Kestävä yritys ja tiedostava kuluttaja by Editor Helsinki Oy

MAINOSLIITE

KESTÄVÄ YRITYS & T I E D O STAVA K U LU T TA JA

5.10.2018

Sivu 4 | Rinnekoti kirittää kehitysvammaisten palvelukehitystä entistä lähempänä asiakkaita.

EKOLOGISUUS | ENERGIATEHOKKUUS | YMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI

Sivu 5 | Kestävän gastronomian osaamiskeskus rakentuu Helsingin ruoka-aitan, Longinojan pellon, ympärille

Sivu 3 | Helvarin älykäs valaistuksen ohjaus tuo säästöjä ja lisää hyvinvointia

Sivu 7 | Kiertotalous on kestävän talouskasvun edellytys

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Yhteiskunnallisille yrityksille on kysyntää

Puhdasta ruokaa puhtaalla energialla

Säästöjä ja hyvinvointia valaistuksen ohjauksella

Kotimainen ilmanvaihtoyritys tähtää elämänlaadun parantamiseen ympäristöä unohtamatta

Kehitysvammaisten palvelujen kirittäjä innovoi ja kehittää uutta entistä lähempänä asiakasta

Kestävän gastronomian osaamiskeskus rakentuu Helsingin ruoka-aitan, Longinojan pellon, ympärille

Kotimainen tuote on vastuullinen ostopäätös

Muistitko pestä kädet? Siisti toimisto säästää työnantajan rahoja ja työntekijän terveyttä

Kiertotalous on kestävän talouskasvun edellytys

Kestävä kehitys on toimialariippumaton periaate

Reimago kannustaa lapsia liikkuvaan elämäntapaan

Kastelli Green™ on ekologinen puutalo pintaa syvemmältä

Ekologinen unelmakoti

SOL – hyvä tulevaisuus

Energianlouhinnalla huoltovapaata sähköä lähes tyhjästä

Muovipakkausten kasvaviin kierrätysvaatimuksiin kehitetään keinoja

Oulussa biokaasun tankkausmäärät huimassa kasvussa

Tieto tuo tehoa kiinteistönhuoltoon

Monimuotoisuuden suojelua naapurien toiveita kuunnellen

Varma investoi rohkeasti uusiutuvaan energiaan

Kirkon tekemää hyvää ei aina nähdä

Työtyytyväisyydessä molemminpuolinen luottamus ratkaisee

Vastuullisuus on kuljetusyrityksen kilpailuvaltti ja laadun tae

SPA – Kodin uusi sydän

Tervetuloa Kestävä yritys -julkaisun pariin Vastaava tuottaja: Silja Maimanen. Toimittajat: Mia Heiskanen, Eila Lokka, Maija-Liisa Saksa, Timo Mansikka-Aho. Ulkoasun suunnittelu ja taitto: Pirja Suotamo. Painopaikka: Sanomapaino. Editor Helsinki Oy | www.editori.fi | Valtteri Rantalainen | p. 0405617703 | tuotanto@editorhelsinki.fi

ALKUSANAT

Yhteiskunnallisille yrityksille on kysyntää Yhteiskunnallisille yrityksille on kysyntää palveluiden tuottajina, ja niitä kaipaavat niin yritykset, kunnat kuin kuluttajatkin. Vastuullisuus ja yhteiskunnallisuus ovat trendeinä vahvassa nousussa. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan peräti 88 % suomalaisista arvostaa liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää tekeviä yrityksiä. Lisäksi yli 60 % kertoo pyrkivänsä valinnoissaan eettisyyteen mahdollisimman usein.

Yhteiskunnalliset yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuuta, toimivat avoimesti ja käyttävät yli puolet voitostaan yhteiskunnalliseen hyvään, esimerkiksi edistämällä ikäihmisten hyvinvointia, työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia sekä toteuttamalla kiertotaloutta ekologisin ratkaisuin. Kuluttajalle yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat toimijan, jonka arvot perustuvat hyvän tekemiselle ja jakamiselle. Suomalaisen Työn Liiton hal-

Atrian Aurinko -hankkeen tavoitteena on kehittää aurinkoenergian hyödyntämistä laajemminkin teollisuuden tarpeisiin. Teknologian kehittäminen on yksi osa uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Atria on

sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka mukaan energiankulutuksen säästötavoite vuoteen 2025 mennessä on 7,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2015.

linnoima Yhteiskunnallinen yritys -merkki on myönnetty jo yli 200 yritykselle. Ne pyörittävät neljän miljardin euron liiketoimintaa yli 17 500 työntekijän voimin. Yhteiskunnalliset yritykset tekevät liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää ja ansaitsevat tulla näkyviksi. Tero Lausala toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto

Puhdasta ruokaa puhtaalla energialla Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut erilaisia puhtaan energian vaihtoehtoja voimakkaasti esille myös elintarviketeollisuudessa. Yksi vaihtoehdoista on aurinkoenergia. Atria halusi tarttua puhtaaseen ja kotimaiseen vaihtoehtoon ja rakennutti Suomen suurimman teollisen mittaluokan aurinkosähköpuiston Atrian Auringon. Atrian Aurinko on Suomen suurin yksittäinen teollisen mittaluokan aurinkosähköpuisto. Aurinkopuiston kaikki 24 000 aurinkopaneelia otettiin käyttöön tänä syksynä. Paneelit keräävät noin yhdeksän jalkapallokentän kokoiselta alueelta auringosta talteen puhdasta, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Pohjoismaiden johtaviin ruokataloihin lukeutuva Atria hyödyntää tätä hyvää energiaa puhtaan, tuoreen ruoan jokapäiväisessä tuotannossa Nurmossa Seinäjoella. Atrialla oltiin jo vuosia ennen hanketta selvitetty mahdollisuuksia

uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen toiminnoissa. Energiaa kuluu nimittäin rutkasti tilojen ja tuotannon prosessien lämmittämiseen ja erityisesti kylmäketjun ylläpidon vaatimaan jäähdytykseen. Atrian Aurinko tuottaa lähes 10 prosenttia Suomessa verkkoon kytketystä aurinkoenergiasta. Se on paljon. Vuositasolla Atrialle tämä energiamäärä on tuotantokapasiteetiltaan 5 600 megawattituntia. Uusiutuva aurinkosähkö parantaa Atrian energiatehokkuutta sekä pienentää ruoan tuotannon ympäristövaikutuksia.

Atria tekee ympäristön eteen jatkuvasti työtä, siksipä kaikissa Atrian tuotteissa onkin ripaus aurinkoenergiaa. atria.fi/atrianaurinko

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Säästöjä ja hyvinvointia

valaistuksen ohjauksella Energiansäästön kannalta LED-valaisimiin siirtyminen on vasta puoli ratkaisua, sillä lisäämällä mukaan valaistuksen ohjaus voidaan energiakustannukset puolittaa. Bonuksena saadaan käyttäjäystävällinen ja eri tilanteisiin sopiva, ihmisen hyvinvointia edistävä valaistus. TEKSTI MAIJA-LIISA SAKSA

Valaistuksen ohjaus- ja säätöjärjestelmä lisää energiatehokkuutta ja sen takaisinmaksuaika on 1-5 vuotta käytöstä ja käyttötunneista riippuen.

– Älykkääseen valaistukseen ei siis päde se, että säästämällä joudutaan tinkimään jostain. Päinvastoin, sillä vähäisemmän energiankäytön lisäksi saadaan valaistukseen lisää toimivuutta ja käyttömukavuutta, korostaa Helvar Groupin Suomen myyntijohtaja Jukka Riikkula. Suurimmat hyödyt valaistuksen ohjauksesta saavutetaan julkisissa tiloissa: toimistoissa, oppilaitoksissa, sairaaloissa sekä hotelleissa ja ravintoloissa jne. Tilojen valon määrää ja väriä voidaan ohjata pehmeästi niiden käyttötarkoituksen ja -asteen mukaan. Esimerkiksi sairaalan potilashuoneessa on päivällä hoitojen aikana paljon kylmää valoa, mutta iltaa kohden valo muuttuu lämpimämmäksi, jolloin se rentouttaa ja edistää toipumista. Yöllä käytävien valaistusta voidaan vähentää, mutta kun niissä liikutaan, nousee valaistustaso automaattisesti. LANGATONTA OHJAUSTA JA TEKOÄLYÄ Valaistukseen liittyy nykyisin vielä erillinen ohjausjohdotus, mutta suuntaus on kohti langattomuutta. Myös tekoäly on tulossa vahvasti valaistukseen ja Helvar onkin maailman kärjessä sen kehittämisessä. Kun kaikissa tiloissa on aina valaisin, voivat ne kerätä tietoa tilan käyttöasteesta, ilman kosteudesta jne. ja ohjata itse itseään. Näitä tietoja voidaan lisäksi hyödyntää rakennuksen huollossa ja ylläpidossa ja ohjata esimerkiksi tilojen siivousta niiden käytön mukaan. Käyttäjä voi aina ohittaa tekoälyn tai etukäteen ohjelmoidut säädöt ja muuttaa valaistusta. Näin voidaan huomioida yksilölliset, mm. iän mukanaan tuomat tarpeet valaistuksen tasossa. Helvarin ohjattavia ja säädettäviä valaistusjärjestelmiä voidaan soveltaa myös koteihin.

Kotimainen ilmanvaihtoyritys tähtää elämänlaadun parantamiseen ympäristöä unohtamatta Tiesitkö, että valitsemalla kotiisi kotimaisen ilmanvaihtokoneen, voit säästää rahaa sähkölaskussa? Vallox kehittää tuotteitaan entistä energiatehokkaammiksi. TEKSTI PÄIVI KAIJULA

KUVA VALLOX OY

Ilmanvaihto luo edellytykset hyvään elämään, sillä puhdas ilma mahdollistaa hyvät yöunet, poistaa ilmassa liikkuvaa siitepölyä ja nostaa jaksamista. Valitsemalla energiatehokkaan koneen ja huoltamalla sitä säännöllisesti, kuluttaja hyötyy säästämällä selvää rahaa.

Valaistuksella voidaan vaikuttaa myös työtehoon ja vireystilaan. Kylmä valo piristää aamulla, mutta paras ja käyttäjien kannalta miellyttävin tulos saadaan muuttamalla valoa välillä rentouttavaksi ja lounaan jälkeen uudelleen kylmemmäksi, josta se jälleen lämpenee iltaa kohden.

• suunnittelee ja valmistaa älykkäitä ja energiatehokkaita valaisinjärjestelmiä • vientiä 40 maahan, päämarkkina Eurooppa • vienin osuus yli 90% • kotimainen perheyritys • perustettu 1921 • liikevaihto n. 75 miljoonaa euroa • henkilökuntaa n.250 www.helvar.com

Suomalainen Vallox on huolehtinut kotiemme raikkaasta ilmasta jo lähes 50 vuotta. Yritys on ylpeä tuotteistaan, eikä suotta! – Tuotteemme tukevat luonnostaan kestävää kehitystä, sillä ne ovat äärimmäisen energiatehokkaita samalla kun ne parantavat asukkaiden elämänlaatua, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Korja. TUOTEKEHITYKSEN TAVOITTEENA PIENI SÄHKÖNKULUTUS Ilmanvaihtokoneen käyttämä sähkö on osa asumisen kokonaisenergian kulutusta. Valloxin koneiden energiatehokkuus perustuu niiden käyttämään tekniikkaan. – Käytännössä laitteiden kuluttama sähkömäärä pysyy pienenä, koska ne hyödyntävät asunnon poistoilmasta keräämäänsä lämpöä. Lisäksi koneiden puhaltimien hyötysuhteet ovat huippuluokkaa, kertoo tuotesuunnittelun päällikkö Petri Koivunen. Yritys on laskenut yhteistyössä VTT:n kanssa koneidensa energiatehokkuutta. – Vertasimme mitä tapahtuu, kun vanha talo peruskorjataan ja sinne asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Laskelmissa huomioitiin mm. ilmanvaihdon elinkaarikustannukset, hiilijalanjälki ja takaisinmaksuaika. Laskelmien mukaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on kuluttajan kannalta pitkässä juoksussa järkevää, sillä energian kulutus pienenee merkittävästi, Koivunen iloitsee.

PITKÄIKÄISIÄ TUOTTEITA Valloxin laitteiden keskimääräinen ikä on 15-20 vuotta, joka johtuu laadukkaiden ja kestävien komponettien käytöstä. – Tiedämme, että käytössä on edelleen jopa 40 vuotta vanhoja koneitamme. Se kertoo, että laitteemme ovat kestäviä ja hyviä, Koivunen kertoo. Laitteiden pitkäikäisyyttä tukee se, että vanhoihinkin koneisiin on edelleen saatavilla varaosia ja suodattimia. Kuluttaja voi pidentää käyttöikää huoltamalla laitetta säännöllisesti ja käyttämällä siihen tarkoitettuja suodattimia. KIERRÄTYS OSA YRITYKSEN TOIMINTAA Vallox tekee jatkuvaa työtä niin käyttämiensä materiaalien kierrätyksen eteen kuin tuotannon kuluttaman energian pienentämiseksi. Kierrätysaste on 99%. Yrityksessä on laskettu kaatopaikalle menevän sekajätteen määräksi alle 2 kg kuukaudessa per työntekijä. – Kierrätämme kaiken, minkä pystymme. Paljon menee myös uusiokäyttöön, kertoo Korja. Itse valmistusprosessi ei synnytä päästöjä ja kemikaaleja tuottavat prosessit on hoidettu hallitusti. Yrityksen tuotteissaan käyttämää ohutlevyä kierrättämällä säästetään energiaa ja luonnonvaroja. Ympäristökuormituksen kannalta kierrätys on yritykselle tärkeää. www.vallox.com

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Kehitysvammaisten palvelujen kirittäjä innovoi ja kehittää uutta entistä lähempänä asiakasta – Vain näin voimme varmistaa riittävien ja oikea-aikaisten palvelujen vastuullisen tuottamisen kehitysvammaisille nyt ja tulevaisuudessa, Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio toteaa.

