OPAS KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN

OPAS

ILMOITUSLIITE

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

m i o t e k i i l ö t s i e t n i i K

a t in

ILMOITUSLIITE

n a

lainhuudot • Jan Vapaavuori • kestävä kehitys • kiinteistökehitys Katajanokan vankilahotelli • kiinteistöarviointi • Toivo Sukari kiinteistönhallinta • energiatehokkuus • Hanna Kaleva • kiinteistösijoittaminen

www.sponda.fi

Löydä vapaat toimitilat kätevästi kartalta.

Sisältö

Yhteistyössä

Kiinteistöliiketoiminnan asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis­ hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää kiinteistöliiketoiminnasta ja muista B to B -aiheista www.editori.fi.

Sisältö 3

Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät Maanmittauslaitokseen 4 Joukkoliikenneyhteydet avainasemaan kaikelle uudistuotannolle 5 Pöyry on tasapainoisen kestävän kehityksen suunnannäyttäjä 6 NCC:n kiinteistökehitys huomioi yhteiskunnan muutokset 7 Katajanokan vankilahotelli on turistinähtävyys 9 Pitkän linjan kiinteistöarviointiosaamista jo toisessa polvessa 10 Jättikauppakeskuksiin mahtuvat parkkiin muutkin kuin ideat 12 Fatmanin älykäs kiinteistönhallinta kasvattaa tuottoa 12 Kilpailukykyä kiinteistöihin 13 Kiinteistöalalla tarvitaan huippuosaamista – nyt, jos koskaan 14 Energiatehokas kiinteistö säästää rahaa 15 Viisaasti energisessä kiinteistössä voidaan hyvin 16 Läsnä yli 200 000 ihmisen arjessa 17 Kustannussäästöjä ja tehokkuutta kiinteistönhuoltoon ja –vuokraukseen 18 Kiinteistömarkkinat piristyvät 19 Yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia kiinteistömarkkinoilla

Maanmittauslaitos Opastinsilta 12 C , 00520 Helsinki p. 020 631 121 www.maanmittauslaitos.fi yhteyshenkilö: Pirkko Yliselä pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi

Pöyry CM Oy Jaakonkatu 3, PL 5, 01521 Vantaa p. 010 3311 www.poyry.fi

NCC Property Development Oy Mannerheimintie 105, 00280 Helsinki p. 010 50751 www.ncc.fi yhteyshenkilö: Reijo Päärni reijo.paarni@ncc.fi

Kiinteistötaito Peltola & Co Oy Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki p. 09 6850 350 www.kiinteistotaito.fi yhteyshenkilö: Matti Vierula matti.vierula@kiinteistotaito.fi

Fatman Oy Kaupintie 5, 00440 Helsinki p. 020 769 0500 www.fatman.fi yhteyshenkilö: Kari Hein kari.hein@fatman.fi

Are Oy PL 160, 01611 Vantaa p. 020 530 5600 www.are.fi

Kupari Solutions Oy Metsänneidonkuja 6, 02130 Espoo p. 09 7255 5250 www.kuparigroup.com yhteyshenkilö: Janne Helekorpi

Ovenia Oy Valimotie 27, 00380 Helsinki p. 020130 20 www.ovenia.fi

Corbel Oy Torpantie 2, 01650 Vantaa p. 020 719 1210 www.corbel.fi yhteyshenkilö: Harri Oesch harri.oesch@corbel.fi

Investors House Oy Unioninkatu 13, 00130 Helsinki p. 040 544 8159 www.investorshouse.fi yhteyshenkilö: Henri Kulmala henri.kulmala@investorshouse.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen OPAS Kiinteistöliiketoimintaan on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Talouselämän yhteydessä 12.02.2010 79 684 kpl jakelulla. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@ editorhelsinki.fi. Toimittajat: Päivi Remes, PR Anne Lampinen, AL Panu Lempiäinen, PL Päivi Piispa, PP Maiju Riihola, MR. Kuvaaja: Sami Perttilä Kanerva Mantila. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, FI-00150 Helsinki, 09 4241 2222, editorhelsinki.fi.

•

•

•

•

•

OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

Maanmittauslaitos

3

yhteystiedot s. 2

Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät Maanmittauslaitokseen - Vuoden 2010 alusta lähtien kirjaamisasiat ovat siirtyneet meille Maanmittauslaitokseen.

Se tarkoittaa, että asiakas saa yhdeltä luukulta lainhuudot, kiinnitykset ja erityisten oikeuksien kirjaamiset maanmittaustoimitusten ohella, sanoo Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Arvo Kokkonen.

Aiemmin kiinteistöjen kirjaukset hoidettiin käräjäoikeuksissa, siellä missä kiinteistö sijaitsi. Nyt paikallinen maanmittaustoimisto hoitaa ne, sillä toimialueella, jolla kiinteistö sijaitsee.

Kokkonen tiivistää, että lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Jos kiinteistöä aiotaan käyttää lainojen vakuutena, on kiinteistöön haettava kiinnitystä.

- Erityisten oikeuksien kirjausasiat ovat harvinaisempia. Erityisistä oikeuksista on kyse esimerkiksi silloin, kun kyseistä oikeutta haetaan jollekin muulle kuin kiinteistön omistajalle. Yleisin on maanvuokraoikeus, jossa maanomistaja vuokraa ulkopuoliselle maa-aluetta vaikkapa omakotitalon rakennuspaikaksi, selvittää Kokkonen.

Kuva: Perttilä

Kiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityisen oikeuden kirjaamiset siirtyivät Maanmittauslaitokseen 1.1.2010.

Arvo Kokkonen ylijohtaja Maanmittauslaitos

Mikä on lainhuuto?

Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Vasta lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään rekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä kiinteistön kiinnittämiselle.

Tarkasti ottaen lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan omistusoikeuden kirjaamista lainhuutoja kiinnitysrekisteriin. Jokainen on velvollinen hakemaan saamalleen kiinteistölle, määräalalle tai määräosalle lainhuutoa. Lainhuudatusvelvollisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä.

- Lainhuutoa kannattaa hakea mahdollisimman pian kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen, koska vasta lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä sille, että kiinteistöä voi käyttää velan vakuutena, selvittää Kokkonen.

Kun kiinteistö tai määräosa tai -ala vaih-

Asiakas saa yhdeltä luukulta lainhuudot, kiinnitykset ja erityisten oikeuksien kirjaamiset maanmittaus­ toimitusten ohella. taa omistajaa, on haettava aina lainhuutoa, silloinkin, kun omistaja vaihtuu muun kuin kaupan yhteydessä. Omistaja voi vaihtua esimerkiksi lahjan, perinnön, vaihdon ja osituksen seurauksena.

Mihin kiinnitystä ja kaupanvahvistusta tarvitaan?

- Kiinnitystä tarvitaan kiinteistön panttaamista varten, kun omaisuutta halutaan käyttää luoton vakuutena. Käytännössä panttikirjat menevät pankille tai muulle luottolaitokselle velkojen vakuudeksi.

- On syytä muistaa, että panttikirja on voimassa pysyvästi ellei kiinnitystä erikseen kuoleteta. Ja silloinhan se kannattaa kuolettaa, kun velka on maksettu ja panttausta ei enää tarvita, muistuttaa Kokkonen.

Kaupanvahvistusta tarvitaan siksi, että muuten uusi omistaja ei voi saada lainhuutoa kiinteistöönsä. Jos virallinen kaupanvahvistaja ei vahvista kauppaa tai luovutusta, se on mitätön, eikä siihen voi saada lainhuutoa. Kaupanvahvistuksessa kiinteistön luovutus vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. AL

•

Lainhuuto 1 Lainhuuto on pakollinen, kun omistaja vaihtuu kiinteistössä.

2 Lainhuutoa tarvitaan, kun kiinteistö pantataan vakuudeksi.

3 Ilman kaupanvahvistusta kiinteistönomistaja ei saa lainhuutoa.

4

OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

Joukkoliikenneyhteydet avainasemaan kaikelle uudistuotannolle

Maankäyttö ja kaavoitus otetaan yleensä ensimmäisenä esille, kun lähdetään puhumaan liiketilakiinteistöjen uudistuotannosta. Asuntoministeri Jan Vapaavuori haluaa muistuttaa, että jatkossa yhdeksi tärkeimmistä uudistuotantokriteereistä muodostuu ilmastoasioiden ja energiatehokkuuskysymysten huomiointi.

- Kaavoitusjärjestelmässä sinänsä ei ole mitään merkittäviä muutoksia nyt vireillä tai käynnissä.

Kymmenisen vuotta sitten luotu järjestelmä on pääosin osoittanut toimivuutensa, ministeri Vapaavuori sanoo.

Valtakunnallisia aluekäyttötavoitteita on jonkin verran tarkennettu.

- Maakuntakaavoituksen tasolla katsotaan kokonaisuuksia hieman entistä tarkemmin. Kaupan puolella tullaan jonkin verran tiukentamaan otetta jo tänä vuonna. Mutta merkittävin kysymys, jonka kanssa kamppailemme, on kysymys yhdyskuntarakenteiden eheytymisestä ja hajautumisesta. Pyrimme kääntämään nykyisen hajautumiskehityksen suunnan. Paljon liikennevirtoja aiheuttavat toiminnot, asuntojen ja työpaikkojen sekä kauppapalveluiden väliset sijainnit, ovat tässä luonnollisesti avainasemassa, Vapaavuori toteaa.

Energiatehokkuus edellä Rakennusten osuus energiankulutuksesta EU:ssa ja Suomessa on 40 %. Ilmastotavoitteita ei kyetä saavuttamaan ilman rakennusten energiatehokkuuden huomattavaa parantamista. Suomi onkin jo hyvää vauhtia siirtymässä EU:n tavoitteeseen, matalaenergiarakentamiseen.

- Vuoden alusta 30% tiukentuneilla energiantehokkuusmääräyksillä,

ja noin kahden vuoden päästä 20% lisää tiukentuvilla määräyksillä, olemme matkalla kohti parhaillaan viimeistelyvaiheessa olevaa EUenergiatehokkuusdirektiivin täyttämistä. Sen mukaan vuonna 2019 saa rakentaa vain nolla-energiataloja, rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä vastaava asuntoministeri Jan Vapaavuori kertoo.

