28.9.2019
Editor Helsinki Oy:n asiantuntijajulkaisu
MAINOSLIITE
TERVEYS 2020 Syöpäsairaudet yleistyvät – varhainen diagnoosi avainasemassa
Pään ja kaulan alueen syövät ovat yhä useammin voitettavissa | s. 6
Omatarkkailulla vaikutat rintasyövän havaitsemiseen ja paranemiseen.
Suojaa ihosi polttavalta ja haitalliselta auringon UV-säteilyltä
Työpaikan olosuhteet ja ilmapiiri vaikuttavat migreeniä sairastavaan
| s. 5
| s. 10
| s. 13
2
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Kehossasi asuu voimakas väline taistelussa syöpää vastaan Taistelussamme syöpää vastaan kehitämme immunologisia hoitoja, jotka toimivat yhdessä elimistön puolustusjärjestelmän kanssa. Tämä auttaa meitä pääsemään lähemmäs tulevaisuutta, jossa sairaudet kuuluvat menneisyyteen. Lue lisää osoitteessa www.janssen.com/finland Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland Tel +358 20 7531 300, Fax +358 20 7531 301, www.janssen.com/finland
09/2019, EM-18270
3
MAINOSLIITE
Terveys 2020
ALKUSANAT
Vaikuttavan ja oikea-aikaisen syöpähoidon tulee olla jokaisen suomalaisen saatavilla Syöpä on sangen yleinen sairaus. Arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana1, ja tällä hetkellä Suomessa elää noin 280 000 ihmistä, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa saaneet syöpädiagnoosin.2 Syövän kirjokin on moninainen. Se pitää sisällään yleiset syöpätyypit, kuten rinta-, eturauhas- ja suolistosyövän, mutta lisäksi on olemassa joukko harvinaisempia syöpätyyppejä. Vähemmälle huomiolle julkisuudessa ovat jääneet jääneet verisyövät eli hematologiset syövät, joita on tunnistettu yhteensä noin 140 erilaista. Niiden kolme yleisintä pääryhmää ovat leukemiat, lymfoomat ja myelooma. Suomessa niihin sairastuu vuosittain kuitenkin noin 3000 eli hieman alle 10 % syöpäpotilaista.3 Tätä taustaa vasten verisyöpä on luokitukseltaan harvinainen, mutta potilasmäärään suhteutettuna melko yleinen syöpä. Verisyövistä myelooma on lymfoomien jälkeen toiseksi yleisin syöpäsairaus, joka todetaan vuosittain noin 300–400 uudella potilaalla.4 Halusin nostaa verisyövistä esiin myelooman, sillä se on nykytiedon valossa parantumaton luuytimen syöpäsairaus. Jos on itse sairastunut verisyöpään tai potilas on lähimmäinen, päällimmäinen huoli on luonnollisesti se, miten sitä voidaan hoitaa. Käytännössä lääkehoidon merkitys erottaa verisyövät muista syövistä, sillä potilaille ei tehdä kirurgisia leikkauksia. Aktiiviseurannan lisäksi hematologisten syöpien pääasialliset hoitovaihtoehdot ovat solunsalpaajat, vasta-aineet ja muut täsmälääkkeet, sekä sädehoito,
joiden lisäksi käytetään kantasolujen siirtoa potilaan puolustusjärjestelmän palauttamiseksi.5 6 Hyvä uutinen on se, että syöpäsairauksien hoidossa ovat jo pitkään puhaltaneet myötätuulet, sillä aiempien hoitomuotojen rinnalle on onnistuttu kehittämään täsmähoitoja, jotka pureutuvat suoraan sairauden juurisyihin. Tuore syöpäsairauksien hoitojen kehitysaste ovat immuno-onkologiset hoidot, joissa potilaan elimistön puolustuskyky valjastetaan avuksi syövän hoitoon. Se tarkoittaa, että potilaan omat valkosolut hyökkäävät syöpäsolujen kimppuun.7 Myelooman hoito on edennyt harppauksin, ja uusia hoitoja on tullut viime vuosien aikana potilaiden saataville useita. Myeloomaan sairastuneiden keskimääräinen elossaoloaika on 20 vuodessa kaksinkertaistunut.8 Nykyhoidolla voidaan myös vähentää myelooman oireita ja parantaa potilaiden elämänlaatua.9 Toivoa siis on. Syövän hoito on Suomessa huippuluokkaa, ja tulevaisuudessa syövän kanssa voidaan elää entistä pidempään tai siitä voidaan jopa parantua. Mutta miten varmistetaan, että syöpää hoitavilla lääkäreillä on jatkossakin riittävät resurssit ja järjestelmä, joka tukee ihmisten perusoikeutta hyvään elämään? Sairaaloiden hoitohenkilökunta hoitaa potilaita parhaansa mukaan, mutta painiskelee samalla myös järjestelmä-
tason ongelmien kanssa. Tällä hetkellä tilanne on se, että lääkkeiden rahoitus on jaettu kahteen eri kanavaan: sairaalassa saaduista lääkkeistä laskutetaan kunkin omaa kotikuntaa, kun taas apteekeista potilaan itse hakemien lääkkeiden korvauksista vastaa Kela. Kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän on arvioitu aiheuttavan joissain tilanteissa hoidon toteuttamisen monimutkaistumista. Järjestelmän on esitetty mahdollistavan osaoptimointia eli sitä, että hoidosta aiheutuvia kustannuksia siirretäänkin toisen rahoittajatahon kannettavaksi.10 Lyhyen aikavälin toimenpiteenä Suomessa tulisikin kehittää kaikkien lääkehoitojen yhtenäistä ja yhdenmukaista taloudellista arviointia. Väestön ikääntyessä on syytä olettaa, että myös syöpätapauksien määrä tulee kasvamaan. Syövänhoidon kärkimaiden joukossa pysyminen vaatii taloudellisia panostuksia. Syövän hoidon tulevaisuus on käsillä. Suomen meille jokaiselle annetun palvelulupauksen mukaisesti vaikuttavan ja oikea-aikaisen syöpähoidon tulisi olla saatavilla jokaiselle suomalaiselle, jotta voimme elää mahdollisimman pitkän ja hyvän elämän.