TEKSTI: MIA HEISKANEN

KUKA KUULEE KEHITYSVAMMAISTA?

Rinnekoti on kehitysvammaisten palvelujen syväosaaja, jonka juuret ulottuvat pitkälle Suomen historiaan. Rinnekodin toiminta kehitysvammaisten parissa käynnistyi 90 vuotta sitten, mutta historia ulottuu aina 150 vuoden päähän, kun Helsingin Diakonissalaitos, jonka suojissa kehitysvammatyö alkoi, perustettiin. Kovin moni ei välttämättä tiedä sitäkään, että Rinnekoti on tänä päivänä Suomen suurin yksityinen kehitysvammapalveluiden tuottaja. Olemme myös Suomen neljänneksi suurin hoivayhtiö, joka työllistää reilut 1000 vakituista työntekijää, Anu Kallio täsmentää.

Kallio muistuttaa, että Rinnekodin toiminnan ytimessä on varmistaa kaikilla tasoilla, että kehitysvammaisen ääni kuuluu. – Asiakkaan tarpeiden ja kokemusten on oltava kaiken tekemisen keskiössä – oli sitten kyse ammattilaisten arjesta tai soteuudistuksesta. Unohdamme aivan liian helposti, että kehitysvammaisella on rajalliset edellytykset ilmaista oma mielipide ja tahto. Miten

KIRITTÄJÄ ON VASTUULLINEN EDELLÄKÄVIJÄ Kallio onkin sitä mieltä, että Rinnekodilla on paitsi historian valossa, mutta myös kokonsa puolesta selkeä rooli kirittää muita alan toimijoita kehitysvammaisten palveluiden kehittämisessä. Mitä kirittäminen käytännössä tarkoittaa? – Tehtävämme on innovoida ja kokeilla rohkeasti uutta. Meillä on siihen ketteränä toimijana ainutlaatuinen mahdollisuus, sillä julkisen sektorin toiminta on säänneltyä ja jättää niukemmin tilaa innovoinnille. Me toimimme lähellä asiakasta, mikä antaa meille mahdollisuuden luoda uutta tiiviissä dialogissa kehitysvammaisen asiakkaamme kanssa. Kirittäminen tarkoittaa meille paitsi palvelujen kehittämistä, mutta myös sitä, että kannamme vastuun koko toimialan osaamisen asiakaslähtöisestä uudistumisesta. Kallio kertoo käytännön esimerkin uuden rakentamisesta. – Rinnekoti kehittää parhaillaan yhteistyössä Helsingin yliopiston logopedian laitoksen kanssa uutta autismikoulutusta osaksi maisteriopintoja. Moniammatilliset osaajamme tuovat koulutussisältöön käytännön näkökulmaa, jonka myötä koulutus auttaa tulevaisuuden osaajia mm. tulkitsemaan entistä paremmin autismikirjon henkilöiden kommunikaatiota. Työntekijöitämme on mukana myös koulutuksen pilottiryhmässä.

”TEHTÄVÄMME ON INNOVOIDA JA KOKEILLA ROHKEASTI UUTTA.” varmistamme, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi? Työntekijämme ovat tässä tärkeässä roolissa, sillä he ovat kehitysvammaisen arjessa rinnalla kulkijoita. Rinnalla kulkija kykenee myös näkemään mikä on asiakkaan tilanteen kannalta oikein mitoitettu palvelutaso. – Näin kehitysvammainen voi saada itselleen oikein mitoitetun tuen ja ohjauksen kautta mahdollisimman itsenäisen elämän. Se jos mikä on mielestäni koko yhteiskunnan kannalta inhimillistä, kestävää kehitystä.

PALVELUT ENTISTÄ LÄHEMMÄS ASIAKASTA Rinnekodilla on tänä päivänä 60 kunta-asiakasta ja yli 80 toimipistettä, joista suurin osa sijaitsee Uudellamaalla. – Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että asiakkaamme joutuvat usein matkustamaan pitkiä matkoja voidakseen käyttää esimerkiksi asumisen palvelujamme. Lähitulevaisuuden visiomme onkin ulottaa palvelumme maantieteellisesti yhä lähemmäs asiakkaita. Kiritämme palvelutarjontaa viemällä palvelut sinne, missä niistä on pulaa ja joita seutukunta ei kenties pysty järjestämään. Lähdemme liikkeelle lasten palveluista, sillä kehitysvammaisella lapsella on oltava oikeus saada tarvitsemansa palvelut lähellä omaa biologista perhettä, Kallio muistuttaa.

Rinnekoti on Suomen monipuolisin yksityinen kehitysvammaalan toimija. Olemme yhteiskunnallinen yritys ja yleishyödyllinen säätiö. Tuotamme apua, tukea ja asiantuntemusta jokapäiväisiin hyvän elämän tarpeisiin. www.rinnekoti.fi

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Kestävän gastronomian osaamiskeskus rakentuu Helsingin ruoka-aitan, Longinojan pellon, ympärille Green City Farm –hanke rakentaa Longinojan pellon ympärille yhteisöllistä kestävän gastronomian keskusta, joka tuo yhteen opiskelijat, opettajat, viljelijät ja sidosryhmät. Kestävän gastronomian huippuseminaari kokosi yhteen samanhenkiset osaajat ja toimijat. TEKSTI: MIA HEISKANEN KUVAT YANI SLAVA HARTONEN

Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen ympärillä sijaitseva Longinojan pelto on oppilaitoksen toimintaja opetussuunnitelman sydän. – Luomme pellon ympärille gastronomisen verkoston, joka yhdistää viljelijät, opiskelijat, opettajat ja sidosryhmät. Tavoitteena on edistää näin uudenlaisen ruokakulttuurin kehittymistä Suomeen, sanoo rehtori Juha Ojajärvi. – Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Perho Liiketalousopiston ravintola-, matkailu- ja liiketalouden opiskelijat pääsevät myös kokemaan ruuan kestävän tien ekologiselta pellolta keittiöön ja asiakkaan pöytään. Ilmiöpohjaiseen pelto-oppimisympäristöön kytkeytyy myös yrittäjyyttä, markkinointia ja tuotekehitystä, Ojajärvi jatkaa. Perho Liiketalousopiston lehtori Jarmo Åke kertoo, että pellon vuosikierto ja vuoropuhelu maanviljelijän kanssa on osa uutta opetussuunnitelmaa. – Meillä on valinnaisena aineena luonnontuotteiden hyödyntäminen ja Personal Farmer Stewen Lowndes tapaa säännöllisesti Perhon ja Haaga-Helian opettajia ja tulevia keittiömestareita. Kun opiskelijat oppivat huomioimaan maanviljelijän näkökulman, opit kulkevat heidän mukanaan ravintolamaailmaan.

PERSONAL FARMERINA KIERTOVILJELYN URANUURTAJA Green City Farmin uutena Personal Farmerina aloitti keväällä 30 vuotta Suomessa asunut kiertoviljelyn uranuurtaja Stewen Lowndes, joka hieman sääti pellon viljelysuunnitelmaa edellisvuodesta. – Kaikilla hankekumppaneilla on ravintolatoimintaa, joten supistimme lajikkeiden määrää, jotta voimme korjata sadosta enemmän yksittäistä tuotetta ravintoloiden tarpeisiin. Viljelysuunnitelmassa on mukana myös yrttejä, joista valmistamme valmiita mausteseoksia ravintoloille. Stewen onnistui taikomaan kuivasta kesästä huolimatta hienon sadon, Ojajärvi kehuu. HUIMIMMATKIN UNELMAT TOTEEN Green City Farm -hankkeen kirkkaana tavoiteena on kestävän gastronomian osaamiskeskuksen rakentaminen. – Syyskuussa järjestetty kestävän gastronomian huippuseminaari oli hieno lähtölaukaus, jonka jälkeen rakennamme verkkoon avoimen portaalin. Uskomme verkoston voimaan ja uskomme, että kohtaamisissa syntyy hienoja uusia oivalluksia sekä tiedon ja osaamisen ristiin pölyttämistä, Ojajärvi toteaa.

Kestävän gastronomian huippuseminaari tarjosi uusia näkemyksiä ja oivalluksia Perhon Liiketalousopisto järjesti yhdessä hankekumppanien kanssa syyskuussa kestävän gastronomian huippuseminaarin, joka keräsi yhteen parisataa kuulijaa. Seminaari huipentui kekrijuhlaan, jossa päästiin nauttimaan Longinojan pellon antimista valmistetuista herkuista. Päivän ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen Valtioneuvoston ja Helsingin kaupungin puheenvuoroista hankekumppanina toimivan Fazerin Brainhow-ohjelmaan ja yksittäisen ravintoloitsijan arkeen. Paneelikeskustelussa pohdittiin kiertotalouden ja ekologisuuden vaikutuksia gastronomiaan. Paneelikeskustelussa olivat mukana keittiömestari Tapio Bergström Fazer Food Servicestä, ravintoloitsijat

Sasu Laukkonen ja Ilja Björs, vuoden Kokki Kalle Tanner, vuoden tarjoilija Noora Sipilä sekä Perhon Personal Farmer Stewen Lowndes. Perhon Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi kertoi kuulijoille, että Longinojan pelto on itse asiassa yksi Helsingin vanhimpia ruoka-aittoja, jossa on viljelty 1400-luvulta saakka. Apulaispääsihteeri Marja Innanen edusti Valtioneuvoston kanslian Kansallista kestävän kehityksen toimikuntaa. Hän suuntasi viestinsä alan opetuksen ja osaajien suuntaan. – Yksi keskeisistä kysymyksistä kestävään kehitykseen ja ruokakulttuuriin liittyen on myös se, miten pidämme huolta alan osaamisesta ja miten ammattikeittiöissä arvostetaan kädellä tekemisen taitoa. Tulevaisuuden tekijöillä on tärkeä rooli ymmärtää kestävän gastronomian yhteiskunnallinen ja globaali merkitys ja toimia sen sanansaattajana. Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki

Tutustu Perho Green City Farmin toimintaan osoitteessa www.greencityfarm.fi Green City Farm -hankkeen kumppaneita ovat Perho Liiketalousopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Fazer Food Services ja Setlementtiliitto.

korosti, että kaupunki haluaa olla mukana edistämässä kehitystä, jossa kaupunkilaisilla on lapsesta saakka tuntuma ruuan alkuperään. – Näin voimme rakentaa kaupunkiin myös tradition, jossa ruoka kutsuu ihmiset tekemään asioita yhdessä ja kokoontumaan yhteisen pöydän ääreen. Olen iloinen, että Perho on ottanut vahvan roolin tällaisen kulttuurinmuutoksen edistäjänä.

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Kotimainen tuote on

vastuullinen ostopäätös Arkisilla kulutusvalinnoilla on merkitystä ympäristölle ja yhteiskunnalle. Sen lisäksi, että kotimainen, ympäristöystävällisesti valmistettu ja pakattu tuote säästää luontoa, se edistää työllisyyttä. Kotimainen tuote voi myös osaltaan tukea suomalaisten ekologisten innovaatioiden kehittämistä. TEKSTI: EILA LOKKA KUVA: HANNA VOUTILAINEN

Kotimainen perheyritys Berner Oy on tarjonnut kuluttajille korkealaatuisia kotimaisia ja kansainvälisiä brändituotteita vuodesta 1883 lähtien. Ympäristö-, talous- ja yhteiskuntavastuuta korostava yhtiö haluaa arvojensa mukaisesti kantaa kortensa kekoon suomalaisen yhteiskunnan puolesta panostamalla kotimaiseen, kestävään tuotantoon. – Siihen liittyy todella paljon vastuullisia päätöksiä meiltä ja kuluttajilta. Kun valitset kotimaisen tuotteen, valitset suomalaisten työllistämisen, toteaa Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemi. Hän mainitsee esimerkkinä satavuotiaan Suomen kunniaksi kehitetyn XZ Mustikan, jonka koko valmistusketju on vahvasti suomalainen. – Mustikansiemenöljy tulee Torniosta, sokerijuurikkaasta uutettu betaiini Naantalista, valmistus Heinävedeltä, pullot Askolasta, etiketit Turusta ja tuotteet lähtevät eteenpäin logistiikkakeskuksesta Vantaalta. Tuotteen etiketin on suunnitellut Finlandia-palkittu kuvittaja Sanna Mander, hän luettelee. – Suomalaisen tuotteen ostaja tietää myös, että työturvallisuus ja työolosuhteet ovat kotimaisten standardien mukaisesti hyvällä tasolla, mikä on myös yksi tärkeä näkökulma vastuullisuuteen, Korpiniemi muistuttaa.

”Vastuullisuus vahvistuu kuluttajien ostoperusteena.” Korpiniemen mukaan vastuullisuus tulee megatrendinä ennestäänkin vahvistumaan kuluttajien ostoperusteena. Siksi Berner etsii ja kehittää jatkuvasti ekologisempia tuote- ja pakkausratkaisuja ja on mukana kehittämässä suomalaisia kestäviä tulevaisuuden innovaatioita. Tästä hyvänä esimerkkinä on viime vuonna aloitettu tuotekehitysyhteistyö ekologisia pakkausratkaisuja kehittävän Sulapacin kanssa.

• Perustettu vuonna 1883 • Vakavarainen suomalainen perheyritys • Yhtiö tuottaa ja maahantuo kestävästi valmistettuja tuotteita ja palveluita, jotka tuovat hyvinvointia kuluttajien arkeen. • Konsernin liikevaihto oli 316 miljoonaa vuonna 2017 • Henkilöstömäärä keskimäärin 520 www.berner.fi

Erityisesti tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, tulisi silmämääräisen tarkastelun lisäksi käyttää apuvälineitä puhtauden todentamiseen.

