OPAS vientimarkkinoille

ILMOITUSLIITE

t채m채 julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS

ILMOITUSLIITE

2

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille

Vetävä vienti vaatii

Yhteistyössä:

Ulkoasiainministeriö Laivastokatu 22 | Helsinki p. 09 16005 | www.formin.fi yhteyshenkilö: Manu Virtamo manu.virtamo@formin.fi

Itä-Suomen yliopisto PL 111 | 80101 Joensuu p. 013 251 111 www.uef.fi | www.cbu.fi yhteyshenkilö: Eero Forss eero.forss@uef.fi

s. 4

s. 5

VTT PL 1000, 02044 VTT p. 020 722 111 | www.vtt.fi yhteyshenkilö: Jyri Nieminen jyri.nieminen@vtt.fi

K s. 11

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 15240 | Lahti p. 03 811 411 www.lahtisbp.fi s. 12

NOPEF - Pohjoismaiden ­projektivientirahasto Fabianinkatu 34 | PL 241 | 00171 Helsinki p. 09 684 05 70 | www.nopef.com yhteyshenkilö: Bettina Lönnholm bettina.lonnholm@nopef.com s. 6

Teollisen yhteistyön rahasto Oy Finnfund Uudenmaankatu 16 B | 00120 Helsinki p. 09 348 434 | www.finnfund.fi yhteyshenkilö: Helena Arlander helena.arlander@finnfund.fi s. 14

Freight One Scandinavia Oy Esterinportti 2, 5. kerros 00240 Helsinki | p. 010 229 7700 www.freight1.fi yhteyshenkilö: Konstantin Naumov konstantin.naumov@freight1

Suomen Matkatoimisto Oy p. 010 826 6960 www.smt.fi/liikematkat myynti@smt.fi s. 7

s. 15

Editor Helsinki kiittää Oppaan toimitusraatia Suomalais-venäläinen innovaatiokeskus Apollo Business Center | office 500 Dobrolyubova Prospect 8 St. Petersburg 197198 | Russian Federation p. +358 40 575 2662 | + 7 812 335 22 34 www.finrusinno.ru | yhteyshenkilö: Malla Sevón malla.sevon@lappeenranta.fi s. 8

Finnpro:n Kari Häyrinen, Ilpo Hanhisalo, Tarja Päivärinne, Annikka Alanko, Pertti Huitu, Eija Tynkkynen, Seppo Keränen, Outi Torniainen

sekä lukijoitaan vuodesta 2010!

ansainvälisillä markkinoilla menestyminen ei vaadi välttämättä uniikkia ideaa, mutta hyvän sen pitää olla. Tälläkin hetkellä Suomessa on todennäköisesti satoja yrityksiä, jotka voisivat päästä hyviin tuloksiin myös muualla.

Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen korostaa motivaation merkitystä.

– Kansainvälistyminen vaatii syväanalyysin yrityksestä ja markkinoista, joille pyritään. Se on pitkä tie, mutta markkinat kapenevat koko ajan, joten pitää uskaltaa ottaa riskejä. Esimerkiksi tuotekehitykseen satsaamalla yritys voi välttää pitkällä tähtäimellä alaspäin menevän kierteen, hän pohtii.

Kansainvälistyminen on tulevaisuudessa yhä yleisempää. Hänen mukaansa lähialueet eivät kuitenkaan enää riitä, vaan on tähyttävä laajemmille markkinoille.

– Meiltä on laajettu perinteisesti Länsi-Eurooppaan, mutta sinne ryntäävät nyt kiinalaiset ja intialaiset. Meidän pitää panostaa uusiin markkinoihin, kuten Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan.

Kaupallistamista kaivataan Suomalaisilla yrityksillä on ulkomailla hyvä maine, ja ne ovat haluttuja työnantajia. Toisaalta Suomea ei välttämättä tunneta maana kovin hyvin.

– Siinä on vielä paljon tehtävää, mutta meillä ei myöskään ole mitään painolastia. Suomalaisia yrityksiä pidetään luotettavina.

Naapurimaa Ruotsi on monessa asiassa edellä. Sinne virtaa muun muassa enemmän ulkomaisia investointeja.

– Siellä tuotetaan uusia innovaatioita ei niinkään Ruotsin markkinoille vaan muualle. Ruotsalaiset osaavat perinteisesti yhteistyön suomalaisia paremmin, joten siinä meillä on kirittävää.

Suomessa tietyillä toimialoilla on viennistä kuitenkin pitkät perinteet. Konepajateollisuudessa viennillä on ollut merkittävä asema jo vuosikymmeniä.

Osittain tämän ansiosta esimerkiksi teknologiaosaaminen on Suomessa huippuluokkaa.

– Pieni kotimarkkina on ollut aina

kansainvälistymisessä Suomen etu, sillä jos on halunnut kasvaa suureksi, on joutunut laajentua rajojen yli. Muuten on jäänyt pieneksi tai keskisuureksi.

Häyrisen mukaan energiatehokkuudessa ja uusiutuvassa energiassa Suomessa ollaan pitkällä, mutta alaa ei ole vielä onnistuttu kaupallistamaan tarpeeksi hyvin.

Myös perheyrityksissä käynnissä oleva sukupolven vaihdos luo uusia mahdollisuuksia. Häyrinen huomauttaa, ettei yritysten jatkajille enää todennäköisesti riitä ”elämäntapayrittäjyys”.

– Uusilla tulokkailla on halua ja visiota nähdä laajemmin. Uusi sukupolvi ajattelee eri tavoin ja näkee mahdollisuuksia ulkomailla.

Ennakointi auttaa menestymään Häyrinen korostaa, että pelkkä tuotteen markkinoille ”työntäminen” ei riitä menestykseen. Oma markkinarako löytyy parhaiten, kun näkökulma lähtee asiakkaan tarpeista. Häyrisen mukaan pk-yrityksille yksi varteen otettava mahdollisuus on myös liittoutuminen muiden yritysten kanssa klusteriksi.

– Nykyisin ymmärretään jo hyvin, että tarvitaan kokonaisuuksien konseptointia. Kun mennään klusterina, diili ei jää ainakaan kiinni kapea-alaisuudesta.

Häyrinen korostaa myös ennakoinnin merkitystä.

– Voi olla hyvä veto hakeutua markkinoille, jotka eivät kiinnosta vielä muita.

Siellä pienikin yritys ehtii vakiinnuttaa asemansa, kun muut tulevat vasta tunnustelemaan markkinoita.

Erityisesti kehittyvät taloudet ovat Häyrisen mukaan hyvä kohde.

– Kiinan sijasta voi kokeilla vaikka Vietnamia. Kiinnostavia maita löytyy myös Afrikasta. Lähi-idässä etsitään myös uusia partnereita, sillä siellä aavistetaan, ettei pelkkä öljyn tuotanto kanna enää pitkään, hän listaa.

Häyrinen korostaa maavalinnan merkitystä. Väärä valinta voi viedä harhapoluille vuosiksi.

– Taustatyö kannattaa tehdä aina kunnolla ja esimerkiksi oppia muiden virheistä. LT

•

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen OPAS vientimarkkinoille on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen, 09 4241 2223, valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi.

Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi. Toimittajat: Eila Aalto, EA Kati Knuuttila, KKN Päivi Piispa, PP Mia Heiskanen, MH Sari Lehikoinen, SL Lea Taivassalo, LT Hanna Ojanpää, HO. Kuvat: Sami Perttilä Reilika Lánden. Painopaikka: Hansaprint.

Editor Helsinki Oy | 09 4241 2222 | palaute@editorhelsinki.fi | www.editori.fi.

•

•

•

•

•

•

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää ensi vuoden Oppaista.

4

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille

UM tarjoaa yrityksille arvovaltapalvelua

Suomen vienninedistäjä auttaa yrityksiä verkottumaan maailmalla

V

uoden 2004 kansallista VKEstrategiaa, eli viennin ja kansainvälistymisen edistämisen strategiaa, ollaan päivittämässä.

Tavoitteena on uusi laajempi näkökulma jossa myös Suomeen tulevat investoinnit ovat keskeisesti mukana, kertoo ulkoasiainneuvos Manu Virtamo ulkoasiain­ministeriöstä.

UM:n VKE-toiminnan kolme pilaria käsittävät liiketoimintaympäristön seurannan ja analysoinnin, promootiotoiminnan sekä tietopalvelut. Keskeisenä toimijana tässä työssä ovat Suomen edustustot maailmalla.

– Ykköspilari pitää sisällään asemamaan lainsäädännössä sekä liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurannan sekä potentiaalisten mahdollisuuksien ja uhkien kartoittamista. Ennakointitoiminta eli heikkojen signaalien tarkkailu on UM:n edustustojen merkittävää työtä. Toinen pilari kattaa edustustojen järjestämät verkottumistilaisuudet ja promootiotoiminnan, jolla avataan suomalaisille yrityksille yhteyksiä ja ovia kohdemaassa. Kyseessä on valtion tarjoama arvovaltapalvelu, jonka merkitys saattaa olla yrityksen pyrkimysten kannalta ratkaiseva, Virtamo toteaa.

– Kolmas pilari eli tietopalvelut antavat yrityksille monipuolista tietoa kohdemaasta.

Rooli taustatyön tekijänä Manu Virtamon mukaan UM:n rooli Suomen vienninedistäjänä on laaja­alainen ja lähtee jo UM:n yhdestä perustehtävästä, eli Suomen etujen puolustamisesta kauppapoliittisissa neuvotteluissa. Aina tämä rooli ei kuitenkaan ole yritysten tiedossa.

– Kun olemme tehneet kansallista strategiaa ja sen tiimoilta haastatelleet yrityksiä on käynyt ilmi, että UM:n rooli ei ole ollut yrityksille kovin selvä. Tämä tuskin kuitenkaan on tietoista UM:n unohtamista. Pikemminkin ulkoasiain­ministeriöön ja sen edustustoverkon olemassaoloon maailmalla ollaan totuttu niin, ettei sitä enää edes ajatella, Manu Virtamo toteaa.

UM:n tarkoituksena on Virtamon mukaan taata yrityksille mahdolli-

Venäjän markkinaan uskotaan taas Talouskriisi iski Venäjälle pienellä viiveellä ja siitä on selvitty melko hyvin. Venäjän markkina on edelleen mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille.

Ennakointitoiminta eli heikkojen signaalien tarkkailu on UM:n edustustojen merkittävää työtä, kertoo Manu Virtamo.

simman hyvät edellytykset osallistua kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön.

– Kuitenkin on huomattu, että esimerkiksi vienninedistämismatkojen yhteydessä yritykset eivät välttämättä miellä kohdemaassa järjestyneitä korkean tason tapaamisia juuri UM:n järjestämiksi, vaikka suurlähetystöillä on ratkaiseva rooli matkojen ohjelmien muotoutumisessa, Virtamo pohtii.

