Talous OPAS

ILMOITUSLIITE

tämä julkaisu on EDITOR HELSINKI OY:N tuottama TOIMIALAlehti

OPAS

ILMOITUSLIITE

| energia ja ympäristö | henkilöt | julkishallinto ja yhteiskunta | juridiikka ja innovaatiot | kansainvälistyminen | kiinteistöt ja rakentaminen | koulutus |

Tietoa päätöksenteon tueksi – editori.fi | logistiikka | myynti ja markkinointi | riskienhallinta ja turvallisuus | talous ja vakuutus | tekniikka ja ICT | teollisuus | tutkimus ja kehitys | yrityskauppa |

2

ILMOITUSLIITE | talous opas

4

Vuoden 2010 talousjohtaja uskoo muutostyön tärkeyteen

6

Rahoitustilanne markkinoilla?

Finanssialan Keskusliiton Pia-Noora Kauppi vastaa.

Sisältö 4 4

Vuoden 2010 talousjohtaja uskoo muutostyön tärkeyteen Collector Laskusijoitus – kehitys- ja kasvuhaluisen yrityksen strateginen valinta!

6 Rahoitustilanne markkinoilla? Finanssialan Keskusliiton Pia-Noora Kauppi vastaa.

7 Visma Monipankki siirtää yrityksesi vaivattomasti SEPA-aikaan 8 Yrittäjän turvaverkoston rakentaminen alkaa riskienkartoituksella 8 Mikä on mielestänne euroalueen tulevaisuus, Sixten Korkman?

9 Tapiola puhuu yrityksen kieltä 10 Toimittajakentästä vipuvoimaa koko organisaation nosteeksi 10 Pankkipaneeli

Talouden asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan asiantuntijat; yritykset, julkis­hallinnon, yhdistykset ja persoonat yksiin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteista ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue lisää taloudesta sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

8

10

Yrittäjän turvaveroston rakentaminen alkaa riskienkartoituksella

Toimittajakentästä vipuvoimaa koko organisaation nosteeksi

Yhteistyössä:

Visma Software Oy Linnoitustie 4 A | 02600 Espoo p. 0207 560 511 www.visma.fi myynti@visma.com

Collector Finland Oy Arabiankatu 12 | 00560 Helsinki p. 010 286 2000 | www.collector.fi Yhteyshenkilö: Miika Engström miika.engstrom@collector.fi

Tapiola-ryhmä 02010 Tapiola p. 01019 5101 (ma-pe klo 8-18) tapiola.fi/yritysasiakkaat

Asiantuntijat myös verkossa.

Business to Business-portaali www.editori.fi

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen Talous OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Vastaava tuottaja: Yrjö Ristkari, 09 4241 2222, yrjo.ristkari@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja Kärki, pirja.karki@editorhelsinki.fi.

Toimittajat: Mia Heiskanen, MH Kati Knuuttila, KKN Kati Keturi KK. Kuvaajat: Sami Perttilä, SP Dreamstime Istock. Kansikuva: Konecranes. Painopaikka: Sanomala.

Editor Helsinki Oy, 09 4241 2222, palaute@editorhelsinki.fi, www.editori.fi.

•

•

•

•

Haluatteko esitellä palveluntarjontaanne mielenkiintoisessa ja informatiivisessa ympäristössä? Kysy lisää seuraavista Oppaista.

ILMOITUSLIITE | talous opas

3

4

ILMOITUSLIITE | talous opas

Kuvat: Fiskars

Vahva osaaja Kauppatieteiden maisteri Teemu Kangas-Kärki (44) on toiminut Fiskars-konsernin talousjohtajan tehtävissä vuodesta 2008 lähtien. Talousjohtajan tehtävien ohessa Kangas-Kärki on konsernin johtoryhmän jäsen.

Teemu Kangas-Kärjellä on vankka tausta talousjohtamisen saralla. Aikaisemmin hän on työskennellyt Alma Media Oyj:n, Kesko Oyj:n sekä Suomen Nestle Oy:n talousjohtajana sekä eri tehtävissä Unileverin palveluksessa Saksassa ja Suomessa.

Vuoden 2010 talousjohtaja uskoo muutostyön tärkeyteen Ihmisten osuus talousjohtamisessa on kasvanut ja talousjohtajalta vaaditaan entistä enemmän ihmissuhdetaitoja. Vuoden 2010 CFO:ksi valittu Fiskars Oyj:n talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki painottaa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja rohkeutta hypätä uusiin asioihin.

F

iskars Oyj:n talousjohtaja Teemu Kangas-Kärki valittiin viime vuoden syyskuussa vuoden 2010 talousjohtajaksi. Gutta Oy:n järjestämässä vuoden CFOvalinnassa korostui tällä kertaa muutosjohtajuus. Valinnan tehneen asiantuntijaraadin mukaan muutoksen johtaminen painottuu erityisesti

tilanteessa, jossa yritykset tekevät töitä liiketoiminnan kääntämiseksi nousuun taantuman jälkeen ja yrityksen koko organisaatio on saatava mukaan muutoksen toteuttamiseen.

Teemu Kangas-Kärki korostaa omassa työssään muutostyön tärkeyttä, sillä perinteinen talousjohtajan työhön liitettävä numeroiden pyörit-

Collector Laskusijoitus

– kehitys- ja kasvuhaluisen yrityksen strateginen valinta!

Asiakkaame osaavat sanoa sen paremmin kuin me: – Kova kasvu on vaatinut jatkuvia panostuksia tuotantolaitteisiin ja -tiloihin. Siksi Collector Laskusijoitus on tärkeä osa yrityksemme toimintaa. Se on varmistanut nopean kassavirran, mikä on helpottanut investointien toteuttamista.

– Vahva kassavirta antaa myös mahdollisuuden kilpailuttaa tavarantoimit-

tajia. Teräksen hinnan noustessa jatkuvasti tämä on ollut erityisen tärkeää.

Kuulostaa hyvältä, mutta toimiiko tämä?

Asiakaskyselymme (04/2011) antoi selkeän vastauksen: täydet 100% asiakkaistamme pitää palveluamme, joko erittäin hyvänä tai hyvänä. Asiakkaistamme 94,7% on suositellut tai valmis suositte-

lemaan meitä kumppaniksi myös muille! Olemme ylpeitä siitä, että myös 100% vastasi meidän pitäneen lupauksemme.

Asiakkaidemme keskimääräinen myynnin kasvu on ollut vuonna 2010 45,8%.

Meidän intohimomme on mahdollistaa asiakkaidemme menestys. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää miten Sinä voisit vauhdittaa omaa kasvuasi.

Me tiedämme miten asiakkaamme ovat siinä onnistuneet.

•

Liity kasvajien joukkoon! Laske paljonko Sinun yrityksesi voisi vapauttaa pääomaa kasvuun: www.laskusijoitus.fi

täminen ei ole enää tätä päivää.