Pekka Ihalmo
Public Affairs Leader Janssen Finland, Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson
”Syövän hoito on Suomessa huippuluokkaa, ja tulevaisuudessa syövän kanssa voidaan elää entistä pidempään tai siitä voidaan jopa parantua. Mutta miten varmistetaan, että syöpää hoitavilla lääkäreillä on jatkossakin riittävät resurssit ja järjestelmä, joka tukee ihmisten perusoikeutta hyvään elämään?”
1 Syövän yleisyys. THL: https://thl.fi/en/web/kansantaudit/syopa/syovan-yleisyys Accessed: September 2019 2 Syöpärekisteri: https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/. Accessed: September 2019 3 Syöpäsäätiö: https://www.syopasaatio.fi/uutiset/verisyopien-nykyhoito-pitaa-yli-puolet-sairastuneista-elossa/. Accessed: September 2019 4 Syöpärekisteri: https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/. Accessed: September 2019 5 Epäilystä diagnoosiin. Terveyskylä: https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/veritaudit/palvelut/hus-veritaudit/ep%C3%A4ilyst%C3%A4-diagnoosiin. Accessed: September 2019 6 Myelooma. Terveyskylä: https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/veritaudit/tietoa-veritaudeista/myelooma. Accessed: September 2019 7 Kellokumpu-Lehtinen Pirkko-Liisa, Bono Petri. Immuno-onkologian esiinmarssi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2016;132(8):693-5. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2016/8/duo13106. Accessed: September 2019 8 Silvennoinen Raija, Myelooman hoito on siirtynyt uudelle aikakaudelle. Väitöstiedotteet, Itä-Suomen Yliopisto. Available at: https://www.uef.fi/-/myelooman-hoito-on-siirtynyt-uudelle-aikakaudelle. Accessed: September 2019. 9 Suomen Syöpäpotilaat. Multippeli myelooma, Potilaan opas. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/syopa-alueelliset/sites/271/2016/10/20111410/Multippeli2017.pdf. Accessed: September 2019 10 Näkökulmia lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:5. Accessed: September 2019
4
MAINOSLIITE
Terveys 2020 Syyskuu 2019
SISÄLLYS: Terveys 2020 on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Terhi Backman AD: Jenni Hyttinen Graafinen suunnittelu: Maria Taari Toimittajat: Timo Mansikka-aho, Kati Keturi, Maija-Liisa Saksa, Mia Heiskanen Painopaikka: Sanomapaino 2019
Kuva: Katja Kuusimäki
Editor Helsinki Oy | www.editori.fi Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi
s. 16 Dialyysin tarve ei ole este lähteä Tunturi-Lappiin. Lapin Dialyysi mahdollistaa turvallisen lomamatkan ja tarjoaa dialyysihoidon aikana upeat maisemat suoraan Ylläksen rinteille.
Alkusanat
3
DiagMMR® tunnistaa syöpäriskisi ajoissa
4
Jokainen rintasyöpäpotilas on yksilö
5
Varhainen diagnoosi auttaa pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa
6
Lisää hyviä elinvuosia myeloomapotilaille
8
Liiku itsellesi parempi fiilis ja vakuutusturva
9
Aurinkokäyttäytyminen lisää ihon okasolusyöpää
10
Välittävää lääkäripalvelua Ylläksellä
11
Liike on paras lääke
12
Turvallista luksusta muistisairaan lyhytaikaiseen hoitoon
12
Kärsitkö painonpudotuksen tai raskauden aiheuttamista vaurioista
12
Migreeni – työyhteisön piilossa oleva ongelma
13
Kuntoutus vahvistaa omia voimavaroja
14
Päiväkoti Poijussa toteutuu unelma
14
Väylä unelmiin
15
Ammattitaitoinen kuuloasiantuntija auttaa sinua kuulemaan paremmin
16
DiagMMR® tunnistaa syöpäriskisi ajoissa Lynch syndrooma on maailman yleisin syöpäoireyhtymä, joka periytyy 50 % todennäköisyydellä. DiagMMR® -testi on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, jolla perinnöllinen syöpää aiheuttava ongelma voidaan havaita hyvissä ajoin ennen syöpää. Teksti: Mia Heiskanen
– Missiomme on pelastaa ihmishenkiä innovaatiollamme, joka yksinkertaistaa Lynch-oireyhtymän diagnosoinnin. DiagMMR® -testi antaa helposti tulkittavat tulokset nopeasti ja kustannustehokkaasti, uraauurtavan testausmenetelmän kehittäneen yrityksen perustaja, professori Minna Nyström toteaa. DiagMMR®-testillä on todellakin maailmanlaajuista merkitystä, sillä Lynch syndrooma (ent. HNPCC) on yleisin periytyvä paksusuolisyöpäoireyhtymä, jonka yleisyys väestössä on viimeisimpien arvioiden mukaan jopa 1/279. Lynch oireyhtymässä elämänaikainen riski sairastua paksusuolisyöpään on peräti 70–80 %, kun se normaalisti on noin 6 %. Riski kasvaa myös kohdun limakalvon, mahalaukun, virtsatien, munasarjan, ohutsuolen ja sappitien syöpiin. Arviolta 3,5 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain Lynch syndroomalle tyypillisiin syöpiin.
Luotettavat testitulokset helposti Lynch syndrooma on Nyströmin
mukaan onneksi kuitenkin ”tunnistettavissa ajoissa” sillä taudin aiheuttava peritty ongelma on tiedossa. Taustalla on viallinen DNA-virheitä korjaava (MMR) mekanismi. Hyvä uutinen on se, että DiagMMR®-testi tunnistaa perityn MMR-ongelman, jolloin henkilö voidaan ohjata ajoissa perinnöllisyysneuvontaan ja ennaltaehkäisevään seurantaan. Epäily Lynch syndroomasta voi perustua esimerkiksi syöpien yleisyyteen suvussa tai MMR-proteiinien puuttumiseen syöpäkasvaimesta. DiagMMR®-testi tunnistaa MMR-proteiinien MSH2 ja MSH6 perityn ongelman. DiagMMR® testistä on myös apua, kun taudille altistavaa mutaatiota ei yrityksistä huolimatta löydetä tai sen patogeenisuutta ei kyetä varmistamaan. Lynch syndrooma-perheistä voidaan testillä tunnistaa sekä syöpäriskin perineet että ne, jotka eivät ole sitä perineet. Toiminnallisen testin hienous piilee siinä, että se voidaan tehdä kenelle tahansa, sekä terveille että sairastuneille. – Meidän ei käytännössä tarvitse
tietää testattavasta henkilöstä mitään. Tarvitsemme vain henkilön ihonäytteen, jota viljelemme laboratoriossamme 2–2,5 viikkoa. Sen jälkeen teemme DiagMMR®-testin. Vastauksen saa noin 3–4 viikossa.