Avoimuuden periaate Ennen kaikkea UM:n tekemässä työssä halutaan korostaa avoimuuden periaatetta. Työtä tehdään suomalaisten yritysten hyväksi, olivat ne sitten pieniä tai suuria. Lähtökohtana on avun antaminen kaikille jotka sitä kaipaavat. Tällöin ei ole väliä minkä kokoluokan ongelma on kyseessä ja kuka avuntarvitsija on.

UM:n tavoitteena on auttaa yrityksiä eteenpäin ja kehittää niiden toimintatapoja yhteistyössä.

– Avoimuus on olennaisen tärkeää, kuka tahansa saa soittaa tai ottaa muuten yhteyttä. Ovet ovat aina auki, joten tervetuloa käymään, Manu Virtamo muistuttaa. KKN

•

www.formin.fi

– Talouskriisi oli siunaus venäläiselle taloudelle. Se pakotti pohtimaan miten tehdä järkevää liiketoimintaa ja tehostaa tuotantoprosesseja. Siihen saakka kotimainen kysyntä oli niin suurta, että kaikki tuotettu tavara ja palvelut kävivät kaupaksi. Talouskriisi opetti uudenlaista kustannusajattelua, valotti Finpron Moskovan vientikeskuksen päällikkö Ilpo Hanhisalo kuulijoita marraskuussa pidetyssä vientinäkymien seminaarissa. Venäjällä on mielenkiintoisia kehityssuuntia, jotka luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Ulkoistaminen kasvaa Talouskriisin jälkimainingeissa moni venäläinen yritys alkoi pohtia toimintojensa ulkoistamista.

– Tämä kehitys on näkynyt erityisesti ICT-palveluiden alueella, joiden turvallisuuteen voidaan jo luottaa, Hanhisalo kertoo. Sama suuntaus on tulossa yhä vahvemmin myös muille toimialoille, kuten siivoukseen ja ylläpitoon.

Muurahaispesä ilman infraa Hanhisalon mukaan infrahankkeet ovat loputon kehityskohde Venäjällä.

– Venäjällä rakennetaan paljon, mutta tarvittavaa tietotaitoa ei välttämättä löydy. Suomalaisia yrityksiä on jo paljon mukana infrapuolen suunnitteluhank-

keissa ja asiantuntijatehtävissä, mutta tekemistä ja mahdollisuuksia riittää vielä paljon.

Venäjällä on myös pula uusista, nykyaikaisista asunnoista erityisesti Moskovan alueella. Rakennuskantaa on paljon, mutta ei modernit laatutasot täyttävää.

– Talouskriisi aiheutti sen, että uusia rakennushankkeita ei juurikaan aloitettu, joten vanhaa rakennuskantaa alettiin tarmokkaasti uusia. Markkinoille onkin jo ilmaantunut suomalaisia yrityksiä, jotka saneeraavat venäläisiä asuntoja länsimaiseen tasoon.

Peloton, velaton kuluttaja Talouskriisi vaikutti myös hieman kuluttajakäyttäytymiseen, mutta edelleen venäläinen kuluttaa mielellään.

– Kuluttajamarkkina on valtava ja kuluttajasektorilla jatkuu kysyntä korkealuokkaisista länsimaisista tuotteista. Venäläiset kuluttajat satsaavat erityisesti lapsille tarkoitettuihin tuotteisiin sekä design tuotteisiin.

Hanhisalon mukaan erityisesti kaupungeissa on vauras keskiluokka, joka voi ja haluaa tuhlata. Kuluttamista helpottaa se, että suuri määrä hyvätuloisia ihmisiä asuu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yksityistetyissä asunnoissa, joista heillä ei ole asuntovelkaa. Myös asumisen peruskustannukset, kuten kaasu, vesi ja sähkö ovat Venäjällä erittäin alhaiset. Valtiolla on kuitenkin paineita korottaa

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille 5

CBU kouluttaa kansainvälisiä Venäjän tuntijoita työmarkkinoille

Venäjän maailmannäyttelyn paviljongin teemaksi oli valittu New Russia: City and Citizen.

näitä kustannuksia markkinatasoon, mikä puolestaan voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia energia-alojen yrityksille.

Laadukkaille palveluille kysyntää Terveydenhuolto ja vanhustenhuolto ovat myös kasvavia aloja Venäjällä.

– Venäläiset eivät pysty uudistamaan omia terveyspalvelujaan siinä vauhdissa kuin on kysyntää. Länsimaisia klinikoita toimii jo jonkin verran. Myös venäläisiä sairaaloita ja klinikoita on ryhdytty uudistamaan, ja niihin on ollut suomalaisia laitetoimituksia. Hanhisalo kertoo, että vanhustenhuoltoon suhtaudutaan Venäjällä perinteisesti eri tavalla kuin meillä: vanhukset halutaan hoitaa kotona niin pitkään kuin mahdollista.

– Ne joilla on varaa, haluavat satsata korkeatasoiseen vanhusten huoltopalveluihin ja sitä kautta kysyntä kokonaisvaltaisille, laadukkaille palveluille kasvaa.

Hanhisalo mainitsee myös aikuiskoulutuspalvelut, joiden tarjonta alkaa yleensä Venäjällä toimivien suomalaisten yritysten tarpeista kouluttaa henkilökuntaansa.

– Asiaa pitäisi tarkastella myös toisinpäin: suomalaiset voisivat tarjota esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalle koulutusta, jolla taataan tasainen ja hyvä palvelutaso sekä laatu. Uskon että suomalaisilla koulutusja sertifiointijärjestelmillä voisi olla vientipotentiaalia Venäjälle.

Koulutusviennin vaikeutena on vientirahoituksen ja toimintamallien puutuminen. MH

•

Kehityssuunnat ja niiden luomat mahdollisuudet Venäjällä: • •

• • • •

öljy- ja kaasukenttien kehittäminen ja muut isot projektit, kuten Sotshi maanrakennuskohteiden kauppa, välityskauppa, erikoismateriaalit, pinnoitealihankkijat ja koneet vesi- ja jätevesihuollon kehittäminen laitosten uudistaminen sekä verkoston uudistaminen terveydenhuolto laitteet ja diagnostiikka, hammaslääkäriaseman laitteet, yksityiset klinikat ja sairaalat, fysioterapia laitteet

• • •

• • • • •

B2B–palveluiden ulkois­ taminen siivous, pesulat, tietoliikenne ICT kehittyy erityisesti terveydenhuollon, öljy- ja kaasusektorin ja rahoituspalveluiden alueella mobiili- ja online palvelut ja kaupankäynti teollisuuden energia­ tehokkuus energiatehokkaiden koneiden ja laitteiden myynti teknologiapuistot aikuiskoulutuspalvelut

Lähde: Changes forecast in the Russian, Chinese and Indian operating environments from the viewpoint of small and middle-sized enterprises in Uusimaa, 22/2010, Publications of Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment

Kansainväliset verkostot arvokasta antia CBU:n kansainväliset maisteriohjelmat on kehitetty jäsenyliopistojen yhteistyönä. Opinnot suoritetaan englannin kielellä ja niiden laajuus on kaksi vuotta (120 ECTS -opintopistettä). Valmistuttuaan opiskelija saa kaksoistutkinnon eli maisteritutkinnon sekä Suomesta että Venäjältä.

Maisteriohjelmia tarjotaan tällä hetkellä viidellä eri alalla: Business and Administration, Forestry and Environmental Engineering, Information and Communications Technology, Public Health sekä International Relations.

– CBU:n opiskeluympäristö on kansainvälinen; noin 300 opiskelijasta 60 prosenttia on venäläisiä, 15 suomalaisia ja loput 25 prosenttia kaikkialta maailmasta, kertoo

Kuva: UEF

C

BU eli The Finnish-Russian Cross-Border University tarjoaa suomalaisten ja venäläisten yliopistojen yhdessä toteuttamia maisteriohjelmia viidellä tieteen alalla. Monikulttuurisessa ympäristössä Venäjällä ja Suomessa opiskelleet tuplamaisterit ovat haluttuja osaajia kansainvälisillä työmarkkinoilla.

– Joskus jopa niin haluttuja, että opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana niin hyvin töihin Venäjällä toimiviin yrityksiin että valmistuminenkin viivästyy, kertoo CBU:n johtaja, professori Liisa Tahvanainen.

CBU on kymmenen arvostetun yliopiston konsortio, johon kuuluu neljä yliopistoa Suomesta ja kuusi Venäjältä. Partnereita on Pietarista, Petroskoista ja uusimpana Moskovasta. CBU on osa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa että Ulkoministeriön Venäjä-toimintaohjelmaa.

– Vuoden 2011 aikana Pietarin valtionyliopistoon avataan CBU toimisto. Tänä vuonna aloitimme tohtorikoulutusohjelmat, jotka lisäävät myös tutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa. Lisäksi olemme jäsenenä Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa, jonka kautta olemme yhtey­ dessä yrityksiin päin, Liisa Tahvanainen sanoo.

CBU:n jäsenyliopisto St. Petersburg State University CBU:n varajohtaja Eero Forss.

– Monikulttuurisen ryhmän tärkeintä antia on maailmanlaajuinen verkosto, jota voi hyödyntää valmistumisen jälkeen myös työelämässä.

Räätälöityä koulutuspalvelua CBU:n maisteriohjelmien tavoitteena on kouluttaa yrityksiin Venäjän ja Suomen kulttuuria sekä toimintatapoja tuntevia työntekijöitä.

– Opiskelijat harjoittelevat kansainvälisissä yrityksissä, jotka taas voivat lähettää meille työntekijöitä opiskelemaan tutkintoa tai tilata yritykselle räätälöityä koulutusta, Tahvanainen sanoo.

– Tänä vuonna olemme Joensuussa aloittaneet Intian valtion kanssa metsäammattilaisten täydennyskoulutuksen osana kansainvälisen yliopistokeskuksen (HUB) toimintaa. Tavoitteena on jatkossa tarjota yliopistokeskuksen kautta esim. yrityksille myös Venäjään liittyvää täydennyskoulutusta (www.uef.fi/hub). EA

•

www.cbu.fi

6

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille

Venäjä – uusien mahdollisuuksien markkina

V

enäjä on suomalaisyrityksille tuttu ja lähellä oleva markkina. Pietari ja Moskova ovat suomaisyritysten ”kotimarkkina”, mutta monet miljoonakaupungit odottavat suomalaisyritysten läsnäoloa.