Ministeri Vapaavuoren mukaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää energiatehokkuusvaatimuksia myös korjausrakentamiseen.

- Se tulee olemaan haaste koko korjausrakentamisrakennusalalle eikä tällä puolella vielä valmiita vastauksia ole. Mutta korjausrakentamispuolella edetään luonnollisesti hitaammin harppauksin, ministeri Vapaavuori lisää.

kasvanut rooli asuntotuotantopuolen tukijana on ollut merkittävää ja käytännössä katsoen se on pitänyt koko rakennusalaa pystyssä.

- Pohja on saavutettu ja elpyminen lähtenyt selvästi käyntiin jo vapaarahoitteisella asuntotuotantopuolella. Mutta pudotus oli niin raju, että menee useampi vuosi ennen kuin päästään ns. normaalivuosiin.

Tämän vuoden tammikuussa asetettiin ministeri Vapaavuoren toimesta työryhmä selvittämään valtion roolia 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Työryhmän tarkoituksena on selvittää valtion roolia yhteiskunnan ja eri väestöryhmien

tarpeita vastaavan asuntotuotannon turvaamisessa sekä tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämisessä 2010-luvun Suomessa.

Toimitilarakentamisen puolella elpyminen ei tapahtune nopeasti.

Toisaalta maailmalta on meillekin rantautumassa suuntaus, jossa entisten teollisuus- ja satama-alueiden paikalle rakennetaan asuin- ja toimitiloja. Helsingin Kalasatama on tästä hyvä esimerkki. Asuminen, työpaikat ja palvelut yhdistyvät moderniksi kaupunkialueeksi keskelle olemassa olevaa kaupunkirakennetta, hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. PR

•

Kuva: Perttilä

Suomessa riittää yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen haasteita. Pitkän tähtäimen rakennussuunnittelussa tulee huomioida paitsi rakennuksen myös yhdyskuntien elinkaarikustannukset tiukkenevien päästörajoitusten ja energian hinnan nousun puitteissa. Julkinen valta tulleekin asettamaan yhä enemmän rajoituksia uudisrakentamisen sijainnille.

Vihreä luokitus vaikuttaa kiinteistön arvoon Ministeri Vapaavuori uskoo, että olemme matkalla kohtia maailmaa, jossa myös ympäristöasiat huomioiva suuri yleisö ja sen myötä ilmenevä sosiaalinen paine vaikuttavat rakentamispäätöksiin yhä enemmän.

- Tässä mielessä huonoja rakennuksia katsotaan huonommalla silmällä kuin ”vihreitä” rakennuksia.

Tämä suuntaushan on nähtävissä jo esimerkiksi autojen osalta.

Eri lailla sertifioidut ja luokitellut rakennukset vaikuttavat suoraan paitsi imagoon, myös kiinteistöjen arvoon. Jatkossa tullaan yhdenmukaistamaan myös sertifiointikirjoa, ministeri Vapaavuori ennustaa.

Merimaisemaa asuinja toimitilakäyttöön Vallitsevassa taloustilanteessa valtion elvytyspaketin myötä suuresti

Asuntoministeri Jan Vapaavuori haluaa muistuttaa, että jatkossa yhdeksi tärkeimmistä uudistuotantokriteereistä muodostuu ilmastoasioiden ja energiatehokkuuskysymysten huomiointi.

Kuva: Mantila

Kiinteistöhankkeissa on toimittava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, siten, että jo ideointivaiheessa otetaan huomioon myös kiinteistön elinkaaritalous, kertoo Pöyryn rakentamisen projektinjohtopalveluista vastaava Valtter Kari.

Pöyry on tasapainoisen kestävän kehityksen suunnannäyttäjä Rakennus- ja kiinteistöliiketoiminnassa puhaltavat uudet kestävän kehityksen tuulet. Miten Pöyry vastaa muuttuviin haasteisiin?

Kiinteistöala muuttuu jatkuvasti.

Yksi keskeinen haaste on, että rakennuskannan on vähennettävä 60 prosenttia energiankulutuksesta vuoteen 2050 mennessä. Miten se on mahdollista?

- Kiinteistöhankkeissa on toimittava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, siten, että jo ideointivaiheessa otetaan huomioon myös kiinteistön elinkaaritalous, sanoo Pöyryn rakentamisen projektinjohtopalveluista vastaava Valtter Kari.

Erityinen haaste ovat olemassa olevat rakennukset, joita on parannettava olennaisesti.

Kari sanoo, että alalla on jo huomioitu kestävän kehityksen merkitys. Kiinteistöjen käyttäjien arvot ovat muuttuneet ympäristöystävällisempään suuntaan, mikä on osaltaan vauhdittanut kehitystä.

Kestävän kehityksen hankkeissa huomioidaan energiatehokkuuden lisäksi muun muassa jätteenkäsittely, vesi, rakennusmateriaalit, hiilijalanjälki, uusiutuvan energian käyttö, liikenne ja yhdyskuntarakenne.

pöyry

Innostava visio Kestävä kehitys ei synny itsekseen.

- Visiomme on olla tasapainoisen kestävän kehityksen suunnannäyttäjä. Osaltamme tämä tarkoittaa myös hankkeiden toteutusta kokonaispalvelumallilla. Meillä on tähän tarvittava osaaminen, summaa Kari.

Hän selvittää, että aiemmin rakennushankkeet pilkottiin hyvin pieniin paloihin. Nyt trendi on toinen. Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän suuria palvelukokonaisuuksia, joissa projektin johtaminen on yhdistetty suunnitteluun ja tuotantoon. Pöyryn malli parantaa kokonaisuuden hallintaa ja edistää samalla kestävän kehityksen periaatteita.

Kari myöntää, että on kulunut pitkä aika, ennen kuin kiinteistöliiketoiminnassa on opittu kuuntelemaan ja ymmärtämään kiinteistön lopullista käyttäjää. Kun käyttäjän tarpeet tiedetään, ratkaisut voidaan suunnitella ne huomioiden, kestävän kehityksen mukaisesti. AL

•

yhteystiedot s. 2

P

Case: Primulan hiilivapaa huominen

rimulan tuotanto- ja logistiikkakeskuksen rakentaminen Järvenpäähän on Valtter Karin mielestä oiva esimerkki toimivasta integroidusta palvelumallista, jossa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.

- 13 000 kerrosneliömetrin suuruinen rakennuskompleksi on Primulan ja Pöyryn yhteisen kehitystyön tulos. Herkkupaja rakennetaan mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättäväksi. Olimme mukana jo hankkeen ideoinnissa. Pöyry tarjosi kokonaispalvelua, joka piti sisällään tontin etsinnän, hankekehityksen, sijoittajan kiinnittämisen, arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelun sekä rakennuttamis- ja työmaavalvontatehtävät, summaa Kari.

- Primula saa erinomaiset tilat toiminnan kasvattamiseen leipä- ja valmisruokamarkkinoilla. Uuden Herkkupajan toiminnallinen tehokkuus yhdistettynä ekotehokkuusteemoihin, kuten pieneen hiilijalanjälkeen sekä kiinteistön LEED-sertifiointiin tuovat meille erilaistavaa ja kestävää kilpailuetua taantuman kääntyessä nousuun tulevina vuosina, kertoo Primulan toimitusjohtaja Juha Valkamo.

Herkkupaja käynnistyy loppuvuodesta. Siihen sijoittuvat tuotanto-, logistiikka-, myynti- ja hallintotoiminnot sekä lounasravintola, kahvila ja leipämyymälä. Investoinnin kokonaisarvo on noin 35 milj. euroa.

Kuva: Mantila

Kuvassa Petri Anttalainen ja Reijo Päärni, NCC Property Development.

NCC:n kiinteistökehitys huomioi yhteiskunnan muutokset NCC tuottaa aikaansa seuraavia kiinteistöjä, jotka varautuvat paitsi tämän päivän myös huomisen ja ylihuomisen tarpeisiin.

NCC on tuottanut Suomessa toimisto- ja kauppapaikkatiloja jo 20 vuotta. Ajan kuluessa rakentamisen arvot ovat uusiutuneet. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä kestävän kehityksen haasteet asettavat kiinteistökehitykselle uusia vaatimuksia.

- Rakennusten käyttötarkoitus on pysyvästi muuttumassa. Etätyömahdollisuudet ja verkkokauppa vähentävät toimistoissa ja kaupoissa vietettyä aikaa. Kestävä kehitys taas vaatii uudentyyppisiä ratkaisuja muun muassa rakennusten energiatehokkuudelta ja sijainnilta, sanoo Reijo Päärni, NCC Property Developmentin markkinointijohtaja.

Vaikka NCC on jakautunut liiketoiminnallisesti kauppoihin ja toimistoihin, tulevissa rakennuksissa eri toimialat yhdistyvät.

- Yhä enemmän tavoitteena on tuottaa ns. mixed use -keskuksia, joissa työ ja kauppa sekä muut palvelut yhdistyvät asumiseen, kertoo Petri Anttalainen, NCC Property Developmentin kauppapaikkajohtaja.

Energiantarve puolitetaan uusissa rakennuksissa Suomessa NCC on ollut edelläkävijä ns. Green Building -rakentamisessa. Yritys tekee aktiivisesti työtä

kiinteistöjen kehittämiseksi, ja nyt käyttöön on omaksuttu uudet kestävän kehityksen standardit.

NCC:n rakennuskohteet täyttävät sijainniltaan kestävän kehityksen vaatimukset, ja rakennusten energiankulutusta minimoidaan erilaisin keinoin. Erityisesti ilmanvaihdon ja lämmöntuotannon yhteensovittaminen on tärkeää.

- Maailmanlaajuisesti on esimerkiksi visioitu, että aurinkopaneelit kattaisivat kauppakeskusten katot.

Näin energiaa voitaisiin tuottaa merkittävästi paikallisesti, Anttalainen kertoo.

NCC:n omassa pääkonttorissa aurinkopaneeleja on jo katolla, ja niiden tuottama energia tulee suoraan rakennuksen käyttöön. Vaihtoehtoi-

Yhä enemmän tavoitteena on tuottaa ns. mixed use -keskuksia, joissa työ ja kauppa sekä muut palvelut yhdistyvät asumiseen.