Mia Jaaranen, CEO, MTB-Siivouspalvelu Oy

Muistitko pestä kädet? Siisti toimisto säästää työnantajan rahoja ja työntekijän terveyttä Aika harva on tullut ajatelleeksi, että toimiston siivousmenetelmillä on suora yhteys työntekijöiden terveyteen ja sairauspoissaoloihin. Suomessa 5 % palkkakustannuksista kohdistuu sairauslomien maksamiseen. *

TEKSTI MIA HEISKANEN

Hygienian yleinen vaatimustaso ja tietämys ovat nousseet tasatahtia siivousalan tekniikoiden kehittyessä. Siivousalan ammattilaisen näkökulmasta se tarkoittaa, että siivouksen on oltava yhä kokonaisvaltaisempaa ja huomioitava myös virusten leviäminen ja muut erityistä huolellisuutta vaativat tilanteet. Suomessa vietetään vuosittain 16,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, eli noin kolme päivää

jokaista työikäistä asukasta kohti.* –Huonolla siivouksella toimistossa liikkuu enemmän pöpöjä – esimerkiksi norovirus ja influenssa voivat tarttua vaikkapa ovenkahvoista. Jokainen sairauspoissaolopäivä on tuskaa sairastajalle ja aiheuttaa haasteita myös työnantajalle, sanoo toimitusjohtaja Mia Jaaranen MTB-Siivouspalvelu Oy:stä. Jaaranen suosittelee, että kausivirusten aikaan siivousta tehostetaan sekä kotona että toimistoissa, jotta taudit eivät pääse leviämään. Erityisesti tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, tulisi silmämääräisen tarkastelun lisäksi käyttää apuvälineitä puhtauden todentamiseen. –Moderni puhtaanapito edellyttää apuvälineitä, sillä pöpöjä ei näe silmällä. Käytämme puhtauden todentamiseen erilaisia mittalaitteita, esimerkiksi UV-valoa ja hygieniamittaria, joka laskee bakteeripitoisuuden kyseisellä pinnalla. Pelkkä rätillä huitaisu ei riitä, vaan

kaikki eniten käsikontaktia saavat paikat on syytä desinfioida, mieluiten mahdollisimman usein. Monet asiakkaistamme ovat toivoneet tehostettua tiheyttä siivouksiin juuri influenssakauden ajaksi, Jaaranen jatkaa. Jaaranen nostaa esiin myös astmaatikkoja kiusaavan katupölyn. –Etenkin kevät on astmaatikolle haastavaa aikaa työskennellä ydinkeskustassa sijaitsevassa toimistossa. Meidän tehtävämme on toimia asiakkaan pulssilla ja reagoida nopeasti – oli sitten kyse siitä, että otamme käyttöön hajusteettomat pesuaineet tai nostamme palvelun perustasoa tilapäisesti tai pysyvästi. * Eurofoundin tilasto

HALUATKO KUULLA LISÄÄ? www.mtb.fi

KESTÄVÄ YRITYS

7 KUVA: ZENROBOTICS

MAINOSLIITE

Remeo työllistää 330 ammattilaista 14 paikkakunnalla ja kahdeksassa kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja käsittelevässä laitoksessa. Liikevaihto vuonna 2017 oli noin 78 miljoonaa euroa. remeo.fi

Remeo on yksi robotiikan hyödyntämisen edelläkävijöistä maailmassa. Yhdessä suomalaisen ZenRoboticsin kanssa kehitetyt robotit lajittelevat rakennusjätettä Remeon Helsingin toimipisteellä Viikissä. Rakennusjätettä tulee 50–100 kuorma-autollista päivässä.

Kiertotalous on kestävän talouskasvun edellytys Ihmiskunta kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi kestävästi tuottaa. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. Valtakunnallinen ympäristöhuoltoalan yritys Remeo Oy haastaa itseään ja kumppaneitaan kehittämään uusia, kestävää kehitystä tukevia kiertotalouden ratkaisuja. TEKSTI: EILA LOKKA

Mistä kiertotaloudessa on kysymys, Remeon kaupallinen johtaja Sanna Karppinen? – Kiertotalous on talouden malli, jossa jätettä ja hukkaa ei synny ja tuotteet ja materiaalit säilyvät kierrossa. Resurssien tehokas käyttö on jatkossa talouskasvun edellytys, hän kiteyttää. Remeo kuljettaa, lajittelee ja kierrättää keräämäänsä materiaalia ja huolehtii niiden parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä. – Emme mielellämme puhu jätteestä vaan materiaaleista, sillä niillä on taloudellinen arvo, Karppinen huomauttaa.

KIERRÄTYS KANNATTAA Yrityksiä ohjaavat kierrätykseen myös taloudelliset tekijät, sillä suurimmat kustannukset syntyvät massapolttoon vietävästä sekajätteestä. – Autamme yrityksiä suunnittelemaan jätehuoltonsa kierrätyksen näkökulmasta. Keräämme ja kierrätämme hyötymateriaalit ja toimitamme ne tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn ja jalostukseen teollisuudelle tai energiantuotantoon, Remeon aluejohtaja Kimmo Käenmäki kuvailee. – Toimintaamme ohjaavat vastuullisuus, asiakaskeskeisyys, logistinen tehokkuus sekä kannattavuus. Tavoitteenamme on edistää jätealalla tervettä liiketoimintaa sekä kiertotalouteen pohjautuvia liiketoiminnan muotoja.

VASTUULLISUUS ON TEKOJA Remeon toiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin. Näitä yhtiö toteuttaa pyrkimällä toiminnassaan energiatehokkuuteen, korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla, täyttämällä lain ja viranomaisten asettamat vaatimukset sekä noudattamalla omia ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n eettisiä sääntöjä. Vastuullisuuteen kuuluu myös panostaminen henkilöstön viihtymiseen ja turvallisuuteen. Myynnissä työskentelevä Kirsi-Marja Frank viihtyy Remeossa. – Meillä on hyvä draivi päällä, mikä taitaa välittyä asiakkaillekin päin! Minua inspiroivat innovatiiviset ja kehittämishaluiset työkaverit, hän kertoo. Sanna Karppisen mukaan Remeo on jäsenenä Nolla tapaturmaa -foorumissa ja ottaa käyttöönsä Kansainvälisen työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamista käsittelevän standardin ISO 45001. Yhtiössä toteutetaan ISO 9001 ja ISO 14001 -standardeja noudattavaa laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmää sekä ETJ+ -energiatehokkuusjärjestelmää. Yhtiö on sitoutunut Suomi 2050 -yhteiskuntasitoumukseen, S-ryhmän ISO JUTTU -ilmastokampanjaan sekä Helsingin kaupungin 2016 -ilmastokumppanuuteen. – Esimerkkejä vastuullisesta toimin-

nastamme ovat muun muassa St1:n kanssa kehittämämme hävikkileipäkeräyksemme, josta syntyy uusiutuvaa RED95-etanolidieseliä. Muita esimerkkejä ovat investointimme aurinko energian käyttöön, organisoimamme kovien muovien erilliskeräys, osatyökykyisten työllistämisemme sekä uusiutuvien polttoaineiden hyödyntäminen kuljetuksissamme, hän havainnollistaa.

INNOVAATIOILLA EDISTETÄÄN KIERTOTALOUTTA

Remeo kuljettaa, lajittelee ja kierrättää keräämäänsä materiaalia ja huolehtii niiden parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä.

Vastuullisuus, asiakaskeskeisyys, logistinen tehokkuus sekä kannattavuus ohjaavat remeolaisten toimintaa joka päivä.

Kotitalouksille suunnattu REMEO Moni -nelilokero motivoi kierrättämään kotona. – Jäteastiassa on neljä lokeroa erilaisille kotitalousjätteille. Näin useat jätejakeet saadaan kerättyä kerralla, eikä lajittelu vaadi erillisiä jäteastioita ja -kuljetuksia. Palvelu vähentää kotona syntyvän kaatopaikkajätteen määrän jopa puoleen, Käenmäki kuvailee. Remeo suunnittelee myös Vantaalle rakennusteollisuuden, kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleille kierrätyslaitosta, joka edistäisi merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa. Laitoksella olisi mahdollista tuottaa erittäin puhtaita ja arvokkaita, uudelleen käytettäviä materiaaleja, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Vuonna 2020 valmistuvaksi suunnitellun laitoksen käsittelykapasiteetti voi olla jopa 30 prosenttia pääkaupunkiseudun tarpeesta.

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Securitas on onnistunut keventämään ympäristöjalanjälkeään kotien turvajärjestelmien asennuksissa.

Emme ota laitteita vastaan omissa pakkauksissaan, vaan ne on pakattava irrallisina uudelleen käytettäviin laatikoihin.

Kestävä kehitys on

toimialariippumaton periaate Uusia mahdollisuuksia löytyy yllättävistäkin arjen tilanteista – tärkeintä on, että organisaatio tarkkailee toimintaansa avoimin silmin. TEKSTI TIMO MANSIKKA-AHO

Securitas Oy on Suomen johtava turvallisuuspalveluyritys. Ihmisten arjessa yhtiön toiminta näkyy pääasiallisesti vartijoina, toimistorakennusten aulapalvelijoina sekä koteihin asennettavina turvajärjestelminä. Kaikki nämä ovat toimintoja, joihin kestävä kehitys on äkkiseltään haastava liittää; kuinka kauppakeskuksen vartija voi hoitaa tehtäviään enemmän tai vähemmän vastuullisesti? Kun asiaa ajattelee toisenkin tovin, mahdollisuuksia alkaa kuitenkin ilmetä. Securitaksen Customer Care Manager Pekka Topp toteaa, että kestävän kehityksen periaatteita pyritään yrityksessä noudattamaan koko ajan monimuotoisemmin. Ympäristövastuun kantaminen kaikessa toiminnassa kuuluu yrityksen yleisiin toimintatapoihin, ja tätä periaatetta ollaan siirtämässä käytännön tasolle koko ajan laajemmassa mittakaavassa. – Otamme vastuullisuuden suuntaan pieniä askelia, mutta koko ajan tiheämmällä tahdilla, Pekka Topp valottaa yritysimagoltaan kankeahkon Securitaksen kurssin käänty-

mistä kohti kestävämpää kehitystä. – Vastuullinen tekeminen on asia, jonka pitäisi tänä päivänä kuulua jokaisen yrityksen periaatteisiin – käytännössä se toteutuu kuitenkin sangen vaihtelevasti. Securitaksessa kehitysaskeleet konkretisoituvat esimerkiksi kaupunkien keskusta-alueilla päivystävien vartijoiden työssä; he liikkuvat mahdollisimman paljon jalkaisin kohteesta toiseen. Ruotsalaiselta emoyhtiöltä annetaan vuosittain autojen hankintaan vaikuttavat päästörajat, ja ne ovat tiukentuneet lähes joka vuosi. Autokannan päästöjen väheneminen onkin yksi Securitaksen konkreettisimmista ympäristöteoista.

TOIMITUSKETJU MUKAAN YMPÄRISTÖTALKOISIIN Vielä selkeämmin Securitas on onnistunut keventämään ympäristöjalanjälkeään kotien turvajärjestelmien asennuksissa. Pekka Topp sanoo haastaneensa tässä hankkeessa mukaan niin laitevalmistajat kuin maahantuojatkin. Tavoitteena oli vähentää merkittävästi laitteiden mukana

kulkeutuvan pakkausjätteen määrää. – Hienoisen pakon avulla saimme koko ketjun mukaan talkoisiin, Pekka Topp kertoo. – Ilmoitimme, että vastedes emme ota laitteita vastaan omissa pakkauksissaan, vaan ne on pakattava irrallisina suuriin laatikoihin, ilman muoveja ja pahveja. Asentajamme palauttaa laatikon tavarantoimittajalle sen tyhjennyttyä, ja sitten se taas täytetään. Toimenpiteen ansiosta muovi- ja pahvijätteiden määrä Securitaksen kodinturvajärjestelmäpuolella väheni peräti 90 prosenttia. Kun toimiston nurkassa oleva rullakkolava täyttyi ennen pahvista jopa yhdessä viikossa, nykyisin se tyhjennetään pari kolme kertaa vuodessa. Kehityskaari on dramaattinen, ja Pekka Topp kertoo myhäillen, että toimintamalli on omaksuttu kauttaaltaan ilman suuria vastaväitteitä. – Sinällään kaikki pitävät hyvänä asiana sitä, että jätteiden määrää vähennetään. Kun sopivasti rohkaisee eri tahoja tarttumaan asian tiimoilta myös toimeen, tulee uudesta mallista nopeasti vakiintunut käytäntö.

TEKNOLOGIA AUTTAA MYÖS YMPÄRISTÖASIOISSA Securitaksessa on jo miltei 10 vuoden ajan pyritty hyödyntämään uutta teknologiaa myös ympäristönäkökulmasta. Kantavana ajatuksena on, että sen avulla pystytään ihmisten tekemää työtä – ja sitä kautta esimerkiksi heidän tarvettaan liikkua fyysisesti paikasta toiseen – tehostamaan merkittävästi. Pekka Topp huomauttaa, että esimerkiksi videoneuvottelut ovat yksi konkreettinen keino huomioida kestävän kehityksen vaatimukset minkä tahansa organisaation arjessa, toimialasta riippumatta. – Vastuullisen toiminnan olisi oltava läsnä jokaisen yrityksen päivittäisessä tekemisessä. Moni tyytyy ajattelemaan, että heidän toimialansa ei mahdollista mitään merkittävää kehitystä, mutta iso hyöty syntyy pienistä puroista myös ympäristöasioissa. Mitä enemmän siihen pystytään kiinnittämään huomiota, sen parempi, mutta pääasia on tiedostaa, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

Securitas Oy tarjoaa erilaisiin turvallisuustarpeisiin sekä tehokkaita palvelukonsepteja että yksilöllisiin erityistarpeisiin räätälöityjä palveluratkaisuja. Palvelutoimintamme kulmakiviä ovat toimiminen lähellä asiakasta, kokenut henkilöstö, joka tuntee asiakkaan toimintaympäristön ja tarpeet, sekä oikein mitoitetut turvallisuuspalvelut. Kehittämällä ja jalostamalla jatkuvasti palvelujamme Securitas pyrkii koko ajan vastaamaan nopeasti muuttuviin turvallisuustarpeisiin. •

• • •

Perustettu vuonna 1959 (STV, Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy, Securitas Oy vuodesta 1993 Liikevaihto noin 158,9 milj. euroa (2017) Henkilökuntaa noin 3 600 (2017) Valtakunnallinen ISO 9001 -laatusertifikaatti, OHSAS 18001, ISO 14001, ISO 28000 (sisältäen ISO 31000) ja ISO 50001

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

ReimaGO kulkee mukana taskussa tai pirteässä silikonirannekkeessa.