– Moskova on Venäjän kansainvälisen kaupan megakeskus, Pietari pyrkii nousemaan mm. autoteollisuuden keskukseksi. Suomalaisyritysten on nähtävä Venäjän markkinat yli Moskovan ja Pietarin, kehottaa Finpron Venäjän, Baltian ja IVYmaiden aluejohtaja Tarja Päivärinne. Houkuttelevimpia kaupunkeja ovat Päivärinteen mukaan mm. Jekaterinburg, Kazan ja Novosibirsk.

– Suomalaiset yritykset kokevat Pietarin tutuksi markkina-alueeksi, mikä on johtanut siihen, että pienimmätkin suomalaisyritykset pyrkivät ensisijaisesti Pietariin. Moskovassa suomaisten pkyritysten läsnäolo on vähäisempää. Asiaa selittää osaltaan myös se, että Moskova on yrityksille kalliimpi toimintaympäristö kuin Pietari.

Tarkkana partnerin valinnassa Avainasia Venäjällä toimimisessa on oikean paikallisen partnerin valinta. Päivärinne kehottaakin käyttämään partnerihakuun riittävästi aikaa.

– Valitettavan usein on käynyt niin, että yritys on valinnut partnerin tuntematta riittävästi taustoja, kytkentöjä ja luotettavuutta. Yrityksen on tehtävä itselleen selväksi, mitä paikalliselta partnerilta odottaa ja kuinka paljon yritys on valmis satsaamaan paikalliseen läsnäoloon. Kulttuuriset seikat on syytä huomioida: henkilökemioiden on toimittava myös illallispöydässä.

– Huumorintaju ja venäjänkielen taito auttavat, Päivärinne vinkkaa.

Mihin Venäjällä?

Yllättävää kyllä, partnerin valinta voi myös joko auttaa tai hankaloittaa Venäjän eri alueilla toimimista.

Markkinatutkimuksesta apua Pöyrylle Pöyryllä on kokemusta Venäjällä toimimisesta, sillä yhtiöllä on ollut jalansija Venäjän markkinoilla jo toistakymmentä vuotta.

– Liiketoimintaympäristö on Venäjällä erilainen kuin Suomessa. Venäjä on suuri maa, jossa on vahvat aluehallinnot. Myös johtamis- ja organisaatiokulttuuri eroaa: vastuunottokyky ja -halu poikkeaa suomalaisesta, kertoo Pietarin suunnitteluosaston ve­täjä Kaisu Nousiainen Pöyryn projektinjohtopalveluista.

Täsmätietoa Vaikka kokemusta on, Pöyry päätti kartoittaa uuden kokonaisvaltaisen suunnittelu- ja projektinjohtokonseptin (Pöyry Integrated Design & Delivery, PID) toimivuutta Venäjän markkinoilla.

– Tavoitteena oli luoda käsitys siitä, miten ja millaisia palvelukokonaisuuksia venäläinen asiakas haluaa meiltä ostaa. Nousiaisen mukaan tutkimuksen merkittävä anti oli huomata, että Pöyryn kokonaisvaltainen toimintamalli soveltuu hyvin venäläiseen markkinaan.

– Venäjällä on totuttu ostamaan rakentamisen kokonaispalveluja ja -toimituksia. Kun Suomessa projektit pilkotaan, ostetaan Venäjällä Main Design tai General Design–palveluita. Tämä on Pöyrylle suuri mahdollisuus, sillä peruspalikat ovat meillä olemassa.

Markkinatutkimus osoitti myös, että rakentaminen on aina paikallista.

– Käsityksemme siitä, että suunnittelunkin tulee olla paikallista, on vain vahvistunut. Olemme tähän saakka toimittaneet suunnitteluosaamista Suomesta Venäjälle. Ajat muuttuvat, ja meidän tulee sopeutua tilanteeseen.

– Pietarilaisella partnerilla ei välttämättä ole joko yhteyksiä tai varaa tukea yritystä Moskovassa. Toisaalta moskovalaisella partnerilla on useimmiten yhteyksiä laajemmin myös muihin kaupunkeihin, Päivärinne valottaa.

Venäjällä on kaupunkeja ja alueita, jossa mahdollisuudet vielä odottavat suomalaisten yritysten läsnäoloa.

– Uralin länsipuolella sijaitseva Tatarstan ja sen pääkaupunki Kazan on öljy- ja kaasuesiintymien ansiosta yksi Venäjän vauraimpia ja kehittyneimpiä alueita. Suomella ja Tatarstanilla on hyvät ja pitkät suhteet Suomessa asuvan tataariyhteisön ansiosta, Päivärinne kertoo. Tatarstanilaiset ovat kiinnostuneita suomalaisesta koulujärjestelmästä sekä energia- ja ympäristöalan kehittämisestä.

Uralin itäpuolella sijaitseva Novosibirsk on yksi Länsi-Siperian keskuksia, joka on toiminut perinteisesti tutkimustyön keskuksena. Se on myös logistisesti merkittävä solmukohta Kaukoitään suuntautuvalle liikenteelle.

– Jekaterinburg on nopeasti kehittyvä Sverdlovskin alueen keskus. Lääniä johtavat nuoret, hyvin koulutetut yritysjohtajat, mikä edesauttaa eri toimialojen modernisaatiota. Päivärinteen mukaan alueen teollisuus painottuu pääosin kaivos- ja raskaaseen teollisuuteen. Jekaterinburg on myös logistiikkakeskus Aasian ja Euroopan rajalla.

– Jekaterinburgissa on jo muutamia suomalaisia yrityksiä; kaupungin ”löytämistä” on helpottanut Finnairin suora lentoyhteys. Kazan odottaa suomalaisten läsnäoloa, Päivärinne summaa.

Kotiläksyt tehtävä hyvin Päivärinne painottaa hyvän valmistautumisen merkitystä, olipa yritys pyrkimässä mille tahansa markkinalle.

– Kotiläksyt yrityksen sisällä on tehtävä hyvin: mille markkinoille yrityksen tuote tai palvelu soveltuu parhaiten, miten markkinoille voi adaptoitua ja mitkä ovat yrityksen riskinottokyvyn rajat. Jos tuotteelle tai palvelulle löytyy oikea kohderyhmä ja oikein valittu yhteistyökuppani, voi markkinalla menestyä ja kasvaa merkittäväksi toimijaksi. MH

Nopef rahoittaa

pk-yritysten kansainvälistymistä

Y

hä useampi pohjoismainen yritys on kiinnostunut etabloitumisesta EU-maiden ulkopuolelle. Juuri nyt Brasilia kiinnostaa yrityksiä kasvavasti.

Etabloituminen ei ole pk-yritykselle aivan helppoa eikä siihen pidä lähteä ilman selkeää strategista suunnitelmaa. Tätä mieltä on Pohjoismaiden projektivientirahaston Nopefin toimitusjohtaja Ib Sonnerstad, jonka johtama Nopef on rahoittanut

vuosien mittaan yli 2 000 esitutkimusta. Nopef myöntää korotonta lainaa pohjoismaisten pk-yritysten kansainvälistymishankkeiden esitutkimuksiin. Laina voidaan tavallisesti muuttaa tueksi.

– Strategisen syyn lisäksi on tärkeää, että yrityksen talous on kunnossa ennen etabloitumista ulkomaille. Usein kestää 2 - 3 vuotta ennen kuin yritys alkaa tuottaa, Sønnerstad sanoo.

•

Hän suosittelee, että yritykset käyttäisivät apunaan ulkopuolisia konsultteja, mihin Nopefin myöntämää lainaa voi osittain käyttää. Markkinatutkimuksen tekeminen on usein hyödyllistä ennen rahoitushakemusta ja itse hankeselvitystä.

– Meille voi soittaa ennen hakemista, jotta voimme keskustella suunnitellusta projekteista. Meillä on paljon tietoa ja kokemusta jaettavanamme, Sønnerstad kehottaa. PP

•

www.nopef.com

Kuva: Sami Perttilä

Palvelujen ja vaununkäytön tehokkuus on aina ensisijainen tavoitteemme, kertovat Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Maria Kuokkanen ja varatoimitusjohtaja Konstantin Naumov.

Jatkuvasti liikkuva kalusto takaa tehokkuuden Freight One Scandinavia vastaa markkintilanteeseen ja turvaa omalta osaltaan vaunukaluston saannin Suomen ja Venäjän väliseen tavarankuljetukseen.

VR-Yhtymä Oy:n ja venäläisen OAO PGK:n yhdessä omistama osakkaiden palveluiden myyntikanavana toimiva Freight One Scandinavia on vuoden kuluessa hankkinut jalansijaa Suomen ja Venäjän sekä IVY-maiden välisillä rautatiekuljetusmarkkinoilla. Vuoden 2009 joulukuussa perustetun ja vuoden 2010 toukokuusta lähtien palveluita tuottaneen Freight One Scandinavian­ tuote­pakettiin kuuluvat rautateitse tapahtuva vienti-, tuonti- ja transitokuljetusten organisointi Suomen, Venäjän ja IVY-maiden välillä.

Edut asiakkaalle Suomessa Itänaapurin rautatiemarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Venäjän rautatiet (OAO RZD) on yhtiöittänyt eri liiketoimintojaan ja siirtänyt esimerkiksi suurimman osan tavaraliikenteen vaunuoperoinnistaan tytäryritykselleen OAO PGK:lle. Sillä on Venäjällä ja IVY-maissa kaikkiaan 17 toimipaikkaa ja omistuksessaan yli 250 000 tavaraliikenteenvaunua. Kyseessä on Venäjän suurin tavaraliikenteen vaununomistaja.

– Aikaisemmin suomalainen asiakas on lähettänyt tavaraa Venäjälle tai IVY-maihin siten, että käytettävät vaunut on tilattu Suomen VR:n kautta. Uudistuksen myötä kuljetuksen tilaaja voi nyt kääntyä vaunut tilaavan Freight One Scandinavian puoleen, eli VR on jäänyt välilinkkinä pois, kertoo Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Maria Kuokkanen.

Vaunutilaus tulee jättää noin paria viikkoa ennen kuljetustarvetta, jotta kuljetussuunnitelma ehditään tehdä huolellisesti ja vaadittava kuljetuskalusto saada asiakkaan käyttöön. Tällöin vaunut ohjataan suoraan rajalta asiakkaalle sovitun mukaisesti.

– Uuden tytäryhtiön myötä venäläisen kuljetuskaluston kunto on parantunut huomattavasti.

Kalusto on vanhaa, mutta sen uudistamiseen käytetään vuosittain runsaasti rahaa. Esimerkiksi kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan yli 16 000 uutta kuljetusvaunua. Lisäksi kaikki Suomeen tulevat vaunut tarkastetaan erillisissä tarkistuspisteissä Venäjän puolella Freight One Scandinavian varatoimitusjohtaja Konstantin Naumov sanoo.

– Tarkoituksena on turvata ensisijaisesti Suo-

Kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan yli 16 000 uutta kuljetus­ vaunua. men vientiteollisuudelle riittävä kuljetuskapasiteetti nyt ja tulevaisuudessa, Maria Kuokkanen lisää.