- Ikkunat ovat aiempaa tiiviimpiä, eristeet parempia, ja esimerkiksi lämmin vesi tuotetaan paikallisesti lämmittämällä. Lämpimän veden kierrättäminen ympäri taloa hukkaisi energiaa, Päärni sanoo.

Sijainnillisesti työ- ja kauppapaikat halutaan raideliikenteen varrelle, koska tulevaisuudessa tavoitellaan tiivistä kaupunkirakennetta.

Hyvä sijainti ja kulkuyhteydet lisäävät kohteiden vetovoimaa.

Lisäksi kiinteistöiltä odotetaan yhä enemmän omaa energiatuotantoa.

sesti katoilla voisi pyöriä esimerkiksi pienikokoisia tuulivoimaloita.

Rakennusten elinkaari ja käyttömahdollisuudet syyniin Petri Anttalainen tiivistää NCC:n motoksi ”rakennuksia paitsi tämän päivän myös huomisen ja ylihuomisen tarpeisiin”. Hän korostaa, että

NCC

rakennusten on paitsi pystyttävä vastaamaan nykyisten asiakkaiden vaatimuksiin myös muuttumaan tulevaisuudessa uusiin käyttötarkoituksiin.

- Rakennukset ovat tärkeä osa Suomen kulttuuriperintöä. Käyttötarkoitusten tulisi olla siten joustavia, ettei rakennuksia tarvitse purkaa, Päärni täydentää.

NCC rakentaakin muun muassa kauppakeskuksia vaiheittain siten, että muutosten tekeminen matkan varrella on mahdollista.

- Vuosi 2030 tuntuu nyt kaukaiselta, mutta rakentamisessa on tärkeää ajatella pitkälle, Anttalainen sanoo.

Neljännen sukupolven NCC Business Park tulee NCC:n tulevissa rakennushankkeissa, ns. neljännen sukupolven NCC Business Parkeissa yhdistyvät rakentamisen eri toimialat: asuminen, toimistotilat, kauppa sekä muut palvelut.

- Kehitämme toimitiloja, joissa ihminen jaksaa, jopa virkistyy.

Uskomme, että tähän päästään huomioimalla työn ja kaupan yhteiskunnalliset muutokset sekä mukauttamalla toimitilat niihin, Päärni päättää. PL

•

yhteystiedot s. 2

ILMOITUSLIITE

OPAS

Kiinteistöliiketoimintaan

7

Katajanokan vankilahotelli on turistinähtävyys Katajanokan 1800-luvulla rakennettu vankila oli haastava kiinteistön saneerauskohde.

Nyt se on uniikki historiallinen hotelli.

Kuvat: Best Western Premier Hotel Katajanokka

8

OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

Katajanokan vankilahotelli: • museoviraston valvoma saneerauskohde • ajan patinaa korostettu • talotekniikan käyttöikä on pitkä

K

atajanokan vankila on ollut noin 170 vuotta läänin- ja tutkintavankilana, joten sillä on kiehtova historia.

- Lähes puolet Suomen vangeista on vaeltanut tätä kautta. Meillä täällä Nokalla on ollut paljon kuuluisuuksiakin, kuten presidentti Risto Ryti, kun häntä epäiltiin sotasyylliseksi. Hella Wuolijokea syytettiin maanpetoksesta ja kenraali Airoa asekätkennästä, onpa meillä ollut neljä pääministeriäkin vankilavierailulla kuten Väinö Tanner, kertoo hotelliyhtiön hallituksen jäsen Heimo Käyhty.

Hän lisää, että harvoissa hotelleissa järjestetään vieraille taloon tutustumiskierroksia. Paikan uniikkisuus on tehnyt Katajanokasta yhden Helsingin suosituimmista hotelleista. Eikä ihme sillä puitteet ovat mainiot. Harvalla hotellilla on keskellä kaupunkia muurien katveessa oma puutarha ja aito eristysselli nähtävyytenä. Hotelli kuuluu Best Western markkinointiketjuun.

Hintavaa entisöintiä Hotellien saneerausjohtajana mainetta niittänyt Käyhty yhtiökumppaneineen innostui Katajanokan vankilan hotellikäytöstä, koska vankilassakin on pitkä käytävä ja molemmin puolin huoneita. Asiakaskunta on vain erilaista.

Katajanokan vankilahotelli on museoviraston suojelukohde, joten rakentaminen piti tehdä vanhaa kunnioittaen, talo ei taipunut 2000-luvun moderniksi hotelliksi aivan ongelmitta. Onneksi asialla olivat ammattilaiset. Katajanokan hotelliravintolaa isännöi Hotelli Linnanpuisto Oy ja Hotelli Katajanokka Oy, joista toinen omistaa kiinteistön ja toinen liiketoiminnan. Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja on Eero Nuutinen, entinen SRV:n perustajajäsen. Luonnollista oli, että SRV vastasi saneerauksesta.

- Pohjakerroksen lattia piti purkaa kokonaan, sillä sadevedet menivät aiemmin pitkin kalliota,

Olisimme kohottaneet kattoa, mutta erikoinen kattoprofiili on suojeltu, vaikka se ei näy kuin helikopterista.

piti tehdä salaojitusjärjestelmä. Se oli kallein ylimääräinen menoerä. Talotekniikka piti uudistaa kokonaan, koneet sijoitettiin vintille, joka on täynnä tekniikkaa. Olisimme kohottaneet kattoa, mutta erikoinen kattoprofiili on suojeltu, vaikka se ei näy kuin helikopterista.

Kaunis holvikatto Katajanokan vanha vankila on muurattu punatiilistä holvaamalla. Keskuskäytävä on niin sanottu Philadelphia-mallinen, joita amerikkalaisissa ”sellielokuvissa” näkyy. Keskuskäytävä on koko osuudeltaan avoin kauniiseen kattoon asti, jonka kaari ulottuu seinästä seinään. Pisteenä i:n päällä ovat takorautaiset vetotangot. Käyhty vitsailee, että niillä voi edelleenkin rukata seinän asentoa, jos ne alkavat kaatua väärään suuntaan. Totta toinen puoli, sillä Katajanokan hotelliravintolaa ei

ole entisöity pilalle. Alkuperäinen patina ja historia saa näkyä.

Tästä esimerkkinä rakennuksen kirkko, jota myös kokoustilana käytetään. Sen komeita lautalattioita ei ole hiottu puuhun asti, vaan tarkoituksella muutamat maalikerrokset ovat jätetty, joten lattia näyttää aidolta. Myöskin kirkon katto alkuperäisine tähtineen ja maaleineen on vankilan aikaisia. Katajanokan vanhin osa valmistui vuonna 1837 ja uusi 1888.

Erikoisratkaisuja palo­turvallisuudessa Hotellihuoneissakin on holvikatto, mutta vain pienemmässä muodossa. Holvin leveys on vain kahden metrin luokkaa. Se on tehnyt huoneiden paloturvallisuudesta haastavan.

- Normaalisti yhteen huoneeseen riittää yksi sprinkleri, normaalikokoisissa huoneissamme on kolme. Myös keskikäytävän korkea avoin tila vaati palaturvallisuuskonsultaatiota tavallista saneerauskohdetta enemmän.

Käyhty kertoo, että huoneiden holvikaarikatto on tullut kalliiksi, sillä hotellihuoneeksi on yhdistetty kahdesta kolmeen selliä. Seiniä purettaessa oli tuettava seinien välinen välipohja, jottei katto olisi sortunut.

- Halvemmaksi olisi tullut, jos olisimme rakentaneet täysin uuden hotellikiinteistön, tietää Käyhty, joka on myös johtanut aikoinaan entisestä juustolasta tehdyn Hotelli Seasiden saneerauksen. Uudella talolla ei kuitenkaan olisi kiehtovaa historiaa.

Käyhty korostaa, että kiinteistönhoidon kannalta on tuiki tärkeää pystyä huomioimaan saneerausvaiheessa tulevatkin tarpeet. Talotekniikan on kestettävä ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Toki sitä ennen joutuu tekemään pintaremonttia. AL

•

ILMOITUSLIITE

OPAS

Kiinteistöliiketoimintaan

Kiinteistötaito peltola & co oy

9

yhteystiedot s. 2

Pitkän linjan

Kuva: Perttilä

kiinteistöarviointiosaamista jo toisessa polvessa

Kiinteistötaito Peltola & Co:n toimitusjohtaja Matti Vierula

Kiinteistötaito Peltola & Co:n vankka kiinteistö­ arvioinnin asiantuntemus ja kokemus säilyi yrityksessä sukupolvenvaihdoksen myötä ja hyödyttää edelleen asiakkaita. Kasvuvauhdissa oleva yritys tähtää tosissaan alan ykköseksi.

Katajanokan vankilan alkuperäinen patina ja historia saa näkyä.

Riippumatta taloudellisista suhdanteista, kiinteistöjen arviointeja tarvitaan aina. Transaktiot, tilinpäätösarviot, vakuusarviot tai kiinteistöomaisuuden salkun tilannekatsaus – olipa tarve mikä tahansa, ammattilaisarvioitsija lähtee aina arvioimaan kiinteistöjä objektiivisesti.

- Arviointimenetelmä valitaan kohteen käytön ja luonteen mukaan.

Arviointilausunto tehdään kattavasti toimeksiantajan tarpeet perusteellisesti huomioiden, kertoo Kiinteistötaito Peltola & Co Oy:n toisen polven yrittäjä, toimitusjohtaja Matti Vierula, DI, AKA. Kiinteistötaito Peltolan, PCO:n, asiakaslista on vaikuttava: mukana on isoja pörssiyrityksiä, eläkevakuutusyhtiöitä, merkittäviä kiinteistösijoittajia sekä kuntia ja kaupunkeja.

Myös ulkomaisten sijoittajien ja rahoituslaitosten osuus toimeksiannoista on viime vuosina ollut merkittävä. Yritys on palvellut vuodesta 1995 lähtien ja kasvanut yhdeksi alan merkittävimmistä toimijoista.