– Näen, että talousjohtajan tulee toimia tasapainoisesti kolmella osaalueella. On pyrittävä asiakashyödyn luomiseen, jotta yrityksen kasvu on mahdollista. Toisaalta huomiota on kiinnitettävä organisaation läpinäkyvyyteen ja kolmanneksi on kyettävä innostamaan yrityksen työntekijöitä.

ILMOITUSLIITE | talous opas

5

slkinstituutti.fi

Jalostu alasi timantiksi SLK Instituutti toteuttaa joustavasti aikuiskoulutusta, joka mahdollistaa työn ohessa omassa ammatissa kehittymisen ja uralla etenemisen.

Tutustu tutkintoihin tarkemmin osoitteessa www.slkinstituutti.fi Sihteerin ammattitutkinto Haku 11.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 8.9.2011.

Lisätietoja inari.heimo-eranen@slkinstituutti.fi, puh. 040 709 8371 Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Haku 15.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 12.9.2011.

Lisätietoja ulla.damski-lepisto@slkinstituutti.fi, puh. 044 775 6393 Johtamisen erikoisammattitutkinto Haku 16.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 13.9.2011.

Lisätietoja tuula.pahkala@slkinstituutti.fi, puh. 050 564 3911

Yrityksen kasvu ja kannattavuuden lisääntyminen lähtee aina sen palveluksessa työskentelevistä ihmisistä.

Taloushallinnon ammattitutkinto Haku 31.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 14.9.2011.

Lisätietoja kirsi.jarvinen@slkinstituutti.fi, puh. 040 751 3008 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Haku 18.8.2011 mennessä, koulutus käynnistyy 15.9.2011.

Lisätietoja ulla.damski-lepisto@slkinstituutti.fi, puh. 044 775 6393

Mahdollisuus työssä oppimiseen

Hakemukset: www.slkinstituutti.fi -> koulutustarjonta Koulutuspaikka: SLK Instituutti, Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki

Innostava johtaja menestyksen kulmakivi Yrityksen kasvu ja kannattavuuden lisääntyminen lähtee aina sen palveluksessa työskentelevistä ihmisistä, joten henkilöstön kannustaminen on Teemu Kangas-Kärjen mukaan yritysjohdon tärkeimpiä tehtäviä.

– Talousjohtajaa ajatellessa voisi kärjistäen sanoa, että kun talousjohtaja aiemmin nähtiin anlyysejä tekevänä henkilönä, on tänä päivänä osattava toimia ihmisten innostajana.

Teemu Kangas-Kärki pitää talousjohtajan tärkeänä ominaisuutena oikeanlaisen nöyryyden omaamista.

– Onnistuminen vaatii sekä nöyryyttä että herkkyyttä, kun ollaan johtamassa toisia ihmisiä. On osattava löytää ne keinot, joilla organisaatio saadaan innostumaan tavoitteista ja pyrkimään määrätietoisesti niitä kohti, hän toteaa. KKN

•

Talousjohtajan 3 kovaa à la Teemu Kangas-Kärki

1 2 3

asiakashyödyn luominen organisaation läpinäkyvyys työntekijöiden innostaminen

kokous ja matkustaminen | koulutus | logistiikka | myynti ja markkinointi | riskienhallinta ja turvallisuus

Ammattitaitoista lehtituotantoa – Editor Helsinki Oy • OPAS-lehdet Opas–julkaisu keskittyy yhteen toimialaan kerrallaan. Editor Helsingin toimitus luotsaa aihealuetta, kirjoittaen mm. alan ilmiöistä ja henkilöistä.

Yrityksille Opas–julkaisu tarjoaa erinomaisen väylän tuoda esille omaa osaamista alalla, palveluita, tuotteita ja hyötyjä asiakkaille. Toimituksellinen lähestyminen antaa yritykselle kasvot ja puheenvuoron – mitä yritys tekee, kenelle ja miksi – mikä hyöty palvelusta on asiakkaalle?

Opas nitoo yhteen mielenkiintoisen kokonaisuuden, jossa yritysten on luonnollista näkyä ja kuulua, kertoa omista ratkaisuista informatiivisella tavalla.

• Asiakaslehdet / messulehdet avaimet käteen -periaatteella • Sisällöntuotanto • toimitukselliset ilmoitukset

Tutustu Opas-julkaisuihimme: www.editori.fi

Kysy lisää: Editor Helsinki Oy Valtteri Rantalainen • 09 4241 2223 valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi

| talous ja vakuutus | tekniikka ja ICT | teollisuus | terveydenhuolto ja hyvinvointi | tutkimus ja kehitys | yrityskauppa |

Aikaisemmin kuluttajatuotebisneksen parissa esimerkiksi Unileverin ja Alma Median palveluksessa työskennelleelle Teemu Kangas-Kärjelle valinta vuoden talousjohtajaksi oli mieluista yllätys.

– Toki palkinto lämmittää mieltä ja se on yhtä lailla tunnustus koko joukkueellemme. Tekemämme työ on nähty onnistuneena myös yrityksen ulkopuolelta katsottuna, hän toteaa.

Tänä päivänä talousjohtajalta vaaditaan Teemu Kangas-Kärjen mukaan moniottelijan taitoja, jotta menestyksekäs toiminta muuttuvissa ympäristöissä on mahdollista. Pohjana osaamiselle on aina vankka koulutus, jonka avulla on hyvä ponnistaa eteenpäin.

– Itse uskon vahvasti työssä oppimiseen. Työtä tekemällä on mahdollista oppia liiketoiminnan sääntöjä

Varmista paikkasi. Hae nyt!

sekä taitoja, joita tarvitaan ihmisten johtamisessa, Kangas-Kärki sanoo.

| energia ja ympäristö | julkishallinto ja yhteiskunta | juridiikka ja innovaatiot | kansainvälistyminen | kiinteistöt ja rakentaminen |

Tuloksia saadaan aikaan kehittämällä johdonmukaisesti kaikkia näitä osaalueita, Kangas-Kärki linjaa.

6

ILMOITUSLIITE | talous opas

Mikä on rahoitustilanne markkinoilla?

Pankeilla on täysi valmius rahoittaa hyviä hankkeita ja elinkelpoisia yrityksiä. Investointeihin perustuvaa luoton kysyntää on vieläkin valitettavan vähän. Erityisesti suurten yritysten rahoituksen tarve ei ole kasvanut.

Investointeja on näkyvimmin kiin-

teistöpuolella. Pk-yritysten rahoituksen kysyntä kasvaa lähinnä sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen takia. Finanssialan Keskusliiton tuorein pankkibarometri helmi-maaliskuun vaihteessa ennakoi parempaa.

Pankinjohtajien arvioiden mukaan

yritysten luotonkysyntä on kasvussa, mikä viittaa investointien käynnistymiseen. Kaksi kolmesta vastaajasta odottaa luotonkysynnän kasvua vuoden aikajänteellä. Marraskuun kyselyssä luotonkysynnän kasvua ennakoi kaksi viidestä pankinjohtajasta.