Vaunut liikkeellä kaiken aikaa Toiminnan yksiselitteisenä tavoitteena on, etteivät vaunut seiso turhaan ja niiden tyhjävedot minimoidaan. Tämä antaa osaltaan pelivaraa kuljetusten kustannuksille, jotka saadaan pidettyä kilpailukykyisinä.

Toimintamallina on, että Suomesta lähtevä tavara myydään yhdellä sopimuksella määräpaikkaansa, eli erillisiä sopimuksia reitille jäävien valtioiden kanssa ei tarvita.

– Freight One Scandinavian tehtävänä on auttaa asiakasta kuljetuskaluston valinnassa ja reitin suunnittelussa niin, että syntyy paras mahdollinen kokonaisuus, Maria Kuokkanen sanoo.

Tarvittaessa yhtiö tarjoaa lisäpalveluina esimerkiksi vientihuolintaa, rahtikirjojen täyttämis-

tä, autokuljetuksia sekä terminaalipalveluja. Tavoitteena on ensi vuonna asettaa Venäjän puolelle Bulovskajan raja-asemalle oma edustaja, jotta rajanylitys sujuisi entistä joustavammin eikä turhia vaununpalautuksia tulisi.

– Rajaliikenne Venäjälle on takkuillut viime kuukausina Venäjän puolella tehtävien Helsingin ja Pietarin välisen nopea juna -liikenteen ratatöiden vuoksi. Tämä ongelma tulee kuitenkin poistumaan pian, Maria Kuokkanen sanoo.

Suomen reitin markkinointia transito­kuljetuksissa tehostetaan Yrityksen kautta voi tilata useita vaunutyyppejä, joskin kuljetukset tapahtuvat pääasiassa katetuissa vaunuissa. Erikoiskuljetuksia varten asiakkaalle järjestyvät ylipitkiin, -leveisiin tai -korkeisiin kuljetuksiin soveltuvat erikoisvaunut sekä tällaisiin kuljetuksiin vaadittavat erikoisluvat. Myös arvokasta tavaraa, kuten kalliita koneita, viedään Suomen kautta, koska reitti on turvallisuudestaan tunnettu.

Jatkossa Freight One Scandinavia aikoo panostaa erityisesti Suomen kautta kulkevaan transitoliikenteeseen. Tavoitteena on lisätä tämän pohjoisen reitin markkinointia muun muassa OAO PGK:n laajan myyntiverkoston kautta kilpailevana reittinä Balttian kautta kulkeville kuljetusreiteille.

– Toimintamallinamme on organisoida jokainen sopimus yhtä sopimusta käyttäen. Palvelujen ja vaununkäytön tehokkuus on aina ensisijainen tavoitteemme, Maria Kuokkanen summaa. KKN

•

www.freight1.fi

8

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille

Ensimmäinen etappi: Pietari Venäjästä kiinnostuneiden yritysten on helpointa aloittaa vaativan markkinan valloitus Suomea lähellä olevasta Pietarista. Sinne etabloitumista auttavat myös Suomalais-venäläisen innovaatiokeskuksen palvelut.

Venäläisten liikekumppanien ja alihankkijoiden löytäminen, markkinaselvitysten tekeminen, henkilöstön rekrytoiminen sekä yrityksen perustamisen tuki- ja toimistopalvelut ovat tyypillisiä palveluita, joita suomalaisyritys hankkii Pietarissa sijaitsevasta Suomalais-venäläisestä innovaatiokeskuksesta. Vuonna 2008 Lappeenrannan kaupungin ja Suomen kansallisten innovaatio-organisaatioiden perustama Suomalais-venäläinen innovaatiokeskus palvelee sekä suomalaisia että venäläisiä yrityksiä, jotka etsivät yhteistyökumppania tai uusia markkinoita.

– Eniten asiakkainamme on pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja tehdä kaikkea itse. Yrittäjät tarvitsevat tukea Venäjälle menemisessä. Olemme mukana kaikessa Venäjä-toimintojen aloittamisessa ja innovaatiokeskuksen tilat tarjoavat yrityksille hyvät puitteet toiminnan käynnistämiseen Pietarissa, kehittämispäällikkö Katja Keinänen kertoo.

– Pietari on hyvä paikka aloittaa; siitä on helppo laajentaa myöhemmin toimintaa muille kiinnostaville Venäjän alueille, yhteyspäällikkö Malla Sevón sanoo.

Kiinnostavatko venäläisinnovaatiot?

Nimensä mukaisesti innovaatiokeskuksen toiminta keskittyy uusiin keksintöihin ja liikeideoihin. Se tarkoittaa uudenlaisten liikeideoiden viemistä Venäjälle tai venäläisten innovaatioiden tarjoamista suomalaisyritysten hyödynnettäväksi. Yhä enemmän innovaatiokeskuksessa etsitään venäläisinnovaatioille kaupallistajaa länsimaisista yrityksistä.

– Olemme Suomen Työ- ja elinkeinoministeriön tuella aloittaneet venäläisten innovaatioiden etsimisen, niiden arvioinnin asiantuntijoiden avulla ja tarjoamisen yritysten kaupallistettavaksi. Keksijöiltä puuttuva markkinointiosaaminen luo kysyntää toiminnallemme Venäjällä, Keinänen kertoo.

Edellinen tapahtuma keräsi paikalle 600 osallistujaa ja pääpuhujina olivat sekä Suomen että Venäjän pääministerit.

Innovaatiokeskukseen on tullut keksintöjä erityisesti ympäristö-, energia, nanoteknologia-, metalli- ja ICT-aloilta. Vaikka kiinnostusta venäläisen osaamisen hyödyntämiseen on, yhteistyö ei aina onnistu ilman välikäsiä. Kulttuuri- ja kielierot ovat vielä suuret.

– Jopa innovaatio-sana tarkoittaa Venäjällä eri asiaa kuin Suomessa: siellä sen ajatellaan olevan erityisesti teknologinen keksintö, Sevón kertoo.

Tule foorumiin toukokuussa!

Suosittu innovaatiokeskuksen palvelu ovat matchmaking-tilaisuudet, joissa suomalais- ja venäläisyritykset verkottuvat. Tilaisuuksia tullaan järjestämään ensi vuonna sekä Pietarissa että eri puolilla Suomea.

Hieno verkottumismahdollisuus on myös toukokuussa 2011 Lappeenrannassa toista kertaa järjestettävä EU-Venäjä -innovaatiofoorumi. Edellinen tapahtuma keräsi paikalle 600 osallistujaa ja pääpuhujina olivat sekä Suomen että Venäjän pääministerit.

Seuraavan foorumin teemoina tulevat olemaan EU:n ja Venäjän modernisaatiokumppanuuden hyödyntäminen yrityksissä, energiatehokkuus, tieto- ja viestintäteknologia sekä hyvinvointiteollisuus. Erityisesti näiden alojen yritysten kannattaa tulla paikan päälle kuulemaan alan kehityksestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

– Venäjällä on käynnissä laaja, poliittisesti tuettu­ modernisaatio, jossa neuvostoaikaisella tasolla toimivat yritykset tulevat uusiutumaan lähemmäs länsimaisia. Tähän uusiutumiseen suomalaisyritysten kannattaa mennä mukaan, sillä venäläiset ovat halukkaita ostamaan osaamista ja teknologiaa, Sevón kertoo.

Foorumissa esitellään konkreettisia mahdollisuuksia eri alojen uudistumisen ja yhteistyöhön eurooppalaisten ja venäläisten yritysten välillä. Tämän lisäksi osallistuva yritys hyötyy myös paikalla olevien poliittisten päättäjien tapaamisesta. PP

•

www.finrusinno.ru

Kuvat: Finpro

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille 9

Shanghain maailmannäyttelyä ei rakennettu länsimaalaisille, vaan kiinalaiselle keskiluokalle, joka on näin saanut ensi kosketuksen Suomeen.

Shanghain maailmannäyttely oli Suomen maailmannäyttelylle asettamat tavoitteet toteutuivat yli odotusten.

– Kirnu on kiinnostanut maailmannäyttelyn kävijöitä. Myös VIP-vieraat ovat olleet tyytyväisiä, sillä Kirnun VIP-tilat ovat ylittäneet tiloille ja niiden käytölle asetetut odotukset, summasi Shanghai Expon antia Suomen paviljongin johtaja Annikka Alanko.

Haastattelun aikaan maailmannäyttelyä oli vielä jäljellä runsas viikko. Alangon mukaan Finland at Expo 2010 -projektin yli 80 yhteistyökumppania olivat siihen mennessä järjestäneet Kirnussa jo noin 300 tilaisuutta.

– Palautteen mukaan tilaisuudet ovat poikineet runsaasti kaupallisia kontakteja, joiden saaminen Suomesta käsin olisi ollut mahdotonta. Kumppanit ovat olleet suomalaisuutta henkiviin tiloihin tyytyväisiä. Alangon mukaan Kirnun edustustilojen käyttöprosentti on ollut noin 85 %.

Kaikki ennätykset rikki Shanghai Expoon osallistui myös ennätysmäärä maita ja muita tahoja; kaikkiaan edustettuina oli 189 maata ja 57 kansainvälistä organisaatiota. Hurjia olivat myös maailmannäyttelyn kävijämäärät: näyttelyalueella vieraili yli 70 miljoonaa messuvierasta, joista Suomen paviljonki kiinnosti Suomen pääkomissaari Pertti Huitun mukaan noin kahdeksaa prosenttia messukävijöistä. Kävijämäärä siis ylitti Suomen väkiluvun.

– Onnistuimme kokonaisuutena saavuttamaan kaikki tavoitteet ja jokainen päivä täällä on ollut historiaa. Jatkoa ajatellen on kuitenkin syytä muistaa, että ennätysten rikkomista Shanghaissa on vaikea suhteuttaa tuleviin vastaaviin tapahtumiin. Olemme Kiinassa, joka on maailman väkirikkain maa ja jossa on vauhdilla eteenpäin menevä talous, Alanko muistuttaa.

Mittava ponnistus Alangon näkemyksen mukaan maailmannäyttely on ollut Kiinalle jopa suurempi ponnistus kuin Pekingin olympialaiset.

– Tämä on ollut ajallisesti pitkä ja haasteellinen hanke. Täällä ovat olleet edustettuina kaikki maailman maat uusimman teknologian, tieteiden, osaamisen ja kaupan näkökulmasta. Mittakaava on siis valtava.

Uusi Kiina Kiinalaiset ovat ylpeitä Shanghain maailmannäyttelystä.

– Kiinalainen keskiluokka kasvaa hurjaa vauhtia ja kulutustavat muuttuvat jatkuvasti. Myös käsite Made in China on saamassa uuden merkityksen.

