonka jalkautus huipentui viime syksynä maailmanlaajuisesti järjestettyyn People Flow -päivään.

Yli 70 kaupungissa lähes 800 työntekijän voimin – Keräsimme tuona päivänä eri puolilta maailmaa valtavan määrän loppukäyttäjätietoa sekä tarkkailemalla ihmisten liikkumista että haastattelemalla heitä, Korhonen kertoo.

Monelle konelaiselle kenttätutkimukseen osallistuminen oli avartava kokemus, piirus-

tuspöydän takaa kun ei välttämättä aina näe ihan koko kuvaa.

– Me opimme pienestä pitäen liikkumaan vanhempiemme seurassa ostoskeskuksissa, mutta esimerkiksi Intian miljoonakaupunkeihin muuttaa jatkuvasti aikuisia, jotka eivät koskaan ole nähneet hissiä tai liukuportaita, itsestään avautuvista ovista puhumattakaan, Korhonen muistuttaa.

Läheltä tarkastelusta lisää eväitä kehitystyöhön People Flow tarkoittaa ihmisten liikkumista paikasta toiseen sujuvasti, nopeasti, tehokkaasti, turvallisesti ja ilman viivytyksiä.

Loppukäyttäjien tarpeiden ymmärtäminen on siinä olennaista. People Flow -ratkaisuissa teknologia ja muotoilu luovat yhdessä parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen.

–Peukalolla tulevaisuudessa valintoja tekeville voi olla tarpeen kehittää suurempinumeroisia tauluja, Korhonen hymyilee, mutta todelliset megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat alallamme, ovat kaupungistu-

minen, ympäristötietoisuus, väestön ikääntyminen ja turvallisuusvaatimusten tiukentuminen.

Elämää helpottavia innovaatioita Hyvä esimerkki innovatiivisesta ratkaisusta asumisessa on Koneen IDE300-ohjausjärjestelmä. Siinä yhdistyvät automaattiovien ja hissien ohjaus, mikä mahdollistaa turvallisen ja helpon kulun rakennukseen. Järjestelmä tunnistaa asukkaan avainkortin, avaa hänelle oven, sytyttää porrasvalon, kutsuu hissin aulaan ja vie hänet automaattisesti oikeaan asuinkerrokseen.

Nopeasti kasvavan kaupunkiväestön ikääntyminen korostaa rakennusten ja kaupunki-infrastruktuurin esteettömyyden merkitystä.

– Sujuva ja ehdottoman turvallinen liikkuminen palvelee luonnollisesti kaikkia väestöryhmiä, mutta kun pelkästään Euroopassa arvioidaan olevan yli 100 miljoonaa aisti- ja liikuntarajoitteista, ei erityistarpeiden huomioonottamista voi liikaa tuoda esiin, Korhonen muistuttaa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että automaattiovet pysyvät auki riittävän pitkään ja hississä on istuimia ja laukkukoukkuja sekä peilejä, jotka parantavat näkyvyyttä ja helpottavat pyörätuolilla liikkumista. Paras tapa parantaa esteettömyyttä on kuitenkin

Todelliset megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat alallamme, ovat kaupungistuminen, ympäristötietoisuus, väestön ikääntyminen ja turvallisuusvaatimusten tiukentuminen. hissin toimintavarmuuden takaava ennaltaehkäisevä kunnossapito sekä hissin modernisointi vastaamaan viimeisimpiä turvallisuus- ja esteettömyysstandardeja.

Edelläkävijä myös ekotehokkuudessa Koneen innovatiiviset ratkaisut ovat jo vuosikymmenien ajan auttaneet myös rakennusten energiankulutuksen pienentämisessä. Hyvä esimerkki on energian talteenottoratkaisut, joiden avulla voidaan säästää jopa 35 % hissien ja 60 % liukuportaiden energiankulutuksesta.

– Kyseessä on merkittävä vähennys, sillä rakennukset käyttävät 40 % maailmassa kulutetusta energiasta. Hissien ja liukuportaiden osuus on tästä noin 2-10 %. Tuotekehityksessämme otetaan muutenkin aina huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Konehan on myös Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston jäsen, Korhonen muistuttaa lopuksi. MRG

•

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

Haetaan

projektipäällikköä

Kasvava media-alan yritys etsii tosi tekijää, jolla on sana hallussa ja hihat täynnä ideoita.