Kuinka finanssikriisi on vaikuttanut rahoituksen saantiin?

Yritysten rahoitusasema on kokonaisuudessaan hyvä. Nyt tilanne yrityksissä on aivan toisenlainen kuin 1990-luvun laman jälkeen. Yritykset ovat vakavaraisempia ja taantumassa suomalaiset pankit pystyivät tarvittaessa luotottamaan niitä. Tämä onkin ollut Suomen erityispiirre – pankkimme ovat parhaimpien joukossa koko EU:ssa.

Suomessa toimivien pankkien luotonanto yrityksille kasvoi voimakkaasti vuonna 2008, kun yritysten luotonsaanti markkinoilta ja muualla

toimivilta kansainvälisiltä pankeilta vaikeutui. Mikro- ja pk-yritykset olivat tähänkin asti rahoittaneet toimintaansa pankkiluotoin, mutta nyt lähes pelkästään kotimaisiin pankkiluottoihin turvautuivat myös suuret yritykset. Vuonna 2008 loppuvuotta kohti rahoitusmarkkinoilla pankkien oma varainhankinta kallistui ja erityisesti pitkäaikaisen luoton myöntäminen väheni. Kriisin aikana FK:n jäseninä olevat työeläkelaitokset myönsivät lisäksi yrityksille luottoja, joissa usein oli pankin takaus. TyEL-

takaisinlainojen määrä nousi noin viiteen miljardiin euroon.

Pankkien yritysluototus on nykyään kaikkiaan noin 60 miljardia euroa. Vuoden 2009 puolella oltiin syvällä taantumassa ja luotonanto väheni vielä jyrkemmin kuin se edellisvuonna oli kasvanut. Suurin syy oli, etteivät yritykset laman keskellä ryhtyneet investoimaan. Luottoa tarvittiinkin paljolti käyttöpääomarahoitusta varten, jotta vähäisen kassavirran vaikeina aikoina päästäisiin pahimman yli. Avuksi saatiin myös

Finnveran suhdannelainat ja takaukset, joihin pankit tulivat mukaan vakauttamalla yrityksen luotot.

Viime vuonna nähtiin käänne normaalimpaan. Kaikkiaan pankkien luotonanto yrityksille kasvoi vuonna 2010 viitisen prosenttia, vaikka mistään investointien käynnistämisestä ei vielä ollut kyse. Pikemminkin luotonanto keskittyi kiinteistökauppaan sekä yritys- ja omistusjärjestelyihin.

Tämän vuoden puolella on jo hieman näkynyt yritysten, pääosin pienten, luotonkysynnän kasvua.

Mitä suomalaiset yritykset voivat odottaa rahoitusmarkkinoilta lähitulevaisuudessa?

Rahoitusta on saatavilla ja markkinat toimivat. Kansainvälinen sääntely kuitenkin tuo pankeille vaatimuksia, jotka vaikuttavat yritysten luottojen ehtoihin.

Tulevien pankkeihin kohdistuvien vaatimusten yksityiskohdat alkavat selkiintyä. Keskeisimpiä muuttuvia asioita ovat: • pääomavaatimukset • lyhyen aikavälin likviditeetti • pitkäaikainen varainhankinta Jatkossa pankeilta edellytetään enemmän pääomaa kattamaan uu-

det vaatimukset. Tällaisia ovat mm. vähimmäisomavaraisuusaste ja vakavaraisuuden vahvistaminen mahdollisten järjestelmäriskien osalta.

Pääomien rakenne muuttuu ja tarvitaan enemmän ns. ensisijaisia omia varoja. Uusien likviditeettivaatimusten mukaan tarvitaan enemmän ja matalariskisempää lyhytaikaista pankin omaa varainhankintaa. Suuri osa likviditeettipuskurista koostuu valtionlainoista.

Pitkäaikaisen varainhankinnan vaatimuksen vaikutuksesta pankin omasta varainhankinnasta entistä suurempi osa on pitkäaikaista. Pysy-

vän varainhankinnan vaatimuksen (Net Stable Funding Ratio) tavoitteena on saada pankin oman sisään tulevan rahan juoksuaika vastaamaan paremmin asiakkaille annettujen lainojen juoksuaikaa. Tästä sääntelystä ei vielä ole lopullista päätöstä. Varainhankinnan muutosten seurauksena kustannukset nousevat.

Osin muutokset jo näkyvät marginaalien levenemisenä ja yritykseen liittyvän riskin huomioon ottamisena aikaisempaa tarkemmin luoton hinnassa. Yritysten on aikaisempaa haasteellisempaa saada riittävän pitkäaikaista rahoitusta investointeihin,

joiden takaisinmaksuaika on erityisen pitkä, kuten tehdas- ja energiainvestoinnit.

Sääntelyssä olemme FK:ssa painottaneet kattavien vaikuttavuusarvioiden tekemistä sekä EU-tasolla että Suomessa, jotta vaikutukset yrityksiin ja talouteen saadaan selville ja voidaan ottaa sääntelyssä huomioon. Pankkien yksi keskeisimmistä tehtävistä on ns. maturiteettitransformaatio eli tehdä lyhyestä rahasta pitkää. Jos sääntelyllä tätä rajoitetaan liian tehokkaasti, on vaarana, että rahoitusmarkkinoiden kyky luoda kasvua vaarantuu ja synnytämme uusia riskejä.

Minkälainen tilanne nyt Sepassa?

Ovatko yritykset ottaneet järjestelmät käyttöön?

Suomen SEPA-tilanne näyttää tällä hetkellä melko hyvältä. Helmikuussa SEPA-maksujen osuus pankkien välillä kulkevissa maksuissa oli jo 54% ja osuus kasvaa koko ajan.

Tammikuussa tehdyn yrityskyselyn vastausten perusteella yrityksillä alkaa olla hyvät SEPA-valmiudet: Yli

70% yrityksistä ilmoitti, että taloushallinnon järjestelmissä on SEPAversiot käytössä ja lähes 80% yrityksistä kertoi maksuliikeohjelmistojen olevan SEPA-valmiita.

SEPAn hyödyt voivat näkyä yritykselle viiveellä, mutta jos yritys on SEPAmuutoksia tehdessään käynyt samalla

taloushallinnon prosessit läpi, yrityksen on mahdollista saavuttaa tehokkuushyötyjä taloushallinnossa. Siirtyminen yhtenäiseen maksujärjestelmään 32 maata kattavalla alueella mahdollistaa maksujenvälityksen kustannustehokkuuden, jolloin maksujenvälitykseen liittyvien palvelumaksujen korotukset

eivät ole läheskään samaa luokkaa kuin olisivat ilman SEPAn toteuttamista. Jos SEPAan yhdistetään vielä siirtyminen sähköiseen laskutukseen, säästöt kustannuksissa ja työajassa ovat vieläkin huomattavammat puhumattakaan ympäristönsuojelunäkökulmasta.