REIMAGO KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUVAAN ELÄMÄNTAPAAN Nykypäivän maailmassa lapset eivät liiku tarpeeksi. Reima haluaa hidastaa liikkumattomuuden kehitystä kannustamalla ja tukemalla lapsia ja perheitä liikkumaan luontaisilla tavoillaan.

Reima on yhdessä Suunnon kanssa kehittänyt ReimaGO-aktiivisuusrannekkeen. Liikkumisellaan lapsi kerryttää pisteitä, joilla Goey-emojihahmoa kuljetetaan pitkin maailmaa mobiilisovelluksessa. – Sovellus antaa hauskoja suorituspalkintoja ja avaa erilaisia maailmoja lapselle, kun liikkumistavoitteita saavutetaan, ReimaGO:n tuotekehityksestä vastaava Mikko Linnaluoma valottaa. – ReimaGO tukee myös kollektiivista liikkumista ryhmäkäytössä. ReimaGO inspiroi lapsia keksimään yhdessä uusia leikkejä ja liikkumistapoja. Lisäksi he voivat yksilö- ja ryhmätasolla osallistua erilaisiin sovelluksen haasteisiin! Liikkuminen on tuotu esiin mielekkäänä ja hauskana tekemisenä, ei

suorittamisena tai muuna vakavana mittarina. – Sovellus on haluttu pitää yksinkertaisena, ettei se lisää ruutuaikaa vaan innostaa lapsia liikkumaan enemmän. Sovellus on ilmainen ja toimii myös ilman aktiivisuusranneketta. ReimaGO on ollut erilaisten ryhmien käytössä kiitellyin tuloksin. Se motivoi lapsia liikkumaan ryhmissä ja kyseessä on myös hyödyllinen työkalu liikkumisen suunnitteluun. – Päiväkodin tai koulun henkilökunta saa tietoa lasten liikkumisesta ja tämän tiedon avulla toimintaa voidaan suunnitella paremmin liikkumisen näkökulmasta. Sama tieto antaa vanhemmille jaettuna paremman ymmärryksen lastensa aktiivisuudesta, kun he eivät itse ole läsnä.

Sovelluksesta nähdään myös lapsen askeleet. Uutena elementtinä tuodaankin syksyllä 2018 ominaisuus, jossa myös vanhempien askeltiedot saadaan sovellukseen näkyviin heidän omista älypuhelimista tai aktiivisuusrannekkeista. Näin koko perhe aktivoituu yhteisillä tavoitteilla: – Yhdessä tekeminen ja liikkuminen edistää koko perheen hyvinvointia monin tavoin. ReimaGO on ollut Reimalle uudenlainen päänavaus kansainvälisillä markkinoilla, millä herätetään kiinnostusta myös ydintoimintaa eli vaatteita kohtaan. – Haluamme brändinä olla inspiraationa liikkumiselle, ja laajemmassa mittakaavassa edistää kaikella toiminnallamme lasten ja perheiden aktiivista elämäntapaa, Linnaluoma kertoo.

Goey-hahmo kannustaa lapsia liikkumaan niin ReimaGO-sovelluksessa kuin pehmolelunakin, Mikko Linnaluoma viittaa pitelemäänsä emojihahmoon. Lue lisää: www.reima.com/reimago

Kastelli Green™

ON EKOLOGINEN PUUTALO PINTAA SYVEMMÄLTÄ Kastelli Green™ on läpeensä ekologinen puutalo, sillä sen koko eristerakenne on luonnonmukaista puuta. TEKSTI MIA HEISKANEN

Kaikki Kastellin talot ovat ekologisia ja energiatehokkaita puutaloja, mutta Kastelli Green™ -rakenteessa ekologisuus on viety vielä hieman pidemmälle. – Green-rakenne tarkoittaa, että puurungon lisäksi talon eristeet ja tuulensuojat ovat puukuitulevyä eli talo on läpeensä puuainesta, Kastellin toimitusjohtaja Jukka Vaaramo kertoo. Kastelli Green™ on vaihtoehto, jonka voi valita Kastellin kaikkiin talomalleihin.

”HENGITTÄVÄT” RAKENTEET Kastelli Green™ puutalossa lämmöneristeet ja tuulensuojalevyt ovat kotimaista puukuitua. Yläpohjaeriste on puhallettavaa Ekovillaa ja eristeen alapuolella on kosteutta ohjaava ilmansulku. Näin koko yläpohja voi osallistua sisäilman kosteuden tasaamiseen. Ulkoseinät ovat myös lämmöneristettä ja tuulensuojalevyä myöten puuta. – Puukuitu antaa talon rakenteiden ”hengittää” tavalla, joka tasaa myös sisäilman kosteus- vaihteluita luonnon omalla menetelmällä. ”Hengittävyys” on tuttua hirsirakennuksista

ja sama puun ”hengittävyys” saavutetaan nyt hyödyntämällä puun kuituja sillä erotuksella, että puukuitu on eristeenä massiivipuuta lämpimämpi. Lisäämällä sisäpuolelle puuaineisia materiaaleja, kuten puupaneeleja ja puulevyjä, ekologisuus ja kosteutta tasaava seinärakenne paranee entisestään. Puukuitueriste on hyvä valinta myös allergiaperheelle, jolle sisäilman laatu on tärkeää, Vaaramo muistuttaa.

EKOLOGISUUTTA ARVOSTAVAN VALINTA Puulla eristetty puutalo on myös todellinen ekoteko. – Ekovilla valmistetaan pääosin kierrätetystä puukuidusta, esimerkiksi sanomalehdistä. Lisäksi talo sitoo puukuidussa olevan hiilen käyttöiäkseen itseensä ja pienentää näin rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Puun käyttö hillitsee myös ilmastonmuutosta, sillä tonniin puuta on sitoutunut kaksi tonnia ilmakehän hiilidioksidia, Vaaramo kertoo. www.kastelli.fi/green

10 KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Ekologinen unelmakoti

Suomessa on vuosisatojen kokemus puurakenteiden kestävyydestä ja niiden ilmankosteutta tasaavista ominaisuuksista. Kun tämä tietotaito yhdistetään Kannustalojen 40 vuoden talojen rakennuskokemukseen ja huolelliseen suunniteluun sekä nykyteknologiaan, tuloksena on ekologisia ja valtakunnallisen Rakennustutkimus RTS:n mukaan myös Suomen kauneimpia valmistaloja. TEKSTI MAIJA-LIISA SAKSA

KannustaloEko on ympäristöystävällinen puutalo. Se on oikea valinta allergiaperheelle hyvän sisäilmansa vuoksi. Hengittävät rakenteet toimivat ja kuivuvat turvallisesti molempiin suuntiin.

KANNUSTALO OY • Kotimainen perheyritys • Markkinaosuudeltaan Suomen neljänneksi suurin talovalmistaja • 40 vuotta ensimmäisestä talotoimituksesta • Omakotitalojen lisäksi myös projektitoimituksia • Toimipisteet Kannuksessa ja Oravaisissa

KANNUSTALOEKO SITOO CO2:TA 130 m2:n KannustaloEkoon käytetään puuta n. 25 000 kg ja ekovillaeristettä n. 4000 kg. Yhteensä nämä sitovat CO2:ta lähes 55 000 kg, mikä vastaa noin 220 000 – 550 000 lentokilometrin aiheuttamia CO2 -päästöjä.

Kannustalo Oy on maamme neljänneksi suurin talotehdas ja sitä pidetään asumisen suunnannäyttäjänä. Pitkäjänteinen työ on nostanut toimivan yrityksen moninkertaiseksi asuntomessuvoittajaksi. Sen valikoimista löytyy sekä perinteisiä että moderneja koteja avaimet käteen -toimituksina tai räätälöityinä talopakettina, jossa oman rakentamisen osuus on erikseen sovittavissa. KannustaloEko on ympäristöystävällinen ratkaisu, sillä se on aito puutalo. Sen runkomateriaalit ja verhoilu ovat puuta, eristeenä on puupohjaisia tuulensuojalevyjä sekä kierrätysmateriaalista valmistettua puukuitupohjaista, hengittävää Ekovillaa. Puukuitueriste tasaa rakenteen kosteutta luonnollisesti molempiin suuntiin ja on siten oikea valinta myös allergioista kärsiville. Puukuitu on eristeenä massiivipuuta lämpimämpi. Ekovilla on saatavissa eristeeksi kaikkiin Kannustalon talomalleihin. Kaikki Kannustalon käyttämät rakennusmateriaalit maaleja ja tapetteja myöten ovat vähäpäästöisiä M1-päästöluokan materiaaleja.

EKOLOGISUUS ALKAA SUUNNITTELUSTA – Kun asiakkaamme ottaa meihin yhteyttä, suunnittelijamme tai myy-

jämme tutustuu tonttiin yleensä aina paikan päällä. Näin räätälöinnissä voidaan ottaa huomioon ilmansuunnat ja niiden vaikutus sekä talon huonejärjestelyihin että myös piha-alueeseen oleskelualueineen ja kulkureitteineen. Kehotamme asiakastamme pohtimaan myös mahdollisesti myöhemmin rakennettavia piharakennuksia, jotta kokonaisuudesta muodostuu ostajalle mahdollisimman viihtyisä ja käytännöllinen, kertoo toimitusjohtaja Mika Uusimäki. Auringonvalon suunta huomioidaan oleskelutilojen lisäksi myös aurinkoenergian suhteen, jotta kattokulmista saadaan optimaalisia. - Ekologisuutta on myös se, että rakennetaan juuri oikean kokoinen talo, jossa ei ole turhia lämmitettäviä ja kustannuksia aiheuttavia neliöitä, muistuttaa Uusimäki.

HALLITTU PROSESSI Talon rakenteellisten yksityiskohtien suunnittelussa Kannustalossa luotetaan kokemukseen. - Käytämme hyväksi havaittuja ja toimivia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta riskejä ostajalle. Esimerkiksi rakenteiden tuulettuvuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Elementit rakennetaan kustannustehokkaasti sisätiloissa hyvissä olo-

suhteissa ja säältä suojassa. Valmiit elementit kuljetetaan työmaalle hyvin suojattuina, selvittää Uusimäki.

KOTIMAISTA PUUTA Kannustaloihin käytetään vain kotimaista puuta. Ulkoverhoilulaudat ovat 23 tai 28 mm paksuja ja niiden sydänpuupuoli on aina ulospäin, jotta ne kestävät säärasituksia mahdollisimman pitkään. KannustaloEkon seinissä eristeenä on jämäkkä puupohjainen Ekovillalevy ja tuulet pitää ulkopuolella 25 mm:n paksuinen puukuituinen tuulensuojalevy. Sekä seinissä että katossa höyrynsulkuna käytetään muovin sijaan tarkoitukseen suunniteltua, kaikki määräykset täyttävää ilmatiivistä ja hengittävää Intello-ilmansulkukangasta. Se sijoitetaan eristeiden väliin ja pysyy ehjänä, koska sähkövedot tehdään elementin sisäpuolella olevassa puurunkorakenteessa. KannustaloEkon yläpohjan eristeenä on puhallettava Ekovilla, Suomen suosituin yläpohjaeriste. Ammattilaisten puhaltavat sen kattoristikoiden väleihin, jolloin kodille muodostuu yhtenäinen, lämmin eristevaippa. Myös yläpohjassa käytetään Intello-ilmansulkukangasta, joten yläpohjakin osallistuu sisäilman kosteuden tasaamiseen luonnon omalla menetelmällä.

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Kerroshoitaja Oksana Seleznjova työssään Hotel Katajanokalla. SOL on monelle ensikosketus työelämään.

SOL – hyvä tulevaisuus SOLin tavoitteena on sekä tuplata työntekijämääränsä että olla entistäkin ympäristöystävällisempi. SOLilaisen voi bongata niin vartijana, lähettinä, viheralueen hoitajana, tarjoilijana kuin siivoojana hotelleissa, sairaaloissa tai erilaisissa kulkuvälineissä, ratikoista lentokoneisiin. SOLilaisia on joka puolella! Sen lisäksi, että työprosessit pohditaan juuritasolta asti, ympäristö otetaan jokaisessa askeleessa huomioon. Aurinkoisen keltaisesta väristään tunnettu SOL työllistää Suomessa jo lähes 10 000 henkilöä, ja kansainvälisiä toimintoja on myös Venäjällä, Baltiassa sekä Ruotsissa. Suomalaisen perheyrityksen henkilöstöstä 32 prosenttia on muita kuin suomenkansalaisia, ja se on monelle ensimmäinen kosketus työelämään. Yritys onkin ottanut tosissaan niin työntekijöiden perehdyttämisen kuin maahanmuuttajien kotouttamisen Suomen kulttuuriin. Tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja mahdollistaa pitkä ura yrityksessä.