Editor Helsinki on kasvava, Helsingin Punavuoressa toimiva media-alan yritys. Tuotteisiimme kuuluvat Opas-lehdet Suomen johtavien B to B- ja päivälehtien liitteenä, sekä editori.fi –palvelu.

Tarjoamme näköalapaikan median maailmaan. Olet yhteydessä Suomen yritysjohtoon ja lehtiäsi lukee arvostettu lukijakunta. Pääset aidosti vaikuttamaan yrityksen suuntaan ja kehittämään toimintaamme.

Projektipäällikkö

Henkilöltä toivomme myyntikokemusta, rohkeutta nostaa luuri ja keskustella Suomen johtavien yrityspäättäjien kanssa, projektin koordinointikykyä, kaupallista tai muuten tehtävään mielestään sopivaa koulutusta, ideointikykyä ja energisyyttä.

Etsimme nyt ahkeraa, idearikasta ja sanavalmista henkilöä tuottamaan Opas-lehtiä. Toimenkuva on monipuolinen: lehden sisällön suunnittelusta aina myyntiin ja ulkoasun suunnitteluun asti.

Painotamme, että tehtävä on myyntipainotteinen! Vastuullasi on lehden yhteistyökumppanien löytäminen sekä neuvottelu potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Työ on nopeatempoista ja projektikohtaista.

Jos tunnistat itsesi kuvauksesta, ota yhteyttä pikaisesti!

Palkkaus: Kuukausipalkka + provisio. Etsimämme henkilö aloittaa tehtävässä kokopäiväisenä elokuun alusta. Hakemuksia vastaanotamme sähköpostitse: rantalainen@editorhelsinki.fi. Haku päättyy 24.6.2011. Haastatteluun valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Lisätietoa tehtävästä antaa: Valtteri Rantalainen, toimitusjohtaja, p. 09 4241 2223, rantalainen@editorhelsinki.fi

www.editori.fi

7

8

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

Moderni Ven채j채 & immateriaalioikeudet

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

9

Hyvällä paalutuksella riskit haltuun tietotaitoa ei suojata lainsäädännössä, vaan suoja perustuu osapuolten kesken sovittuun.

Yleisesti suurimpina haasteina Venäjän markkinoilla pidetään byrokratian hallintaa ja hitaasti eteneviä prosesseja ja toisaalta jatkuvasti muuttuvia sääntöjä ja määräyksiä. Kulttuuriset seikat on myös otettava huomioon, liike-elämässä vastuunottokyky ja -halu poikkeavat selvästi suomalaisesta.

– Immateriaalioikeuksien kohdalla tilanne Venäjällä on kuitenkin tällä hetkellä suhteellisen hyvä, kertoo juristi Petri Kekki SVKK:stä, lainsäädäntö on kunnossa ja käytännössäkin oikeuksien loukkaamiseen tartutaan ihan toisella otteella kuin vielä kymmenisen vuotta sitten.

Aika on tehnyt tehtävänsä Vaikka lainsäädäntö Venäjällä on jo pitkään ollut kansainvälisellä tasolla, oikeuksien loukkaukset ovat olleet arkipäivää ja edelleen riski, tosin hallittavissa oleva. Kritiikki kohdistui pitkään tuomioistuimien ja asianosaisten vähäiseen kokemukseen, tehokkaiden oikeussuojakeinojen puutteeseen ja täytäntöönpanomenettelyn yleiseen tehottomuuteen.

Tunnetuin esimerkki lienee pitkään vallalla ollut tilanne, jossa kansainväliset yritykset eivät voineet rekisteröidä verkkotunnustaan Venäjällä, jos venäläisyritys oli sen jo rekisteröinyt omiin nimiinsä. Tilannetta ei auttanut edes se, että kansainvälisillä yrityksillä oli aiemmin rekisteröity tavaramerkki Venäjällä. Muun muassa tämän tilanteen korjaamiseksi monikansalliset yritykset kuten Kodak, Opel ja Coca-Cola kävivät pitkän oikeustaistelun..