Näin se toimii Nyströmin edustama LS CancerDiag on testin tekevä laboratorio, jolta kliiniset laboratoriot alihankkivat DiagMMR® -testin. – Tällä hetkellä testiä myyvät Vita Laboratoriot ja SYNLAB. Mikäli testitulos viittaa Lynch syndroomaan, suositellaan testatun henkilön ohjaamista perinnöllisyyspoliklinikalle lisäselvityksiä varten. – Kannattaa tunnistaa Lynch syndrooma ajoissa, Nyström muistuttaa.
Lisätietoa DiagMMR® – testistä www.lscancerdiag.com info@lscancerdiag.com +358 40 6602622
5
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Jokainen rintasyöpäpotilas on yksilö Rintaan ilmestyi outo patti, joka ei sinne kuulunut. Siten Irmeli Salo havaitsi rintasyöpänsä 39-vuotiaana. Pienten lasten äiti tiesi oman terveydenhoitajan koulutuksensa avulla, ettei asiaa voinut jättää sikseen. Teksti: Kati Keturi
Vaikka suurin osa rintasyövistä edelleen todetaan 50–70 -vuotiaiden parissa ja mammografiaseulonnat kohdistetaan pääasiassa heihin, myös nuorempien pitäisi kiinnittää asiaan huomiota. – Olin juuri palaamassa töihin hoitovapaalta. Kyhmyn takia hakeuduin ensin terveyskeskuslääkärille, josta sain lähetteen mammografiaan ja ultraan. Pääsinkin yksityiselle jo seuraavalla viikolla ja 20 vuotta radiologina toiminut henkilö näki heti, että merkit viittaavat syöpään. Koepalojen oton jälkeen sain lähetteen leikkaukseen, jonka jatkohoitona olivat sytostaatit. Kainalo tyhjennettiin, eikä tauti ollut levinnyt imusolmukkeisiin, Salo kertaa. Viikon verran töissä oltuaan hän jäi puolen vuoden sairaslomalle. Työssäkäynti sujui lähes viiden vuoden ajan kestäneiden hormonihoitojen tuella hyvin ja tauti jäi taka-alalle. Kunnes Salo huomasi epäilyttäviä oireita. – Syöpä oli palannut ja levinnyt maksaan. Olen siitä saakka ollut sairaslomalla ja viimeisimmät pari vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä.
vää, nykyään teini-ikäistä lasta. – Menen tällä hetkellä sytostaateilla muutama kuukausi kerrallaan eteenpäin. Olen ollut yllättävän hyvässä kunnossa, se on
Vakava sairaus erottelee jyvät akanoista
Rintasyövän hoidossa on tärkeää erotella se, mistä alatyypistä sairaudessa on kyse. Viime vuosikymmenien suuret edistysaskeleet molekyylibiologiassa tarkoittavat, että syöpätyyppejä on opittu tunnistamaan tarkemmin. – Puhutaan hormonireseptoripositiivisista, HER2-positiivisista (proteiinimonistuma) sekä kolmoisnegatiivisista alatyypeistä. HER2 on aggressiivinen syöpätyyppi, jolla oli aiemmin huono ennuste. Täsmähoitojen myötä ennuste on parantunut merkittävästi. Kolmoisnegatiivisen alatyypin suhteen tutkimustyö jatkuu, sanoo Anssi Linnankivi, Rochen lääketieteellinen johtaja. Varhaisvaiheen rintasyövän hoidon tavoite on parantuminen ja hoidon kulmakivi on edelleen leikkaus. Tarvittaessa annetaan lääkehoitoa ennen ja /tai jälkeen leikkauksen, jonka tavoite on pienentää uudelleensairastumisen
Sairastuminen tuntui Salon mukaan aluksi mahdottomalta ajatukselta. Pahinta oli odottaa leikkausta. Huoli hoitojen sujumisesta ja perheestä oli läsnä, eikä polku taudin hyväksymiseen ollut helppo. – Olen avoin ihminen, joten kerroin sairaudestani kaikille, jotka halusivat kuunnella. Kaikki eivät halua. Sen seurauksena osa tutuista onkin jäänyt matkan varrelle. Itseään pitää suojata uupumiselta, eikä itseltään saa vaatia liikaa. Haluan säästää energiani tärkeille asioille ja ihmisille. Yksi tärkeä pilari on vertaistuki: Salo toimii nykyään itse Tampereella vertaistukiohjaajana. Ryhmässä saa olla anonyymisti, eikä tarvitse puhuakaan. – Tosin sairastuneilla on usein kova tarve puhua ja tuntea, että joku ymmärtää. Ryhmässä pää-
”Minua on kuunneltu ja olen osallistunut hoitopäätöksien tekoon.” tietenkin hyvä asia. Tiedän ihmisiä, jotka ovat voineet elää taudin kanssa 13 vuottakin laadukasta elämää. Olen nauttinut marjojen poiminnasta, talon remontoinnista ja mökkeilystä. Lapset vievät arkea omalla ihanalla tavallaan eteenpäin. Otan myös aikaa itselleni kävelyn, vesijuoksun tai pyöräilyn parissa. Olen siinä pisteessä, että katselen jo hieman pidemmälle. Aluksi sanoin suunnitelmiin aina ”jos”, nyt sanon ”kun”.
Yksilöllisen hoidon taustalla huipputason tutkimustyö
Irmeli Salon mukaan tavallinen arki on täynnä onnea – kun sen osaa nähdä.
see nopeasti läheiseenkin ystävyyteen, kun siitä puuttuu teeskentely tai ulkokultaisuus. Aiheet voi olla rankkoja, mutta ilmapiiri on tukea antava, hän kiittelee.
Tavallisen arjen onnelliset hetket Vuosien varrella Salo on ehtinyt saada monenlaista hoitoa ja erilaisia lääkkeitä. Hän kiittelee sitä, että on saanut olla kolmisen vuotta saman lääkärin potilaana, omien sanojensa mukaan hyvissä käsissä. Luottamus lääkäriin onkin tärkeää.