SOLin hotellisiivous toimiala on Joutsenmerkitty. – Kouluttaminen ja joustavuus ovat näin kulttuuririkkaan työpaikan avaintekijöitä, painottaa SOLilla kouluttajana ja ympäristövastaavana toimiva Paula Haanpää.

Jo neljännessä sukupolvessa toimivan yrityksen toimintatapoja kehitetään jatkuvasti siten, että työntekijän on mahdollisimman helppoa tulla töihin ja tehdä työnsä yksinkertaisesti priimalla laadulla.

JOUTSENMERKITTY HOTELLISIIVOUSALA Jo viime vuosituhannella SOL teki Minä, Sinä ja Ympäristö -oppaan, jolla pyrittiin vaikuttamaan henkilöstön asenteisiin ympäristöasioita kohtaan. Opasta ollaan vuosien saatossa luonnollisesti päivitetty ja ympäristöasiat ovat siitä asti olleet osa työntekijöiden koulutusta. – Ympäristötavoitteita on asetettu siivouksen osalta muun muassa kemikaalien ja muovin käytön vähentämiseksi ja näissä onkin saatu merkittäviä tuloksia, Haanpää kertoo. SOL ei pyri ainoastaan vähentämään luontoa rasittavia muoveja tai kemikaaleja prosesseissaan, vaan tavoitteena ovat kokonaan ympäristöystävälliset prosessit. Tällä hetkellä eri toimialojen puhdistusainevalikoimasta 85 prosenttia on ympäristömerkittyä. SOLin hyvän ympäristötyön viimeisin näyttö on Joutsenmerkin saanut hotellitoi-

SOLin hyvän ympäristötyön viimeisin näyttö on Joutsenmerkin saanut hotellitoimiala, mikä merkitsee, että toiminta on 100 prosenttisesti ympäristömerkittyä.

miala, mikä merkitsee, että toiminta on 100 prosenttisesti ympäristömerkittyä. – Aineiden lisäksi kriteereissä arvioidaan prosessin eettisyys, se, miten työ tehdään, kertoo kehitysjohtaja Riitta Sirviö. Toki tasoa tulee ylläpitää ja muita alueita kehitetään samaan suuntaan. Konsepti on viety pitkälle jokaista yksityiskohtaa myöten. Joutsenmerkitty SOLin hotellisiivous tarkoittaa käytännössä sitä, ettei lomailijan tai työntekijän tarvitse kärsiä hajusteista tai kloorihöyryistä. Joutsen-

merkitty konsepti toteutetaan kokonaan Joutsenmerkityillä puhdistusaineilla, pyyhkeillä ja mopeilla. Ympäristön kannalta kyseessä olevat aineet ovat biohajoavia, mahdollisuuksien mukaan myös kierrätettyjä. – Esimerkiksi pesuaineiden annostelu ja mopin kostutus on tarkkaan suunniteltu, että lopputulos on hyvä. Kehitysideoita saamme suoraan työntekijöiltä, Sirviö selventää.

www.sol.fi

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Energianlouhinnan avulla erilaiset mittalaitteet ja anturit tuottavat itse tarvitsemansa sähkön ilman paristoja ja sähkökaapeleita.

Energianlouhinnalla

huoltovapaata sähköä lähes tyhjästä Älyvaate, joka toimii liike-energialla ja itse ympäristöstä energiansa tuottava mittauslaite merellä, koneiston keskellä tai muussa vaikeapääsyisessä paikassa kuulostavat vielä toiveajattelulta, vaikka ne alkavat olla energianlouhinnan ansiosta pian toteuttamiskelpoisia ja kaupallisesti kannattavia innovaatioita. Tampereen teknillinen yliopisto on mukana Puhdasta energiaa ympäristöstä energianlouhinnalla -hankkeessa. TEKSTI EILA LOKKA

Energianlouhinnalla tarkoitetaan ympäristössä olevan energian, kuten liike- tai lämpöenergian, mekaanisen värähtelyn, kitkan ja radiotaajuusenergian muuttamista sähköenergiaksi tuuli- ja aurinkovoiman tapaan sillä erotuksella, että energianlouhinnassa siepattavat tehot ovat pieniä, vain kymmenien milliwattien suuruisia. Energianlouhinnan avulla erilaiset mittalaitteet ja anturit tuottavat itse tarvitsemansa sähkön ilman paristoja ja sähkökaapeleita toimien jopa vuosia ilman huoltoa. MARKKINA-ARVO KAKSI MILJARDIA EUROA Miksi energianlouhinta on nyt niin iso juttu, että sen markkina-arvo on

Pekka Ruuskanen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto

noin kaksi miljardia euroa ja markkinat kasvavat yli 20 prosenttia vuosittain? – Energianlouhintalaitteiden teho kasvaa samalla kun elektroniikkalaitteiden vaatima teho laskee. Nyt alamme saada energianlouhinnasta riittävästi energiaa elektroniikkalaitteiden vaatimaa tehoa varten. Tällä tavoin laitteet voidaan myös yhdistää langattomasti toisiinsa. Energianlouhinta on yksi edellytys langattomuuden tehokkaaseen ja kannattavaan käyttöön, Tampereen teknillisen yliopiston professorit Pekka Ruuskanen ja Jukka Vanhala kertovat. He koordinoivat Tampereen teknillisen yliopiston, Teknologian

Jukka Vanhala, professori, Tampereen teknillinen yliopisto

kehittämiskeskus VTT:n, Oulun yliopiston ja kahdeksan suomalaisen yrityksen yhteistä Puhdasta energiaa ympäristöstä energianlouhinnalla -hanketta. Business Finlandin ja hankkeeseen osallistuvan teollisuuden rahoittaman ohjelman tavoitteena on kehittää langatonta ja paristotonta elektroniikkaa yritysten käyttöön. LÄHES RAJATTOMASTI SOVELLUSKOHTEITA Langattoman tiedonsiirron, tietojenkäsittelyn, elektroniikan, mittaustekniikan ja automaation sovellusten määrä ja sitä kautta energian tarve lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla. – Myös IoT laajenee eksponentiaalisesti, mikä vaatii energiaa. Maailmassa käytetään vuosittain noin 30 miljardia nappiparistoa, mikä muodostaa melkoisen ympäristöongelman. Nappiparistoja on myös usein paikoissa, missä niiden vaihtaminen on vaikeaa. Siksi sähkömagneettisen energian kerääminen ympäristöstä louhimalla on tulossa yhä tärkeämmäksi, Jukka Vanhala toteaa. Teollisuuden, palveluliiketoiminnan, digitalisaation ja erilaisten mittaus- ja automaatiotoimintojen tehostamisen vaatima sähkö voidaan tuottaa energian-

louhinnalla ympäristöystävällisesti ilman sähköjohtoja tai paristoja. Esimerkiksi hankkeeseen osallistuvan Forciot Oy:n venyvään elektroniikkaan perustuvan teknologian voi liittää muun muassa vaatteisiin, kenkiin ja teollisiin laitteisiin. Tällaisissa sovelluksissa energiaratkaisun, jolla laite pysyy käynnissä pitkään, on oltava tuotteen käyttäjälle mahdollisimman huomaamaton. – Käyttökohteissa on usein hyvä mahdollisuus kerätä liikkeestä tuleva energia talteen. Energianlouhinnan avulla käyttäjän ei tarvitse huolehtia tuotteen lataamisesta tai patterin vaihdosta yhtä usein kuin tänä päivänä. Näin käyttökokemus paranee huomattavasti, kertoo Forciotin toimitusjohtaja Maria Alm. Energianlouhinnalla on lähes rajattomasti sovelluskohteita. Hankkeessa mukana olevan kaivos- ja maarakennuslaitevalmistaja Sandvik Mining and Construction Oy:n tavoitteena on tuoda kaivoslaitemarkkinoille integroituja ja huoltovapaita mittaus- ja havainnointiratkaisuja etävalvontaan, etäohjaukseen, tiedonkeruuseen ja erilaisten mittausten avulla tapahtuvaan tiedon analysointiin. – Merkittävä osa tiedonkeruukohteista on sellaisia, että niihin

on vaikeaa kytkeä mittauselektroniikan tarvitsemaa ulkopuolista energian syöttöä ja tiedonsiirtokaapeleita. Energiaharvesterit voivat sijaita esimerkiksi kaivoslaitteen puomistossa tai porakoneessa. Paristojen käyttö vähenee, mikä on ympäristön kannalta ystävällisempi ratkaisu, Sandvikin tutkimuspäällikkö Sirpa Launis kertoo.

Tutkimus- ja tuotekehitysprojekti kuuluu Business Finlandin kaksivuotiseen ”Challenge Finland” -ohjelmaan, jossa yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa kehitetään uusia kilpailukykyisiä tuotteita erityisesti vientimarkkinoille.

Yhteystiedot: Professori Pekka Ruuskanen, pekka.ruuskanen@tut.fi Professori Jukka Vanhala, jukka.vanhala@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Muovipakkausten kasvaviin Oulussa kierrätysvaatimuksiin kehitetään keinoja

Muovipakkausten lajittelu koti talouksissa on hyvän kierrätyksen alku.

biokaasun tankkausmäärät huimassa kasvussa

Oululainen Tuula Paunula on ajanut kaasuautolla helmikuusta lähtien. – Mieheni ehdotti kaasuauton hankintaa, ja se sopi myös minulle. Ympäristöstä tulee pitää huolta.

Muovipakkausten kierrättämisen tavoitteet nousevat huomattavasti lähivuosina. Suomen Uusiomuovi Oy:n mukaan uusiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää useiden eri keinojen yhdistämistä. – Suomen Uusiomuovi Oy toimii vuodesta 1996 muovipakkausten tuottajayhteisönä ja vastaa yli 2300 yrityksen tuottajavastuusta muovipakkausten osalta. Pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää käytettyjen pakkausten jätehuolto ja hyötykäyttö, kertoo yrityksen kehitysjohtaja Peter Rasmussen. – Järjestämme käytännön tasolla asiakkaidemme puolesta tarvittavat palvelut. Otamme vastaan veloituksetta yritysten kierrätyskelpoista muovipakkausjätettä 60 terminaalissa ympäri maan. Kuluttajille tarkoitetun aluekeräysverkostomme palvelut tuottaa meille Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy. Kasvavaa kotitalouksien kiinteistökeräystä palvelemme laajalla terminaaliverkostolla. Kerätty kuluttajapakkausmuovi toimitetaan Riihimäelle Fortumin muovijalostamolle, jossa siitä valmistetaan esim. muovirakeita uusiokäyttöön teollisuudelle. Uusiomuoviksi kelpaamaton materiaali hyödynnetään energiana. Ympäristön näkökulmasta on useimmiten parempi käyttää kierrätyskelpoinen pakkausmuovi uudelleen raaka-aineena kuin hyö-

dyntää se energiana jätteenpolttolaitoksessa. Vuoden 2016 jälkeen kaatopaikat eivät enää ole saaneet ottaa vastaan muovia. PUOLET PAKKAUSMUOVISTA KIERTOON 2025 Muovipakkausten kansallinen kierrätysvaatimus nousee EU-direktiivin mukaan vuonna 2025 jo 50 %:iin, kun se nyt on 22,5 %. Näin suuri kasvu ei synny itsestään, mutta toimenpiteisiin on jo ryhdytty. – POLKU 2025 -ohjelmassamme esitämme useita toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutuksella tavoitteen saavuttaminen tulee mahdolliseksi, vakuuttaa Rasmussen. POLKU 2025 käsittää useita kohtia alkaen kuluttajaviestinnästä, jonka avulla kotitalouksia kannustetaan muovipakkausten lajitteluun. Kuluttajapuolella tavoitteena on lisätä merkittävästi kiinteistökeräystä yhteistyössä jäteviranomaisten sekä kunnallisten ja yksityisten jäteyhtiöiden kanssa. Kiinteistökeräys lisää lajittelun helppoutta ja tuo tarvittavia lisämääriä. Myöskin ns. Rinki-Ekopisteverkostoa täydennetään

Muovipakkauksia vastaanottavia Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n Ekopisteitä löytyy jo noin 500 kpl ympäri maan, ja määrä kasvaa tänäkin vuonna merkittävästi.

siellä, missä keräysmäärät sitä edellyttävät. Tämän lisäksi tullaan tarvitsemaan myös sekajätteen laitosmaista lajittelua varmistamaan parhaan kierrätystuloksen saavuttamisen. – Yritysten ja kaupan muovipakkauksia joutuu edelleen energiajätekeräykseen, josta jäte valmistetaan polttoaineeksi. Haluamme edistää syntypaikkalajittelua siten, että kierrätyskelpoinen muovipakkaus päätyy ensisijaisesti kierrätykseen eikä energiajätteeseen. Yrityksillä ja kaupalla on tässä tärkeä tehtävä. Varmistaaksemme parhaan kierrätystuloksen tulisi vielä energiajätteestä laitosmaisesti lajitella sinne jäänyt kierrätyskelpoinen muovipakkaus. – Tarkastelukulmaa on lisäksi suunnattava myös ketjun alkupäähän eli siihen, että jo muovipakkausten suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon niiden kierrätettävyys. Tässä asiassa onkin tapahtumassa paljon sekä Suomessa että muualla Euroopassa. EU:n muovistrategia edellyttää, että vuonna 2030 kaikki muovipakkaukset ovat tehty kierrätettäviksi.

Suomen Uusiomuovi Oy julkaisi toukokuussa suunnittelutyökalun nimeltään ”Opas kierrätyskelpoisen muovipakkauksen suunniteluun”. Opas on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja on suunnattu pakkausten suunnittelijoille, valmistajille ja käyttäjille. Se on tilattavissa veloituksetta yrityksen kotisivuilta www.uusiomuovi.fi/packdesign. – Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös kierrätysteknologia-alan jatkuvaa seuraamista ja osallistumista alan kehityshankkeisiin. Paras tulos saavutetaan yhteistyössä alan kaikkien toimijoiden kesken, toteaa Rasmussen.