He vaativat suojan tehostamista, laintulkintojen yhtenäistämistä ja lain kirjaimen toteuttamista käytännössä.

Saavutetut tulokset ovat hyödyttäneet kaikkia.

– Mutta vasta nyt, kun immateriaalioikeuksien loukkauksista on tullut myös venäläisyritysten ongelma,

Se vaan pitää hyväksyä, että Venäjällä aikakäsitys on toisenlainen ja leimojen keräily vie aikaa.

Riitatilanteessa asiat sovittavissa

suojaamisen merkitys ymmärretään.

Rikkomuksia ei enää samalla tavalla siedetä, kun niiden rahallinen arvo käsitetään, kertoo Kekki.

Rekisteröinnit kaiken perusedellytys – Lukuisat suomalaisyritykset toimivat Venäjällä ilman mainittavia ongelmia. Paalutus on vaan tehtävä huolella ja ajan kanssa. Se vaan pitää hyväksyä, että Venäjällä aikakäsitys on toisenlainen ja leimojen keräily vie aikaa, toteaa Kekki hymyillen.

Jos Suomessa tavaramerkin onnistuu rekisteröimään muutamassa kuukaudessa, Venäjällä se vie jopa 1,5 vuotta.

Tavaramerkkien, patenttien ja lisenssisopimusten on kuitenkin oltava kunnossa. Vaikka tavaramerkkioikeuden saaminen vakiinnuttamalla on edennyt Venäjän oikeuskäytännössä, on tavaramerkki syytä edelleen rekisteröidä. Rekisteröinti on myös lisenssisopimusten pätevyyden ehdoton edellytys. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että sopimuksen yksityiskohtia ja taloudellisia ehtoja pitää paljastaa, rekisteröintiä varten tarvittavat tiedot rajoittuvat sopimuksen perusehtoihin. Lisäksi on muistettava, että

Petri Kekki, juristi, SVKK.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari palvelee yrityksiä kaikissa Venäjäliiketoimintojen elinkaaren vaiheissa markkinoiden kartoituksesta ja viennin aloittamisesta etabloitumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä Venäjän markkinoilla toimimiseen.

Lisätietoja: www.svkk.fi

– Vaikka Venäjällä onkin vahva riitelyn kulttuuri, immateriaalirikkomusten kohdalla tuomioistuinkäsittelyä pyritään välttämään ja suurin osa riidoista ratkaistaankin neuvotteluteitse, kertoo Kekki. Joskus riittää jopa se, että loukkauksen tekijää lähestytään kirjeellä, jossa toiminta pyydetään lopettamaan.

Kaikkea eivät osapuolet kuitenkaan voi keskenään sopia. Osa riitaisuuksista voidaan myös ratkaista hallintomenettelyn piirissä joko patentti- tai antimonopolivirastossa. Patenttivirasto toimii aika lailla kuten Patenttija rekisterihallitus Suomessa, antimonopolivirasto puolestaan on Venäjän kilpailuviranomainen, jossa immateriaalioikeuksiin liittyvä riita voidaan käsitellä vilpillisenä kilpailuna.

Asiantuntijoiden käyttö välttämätöntä – Lähdemme kuitenkin siitä, että Venäjällä toimimiseen liittyvät riskit ovat minimoitavissa, kun kotiläksyt tehdään kunnolla ajan ja asiantuntijoiden kanssa, Kekki muistuttaa. Siihen kuuluu myös huolellinen partnerin valinta. SVKK auttaa alkuun ja pitkin matkaa aina tarvittaessa. Puhelinneuvontamme on maksutonta. MRG

•

Taistelussa väärinkäytöksiä, piratismia ja kopiointia vastaan

Idean ja tuotteen suojaus välttämätöntä Kuvat: Sami Perttilä

Papula-Nevinpat on kansainvälisesti arvostettu patentti-, malli- ja tavaramerkkitoimisto, joka tunnetaan vahvana Euroopan ja Euraasian teollisoikeusasioiden osaajana.