– Minua on kuunneltu ja olen osallistunut hoitopäätöksien tekoon. Etukäteistieto on myös tärkeää, mieluummin liiankin paljon infoa kuin mahdollisesti pelottavia yllätyksiä. Ihan ensimmäisten sytostaattien jälkeinen aika oli rankkaa. Nyt suhtaudun lääkkeisiin niin, että vaikka ne ovatkin solumyrkkyä, ne ovat elämän eliksiiriä, jotka auttavat pysymään hengissä. Salon tilanne on nyt suhteellisen tasainen ja syöpähoidot jatkuvat edelleen. Arki on täyttä ja onnellistakin, siitä pitävät huolen etenkin kolme talosta löyty-
riskiä hävittämällä mikroskooppinen syöpäsolukko elimistöstä. – Lääkehoidon ohella myös leikkaushoidossa on tapahtunut merkittävää kehitystä etenkin kainalokirurgian suhteen, kommentoi HUS:in onkologi Paula Poikonen-Saksela. Levinneessä rintasyövässä rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä rinnan ja samanpuoleisen kainalon ulkopuolelle. Se on krooninen sairaus, jonka hoidon tavoitteena on Poikonen-Sakselan mukaan jarruttaa taudin kulkua. – Hoitovaihtoehtoja on useita ja parhaimmillaan hoitovasteet voivat kestää vuosia. Hoito valitaan kasvaimen biologian ja potilaan voinnin mukaan elämänlaadulliset näkökohdat ja potilaan omat näkemykset huomioiden. Viime vuosina on tapahtunut merkittävää kehitystä levinneen rintasyövän lääkehoidoissa, etenkin hormonipositiivisen ja HER2-positiivisen kasvainten suhteen. Rintasyöpään sairastuneista 90 prosenttia on viiden vuoden kuluttua elossa. Se on rohkaisevaa edistystä verrattuna 20 vuoden takaiseen. – Suomalainen terveydenhuolto on laadukasta. On kuitenkin tärkeää panostaa kehitykseen ja huolehdittava, että tulevaisuudessa uudet hoitovaihtoehdot ovat käytettävissä. Kehittyneet hoidot antavat aihetta olla toiveikas, mutta tauti on edelleen yksi yleisimmistä kuolinsyistä työikäisillä naisilla, eli vielä tarvitaan uusia hoitovaihtoehtoja, Linnankivi toteaa.
Lisää levinneestä rintasyövästä kuunneltavissa myös podcastin kautta. Terveysradio-podcast saatavilla Apple Podcastissa tai Spotifyn kautta.
Rintasyöpä • Suomessa sairastuu vuosittain yli 5000 naista, naisten yleisin syöpä. • Joka kahdeksas nainen sairastuu siihen jossain elämänsä vaiheessa. • Sairastuneiden määrä on kaksinkertaistunut 80-luvulta, mutta kuolleisuus on samalla ajanjaksolla laskenut. • Noin 900 naista menehtyy kuitenkin sairauteen vuosittain. • Sairauden toteamiseen ja hoitoon osallistuu moniammatillinen hoitotiimi. • Hoito on Suomessa sekä eurooppalaisittain että maailmanlaajuisesti korkealaatuista.
www.rintasyopa.fi
6
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Varhainen diagnoosi auttaa pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa Pään ja kaulan alueen syövät ovat kuudenneksi yleisimpiä syöpiä Suomessa, ja osa niistä yleistyy kovaa vauhtia. Hoitomenetelmät ovat kehittyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana huimasti tuottaen hyviä tuloksia. Varhainen taudin toteaminen ja hoidon aloittaminen ovat taudin voittamisessa avainasemassa. Teksti: Eila Lokka
Helsingin yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan ylilääkäri, Helsingin yliopiston professori Antti Mäkitie kertoo, että pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuu 850–900 uutta potilasta vuosittain. – Kun väestö lisääntyy ja ikääntyy, pään ja kaulan alueen syövät lisääntyvät. Mutta ne eivät ole vain iäkkäiden tupakoivien miesten tauteja. Uutena ilmiönä papilloomavirukseen liittyvään suunielusyöpään sairastuu myös alle 40-vuotiaita työssäkäyviä ihmisiä, jotka huolehtivat terveydestään ja suuhygieniastaan eivätkä tupakoi, hän huomauttaa.
Papilloomarokote myös pojille Vaikka kurkunpään syövän ilmaantuvuus on Suomessa pienentynyt huomattavasti tupakkavalistuksen ja tupakoinnin vähenemisen myötä, suuontelon ja suunielun syövät ovat lisääntyneet merkittävästi miehillä ja naisilla Suomessa sekä muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tupakointi ja alkoholin jatkuva käyttö lisäävät riskiä pään ja kaulan alueen syöpiin. – Myös päivittäistä alkoholipitoisten suuvesien käyttöä pitäisi tämän takia välttää, Mäkitie yllättää. Yhtenä suunielusyöpien syynä pidetään HPV-virusta, joka aiheuttaa myös kohdunkaulan syöpää. – Suomessa tytöt rokotetaan HPV-virusta vastaan, mutta pojatkin olisi syytä liittää kansalliseen rokoteohjelmaan, Mäkitie sanoo.
Nopeasti hoitoon Aiemmin vain puolet kaikista pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneista oli viiden vuoden kuluttua elossa. – Hoitojen kehittymisen myötä varhaisvaiheessa todetun syövän
ennuste on nykyään hyvä. Erityisesti papillooma-virukseen liittyvä syöpämuoto reagoi hyvin hoitoihin, Antti Mäkitie kertoo. – Tietoisuuden lisääminen pään ja kaulan alueen syövistä onkin erittäin tärkeää, jotta potilaat osaavat hakeutua hoitoon aikaisessa vaiheessa. Euroopan yhteinen Make Sense -kampanja on esimerkki tautitietouden jakamisen keinoista. Kampanjan internetsivustolla ylläpidetään tietoa pään ja kaulan alueen syövistä ja monissa maissa järjestetään tilaisuuksia aiheen ympärille. Terveydenhoitohenkilökunta pyrkii vähentämään hoitoviivettä kaikin mahdollisin keinoin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän mietinnössä pään ja kaulan alueen syöpä on Suomessa luokiteltu kiireellisesti hoidettavien syöpien ryhmään. Hoidon tulisi alkaa kolmessa viikossa diagnoosista. Aina tähän tavoitteeseen ei resurssipulan vuoksi päästä.