•

ILMOITUSLIITE | talous opas

7

Kuva: Perttilä

Visma Monipankin laajat ominaisuudet ja korkea laatu • Tuettuna yleisimmät pankit ja pankkipalvelut • SEPA-valmius • Euroalueen maksuliikenne ja valuuttamaksut • Automaattinen IBAN/BIC-muunnos • Ajastettu tiedonsiirto ja tiedonsiirtopaketit • Tositetiliotteet • Tiliotekirjanpito • Tehokas moniyrityskäyttö • Monipuoliset käyttäjäoikeudet

Visma Software Oy:n toimitusjohtajan Juha Mäntylän mukaan ohjelmiston ehdoton etu on, että se käyttää toiminnassaan hyväksi Visman pilvessä olevaa pankkiliikennepalvelua.

Visma Monipankki siirtää yrityksesi vaivattomasti SEPA-aikaan da tuleva tilanne jo nyt, Visma SoftSEPA-siirtymäajan loppusuora on lähellä, 135 työpäivän ware Oy:n toimitusjohtaja Juha Mänpäässä. Mikä on yrityksesi tilanne? Visma Monipankki tylä muistuttaa.

-ohjelmiston avulla varmistat, että yrityksesi pankkipalvelut toimivat ja maksut lähtevät, kun pankkiliikenne siirtyy SEPA- Toimiva ja turvallinen Visma Monipankki aikaan.

SEPAan eli yhteismaksualueeseen siirtyminen vaikuttaa väistämättä jokaiseen suomalaiseen yritykseen, joka lähettää maksuja ja palkkoja pankkiin pankkiyhteyden kautta.

– Siirtymäaika päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen pankit eivät enää vastaanota vanhan standardin mukaisia maksutapahtumia. Tästä syystä yritysten kannattaisi ennakoi-

Visma onkin tehnyt SEPAan siirtymisen mahdollisimman helpoksi Visma Monipankki -pankkiliikenneohjelmiston avulla.

– Yli 4000 suomalaista yritystä käyttää jo Visman pankkiratkaisua, ja

välitettyjen maksujen määrä on ylittänyt jo maaliskuussa 100 miljoonaa euroa, Mäntylä kertoo.

Pähkinänkuoressa Visma Monipankki on kattava pankkiliikenneohjelma kaikenkokoisten yritysten käyttöön.

– Ohjelmistomme on turvallinen, ja soveltuu kustannuksiltaan ja toiminnallisuudeltaan mainiosti pkyritysten käyttöön. Perusversiolla on kiinteä hinta, jonka jokainen yrittäjä löytää helposti verkkosivuiltamme.

Kokonaisuus on näin selkeä niin toiminnallisuutensa kuin hintansakin puolesta.

Mäntylän mukaan ohjelmiston ehdoton etu on, että se käyttää toiminnassaan hyväksi Visman pilvessä olevaa pankkiliikennepalvelua.

– Pilvipalvelumme takaa SEPAn nopean käyttöönoton ja helpon käytön. Visman pankkiratkaisua käyttävillä asiakkailla on käytössään aina tuorein ohjelmistoversio, varmuuskopiointi ja korkea turvallisuustaso.

Aina ajan tasalla Turvallisuuden ja laajojen toiminnallisuuksien lisäksi Visma Monipankki hoitaa nimensä mukaisesti yhteydet kaikkiin yrityksen käyttämiin pankkiryhmittymiin. – Pilvipalvelumme takaa sen, asiakkaillamme on pankkiliikenteen hoitamiseen oikea versio ja toimiva ratkaisu ilman ohjelmistoihin tehtäviä paikallisia tai pankkikohtaisia päivityksiä. Näin yrityksen ei tarvitse seurata, mitä päivityksiä pankit tekevät omiin järjestelmiinsä. Visma Monipankki on aina ajan tasalla, Mäntylä painottaa.

Korkea tietoturva SEPA-maksujen keskeinen piirre on korkea tietoturvan taso.

– SEPA edellyttää, mutta toisaalta myös takaa korkean maksuliikenteen turvallisuustason. Vaikka Visma Monipankki on edullinen, ei tietoturvasta ole tingitty, Mäntylä toteaa. MH

MBA • Työn ohessa suoritettava valtakunnallinen 100 opintopisteen laajuinen ohjelma • Opiskelijan tukena henkilökohtainen opintojen ohjaus ja laaja ohjelmatarjonta • Opinnot kytketään oman organisaation strategiseen kehittämiseen • AMBA (Association of MBAs) akkreditoitu MBA-ohjelma Suunnittele omat MBA opintosi www.jyu.fi/mba ja ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä mitä mahdollisuuksia MBA ohjelma Sinulle tarjoaa!

MENESTYKSEN STRATEGIAT Aloita opinnot Menestyksen Strategiat -ohjelmassa. Menestyksen Strategiat on vaikuttava oppimis ympäristö, jossa jäsennetään yritystoiminnan tulevaisuuden haasteita ja menestystekijöitä.

Tutustu ohjelmaan www.jyu.fi/avance Ohjelma voidaan liittää osaksi MBA-ohjelmaa tai suorittaa erillisenä kokonaisuutena. helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054 tiina.lehtonen@cec.jyu.fi, 040 588 1703 www.facebook.com/avancemba

Avance-johtamiskoulutus

•

visma.fi/sepa

8

ILMOITUSLIITE | talous opas

Kuva: Jouko Lantto

Yrittäjille pitäisi saada vastaavanlainen lomautusturva kuin palkansaajillakin on. Kukaan ei tule toimeen ilman tuloja.

– Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.

Yrittäjän turvaverkoston rakentaminen alkaa riskien kartoituksella Yrityksiä on monenlaisia, kuten itse yrittäjiäkin. Yksi keskeisimmistä menestystekijöistä on se, miten toiminta on suunniteltu. Rahoituksen järjestäminen on toiminnan lähtökohta, mutta olennaista on myös yrittäjän oman turvaverkoston rakentaminen ja riskeihin varautuminen.

T

urvaverkoston rakentamisessa lähtökohtana on useimmiten riskien kartoitus ja niihin varautuminen. Yrittäjän toimialasta riippumatta on olemassa liiketoiminnallisia riskejä, jotka koskevat kaikkia. Yrittäjää itseään henkilökohtaisemmin koskevat riskit liittyvät työttömyyteen sekä työkykyisyyden säilyttämiseen.

– Yrittäjäriskejä, joihin ei voi erityisemmin itse vaikuttaa ovat mm. suhdanteiden vaihtelu, tiettyjen alueiden väestökadosta johtuva asiakaskunnan väheneminen tai vaikkapa alihankkijana toimiminen projektissa, joka päättyy tilaajan konkurssiin. Omia toimintatapoja muokkaamalla voi kuitenkin edesauttaa omia mahdollisuuksiaan menestyä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.