Kesällä biokaasun tankkausmäärät kasvoivat ennätyksellisiin määriin Oulussa, kun lomalaiset pysähtyivät Ruskon biokaasuasemalle tankkaamaan. Heinäkuussa biokaasua tankattiin 12 500 kiloa, mikä vastaa 19 000 bensiinilitraa. Hiihtolomien aikaan maaliskuussa kaasua tankattiin 7 000 kiloa. Vaikka kesälomat ovat ohi, tankkausmäärien uskotaan pysyvän nousujohteisina. Oulussa biokaasulla kulkevia takseja tuli kesän aikana lisää ja syksyllä saadaan liikenteeseen alueen ensimmäinen biokaasulla kulkeva pakkaava jäteauto. Aikaisemmin kaupungissa käyttöön otettu biokaasulla toimiva raskaan kaluston ajoneuvo on muuttopalvelua tarjoavan yrityksen käytössä. – Biokaasulla toimivien autojen määrä on kasvussa Oulun seudulla. Kuljetusliikkeet ovat innostuneet biokaasusta sekä ympäristösyistä että polttoaineen edullisuuden johdosta, Kiertokaaren toimitusjohtaja Markku Illikainen sanoo. Paikallisen jäteyhtiö Kiertokaaren omistama Ruskon biokaasun tankkausasema sijaitsee Oulun koillispuolella. Asema on avoinna ympäri vuorokauden ja tankkaaminen onnistuu kortilla. – Pidämme hyvänä Gasumin aikomusta avata Ouluun kaksi tankkausasemaa. Uudet asemat helpottavat autoilijoiden tankkaamista, kun kaupungin vastakkaisilla puolilla on asemat. – Gasumin myyntiyksikön päällikkö Jani Arala toteaa, että uusien asemien avaaminen ei ole alueen aiemmilta asemilta pois. Kun tankkausmahdollisuuksia tulee lisää, yhä useampi siirtyy kaasuautoilijaksi. Biokaasun tämän hetkisellä tuotantokapasiteetilla Oulussa riittää biokaasua 3 000 auton tarpeisiin vuodessa. Mutta kuluttajan näkökulmasta kaasu ei lopu, sillä maaja biokaasua voidaan myös tuoda Ouluun muilta alueilta.

14 KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Tieto tuo tehoa KIINTEISTÖHUOLTOON Ennen kiinteistöhuollon perustyökalut olivat luuta ja lapio. Nyt työkaluista tärkeimmäksi on noussut tieto. Kiinteistöt ovat osa kiertotaloutta, ja niitä ei ole varaa hukata huonolla hoidolla. TEKSTI SAMI TURUNEN

KUVA JESSE TERHO

– Kiinteistöjen ylläpito nähdään vaikka kuinka paljon, usein vain kulueränä eikä tuottavuu- mutta se on ollut den välineinä. Se on osin palvelujen- hajallaan. Datajohtuottajien oma vika, koska emme detussa ylläpidossa ole osanneet osoittaa tuottamaam- kaikki tieto kaadetaan rakennusmateriaaleista menee jätteeksi jo me lisäarvoa, sanoo Antti Toivanen. samaan purkkiin, murakennusaikana. Toivanen on Lassila & Tikanojan tustellaan ja saadaan kiinteistöpalveluiden asiakkuusjoh- parempia ja analysoitaja. Hänen mukaansa palvelullistu- tuja lopputuloksia, Toivavassa yhteiskunnassa kiinteistötkin nen havainnollistaa. ovat muuttumassa palvelualusL&T:n uusi toimintamalli ja toiksi. Ja koska tarpeet ovat sitä tukeva palvelualuserilaisia, pitää palveluja ta Kiito on kehitetty pystyä räätälöimään. näihin tarpeisiin. Se – Ei asiakkaan ole on asiakasnäkymineen järkeä ostaa siivouskervirtuaalinen palveluSuomen varallisuudesta muodostuu rakennetusta toja tai huoltomiehen ympäristö, johon saaympäristöstä. käyntejä. Hän tarvitsee daan koottua kaikki viihtyisiä toimitiloja, tieto – energiankuluhyvää sisäilmaa ja toimivaa tus, lämpötilat, ilmanlaatu sähköverkkoa. sekä sähkön- ja vedenkulutus. L&T haluaa siirtyä suoritekeskei- Kun luodaan selkeä mittaristo ja syydestä lopputuloskeskeisyyteen. tavoitteet, joihin sitoudutaan, Paikalle ei mennä mekaanisesti joka ylläpito muuttuu ennatiistai, koska sopimus määrää, vaan koivaksi ja tehokkaakKiinteistöjen tehdään tarvittavia toimenpiteitä sil- si. Näin päästään ykkorjausvelka on loin, kun niille on tarve. sittäisistä suoritteista Tämän mahdollistaa se, että kiin- kohti lopputuloskesteistöistä saadaan nykyään valtavasti keistä tekemistä. infoa, ja talotekniset järjestelmät mrd €. voivat lähettää huoltopyynnön au- RAKENTAMISEN tomaattisesti, kun olosuhdetiedot ELINKAARI sitä vaativat. KUNTOON Huoltopyyntö voidaan ohjata Kiinteistöt ovat osa toimivaa L&T:n Talkkari-mallissa suoraan kiertotaloutta. Hyvin huollettu kiinpaikalliselle kiinteistönhoitajalle. teistö säilyttää arvonsa ja on moniHe kantavat kiinteistöistä kokonais- käyttöinen ja muunneltava – tätä valtaista vastuuta: samalla käynnillä kautta säästetään rakennusmateriaavoidaan hoitaa useita kiinteistöä yl- leja ja vähennetään jätettä. läpitäviä töitä, jolloin tekemiKun rakennus tulee elinnen on tehokkaampaa. kaarensa päähän, usein Jotta tietoa saadaan, sen purkaminen on Sisäilmaongelmien terveyshaitat maksavat täytyy antureita ja senkuitenkin liian helpsoreita olla riittävästi poa. Ja vaikka pääsitä keräämässä. kaupunkiseudulla on milj. € vuodessa. – Teknologia on halmiljoona neliötä tyhjää L&T halusi näyttää uudella pääkonttorillaan kiertotalouden mallia. ”Vanhasta koppikonttorista ventunut huimasti, ja toimistotilaa, uutta ra- tehtiin kustannustehokkaasti moderni monitilatoimisto, jossa on avotilaa sekä tehokkaita sitä voidaan kustannuskennetaan. Toivanen us- neuvottelu- ja hiljaisen työn huoneita”, sanoo Antti Toivanen Tikanpesässä. tehokkaasti tuoda jo rakennetkoo, että joskus raja tulee vastuunkin kiinteistöön ja sen järjestel- taan ja vanhan arvo ymmärretään etteivät esimerkiksi sähköt ja put- viime kädessä meidän kaikkien palmiin. paremmin. ket kulje väliseinissä, joten kan, siksi käyttäjäkokemuksen pitää Ole yhteydessä ja mietitään L&T:n korjaus- ja se mahdollistaa tilojen ohjata kaikkea tekemistä. yhdessä tarpeisiisi sopiva PELKKÄ TIETO EI OLE VALTAA muutosrakentamisen muuntelun myöhemmin. Antti Toivanen muistuttaa, että ratkaisu: Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäi- palvelut kasvavat tasaipelkkä sokea säästäminen ei ole ratwww.lassila-tikanoja.fi hiilidioksidipäästöistä sesti, mutta tieto ei ole itseisarvo. sesti. Uudistettavat tilat HALVIN kaisu. Hän kertoo esimerkin. aiheutuu kiinteistöistä. – Tärkeämpää on, miten tietoa syynätään tarkasti ja tehEI OLE PARAS – Tarjosimme asiakkaalle ylläpianalysoidaan, mitkä ovat toimenpi- dään ehdotukset, miten Toimivilla kiinteistöillä don konseptiamme, ja hän kysyi, de-ehdotukset, valvontaako että tie- vanha rakennus korjaon myös iso rooli koko miten halvalla voin tehdä sen. Kydon indikoimat hommat hoidetaan taan toimivaksi. kansantalouden kannalta: kun syin, onko oleellista kulujen miniloppuun asti, Toivanen luettelee. Uudenkin rakentamisessa on modernilla talotekniikalla voidaan mointi vai hyvä vuokratuotto, joka Analysoinnin tarve pätee erityi- otettu Toivasen iloksi askelia oi- optimoida olosuhteita, toimistotöis- tulee tyytyväisiltä käyttäjiltä. Asiaksesti kiinteistöihin. keaan suuntaan. sä viihdytään ja tuottavuus kasvaa. kaat ovat nimittäin valmiita maksa– Tietoa on tähänkin asti saatu – Toimitiloja rakennetaan nyt niin, – Kiinteistön käyttäjä maksaa maan paremmista olosuhteista.

10–50%

70%

30–50

450

40%

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Mikko Vasaman ja Terhi Rauhamäen mukaan vanhoja soranottoalueita voidaan hoitaa niin, että ne sopivat elinympäristöksi monille avomaaluonnon kasvija hyönteislajeille.

Monimuotoisuuden suojelua naapurien toiveita kuunnellen Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on joidenkin lähteiden mukaan jopa suurempi uhka yhteiskunnalle kuin ilmastonmuutos. Kiviainesten ottoalueet muodostavat laajoina, avoimina ympäristöinä erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehittymiselle ja säilymiselle. Samalla kun kiviaineshuolto toteuttaa välttämätöntä yhteiskunnallista tehtäväänsä, se voi toimia suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edelläkävijänä. Alueet voivat muodostua tärkeiksi paitsi luonnolle, niin myös asukkaiden virkistyskäytölle. Rudus Oy:n LUMO-ohjelma tähtää monimuotoisuuden suojeluun ja edistämiseen kiviainesoton päättymisen jälkeen jälkihoidettavalla alueella. – Ympäristön hyväksi tekemämme työ lisää kiviainestoimintamme hyväksyttävyyttä. Erityisesti naapurien toiveiden kuuleminen jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelussa on hedelmällistä kaikille osapuolille, Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki sanoo.

PAAHDEALUEEN KASVIJA HYÖNTEISLAJIEN SÄILYTTÄMINEN Yhteistyö järjestöjen ja paikallisten yhteisöjen kanssa on avainasemassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2017 luontopolun valmistuminen Suomiehen tuotantoalueelle ja aivan uudenlaisen luonnonsuojelualueen perustaminen Ryttylään 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Ruduksen vanha soranottoalue Ryttylässä siirtyi v. 2017 Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle. Kyseessä on 32 hehtaarin alue, jossa soranotto loppui vuonna 2003. Alueella on tehty maisemointityötä, ja jälkihoi-

to on toteutettu LUMO-ohjelman mukaisesti. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tavoitteena on hoitaa aluetta erilaisin pitkäaikaisin toimenpitein, jotta alueella maanpinta pysyy riittävän avoimena paahdealueen lajien säilymisen turvaamiseksi. Tätä toteutetaan mm. estämällä lupiinien leviäminen sekä alueen umpeenkasvu. Nyt suojeltavalla soranottoalueella on myös liikunta- ja frisbeegolf -reitit, joita kyläläiset ja kuntalaiset käyttävät aktiivisesti. Ulkoilureittien aktiivinen käyttö myös edesauttaa maanpinnan avoimena pysymistä, mikä on erityisen tärkeää paahdealueen lajistolle.

EKOSYSTEEMIHOTELLIN PILOTISSA VIIHDYTÄÄN HYVIN

SUOMIEHEN LUONTOPOLKU ON YKSI SUOMEN ERIKOISIMMISTA LUONTOPOLUISTA Hyvinkäällä sijaitseva Suomiehen luontopolku kulkee ihmisen muokkaamassa harjuympäristössä, entisellä soranottamolla. Maa-ainesten otto päättyi vuonna 2014, jonka jälkeen alueella aloitettiin ennallistamistyöt. Luontopolku on osa Polkua Luontoon -hanketta ja toteutettu yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa. Ennallistamistöitä on tehty myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen tiimoilta. Alueen pohjavettä on suojeltu palauttamalla kasvillisuus pohjaveden kannalta herkimmille alueille. Lisäksi on kylvetty niitty- ja ketokasvillisuutta houkuttelemaan perhosia ja muita hyönteisiä. Lahopuut ja hyönteishotellit puolestaan tarjoavat hyönteisille pesintä- ja talvehtimispaikkoja. Alueelta on myös poistettu Suomen alkuperäiskasvilli-

Mikko Vasama ja Terhi Rauhamäki. suutta uhkaavia vieraslajeja: kurtturuusua ja lupiinia. LUMO-ohjelma on vahvasti osa Ruduksen toimintakulttuuria. Luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaikissa hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa ja johdon sitoutuminen on välttämätöntä hankkeiden onnistumiseksi, liiketoimintajohtaja Mikko Vasama kertoo. Kaikkia LUMOn hyötyjä ei voida mitata pelkästään rahassa. Vastuullinen toiminta herättää luottamusta ja auttaa neuvotteluissa ja yhteistyössä viranomaisten, järjes-

töjen ja kansalaisten kanssa. Myös työntekijät ovat innostuneet LUMOsta ja kehittäneet esimerkiksi Oulun Korvenkylän tuotantoalueella törmäpääskyille pesintää varten keinotörmän. – Aiemmin törmäpääskyt rakensivat pesänsä soratuotekasoihin, joka taas vaikeutti tuotteiden myyntiä. Useat pääskyparit ovat jo rakentaneet pesänsä lähelle rakennettuun keinotörmään ja määrä taitaa olla vain kasvussa, houkuttimena viereisessä lammikossa pyörivät hyönteiset, Vasama kertoo.