Toimialueena koko Suomi - Missiomme on selkeä: tehtävänämme on yksinkertaisesti auttaa asiakkaitamme heidän kiinteistöihin liit-

tyvässä päätöksenteossaan. Teemme sen antamalla asiakkaiden käyttöön asiantuntemuksemme kiinteistöjen markkina-arvon määrityksessä sekä kiinteistöjen kehityspotentiaalin tunnistamisessa, Vierula kiteyttää.

Arvioitavat kiinteistöt käsittävät koko Suomen.

Vierula itse on kasvanut yrityksen mukana ja toiminut yrityksessä aktiivisesti vuodesta 2003. Yrityksen kuudesta työntekijästä neljä on kokeneita alan ammattilaisia. Toinen perustajista, Jouko Peltola, työskentelee edelleen aktiivisesti yrityksessä.

Lisäksi mukaan tiimiin on saatu kaksi diplomi-insinööriopiskelujensa loppuvaiheessa olevaa henkilöä. Sopivan kokoinen ammattilaisjoukko pystyy toimimaan asiakkaan eduksi kustannustehokkaasti.

- Olemme luotettavia ja asiallemme omistautuneita, Vierula kertoo porukkansa toimintatavoista.

- Kiinteistökaupan määrä ja samalla hintataso on romahtanut viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Toivottavasti sijoittajien usko suomalaisten kiinteistöjen arvonnousupotentiaaliin palaa ennalleen, ei niin päätä huimaavista kansantalouden näkymistä huolimatta, Vierula toteaa. PR

•

10 OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

Jättikauppakeskuksiin mahtuvat parkkiin muutkin kuin Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä eniten kaupan ja palvelun aloille. Kaupunkien keskustaalueet ovat jo pitkään olleet täyteen rakennettuja. Kunnissa on viime vuosina suhtauduttu myötämielisesti yhä suurempien kauppakeskusten kaavoittamiseen kaupunkien laitamille, usein ison ohitustien varteen.

- Siellä maa on edullista ja rakentaminen helppoa ja halpaa, vahvistaa kauppakeskuskonkari Toivo Sukari.

Sukari muistelee aikoja, jolloin Kehä III:llakaan ei ollut yhtään liikehuoneistoa.

- Ensimmäisenä sinne nousi 70-luvun lopulla Tauno Korhosen huonekaluliike. Kun rakennutin ensimmäisen Maskun vuonna 1983, minulle naurettiin, että mitä järkeä on rakentaa korpeen 2000 neliön huonekalukauppa. Kaksi vuotta sen valmistumisesta suoritimme jo laajennuksen, joka tuplasi neliömäärän, kauppa kävi niin vilkkaasti.

Suurta ja mahtavaa kaikille aisteille Omavaraistalouden Suomesta olemme vauhdilla siirtyneet kulutuskulttuuriin. Vapaa-ajan viettotapamme ovat viime vuosikymmenen aikana yhä enemmän amerikkalaistuneet: nyt vietetään perheen voimin kokonainen päivä elämyskeskuksessa. Ostosten tekeminen on vain yksi osa kauppakeskuspäivän antia. Pidemmänkin elämyssession tekee helpoksi se, että monessa paikassa voidaan yöpyä kauppakeskuksen yhtey­ dessä olevassa hotellissa.

Suomessa on tällä hetkellä neljä suurta, suunnilleen samankokoista kauppakeskusta: Helsingin Itäkeskus, Espoon Sello, Vantaan Jumbo ja Lempäälän Ideapark.

- Lempäälän Ideapark on kauppakeskus, jossa ihmeteltävää riittää. On maailman suurinta nallea ja karttaa, luistelukenttää, konserttiaukiota ja palveluja laidasta laitaan. Itse tila on viihtyisä ja avara, Sukari kehuu omaansa.

Ideaparkia voidaan pitää onnistuneena myös siinä mielessä, että tyhjiä liiketiloja ei ole ja lämmitysenergiaa kauppakeskuksessa tarvitaan suhteellisen vähän.

- Koska suurta ikkunapinta-alaa ei ole, ei ole hukkaenergiaa eikä kesällä jäähdytystarvetta.

Ihmismassa ja valaistus lämmittävät keskusta myös talvisin, Sukari kertoo.

Suurissa kauppakeskuksissa suurin ero yleensä liiketilaan liitettävässä määritelmässä on se,

että sijainti ei olekaan tärkein kriteeri.

- Tai on se siinä mielessä, että liikenneyhteydet pitää olla hyvät ja parkkitilaa riittävästi, Sukari muistuttaa ihmisten mukavuudenhalusta.

Ja kertoo samaan hengenvetoon suunnittelevansa vauhdilla huomattavaa laajennusta Lempäälän Ideaparkkiin.

- Hotelli, kylpylä, hiihtoputki ja lisää liiketilaa, Sukari luettelee.

Lisää sieniä sateella?

Sukarikaan ei ole kuitenkaan välttynyt huomaamasta, että maata on moukaroinut kova taan-

tuma ja liiketilaa on paljon tyhjillään. Kuinka paljon uusia kauppakeskuksia vielä kannattaa rakentaa ja mihin?

- Ouluun mahtuu yksi iso: sen pitäisi vetää väkeä koko kalottialueelta. Vihtiin luonnollisesti mahtuu yksi.

Tyhjien toimitilojen uusiokäyttöön Sukarilta löytyy selkeä ehdotus.

- Nykyisiä tyhjiä liikekeskuksia voisi muuntaa lisää asunnoiksi, niistähän on taas pulaa.

Kyllä minäkin näen asian niin, että nyt eletään kauppakeskusten rakentamisen krapulavaihetta ja seuraavaan kymmeneen vuoteen ei paljoa uutta rakenneta, osin siksikin, että kaavoituskriteerit tiukkenevat.

Tässäkin tilanteessa Sukari näkee positiivista.

- Nykyisten suurten kauppakeskuskiinteistöjen arvo nousee. PR

•

On maailman suurinta nallea ja karttaa, luistelukenttää, konserttiaukiota...

Kuva: Mikael Soininen

Yhä suurempia kauppakeskuksia on noussut yhä pohjoisempaan Suomeen. Mutta kuinka paljon lisää niitä kannattaa vielä rakentaa?

Fatmanin älykäs kiinteistönhallinta

kasvattaa tuottoa Älykäs kiinteistönhallinta on helppo, tehokas ja ekologinen. Finnairin kiinteistöhallintayhtiö säästää huomattavasti OrigoXRP-ohjelman avulla.

Kilpailukykyä Älykäs kiinteistön­ hallintaohjelma:

• kasvattaa tuottoa

E

• on ekologinen kologisen jakamiseen tär• taipuu asiakkaan kiinteistöpiväydy resurssedon ratkaija, sanoo Fatman kiinteistön tarpeisiin suihin keskittyvä Oy:n toimitusjohwww.fatman.fi Fatman Oy toimitti taja Kari Hein.

Finnairin kiinteistöhalHän lisää, että lintayhtiölle, Finnair FaciliOrigoXRP:n käyttö on ykties Managementille, OrigoXRP- sinkertaista internet-selaimen avultoiminnanohjausjärjestelmän. la. Kiinteistöliiketoiminnan tiedot Tavoitteena oli hankkia toimi- ovat turvallisessa paikassa, jossa tietilojen vuokraukseen, investointi- dot säilyvät, vaikka yksittäisen käyten, omaisuuden, tuottojen, kustan- täjän tietokone rikkoutuisi. nusten, ylläpidon, turvallisuuden ja ympäristön hallintaan keskitetty automatisoitu kokonaisjärjestelmä, Säästö luo ekologisuutta jossa tiedot tallennetaan järjestelmän yhteiseen tietokantaan.

Ekologinen kiinteistöhallinnan Aiemmin ennustimme ja nyt toiminnanohjaus tuo rakennusten ennakoimme, koska tieto on nyt omistajalle merkittävää säästöä ja kaikkien toimijoiden käytössä sa- lisätuottoa. OrigoXRP-ohjelman manaikaisesti ja on nimen omaan avulla kiinteistön käyttökulut piereaaliaikaisesti, sanoo Finnair Fa- nevät keskimäärin noin kymmecilities Managementin apulaisjoh- nen prosenttia, rakennuksen arvo taja Pekka Kuosmanen. kasvaa noin seitsemän prosenttia ja pääoman tuotto nousee noin kuusiprosenttia. Eikä siinä vielä kaikki.

Yhdessä paikassa Käyttöaste ja vuokratulot paranevat kolmisen prosenttia. turvallisesti - Kiinteistön käyttäjien tyytyväiFinnair Facilities Managementissa syys näkyy kassavirrassa. Silloin haluttiin uusi älykäs kiinteistön- kun kiinteistöhallinnan toiminnanhallintajärjestelmä, jonka avulla ohjaus on hoidettu kokonaisvaltaionnistuu muun muassa strateginen sesti ja kustannustehokkaasti, se on suunnittelu ja kustannustehokkuus. silloin myös ympäristöä säästävää He valitsivat Fatmanin OrigoXRP- ja ekologista, tietää toimitusjohtaja Hein. toiminnanohjausjärjestelmän.

OrigoXRP:n avulla kiinteistö- Ohjelmassa tiedot välittyvät ja päivittyvät reaaliaikaisesti kaikille jen hyödyntämiselle voidaan asetjärjestelmään integroituihin tieto- taa konkreettisia tavoitteita ja mitkantoihin. Kun tieto on yhdessä pai- tareita. Ohjelma taipuu asiakkaan kassa, sen käyttö tehostuu eikä tiedon tarpeisiin. AL

•

FATMAN OY

yhteystiedot s. 2

Jotta kiinteistö olisi kilpailukykyinen, on sen palveltava käyttäjiään asetettujen tavoitteiden mukaan sekä oltava vertailukelpoinen muihin vastaaviin kiinteistöihin nähden. Omistajan kannalta oleellista on myös kiinteistön arvon säilyminen tai nousu. Millaisia keinoja on olemassa kilpailukyvyn parantamiseksi?

T

avoiteltiinpa toiminnalla sitten arvon nousua tai säilymistä, on tärkeää miettiä millaisilla toimilla asetetut tavoitteet, esimerkiksi vuokratuotto, saavutetaan, VTT:n kiinteistöliiketoiminnan asiakaspäällikkö Kauko Tulla aloittaa.