Täällä ollaan hyvin tietoisia laadusta ja ympäristöasioista, kestävästä kehityksestä sekä siitä miten Kiinan tulee huolehtia omasta maastaan, väestöstään ja sitä kautta koko maapallon hyvinvoinnista.

Shanghain maailmannäyttelyn teema ”Better city, Better life” on siis ollut osuva valinta.

– Se sopii tänne erittäin hyvin. Kiinaanhan rakennetaan tulevaisuuden kaupunkeja. Kiina haluaa myös profiloitua entistä vahvemmin kehityksen kärjessä olevana maana, eikä niinkään halpatuotannon maana, Alanko kertoo.

Kohderyhmänä kiinalainen keskiluokka – On myös tärkeää muistaa, että Shanghain maailmannäyttelyä ei rakennettu länsimaalaisille, vaan kiinalaiselle keskiluokalle, joka on näin saanut ensi kosketuksen Suomeen ja muihin maailmannäyttelyssä esillä oleviin maihin. Alangon mukaan tekijätiimille olikin antoisaa seurata kiinalaisten reagointia ja käyttäytymistä näyttelytilassa.

– Se on ollut avartavaa jopa vanhoille Kiinan kaupan konkareille.

Maailmannäyttelyssä oli kuitenkin havaittavissa näkökulmaeroja eri maiden kesken.

– Jotkut maat olivat valinneet matkailuteeman ja heiltä oli ehkä unohtunut maailmannäyttelyn varsinainen teema. Suomen paviljonki edusti

Suomen paviljonki: • Maailmannäyttelyiden katto-organisaatio BIE (Bureau International des Expositions) palkitsi 30. lokakuuta Suomen paviljongin kokoluokassaan suunnittelultaan ja arkkitehtuuriltaan parhaaksi paviljongiksi Shanghain maailmannäyttelyssä.

• Suomen paviljonki, Kirnu, on herättänyt jo ennen palkitsemista runsaasti positiivista huomiota näyttävällä ulkomuodollaan. Paviljonki on saanut inspiraationsa luonnosta ja nimetty hiidenkirnun mukaan.

• BIE:n raati arvioi paviljonkeja kolmessa eri kategoriassa; paviljongin suunnittelu ja arkkitehtuuri, näyttelyn toteutus ja kävijäystävällisyys sekä maailmannäyttelyn teeman ”Better City, Better Life” toteuttaminen.

• Suomen voittamassa palkintokategoriassa arvosteluperusteina olivat myös toteutettujen ratkaisujen innovatiivisuus sekä arkkitehtuurin ja näyttelyn houkuttelevuus.

Lähde: www.finpro.fi puhtaasti näyttelyn teemaa; se ilmensi sitä hyvin.

Suomen paviljongin oma teema oli Sharing inspiration eli kuinka suomalaista kestävän kehityksen osaamista ja innostavaa otetta voidaan jakaa eteenpäin.

Kiitetty kielitaito Käytäntö osoitti, että paikallisten kielitaidon puute on yksi hankaloittava tekijä Kiinassa.

– Onneksi ydintiimissämme oli henkilöitä, jotka puhuvat täydellistä kiinaa. Olemme näin voineet kokea läheisemmin kiinalaisen kulttuurin. Se on tärkeää myös täällä toimiville suomalaisille yrityksille eli maassa maan tavalla, neuvoo Alanko. MH

•

10

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille

Made in new China Kiinassa toimivien ja sinne tähtäävien yritysten on syytä tähyillä myös Kiinan uusille alueille.

– Megatrendeinä Kiinassa näkyy jatkuva kaupungistuminen, kasvava keskiluokka sekä toimenpiteet ympäristö- ja energiaohjelmien ratkaisemiseksi, Finpron Pekingin vientikeskuksen päällikkö Eija Tynkkynen kiteytti Helsingissä pidetyssä Finpron vientiseminaarissa marraskuussa.

– Kiinan osalta kannattaa muistaa, että maassa on monta markkinaa ja aluetta. Sekä se, että Kiinassa jo toimivat yritykset tähyilevät Kiinan uusille kasvualueille.

Kiinan talous onkin murroksessa kun BKT kasvaa yli yhdeksän prosentin vuosivauhtia, vaikka vienti ja tuonti romahtivat viidenneksen vuoden 2009 alkupuoliskolla. Paradoksin selittää Kiinan sisämarkkinan voimakas kasvu sekä voimakas ja nopeasti aloitettu talouselvytys.

tarjoamalla palvelua ensin Kiinassa toimivalle kansainväliselle yritykselle. Seuraava askel on usein se, että etsitään muita kansainvälisiä asiakkaita ja sen jälkeen kiinalaisia yrityksiä, jotka ovat valmiita maksamaan kansainvälisestä teknologiasta.

la. Kiinaan nousee vauhdilla uusia kaupunkeja sisämaan provinsseihin, joihin kannattaa tähyillä. Tynkkynen mainitsee myös KoillisKiinan, joka on ilmasto-olosuhteiltaan Suomen kaltainen.

– Siellä voisi olla kysyntää suomalaisten talviosaamiselle.

Uusi Kiina odottaa

Tie Kiinaan

Tynkkynen muistuttaa, että Kiinan sisämarkkina ulottuu sisämaan kehittymättömästä maaseudusta itärannikon korkean teknologian keskuksiin.

– Usein puhutaan vain rannikon suurista kaupungeista, koska suuri osa Kiinassa toimivista suomalaisyrityksistä toimii tällä alueel-

Shanghai profiloituu yhä enemmän tärkeäksi finanssikaupungiksi, mikä tarkoittaa että pankki- ja rahoitussektorille suunnattujen palveluiden mahdollisuudet ovat siellä.

– Esimerkiksi tietoturvaratkaisujen asiakkaat löytyvät Shanghaista. Tynkkynen kertoi, että monen yrityksen tie Kiinaan on löytynyt

Vauraus ja kasvuvauhti kiihtyy Kiinalaisten kotitalouksien ostovoiman odotetaan edelleen kohenevan.

– Vauras väestönosa on väestömääräisesti suuri ja kulutustavaramarkkina kasvaa lähitulevaisuudessa huimasti, vaikka kiinalaiset ovatkin perinteisesti säästäväistä kansaa.

Luksus- ja brändituotteet kasvattavat suosiotaan, sillä kiinalaiset ovat hyvin laatutietoisia.

Tuotteiden aitouden todentamiselle olisikin Kiinassa valtava markkina.

Myös investointikysynnän oletetaan pysyvän jatkossakin vahvana, kun tarpeet infrastruktuurin kehittämiselle ja asuinrakentamiselle ovat valtaisat.

– Jos on nähnyt Kiinan 20 vuotta sitten, ei tunnista tämän päivän Kiinaa. Voimme vain arvailla, millaisen Kiinan näemme 20 vuoden kuluttua, mikäli vauhti jatkuu samanlaisena.

MH

•

Kehityssuunnat ja niiden luomat mahdollisuudet: • Kiina panostaa ympäristöongelmien ratkaisemiseen Teollisuuden jätevirtojen hyötykäyttö, teollisuuden jäteongelmien ratkaisut, tuotantotehokkuus, yhdyskuntajätteen käsittelylaitteistot.

• Länsi- ja Keski-Kiinan kehittäminen Suurien maakuntien isoissa kehitysohjelmissa tarvitaan kaikkea. Erityisiä mahdollisuuksia voisi olla kaukokartoitukseen ja maanmittaukseen liittyvillä palveluilla, laitteilla ja konsultoinnilla.

• Kaupungistuva yhteiskunta ja varakas kuluttajasektori Varakkaat kaupunkilaiset haluavat moderneja kuluttajatuotteita. Orgaaniset ja funktionaaliset ruokatarvikkeet ovat tulossa muotiin.

Ruokaturvallisuus on tärkeää.

• Energiatehokkuuden lisääminen Energiatehokkuutta lisätään rakennuksissa ja teollisuudessa. Vihreän rakentamisen ratkaisuja ja teollisuuden energiatehokkaita prosesseja, koneita ja laitteita kaivataan.

• Liikenneratkaisuja kehitetään voimakkaasti Erityinen painopiste on rautateissä.

• Kiina kasvattaa korkean teknologian keskuksiaan Yhteistyömahdollisuuksia tiede- ja teknologiapuistojen kanssa. Kotoperäisen innovaatiotoiminnan voimakas tukeminen on kasvussa.

• Mobiili- ja internet pohjaiset kuluttajapalvelut, virtuaaliverkostot ja liikeelämän palvelut lisääntyvät Erityisesti online-ostosten tekeminen lisääntyy voimakkaasti.

• Kiinan terveydenhoitosektori on voimakkaassa kehitys- ja muutosvaiheessa Suomalaisilla on hyvää osaamista kansantautien ja erityisesti diabeteksen hoitamisesta.

• Kaupungit kehittyvät Suomalaisella arkkitehtuurilla ja puurakentamisella olisi hyvä mahdollisuus julkisten rakennusten peruskorjauksessa tai uudelleen rakentamisessa. Energiatehokkuuden osaamiselle ja ympäristöystävällisille ratkaisuille on tarvetta.

• Aikuiskoulutus Koulutuspalveluiden viennille on mahdollisuuksia sekä aikuiskoulutuksen osaamisen alueella että ammatillisessa jatkokoulutuksessa.

• Rahoitussektori kasvaa Pankki- ja rahoitussektorin tietotekniikan osaaminen, mm. tietoturvan, sähköisten maksujen ja laskujen sekä pankkiohjelmistojen alue.

• Kiina tarvitsee raaka-aineita Puutavaran välityskauppaa tehdään jo, mutta mahdollisuuksia huomattavasti laajempaan toimintaan.

Lähde: Changes forecast in the Russian, Chinese and Indian operating environments from the viewpoint of small and middle-sized enterprises in Uusimaa, 22/2010, Publications of Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille 11

Suomalaisyritys on haluttu kumppani Ekotehokkaalle rakentamiselle riittää kysyntää Kiinassa ja Venäjällä. VTT auttaa pieniäkin suomalaisyrityksiä kartoittamaan mahdollisuuksiaan.

Suomalainen yritys on Kiinassa ja Venäjällä haluttu yhteistyökumppani, mutta harva näille markkinoille pyrkivä löytää tarvittavia kontakteja yksin. VTT tasoittaa suomalaisyritysten alkutaivalta tarjoamalla projekteissaan mahdollisuutta tutustua paikallisiin toimijoihin.

– Kaikkea taustatyötä ei tarvitse tehdä itse. Paikalliset kumppanit tuntevat olosuhteet, joten heihin tutustumalla säästää paljon aikaa, sanoo asiakaspäällikkö Jyri Nieminen.