Papula-Nevinpat aloitti toiminnan Venäjällä jo 21 vuotta sitten, ensimmäisenä teollisoikeuksiin erikoistuneena teollisoikeustoimistona. Yrityksen perustaja, Antti Papula, oli visionääri, joka lähti etsimään Venäjältä lännessä kaupallistettavia teknologiasaavutuksia patenttiasiantuntijana.

– Idea oli briljantti, vaikkakin tavallaan vahinko, kertoo toimitusjohtaja Markku Simmelvuo. Tuolloin Venäjällä patenttiasioita käsitteli vain valtio-omisteiset toimijat.

Takana kymmeniä tuhansia toimeksiantoja – Palvelemme niin yksittäisiä keksijöitä kuin monikansallisia yrityksiä, kertoo patenttiasiamies Teemu Lang.

Esimerkiksi rakennusteollisuudessa on Venäjällä suunnattomat markkinat. Lisäksi erityisesti hiilipohjaiset nanomateriaalit, tuulivoima ja uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä led-valaistus ovat olleet viime vuosina patentointimielessä ajankohtaisia.

Vaikka teollisoikeuksia säänteleviä lakeja on Venäjällä huomattavasti selkeytetty, käytännön tasolla suuria eroja Eurooppaan nähden löytyy edelleen niin patenttihakemusten käsittelystä kuin tavaramerkkien käyttömääräyksistäkin.

– Esimerkiksi keksinnöltä saatetaan useammin vaatia uutta teknistä vaikutusta, jotain, mitä ei aiemmin ole osattu odottaa, jotta keksinnölle voisi saada Venäjällä patentin, kertoo Lang.

Yrityksen koko prosessi mietittävä Tavaramerkkien kohdalla näyttövaatimus on huomattavasti Suomea tiukempi. Dokumentaatiolla on hyvin suuri painoarvo.

– Oikeuden tavaramerkkiin voi menettää, jos ei ole esittää riittävästi asiakirjoja sen käytöstä, muistuttaa EUtavaramerkkilakimies Riikka Palmos.

Yrityksen koko prosessi on siis mietittävä, jotta rekisteröinti pysyy voimassa.

Huomattava on myös, että jos tavaramerkki rekisteröidään vain latinalaisin kirjaimin, se ei anna täyttä suojaa tavaramerkin kyrilliselle versiolle.

Venäjän toiminnot länsimaisin laatustandardein – Asiointi suoraan venäläistoimistojen kanssa voi länsimaisiin toimintatapoihin tottuneille olla haastavaa.

Hakemukset Venäjälle edellyttävät kuitenkin paikallista asiamiestä, Simmelvuo muistuttaa. Asiakkaillemme on myös rahallista etua siitä, että

Palvelemme niin yksittäisiä keksijöitä kuin monikansallisia yrityksiä, kertoo patentteihin erikoistunut Teemu Lang (vas.).

Kuvassa myös toimitusjohtaja Markku Simmelvuo ja tavaramerkkiasiantuntija Riikka Palmos. kaikki suojaustoimenpiteet voidaan tehdä yrityksemme sisältä käsin.

Toimeksiannoissa on siis aina mukana kaksi asiamiestä, toinen Venäjällä ja toinen Helsingissä. Tällaisessa kahdennetussa asiamiesprosessissa on myös se etu, että kaikki kirjeenvaihto hoidetaan Helsingin kautta länsimaisten laatustandardien mukaan.

Maailmanlaajuinen asiamiesverkosto Olette sitten suuntaamassa Venäjälle

tai mihin tahansa muualle maailmassa, Papula-Nevinpat voi hoitaa yrityksenne kaikki IPR-asiat. Viiden oman itätoimiston lisäksi oikeuksistanne huolehtii maailmanlaajuinen asiamiesverkosto.

– Olemme yhdistäneet teknisen-, toimiala- sekä lainsäädännön osaamisen ja luoneet asiantuntijaorganisaation, joka suojaa ja puolustaa asiakkaiden oikeuksia tehokkaasti.