Tullan mukaan aluksi kannattaa miettiä kiinteistön palvelukykyisyyttä ja sen varmistamista.

- Miten kiinteistö palvelee käyttäjiään ja miten se sijoittuu suhteessa muihin vertailukelpoisiin kiinteistöihin. Päätöksiä tehdessä kannattaa myös miettiä aluetta jolla kiinteistö sijaitsee, se vaikuttaa merkittävästi kiinteistön käyttöön ja tuottoon. Esimerkiksi alueiden uudistaminen vaikuttaa luonnollisesti myös siellä sijaitseviin kiinteistöihin.

Tullan mukaan päätökset kiinteistöliiketoiminnassa tehdään usein pelkän hinnan perusteella, vaikka ratkaisu tulisi hakea elinkaareen liittyvän optimoinnin avulla.

- Huonokuntoisessa tai heikosti varustetussa kiinteistössä on monia riskejä, mutta jatkuvat parannuksetkaan eivät kasvata tuottoa loputtomasti. Kyse on optimoinnista.

Korjausten kohdalla Tulla muistuttaa ympäristökuormituk-

sen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä korjauksista, jotka samalla parantavat myös kiinteistön kilpailukykyä. Asiakkaat edellyttävät jatkossa yhä enemmän tietoa ja luokitettuja, sertifioituja tiloja.

Korjaus ei välttämättä vaadi suurta taloudellista panosta, mutta uudistuksen merkitys vetovoimalle on huomattava.

- Parhaiten säästöjä kuitenkin saavutetaan kun kiinteistön käytössä pyritään tehokkuuteen ja laatuun, kiinteistöä pidetään yllä ja hoidetaan systemaattisesti pitkän tähtäimen näkökulmasta. Näin saadaan hallintaan koko elinkaari.

Uuden teknologian kehitys Uusi teknologia ja ICT-alan nopea kehitys tarjoavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sähköiseen tiedonvälitykseen ja -hallintaan myös kiinteistöliiketoiminnassa. Tunnetuin esimerkki uuden teknologian käytöstä lienee sähköinen huoltokirja, jonka käyttö on yleisintä liike- ja julkisissa kiinteistöissä. Se helpottaa kiinteistön ylläpitoon liittyviä töitä, kuten huoltotoimenpiteitä sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Sähköinen ilmoi-

OPAS

ILMOITUSLIITE

kiinteistöihin tus tavoittaa huoltomiehen nopeasti, myös asiakkaan yhteydenpito palveluntarjoajaan helpottuu sen kautta.

- Sen mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää myös asuinkiinteistöissä. Tällä hetkellä käytössä on joitakin huoltoyhtiöiden omia netissä toimivia palveluita, mutta

tässä toiminnassa tulee hyödyntää kännyköiden käyttöön liittyviä palvelumahdollisuuksia, Kauko Tulla pohtii.

ICT-alan yhtenä suurimmista haasteista Tulla kuitenkin pitää sähköisten tietomallien luontevaa nivoutumista osaksi rakennuksen elinkaarta ja huoltokirjoja.

- Tällä hetkellä usein suunnitteluvaiheen kuvat on mallinnettu sähköiseen muotoon. Huolto ja korjaukset helpottuisivat, jos tilaan ja tekniikkaan liittyvät tiedot saataisiin suunnitelmista sähköisessä muodossa huoltokirjoihin.

Tiedettäisiin, mitä talo sisältää ja miten se toimii.

- ICT vapauttaa ihmisen liikkumaan, vastaanottamaan ja välittämään tietoa, tätä kautta se vaikuttaa edullisesti myös kiinteistöjen kilpailukykyyn, Tulla summaa.

MR

•

Kiinteistöliiketoimintaan

13

Korjaus ei välttä­mättä vaadi suurta taloudellista panosta, mutta uudistuksen merkitys vetovoimalle on huomattava.

Kiinteistöalalla tarvitaan huippuosaamista – nyt, jos koskaan

A

lalla on tarjontaa kiinteistösalkun hoitajista, mutta vain harvoja, joilla on pitkän linjan laaja-alainen kokemus operatiivisesta kiinteistösalkun hallinnasta. Ovenia Oy:ssä palvelutoiminta lähtee aina asiakkaan omasta strategiasta.

- Olemme suomalainen, riippumaton toimija. Koska meillä ei ole omaa kiinteistöomaisuutta, emme kilpaile asiakkaidemme kanssa vaan toimimme heidän edukseen, pitkäjänteisesti ja läpinäkyvästi.

Palvelukokonaisuutemme on helposti muunneltavissa ja toimimme erittäin kustannustehokkaasti, kertoo Ovenia Oy:n toimitusjohtaja Mika Valtonen.

Ovenia Oy - Kiinteistöalan moniosaaja - Palvelutarjontamme sisältää kaikki kiinteistöjohtamisen, kiinteistöhallinnon, vuokrauksen ja elinkaarikehityksen osa-alueet.

Palvelukokonaisuus pystytään räätälöimään jokaiseen asiakastarpeeseen olipa asiakas sitten kotimainen tai ulkomainen kiinteistösijoittaja, kiinteistörahasto tai käyttäjäomistaja. Kaikki Ovenian

palvelut ovat saatavilla valtakunnallisesti, 10 oman toimipisteen kautta.

- Kiinteistösijoittajien lisäksi palvelemme kaikenkokoisia yrityksiä toimitila-asioissa. Vuokraamme Suomen suurimpien kiinteistösijoittajien toimi- ja liiketiloja. Pystymme laajasta valikoimastamme etsimään kullekin yritykselle juuri heidän liiketoimintaansa tukevat tilat. Palveluihimme kuuluu myös asuntojen vuokraus yksityishenkilöille.

Olemassa olevien kiinteistöjen elinkaarikehitys on Ovenian palveluista se, josta toimitusjohtaja Valtonen kertoo yrityksen saavan erityisen runsaasti kiitosta asiakkailtaan.

- Kun kiinteistönomistajan kassavirta paranee ja kiinteistölle kyetään aikaansaamaan positiivista arvonnousua myös tässä suhdanteessa, on selvää, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä.

Huikeat asiakas­ tyytyväisyysluvut Avainlippu-tunnuksen alla toimivasta Oveniasta ulkopuolisen

Ovenia OY

tutkimustahon (IROResearch) toimesta teettämä yrityskuva­­tutki­ mus toi itse asiassa esiin niin huikeat asiakastyytyväisyystulokset, että toimitusjohtajankin piti tarkistaa tulokset ennen kuin uskalsi lähteä niistä kertomaan.

- Peräti 91 % vastaajista kyselyssä, jossa vertailukelpoinen otos oli lisäksi erittäin suuri, totesi haluavansa suositella palveluitamme.

Saimme kiitosta myös erikseen siitä, että nostamme esille asioita, joita asiakas ei ole vielä edes ehtinyt kysyä. Näin tapahtuu usein mm. ajankohtaisten energiatehokkuusasioiden kohdalla.

Ovenian menestys ja kasvustrategia pohjautuu myös tyytyväiseen ja osaavaan henkilöstöön.

- Juuri valmistuneen Innolinkin tutkimuksen mukaan henkilöstötyytyväisyysindeksimme on 90.

Eli ovenialaisten mielestä työyhteisömme onnistuu toiminnassaan 90-prosenttisesti henkilöstön odotuksiin nähden.

PR

•

yhteystiedot s. 2

Kuva: Perttilä

Vuonna 1980 perustettu Ovenia juhlii tänä vuonna 30 vuotis-juhlia.

Kuvassa Mika Valtonen

Ovenia Oy • liikevaihto 2009: 14,2 milj. euroa • yli 3000 kohdetta yli 300 kunnassa • hallinnoitava kiinteistökanta n. 6 miljoonaa neliötä

• alan suurin ja vanhin toimija Suomessa

• luotettava, kasvava, kannattava

yritys; käynnissä parhaillaan aluetoimiston perustaminen Pietariin www.ovenia.fi

14 OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

Energiatehokas

kiinteistö säästää rahaa

- Energian tehokas käyttö ja hallinta kiinteistöissä on usein win-win-tilanne, säästämällä ympäristöä voi myös usein säästää rahaa, aloittaa Motivan, kiinteistö- ja rakennusalan johtava asiantuntija Tapio Jalo. Arjen teoilla voi jokainen vaikuttaa energian kulutukseen, mutta suurempia säästöjä tavoiteltaessa kannattaa käyttää myös asiantuntija-apua.

Energiatehokkuutta tarkasteltaessa on syytä jakaa se kahteen suurempaan kokonaisuuteen: tekniseen ylläpitoon ja oikeaan sekä tehokkaaseen käyttöön.

- Energian käytön tehostamiseksi on olemassa erilaisia valmiita toimintamalleja, yhtenä esimerkkinä toimistoille tarkoitettu WWF:n Green Office ympäristöjärjestelmä. Toimistoissa säästöjä saadaan helposti tehostamalla esimerkiksi valojen ja atk-laitteiden sekä tulostuksen käyttöä, Tapio Jalo neuvoo.

Kaupoissa ja liikekiinteistöissä Jalo kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti ulko-ovien lämpötekniseen toimintaan. Kovilla pakkassäillä oikein toimivat tuulikaapit, pyöröovet ja oviverhopuhaltimet tuovat suuria säästöjä lämmityskuluissa.

- Laitteiden toiminta kannattaa selvittää esimerkiksi LVI-suunnittelijan kanssa ja varmistaa, että lämminilmapuhalluksen suunta, teho ja rakennuksen painesuhteet ovat kunnossa.

Energiakatselmus ammattilaisen avulla Teknisen ylläpidon, eli koko kiinteistöä koskevien energia-asioiden osalta Jalo pitää avaintekijänä tavoitteenmukaisuutta: olosuhteita ja kulutusta seurataan ja verrataan asetettuihin tavoitteisiin sekä muihin vastaaviin kiinteistöihin. Vertailuissa talon ikä ja käyttöaste on luonnollisesti otettava huomioon.