Kiinassa ja Venäjällä VTT toteuttaa koko ajan projekteja paikallisten viranomaisten ja yliopistojen kanssa, joissa selvitetään suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Kiinan projekteihin on osallistunut viime vuosina 30-40 suomalaisyritystä.

– Tarjoamme yritykselle tilaisuutta selvittää omia mahdollisuuksiaan, mutta jatko on yrityksestä itsestään kiinni.

Jotkut ovat onnistuneet luomaan merkittävääkin liiketoimintaa, Nieminen kertoo.

sen toimimaan myös muualla.

Suomalaisyritykselle antaa etulyöntiaseman myös kotimaan ilmasto.

– Kiinassa on erilaisia ilmastoalueita, joten muun muassa kylmiin olosuhteisiin kehitetyt ikkunaratkaisut ja talotekniikkaratkaisut ovat siellä kysyttyjä, hän sanoo.

Kiinan projekteihin on osallistunut viime vuosina 30-40 suomalaisyritystä.

Ekologisuus kiinnostaa yhä enemmän Venäjällä

Kiina on suomalaisyrityksille vielä uusi alue, mutta Venäjällä on toimittu jo pidempään. Nieminen näkee, Miaofeng Mountain Town EcoCity rakennetaan vuoristoon jo käytössä oleville alueille. että moni uskaltautuu mieluummin Käytöstä poistetut kivilouhokset tarjoavat mahdollisuuden rakentaa moderneja ja naapurimaahan siksi, että Venäjä on energiatehokkaita asuntoja ekokaupungin uusille ja nykyisille asukkaille. maantieteellisesti lähempänä, mutta myös muiden suomalaisyritysten esimerkki innostaa.

Juuri päättyneessä projektissa Pienikin yritys voi menestyä Kiinassa vesihuoltotekniikan toimialalla on mo- VTT oli mukana selvittämässä Pietarin kehittyni pieni suomalaisyritys onnistunut vakiinnutta- mistä ympäristönäkökulman kautta. Tämä avasi mahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan toiKiinassa ollaan tällä hetkellä erityisen kiinnostu- maan asemansa. mijoille.

Toki on muistettava, että uuden liiketoiminnan neita ympäristötehokkaasta rakentamisesta. Nie– Sen yhteydessä järjestettiin tilaisuuksia, joisminen mainitsee esimerkkinä tuoreen projektin, aloittaminen vie aikaa.

– Yrityksen pitää määritellä tarkkaan omat tar- sa suomalaisilla yrityksillä oli mahdollisuus tujossa suunniteltiin ja toteutettiin energiatehokas peensa ja tavoitteensa. Erityisesti Kiinassa on tär- tustua paikallisiin toimijoihin. kerrostalo.

Uusin projekti pyrkii luomaan suomalaisyriToisaalta kiinalaisille viranomaisille on tehty keää, että sinut tunnetaan. Siinä hyvä paikallinen suunnitelma kokonaisesta ekokaupungista. Pro- kumppani on avainasemassa. Sen jälkeen asiat al- tyksille mahdollisuuksia suurten asuinalueiden rakentamiseen. Nieminen huomauttaa, että tarve jektissa analysoitiin energiatehokasta teknologi- kavat edetä. saada maahan suomalaisia yrittäjiä on kova. aa ja sen vaikutuksia kaupungin energiankäyt– Ympäristökysymykset ovat nousussa myös töön ja kustannuksiin. Todettiin, että investoi- Kustannustehokkaita Venäjällä, joten rakentamiseen kaivataan uusia malla energiatehokkaaseen ratkaisuun saatiin jo- ratkaisuja tarvitaan ratkaisuja. Toisaalta myös turvallisuusnäkökohpa vuosituottoa.

– Siellä vaihtoehtona on kivihiilivoima, joten Kiinassa kysyntää on hyvin erilaisille rakennus- dat ovat vielä vahvoja. LT energiankäyttö on peruskerrostalossa hulvaton- alan toimijoille. Nieminen huomauttaa, että tarta. Vertasimme myös kaupungin rakentamisen ai- vetta on esimerkiksi kaupungin energiatehokkaalheuttamaa ympäristökuormaa ja käytön aiheutta- le kaavasuunnittelulle. Kiinassa rakennetaan koko maa kuormaa. Johtopäätöksenä oli, että elinkaari- ajan uusia alueita, joiden mittakaava on valtava. ajattelulla on järkevämpi tehdä uusiutuva vaihto– Kaikki asunnot eivät voi olla hulppeita, joten ehto, Nieminen erittelee. kaivataan kustannustehokkaita perusratkaisuja, Nieminen muistuttaa, että kansainvälisil- joita voidaan toteuttaa siellä edullisesti. Yritys jolwww.vtt.fi lä markkinoilla voi menestyä myös pieni yritys. la on toimiva konsepti Suomessa, voi hyvin saada

•

12

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille

Pääomasijoittaminen vientiyritysten veturina

Kasvavat markkinat houkuttavat cleantechiä maailmalle

Kuvassa vasemmalta Päivi Menard, Yu Wang, Nina Harjula, Esa Ekholm, Mari Pantsar-Kallio, Jari Kuivanen, Ari Makkonen, Mika Sulkinoja ja Salem Banafa.

Pääomasijoittaminen on aina sekä riski että mahdollisuus. Kohdeyritykselle se on usein toiminnan elinehto.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy toimii linkkinä cleantech-alan yritysten ja sijoittajien välillä.

Pärjääminen ja pääseminen maailmanmarkkinoille ovat monelle yritykselle elinehto. Cleantech-alalla Suomi on kansainvälisesti korkealle rankattu maa. Jatkuvasti kovenevat markkinat tarkoittavat entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita, mutta ennen kaikkea osaavia taustavoimia. Osavastuun paletista kantaa Pohjoismaiden johtava cleantech-teknologiakeskus, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. – Tavoitteenamme on auttaa ja tukea cleantech-yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Meillä on laajat verkostot, osaaminen sekä valmiit konseptit, joiden avulla viemme klusterimme yrityksiä myös maan rajojen ulkopuolelle, Cleantech-klusterin johtaja Mari Pantsar-Kallio toteaa.

Cleantech on noussut kysynnän myötä yhdeksi pääomasijoittamisen kärkikohteista. Ala selvisi kohtalaisen kuivin jaloin taantumasta ja nousi uudelleenjaossa sijoituskategorioiden kärkikastiin.

– Tämä tarkoittaa suomalaisille yrityksille parempia vientimahdollisuuksia. Meidän tehtävänämme on toimia linkkinä yritysten ja pääomasijoittajien välissä, Pantsar-Kallio selventää.

Monen tekijän summa Pääomasijoittamisen edistäminen suomalaisille cleantech-yrityksille on yksi Lahden tiede- ja yrityspuiston palveluista. Tyypillisimmillään sijoittaja löytyy kohdemaasta, osaomistuksen muodossa.

– Potentiaali on valtava, johtuen globaaleista tekijöistä kuten ilmastonmuutos ja väestönkasvu. Cleantech-aloista aurinkoenergia oli pitkään kiinnostuksen kärjessä, nyt nousevia tähtiä ovat liikenteen sähköistymiseen liittyvä teknologia sekä energiatehokkuutta parantavat ratkaisut ja palvelut. Myös ns. älykkäät sähköverkot tekevät voimakkaasti tuloaan, cleantech-yritysten pääoma-

sijoituspalveluista vastaava kehittämispäällikkö Mika Sulkinoja kertoo.

Sulkinoja on huomannut, että pääomasijoittamisen kartalla cleantech nähdään kiinnostavana, mutta vieläkin hieman riskialttiina toimialana.

Taloudellisia riskejä suurempia ovat poliittiset ja lainsäädännölliset hidasteet.

– Paikallinen lainsäädäntö on usein kaksiteräinen miekka: poliittiset päätökset toimivat kysynnän veturina, mutta hallitusten ja tukipolitiikan muuttuessa ympäristöalan toimijat ovat vaarassa menettää asemiaan.

Cleantech-investoinneissa määrittävin tekijä on liiketoimintamalli. Seuraavaksi tulevat tekno-

Jopa 70 prosenttia tilaisuudessa esiintyneistä yrityksistä on saanut kahden vuoden sisällä pääomaruiskeen. logian toimivuus, markkinoiden olemassaolo sekä tiimin osaaminen ja sitoutuminen.

– Tuottoa pääomalle odotetaan 4 - 7 vuoden sisällä. Tässä on poikkeavuutta esimerkiksi suhteessa IT-alaan, jossa raha alkaa poikia jo varhaisemmassa vaiheessa, Sulkinoja sanoo ja kertoo, että cleantech-yritysten tuotto-odotusten kanssa sijoittajat ovat oppineet olemaan kärsivällisempiä.

Mutta ennen kuin tähän on päästy, eri osapuolten tulee löytää toisensa.

– Olemme järjestäneet Cleantech Venture Day -tapahtuman viisi kertaa. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja tapahtuman suosio on kasvanut joka vuosi. Olemme laskeneet, että jopa 70 prosenttia tilaisuudessa esiintyneistä yrityksistä on saa-

nut kahden vuoden sisällä pääomaruiskeen. Lahden tiede- ja yrityspuisto ei itse sijoita, mutta seuraamme ja analysoimme tiivisti alan kehitystä.

Lahden Cleantech Venture -tapahtumissa on ollut mukana pääomasijoittajia Suomesta ja muista Pohjoismaista, Yhdysvalloista, Euroopasta sekä Venäjältä ja Kiinasta.

– Pääomasijoittamisen markkinoita ja kohdeyrityksiä ajatellen cleantech on ehdottomasti yksi kiinnostavimmista toimialoista.

Kiina kiinnostaa..

Teknologian tulevana suurvaltana Kiinasta on kovaa vauhtia tulossa maailman suurin cleantechtekniikkaa tarvitseva maa. Myös Kiinan rooli ympäristöteknologiaa itse tuottavana ja kehittävänä valtiona on kasvussa.

– Seuraavan 5 – 10 vuoden aikana suomalaisten yritysten on paalutettava itselleen vakaa asema Kiinan cleantech-markkinoilla, Ari Makkonen, Kiina-klusterin operatiivinen johtaja sanoo.

– Vahvimmat mahdollisuudet ovat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian sektoreilla sekä perinteisillä ympäristötekniikan aloilla.

Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoimassa FECC-hankkeessa tavoitellaan kiinalaisten sijoitusten kumulatiivista määrää cleantech-sektorilla miljardin euron tasolle vuoteen 2020 mennessä.

– Kiinalaiset osaavat vaatia huipputekniikkaa, mutta myös yritysten luotettavuus painaa vaakakupissa, Makkonen sanoo.