Yrittäjä on itse avainasemassa Vanhasen mukaan yrittäjän on syytä pohtia, millaisen turvaverkoston itselleen rakentaa – ei pelkästään rahallisista syistä, vaan myös toiminnan jatkuvuuden kannalta.

– Yrittäjien toimeentulo on usein raaemmalla tavalla kiinni omasta itsestä kuin palkansaajilla. Yrittäjän työyhteisö on usein myös pelkästään hän itse. Innostuneena ja motivoituneena on helppo lipsua niin fyysisestä kuin henkisestä työhyvinvoinnista, Vanhanen kuvailee.

Lakisääteisesti yrittäjät eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, jolloin heidän työkuntoaan ei monitoroida tai seurata automaattisesti. YEL-vakuutus on sosiaaliturvan perusta yrittäjälle. Se määrittelee työtulon kautta mm. sairaus- ja työttömyyspäivärahat ja vanhuuseläkkeen.

– Vakuutus koetaan usein etäisenä asiana, mutta on syytä varautua työkyvyn säilyttämiseen nimenomaan työikäisenä.

Riskeihin varautuminen antaa rauhallisemman mielen keskittyä itse yritystoimintaan ja sen kehittämiseen. Olemme ilolla huomanneet, että nuorempi yrittäjäsukupolvi on valveutuneempaa tässä suhteessa. He ostavat aktiivisemmin itselleen esimerkiksi työterveyshuollon palveluja sekä liittyvät aktiivisesti työttö-

Mikä on euroalueen tulevaisuus, Sixten Korkman?

Kuinka Suomen tulisi toimia kriisialueiden kanssa?

Kreikka ja Irlanti sekä Portugali ovat ajautuneet velkakriisiin, joka pahimmillaan voi vaarantaa koko Euroopan elpymisen. Näin on siksi, että velanhoidon laiminlyönti voi aiheuttaa tartuntaa, tappioiden ja alaskirjausten kierteen ja eskaloituvan pankkikriisin. Näin kävi syksyllä 2008 kun melko pieni investointipankki Lehman Brothers päästettiin konkurssiin.

Yhdysvaltojen viranomaiset hoitivat

pankit kuntoon jo vuonna 2009: tehtiin tiukat pankkien stressitesti ja sen jälkeen niitä pääomitettiin joko markkinoiden tai liittohallituksen toimesta.

Euroopassa ei ole tehty vastaavaa: on seisty tumput suorana ja toivottu, että pankkien tila kohenee itsestään.

Nyt ei edes tiedetä tarkkaan mikä on pankkien tila ja kuinka haavoittuvia ne ovat. Siksi ei uskalleta jättää ongelmavaltioita auttamatta ja velkojia kärsimään tappioitaan.

Lyhyellä tähtäimellä on syytä pitää mölyt mahassa ja jatkaa tukirahoitus-

ta. Se on moraalisesti väärin, mutta vielä pahempaa olisi sytyttää Eurooppaan pankkikriisi ja uusi taantumaa.

Pidemmän päälle on kyettävä toteuttamaan sijoittajan vastuuta siten, että pankit ja velkojat kärsivät varomattomasta luotonannosta tappioita. Suunnitelmia järkevämpien keinojen käyttöön on jo suunniteltu, viimeistään parin vuoden kuluttua ne ovat käytössä.

Rahaliiton perusteet ovat edelleen vahvat. Lastentaudit kärsittyään uskon sen voivan toimia nykyistä paljon paremmin.

Kuinka euroalueen epävarmuus on vaikuttanut Suomen kilpailukykyyn?

Mistä nostetta Suomen kilpailukyvylle?

On pieni paradoksi, että euroalueen epävarmuus on toistaiseksi lähinnä tukenut Suomen kilpailukykyä pitämällä EKP:n korkoa matalampana ja euron arvoa heikompana kuin muuten olisi ollut asian laita. Pidemmän päälle eu-

roalueen maiden erilainen kehitys kuitenkin kasaa jännitteitä, kuten on nähty.

Ei ole mitään nappia, jota painamalla voitaisiin nostaa Suomen kilpailukykyä. Pitää kantaa huolta infrasta, koulusta, yliopistouudistuksesta ja tutkimuksesta, verotuksesta ja yleensä kannusteista. Suorimmin Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintimaana voisi tukea yhtiöverokantaa reippaasti alentamalla, kuten Hetemäen työryhmä on esittänyt.

•

9

Kuvat: Perttilä

ILMOITUSLIITE | talous opas

Kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että yritys voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksujen suuruuteen, kysyy Tapiolan Jari Sundström.

myyskassoihin, Vanhanen jatkaa.

Oman osaamisalueen ulkopuolisiin asioihin kannattaa Vanhasen mielestä pyytää reilusti apua. Myös verkostoitumisessa on voimaa.

– Yrittäjän kannattaa keskittyä omaan ammattitaitoon ja ulkoistaa asiat, joista ei ole kokemusta. Hyvin tärkeää on myös olla tekemisissä kokeneempien yrittäjien kanssa. Nämä konkarit tuntevat erilaiset uhkat ja riskit omasta kokemuksesta ja voivat olla hyvin tärkeitä mentoreita aloittelijoille.

Tavoitteena tasa-arvoisempi työttömyysturvajärjestelmä Suomen Yrittäjien yhtenä tärkeänä tavoitteena on Vanhasen mukaan työttömyysturvajärjestelmän korjaaminen seuraavan vaalikauden aikana.

– Järjestelmää on parannettava kattamaan myös epäsäännöllisempää työtä tekevät. Yrittäjille pitäisi saada vastaavanlainen lomautusturva kuin palkansaajillakin on. Kukaan ei tule toimeen ilman tuloja. Kyse on vain tasapainoilusta sen välillä, mikä on yrittäjälle normaali ”kuiva kausi” ja mikä oikeaa, minimitoimeentulon alle jäävää

työttömyyttä. Luonnollisesti tarkoituksena ei ole rakentaa korvausjärjestelmää kattamaan yrittäjäriskiä, hän toteaa.

Maailma muuttuu, riskit muuttuvat sen mukana Yritystoiminnan riskit ovat kehittyneet vuosien varrella. Vaikka mahdollisuudet varautua niihin ovatkin parantuneet ja toimintapuitteisto on parantunut, on samassa suhteessa ilmaantunut aivan uudenlaisia yritystoimintaan liittyviä riskejä, kuten vaikkapa sopimukselliset riskit.