- Toimintaa on järkevä arvioida jokapäiväisessä työssä, mutta kokonaisuuden analysointi antaa laajempaa näkökulmaa ja tuo esiin suurempia mahdollisia säästökohteita.

Aivan aluksi on luonnollisesti tiedettävä mitä rakennus oikein käytettynä kuluttaa. Sähkön ja lämmön osalta vertailuja tulisi tehdä kuukausittain.

Apua kulutusvertailuihin löytyy myös esimerkiksi energiatodistuksesta. Sitä voidaan käyttää kodinkoneiden energiamerkinnän tavoin kiinteistön energiatehokkuuden mittatikkuna. Mikäli tavoitteena on pysyvä energian käytön vähentäminen kannattaa Jalon mukaan turvautua myös ammattilaisen apuun.

- Yksi hyvä keino on energiakatselmuksen teettäminen kiinteistöön. Tällöin energian kulutus arvioidaan kokonaisvaltaisesti kohteessa suoritettavassa katselmuksessa, jossa selvitetään toimivatko järjestelmät, esimerkiksi ilmanvaihto, oikealla tavalla sekä esitetään parannusehdotukset.

Katselmuksen suorittamiseen voi hakea paikallisen ELY-keskuksen kautta työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää tukirahaa, jolloin tuki enintään 40 % ns. katselmuksen työkustannuksien ylärajasta. Järjestelmien tarpeeton käyttö, esimerkiksi turhaan palavat valot tai ylilämmitys ovat varsin yleisiä ja helppoja säästökohteita, jotka saadaan selville

Laitteiden toiminta kannattaa selvittää esimerkiksi LVI-suunnittelijan kanssa ja varmistaa, että lämminilmapuhalluksen suunta, teho ja rakennuksen painesuhteet ovat kunnossa. energiakatselmuksessa.

- Palvelusektorilla on energiakatselmuksissa löydetty keskimäärin 15 % säästöpotentiaali lämmityksessä ja 7% sähkönkulutuksessa. Palautekyselyn perusteella tästä toteutetaan yleensä n. 2/3, Jalo havainnollistaa.

Kun kiinteistö itsessään on arvioitu ja parannukset tehty sekä käyttäjät motivoitu energian säästämiseen jokapäiväisessä työssä, ollaan jo tehty paljon. Tapio Jalo antaa kuitenkin vielä yhden vinkin, jolla energian tehokasta käyttö voidaan tukea.

- Kiinteistöpalveluiden kanssa tehdyssä sopimuksessa olisi hyvä olla myös energiatehokkuuden edistämisen ja jatkuvan parantamisen näkökulma mukana. Tällainen voi olla esimerkiksi ennalta sovittu tavoitetaso, johon pyritään ja jonka perusteella energian käyttöä seurataan. MR

•

OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

15

yhteystiedot s. 2

are

Viisaasti energisessä kiinteistössä voidaan hyvin

Matalaenergiset kiinteistöt ovat vielä harvinaisia Suomessa. Are on kehittänyt Sensus-matalaenergiajärjestelmän, jossa kyse on energian kierrättämisestä.

- Sensus-ratkaisussa on integroitu lämmitys, valaistus ja ilmanvaihtojärjestelmä. Se kuluttaa parhaimmillaan jopa 30-40 prosenttia vähemmän energiaa kuin hyvätasoinen rakennus keskimäärin, selvittää Are Oy:n toimitusjohtaja Aki Puska.

Hän lisää, että toimintaa ohjelmoidaan matalaenergiakeskuksesta, joka on Aren kehittämä patentoitu innovaatio. Huonekohtaisesti energiaa säätelee kattopaneeli, joka jäähdyttää ja lämmittää, muttei tee sitä samanaikaisesti.

Toimitusjohtaja Puska on silminnähden ylpeä Aren Sensus-ratkaisusta. Lukuisten asiakaskohteiden lisäksi Aren pääkonttori Vantaan Kaivokselassa on toteutettu energiaa kierrättävällä Sensus-periaatteella.

Elinkaariajattelu on kaiken A ja O Rakennusalan ammattilaisena Puska on huolissaan siitä miten rakennukset pystyvät säästämään energian tarvetta radikaalisti lähi vuosina.

- Säästötavoitteet ovat kyllä realistisia, jos huomioidaan jo rakennusvaiheessa kiinteistön koko elinkaari. Ja tietysti korjausrakentamisessa otetaan huomioon energia-asiat.

Puska tietää, että hyvin rakennettu tai entisöity talo on pitkäikäinen ja sen kunnossapitokulut ovat järkevät.

Are on mukana kiinteistöjen koko elinkaaren ajan uudiskohteen urakoimisesta korjausrakentamiseen. Unohtamatta tärkeää kiinteistöpalvelua, jolla ylläpidetään ja huolletaan kiinteistöä.

Energiat talteen Normaalisti patteri lämmittää ja ilmastointi tuo kylmää ilmaa. Jos on liian kuuma, niin ylimääräinen lämpö menee harakoille. Sensus-ratkaisussa energiaa säästetään kierrättämällä mm. kiinteistössä syntyvää lämpöenergiaa.

- Lämmin ilma viedään sinne missä sitä tarvitaan, kuten myös viileä ilma vastaavasti, Puska tiivistää. Toki niin, että ilmaa raikastetaan välillä.

Hän näyttää neuvotteluhuoneen seinässä olevaa hiilidioksidimittaria. Kun tilassa on paljon

Kuva: Perttilä

Are Oy huolehtii kiinteistön koko elinkaaresta, vieläpä niin, että energiatarvetta pystytään säästämään ja viihtyvyyttä lisäämään.

Kuvassa Are Oy:n toimitusjohtaja Aki Puska.

ihmisiä, hiilidioksidit tuppaavat nousemaan ja ihmisiä alkaa väsyttää.

- Järjestelmää ohjaava ”älykeskus” on tilanteen tasalla. Tarvittaessa se tuo tilaan uutta raikasta ilmaa sen verran kuin hyvien olosuhteiden vuoksi on tarpeen.

Vaikka paneeli on katossa, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lämmin ilma olisi huoneen yläosassa.

- Kyllä ilma kiertää huoneessa siten, että tasainen ilma on katosta lattiaan. Se on mitattua ja koettua.

Täytyy myöntää, että huoneilma on miellyttävä. Sen itse asiassa huomasi jo aulaan astuessa.

- Miellyttävä ilman laatu on aineeton arvo ja sitä on vaikea mitata, ainakin vielä, suoraan euroissa. Mutta, se näkyy välillisesti viihtymisessä ja sairaslomien vähyydessä, tietää Puska.

Tulevaisuudessa jäähdytetään Aki Puska piirtää fläppitaululle kaavion, joka kertoo, että tulevaisuudessa tekniikan määrä niin kodeissa kuin työpaikoillakin kasvaa rajusti.

- Se tarkoittaa, että kohta ei ole tarvetta lämmittää, vaan päinvastoin jäähdyttää. Ja jäähdyttämisestä tulee lämpöenergiaa.

Tätä yhtälöä on käytetty hyväksi rakennettaessa Ylläkselle Jounin kauppaa, joka on Suomen

Sensus-ratkaisussa on integroitu lämmitys, valaistus ja ilmanvaihtojärjestelmä. Se kuluttaa parhaimmillaan jopa 30-40 prosenttia vähemmän energiaa kuin hyvätasoinen rakennus keskimäärin. ensimmäisiä matalaenergiakauppoja.

- Kohteessa kylmälaitteiden tuottama lämpöenergia varastoidaan takaisin myöhempää käyttöä varten maaperään. Ruotsissa näin on toimittu jo jonkin aikaa. Toki oppirahat on maksettu.

Joissain kohteissa ruotsalaiset eivät palauttaneet kiinteistöstä jäljelle jäävää vielä lämmintä energiaa maaperään. Seurauksena oli se, että maaperä kylmeni. Meidän systeemissä jäljelle jäänyt energia palautetaan maaperään, jolloin maaperä ei viilene ja systeemi toimii pitkässä juoksussa, kehuu Puska. AL

•

On hallittava talotekniikka ja talous laajasti sekä oltava erinomainen asiakaspalvelussa.

Kuva: Perttilä

Harri Oesch Corbel Oy:n toimitusjohtaja.

Tuottava vuokrasuhde on kiinteistösijoittajalle A ja O. Miten toimii Corbel Oy, kiinteistöjohtamisen asiantuntijaorganisaatio?

Läsnä yli 200 000 ihmisen arjessa C

orbel Oy kiinteistöjohtamisen asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa valtakunnallisesti kiinteistöomaisuuden hallinnan ja johtamisen asiantuntijapalveluita kiinteistösijoittajille, käyttäjäomistajille ja vuokralaisille. Corbel on mukana yli 200 000 ihmisen arjessa.

- Meillä on noin 100 kiinteistösijoittajaa asiakkaana, joilla on yhteensä 2000 kiinteistöä sijoitussalkussaan. Kun jokaisessa kiinteistössä on vuokralaisena 10 yritystä, joissa työskentelee vaikkapa 10 henkilöä, vaikutamme yli 200 000 ihmisen arkeen päivittäin, laskeskelee Harri Oesch, Corbel Oy:n toimitusjohtaja.

Kiinteistösijoittaminen on tänä päivänä yksi merkittävä sijoittamisen vaihtoehto eri sijoitusinstrumenttien rinnalla. Kiinteistösijoittamisessa sijoittajaa houkuttelee tasainen tuotto ja arvonnousu. Miten tuotto saavutetaan? Tuotto saavutetaan siten, että vuokralaiset viihtyvät, eivätkä äänestä jaloillaan, vaan ovat tyytyväisiä pitkäaikaisia vuokralaisia.

- Käyttäjän merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kiinteistöalalla on tapahtunut suuri asennemuutos, nyt toimitaan käyttäjälähtöisesti,

sanoo jo 1990-luvulla kiinteistöbisneksessä mukana ollut Oesch.

Aiemmin ajateltiin, että jos käydään vuokralaisen luona, saadaan liuta valituksia ja niistä aiheutuu vaivaa ja kuluja, nyt ajatellaan täsmälleen toisin päin.

Paljonvartija - Olemme säännöllisesti yhteydessä kiinteistön käyttäjään kuukausittain.