Syöpäriski kuriin terveellisillä elämäntavoilla Omaa syöpäriskiä voi pienentää luopumalla tupakoinnista ja säännöllisestä alkoholinkäytöstä. – Myös hyvään suuhygieniaan ja ruokavalioon tulee kiinnittää huomiota. Runsas punaisen ja prosessoidun lihan syöminen lisää riskiä, kun taas runsaskuituisten tuotteiden, kasvisten ja hedelmien syöminen suojaa pään ja kaulan alueen syöviltä, Mäkitie ohjeistaa. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa todettu syöpä aiheuttaa vähemmän pysyviä haittoja. – Jotta paluu työhön ja normaalielämään helpottuu, kiinnitämme paljon huomiota kuntoutumiseen. Moniammatillisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi Suomen suu- ja kurkkusyöpäyhdistys tekee tärkeää työtä syöpäpotilaiden elämänlaadun ylläpitämisessä.
”Terveydenhoitohenkilökunta pyrkii vähentämään hoitoviivettä kaikin mahdollisin keinoin.” ”Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa pikainen hoitoon hakeutuminen ja nopea diagnoosi parantavat huomattavasti hoitotulosta ja selviytymisennustetta”, toteaa professori Antti Mäkitie.
7
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Vertaistuki on tärkeintä Vaasalainen opettajan työstä eläkkeelle jääny t Harriet Eklund-Hortans meni lääkäriin huhtikuussa 2018, koska hänellä oli ollut jo jonkun aikaa kyhmyjä kurkun alueella. Leivän nieleminen tuntui vaikealta ja kurkku liian ahtaalta. Väsymyskin vaivasi. – Kun sain diagnoosin nielurisa- ja imusolmukesyövästä, olin järkyttynyt, sillä en ole koskaan polttanut ja olen aina yrittänyt elää terveellisesti. Samalla olin helpottunut. Olin odotellut lääkärille pääsyä pitkään. En ollut tajunnut, että olisin voinut mennä päivystykseen aikoja sitten, hän kertoo. – Hoidot alkoivat nopeasti. Toukokuussa ultraäänitutkimuksissa ei vielä tiedetty oliko kyseessä syöpä vai kystoja. Onneksi lääkäri lähetti kurkkupolille näytteenottoon. Heinäkuussa
minut leikattiin ja syksyllä alkoi seitsemän viikon kemoterapiaja sädehoitojakso. Kuntoutuskurssia etsiessään Harriet löysi verkosta Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksen ja pääsi sitä kautta kesäkuussa 2019 sopeutumisvalmennuskurssille Kyyrönkaitaan Mikkeliin. – Vertaistuki on sairastuneelle kaikkein tärkeintä. Että saa tavata henkilöitä, jotka ovat kokeneet saman. Muiden on vaikeaa
”Myös omaiset saivat olla mukana kurssilla. He saivat vertaistukea muilta omaisilta.”
Merck Finland Keilaranta 6, 02150 Espoo Puh. +358 9 867 8700 www.merckgroup.com FI/ERBSCCHN/0819/0004
ymmärtää, mistä puhun ja millainen kokemus tämä on ollut. – Myös omaiset saivat olla mukana kurssilla. He saivat vertaistukea muilta omaisilta. Se, että perhettä ja läheisiä ei oteta mukaan hoitoon, on Suomen terveydenhoitojärjestelmässä iso puute.
Potilasjärjestö tukee, auttaa ja neuvoo
Toiminnanjohtaja Merja Lindqvist Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksestä on sairastanut itsekin kielisyövän. Hän tietää, että diagnoosin jälkeen potilas ja hänen omaisensa haluavat tietää sairaudesta kaiken mahdollisen. Siksi yhdistys neuvoo koko Suomen alueella sairastuneita, auttaa ja tukee sairauden eri vaiheissa sekä kertoo sairastuneen oikeuksista ja tukien hakemisesta. Toiminnan pääpaino on tuki-
henkilötoiminnassa, vertaistuessa ja sopeutumisvalmennuksessa. – Vertaistuki on tärkeää sairastuneen lisäksi koko perheelle. Sai-
rastuneelle syöpä on olemassa oleva asia, kun taas omaiset katsovat pelkoja ja toiveita eri näkövinkkelistä, hän toteaa.
Hakeudu lääkäriin, jos sinulla on ollut yli kolme viikkoa: • krooninen punainen tai valkoinen limakalvomuutos tai haavauma suun ja nielun limakalvolla • nielemisvaikeuksia ja/tai nielemiskipua • käheyttä • verenvuotoa nielusta, nenästä tai verta syljessä • nenän toisen puolen tukkoisuutta ja vuotoa • kyhmy toisella puolella kaulaa.
Merck on lääkeyritys, joka perustettiin 1668 Saksan Darmstadissa. Jo yli 350 vuoden ajan olemme yrittäneet ymmärtää, miten ihmiskeho toimii ja löytää ratkaisuja, jotka saavat ihmiset voimaan paremmin. Vaikka keskitymme eniten kehon fyysisiin toimintoihin, olemme vuosien varrella oppineet paljon myös siitä, miten sairaudet ja lääkitys vaikuttavat koko ihmiseen ja hänen arkeensa. Suomessa meillä merckiläisillä on yli 40 vuoden kokemus tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilasjärjestöjen kanssa. Merck toimii maailmanlaajuisesti ja on kehittänyt lääkkeitä mm. neurologisiin ja onkologisiin sairauksiin sekä lapsettomuuden hoitoon.