– Yrittäjät ovat nykyään entistä enemmän erittäin aggressiivisen markkinoinnin kohteena. Kun toimitaan ennestään tuntemattomien tekijöiden kanssa, yrittäjien tulisi varmistua siitä, että maksetaan oikeista asioista ja todella saadaan sitä, mitä on tilattu. On ymmärrettävää, että yrittäjät haluavat olla tavoitettavissa, mutta ilmiön kääntöpuolena on valitettavasti se, että yhteystiedot ovat vapaasti saatavilla myös negatiivisessa mielessä. Olemalla itse valppaana voi parhaiten ”vakuuttaa” itsensä tämänkaltaisilta uusilta riskeiltä, Vanhanen tiivistää. KK

•

Tapiola puhuu yrityksen kieltä Tapiola on yrityksen kumppani, joka auttaa löytämään jokaiselle yritykselle sopivan vakuutusturvan. Onnistumisen avaimena toimii molemminpuolinen ymmärrys ja yhteinen kieli.

Y

rityksen vakuutusturvan perusajatuksena on huolehtia, että vahingon sattuessa yrityksellä on kattava turva, jotta sen toiminta voidaan häiriötilanteissa taata ja tarvittaessa nopeasti elvyttää.

– Oikein mitoitettu vakuutusturva on kaikkien etu, sillä kenenkään intressissä ei ole yli- tai alivakuuttaa yhtiön liiketoimintaa. Tästä syystä Tapiola toimii asiakasyritystensä kumppanina, jonka ydintehtävä on turvata yrityksen häiriötön toiminta kaikissa tilanteissa, Tapiolan Yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Jari Sundström toteaa.

Sundströmin mukaan peruslähtökohta on varmistaa asiakkaan ymmärrys yrityksen vakuutuksen kattavuudesta ja sisällöstä, jotta korvaustilanteissa vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä ja väärinymmärryksiltä.

– Toimintamme perustuu aina asiakkaan tarpeeseen ja arvioon siitä, mitkä ovat ne kokonaisuudet, jotka tulee vakuuttaa ja mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita. Meidän tehtävämme on puolestaan antaa asiakkaalle paras asiantuntemus ja näkemys sekä kertoa asiat siten, että vakuutusmaailman usein varsin vaikeaselkoiset asiat hahmottuvat selkeinä ja ymmärrettävinä, Sundström lisää.

”Pakkopullaan” voi vaikuttaa

ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mukaan Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintimaana voisi tukea reipas yhtiöverokannan alentaminen.

Tosiasia on, että vakuutuksiin liittyvät asiat ovat haastavia: ne koetaan kulueriksi tai jopa ”pakkopullaksi”.

– Moni ajattelee näin erityisesti lakisääteisistä vakuutuksista. Mutta kuinka moni on tullut ajatelleeksi, että yritys voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksujen suuruuteen? Sundströmin mukaan keinoja löytyy niin riskikartoituksista, työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpidosta kuin työturvallisuuteen panostamisesta.

Tapiola haluaakin auttaa asiakasta ennakoimaan ja tunnistamaan ne riskitekijät, jotka

voivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja murheita. – Meidän tavoitteenamme on ennaltaehkäistä yrityksen vahingot ja tapaturmat sekä minimoida niiden aiheuttamat vaikutukset, sillä täydellinenkään vakuutusturva ei ole yhtä hyvä kuin vahingon välttäminen. Tähän meiltä löytyy runsaasti erilaisia työkaluja, palveluja ja ratkaisuja. Sundström kertoo, että Tapiolan verkkopalvelussa on esimerkiksi työkalu, joka auttaa yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Hoitoturva luo säästöjä Hyvä esimerkki työhyvinvoinnin kehittämisratkaisusta on Hoitoturva.

– Se on vapaaehtoinen vakuutus, joka takaa sairaustapauksessa työntekijälle korkealaatuisen erikoislääkäritasoisen hoidon ja nopean paluun työhön. Työnantaja voi puolestaan säästää vuositasolla huomattavia summia kun sairauspoissaolojen määrä vähenee.

– Moni voi yllättyä siitä, kuinka paljon vuosittaista säästöä syntyy, jos sairauspoissaolot vähenevät vaikkapa prosenttiyksiköllä vuodessa.

– Jos tulokset synnyttävät ajatuksia, on keskustelua helppo jatkaa Tapiolan yhteyshenkilön kanssa, Sundström kannustaa. MH

•

www.tapiola.fi

10 ILMOITUSLIITE | talous opas

Toimittajakentästä vipuvoimaa koko organisaation nosteeksi

Vahvassa kasvuvauhdissa olevalla Konecranes konsernilla laajan alihankintaverkoston hallintaan kului valtavasti resursseja. Yhtiö on käynnistänyt perinpohjaisen muutosohjelman ja on rakentamassa hankintaorganisaatiotaan huippukuntoon.

Konecranes konsernilla on markkinajohtajana kunnianhimoinen tavoite saavuttaa 30 prosenttia markkinoista ja määritti strategian keskeisiksi menestystekijöiksi maailmanlaajuisen toimitusketjun ja toiminnan tehokkuuden optimoinnin. Kun toimintaa muutettiin paikallisesta mallista kohti maailmanlaajuista mallia, tarvittiin koko konserniin uudet pelisäännöt.

– Meillä oli verkostossamme tuhansia toimittajia ja jokaisella liiketoimintayksiköllä omat osto-organisaationsa. Henkilöstömme hoiti toimittajasuhteita hyvin, mutta vain oman liiketoiminta-alueensa näkökulmasta. Seuraavaksi täytyi kuitenkin ajatella koko yhtiön tarpeita ja asettaa vaatimuksia siten, että alihankkijoiden osaaminen hyödyttäisi yritystä laajemmin. Halusimme, että meillä olisi hankintapuolella systemaattiset ja yhtenäiset työkalut sekä osaaminen, joilla voimme tukea yh-

Horisontaalista ja maailmanlaajuista toimintaa

Konecranes konsernin hankintajohtaja Pekka Lettijeff.

tiön kasvua ja tulosta, Konecranes konsernin hankintajohtaja Pekka Lettijeff kertoo.

Konecranes lanseerasi vuonna 2008 maailmanlaajuisen hankintaorganisaation, joka toimii horisontaalisesti läpi kaikkien liiketoiminta-alueiden.

Se tukee konsernin hankintoja ja operatiivisia ostoja kattaen kaikki maantieteelliset alueet.

Uudessa hankintamallissa toimittajat on jaettu kuuteen eri kategoriaan, joilla on oma ostokonsepti ja strategia. Operatiivinen toiminta tapahtuu liiketoimintayksiköissä ja tehtaissa. Category Manager vastaa toimittajapohjan rakentamisesta ja kehittämisestä liiketoimintayksiköiden tarpeiden mukaan. Ostotoiminta tapahtuu pitkälti yksiköissä.

Osto-organisaatioille muutos on ollut merkittävä. Siirtyminen paikallisesta, taktisesta roolista pitkäjänteiseen, globaaliin ja strategiseen

Stefan Törnqvist Managing Director Ålandsbanken Asset Management

Investointeja tarvitaan kasvun vauhdittajaksi 2011

S

uomen kansantalouden eväät vuonna 2011 näyttävät kohtuullisen hyviltä. Maailmantalous kasvaa kriisien keskelläkin kohtalaista vauhtia ja vientiyritysten tilauskirjat ovat vähitellen paisuneet kohti normaalilukemia.