Tehtävämme on huolehtia, että niin toimitiloissa kuin kodeissakin kaikki pelaa. Vuokrasuhde ei saa päättyä asioiden toimimattomuuteen, sanoo Corbelin ykkösmies.

Corbelin 10,5 miljoonan euron liikevaihto syntyy asiantuntijatyöstä. He eivät tuota kiinteistön ylläpitoon liittyviä palveluita itse, vaan hankkivat palvelut paikallisesti yli 800 palveluntuottajan verkostostaan.

Corbel on paljon vartija ja hankintojen asiantuntija. He ostavat asiakkailleen 300 miljoonalla eurolla palveluita vuosittain ja hoitavat asiakkaidensa 450-500 miljoonan euron vuokrareskontraa. Corbel Oy:n luottavat muun muassa: OP-Pohjola ryhmä, Kiinteistö-Tapiola Oy, Sato Oyj ja Citycon Oyj.

Tulevaisuuden tuotto Kiinteistösijoittajaa kiinnostaa tuotto, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden tuotto, kuinka hän saa jatkossakin tuottoa pääomalleen.

Nykyinen kiinteistökanta uusiutuu vasta 100 vuodessa, joten nyt on keskityttävä jo olemassa olevaan kiinteistökantaan, kuinka niistä saadaan tuottavia nyt ja tulevaisuudessa.

- Vuokrannosto ei tämän päivän markkinatilanteessa ole useinkaan keino kiinteistösijoituksen tuoton varmistamiseksi saati nostamiseksi. Kustannusten ohjaamisella, kuten oikein mitoitetuilla palveluilla tai kiinteistötekniikan oikealla käytöllä voidaan parantaa sijoituksen tuottoa.

Ei säästöjä olosuhteita heikentämällä - Kiinteistön ylläpitokustannuksista menee energiaan 25 %. Helpoin polku tuottaa säästöjä olisi, että sääste-

corbel

tään mummo siniseksi kääntämällä lämmöt pois, heittää Oesch.

Oeschin mukaan säästöjen on kuitenkin synnyttävä siten, että kiinteistön käyttäjä on tyytyväinen. Asunnot eivätkä toimitilat tuota tyhjinä.

Oesch korostaa kiinteistöbisneksessä toimijoiden ammattitaitoa ja vastuuta. On hallittava talotekniikka ja talous laajasti sekä oltava erinomainen asiakaspalvelussa.

- Meillä on esimerkiksi kiinteistöjen käyttäjille suunnattu Contact Center –puhelinpalvelu. Usein asia ratkeaa jo puhelimessa. Vain 20 prosenttia soitoista ohjataan eteenpäin.

Corbel toimii b to b -sektorilla.

Se investoi viisi prosenttia liikevaihdostaan toimintansa kehittämiseen. Corbelin väki liputtaa aidon palvelun puolesta, jossa vastuu on tärkeää.

- Tunnemme vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta, tiivistää Oesch. AL

•

yhteystiedot s. 2

OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

17

Tapahtumia 2010 Toimitilajohdon päivä Coresma Toimitilajohtamisen tapahtuma Coresma kerää Wanhaan Satamaan toimitilojen käyttäjät, omistajat ja managerit.

Wanha Satama 17.2.2010 Energiatehokas korjausrakentaminen –ammattilaisiltapäivä Tee parannus! -seminaarissa ja näyttelyosastoilla saat tietoa hyviksi koetuista korjaustavoista, uusista ratkaisuista ja palvelukonsepteista sekä rahoitusmahdollisuuksista.

16.3.2010, Sokos Hotel Presidentti, Helsinki

Tee parannus!

Tekes, ympäristöministeriö ja Sitra toteuttavat kiinteistö- ja rakennusalan kanssa Tee parannus! -viestintäohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista ja kustannus- sekä energiatehokasta korjausrakentamista. Perusparantamista tarvitaan niin taloyhtiöissä, pientaloissa kuin koko rakennetussa ympäristössäkin.

Viestintäohjelma välittää taloyhtiöille tietoa hyviksi koetuista korjaustavoista, uusista ratkaisuista ja palveluista sekä rahoitusmahdollisuuksista.

Viestintäohjelma kertoo alan tutkimus- ja kehityshankkeista sekä rohkaisee korjausrakentamisen ammattilaisia ottamaan kehitystyön tulokset ja uudet toimintatavat käyttöön.

Korjauspalveluiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat huonosti. Parannusta tarvitaan toimintatavoissa, tuotteissa, tekniikoissa, asiakaspalvelussa - ja asenteissa!

Lisätietoa: www.teeparannus.fi

Sijoittajapäivä Sijoittajapäivä keskittyy kiinteistösijoittamisen ajankohtaisiin teemoihin. Seminaari on tarkoitettu kaikille kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneille.

9.9.2010, tapahtuman järjestää RAKLI ja Kiinko.

FinnBuild 2010 Suomen suurin ja merkittävin alan tapahtuma esittelee rakentamisen parhaan osaamisen, tuotteet, palvelut ja ratkaisut nyt jo 19. kertaa.

Helsingin Messukeskus, 6.-9.10.2010

Kustannussäästöjä ja tehokkuutta kiinteistönhuoltoon ja –vuokraukseen

K

iinteistönhallinnan ”teollinen vallankumous” alkoi Suomessa noin 15 v. sitten.

Tästä syntyi Kupari Solutions Oy:n liiketoimintamalli. Tänään kiinteistöiltä vaaditaan entistä parempaa tuottavuutta ja kontrollia.

Silloin omistajan ICT ratkaisu on Kupari Estate vuokrauksenhallintajärjestelmä, joka on kehitetty yhdessä eturivin suomalaisten kiinteistösijoittajien kanssa.

- Asiakkaidemme tarpeet ja järjestelmän räätälöintitarpeet ovat jatkuvassa muutostilassa ja se on palvelumme keskeinen painopistealue, toteaa toimitusjohtaja Janne Helekorpi. Olemme panostaneet palvelumme joustavuuteen ja asiakaskeskeiseen toimintamalliin. Keskeistä on kiinteistöliiketoiminnan osaamisemme ja miten toiminnassa voidaan käyttää tietojärjestelmiä tehokkaasti hyväksi. Ohjelmistokonsulttimme ja Helpdesk ovat hyvin kokeneita ja ymmärtävät kiinteistöliiketoiminnan vaatimukset, toteaa toimitusjohtaja Helekorpi. Asiakkaamme ovat eläke- ja vahinkovakuutusyh-

tiöitä, pankkeja, pörssiyhtiöitä sekä muita merkittäviä kiinteistönomistajayhtiöitä.

Kuva: Perttilä

Osaaminen ja asiakkaan busineksen ymmärtäminen on kilpailuvalttimme.

Huoltoliiketoiminnan optimointi Kiinteistönhuollon järjestelmissä on tapahtunut viimeisen 1/2 vuoden aikana merkittävä edistysaskel kun keskeiset järjestelmätoimittajat ja alan suurimmat asiakkaat tavoittelevat dynaamista rajapintaa erilaisten huollonhallintajärjestelmien välille. Tavoite on se, että asiakkaan ei tarvitse ylläpitää ja siirtää tietoja useista järjestelmistä toiseen käsipelillä, jolloin vain ”poltetaan aikaa ja rahaa”, toteaa toimitusjohtaja Helekorpi. Meneillään olevassa e-Ehyt -projektissa olevat järjestelmätoimittajat työstävät uutta tiedonsiirtoformaattia.

Huollonhallinta ja paikannus Paikkatiedon hallinta (GPS) liitettynä Kupari Maint (AVUX) huollonhallintajärjestelmään on ollut

Janne Helekorpi Toimitusjohtaja Kupari Solutions Oy

kupari solutions OY tukemassa järjestelmän kysyntää, jonka toimitukset ovat voimakkaassa kasvussa. GPS paikannus hyödyttää huoltoliikkeitä merkittävästi mm. kustannussäästöillä, sillä kaluston sijainti, käyntiajat ja historiatiedot on helposti todennettavissa reaaliaikaisesti.

Vikailmoitukset, toiminnanohjaus ja tehtävien kuittaukset liikkuvat luonnollisesti myös mobiilisti.

Tällä varmistetaan että palveluketju toimii. Kun hätä on suuri esi-

yhteystiedot s. 2 merkiksi kadonneen avaimen tai vesivuodon takia, niin avunpyyntö välittyy huoltomiehelle 24/7. Kupari Maint (AVUX) käyttäjiä on Helsingistä Rovaniemelle.

Asiakkaamme ovat keskeisiä kiinteistönhuoltoyhtiöitä sekä valtakunnallisia kiinteistöpalveluita tarjoavia huolto- ja siivousliikkeitä. Käyttäjiä on yli 4700 ja vuoden 2009 SMS liikenne oli yli 12500 viestiä, kiteyttää toimitusjohtaja Janne Helekorpi.

•

18 OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

Kiinteistömarkkinat piristyvät Kiinteistömarkkinoiden tunnelma vähitellen nousussa: vuonna 2010 kiinteistöjen odotetaan käyvän kaupaksi sutjakammin kuin edellisvuonna. Syytä onkin, sillä vuosi 2009 oli poikkeuksellisen hiljainen - jopa romahdus verrattuna edellisiin vuosiin.

Suomen kiinteistömarkkinoilla päästiin viime vuonna noin 1,7 miljardin euron kokonaisvolyymiin, kun vuonna 2008 volyymi oli yli neljä miljardia ja 2007 noin kuusi miljardia.

- Muutos oli valtava, KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva summaa.

Suurimpana syynä kiinteistökaupan hiljenemiseen oli maailmanlaajuinen taloustaantuma. Kun rahoituksen saatavuus heikkeni ja hinta kiristyi nopeasti, ostajat katosivat. Tilanne ei ole vielä palannut kansainvälisten ostajien osalta ennalleen Suomessa, mutta maailmalla jotkin markkinat ovat alkaneet jo virittäytyä uuteen nousuun. Suomikin on edelleen kansainvälisille sijoittajille kiinnostava kiinteistösijoitusmarkkina.