8
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Lisää hyviä elinvuosia myeloomapotilaille Myelooman eli plasmasolusyövän hoidot ovat kehittyneet erityisesti tällä vuosikymmenellä voimakkaasti. Perinteisten raskaiden sytostaattien eli solunsalpaajien sijaan käytetään enemmän biologisesti ja immunologisesti vaikuttavia lääkkeitä, joiden sivuvaikutukset ovat erilaisia, mutta huomattavasti vähäisempiä kuin sytostaattien. Uudet hoidot lisäävät potilaiden elinvuosia ja solunsalpaajia kevyempinä hoitomuotoina parantavat elämisen laatua.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
– Olemme ottamassa kiinni muita Pohjoismaita myelooman hoidossa. Uudet lääkkeet ovat vähentäneet hoidoista johtuvia haittoja mm. pahoinvointia, ripulia ja hiusten lähtöä. Lääkkeistä osa pystytään antamaan suun kautta, jolloin sairaalajaksot ja myös polikliiniset hoitokäynnit vähentyvät Potilailla on parempi mahdollisuus viettää hyvää elämää, kertoo LT, hematologi Raija Silvennoinen. Hänen väitöskirjansa käsitteli myelooman hoitoa. Myelooma on krooninen verisairaus, joka uusii valtaosalla niistäkin potilaista, jotka ovat saaneet hoidosta täydellisen hoitovasteen. Nykyhoidot ovat potilaan kannalta aiempaa helpompia, mutta potilasta seurataan säännöllisesti hoitotauonkin aikana. Tablettihoitojen aikana yleensä riittää yksi hoitokontakti kuukaudessa. Myelooman hoito on aina hyvin yksilöllistä ja räätälöityä ja siinä huomioidaan potilaan ikä sekä muut sairaudet. – Kaikille potilaille annetaan ensilinjassa aina paras mahdollinen hoito, jossa otetaan huomioon potilaan sietokyky. Hyväkuntoisille, alle 70–75 -vuotiaille, annetaan alkuhoidon jälkeen omien kantasolujen tuella suuriannoksinen solunsalpaajahoito, jonka toipumisvaiheessa potilas joutuu vielä ohimenevästi koh-
taamaan solunsalpaajien haitat, kuten ripulin ja hiustenlähdön. Syövän uusiutumisen jälkeen hoidot räätälöidään entistä tarkemmin, sillä tällöin tiedetään jo aiempien hoitojen hyöty ja haitat. Käytettävissä on erilaisia lääkeyhdistelmiä, joista keskustellaan potilaan kanssa ja otetaan huomioon myös potilaan omat toiveet, selvittää Silvennoinen.
Oikea kipulääkitys tärkeää Myelooma on luuydintauti, ja luuydintä on lähes kaikissa luissa. Siellä missä myeloomasoluja on valtaosa, voi muodostua kivuliaita luustopesäkkeitä. Näistä ei käytetä nimitystä etäpesäkkeet vaan ne kuuluvat myelooman luonteeseen. – Tekemiini myelooman kliinisiin lääketutkimuksiin liittyy myös elämänlaatukysely. Niistä on selkeästi käynyt ilmi, että suurin elämisen laatuun vaikuttava tekijä on kipu. Kun potilas saa hyvää hoitoa, jonka aikana voi säännöllisesti tavata oman lääkärinsä eivätkä kivut ole dramaattisia, pysyy elämänlaatu hyvänä. Syöpäpotilaita ei pidä syyllistää opioidien käytöstä. Jos potilas ei uskalla käyttää kipulääkkeitä riittävästi, näkyy se hyvin selkeästi elämänlaadussa, ja voi vaikuttaa hoidon kulkuun, sanoo Silvennoinen.
Myeloomapotilaiden pitäisi muistaa, että elämässä on paljon muutakin kuin sairaus. Kun elämää sairauden ulkopuolella on mahdollisimman paljon, tukee se hyvää lääkehoitoa ja antaa hyviä elinvuosia lisää, vakuuttaa Raija Silvennoinen.
Tietoa ja kokemuksia myeloomasta Monipuolinen tietopaketti multippelin myelooman ominaispiirteistä, hoidosta ja vertaistuesta. Lisäksi potilastarinoita ja asiantuntijan vastauksia potilaiden kysymyksiin – tutustu uuteen sisältöön! 9/2019, FI/ONC/0919/0032
minajamyelooma.fi
9
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Liiku itsellesi parempi fiilis ja vakuutusturva Oletko tiennyt, että samalla kun reippailet itsellesi paremman fiiliksen ja energisen olon, voit parantaa myös omaa ja läheistesi vakuutusturvaa? Tämä onnistuu jo pienillä arkiliikunnan muutoksilla hyppäämällä esimerkiksi pois bussista muutama pysäkki ennen työpaikkaa ja kävelemällä loppumatka tai yhdistämällä iltakävely kauppareissuun. Teksti: Maija-Liisa Saksa
Nordean MyLife-henkilövakuutusasiakkailla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa omaa ja läheisten vakuutusturvaa jopa 25 prosentilla liikkumalla säännöllisesti. Liikkuminen lisää tutkitusti ihmisen terveitä elinvuosia, mutta silti me suomalaiset liikumme melko vähän. Tutkimukset osoittavat, että jo vähäinenkin liikunnan lisääminen päivittäin ehkäisee sairauksia ja pitää aivot nuorempina. – Me Nordeassa haluamme kannustaa asiakkaitamme lisäämään arkiliikkumista. Kokemuksestani voin kertoa, että MyLife-henkilövakuutukseen liitettävä ainutlaatuinen MyLife Go todella innostaa lisäämään arkiliikuntaa, sillä pienilläkin pyrähdyksillä on merkitystä. Liikunnan vaikutusta vakuutusturvaan on helppo seurata älypuhelimeen asennettavan Fjuul-aktiivisuussovelluksen avulla. Jo reilu puolen tunnin päivittäinen reipas arkiliikunta nostaa vakuutusturvaa 15 prosentilla, joten mikään himoliikkuja ei tarvitse olla saadakseen itselleen ja perheelleen paremman turvan maksamatta senttiäkään enempää vakuutusmaksuja. Maksiminostoon eli 25 prosenttia parem-
MyLife Go on henkilövakuutukseesi liitettävä ominaisuus, joka kannustaa sinua liikkumaan, kertoo Ari Sivonen.
paan vakuutusturvaan riittää jo noin tunnin reipas liikunta päivittäin, selvittää myyntijohtaja Ari Sivonen.
elämäntilanteissa. Elämää ei voi kuitenkaan hallita kaikilta osin ja tämän vuoksi henkilövakuutukset täydentävät perustason sosiaaliturvaa silloin kun elämä järkkyy esimerkiksi vakavan sairastumisen, puolison menetyksen tai työttömyyden kohdatessa äkillisesti. Arjen kantaessa ja kiireen keskellä elämän yllätyksiin varautuminen tuntuu helposti kaukaiselta. – Jokaisen olisi kuitenkin hyvä pohtia ajoissa, miten oma ja perheen talous turvataan, jos elämäntilanne muuttuukin täysin yllättäen, kannustaa Sivonen. Esimerkiksi vakavan sairauden turvan tai henkivakuutusturvan ottaminen on pieni teko, mutta sillä voi olla suuri merkitys itselle ja koko perheelle.