Rudus Oy:n, SYKEn (Suomen ympäristökeskus) ja muiden alan asiantuntijoiden yhdessä kehittämän ekosysteemihotellin ideana on, että esimerkiksi infra- ja talonrakennuksen työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan aikanaan siirtää takaisin alkuperäiselle paikalleen. Ensimmäinen Ekosysteemihotelli perustettiin Raaseporiin kun valtatielle rakennettava levennys oli jättämässä alleen arvokkaita harjulajiston esiintymiä. Läheisyydessä sijaitsevalle Ruduksen soranottoalueelle siirrettiin 20 mätästä myöhään syksyllä kun kasvit olivat lepotilassa ja hyönteisten seuraava sukupolvi talvehti maassa. Nyt syyskuun alussa ryhmä ulkopuolisia asiantuntijoita kävi toteamassa saman, mitä säännöllinen seurantakin on kertonut: hotellissa eletään ja voidaan hyvin. – Tulokset ovat ihan silmin nähtävissä eli kasvit viihtyvät hyvin ja niille tyypillisiä hyönteisiäkin on jo tavattu alueella. Hotelli on toiminut toivotulla tavalla, Terhi Rauhamäki sanoo.

Lue lisää: www.rudus.fi/lumo

16 KESTÄVÄ YRITYS

CASE ELISAN PÄÄKONTTORI: Datatilan lämmöntalteenottojärjestelmä pienentää rakennuksen hiilidioksidipäästöjä 40 %

MAINOSLIITE

Miika Susi ja Janne Kunnela (Caverion Suomi Oy) asensivat paneeleja Varman pääkonttorin katolle syksyllä 2017.

Varma omistaa puolet hiljattain saneeratusta Elisan pääkonttorista. – Rakennuksen katolle asennetaan 144 m2 aurinkopaneeleja, joiden vuotuinen energiantuotanto on 16 megawattituntia. Toinen projekti on käynnistynyt datatiloissa, jonka laitteet tuottavat huomattavan määrän lämpöä. Tähän 4 500 m2:n tilaan asennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä, joka lämmittää datatiloissa syntyvällä lämmöllä kiinteistön toimistotilat. Näin voidaan minimoida kaukolämmön tarve toimistotiloissa sekä datatilan jäähdytysenergian tarve. Laskelmien mukaan rakennuksen hiilidioksidipäästöt pienenevät vuositasolla 230 tonnia, joka vastaa 40 % rakennuksen hiilidioksidipäästöistä, Kaasalainen toteaa. www.varma.fi

Varma investoi rohkeasti

UUSIUTUVAAN ENERGIAAN Varman kiinteistöliiketoiminta on ottanut vahvan kopin vastuullisuudesta: hiilijalanjäljen vähennystavoite on saavutettu etuajassa ja uusiutuvaan energiaan investoidaan rohkeasti. TEKSTI MIA HEISKANEN

– Kiinteistötoimiala uudistuu ja innovoi: alalle on tullut uudenlaista osaamista, uusia teknologioita ja ratkaisuja, joita tutkimme ja otamme mielellämme käyttöön, mikäli ne ovat taloudellisesti järkeviä. Haluamme rohkaista myös suunnittelijoita kokeilemaan innovatiivisia ratkaisuja perinteisten sijaan, Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen toteaa. KONKRETIAA ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTAAN Varma onkin investoinut rohkeasti uusiutuvaan energiaan. – Kiinteistöomistajana meille on

toki tärkeää, että voimme uuden teknologian avulla mitata ja seurata energiankulutusta ja todentaa syntyneet säästöt konkreettisina lukuina. Se lisää luottamusta uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kokeiluun, Varman kiinteistöpäällikkö Mika Kaasalainen painottaa. PÄÄKONTTORIN KATOLLA OMA AURINKOVOIMALA Varman Salmisaaressa sijaitsevassa pääkonttorissa konkretia näkyy jo monin eri tavoin. Pysäköintihalliin asennettiin viime kesänä mittava sähköautojen latausjärjestelmä.

– Autohallissamme on nyt valmiudet yli 200:lle sähköauton latauspaikalle. Voimme siis tarpeen vaatiessa ottaa nopeasti käyttöön lisää latauspisteitä. On ollut hieno huomata, että uudistus on lisännyt Varman henkilöstönkin intoa kallistua autovalinnoissaan sähköautojen suuntaan, Pekonen toteaa. Viime syksynä pääkonttorin katolle asennettiin myös 215 aurinkopaneelin aurinkovoimala, joka kattaa yhdessä vesisähkön kanssa koko pääkonttorin sähkönkulutuksen. – Aurinkovoimala koostuu SolarEdgen älykkäästä sähköjärjestelmästä, jonka energiantuotto on perinteisiä järjestelmiä parempi. Älykäs aurinkosähköjärjestelmä mahdollistaa myös tuotannon optimoinnin: jokainen paneeli on oma tuotantoyksikkö eli vaikka osa paneeleista jää varjoon, toimivat muut paneelit täydellä teholla. Uskomme, että aurinkosähkö on paitsi ympäristöystävällinen, mutta myös taloudellisesti järkevä investointi. Tuleva kesä näyttää, pitävätkö meidän ennakkolaskelmat paikkansa, Pekonen pohtii. Varman aulaan onkin Pekosen mukaan tulossa infotaulu, josta voi jatkossa seurata aurinkopaneeleiden

tuottaman energian määrää ja reaaliaikaista tuottoa per paneeli. NUUKA KERÄÄ KIINTEISTÖDATAA Kaasalainen kertoo, että pääkonttorissa käytetään kiinteistönhallintaan ja -seurantaan myös Nuuka Solutions Oy:n kehittämää IoT-ratkaisua. – Keräämme ja hallinnoimme sen avulla tehokkaasti kiinteistössä syntyvää dataa. Nuuka on meille tärkeä arjen työkalu. Kun voimme yhden näkymän kautta seurata kiinteistön energiankulutusta, sisäilmaolosuhteita ja jopa jätemääriä, antaa se meille entistä paremmat mahdollisuudet tehdä tarvittavat toimenpiteet, jolloin parannamme entisestään kiinteistön energiatehokkuutta ja saavutamme sille asetetut ympäristötavoitteet. Plussaa on mielestäni myös se, että Nuuka on kotimainen ratkaisu, joka on kehitetty nimenomaan suomalaisiin ilmasto-olosuhteisiin.

YMPÄRISTÖSERTIFIOITUJEN KIINTEISTÖJEN MÄÄRÄ KASVAA TASAISESTI Pekonen muistuttaa, että kiinteistöjen ympäristöluokitukset ovat myös tehokas keino kehittää kiinteistöjen vastuullisuutta. – Sertifikaatti on loppukäyttäjälle osoitus siitä, että kiinteistössä on kiinnitetty huomiota vastuullisuuteen. Sertifiointi on myös työkalu kiinteistön huollon ja ylläpidon toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteenamme on sertifioida Varman merkittävimmät rakennukset BREEAM-ympäristöluokituksen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä. Meillä on tällä hetkellä ympäri Suomen jo parikymmentä sertifioitua kiinteistöä ja kasvatamme määrää vähintään kymmenellä kiinteistöllä vuosittain.

18%

VARMAN SIJOITUSTEN HIILIJALANJÄLKI LASKENUT REIPPAASTI PARISSA VUODESSA Varman tavoitteena oli keventää kiinteistösijoitusten hiilijalanjälkeä 15 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2017, kun kiinteistösijoituksten hiilijalanjälki pieneni 18 %.

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

KIRKON TEKEMÄÄ HYVÄÄ EI AINA NÄHDÄ Monille on yllätys, kuinka paljon kirkko tekee hyvää tavallisten ihmisten arjessa. Muut kuin kirkolliset toimitukset, esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyö sekä diakoniatyö vanhusten ja vähävaraisten perheiden auttamiseksi muodostavat valtaosan, jopa neljä viidesosaa kirkon työstä. TEKSTI MAIJA-LIISA SAKSA

”Kirkon alojen ammattiliitot ja työnantajapuoli ovat laatineet yhdessä seurakunnille suosituksen ehkäistä epäasiallista kohtelua ja häirintää. Hyvä työkulttuuri ei synny ilman tietoisia toimia eikä se ole kirkonkaan työpaikoilla itsestäänselvyys, vaikka yksilöitä ohjaisikin lähimmäisen rakkauden periaate”, toteaa Paula Aaltonen.

Tämä tavallisten ihmisten tekemä arkinen, lähimmäisten elämää rikastuttava työ valitettavan usein unohtuu, kun kirkkoa kritisoidaan, muistuttaa toiminnanjohtaja Paula Aaltonen Kirkon alat ry:stä. Kirkon sisällä työmoraalin keskeinen sisältö on, että työntekijä palvelee lähimmäisiään ja yhteiskuntaa arkisella työllään. Kutsumus työhön on rikkaus, mutta se merkitsee myös psyykkistä kuormitusta pitkine, usein viikonloppuun sijoittuvine työpäivineen. Tämän lisäksi työssä kohdataan elämän suuret surut ja vaikeudet, mutta myös ilon hetket. Tähän kaikkeen tarvitaan taitoa löytää lohdutuksen sanoja ja aikaa, samalla kun työ-

hön kuuluvat käytännöllisetkin asiat on hoidettava. – Onneksi seurakunnissa osataan myös tukea työntekijöitä. Kirkon alat on kristillistä työtä tekevien ammattiliitto ja olemme yhdessä työnantajapuolen kanssa käynnistäneet laajan Kirkon työelämä 2020 -luvulla -ohjelman eli Kirtekon. Siinä työnantaja ja työntekijät yhdessä työelämän kehittämisen ammattilaisten kanssa ratkovat työelämän ongelmia. Tavoitteena on, että Kirteko osaltaan edistää kirkon rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Onnistumiset toimivat myös esimerkkeinä muille, joten kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen, iloitsee Aaltonen.

Kirkon alat ry on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, kristillisten järjestöjen ja helluntailiikkeen työntekijöiden ekumeeninen, moniammatillinen ammattiliitto. Jäsentemme ammattinimikkeitä ovat esim. suntio, emäntä, lastenohjaaja, nuorisotyönohjaaja, diakoniatyöntekijä, lähetystyöntekijä, toimistosihteeri, talouspäällikkö, pappi, kirkkoherra, kanttori. Kirkon alat on Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö ja keskusjärjestö STTK:n jäsen.

TYÖTYYTYVÄISYYDESSÄ molemminpuolinen luottamus ratkaisee Hyvään työhön kuuluu itsenäisyys, mahdollisuus oppia uutta sekä vuorovaikutus muiden kanssa. Mutta mitä muuta se sisältää? Ammattiliitto Pro tutkii asiantuntijoiden työtyytyväisyyttä vuosittain. TEKSTI KATI KETURI

KUVA JARMO PERÄLÄ

Yrityksellä on oltava näkemys siitä, miten henkilöstöä motivoidaan ja heidän osaamistaan kehitetään. Lisäksi työnantajan pitää huolehtia siitä, että asiantuntijoilla on riittävä aika palautua työn kuormittavuudesta vapaa-ajallaan. Verkostoitumisen merkitys on myös jatkuvassa kasvussa. Se, että sparrataan ja saadaan vertaistukea on tärkeää – ei ainoastaan omalla työpaikalla, vaan omalla erityisalalla. Erityisesti nuoret arvostavat verkostoja ja käyttävät niitä esimerkiksi uuden työn etsimiseen. Verkostoituminen on yhteisöllisyyden uusi muoto, toteaa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Pron tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys on kasvanut etenkin ICT-alalla, jossa tehdään paljon etätyötä ja työajat ovat joustavat. Finanssialalla trendi on päinvastainen. Ajan teknologisessa murroksessa asiantuntijat kokevat muutosjohtamisen puutteelliseksi. Kun puhutaan johtamisesta, Malisen mukaan Suomessa ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan. – Muutosta on havaittavissa. Työmarkkinoille tulee aivan uudella tavalla ajattelevia nuoria, joilla on uudenlaisia kykyjä. Painotan ikäjohtamista: samalla tavalla ei voi johtaa vastavalmistunutta kuin 50-vuotiasta. Individualismi on myös nosteessa, mutta suuressa organisaatiossa ei voi olla 150 individualistia. Johdon on saatava kaikki ihmiset toimimaan yhteisönä. Avain tähän on

yhteisöllisyydessä ja kommunikoinnissa. Yhteisen kulttuurin ja arvojen tulee olla jotain enemmän kuin toimitusjohtajan huoneentaulu. Työelämän vauhti kiihtyy ja tekeminen monimutkaistuu. Vanha johtajan malli, jossa hän itse tietää kaiken, alkaa olla historiaa. Sen sijaan muiden motivointi on olennaista. – Onko johtaminen teknologiaa vai ihmisten kohtaamista? Inhimillinen johtaminen on tärkeää, samoin ihmisen oma kyky johtaa itseään. Kontrollointi ei ole oikea tapa johtaa. Jos ei ole luottamusta, on vain valvontaa. Luottamuksen on oltava molemminpuolista. Työn tekemisen kivijalan on oltava kunnossa, ettei työsuhde-eduista, kuten työajoista tai ylityökorvauksista, tarvitse kiistellä. Yhteiskuntavastuu, yritysvastuu, ympäristövastuu: näillä asioilla on suuri merkitys työnhakijalle. Yritys, joka ei kykene toimimaan vastuullisesti, menettää Malisen mukaan osan loistostaan. – Verkostoissa sana kiertää. Etenkin nuorille on vastuullisuuden lisäksi tärkeää tasa-arvoisuus tehtävien määrässä, laadussa ja palkkauksessa. Onneksi uusi sukupolvi on valveutuneempaa. Yhteiskunnassa tästä tulisi kuitenkin keskustella huomattavasti enemmän. Meillä onkin käynnissä tasa-arvoa edistävä #samakiitos -kampanja palkkasyrjinnän vähentämiseksi.