- Suomen vahvuuksia ovat olleet vakaalla pohjalla oleva kansantalous, toimiva kiinteistömarkkina ja helppo liiketoimintaympäristö. Kansainväliset sijoittajat tarkkailevat tilannetta ja arvioivat markkinan kilpailukykyä ja määrittelevät markkinalle oikean hintatason. Kun hintataso asettuu kansainvälisten sijoittajien mielestä kohdalleen, he palaavat takaisin Suomenkin markkinoille, Kaleva sanoo.

Rahoitusta saa jo kohtuullisella marginaalilla Ulkomaisen kiinteistösijoittamisen lisäksi myös kotimaiset sijoittajat hiljentyivät odottamaan parempia aikoja vii-

me vuonna. Hekin ovat aktivoitumassa myymään ja ostamaan.

– Markkinoilla on jo halukkaita ostajia ja myyjiä ja kunhan ehdot vain saadaan molempia osapuolia tyydyttäviksi, on odotettavissa, että kauppaa käytäisiin enemmän kuin edellisvuonna. Olemme rahoituksenkin osalta aivan eri tilanteessa kuin vuosi sitten: rahoitusta on saatavilla ja marginaalit ovat kohtuullistuneet, Kaleva sanoo.

Sijoittajien aktivoitumista odotetaan myös siksi, että takana oleva hiljainen kausi aiheuttaa paineita salkun uudelleenstrukturointiin. Aktiivinen sijoittaja käy jatkuvasti läpi sijoituksiaan, niiden allokaatioita ja sijoitusstrategiaa, mutta markkinan ollessa hiljainen tähän ei ole ollut samoja edellytyksiä kuin normaalissa markkinatilanteessa.

- Tämä ei tarkoita mitään dramaattisia muutoksia, mutta voi aktivoida sijoittajia, Kaleva kertoo.

Sijoittaminen parhaille sijainneille kannattaa Vaikka viime aikoina onkin uutisoitu liiketilojen ja toimistojen tyhjillään olemista, edelleen pintansa pitävät hyvällä paikalla olevat vuokrahuoneistot - niihin löytyy aina vuokralaisia ja tuotto kiinteistösijoittajalle on taattu.

- Vaikka liikehuoneistojen vuokramarkkinat ovat huomattavasti viileämmät kuin aikaisemmin, parhaille tiloil-

le saa aina vuokralaisen. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa ja parhaissa kauppakeskuksissa vuokrat ovat jopa nousseet, Kaleva sanoo.

Vaikeuksia löytää vuokralaisia on ollut lähinnä hallimaisilla kauppatiloilla ja luksustavaroiden myyntipaikoilla.

Liikehuoneistojen vuokramarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu siitä, miten kuluttajien luottamus omaan talouteen palautuu ja miten he alkavat käyttää rahaa.

Vuokramarkkinoilla myös toimistotilojen osalta ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa - eikä suinkaan positiivisessa mielessä. Kaleva kertoo, että toimistotiloja on paljon tyhjänä.

- Työntekijöiden väheneminen ja tilankäytön tehostaminen näkyvät tilojen vuokraamisessa. Kuitenkin parhailla paikoilla, kuten ydinkeskustassa ja Ruoholahdessa, ei ole suuria ongelmia löytää vuokralaista. Vuokranantaja saa muualla tehdä paljon töitä kiinteistöjen kehittämisessä ja joustaa vuokrissa, jotta vuokralaisia löytyy.

Kiinteistösijoittaminen vuonna 2010 - Kiinteistömarkkinoilla on liikkeellä nyt sekä ostajia että myyjiä hiljaisen vuoden jälkeen.

- Tilannetta helpottaa rahoituksen saatavuus kohtuullisella marginaalilla.

- Varminta tällä hetkellä kiinteistösijoittajan on keskittyä parhaille paikoille: esimerkiksi ydinkeskustan liikehuoneistot ja Ruoholahden toimistotilat pitävät vuokratasonsa ja vuokralaisensa.

- Myös ulkomaiset sijoittajat palaavat Suomen markkinoille, kun hintataso asettuu kilpailukykyiseksi. PP

•

OPAS

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiketoimintaan

investors house

19

yhteystiedot s. 2

Yksityissijoittajille uusia mahdollisuuksia kiinteistömarkkinoilla Investors Housen sijoitustuotteet mahdollistavat yksityissijoittajan osallistumisen suuriin, ammattimaisesti hoidettuihin kiinteistöhankkeisiin.

Investors House on uudentyyppinen toimija suomalaisessa kiinteistösijoittamisessa. Viime vuonna perustettu yritys tarjoaa yksityissijoittajalle mahdollisuuden osallistua kiinteistöhankkeisiin tavalla, joka on aiemmin ollut rajoitettu.

Sijoituskohteina ovat kokonaiset asuinkerrostalot ja toimitilakokonaisuudet.

Tarjolla on kolme riski- ja tuotto-odotuksiltaan erilaista sijoitustuotetta. Parhaillaan yritys etsii asiakkaita uusiin kohteisiin ensimmäisen hankkeen käynnistyttyä.

Investors Housen ensimmäisen kohteen, 64 vuokra-asunnon rakentaminen Tampereelle alkaa keväällä yhteistyössä Skanskan kanssa. Mukana on kymmenkunta sijoittajaa, ja hankkeen vastaanotto on ollut myönteinen sijoittajien, rahoittajien, viranomaisten ja rakentajien keskuudessa.

- Juridisesti kysymys on pääomasijoittamisesta. Sijoittaja ostaa kauttamme osuuden kohteesta ja tulee koko kokonaisuuden omistajaksi tietyllä prosenttiosuudella, eikä osta siis mitään tiettyä huoneistoa, kertoo Petri Roininen, Investors Housen hallituksen puheenjohtaja.

Investors Housen asuntosalkku sijoittaa varansa asuntojen uudistuotantoon, mikä tarjoaa maltillisen ja vakaan kassavirran lisäksi mahdollisuuden arvonnousuun.

- Tuote on erinomainen vaihtoehto yksittäisen sijoitusasunnon hankinnalle. Yksittäiseen sijoitusasuntoon nähden saavutetaan useita konkreettisia etuja, Roininen sanoo ja jatkaa: - Etua saadaan siitä, että asuntojen uudistuotanto voidaan suunnitella sijoittajien tarpeita vastaaviksi, eivätkä uudet asunnot vaadi korjauksia, jotka syövät sijoitusasuntojen tuottoa.

- Lisäksi oman tuotannon kehittäminen ja rakennuttaminen on kustannustehokasta. Asunnon yksikköhinta jää selvästi alhaisemmaksi kuin hankittaessa yksittäisiä asuntoja vapailta markkinoilta, täydentää Investors Housen toimitusjohtaja Henri Kulmala.

Edelleen etuna on sijoittajan riskin pieneneminen, koska riskit hajautuvat useisiin asuntoihin sijoittajan omistaman osuuden kautta. Lisäksi asuntojen hankinnassa ja ylläpidossa saavutetaan mittakaavaetuja, kun yhtiön hallinnointi on ammattimaista. Erityisenä etuna ovat myös sellaiset kehittyneet rahoitusratkaisut, kuten val-

taa ja tiedustella sijoituksen kehittymistä tai uusia sijoitusmahdollisuuksia, Kulmala kertoo.

Investors Housella on tarjota kaksi toimitiloihin sijoittavaa tuotetta.

Kuva: Perttilä

Asuntosalkku: Useita etuja verrattuna yksittäisen sijoitusasunnon hankintaan

Sijoittaja ostaa kauttamme osuuden kohteesta ja tulee koko kokonaisuuden omistajaksi tietyllä prosenttiosuudella.

Tarjoamme kolmea erilaista sijoitustuotetta, joihin haemme sijoitussitoumuksia juuri nyt. Kuvassa Investors Housen Petri Roininen, Henri Kulmala ja Tapio Hietanen.

tion korkotuki- ja täytetakausmallit, jotka eivät normaalisti ole yksityissijoittajan ulottuvilla.

Tuottoa toimitila­markkinoilta - Toimitilamarkkinat ovat murroksessa. 2000-luvun aikana Suomen markkinoille tuli nopeasti kymmeniä ulkomaisia sijoittajia, mikä yhdessä talouden nousukauden kanssa nosti toimitilakiinteistöjen hintoja nopeasti. Nyt osa ulkomaisesta pääomasta on vetäytymässä Suomen markkinoilta, mikä taas yhdessä taantuman kanssa on laskenut hyvienkin toimitilakiinteistöjen hintoja houkuttelevalle tasolle, Roininen valottaa markkinaa.

- Asuntomarkkinoita suurempaa tuottoa haetaan toimitiloista. Menestyksekäs sijoittaminen toimitiloihin edellyttää erityistä kokemusta ja osaamista. Investors House toimii ikäänkuin kiinteistöpankkiirina, jolle voit halutessasi soit-

Kassavirtasalkku Kassavirtasalkun varat sijoitetaan sijainneiltaan hyviin, pitkän vuokrasopimuksen kohteisiin, joista on odotettavissa tasainen ja vakaa kassavirta useamman vuoden ajaksi. Salkku antaa myös erinomaisen suojan inflaatiota vastaan.

- Kassavirtasalkkuun sijoittava hyödyntää nykyistä matalaa korkotasoa sekä kiinteistöjen laskeneita hintoja, Roininen sanoo.

Kiinteistökehityssalkku Kiinteistökehityssalkun varat sijoitetaan toimitiloihin, joita voidaan parantaa esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoitusta muuttamalla tai kaavoitusratkaisuilla. Maltillisen kassavirtatuoton ohella salkku pyrkii tuottamaan sijoittajalle reilun arvonnousun. Kehityssalkun riski on kassavirtasalkkua suurempi, mutta myös tuottomahdollisuus on parempi.

- Tarjoamme kolmea erilaista sijoitustuotetta, joihin haemme sijoitussitoumuksia juuri nyt. Sijoittajan otettua yhteyttä Investors Houseen, sijoittajalle katsotaan tuotto- ja riskiodotuksiltaan sopivin tuote tai näiden yhdistelmä. Mukaan pääsee minimissään noin 50 000 euron investoinnilla, Roininen kertoo. PL

•

Lisätietoa Investors Housesta: www.investorshouse.fi