• Nordean MyLife -henkilövakuutus tuo taloudellisia puskureita selviytyä esimerkiksi asuntolainan maksamisesta silloin, jos sairastuu vakavasti tai kun puolison, työkyvyn tai työpaikan menetys on kohdannut. MyLife-vakuutukseen voit valita yksilöllisesti kulloiseenkin elämäntilanteeseesi sopivat vakuutusturvat. Riittävä vakuutusturva antaa taloudellisen turvan lisäksi mahdollisuuden keskittyä tärkeimpään silloin kun voimavarat ovat koetuksella. • MyLife Go kannustaa liikkumaan ja parantamaan omaa hyvinvointia – säännöllinen liikunta nostaa myös vakuutusturvaa maksutta. • MyLife Go asiakkaana voit tehdä hyvää myös muille, sillä MyLife Go:n avulla sinulla on mahdollisuus osallistua MyLifen vaihtuviin hyväntekeväisyyskampanjoihin.
Ole ajoissa Me voimme hyvin, kun tunnemme elämämme turvatuksi ja voimme luottaa elämän pysyvän raiteillaan myös ennakoimattomissa
Joustavan ja yksilöllisen Nordea MyLife -henkilövakuutuksen edut:
Tutustu tarkemmin Nordea MyLife -henkilövakuutukseen: www.nordea.fi/mylife
• Voit avata MyLife-vakuutuksen helposti verkossa Nordean pankkitunnuksilla.
Tarkemmat tiedot Nordea MyLifen vakuutusturvien sisällöstä saat tuoteselosteesta ja ehdosta sekä MyLife Go:n säännöistä. Turvat vakavan sairauden, pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta myöntää sekä MyLifeen liitettävän MyLife Go -ominaisuuden tarjoaa Nordea Henkivakuutus Suomi Oy (y-tunnus 0927072-8). Turvan työttömyyden ja tilapäisen työkyvyttömyyden varalta myöntää Nordea Vakuutus Suomi Oy (Y-tunnus 2868440-8). Nordea Henkivakuutus Suomi Oy myy Nordea MyLifea asiamiehenään toimivan Nordea Bank Oyj:n kautta.
10
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Aurinkokäyttäytyminen lisää ihon okasolusyöpää Kaikki ihomuutokset eivät ole melanoomaa. Ei-melanoottiset ihosyövät lisääntyvät, kun ihmiset elävät vanhoiksi ja ehtivät altistua auringon UV-säteilylle yhä pidempään. Teksti: Vuokko Maria Nummi
Ihosyöpien merkittävin riskitekijä on elinikäinen aurinkoaltistus. Aurinkokäyttäytyminen on jo vuosikymmenet suosinut auringossa oleskelua, ”auringon ottamista” ja ruskettunutta ihoa. Okasolusyöpä iskee ihon alueille, joita ei ole suojattu auringon UV-valolta. Eniten valoa saavat pää ja kaulan alue, nenä huulet ja korvalehdet. Vaikka okasolusyöpä on yleensä iäkkäiden tauti, sen esiastetta aurinkokeratoosia esiintyy jo alle viisikymppisillä.
Onkologian erikoislääkäri Kalle Mattila hoitaa ihosyöpäpotilaita Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin syöpäpoliklinikalla. Syöpälääkärin hoidettavaksi tulee vuodessa muutamia potilaita, joiden okasolusyöpä on paikallisesti edennyt tai lähettänyt etäpesäkkeitä. He ovat usein iäkkäitä potilaita, joiden hoito on haastavaa. Ihokasvainkokouksessa plastiikkakirurgi, onkologi, patologi ja isotooppilääkäri pohtivat hoitovaihtoehtoja. – Useimmat okasolusyövät ovat kuitenkin paikallisia ja ne poistetaan kirurgisesti. Leikkaushoito on silloin okasolusyövän parantava hoito. Jos leikkauksella ei saada kasvainta poistettua, voidaan antaa sädehoitoa. Hyvin harvoin okasolusyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön, Mattila sanoo.
Okasolusyöpä seitsemänneksi yleisin syöpä Suomen Syöpärekisterin mukaan ei-melanoottisista ihosyövistä okasolusyövät lisääntyvät eniten. Suomessa todetaan vuosittain uusia okasolusyöpätapauksia noin 1 600– 1 700, miehillä 925 ja naisilla 794 vuodessa. Okasolusyövän yleisyydestä kertoo myös se, että se on miesten ja naisten seitsemänneksi yleisin syöpätyyppi. Hyvin harva kuitenkaan kuolee tähän syöpään. Viiden vuo-
Kuva: Nikita Räikkönen
”Okasolusyöpää voidaan ehkäistä suojaamalla iho polttavalta auringon UVsäteilyltä vaatteilla ja päähineellä ja käyttämällä säännöllisesti ja riittävästi aurinkovoiteita.”
Onkologian erikoislääkäri Kalle Mattila hoitaa ihosyöpäpotilaita Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin syöpäpoliklinikalla.
den kuluttua syövän toteamisesta miehistä 90 prosenttia ja naisista 94 prosenttia on elossa. Se on parempi kuin melanoomassa. Okasolusyöpää voidaan ehkäistä suojaamalla iho polttavalta auringon UV-säteilyltä vaatteilla ja päähineellä ja käyttämällä säännöllisesti ja riittävästi aurinkovoiteita.
Hoito kehittyy Jos ihomuutos vaivaa, oireet kannattaa ottaa vakavasti ja varata aika lääkärille. Okasolusyöpä on ensin ihonvärinen kyhmy, joka muuttuu punertavaksi. Se voi kasvaa nopeasti. – Paikallisilla taudeilla on hyvä ennuste. Levinneen, etäpesäkkeitä lähettäneen syövän hoidossa on käytetty yhdistelmäsolunsalpaajahoitoa ja epidermaalisen kasvu-
”Useimmat okasolusyövät ovat paikallisia ja ne poistetaan kirurgisesti.”
tekijän vasta-ainehoitoa. Tulokset eivät ole olleet erityisen hyviä, Mattila toteaa. Uudet immunologiset hoidot perustuvat elimistön oman puolustusjärjestelmän kykyyn hävittää syöpäsoluja. Uusia immunologisia hoitoja käytetään muun muassa melanooman, munuaisja keuhkosyövän hoidossa. – Näyttää siltä, että uudet immunologiset syöpähoidot tulevat myös paikallisesti edenneen ja etäpesäkkeitä lähettäneen okasolusyövän hoitoon, ja niillä on saavutettu jo hyviä hoitovasteita osalle potilaista.