”Hyvällä työpaikalla kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja asiallisesti ja otetaan huomioon työntekijöiden jaksaminen”, toteaa Jorma Malinen.

Ammattiliitto PRO • Jäseniä 115 000 (2016) • 152 työntekijää • STTK:n jäsenliitto • Konsernin nettovarallisuus 151 milj. euroa (2016) www.proliitto.fi #samakiitos -kampanja: www.proliitto.fi/samakiitos

18 KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

Vastuullisuusmalli yhdistää kuljetuspalvelun ostajan ja myyjän käsityksen vastuullisesta kuljetustoiminnasta.

VASTUULLISUUS ON KULJETUSYRITYKSEN kilpailuvaltti ja laadun tae Yhä useampi kuluttaja ja tuotteen tai palvelun tilaajayritys haluaa tietää, mitä löytyy hintalapun takaa. Vastuullisille palvelun tuottajilla puolestaan on tärkeää kyetä osoittamaan toimintansa vastuullisuus. Trafi on vastannut kysyntään kehittämällä tieliikenteen kuljetusyrityksille soveltuvan vastuullisuusmallin. Sen avulla kuljetuspalvelujen tilaaja saa vertailukelpoista tietoa kuljetusyritysten toiminnasta ja kuljetusyritys voi puolestaan osoittaa asiakkailleen toimivansa vastuullisesti ja saada näin kilpailuetua suhteessa muihin yrityksiin. TEKSTI EILA LOKKA

Vastuulliselta kuljetusyritykseltä on turvallista ostaa, koska sen lisäksi että se hoitaa lakisääteiset velvollisuutensa, se kehittää pitkäjänteisesti toimintaansa talous-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatunäkökulmat huomioiden. Se edellyttää näitä asioita myös alihankkijoiltaan. TAVOITTEENA YHTEINEN KÄSITYS VASTUULLISUUDESTA Vastuullisesta tiekuljetustoiminnasta voi olla monenlaisia näkemyksiä. Vaikka kuljetusalan yritystoiminta on liiketoimintaa siinä missä muukin yritystoiminta, ala mielletään monesti yhä suppeasti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kehittänyt yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kaikille kuljetusalan toimijoille yhteiset vastuullisen toiminnan raamit. – Kun sääntelyä kevennetään ja kuljetuspalveluja tuotetaan aiempaa vapaammin, on yhä tärkeämpää muodostaa yhteinen käsitys siitä, mitä vastuullisuus kuljetustoiminnassa tarkoittaa, huomauttaa vastuullisuusmallia kehittävä Trafin asiantuntija Marke Lahtinen. Trafi teetti viime vuonna ”Vastuullisuuden nykytila kaupallisessa tieliikenteessä” -tutkimuksen, jonka mukaan vastuullisuus huomioidaan suurissa yrityksissä pieniä ja keskisuuria yrityksiä laajemmin. Se voi johtua muun muassa siitä, että pienemmille yrityksille tarkoitettuja sertifioituja johtamisjärjestelmiä on kuljetusalalla

vain vähän tarjolla. Trafin kehittämä vastuullisuusmalli sisältää tunnettujen turvallisuus-, ympäristö- ja laatujärjestelmien keskeiset osa-alueet. Sitä voivat hyödyntää kaiken kokoiset kuljetusyritykset niille parhaiten soveltuvalla tavalla. VASTUULLISUUSMALLI NOSTAA ESIIN KULJETUSYRITYKSEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET Vapaaehtoiseen ja ilmaiseen vastuullisuusmalliin voi liittyä Trafin verkkopalvelussa. Kuljetusyritys voi itse arvioida omaa vastuullisuuttaan sivustolla olevien kriteerien avulla ja tunnistaa näin kehitysmahdollisuuksiaan. Kun yritys täyttää kriteerit, se voi hakea Kuljetusyrityksen vastuullisuustodistusta. – Jo pelkästään vastuullisuuskriteerien läpikäyminen voi olla yrittäjälle tuumaustuokio, jossa pohtia, täyttyvätkö ne omassa yrityksessä. Kun yrittäjä tunnistaa kehityskohteita, hän voi ladata sivustolta ilmaiseksi tukimateriaalia, esimerkiksi hätätilanneohjeen laadintaan tai poikkeamatilanneraportointiin liittyen, Lahtinen selvittää. VASTUULLINEN TOIMINTA ON TÄRKEÄ IMAGOTEKIJÄ Useimmiten vastuullisuusmallin liittymismotiivina on halu osoittaa omille asiakkaille, että toiminta on laadukasta. Vastuullisuudesta on tulossa myös yhä tärkeämpi imagotekijä

KUVA TRAFI/NINA KAVERINEN

ja kilpailuvaltti, kun asiakkaat kiinnittävät entistä enemmän huomiota kuljetusten vastuullisuuteen. Kuljetusyritys saa Trafin myöntämän vastuullisuustodistuksen, kun se osoittaa hakemuksessaan vastuullisuusmallin vähimmäisedellytysten täyttymisen. Todistuksen hakeminen on helppoa, sillä sen voi tehdä verkossa.

Asiakas arvostaa vastuullista toimintaa. – Yrittäjä täyttää verkkosivuillamme ilmoituksen vastuullisuusmalliin liittymisestä. Trafi arvioi hakemuksen ja kun yritys täyttää edellytykset kaikilta osin, se saa todistuksen liittymisestään ja Vastuullinen kuljetusyritys -tunnuksen käyttöoikeuden. Todistus on kerrallaan voimassa kolme vuotta sen myöntämisestä ja Trafi valvoo edellytysten täyttymistä todistuksen voimassaolon aikana. Vastuullisuusmalliin liittyminen edellyttää kaikille yhteisten vastuullisen kuljetustoiminnan osa-alueiden kriteerien täyttymistä. – Vastuullisuusmalli noudattelee ns. triple bottom line -periaatetta, joka huomioi taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueet. Taloudellinen toimintakyky myötä-

vaikuttaa myös muihin osa-alueisiin positiivisesti. Yrityksen taloudellinen hyvinvointi luo usein tärkeimmän edellytyksen vastuullisuuden muihin osa-alueisiin, esimerkiksi sosiaalisessa vastuullisuudessa henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin tai ympäristövastuullisuuden alueella ympäristöystävällisemmän kaluston hankintaan. Taloudellisen toimintakyvyn lisäksi on oleellista, että yrityksen johto on sitoutunut vastuulliseen toimintaan. Vastuullisuusmallin taustalla on jatkuvan kehittämisen periaate ja kullekin vastuullisen kuljetustoiminnan osa-alueelle on määritelty vähimmäisedellytykset. Mallin avulla voikin varmistua, että yritystä johdetaan kokonaisuutena järjestelmällisesti ja vastuullisesti. VASTUULLISUUSTODISTUS KERTOO TOIMINNAN TEHOKKUUDESTA Vastuullisuusmalliin liittyneet yritykset näkyvät Trafin verkkopalvelussa. Viime vuonna lanseerattuun palveluun on liittynyt jo 12 erikokoista joukko- ja tavaraliikenneyritystä. Marke Lahtinen sanoo, että myös kuljetuspalveluja kilpailuttavat tilaajat hyötyvät Trafin vastuullisuusmääritelmistä. – Ne muodostavat yhtenäisen sapluunan, jonka pohjalta vertailtavien kuljetusyritysten vastuullisuutta on helppoa arvioida, hän huomauttaa.

Vastuullisuustodistus ja -tunnus lisäävät tilaajan luottamusta kuljetusyritystä kohtaan. Vastuullinen toiminta on myös tehokasta ja kannattavaa. – Kun kuljetusyrittäjä on miettinyt etukäteen, miten asiat tehdään, toiminta on tehokasta ja varmaa myös silloin, kun jotakin yllättävää sattuu. Asiakkaat arvostavat vastuullisia toimijoita. www.trafi.fi/vastuullisuusmalli Tilaa vastuullisuusmallin uutiskirje: uutiskirje.trafi.fi

KESTÄVÄ YRITYS

MAINOSLIITE

SPA – Kodin uusi sydän Uusissa pintamateriaaleissa löytyy 100 % kierrätettävää Duratia ja lasista, posliinista ja kvartsista puristettua Dektonia. Vieserin design-lattiakaivojen kansissa on käytetty myös pulveripolttomaalattua rosteria sekä tiheäsyistä ja muotonsa pitävää lahoamatonta Accoya-mäntyä.

Vieser Oy:n Habitare-messuilla esitelty uusi mallisto vastaa edelleen ammattiasiakkaan tarpeisiin asennuksen helppouden ja luotettavuuden kautta ja tuo designin ja itseilmaisun aivan uudelle tasolle. Muodon ja materiaalin yhdistelmä on uniikkia ja taustalla ovat kylpyhuoneiden megatrendit maailmalta. Asumisen ja kodinsisustamisen alalla koettu suuri murros alkaa näkyä toden teolla nyt myös kylpyhuoneissa. – Ihmiset toivovat mahdollisuutta itseilmaisuun kylpyhuoneensa materiaali- ja tyylivalinnoissa. He haluavat myös viettää laatuaikaa kylpyhuoneissaan, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Annika Jyllilä-Vertigans. Vieser Oy on markkinajohtaja, joka tunnetaan laadukkaista ja helposti asennettavista lattiakaivoistaan. Yritys on myös puhtaasti suomalainen, edelläkävijä, joka luo uutta normaalia designin kautta. MITÄ KYLPYHUONEISSA AJATELLAAN? – Teimme laajan kuluttajatutkimuksen, jossa seurasimme suomalaisia ja ruotsalaisia kuluttajia heidän kylpyhuoneissaan, kertoo Annika. Kyselytutkimuksen ja kuvien avulla saatiin tarkkaa tietoa ihmisten ajatuksista, toiveista ja tarpeista. – Meille selvisi kaksi avainasiaa. Ihmiset toivovat itseilmaisukykyä, mutta kokevat kylpyhuonetilan niin teknisesti haastavana, ettei siihen löydy luotettavia sekä persoonallisia ratkaisuja. He haluavat ammattilaiset toteutuksen avuksi, mutta tuotetarjonnasta ei löydy ratkaisuja itseil-

maisun tueksi, taustoittaa Annika. Toinen selvinnyt asia tutkimuksesta oli kokemus kylpyhuoneremonttien mittavuudesta ja kalleudesta. – Ihmiset kokevat, että valintojen kanssa eletään jopa vuosikymmeniä. Ja tämäkin rajoittaa sitä itseilmaisua, kun valitaan varmoja ja neutraaleja vaihtoehtoja siinä pelossa, että jos viiden vuoden päästä jo kyllästyttää. Meillä on näihin molempiin asioihin ratkaisu. Me tarjoamme luotettavia mutta ilmaisu- ja elämysrikkaita vaihtoehtoja. MATERIAALI JA MUOTO TOISTUU – Olemme tunnistaneet kuluttajien toiveet ja haluamme vastata markkinatarpeeseen. Voimme tarjota vaihdettavuutta ja elämyksellisyyttä, toteaa Jyllilä-Vertigans. Lattiakaivojen kansien vaihtaminen on helppoa ja uudet yhteistyökumppanit Durat ja Dekton vahvistavat designin merkitystä. – Tuomme nyt täysin uudenlaisia materiaaleja ja muotoja markkinoille, iloitsee Annika. LAATU JA EKOLOGISUUS – Laatu on pitkäjänteisen työn ja osaamisen tulos, joka menee pintaa syvemmälle: Meille on tärkeää, että

ratkaisemme asiat uudella ja entistä paremmalla tavalla. Mietimme ratkaisut aina pitkälle niin, että näkyvä kokemus ja näkymättömissä oleva toiminnallisuus ovat synkassa, toteaa Jyllilä-Vertigans. Laadukkuuden lisäksi Vieserin designissa on voimakkaasti panostettu kestävään kehitykseen; tämä näkyy yhtä lailla tuotantoteknologian kehittämisessä, hävikin minimoimisessa kuin sitten materiaaleja valittaessa. Kestävän kehityksen ajatuksia tukevat valintoina esimerkiksi ekologisen materiaalit kuten puu. – Käytämme Accoyaa ja Kebonya. Kyllästetty mänty on uusiutuvaa, lahoamatonta, kestävää ja kierrätettävää. Sekä kaunista. Entistä esteettisemmät, kauniimmat kodit ovatkin Vieserin tavoitteena, osana parempaa elämistä. MUODON JA MATERIAALIN LIITTO Vieser on design-yhteistyössä mm. AIVANin ja Pentagon Designin kanssa luonut uusia konsepteja jotka tukevat vaihdettavuutta ja elämyksellisyyttä pitäen kuitenkin kiinni ensiluokkaisesta asennettavuudesta sekä käyttäjäystävällisyydestä. Uudet ekologiset materiaalit kuten ACCOYA, Dekton ja DURAT sopivat kylpytiloihin loistavasti ja tarjoavat vaihtoehtoja. Kylpyhuoneiden sisustajat saavat jatkossa vielä lisää ilmaisuvoimaa omalle tyylilleen, kun tuoteperhettä laajennetaan vastaamaan toiveisiin entistä kokonaisvaltaisemmin.

Joko olet selvittänyt, löytyykö teidänkin pihastanne aarre?

Monella taloyhtiöllä on arvokasta tonttialaa, joka makaa tyhjänpanttina. Valjastamalla hukkamaat täydennysrakentamisella hyötykäyttöön, taloyhtiö voi kustantaa esimerkiksi isoja remontteja. Lapti on täydennysrakentamisen asiantuntija, joka palvelee taloyhtiöitä alusta loppuun avaimet käteen -periaatteella. Katso lisää: lapti.fi/tontistatuottoa