Matalat korot ja työllisyystilanteen asteittainen kohentuminen nostivat kotimaista kulutuskysyntää 2010. Yksityisten investointien kasvu oli vielä pelkästään yli viidenneksellä kasvaneiden asuinrakennusinvestointien varassa, sillä muut investointierät supistuivat.

Tänä vuonna olisi investointien vuoro ottaa isompi rooli talouden kasvussa.

Inflaation kiihtyminen yli 3 % vauhtiin nimittäin leikkaa kulutuskysynnän kasvumahdollisuuksia, mutta teollisuuden käyttöasteiden nousu ja täyttyvät tilauskirjat viittaavat tarpeeseen ylläpitää ja lisätä tuotannollista kapasiteettia. Infrastruktuuri-investoinneillekin olisi tarvetta, riittää kun katsoo Suomen tieverkon kuntoa.

Suomi on pitkään ollut suurten teollisuusyritysten maa, mutta jatkossa palvelusektorin merkitys nousee, molempia luonnollisesti tarvitaan. Palvelusektorikin investoi esimerkiksi rakennuksiin ja tietotekniikkaan, mikä on tärkeää tuottavuuden nostamisen kannalta. Muutamien tutkimuksien mukaan palveluiden tuottavuus on kehittynyt Yhdysvalloissa selvästi Eurooppaa nopeammin.

Rahapolitiikan asteittainen kiristyminen nostaa korkoja, mutta velkarahan saatavuus ja hinta pitäisi olla kohtuullinen tänä vuonna. Rahoituksen saatavuus on parantunut finanssikriisin jäädessä taakse, mutta pankkien kiristyvä säätely saattaa edelleen nostaa velkarahan hintaa. Samaan aikaan riskipääoman saatavuus näyttäisi Suomessa olevan vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Jotta yritteliäisyys kukoistaisi jatkossakin ja loisi työpaikkoja, soisi uuden hallituksen toteuttavan kasvuystävällisen verouudistuksen ja pohtivan myös riskipääoman lisäämiseen tähtääviä keinoja.

•

Kuva: Aino Huovio

Pasi Kuoppamäki Chief Economist Sampo Pankki

O

Mitä eurokriisin ratkaisu tarkoittaa Suomelle?

len saanut suurta huomiota medioissa sanomalla uskovani euroalueen hajoavan 80 %:n todennäköisyydellä kahden vuoden sisällä.

Markkinat eivät selvästikään pidä tähänastisia toimia eurokriisin taltuttamiseksi riittävinä. Jos markkinat oikeasti uskoisivat vakautustoimiin, olisi mahdotonta saada yli 12 %:n vuosituottoa Kreikan valtion ”riskittömistä” 10 vuoden valtion obligaatioista tai yli 10 %:n vuosituottoa vastaavista irlantilaisista papereista.

Näillä tuottotasoilla ei kukaan pitäisi salkussaan mitään muuta – jos riskiä oikeasti ei olisi.

Poliittinen keskustelu näyttää vihdoin liikkuvan kohti markkinoiden jo selvinä pitämiä velkajärjestelyjä eli valtioiden konkursseja. Lopettamalla tukirahoitus heikot maat pakotettaisiin velkajärjestelyyn. Silloin ne joutuisivat päättämään, käyvätkö oikeasti läpi teräskylvyn ja jäävät euroon vai jatkavatko vanhaan malliin

ja palaavat entiseen valuuttaansa.

Velkajärjestelyistä seuraisi pankkikriisi ja luultavasti taantuma Euroopassa.

Tämä vaikuttaisi yrityksiin, joiden päämarkkina on Eurooppa. Euroopan ulkopuolinen maailma jatkaisi suurin piirtein entiseen malliin, eikä globaalin yhtiön toiminta tai rahoituksen saatavuus olisi uhattuna.

Suomen talouskasvun ja teollisuuden suurin uhka lienee, että velkajärjestelyjen jälkeiseen euroalueeseen kuuluu vain hyviä talouksia. Silloin eurosta valuuttana voi tulla jopa liian vahva Suomen vientiteollisuudelle.

Tämä tuskin tapahtuu vuonna 2011.

Uskon kuitenkin, että lähitulevaisuudessa tulemme näkemään muutoksia euroalueella, todennäköisemmin EteläEuroopan kriisimaissa. Ei kuitenkaan ole hyvä merkki, että pahimmat mielenosoitukset on koettu juuri näissä maissa.

Eurokriisi voi päättyä milloin tahansa ja miten tahansa.

•

11

Kuva: Konecranes

ILMOITUSLIITE | talous opas

asemaan on iso haaste hankintahenkilöstölle. Talon sisällä hankintatehtäviin on siirtynyt väkeä esimerkiksi myyntiorganisaatiosta.

Vipuvoimaa verkostoon Uuden toimintamallin myötä Konecranes konsernin toimittajien määrä on merkittävästi vähentynyt.

– Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö toimittajien kanssa: valikoidut toimittajat integroidaan mukaan yhtiön toimintaan. Tulevaisuutta halutaan suunnitella myös yhdessä toimittajien kanssa, Vesa Kuismanen kertoo.

– Toimittajilla on kokemusta markkina-alueista ja asiakkaista. Kokemusta voidaan jatkossa hyödyntää enemmän esimerkiksi jo tuotekehitysvaiheessa. Näin pääsemme nopeammin ja kustannustehokkaammin uusilla tuotteilla markkinoille, Lettijeff lisää.

Konecranes Oyj – Lifting Businesses • Konecranes on yksi maailman johtavista nostolaitevalmistajista, jonka asiakkaita ovat mm. koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit.

• Konsernilla on 9 800 työntekijää ja yli 545 toimipistettä 43 maassa.

V

– Toimittajan tulee olla kilpailukykyinen. Arvioimme toimittajia mm. kustannustason, toimituskyvyn, palvelutason, laadun ja innovatiivisuuden mukaan. Kategorisointi on toimittajien suuntaan täysin läpinäkyvää. Toimittajalle se on mahdollisuus vaikuttaa omaan paikkaansa arvoketjussa. Suurin muutos lienee siinä, että toimittajien arvoa vertaillaan. Hinta ei ainoastaan ratkaise, kun tarkastelemme kokonaisuutta, Lettijeff sanoo.

Vesa Kuismasen mukaan kolmen vuoden aikana on tapahtunut merkittävä muutos. Yhtiö on aiemmin ostanut komponentteja paikallisen organisaation voimin, mutta nyt sillä on käytössään toimittajakentän vipuvoima koko toiminnan kehittämisen tueksi.