– Jos vähänkin harkitsette kansainvälistymistä, ottakaa yhteys, tulkaa keskustelemaan asiasta kanssam-

me, Simmelvuo kutsuu ystävällisesti. Kartoitetaan tilanne, selvitetään mitä suojausmahdollisuuksia teillä on tuotteenne ulkonäölle, tekniikalle, nimelle – ainahan on myös varmistettava, mitä muut ovat suojanneet, jottei itse tule loukanneeksi kenenkään oikeuksia. MRG

•

www.papula-nevinpat.com

10 ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

UPM Grada™ Plywood

UPM on suojannut tutkimuksessa syntyneen tuotteensa rakenteen, toiminnalliset komponentit, valmistusmenetelmän ja keskeiset sovellusalueet.

Aineettomien oikeuksien merkitys nousee metsäteollisuudessakin Tuotteiden aineettomat ominaisuudet, kuten osaaminen tai palvelut, ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin teollisuustuotteissa. Näin on myös metsäteollisuudessa, jonka uudistuessa aineettomien oikeuksien suojaaminen nousee yhä tärkeämpään asemaan.

Metsäteollisuusyritykset ovat perinteisesti olleet isoja, logistisia kokonaisuuksia, joiden pääasiallinen bisnes on ollut tehdä erilaisia asioita puusta. Raaka-aine on haluttu käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi ja usein samalla yrityksellä on ollut saha, sellutehdas ja paperitehdas, jotka kulkevat käsi kädessä.

Uudistuminen on ollut kuitenkin metsäteollisuuden ykkösagendalla viime vuosina. Liiketoimintaan on tullut mukaan bioenergiaa, uusia tuotteita ja tuotteisiin liittyviä palveluita.

– Paperikoneinvestoinnin rinnalle ovat nousseet uusiin innovaatioihin perustuvat liiketoiminnat. Koko metsäteollisuuden bisneslogiikka on erilainen kuin aikaisemmin: tavoitteenamme on rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta, UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka toteaa.

Tämä on tiennyt muutoksia myös Timmerbackan osaamisalueella, aineettomissa oikeuksissa.

– Aikaisemmin metsäteollisuudessa menestys perustui raskaisiin investointeihin, eikä IPR:llä ollut isoa roolia, ehkä isoa tavaramerkkisalkkua lukuun ottamatta Nyt IPR:ää täytyy katsoa uudella tavalla jokaisella yrityksen osa-alueella markkinoinnista hankintoihin, Timmerbacka sanoo.

Tärkeintä on ymmärtää IPR:n merkitys bisnekselle Koska suurestakaan metsäyhtiöstä ei löydy kaikkea sen tarvitsemaa osaamista uuden liiketoiminnan luomiseen, UPM käyttää paljon kumppaneita innovaatioiden luomisessa ja niiden kaupallistamisessa. Partnereita haetaan laajalti myös monilta muilta aloilta.

– Toimittajilla ja teknologiaosaajilla on suuri merkitys uutta kehitettäessä.

Hyvä esimerkki on tänä keväänä esittelemämme muotoiltava vaneri, UPM Grada™ Plywood. Kehitys lähti liikkeelle UPM:n vaneritutkimuksessa.

UPM kehittää yhteistyössä kumppa-

nien kanssa vanerin ominaisuuksia, valmistusteknologiaa ja sovelluskohteita. Siinä yhdistyy meidän ja kumppaniemme osaaminen, Timmerbacka kertoo.

UPM on suojannut tutkimuksessa syntyneen tuotteensa rakenteen, toiminnalliset komponentit, valmistusmenetelmän ja keskeiset sovellusalueet. IPR-asiat UPM ottaakin nykyään huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se on lisännyt keskustelua yhtiön sisällä.

– Eri alojen edustajien tietotaso aineettomista oikeuksista vaihtelee: osa ymmärtää hyvinkin, mutta monet eivät tätä erikoisaluetta vielä tunne riittävästi. Kollegani maailmalla ovat myös kertoneet samaa. Luonteva osa IPR-ammattilaisten työtä on informaation eteenpäin vieminen, Timmerbacka kertoo.

Tärkeintä on ymmärtää, miten tärkeä aineettoman omaisuuden merkitys liiketoiminnassa nykyään on.

– Aineeton omaisuus on bisneksen tekemisessä tärkeä työkalu ja oleelli-

Aineeton omaisuus on bisneksen tekemisessä tärkeä työkalu ja oleellinen juttu tuotteen arvon­ muodostuksessa.

nen juttu tuotteen arvonmuodostuksessa, Timmerbacka sanoo.