Suomalaisten yritysten ja kiinalaisten sijoittajien yhteen saattamisen keinoina Makkonen mainitsee Cleantech Venture Day´n lisäksi muut ”match-making” -tilaisuudet, kuten seminaarit ja messut niin Kiinassa kuin Suomessa.

– Käytämme hyväksi myös valmiita kontaktejamme ja kumppaneita, joille esittelemme poten-

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille 13

• Wiser Oy

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy • Perustettu vuonna 1991 • Henkilöstöä noin 50 • Pohjoismaiden johtava cleantech-keskus • Johtaa Suomen cleantech-alan osaamisklusteria sekä cleantech-ohjelmia Kiinassa (FECC), Venäjällä ja Intiassa

Venäjä-ohjelmassa mukana ovat mm. Lassila & Tikan­ oja Oyj jätehuoltopuolella sekä Onninen Oy ja Oilon Oy energiasektorilla, kertoo Venäjä-ohjelman vetäjä Salem Banafa. tiaalisia, suomalaisia kasvuyrityksiä. FECC:llä on kumppanuussopimus mm. yksityisen pääomasijoitusyhtiö Juno Capital Groupin kanssa.

Syyskuussa esittelimme Kiinan ”superministeriön” NDRC:n Suomessa vierailleelle tekniselle delegaatiolle 25 cleantech-yritystä. Nyt työ jatkuu konkreettisella tasolla näiden yritysten saattamiseksi kaupalliselle asteelle.

Finpron arvion mukaan cleantech-viennin taso Kiinaan on jo 800 M€ vuodessa. Kasvua tavoitellaan vähintään 20 %:a.

– Toukokuussa Pekingissä järjestetyssä Cleantech-seminaarissa FECC:n kumppaniyritykset solmivat 1,5 miljardin arvosta sopimuksia. Suurimmat suomalaiset meneillään olevat cleantech-hankkeet Kiinassa ovat ”ecocity”hankkeita. Suomalaiset yritykset ovat mukana jopa 16 miljardin euron hankkeissa. Näiden toteutumisessa myös FECC on ollut merkittävällä panoksella mukana, Makkonen toteaa.

..Venäjä vetää Lahden tiede- ja yrityspuistolle cleantech-alan Venäjä-ohjelma siirtyi Sitralta vuonna 2008.

Venäjä-ohjelman vetäjä Salem Banafa mainitsee, että maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta Venäjälle ei kannata lähteä ilman ymmärrystä paikallisesta sielunmaisemasta.

– Kieli- ja kulttuurierot tulee aina ymmärtää, ennen kuin lähtee yhteistyöhön vieraisiin maihin.

Suomesta Venäjälle viedään pääosin energiatehokkuuden-, ympäristöteknologian- ja vesisektorin osaamista.

– Venäjä-ohjelmassa mukana ovat mm. Lassila & Tikanoja Oyj jätehuoltopuolella sekä Onninen Oy ja Oilon Oy energiasektorilla. Yleensä klusterissamme toimivat yritykset ovat jo

• Järjestää rahoitusta, tapahtumia ja kontakteja cleantech-kasvuyrityksille

• Chempolis Oy

Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Termiin rinnastetaan usein myös parempi laatu, tehokkuus, tuottavuus ja innovatiivisuus.

Chempolis on erikoistunut energiaomavaraisten ja ympäristöystävällisten biojalostusteknologioiden sekä tuotantoratkaisujen valmistamiseen teollisuuden tarpeisiin. Tuoteperheen avainteknologioita ovat formicofib™, jolla tuotetaan eipuuperäisistä kasveista sellua paperinvalmistukseen, sekä formicobio™, jolla tuotetaan ei-ruokaperäisistä kasveista bioetanolia liikennepolttoaineeksi.

Chempolis lisensoi patentoitujaan teknologioita, toimittaa avainprosesseja ja vastaa tuotantolaitosten suunnittelusta, hankinnoista ja käyttöönotosta. Vuonna 2009 Chempolis käynnisti Oulussa biojalostamon, joka toimii myös teknologia- ja tutkimuskeskuksena.

– Uskomme voimakkaaseen kasvuun lähivuosina erityisesti Asia & Pacific -alueella. Suuren väestömäärän johdosta erilaisia elintarviketuotannon sivutuotteena syntyviä biomassoja on runsaasti ja edullisesti saatavilla. Chempolis hakee pääomistusta yhtiöön seuraavan puolenvuoden kuluessa. Cleantech Venture Day -tilaisuudet ovat meille erinomaisia verkottumismahdollisuuksia”, toimitusjohtaja Pasi Rousu toteaa.

www.lahtisbp.fi alansa merkittäviä osaajia, jotka haluavat viedä tietotaitoaan Suomen rajojen ulkopuolelle.

Toki taustalla on aina myös liiketaloudellinen näkökulma, Banafa toteaa.

Perusperiaatteena paikallisten toimijoiden pääomasijoittamispäätökselle on suomalaisen yhteistyöyrityksen kiinnostus kohdemaan markkinoita kohtaan.

– Paikallisten yhteistyökumppaneiden valinta on meidän erikoisosaamisalamme. Avaamme ovia, jotka muuten voisi pysyä suljettuina.

Isot pyörät pyörimään Esimerkkinä Banafa mainitsee tamperelaisen, hyötyajoneuvojen rakentamiseen erikoistuneen Pajakulma Oy:n. Lahden tiede- ja yrityspuisto, asiakasyritys ja tatarstanilainen partneri kirjoittivat aiepöytäkirjan helmikuussa 2010. Tapahtumasta reilun puolen vuoden päästä yhteistyökumppanit sopivat jatkokuvioista.

– Meillä oli jo tietoa maailman suurimmasta kuorma-autojen valmistajayrityksestä, Kamazista. Nyt meillä on yhteistyöprojekti käynnissä tatarstanilaisen Yugo Vostokin kanssa ja odottelemme siirtymistä käytännön toimiin.

Tulemme yhdessä valmistamaan vaihtolavalaitteita Kamazin kuorma-autoihin, Pajakulma Oy:n ratkaisumyyjä Juha Onnelainen kertoo.

Bisneksen laajentaminen Venäjälle sai alkusykäyksen Lahden tiede- ja yrityspuiston järjestämästä Lahden alueen yrittäjille suunnatusta messutapahtumasta.

– Pääsimme mukaan Venäjä-klusterin toimintaan. Toiminta tuskin olisi johtanut tähän lopputulokseen ilman saamaamme tukea ja yhteistyökuvioita, Onnelainen kiittelee.

HO

•

Lahtelainen Wiser Oy tarjoaa patentoimaansa flotaatiotekniikkaa (DAF) vesien puhdistukseen kiintoaineesta sekä kehittämäänsä hapetinta vesien hapetukseen, ilmastukseen ja sekoitukseen.

Flotaatiolla poistetaan nesteestä tyypillisesti rasva ja öljy, väri ja humus sekä muu kemiallisesti saostettu sakka, esim. fosfori. Menetelmä soveltuu veden kemialliseen käsittelyyn ja myös raaka-aineiden talteenottoon. Vedenkäsittelyn ohella Wiser Oy:n osaamisalueeseen kuuluu kaasujen käsittely, jota voidaan soveltaa mm. laivojen pakokaasujen rikinpoistoon. Yritys toimii pääosin kotimaan markkinoilla.

– Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy teki meille Pohjoismaita ja lähimarkkinoita koskevan markkinaselvityksen talvella 2010. Saatujen kontaktien avulla olemme päässeet verkottumaan useiden paikallisten toimijoiden kanssa, myös Venäjän markkinoista kiinnostuneen Wiserin toimitusjohtaja Jan Rönnberg kiittelee.

• Picosun Oy Picosun tekee Atomikerroskasvatus (ALD)-reaktoreita maailmanlaajuisille markkinoille. ALD:n on kehittänyt Picosunin hallituksen jäsen TkT Tuomo Suntola vuonna 1974 alun perin EL-litteänäyttöjen valmistukseen.

– ALD-reaktoreitamme voidaan käyttää mm. elektroniikassa, aurinko- ja polttokennojen valmistukseen sekä kierrätettävien pakkausmateriaalien tekemiseen. Toimintamme on kasvusuuntaista. Saimme Cleantech Venture Day:stä useita uusia kansainvälisiä kontakteja, ideoita sekä yhteistyömahdollisuuksia”, toimitusjohtaja Juhana Kostamo sanoo.

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille Kuva: Finnfund

14

ka ik fr A

Afrikka – nousevien Finnfund on mukana noin 140 hankkeessa, jotka sijaitsevat 25 eri maassa.

Finnfund kannustaa kehittyville markkinoille

M

oni suomalaisyritys on viime vuosina hakenut jalansijaa Kiinan ja Intian suunnalta. Yritysten hankkeita kehitysmaissa rahoittava Finnfund rohkaisee katsomaan myös uusille kasvumarkkinoille Vietnamista ja Bangladeshista Keniaan ja Peruun.

Finnfund, viralliselta nimeltään Teollisen yhteistyön rahasto Oy, on valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö. Viime vuonna yhtiö teki 32 uutta rahoituspäätöstä yhteensä yli 150 miljoonan euron arvosta. Kaikkiaan yhtiö on nyt mukana noin 140 hankkeessa, jotka sijaitsevat 25 eri maassa.

Viime vuosina Finnfund on rahoittanut muun muassa konepaja- ja elektroniikkateollisuutta Kiinassa, lääketehdasta Keniassa, vanhojen teollisuuslaitosten modernisointia Intiassa ja Ukrainassa, metsähankkeita Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, maataloustuotteiden jalostusta Venäjällä sekä uusiutuvaa energiaa Thaimaassa ja Keski-Amerikassa.

Noin joka kolmannessa Finnfundin rahoittamassa hankkeessa on kyse suomalaisten yritysten etabloitumisesta kehitysmaihin ja monissa muissa suomalaiset yritykset ovat mukana teknologian toimittajina tai muissa rooleissa.

– Länsimaissa tuotanto ei ole vielä palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, mutta kehitysmaissa notkahdus jäi pieneksi ja vahva kasvu jatkuu. Yhä useampien suomalaisyritysten onkin nyt aika hakea kasvumahdollisuuksia uusilta markkinoilta ja katsoa vaikkapa Vietnamiin, Keski-Aasiaan, Balkanille, Peruun, Kolumbiaan sekä Afrikkaan, esimerkiksi Egyptiin tai Nigeriaan,

Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi vihjaa.

Kokenut ja pitkäjänteinen rahoituskumppani Finnfund lähtee kansainvälistymishankkeisiin markkinaehtoisen riskirahoituksen tarjoajana, kehitysmaiden olot tuntevana ja pitkäjänteisenä yhteistyökumppanina. Rahoitus voi olla osakepääomaa, investointilainaa tai välirahoitusta. Finnfund voi myös toimia takaajana paikallisten rahoittajien suuntaan.