– Nyt ostotoimintamme on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista, Kuismanen kiittelee. MH

•

• Yritys toimittaa asiakkailleen toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneille.

• Vuonna 2009 Konecranes-konsernin liikevaihto oli yhteensä 1 671 miljoonaa euroa.

• Konecranes Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä.

Annika Lindblad Economist Economic Research Finland Nordea Markets

Tiina Helenius Head of Economic Research Finland Handelsbanken Capital Markets

Suomen talous aloitti vuoden 2011 vahvalla nousu-uralla

Suomi kasvaa kehittyvien talouksien vanavedessä

iime vuoden neljäs kvartaali näytti runsasta 5 prosentin talouskasvua.

Vaikka talouskasvu hidastuneekin tämän vuoden aikana, kasvu näyttää ylittävän reippaasti 3 prosenttia.

Teollisuuden elpyminen on lähtenyt hyvään vauhtiin, ja tehdasteollisuuden uudet tilaukset ovat jo korjanneet suuren osan taantuman pudotuksesta. Investointien painopisteen näemme muuttuvan vähitellen, kun asuinrakentamisen jyrkkä nousu taittuu. Kone- ja laiteinvestoinnit pääsevät kuitenkin toden teolla vauhtiin vasta vuonna 2012, sitä mukaan kun teollisuuden kapasiteetin käyttöaste kohoaa.

Suurin huolenaihe Suomen ja maailmantalouden näkymille on öljyn hinnan nousu. Nousu syö kuluttajien ostovoimaa ja kasvattaa tuotantokustannuksia etenkin paljon energiaa tarvitsevilla teollisuuden aloilla. Tämä jarruttaa jo jonkun verran talouden kasvua, ja riskinä on, että öljyn hinta voisi näiltä tasoilta vie-

lä nousta rajustikin, jos levottomuudet Lähi-idässä leviävät muihin öljyntuottajamaihin. Libyan tuotantoa on pitkälti pystytty korvamaan, mutta nyt tuottajamailla ei enää ole paljon käyttämätöntä kapasiteettia, millä vaimentaa hintojen nousua.

Kiihtynyt inflaatio syö pitkälti palkankorotukset tänä vuonna. Kulutuksen kasvu voi silti jatkua kohtuullisena työllisyyden kasvaessa ja kotitalouksien vähentäessä säästämistään, joka taantuman aikana nousi rajusti.

Talouden elpymisen myötä paineet ovat kääntyneet korkojen nousuun ja huhtikuussa nähtiin jo EKP:n ensimmäinen koronnosto. Odotamme vaiheittaista normalisointia korkotasossa seuraavan vuoden aikana, Euroopan keskuspankin ohjauskoron noustessa vielä prosenttiyksiköllä nykytasoista. Markkinakorkojen nousu jatkunee, mutta korot pysyvät kuitenkin edelleen matalalla tasolla, eivätkä siten ole uhka elpymiselle.

•

T

alouskasvu jatkui Suomessa reippaana vuoden 2010 loppupuoliskolla, ja näkymät vuosille 2011–2012 ovat hyvät, vaikka kasvu vahvimman elpymisvaiheen jälkeen maltillistuukin.

Suomi on vahvasti kiinni kehittyvien talouksien vaurastumisen sävyttämässä maailmantalouden noususuhdanteessa, joka luo kasvumahdollisuuksia investointihyödykkeiden valmistukseen erikoistuneelle maalle. Kehittyvissä talouksissa investointien tarve kasvaa rajusti, ja uskomme, että investointihyödykkeiden valmistajat kehittyneissä länsimaissa säilyttävät kilpailuetunsa vielä pitkään, sillä näiden hyödykkeiden valmistusprosessi on vaativampi ja tuotteiden laatuvaatimukset ovat kovemmat kuin kulutushyödykkeiden. Sellaiset investointihyödykkeiden valmistajat kuten Ruotsi, Suomi, Saksa ja USA, keräävät todennäköisesti suurimman hyödyn kasvutalouksien investointibuumista,

joka on lisäksi omiaan luomaan positiivisen nosteen suomalaisiin yritysinvestointeihin, sillä yritysten on ennen pitkää lisättävä kotimaisia investointejaan parantaakseen ja kasvattaakseen tuotantokapasiteettiaan.

Suomi on tähän mennessä välttynyt talouden kuplilta, ja elää sen kautta myös kotimaisen kysynnän osalta nopean kasvun kautta. EKP:n matalan ohjauskoron politiikka pysyy Suomelle korkotason maltillisesta noususta huolimatta elvyttävänä, ja tähän liittyy ylikuumentumisen vaara, josta merkkinä normaalisti työvoimapula, inflaation kasvu ja kiinteistömarkkinoiden kallistuminen. Seuraavan hallituksen todennäköiset finanssipoliittiset kiristystoimet saattavat siten olla suhdannemielessä varsin tervetulleita. Kulutus kasvaa linjassa käytettävissä olevien tulojen kanssa, joita parantuva työllisyys tukee. Kaiken kaikkiaan Suomen talouden kasvu pysynee 2011–2012 kolmen prosentin tuntumassa.

•

12 ILMOITUSLIITE | talous opas

2011

Parempi maailma paremmalla johtajuudella

Rohkeus, muutos ja kansainvälisyys Singapore, Taiwan, Korea, Kiina, Puola, Suomi Yrityskohtaiset ratkaisut Aalto EE:n asiantuntijat ja kansainvälinen verkosto auttavat organisaatioita kehittämään strategiaansa hyödyntäen Aaltoyliopiston monitieteellisyyttä. Katso tuttuja asioita uusin silmin, elä muutoksesta ja ruoki luovuutta.

Foorumit Aalto EE:n foorumit DiViA ja Aalto Leaders’ Insight ovat aina aikaansa edellä ja kokoa-

vat jäseniään säännöllisiin, uusia oivalluksia tuottaviin tapaamisiin. Koe innostavia elämyksiä ajankohtaisten markkinoinnin, asiakkuuksien ja johtamisen teemojen parissa.

Avoimet ohjelmat Aalto EE:n avoimet ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden yksilöllisen oppimispolun laatimiseen. Tutustu ohjelmien ryhmittelyyn Aalto EE Profound ja Aalto EE Intense.

Uutta avoimissa 2011: Future Leadership, Leading Service Business ja Leading Sales.

Muita Aalto EE:n avoimia ohjelmia ovat AaltoJOKO®, Global Manager, Young Manager, Executive HR, Johtaminen terveydenhuollossa ja Raheko.

Muista myös Aalto MBA ja Aalto Executive MBA –ohjelmat.

www.aaltoee.fi Tervetuloa Aalto EE Open House -tapahtumaan 12.5.!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.aaltoee.fi

Mechelininkatu 3 C FI-00100 Helsinki, Finland www.aaltoee.fi

Tel +358 10 837 3700 Fax +358 10 837 3710 info@aaltoee.fi