Jos yrityksesi perustuu innovaatioon, suojaa se!

Kun pk-yritys lähestyy UPM:ää uuden tuoteidean tai osaamisen tiimoilta, se on yleensä suojannut osaamisensa hyvin. Pienetkin teknologiayritykset tuntevat nykyään aineettomien oikeuksien suojaamisen ja sopimusasiat. Erityisesti yritykselle, jonka koko toiminta-ajatus perustuu innovaatioon, aineettomien oikeuksien suojaaminen onkin tärkeää. Muuten riskit kasvavat liian suuriksi.

Keinoja suojaamiseen on monia: esimerkiksi tavaramerkkirekisteröinnit, toiminimien rekisteröinnit ja verkkotunnusten varaaminen.

Teknologiainnovaatiot voi suojata myös patentti- ja hyödyllisyysmallisuojaukset. Mallisuojalla voidaan hakea suojaa tuotteen kopiointia vastaan.

Pk-yrityksillä ei aina ole resursseja omassa organisaatiossaan tehdä suojausta. Tällöin yritykset voivat kääntyä Keksintösäätiön, patenttiasiamiestoimistojen ja Patentti- ja rekisterihallituksen puoleen. Myös Patentti-insinöörien yhdistyksen kautta voi löytää oikean henkilön apuun. PP

•

ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas

Tiesitkö tämän patentoinnista?

P

atentoitavan keksinnön on oltava uusi. Vanhaan, ennestään tunnettuun tekniikkaan ei myönnetä yksinoikeutta. Omaa keksintöä ei pidä julkistaa ennen patentin hakemista, koska omakin julkistaminen tekee keksinnöstä ”ennestään tunnetun”. Hakemispäivä on ratkaiseva raja. Kaikki, mikä on tullut tunnetuksi ennen sitä missä päin maailmaa tahansa, voi muodostaa esteen keksinnön patentoinnille.

Paitsi uusi, keksinnön on myös oltava keksinnöllinen. Patenttilaissa sama asia sanotaan siten, että keksinnön on erottava olennaisesti ennestään tunnetuista.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos keksintö on uusi, siis eroaa jollain tavalla tunnetuista ratkaisuista, tuon eron on oltava sellainen, ettei se ole alan ammattimiehelle itses-

tään selvä.

Kolmas patentoitavuuden edellytys on teollinen käyttökelpoisuus. Tällä halutaan rajata patentoitavien keksintöjen joukkoa teknisiin ratkaisuihin. Teollinen käyttökelpoisuus on kuitenkin ymmärrettävä laajasti. Se käsittää tavanomaisen teollisuuden lisäksi kaupassa, rakennustoiminnassa, maanviljelyksessä, metsätaloudessa, puutarhanhoidossa, kalastuksessa, käsityöammateissa yms. tarvittavat menetelmät ja laitteet.

Ideaa ei voi patentoida. Patentoitava keksintö on idean konkreettinen toteutus, laite, tuote, menetelmä esimerkiksi tuotteen valmistamiseksi, tai jonkun tuotteen uusi käyttö.

Lähde: Patentti- ja rekisterihalitus

Suurimmat kotimaiset yrityshakijat 2010 Hakija Hakemuksia yhteensä Valtion Teknillinen tutkimuskeskus (VTT).................................................................95 Metso paper, Inc.....................................................................................................................87 Kone Corporation..................................................................................................................51 Wärtsilä Finland Oy...............................................................................................................49 UPM-Kymmene Corporation..........................................................................................43 Outotec Oyj..............................................................................................................................39 Beneq Oy ..................................................................................................................................23 Sandvik Mining and Construction Oy.........................................................................19 Maricap Oy...............................................................................................................................18 ABB Oy........................................................................................................................................16

Kuvat: UPM

Paperikoneinvestoinnin rinnalle ovat nousseet uusiin innovaatioihin perustuvat liiketoiminnat. Koko metsäteollisuuden bisneslogiikka on erilainen kuin aikaisemmin, kertoo UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka.

11

12 ILMOITUSLIITE | Innovaatio ja teollisoikeus Opas