Rahoituspäätösten kriteereissä korostuvat liiketoiminnan kannattavuus, hankkeen ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä kehitysvaikutukset kohdemaassa. Finnfund on vuosien varrella auttanut sekä Metson ja Wärtsilän kaltaisia suuryrityksiä että varsinkin pienempiä yrityksiä niiden kansainvälistymishankkeissa.

– Rahoituspäätösten valmisteluun kuluu yleensä aikaa 4-8 kuukautta ja rahoitushaarukka liikkuu 1-10 miljoonan euron välillä. Yleensä olemme hankkeissa mukana korkeintaan samalla osuudella kuin hanketta vetävä yritys itse, kertoo Jaakko Kangasniemi.

Uusia asiakkaita haetaan etenkin keskisuurista kansainvälistyvistä suomalaisyrityksistä sekä niiden yhteistyökumppaneista kehitysmaissa ja Venäjällä.

•

www.finnfund.fi

Kaupalliset ja poliittiset löytöretket Afrikkaan ovat täydessä vauhdissa. Afrikka on kuin raaka timantti, jota kaikki haluavat päästä hiomaan.

Suomalaiselle monipuoliselle osaamiselle on Afrikassa nyt kysyntää.

Kohti rajatonta Afrikkaa Afrikka ei ole yksi jättimäinen markkina-alue, vaan valtava heterogeeninen manner. Jokaisella sen 53 valtiolla on omat luonteenpiirteensä. Afrikka on sekoitus geopoliittisia, kielellisiä, taloudellisia ja kulttuurisia alueita. Tyypillisesti tämä maailman toiseksi suurin maanosa jaetaan Saharan etelä- ja pohjoispuoliseen alueeseen. Afrikan alueellinen integraatio etenee nyt nopeasti, sitä vauhdittavat myös Afrikan kehityspankin ja maailmanpankin panostukset. Yhteinen Afrikan valuutta on pitkän tähtäimen tavoitteena.

Katastrofiuutisten varjosta talouskasvuun Afrikan kehityspankki ennustaa Afrikan kasvavan Aasian jälkeen nopeimmin tänä vuonna.

Erityisen kiinnostavaksi talousalueeksi Afrikan tekevät etenkin Kiinan ja Intian kasvavat sijoitukset alueelle.

Afrikan valtioista nousee nyt varteenotettavia globaaleja kilpailijoita. Nopeasti kehittyviä maita ovat mm. Etelä-Afrikka, Marokko, Egypti, Nigeria, Kenia, Angola ja Ghana. Osassa luonnonvarat nostavat taloutta, osassa demokratia ja perustuslaki tasoittavat tietä talouskasvulle.

Infrastruktuurin uudistaminen jättipanostuksena Yli puolet Afrikan kehityspankin rahoituksesta suuntautuu infra­ struktuurin uudistamiseen, kuten maanteiden, satamien, lentokenttien ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Öljy- ja kaasuputkien rakentamisen lisäksi luotettavan energiantuotannon turvaaminen on yritystoiminnalle elintärkeää. Sähkökatkot ovat arkipäivää, ja vain joka neljäs afrikkalainen on sähköverkon piirissä. Kännyköitä ladataan aurinkovoimalla.

Kehityspankin rahoittamista hankkeista hyötyvät myös suomalaisyritykset, joita kutsutaan nyt rakentamaan mm. mobiilipalveluita ja kehittämään uusiutuvia energianlähteitä. Osaamista tarvitaan myös uudistamaan terveydenhuoltoa, kehittämään ympäristöja energiateknologiaa, jätehuoltoa sekä vauhdittamaan valmistavan teollisuuden nousua. Laite- ja järjestelmätoimittajille sekä toimintamallien kehittäjille on kysyntää, samoin koulutus ja konsultointi vetää. Uusia nousevia bisnesalueita ovat ruokaturvallisuus ja puhdas vesi.

– Myös metsä- ja kaivosteollisuus sekä investointihyödykkeet, koneet ja materiaalin käsittely räätälöitynä paikallisiin olosuhteisiin ovat kova juttu, Finpron Afrikka-tiimin projektipäällikkö Seppo Keränen luettelee.

Kuva: Reilika Lánden

ILMOITUSLIITE | opas vientimarkkinoille 15

mahdollisuuksien manner Mobiilinuorten langaton manner Suurin osa mantereesta on mobiiliverkkojen varassa, kiinteän puhelinverkon kattavuus on hajanaista ja laajakaistayhteydet ovat harvinaisia. Yli puolet afrikkalaisista elää alueella, jossa löytyy kännykän GSM-signaali.

Uusimmat langattomat ratkaisut ja netin käyttö kännykän kautta yleistyvät nuorten kansoittamalla mantereella. Kehitystä edistävät mittavat valokaapelihankkeet, joita on rahoitettu myös EU:n tuella. Langattoman viestinnän nopea kehitys tarjoaa afrikkalaisille tilaisuuden hypätä uuden teknologian hyödyntämisessä useiden kehitysvaiheiden yli.

Mobiilipalveluja kehitetään tällä hetkellä suomalaisvoimin mm. terveydenhuoltoon, maatalouden paikallisiin sato- ja markkinaennusteisiin sekä maksupalveluun.

Aasian tai alusmaiden kautta Mutta miten lähestyä vielä tuntematonta Afrikkaa? Yksi vaihtoehto suomalaisyrityksille on tulla intialaisten ja kiinalaisten kanssa.

Tämä toimii luonnollisesti parhaiten niiden suomalaisten firmojen kanssa, jotka ovat jo näissä maissa.

– Toinen tie Afrikkaan ovat sen entiset alusmaat, kuten esimerkiksi Portugalin kautta Angolaan. Finpro on verkostoitunut hyvin kaikissa gateway-maissa, Seppo Keränen Egyptin-toimistosta kertoo.

Suomalaisilta vientiyrityksiltä vaaditaan aktiivista paikallista läsnäoloa ja vahvaa aluetuntemusta – ja pitkäjänteisyyttä. Ilman pitkän tähtäimen suunnitelmaa ja paikallisia kumppaneita ei Afrikkaan kannata lähteä.

Finpro tukee yhdessä suurlähetystöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa suomalaisten yritystoiminnan kansainvälistymistä Afrikan mantereella. Tunisian ja Etelä-Afrikan täydennykseksi Finpro on käynnistänyt tänä vuonna vientikeskukset Egyptissä, Nigeriassa ja Keniassa. SL

•

Afrikka tänään: 53 valtiota • 1 miljardi asukasta • 52 kaupungissa yli 1 miljoonaa asukasta • 23 % maapallon pinta-alasta • 60 % maailman viljelemättömästä viljelyskelpoisesta maa-alasta • Yhteenlaskettu BKT 1,6 biljoonaa dollaria (2008), vastaa Brasilian tai Venäjän tasoa • 860 miljardia yhdistetyt kulutusmenot (2008) • 316 miljoonaa uutta matkapuhelinliittymää (vuodesta 2000) • Talouskasvultaan nousevia valtioita (miljoonaa asukasta): Etelä-Afrikka (50), Marokko (32), Egypti (83), Nigeria (155), Kenia (40), Angola (18,5), Ghana (24) • Lähde: Finpro, Maailmanpankki

Suomen Matkatoimisto tulee jatkossa keskittymään täysin liikematkatoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Jaana Tammisto.

Asiakasyrityksen mittainen kumppani

S

uomen Matkatoimisto tunnetaan luotettavana brändinä ja toimijana. Hyvä maine, vakaus sekä tunnettuus toimivat yhdessä sen käyntikorttina.

Vuonna 1909 perustettu Suomen Matkatoimisto on Finnairin omistama liike- ja vapaa-ajanmatkoihin keskittyvä matkatoimisto. Matkoista 80 prosenttia kuuluu liikematkailun piiriin ja 20 prosenttia toteutuu vapaa-ajanmatkoina. Kuluvan vuoden joulukuussa yrityksen toimintamalliin on suunnitteilla muutoksia.

– Tarkoituksena olisi, että vapaaajantoiminnot erotettaisiin Suomen Matkatoimistosta ja siirrettäisiin osaksi Aurinkomatkoja. Konsernin näkökulmasta Suomen Matkatoimisto keskittyisi liiketoimintakaupan toteutuessa jatkossa ainoastaan liikematkatoimintaan. Selkeä focus yhteen ydinliiketoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Jaana Tammisto.

Kokonaisvaltainen matkahallinnon prosessi Vuonna 2011 Suomen Matkatoimisto palvelee yrityksiä kotimaassa kymmenellä paikkakunnalla suurimpien toimistojen sijaitessa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

– Tulemme panostamaan liikematkaprosessin kehitykseen ja tähän liittyen meillä aloittaa vuoden alusta uusi kehityspäällikkö. Nykyään pelkkä matkalippujen myynti ei riitä, vaan työmme on matkustamisen kokonaishallintaa, jolloin yrityksille tarjotaan palveluja matkojen suunnittelusta ja luottokorttiratkaisuista aina taloushallinnon osa-alueisiin. Luonnollisesti kaikki liikematkustuksen ryhmä- ja kannustematkat ovat kehittyviä osia palvelukokonaisuudessa.

Liikematkatoimijan roolina on huolehtia kriisinhallinnasta ja mat-

kustajien turvallisuudesta. Erilaiset poikkeustilanteet on saatava matkustajien tietoon nopeasti etenkin, jos kyse on kriisiviestinnästä. Tiedotuskanavana avainasemassa ovat mobiilipalvelut, joiden kautta matkustaja tavoitetaan nopeasti.

Tytäryhtiö Baltiassa Suomen Matkatoimistolla on ollut 20 vuoden ajan Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Se on hankkinut merkittävän jalansijan etenkin Virossa, jossa sillä on lähes 50 prosentin osuus markkinoista ja ehdoton markkinajohtajuus.

– Baltian toimintamme tukee suomalaisten yritysten liikematkustusta koko Itämeren alueella. Yhteiset kehitysprojektimme näkyvät tulevaisuuden toiminnassamme, Jaana Tammisto sanoo.

Kansainvälinen partneruus tukena Suomen Matkatoimiston merkittävänä yhteistyökumppanina toimii American Express Business Travel, globaali matkatoimistoketju, joka toimii 150 maassa.

– Kyseessä on erittäin vakavarainen toimija, jonka kanssa meillä on pitkäjänteinen yhteistyö. On otettava huomioon, että liikematka-asiakkaistamme yli puolet on kansainvälisiä.

Näin ollen American Express Business Travelin lähes 20 vuoden yhteistyö on erittäin tärkeä asia meille molemmille toimijoille. Erityisen strategisen partnerin statuksen saimme kolme vuotta sitten, Jaana Tammisto kertoo. KKN

•

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä finanssiasioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi