Suomi 2019

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

MAINOSLIITE

> Y R I T Y K SE T JA O S A A JAT < Suomalaisyritysten kasvun rahoitusta oikealla sykkeellä FINANCE LINK

> Sivu 3

Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään yhdessä HELEN

> Sivu 4 Rinnekoti on Suomen suurin työssäoppimispaikka RINNEKOTI

> Sivu 8

Sata vuotta lapsen asialla LASTENTARHANOPETTAJALIITTO

> Sivu 10

Lausteella kehitetään tulevaisuuden lastensuojelupalveluja PERHEKUNTOUTUSKESKUS LAUSTE

> Sivu 13

Hengityslihasharjoittelulla on monia etuja HAPELLA

> Sivu 15

– Luovuus tarkoittaa innovatiivisuutta, kokeilunhalua ja yhdessä tekemistä.

ARI VIRTANEN, ENSTO

> Sivu 7

1.12.2018 EditorSuomi Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu 2019 –yritykset ja osaajat | www.editori.fi

Suomi2019

1

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

S I S Ä L LY S L U E T T E L O 3

Sivu 14

Suomalaisyritysten kasvun rahoitusta oikealla sykkeellä

FINANCE LINK

4 Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään yhdessä HELEN

6

Tekoälystä ja robotiikasta apua näkövammaisten arkeen

6

AQ Group vahvistaa läsnäoloaan Suomessa

7

Ensto uudistuu vahvasti sisältäpäin

8

Rinnekoti on Suomen suurin työssäoppimispaikka

NÄKÖVAMMAISTEN LIITTO AQ MECANOVA

Sivu 4

Sivu 10

ENSTO

RINNEKOTI

9 Sopiva työ kaikille INVALIDILIITTO

10

Sata vuotta lapsen asialla

12

Puhtaamman ilman puolesta

LASTENTARHANOPETTAJALIITTO INDUSTRI-TEXTIL JOB

13 Sata vuotias Lauste kehitettää tulevaisuuden

lastensuojelupalveluja

PERHEKUNTOUTUSKESKUS LAUSTE

14 Hammashoidon osaamista modernilla otteella HAMMASKLINIKKA KRUUNU

15 Hengityksen parantaminen lisää hyvinvointia HAPELLA

S U O M I 2 0 1 9 – Y R I T Y K S E T J A O S A A J AT O N E D I T O R H E L S I N G I N T U O T TA M A ASIANTUNTIJAJULKAISU. VA S TA AVA T U OT TA J A : JARMO PERÄLÄ.

2

Suomi2019

Sivu 9

T O I M I T TA J AT: M I A H E I S K A N E N , K AT I K E T U R I , EILA LOKKA, TIMO MANSIKKA-AHO, MAIJA-LIISA SAKSA K A N N E N K U VA : JA R M O P E R Ä L Ä .

TA I T TO : H E I K K I N U U T I N E N .

PA I N O PA I K K A : P U N A M U S TA .

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

Editor Helsinki Oy www.editorhelsinki.fi www.editori.fi Valtteri Rantalainen p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

MAINOSLIITE

Suomalaisyritysten kasvun rahoitusta oikealla sykkeellä Rahoitusyhtiö Finance Link haluaa omalta osaltaan huolehtia siitä, että suomalainen pk-sektorin yrittäjä nukkuu yönsä paremmin. – Jos asiakkaamme herää aamuneljältä murehtimaan yrityksensä kassavirtaa, olemme epäonnistuneet, toimitusjohtaja Robert Malmström toteaa.

TEKSTI: MIA HEISKANEN

Kuva: Finance Link

liiketoiminnan ennakoitavuutta, mahdollisuutta hyödyntää kassa-alennuksia sekä parempaa tulosta ja tasetta. Se puolestaan antaa yrittäjälle mahdollisuuden keskittyä rauhassa tuloksen tekoon ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Keskustelukumppani ja menestystarinoiden rakentaja Malmström muistuttaa, että Suomessa on tuhansittain pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden menestystarinat ovat koko Suomen hyvinvoinnin perusta. – Suomen taloudelle tärkeä kasvu ja uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pk-sektorilla. Meillä on ollut ilo ja etuoikeus todistaa vuosien

Finance Linkin toimitusjohtaja Robert Malmström.

varrella huikeita onnistumisia ja kasvutaFinance Link on laskurahoituksen

Ethän valvo

rinoita. Se on tämän työn suola, joka antaa

edelläkävijä, joka on toiminut suomalais-

öitäsi, yrittäjä?

onnistumisen elämyksiä ja sisältöä työnte-

yritysten kasvun kumppanina lähes pa-

Malmströmin mielestä on harmi, että suo-

rinkymmenen vuoden ajan. – Tunnemme

malaisyrittäjät eivät aina osaa hakea apua

Finance Link haluaakin olla ihmislä-

hyvin pk-yritysten arjen, ajoittaiset tuskat

yrityksensä arjen pyörittämiseen ja kas-

heinen keskustelukumppani lähellä yrittä-

ja kipupisteet, sillä olemme itsekin kas-

vun vauhdittamiseen rahoituspalveluista.

jän arkea. – Meidän tehtävämme on tarjota

vuyritys. Toisaalta tiedämme myös, mitä

– Miksi valvoa öitä, kun apu on lähellä?

kunkin yrityksen tilanteeseen ja tarpeisiin

menestys vaatii ja miltä se tuntuu. Jokai-

Laskurahoituspalvelu, joka tarkoittaa yri-

parhaiten sopivat rahoitusratkaisut hel-

sella yrittäjällä on unelma menestyksestä

tyksen saatavien myymistä, on yrittäjälle

posti, nopeasti ja selkeästi. Olipa tilanne

ja haluamme omalta osaltamme olla mu-

todella vaivaton tapa poistaa turhia huolia

mikä tahansa, olemme mukana oikealla

kana luomassa Suomeen uusia menestys-

ja vauhdittaa yrityksen kasvua.

sykkeellä, jotta yrittäjä voi nukkua yönsä

tarinoita. Suomi tarvitsee hyvinvoinnin

Miten rahoituspalvelu käytännössä hel-

tueksi menestyviä yrityksiä ja potentiaalia

pottaa yrittäjän elämää? – Hyödyt ovat mo-

löytyy eritoten pk-yrityksistä, Malmström

ninaiset, mutta käytännössä se voi tarkoit-

painottaa.

taa tasaisempaa kassavirtaa, parempaa

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

kijöidemme arkeen.

paremmin.

Kiinnostuitko? www.financelink.fi

Suomi2019

3

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään yhdessä Helenissä nähdään, että uusi, puhtaampi energiatulevaisuus rakennetaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

Helen kehittää omaa energiantuotan-

toa, joita Mannisen mukaan löytyy talosta

toaan vähäpäästöiseksi. Suunta on kohti

esimerkillisellä tavalla.

energiatulevaisuutta, jossa asiakkaat ei-

Energiatoimintojen kehittämisessä He-

vät ole vain energian käyttäjiä, vaan yhä

lenissä on tehty ennakkoluulottomia rat-

enemmän myös energiantuottajia. Hele-

kaisuja: maailmallakin ainutlaatuisessa,

nissä se tarkoittaa merkittävää panostusta

valtavassa maanalaisessa lämpöpumppu-

uusien palveluiden kehitykseen, jota teh-

laitoksessa hyödynnetään jopa helsinki-

dään yhdessä asiakkaiden kanssa.

läisten puhdistetun jäteveden hukkaläm-

Kuva: Niklas Sandström

Lähtökohtana on, että palveluiden tu-

pö. Suurkaupungissa energiantuotanto

lee vähentää päästöjä tai parantaa ener-

sovitetaan tiukkoihin raameihin ja maan-

giatehokkuutta, ja samalla tehdä asiak-

alaisia tiloja käytetään kekseliäästi; maan

kaan elämästä parempaa, helpompaa ja

uumeniin on Helsingissä rakennettu läm-

olemme tuoneet markkinoille uusia pal-

kestävämpää.

pöpumppulaitosten lisäksi esimerkiksi

veluita sähköiseen liikenteeseen, aurin-

suuria jäähdytysvesivarastoja ja kokonai-

kosähköjärjestelmien ja sähkövarastojen

sia sähköasemia.

palvelupaketit myös kotitalouksille sekä

– Meillä Helenissä on valtava osaaminen, josta voimme ammentaa eväitä uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Kun tavoitteet ovat kunnianhimoisia, tarvitaan

Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen.

kaukolämpöasiakkaiden energiatehokuutKekseliästä tuotekehitystä

ta parantavia ratkaisuja, kertoo Manninen.

yhä enemmän erilaista osaamista ja ennen

tarvitaan lisää

kaikkea osaamisten yhdistämistä uusilla

Manninen kertoo esimerkin uraauurtavas-

tavoilla, sanoo Helenin toimitusjohtaja

ta konseptista, joka Helenin lanseerauksen

koko Suomi

Pekka Manninen.

jälkeen on toteutettu monissa muissakin

Pääkaupungin sydämestä reilut sata vuot-

Helenin

Pelikenttänä

aurinkovoimaloissa: suositut nimikkopa-

ta sitten alkunsa saanut Helen vaikuttaa

Energiatulevaisuus

neelit. Kivikon hiihtohallin ja Suvilahden

tänään koko Suomessa. Asiakasmäärä

on ilmastoneutraali

sähköaseman katolla olevia aurinkopa-

on kasvanut jatkuvasti, ja tyytyväisiä

energiantuotantoa

neeleita vuokraamalla kuka tahansa voi

asiakkaita on ympäri Suomea Utsjoel-

ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi.

ta Hankoon, Vaasasta Lappeenrantaan.

määrätietoisesti

yhä

kehitetään

vähäpäästöisem-

mäksi, muistuttaa Manninen. Kivihiilestä

Uusien tuotteiden ja palveluiden kehit-

Ylläkseltä löytyy Helenin rakennuttama

halutaan luopua, ja korvaavat ratkaisut

tämiseen panostetaan Helenissä voimak-

Napapiirin suurin aurinkovoimala Jounin

suunnitellaan niin, että pystytään hyödyn-

kaasti, myös rekrytoimalla lisää väkeä.

Kaupan katolta, Riihimäellä vuokratalo-

tämään uusimman teknologian mahdolli-

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia

yhtiön

suudet. Helenin voimalaitoksilla tehdään

palvelukehityksen lisäksi myös perintei-

Helenin mittaus- ja raportointipalvelulla

joka päivä hartiavoimin töitä sekä arjen

sempänäkin pidettyyn toimintaan - älyä

ja Mäntsälässä konesaliyritys osallistuu

tuotannon pyörittämisessä että sen edel-

voi lisätä vaikkapa taloyhtiön lämmönja-

Helenin kautta sähkömarkkinoiden kysyn-

leen kehittämiseksi. Suuriin hankkeisiin

kokeskukseen.

täjoustoon.

energiankulutusta

optimoidaan

tarvitaan perusinsinööriosaamisen lisäksi

– Asiakkaita kiinnostavat yhä laajem-

– Olemme hyvällä tiellä ja kasvu jat-

näkemystä, sitkeyttä ja vahvaa ammattitai-

mat energiakokonaisuudet. Tänä vuonna

kuu, vakuuttaa toimitusjohtaja Manninen.

4

Suomi2019

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

MAINOSLIITE MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Energiatulevaisuuden tekijöitä Kuva: Katri Tamminen

Päivi Saajoranta, projektipäällikkö Mustikkamaan vanhoista öljyvarastoina toimineista luolista rakennetaan parhaillaan lämpövarastoja tasapainottamaan Helsingin lämmöntuotantoa ja kulutusta. Päivi Saajoranta kuvailee projektia ainutlaatuiseksi, ”once-in-a-lifetime” -mahdollisuudeksi: – Mustikkamaa on todella mielenkiintoinen hanke, ja myös haastava, olosuhteiden takia. On upea mahdollisuus päästä tekemään tällaista. Helenissä on uskomaton asiantuntemus ja pystymme sitä hyödyntämään laajasti. Kun lämpövarasto valmistuu ja saadaan käyttöön, niin se on älyttömän hieno ja luonnonvaroja säästävä ratkaisu.

Kuva: Roope Permanto

Mikko Ravantti, sähköasentaja Hanasaaren

voimalaitoksella

tuotetaan

sähköä

ja lämpöä energiatehokkaasti yhteistuotannolla samassa

prosessissa,

polttoaineita

säästäen.

Voimalaitoksella työskentelevä Mikko Ravantti on pitkän linjan heleniläinen.

– Työpaikan lisäksi Helen on tarjonnut hyvin

koulutusta. Työt voimalaitoksilla ovat monipuolisia, ei pelkkää piuhanvetoa. Sähkötöissä pitää tietenkin olla tarkkana: kun kyseessä on isot koneet, myös jännitteet ovat isoja. Turvallisuudesta ei meillä tingitä.

Kuva: Anna Lucander

Krista Jaatinen, tuoteryhmäpäällikkö Helen on tuonut markkinoille monia uusia aurinkosähköön

ja

sähkön

varastointiin

liittyviä

tuotteita. Näitä tuotteita kehittelevää Krista Jaatista kiinnostaa energia-alan muutosvaihe, kun uutta liiketoimintaa rakentuu koko ajan. Jaatinen kehuu erityisesti ympärillään olevaa asiantuntevaa ja innovatiivista porukkaa.

– Energia-alassa koukuttavinta on se, että se

on todella laaja ja mahdollistaa monipuoliset työtehtävät. Ala näkyy jokaisen arjessa: kuinka asuu, kierrättää tai syö, nämä liittyvät kaikki jollain tavalla energiaan.

Helen tänään Liikevaihto 805 milj. eur. (2017)

päästöjen vähentämiseen

Henkilöstö 1093

lähivuosina puoli miljardia euroa

• Tavoitteena on vähentää

• Tavoitteena vahva kasvu sekä

energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä

liiketoimintaostojen myötä että

40 prosenttia vuoden 1990 tasosta

uusia palveluja kehittämällä

vuoteen 2025 mennessä.

• Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja

www.helen.fi

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

Suomi2019

5

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Tekoälystä ja robotiikasta apua näkövammaisen arkeen Tekoäly ja robotiikka ovat kiinteästi mukana näkövammaisten apuvälineiden kehityksessä mahdollistaen muun muassa itsenäisen liikkumisen entistäkin turvallisemmin.

Satelliittipaikannuksen ja opastavien

TEKSTI: EILA LOKKA

Kuva: Näkövammaisten liitto

matkapuhelinten rinnalle on kehitetty apuvälineitä, joilla näkövammainen voi välttää esteitä entistäkin tarkemmin.

Konenäkö tunnistaa esineitä, asioita, ihmisiä, tekstejä, katukylttejä ja liikkeiden nimiä.

”Suomessa kehitetään tällä hetkellä opasrobottia,

– Matkapuhelin on avainlaite, sillä

jossa yhdistyvät konenäkö, paikannus ja tutka-

siihen saadaan koko ajan uusia elämää

teknologia. Opasrobotti tunnistaa esteet sekä

helpottavia

navigoi ja kommunikoi käyttäjän kanssa opas-

sovelluksia.

Markkinoille

on tullut myös puettavia laitteita, kuten

koiran tapaan”, Reijo Juntunen kertoo.

Kuva: Orcam

asioita, ihmisiä ja tekstejä tunnistava pieni OrCam-kamera, joka voidaan kiin-

Seeing AI -sovelluksen, jolla voi tunnistaa

nittää silmälasien sankaan, kertoo Näkö-

ihmisiä, tekstejä, värejä, seteleitä ja niin

vammaisten liitto ry:n kehityspäällikkö

edelleen. Tämä on oikea kehityssuunta,

Reijo Juntunen.

Juntunen toteaa tyytyväisenä. www.nkl.fi

Myös isot teknologiayhtiöt satsaavat erityisryhmiin.

OrCam-kamera kiinnitetään silmälaseihin

– Viime vuonna Microsoft toi markkinoille matkapuhelimeen ladattavan

magneetilla.

AQ Group vahvistaa läsnäoloaan Suomessa Tukholman Nasdaq-pörssin päälistalle listattu vaativien teollisuusasiakkaiden komponetti- ja järjestelmätoimittaja AQ Group AB osti huhtikuussa nivalalaisen ohutlevymekaniikkakomponenttien ja kokoonpanojen valmistajan Mecanova Oy:n. Konsernin CEO Anders Carlsson kertoo, että yksi kaupan vaikuttimista on suomalaisten OEM-asiakkaiden entistä parempi palvelu.

Kuva: Mecanova

TEKSTI: TIMO MANSIKKA-AHO

listaa AQ:n vahvuusalueita. "Asiakkaat arvostavat koko ajan enemmän integroituja ratkaisuja.

AQ Mecanovan kautta nämä palvelut ovat nyt saatettu myös suomalaisten asiakkaiden ulottuville."

AQ Mecanova työllistää Nivalassa noin 130 henkilöä. Yhtiö on keskittynyt ohutlevykomponettien valmistukseen pintakäsittelyineen ja valmiiden kokoonpanojen toimittamiseen

"AQ Group pyrkii olemaan lähellä asiakkai-

asiakkailleen.

taan ympäri maailman", Anders Carlsson to-

Suomen markkinat ja yritykset ovat tulleet

teaa. "Näin pystymme palvelemaan vaativia

Carlssonille tutuiksi, sillä ennen siirtymistään

laitevalmistajia mahdollisimman hyvin. Me-

AQ Groupin palvelukseen hän työskenteli 26

canova avaa meille erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa strategiaamme myös Suomessa."

AQ:lla on noin 6000 työntekijää 15 maassa

vuotta ABB:llä. Tyypillinen suomalainen teolAQ Mecanova valmistaa ohutlevykomponenttaja

lisuusasiakas ja pettämätön insinöörilogiikka

Nivalassa.

ovat näin ollen konsernissa hallussa kulma-

varmistamassa paikallisen läsnäolon. Valmis-

huonetta myöten.

tusyksiköitä on mm. Kiinassa, Intiassa, Bal-

ruiskupuristus, sähkökaapit, ohutlevykompo-

tiassa, Itä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

nenttien valmistus, induktio-osat ja johdinsarjat.

Asiakkaita löytyy esimerkiksi raide-, auto-,

"Meillä on laaja-alaista osaamista ja kyky

merenkulku-, sähkö- ja energiateollisuudesta.

koota kattavia laitekokonaisuuksia sekä räätä-

Konsernin painopistealueita ovat esimerkiksi

löityjä automaatiojärjestelmiä", Anders Carlsson

6

Suomi2019

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

www.mecanova.com

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

MAINOSLIITE

Ensto uudistuu vahvasti sisältäpäin Toimitusjohtaja Ari Virtanen on reivannut 60-vuotiaan Enston uuteen asentoon.

– Uusiudumme sisältäpäin megatrendien tukemana.

Digitalisaation tuuli puhaltaa selkämme takaa ja vie meidät kohti tavoitetta luoda parempaa elämää sähköllä.

Kuva: Jarmo Perälä

TEKSTI: MIA HEISKANEN

Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen.

Virtanen on uudistanut Enstoa perustuksista lähtien. – Olemme yksinkertaistaneet strategiaamme ja organisaatiotamme

Ensto juhlistaa 60-vuotista taivalta hyvillä teoilla

sekä karsineet asioita, jotka eivät kuulu

Yhtiö haluaa tehdä 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 60 hyvää tekoa paremman huomisen puo-

yhtiömme tulevaisuuden kuvaan.

lesta. Jokainen Enston 20:stä maasta on tehnyt vuoden aikana vähintään yhden hyvän teon,

Virtasta on aina häirinnyt se, että yri-

jotka liittyvät yhtiön arvoihin. – Olemme Suomessa toimittaneet lastensairaalaan sähköautojen

tyksen arvot, kulttuuri ja toimintatavat

latauskapasiteettia ja vaihtaneet pakkausmateriaalit ympäristöystävällisiin. Sponsoroimme myös

kuvataan toisistaan irrallaan. – Siksi

Suomen ensimmäistä sähköistä lentokonetta, Virtanen kertoo.

konkretisoimme Enston arvot avaamalla niiden merkityksen, arvojemme edellyttämän toimintavan ja millaisena Ensto toi-

mintayksikköä fokusoi täysillä nykyiseen

käli rakennusteollisuus uusiutuu niin, että

mintamme seurauksena näyttäytyy. Hyvä

liiketoimintaan älykkäissä rakennuksissa

käyttäjätarpeet

esimerkki on luovuus, joka tarkoittaa in-

ja sähkön jakeluratkaisuissa. Yksi vastape-

prosessia ja teknologioiden integroimista.

novatiivisuutta, kokeilunhalua ja yhdes-

rustettu liiketoimintayksikkö puolestaan

Maailmassa ei ole tällä hetkellä yhtään äly-

sä tekemistä. Kun uskallamme uudistua

kehittää täydellä fokuksella uusia inno-

kästä rakennusta, vaan rakennuksia, jois-

innovatiivisesti, voimme viedä eteenpäin

vaatioita ja uutta liiketoimintaa.

sa on paljon teknologiaa. Rakennuksesta

ohjaavat

rakentamisen

muutosta, joka johtaa vaikkapa älykkään

Enstossa ollaankin innoissaan siitä,

tulee älykäs vasta silloin, kun ihmisen tar-

sähköistyksen ja valaistuksen kautta älyk-

että organisaatiossa on mahdollisuus yh-

peet otetaan suunnittelun lähtökohdaksi

käisiin rakennuksiin.

distää esimerkiksi digitalisaation uusia

ja järjestelmät keskustelevat keskenään.

tuulia start-up -maailmasta tutulla kette-

Me haluamme omalta osaltamme vaikut-

rällä kehityksellä.

taa siihen, että rakentamisen saralla siir-

Uutta liiketoimintaa ketterästi kehittäen Enstossa on uskallettu myös laittaa täy-

ryttäisiin teknologia- ja prosessikeskeisyyKykeneekö rakennusteollisuus

sin uusi vaihde silmään. – Uusiutuminen

uudistumaan?

on haastavaa, jos organisaation on luot-

Älykkäät rakennukset ovat Enstolle vahva

sattava samaan aikaan nykyistä liiketoi-

fokus ja Virtanen näkeekin suuria haastei-

mintaa ja luotava uutta. Siksi olemmekin

ta rakennusteollisuuden kyvyssä uusiu-

organisoituneet niin, että kaksi liiketoi-

tua. – Digitalisaatio on mahdollistaja, mi-

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

destä ihmiskeskeisyyteen, jolloin syntyy aidosti älykkäitä rakennuksia. www.ensto.com/fi

Suomi2019

7

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Rinnekoti on Suomen suurin työssäoppimispaikka Kuva: Mikko Käkelä

TEKSTI: MIA HEISKANEN

Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvammapalveluiden tuottaja, ja neljänneksi suurin hoivayhtiö, joka työllistää reilut 1000 vakituista työntekijää. Tomitusjohtaja Anu Kallio muistuttaa, että Rinnekoti on myös yhteiskunnallinen yritys. – Se tarkoittaa, että käytämme liiketoiminnasta syntyneen voiton merkittävässä määrin asiakkaillemme tarjottavien palvelujen kehittämiseen sekä asiantuntemuksen kasvattamiseen kehittämällä henkilökuntamme osaamista. Luomme myös innovatiivisesti uutta mm. koulutusrintamalla – esimerkiksi

Tyytyväisen työntekijän tarjoamat palvelut tukevat asiakkaiden arkea, toteavat Rinnekoti-säätiön

yhteistyössä Helsingin yliopiston logopedi-

palveluliiketoiminnan johtaja Leila Rutanen ja toimitusjohtaja Anu Kallio.

an laitoksen kanssa pilotoimme uutta autismikoulutusta osaksi maisteriopintoja.

Kallion mukaan Rinnekoti kokee kouluttamisen

yhteiskunnalliseksi

velvolli-

suudeksi, josta halutaan kantaa vastuu.

– Asiakaskuntamme on erityinen ja meiltä kehitysvammapalveluiden suurena palve-

Rinnekoti haluaa yhteiskunnallisena yrityksenä huolehtia osaajien koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä vaativaan kehitysvammatyöhön. – Se on meidän velvollisuutemme, toimitusjohtaja Anu Kallio toteaa.

luntuottajana löytyy siihen tarvittavaa syväosaamista ja resursseja.

Aukko hoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa

Koulutusta

Korkea työtyytyväisyys

kaikissa kanavissa

näkyy asiakkaiden arjessa

Rinnekoti onkin Suomen suurin vam- Koulutusmahdollisuudet maispalvelutyön

näkyvät

myös

työssäoppimispaikka henkilöstön työtyytyväisyytenä. – Kun työn-

Rinnekoti paikkaa myös toisen asteen

lähi- ja sairaanhoitajille. – Olemme rää- tekijä pääsee kehittämään ammattitaitoaan,

koulutuksessa ammottavaa aukkoa. – Lä-

tälöineet kehitysvammatyöhön suuntaa- se motivoi. Näin syntyy hyvän kierre, jossa

hihoitaja-

sairaanhoitajakoulutuksen

van koulutuskokonaisuuden, joka suo- tyytyväisen työntekijän tarjoamat palvelut

opetussuunnitelmassa ei ole huomioitu ke-

ritetaan Suomen Diakonissaopistolla. tukevat asiakkaiden arkea, joka kumpuaa

hitysvammatyötä. Niinpä meille ei valmistu

Meillä on muutoinkin aktiivinen koulu- kehitysvammaisen hyvinvointina koko yh-

oppilaitoksista suoraan osaajia, joilla olisi

tuskalenteri, josta löytyy monen tasois- teiskunnan tasolle. Siitä olen erityisen ylpeä

valmiudet kehitysvamma- ja autismikirjon

ta lakisääteistä-, täsmä- ja menetelmä- ja iloinen, Kallio toteaa lopuksi.

ohjaustyöhön. Opiskelija voi kartuttaa osaa-

koulusta osaajille ympäri vuoden. Uutta

mistaan opiskeluaikana vain siinä tapauk-

on myös verkko-oppimisympäristö, joka

sessa, että hän tekee opintoihin kuuluvan

tarjoaa tiedonjanoisille mahdollisuuden

työharjoittelun kehitysvammaisten parissa.

täydentää osaamistaan itsenäisesti eri

Me paikkaamme osaamisvajetta antamalla

teemoihin liittyen. Meillä pääsee myös

itse uusille osaajillemme tarvittavaa teo-

työkierron kautta harjoittelemaan sisäi-

riaopetusta, palveluliiketoiminnan johtaja

sesti vaikkapa mentorin avulla, Rutanen

Leila Rutanen taustoittaa.

kertoo.

8

ja

Suomi2019

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

www.rinnekoti.fi

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

MAINOSLIITE

Sopiva työ kaikille Kuva: Joonas Kurppa

tilanne, motivaatio ja tulevaisuuden

suunnitelmat.

Jokainen työpaikka on erilainen, ja jokaisen pitäisi voida reilusti tavoitella juuri itselleen sopivaa työtä."

Vammaisten ihmisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen on aina ollut Invalidiliiton toiminnan keskiössä. Petri Pohjonen kertoo, että liitto tulee jatkossa käyttämään merkittävästi myös taloudellisia resursseja saadakseen aikaan todellisia vaikutuksia. Suunnitelmissa on käynnistää miljoonan euron hanke fyysisesti vammaisten ihmisten työl-

Vammaisten työllistyminen on merkittävä kansantaloudellinen mahdollisuus.

listymiseksi. Jotta saadaan vielä laajempi

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen peräänkuuluttaa asenteiden korjausta ja yhdenvertaista kohtelua vammaisten työllistämisessä TEKSTI: TIMO MANSIKKA-AHO

kokonaisuus, haetaan mukaan muitakin rahoittajia ja toimijoita.

"Inhimillisen aspektin lisäksi vammaisten työllistyminen on merkittävä

Yksi konkreettinen asenteiden muokkaamiseen

tähtäävä

toimenpide

kansantaloudellinen mahdollisuus", Petri

on

Pohjonen summaa. "Uudenlainen lähes-

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten

marraskuussa lanseerattu "Sopiva työ

tymistapa on välttämätön, mutta loppu-

ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen

kaikille" -konsepti. Se on tarkoitettu he-

jen lopuksi työnantajat ja työnhakijat

ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Yh-

rätyshuudoksi niille, joiden mielestä fyy-

ratkaisevat. Tarvitaan molemminpuolista

denvertainen ja esteetön Suomi on kirjat-

sisesti vammainen henkilö on ainoastaan

rohkeutta ja ymmärrystä, sekä aitoja koh-

tu liiton visioon, ja se tekee rajusti töitä

osatyökykyinen.

taamisen keinoja. Vain niiden avulla voi

tiedon lisäämiseksi ja asenteiden muok-

"Tämän päivän yhteiskunnassa jolle-

kaamiseksi. Invalidiliiton pääjohtaja Petri

kin sopii aivan erilaiset työajat, -rytmit ja

Pohjonen toivoo, että sen avulla kymme-

-tehtävät kuin toiselle", Petri Pohjonen

net tuhannet koulutetut, osaavat ja moti-

kertoo hankkeen taustoista. " Sopivan työn

voituneet vammaiset pääsisivät työnhaus-

määreitä ovat fyysisten vammojen sijaan

sa samalle viivalle muiden kanssa.

vaikkapa taipumukset, koulutus, elämän-

Mietinnän paikka

löytyä sopiva työ kaikille." www.invalidiliitto.fi

Vaan kuinka olisi käynyt, jos Petri Pohjo-

antajan on helppo sivuuttaa vammainen hakija

nen olisi ryhtynyt lähettämään hakemuksia,

ihan vain päästäkseen itse hitusen helpommal-

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen on

joissa vahvaan ansioluetteloon olisi liitetty

la.”

itse ollut pyörätuolissa 30 vuotta. Hän kertoo

maininta pyörätuolista? Tämä kysymys heräsi

olevansa onnellinen pysyttyään koko ajan työ-

väistämättä mieleen, kun syksyn aikana neljä

elämässä – vammautumisen hetkellä silloinen

kivenkovaa ammattilaista, mm. Jari Sarasvuo

työnantaja oli vakuuttunut miehen taidoista, ja

ja Tuomas Enbuske, tekivät saman romanini-

seuranneet työpaikat ovat aina auenneet tut-

millä pääsemättä yhteenkään haastatteluun.

tujen ihmisten taholta. Sellaisten, jotka ovat jo

”Väkisin tulee mieleen, että vaikeampaa

tienneet Pohjosen olevan fyysisesti vammai-

olisi ollut”, Pohjonen toteaa. ”Etenkin kun ha-

nen.

kemuksia tyypillisesti tulee varsin paljon, työn-

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

Kuva: Pete Laakso

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen.

Suomi2019

9

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Sata vuotta lapsen asialla Lastentarhanopettajaliitto suuntaa toiselle vuosisadalleen hyviksi havaituista lähtökohdista; opettajien korkeaan pedagogiseen koulutukseen luottaen ja lapsen parasta ajatellen.

TEKSTI: TIMO MANSIKKA-AHO

Kuva: Ebeneser-säätiö

Vuonna 2019 sadan vuoden ikään ehtivä Lastentarhanopettajaliitto liikkuu rivakammin kuin ehkä koskaan aiemmin.

Etenkin viisi viimeistä vuotta ovat olleet aktiivisen kehityksen aikaa. Yksi tärkeimmistä teemoista on ollut varhaiskasvatuksen pedagogisen roolin ja merkityksen nostaminen sen ansaitsemalle tasolle.

Taustalta löytyy samoja periaatteita kuin sata vuotta sittenkin.

"Lastentarhanopettajat ovat alun alkujaan luoneet suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän", liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kertoo. "Alkumetreillä haluttiin hakea lapset päiväksi turvaan köyhistä oloista, mutta ensimmäiset suomalaiset lastentarhanopettajat opiskelivat ammattiinsa

Keski-Euroopassa

tuoden

sieltä uusimman varhaispedagogisen tiedon ja taidon. Toiminta on siis pohjautunut pedagogiikkaan aivan alusta asti."

"Monipuolinen pedagoginen toiminta oli kantavana ajatuksena jo silloin, kun ensimmäinen kansanlastentarha perus-

Ruokakasvatusta.

tettiin vuonna 1888", huomauttaa puolestaan Helsingin yliopiston kasvatustieteel-

nisteriöstä opetus- ja kulttuuriministe-

lisen tiedekunnan yliopistonlehtori Eeva-

riöön vuonna 2013 palautti varhaiskasva-

Leena Onnismaa. ”Sen jälkeen, kun päi-

tuksen osaksi koulutusjärjestelmää, joka

vähoitolaki säädettiin vuonna 1973, Suo-

ryhtyi kehittämään rakenteita ja järjestel-

messa on näihin vuosiin asti painotettu

mää niin että lapsen oikeus oppimiseen

päiväkotien työvoima- ja sosiaalipoliittisia

vahvistuu. Tämä oli Anitta Pakasen mu-

tavoitteita."

kaan käänteentekevä kehitysaskel.

Lastentarhanopettajaliitto perustettiin

”Sosiaalihallinnon

aikana

Kuva: Ebeneser-säätiö

kysymys

edistämään lasten asemaa sekä ajamaan

oli pitkälti vanhempien oikeudesta saada

lastentarhanopettajien etuja ja koulu-

lapselleen hoitopaikka työpäivän ajaksi.

tuksen arvostusta. Liitto on tehnyt koko

Näin oli huolimatta 1990-luvulla voimaan

olemassaolonsa ajan töitä sen eteen, että

tulleesta lapsen subjektiivisen oikeuden

jälkeen on varhaiskasvatusta vakavasti

varhaisvuosien merkitys ymmärrettäisiin

periaatteesta. Tällöinkin kysymys oli oi-

ryhdytty kehittämään lapsen oikeutena

ja varhaispedagogiikkaa arvostettaisiin

keudesta hoitopaikkaan, varhaiskasva-

osallistua korkeatasoiseen, omaa kasvua

Suomessa enemmän.

tus jätettiin sivuosaan”, Anitta Pakanen

ja oppimista tukevaan toimintaan."

Hallinnon siirto sosiaali- ja terveysmi-

10

Suomi2019

kertoo. "Vasta hallinnonalan muutoksen

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

Käsitöitä.

Eeva-Leena Onnismaa on perustellusti

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

1919 Suomen Lastentarhanopettajayhdistyksen perustava kokous 1920

1930

1933 Toimikunta tutkimaan lastentarhanopettajien työehtoja, työ valmistui 1935 1940

1950

1927 Uusi lastentarhalaki

MAINOSLIITE

1958 Yhdistys hankki oman osakehuoneiston toimistoa varten 1960

1948 Yhdistys lopetettiin ja tilalle perustettiin Suomen Lastentarhanopettajaliitto

1971 Leena Krohn valittiin liiton ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi

1970

1982 Liitto järjesti ”kukkarokulkueen” osana Akavan alipalkattujen projektia

1980 1973 Uusi päivähoitolaki astui voimaan

1968 Liitto palkkasi ensimmäisen toimihenkilön ja muutti isompaan toimistoon

2013 Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto sosiaalija terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön

1995 Lastentarhanopettajien koulutus siirrettiin yliopistoon alemmaksi korkeakoulututkinnoksi

1990

2000

1990 Lastentarhanopettajaliitto liittyi OAJ:n jäseneksi

2010

2020

2003 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuivat

2015, 2018 Varhaiskasvatuslaki

Kuva: Timo Mansikka-aho

LTOL 100 vuotta 2019 Juhlavuoden merkittävimmät tapahtumat 11.1.

LTOL:n perustamispäivä; hallituksen kokous ja tiedote 21.3.

"Intomielellä" -100-vuotisjuhlakirjan julkistamisseminaari, Helsinki 4.4.–8.12.

LTOL:n juhlanäyttely, Työväenmuseo Werstas, Tampere 21.–22.9.

Valtakunnalliset Lastentarhanopettajapäivät, Lahti Anitta Pakasen ja Eeva-Leena Onnismaan mielestä pitkälle kantavia varhaiskasvatuksen vaikutuksia saadaan ainoastaan laadukkaalla pedagogisella toiminnalla.

Kuva: Ebeneser-säätiö

”Uusi laki on asettanut varhaiskasvatukselle erittäin vaativat pedagogiset tavoitteet”, Eeva-Leena Onnismaa sanoo.

perustan koko varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämiselle.

Jotta

varhaiskasvatuksella

saadaan

"Tässä valossa on paradoksaalista, että

aikaan sellaisia myönteisiä vaikutuksia,

päiväkotien henkilöstön enemmistö on so-

jotka kantavat pitkälle kouluvuosiin ja

siaali- ja terveysalan koulutettuja.”

aikuisuuteen saakka, on pedagogisen toi-

Seuraavalle vuosisadalleen Lastentarhanopettajaliitto

suuntaa

minnan oltava laadukasta. Henkilökun-

merkityksel-

nan korkea koulutus- ja osaamistaso on

lisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana,

tunnistettu kiistattomasti laadun takeeksi

jäsentensä ammatti-identiteettiä edelleen

sekä Suomessa että muualla maailmassa.

vahvistaen ja yliopistolliseen opettajakoulutukseen ja tutkimukseen yhä vahLapset leipovat lastentarha Solhemissa.

www.lastentarha.fi

vemmin nojautuen. Anitta Pakanen ja Eeva-Leena Onnismaa ovat yhtä mieltä

huolissaan siitä, että yliopistossa koulu-

siitä, että varhaiskasvatuksen opettajien

tettujen varhaiskasvatuksen opettajien

koulutukseen tulee suunnata resursseja

määrä saadaan Suomessa palautettua riit-

pitkäjännitteisesti. Opettajankoulutuksen

tävälle tasolle ja vastaamaan uuden lain

lisäksi yliopistot vastaavat alan tutkimuk-

vaatimuksia.

sesta ja tutkijakoulutuksesta luoden näin

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

Suomi2019

11

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Puhtaamman ilman puolesta TEKSTI: TIMO MANSIKKA-AHO

”Me olemme mukana kaikissa teollisuusprosesseissa, joissa halutaan suodattaa hiukkasia kaasuvirroista tehokkaasti ja

Yrityksen nimi Industri-Textil Job Oy,

taloudellisesti”, toteaa Industri-Textil Job Oy:n toimitusjohtaja

osa ruotsalaisomisteista Job Group -konsernia

Henri Sakomaa. ”Vähäpäästöisyys on tulevaisuuden vaatimus

Liikevaihto (2016) 10,5 MEUR

niin teollisuudessa kuin vaikkapa jätteiden käsittelyssä. Nykyis-

Työntekijämäärä 17

ten laiteinvestointien on pysyttävä kestävän kehityksen mukaisi-

Päämarkkina-alueet Suomi, Venäjä (tytäryhtiö)

na vuosikymmenten ajan. Meillä on tieto ja tuotteet, joilla tämä visio voidaan toteuttaa.”

Päästöjä

vähennetään

Uusia aluevaltauksia Industri-Textil Job hakee mm. kaivosteoljoita

lisuudesta, jossa materiaalia murskatessa muodostuvan pölyn

Industri-Textil-Job valmistaa – kuten myös näissä suodattimissa

tehokkailla

määrä on hirmuinen. Suomessa viriävä akkuteollisuus toimii yh-

käytettäviä kankaita. Suodatinkankaiden materiaali kuulostaa

tenä kaivosteollisuuden ajurina, ja tässä yhtälössä Henri Sakomaa

monelle tutulta, joskaan ei tästä asiayhteydes-

näkee merkittävän mahdollisuuden.

tä: kyseessä on Gore-Tex, lähinnä ulkoilu-

suodattimilla,

”Lokakuun lopussa esimerkiksi Terrafame teki päätöksen in-

vaatteiden tunnetuksi tekemä materiaali.

vestoida noin 240 miljoonaa euroa akkukemikaalitehtaaseen.

Jos Gore-Tex onnistuu suojaamaan

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka valtion kärkihankkeet toi-

sunnuntailenkkeilijän syyssateelta, pi-

mivat, ja voivat tuoda Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Se

tää se vähintään yhtä hienosti pintansa

on merkittävä taloudellinen mahdollisuus, ja Industri-Textil Jobin

myös teollisessa ympäristössä.; Henri Sa-

avulla tämä voidaan tehdä aitoon cleantech-henkeen.”

komaa toteaa, että parhaimmillaan savupiipun nokassa päästään jopa

Tulevaisuus näyttää Industri-Textil Jobin kannalta lupaavalta, ja materiaaleja kehitetään koko ajan vastaamaan yhä vaa-

alle 1 mg/m3 päästötasoi-

tivampiin asiakastarpeisiin. Henri Sakomaa näkee esimer-

hin. Tavanomaisessa toi-

kiksi erilaisten älykankaiden olevan pian todellisuutta.

mistoilmassa on sangen

Ne voivat ilmoittaa automaattisesti vaikkapa vaurioista

helposti pienhiukkasia

ja kulumisesta, ja näin varmistaa oikea-aikaiset huolto-

kaksin verroin.

Seuraava tävä

ja korjaustoimenpiteet. merkit-

Innovaatioita odotellessa keskitytään perusliiketoi-

markkina-alue

mintaan, ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Edel-

suodatinkankail-

leen käsityönä tehtävät Industri-Textil Jobin tuotteet

le on Venäjä, jonne

yltävätkin suoritustasoon, joka hämmentää maalli-

Industri-Textil Job on

kon.

jo perustanut tytäryhtiön

”Kun kuitua tekee riittävän paksusti ja tiiviisti,

sujuvoittamaan

kaupantekoa.

se kestää hämmästyttävän paljon”, Henri Sako-

Poten-

maa toteaa. ”Ääriesimerkkeinä mainittakoon

tiaalia on yllin kyllin,

vaikkapa valmistamamme luotiliivit ja villi-

sillä Venäjällä riittää

sianmetsästäjien käyttämät koiria suojaavat

niin raskasta teollisuutta

liivit.”

kuin jätteiden polttoakin. www.industritextil.se/filtration/fi

Yhä paheneviin ilmanlaatuongelmiin ollaan vasta

Industri-Textil Job Oy:n toimitusjohtaja Henri Sakomaa.

12

Suomi2019

Kuva: Jarmo Perälä

havahtumassa.

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

MAINOSLIITE Perhekuntoutuskeskus Lauste

Lapsen läheiset ovat hänen elämässään pysyvästi, me kuljemme mukana vain hetken matkaa.

– Kehitysjohtaja Jussi Ketonen

Tulevaisuuden lastensuojelupalvelujen kehittäjä

Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työ lapsen ja hänen läheistensä kanssa on yksi sijaishuollon vaikuttavuuden tekijöistä.

TEKSTI: MAIJA-LIISA SAKSA

Viimeisten 10–20 vuoden aikana ymmärrys ja tietämys lastensuojelusta on käynyt läpi suuren muutoksen ja tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä autetaan aivan eri tavalla kuin aiemmin. Tieto ja osaaminen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on lisääntynyt merkittävästi.

Tavoitteenamme on saada

Perhekuntoutuskeskus Lauste

Perhekuntoutuskeskus Lausteella on sadan vuoden kokemus lastensuojelutyöstä.

pitkäaikaista ja kestävää hyvinvointia lasten ja perheiden elämään, kertoo Jussi Ketonen.

– Vaikka elämäntilanteet ovat moni-

– Olen kiitollinen, että Lausteella pa-

mutkaisia, pitää meidän yhdessä asia-

neuduttiin myös minun ongelmiini. Aiem-

Kaiken palvelun pitäisi

kasperheen kanssa pohtia, miten koko

min käsiteltiin vain poikani käytöshäiriöi-

tuottaa lisäarvoa

perhettä, eikä pelkästään lasta tai nuorta,

tä. Hoitojakson jälkeen en enää kuitenkaan

asiakkaalle, korostaa

voidaan parhaiten auttaa. Tavoitteena on

tiennyt, mistä saan apua. Olisikin tärkeää,

Juha Oksanen.

saada pitkäaikaista ja kestävää hyvinvoin-

että kuntoutuksen jälkeen tuki jatkuisi su-

tia lasten ja perheiden elämään, korostaa

juvasti, etteivät perheen asiat käänny taas

kehitysjohtaja Jussi Ketonen.

huonompaan suuntaan, pohtii Saara.

Palvelupäällikkö Juha Oksanen muistuttaa, että lastensuojelussa palvelujen

Sijaishuollossa

suunnittelun pitäisi olla asiakaskeskeistä

perhe mukana

eikä järjestelmälähtöistä.

Perhekuntoutuskeskus Lauste • Yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalvelujen asiantuntija

Lausteella sijoitetun lapsen vanhemmat

• Työllistää 190 ammattilaista

– Kaiken palvelun pitäisi tuottaa lisä-

ovat mukana kuntoutuksessa ja osallistu-

• Palvelut:

arvoa asiakkaalle. Tämä rakentaa hyvät

vat lapsen arkeen monin eri tavoin. Suun-

- sijaishuollon vaativat ratkaisut

edellytykset sille, että palvelulla on myös

nitelmallinen ja pitkäjänteinen työsken-

- laitosperhekuntoutus

vaikuttavuutta.

tely perheen ja läheisten kanssa on yksi

- koulupalvelut

sijaishuollon vaikuttavuuden tekijöistä.

- erilaiset avopalvelut

Apua tarvitsevien lasten ja perheiden auttamisen pitäisi olla suunnitelmallista

– Olen ollut Lausteella nyt kaksi ja

ja jatkuvaa huomioiden muuttuvat palve-

puoli kuukautta ja tiiviin työskentelyn

lutarpeet. Nykyisin palvelut jaetaan liian

avulla olen saanut ongelmiini enemmän

pieniin osiin, jolloin asiakkaalle hahmot-

apua kuin koskaan aiemmin, vaikka olen

tuu heikosti kuka häntä auttaa ja miten.

ollut sijoituksessa kahdeksan kuukautta

Näin kokee tilanteen myös Saara 7-vuoti-

tätä ennen. Myös vanhempani ovat saa-

aan poikansa kanssa. Heidän vuoden kes-

neet tärkeäksi kokemaansa tukea, kertoo

tänyt perhekuntoutusjaksonsa Lausteella

15-vuotias Isabel.

päättyi kesäkuussa.

Saaran ja Isabelin nimet on muutettu.

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

www.lauste.fi

Suomi2019

13

MAINOSLIITE

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Hammashoidon osaamista modernilla otteella Tampereella sijaitsevan Hammasklinik-

Trefoil-rakenteen tekijät. Uusimme juuri

ka Kruunun tuolissa on tehty implantti-

3D-röntgenlaitteemme, jossa on matalam-

hoitoja vuodesta 1993 alkaen. Sinä aikana

mat sädearvot ja suora digitaalinen yhteys

implanttihoitoihin ja esteettiseen ham-

implanttien suunnitteluohjelmaan. Uusin

mashoitoon erikoistunut yritys on asenta-

hankintamme, X-Guide-navigaattori, saa-

nut yli 3000 hammasimplanttia. Vuodesta

puu meille loppuvuodesta. Digitalisaatio

2000 lähtien klinikalla on tehty yli 20 000

on vahvasti tätä päivää hammashoidossa.

kruunua.

Pystymme sen avulla tekemään hoidot vie-

– Hampaan irtoamiseen on monia syi-

Kuva: Hammasklinikka Kruunu

lä nopeammin ja tehokkaammin.

tä, kuten tapaturma tai halkeaman aiheut-

Hammasklinikan hoitofilosofiassa asia-

tama poisto. Hammasimplantti on titaani-

kas on keskiössä. Vastaanotto on sisustettu

nen keinojuuri, jolla korvataan puuttuvan

tunnelmaltaan lämpimäksi ja leikkauksen

”Haluamme ensisijaisesti panostaa laadukkaaseen

hampaan juuriosa. Kun se on asennettu

jälkeen asiakas voi siirtyä miellyttävään

hammashoitoon ja asiakkaidemme hyvinvointiin”,

hampaan paikalle, päälle kiinnitetään

lepohuoneeseen. Vastaanoton alapuolella

kertoo Hammasklinikka Kruunun Hermanni

vielä kruunu eli hampaan näkyvä osa.

katutasossa toimii nykyään yrityksen Sho-

Kalliala. Vasemmalla Kruunun toinen omistaja

Käytämme uusimpia menetelmiä ja teknii-

wroom, johon kuka tahansa voi tulla tu-

Rauni Kalliala.

koita, joiden ansiosta hoidot ovat nopeita,

tustumaan uusimpiin hoitomenetelmiin.

vaivattomia ja kivuttomia. Käytämme vain

Tämä madaltaa kynnystä tulla hammas-

kliinisesti testattuja, laadukkaita Nobel

lääkäriin ja antaa asiakkaille mahdolli-

Biocare -implantteja, joilla on elinikäinen

suuden keskustella juuri hänelle sopivista

takuu, kertoo Hammasklinikka Kruunun

hoitomenetelmistä, ilman sitoutumista.

toinen omistaja, hammaslääkäri Rauni Kalliala.

– Showroomiin voi tulla aina ilman

TEKSTI: KATI KETURI

Hammasklinikka Kruunu

ajanvarausta ja maksutta. Haluamme ker-

• Moderni hammaslääkäriasema Tampereella

Implanttihoitojen tekniikka on hyvin-

toa avoimesti erilaisista hoitovaihtoeh-

• Perheyritys, perustettu vuonna 1993

kin modernia. Kallialan mukaan Kruunu

doista. Esillä on malleja ja videoita. Tilassa

• Erikoistunut luotettaviin implanttihoitoihin,

on tuonut uusimpia ja tutkituimpia me-

voi rauhassa keskustella henkilökuntam-

keraamisiin kruunuihin ja täytteisiin sekä

netelmiä ensimmäisinä Suomeen. Yritys

me kanssa varaamatta aikaa ja juoda ku-

esteettiseen hammashoitoon

panostaa vahvasti myös digitaaliseen

pin kahvia.

• Omistajina hammaslääkärit

laitteistoon, jonka avulla työskentely on tehokkaampaa.

Kruunu panostaa lisäksi koko henkilös-

– Tavoitteemme on pysyä tiedollisesti

– Henkilökuntamme edustaa huippu-

ja taidollisesti kehityksen kärjessä sekä

osaamista ja kouluttaudumme vuosittain

alamme edelläkävijöinä. Toimme ensim-

myös ulkomailla. Haluamme tarjota asi-

mäisinä Suomeen All-on-4 -implanttitek-

akkaillemme uusimmat, turvallisimmat

niikan hampaattomaan ylä- ja alaleukaan

ja mukavimmat hoitomuodot. Työssäni

12 vuotta sitten. Siitä meillä on ehdot-

parasta onkin hyvä työyhteisö ja asiak-

tomasti pisin kokemus ja suurin määrä

kaat. Jokainen päivä on erilainen, Kalliala

tehtyjä hoitoja Suomessa. Kesällä olimme

kiittelee.

Suomen ensimmäiset alaleuan kiinteän

14

Suomi2019

Rauni ja Hermanni Kalliala

tönsä koulutukseen.

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

www.kruunu.net

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

MAINOSLIITE

Hengityksen parantaminen lisää hyvinvointia Kuva: Hapella Oy

Elämämme perusedellytys on hengittäminen. Sairaudet flunssasta alkaen, huono ilmanlaatu, tupakointi ym. heikentävät hengitystämme.

Tämä voi tuntua tukkoisuuden tunteena ja raskaampana hengittämisenä, kun ilman saantia yritetään pitää yllä toimintaamme vastaavalla tasolla.

Hengitysharjoitteluun ja hengitysteiden hyvinvointiin on kehitetty suomalainen WellO2-laite. Siinä yhdistyvät höyryhengitys ja hengityslihasten vahvistamisharjoitteet TEKSTI: MAIJA-LIISA SAKSA

Apteekeista saatavaa WellO2-laitetta on helppoa ja turvallista käyttää. Laitteita on myyty jo 10 000 kappaletta ja hyviä käyttäjäkokemuksia tulee jatkuvasti lisää.

Kuva: Hapella Oy

WellO2-laitteella hengitysharjoittelussa

hengityslihasharjoittelulla olevan monia

Pitkän linjan yrittäjä

hengitetään painetta vastaan sekä ulos-

etuja. Monet omalla äänellään työskente-

ja keksijä Aulis

että sisään. Samanaikaisesti laitteella voi-

levät ovat kokeneet saaneensa WellO2-lait-

Kärkkäinen kehitti

daan tuottaa ilmateitä kosteuttavaa läm-

teesta apua äänensä kestävyyteen. Lait-

WellO2-laitteen

mintä höyryä. Vastusteinen hengitys avaa

teella voidaan tehostaa myös terveiden

pystyäkseen paremmin

keuhkoputkia ja kosteus hoitaa keuhko-

iäkkäiden yskimisvoimaa sekä lisätä hen-

elämään omien

putkien limakalvoja.

gityslihasvoimaa ja hyvinvointia.

hengitysongelmiensa

– Samalla ilmateihin kertynyt sitkeä lima poistuu helpommin ja ilma painuu

kanssa.

www.wello2.com

syvemmälle keuhkoihin parantaen ilmanvirtausta keuhkoissa, kertoo emeritusprofessori Anssi Sovijärvi.

WellO2-laitteella tehtävällä hengitys-

WellO2 syntyi omaan tarpeeseen

harjoittelulla voi saada apua moniin hen-

WellO2:n kehittäjä on pitkän linja yrittäjä ja kek-

tuivat lähtemään mukaan jatkojalostamaan

gitystä heikentäviin ongelmiin.

sijä Aulis Kärkkäinen, joka tarvitsi apua omiin

ideaa ja lopputuloksena vuoden 2016 lopulla

moninaisiin hengitysongelmiinsa.

tuotiin markkinoille hengitysterapialaite Wel-

– Hengityksen omatoimisella harjoittamisella WellO2-tyyppisellä laitteella on

Tiesin, että vastaavia oireita on hoidettu en-

suotuisa vaikutus tilanteissa, joissa koem-

nen puhaltamalla letkun avulla vedellä täytet-

WellO2-laite on saatavilla apteekeista, Eu-

me riittämätöntä ilman saantia tai ilmatei-

tyyn pulloon. Istuessani saunassa höyryhengit-

ronics -ketjun kaupoista, WellO2 verkkokau-

den ärsytystä. Laite vahvistaa hengitysli-

tämässä helpottaakseni oloani, keksin yhdistää

pasta sekä hyvin varustetuista urheiluliikkeistä.

haksia ja saa ilman kulkemaan paremmin

perinteinen pulloon puhaltaminen höyryhengi-

keuhkoissamme. Tämä koetaan yleisesti

tykseen. Niinpä rakensin itselleni ensimmäisen

myös kohentuneena yleiskuntona, Sovi-

alkeellisen Welloni vuonna 2006.

järvi sanoo.

lO2.

Kun edellinen Kärkkäisen perustama yritys vuonna 2010 oli myyty, oli aikaa miettiä taas

Hyötyä meille kaikille:

WellOn jatkokehitystä. Saadut käyttökokemuk-

Viimeaikainen tieteellinen näyttö osoittaa

set olivat niin hyviä, että asiantuntijatkin innos-

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat

Suomi2019

15

MAINOSLIITE

16

Suomi2019

TÄ M Ä O N E D I TO R H E L S I N G I N T U OT TA M A A S I A N T U N T I J A J U L K A I S U

Suomi 2019 –yritykset ja osaajat