Yleinen okasolusyöpä Ihon okasolusyöpä on pahanlaatuinen kasvain, joka syntyy ihon uloimmassa kerroksessa ja kasvaa verinahkaan tai syvemmälle. Okasolusyöpä todetaan Suomessa vuosittain noin 1 700 henkilöllä. Vain noin 1–2 prosenttia kasvaimista on levinnyt kauemmaksi elimistöön. Silloin syöpä ei ole parannettavissa leikkauksella tai sädehoidolla.
Kysely: Okasolusyöpä tunnetaan huonosti Fakta: Okasolusyöpä yleistyy ja on melanoomaa yleisempi ihosyöpä. Kysely: Vain kaksi viidestä vastaajasta tiesi okasolusyövän, mutta lähes kaikki tunsivat melanooman. Fakta: Okasolusyövän merkittävä riskitekijä on altistus auringon UV-valolle. Kysely: Joka kahdeksas vastaajista ei pitänyt ihon suojaamista tärkeänä. Noin joka neljäs vastaajista polttaa ihonsa auringossa silloin tällöin. Yli puolet naisista piti
ihon suojaamista erittäin tärkeänä. Miehistä alle kolmannes piti sitä tärkeänä. Fakta: Varhain todetulla okasolusyövällä on hyvä ennuste. Kysely: Lähes neljä viidestä kyselyyn vastanneista ottaisi yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen huolestuttavan ihomuutoksen takia. Miehistä ja nuoremmista vastaajista tätä harvempi tekisi näin. Sanofin ja YouGovin kyselyyn toukokuussa 2019 vastasi 1001 aikuista suomalaista. GZFI.LIB.19.06.0209 (1)
Miten sopeutua sairauteen – opas sekä sairastuneille että heidän läheisilleen: www.sopeutumisopas.fi
11
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Välittävää lääkäripalvelua Ylläksellä Loma Lapin tunturissa voi saada ikävän käänteen, jos tapaturma tai sairaus pääsee yllättämään. Asiantuntevaa ja potilasta kuuntelevaa yksilöllistä apua on kuitenkin saatavissa yksityiseltä MediYlläksen lääkäriasemalta. Siellä jokainen potilas kohdataan kiireettömän tuntuisesti, vanhan ajan kunnanlääkäriperiaatteita noudattaen.
– Paikallisina perheyrittäjinä olemme lähellä asiakasta. Kaikessa toiminnassamme lähtökohtana on tyytyväinen potilas, joka tuntee saavansa apua ja tulevansa kuulluksi. Tarjoamme monipuolisia lääkärikeskuspalveluja kaikenikäisille paikallisille asukkaille ja matkailijoille, kertoo vastaava lääkäri ja toimitusjohtaja Katja Kuusimäki. Hän perusti MediYlläs Oy:n yhdessä miehensä sairaanhoitaja Juha-Pekka Kuusimäen kanssa 15 vuotta sitten tavoitteena tarjota potilaille asiantuntevia lääkäripalveluja joutuisasti jonottamatta, silti kiireettömän tuntuisesti. MediYlläs toimii molemmin puolin Yllästunturia. Ympärivuotinen, monipuolinen lääkärikeskus toimii Äkäslompolossa ja hiihtokaudella on lisäksi rinne-ensiapuyksikkö Taigatalossa Iso-Ylläksen yhteydessä. Samoissa tiloissa toimii myös läpi vuoden yrityksen oma dialyysiyksikkö. Rinne-ensiavun sairaanhoitajat päivystävät yhteistyössä rinneyhtiöiden henkilökunnan kanssa.
Ajanvarauksella kiireettömät palvelut MediYlläs tarjoaa yleis- ja erikoislääkäri-, laboratorio-, röntgen- ja ultraäänipalveluja, työterveyshuoltoa sekä dialyysihoitoja läpi vuoden lähtökohtaisesti ajanvarauksella. Tämä tuo kiireettömyyden tunteen koko lääkäriaseman toimintaan. Sesonkiaikana rinteessä loukkaantuneet hoidetaan toki heti. Akuuttien sairastumisten ja loukkaantumisten lisäksi MediYlläksellä hoidetaan paljon myös kiireettömiä tapauksia. Moni matkaileva asiakas toteaa lomalla olevan aikaa lääkärissä käymiseen, mikä ei työkiireiden keskellä aina onnistu. – Tavoitteenamme on, että potilaalle ei missään vaiheessa tule kiirepoliklinikalla olemisen
Kuva: Katja Kuusimäki
Teksti: Maija-Liisa Saksa
Katja ja Juha-Pekka Kuusimäki perustivat MediYlläksen 15 vuotta sitten, jotta he voisivat tarjota asiakkaille lääkäripalveluja jonottamatta ja kiireettömän tuntuisesti, vanhanajan kunnanlääkärin mallia noudattaen.
tunnetta. Pystymme hoitamaan asiakkaitamme monesti ”yhden huoneen -periaatteella” eli tutkimukset onnistuvat usein vastaanottohuoneessa. Potilasta ei siis pompoteta jonottamaan erikseen laboratorioon tai röntgeniin, selvittää Kuusimäki. Hiihtosesongin aikana Ylläksen matkailijat nostavat alueen asukasluvun parikymmenkertaiseksi. Tämä merkitsee myös lääkäripalvelujen kysynnän voimakasta nousua. MediYlläs työllistää läpi vuoden neljä henkilöä, mutta talvikaudella töissä on kymmenen sairaanhoidon ammattilaista turvaamassa lomailijoiden tarvitsemaa akuuttia sairaanhoitoa. – Kausityövoiman saaminen on ollut meille onneksi helppoa, sillä Tunturi-Lappi koetaan houkuttelevana työpaikkana. Saammekin jatkuvasti avoimia hakemuksia, kertoo Kuusimäki. Ylläksen lisäksi MediYlläksellä on toimintaa myös Ruotsin puolella
Näköaloilla on merkitystä, sillä dialyysi kestää jopa viisi tuntia ja hoitoa tarvitaan yleensä kolme kertaa viikossa
Pajalassa. Siellä toimiva PajalaHälsan tarjoaa monipuolisia työterveys- ja lääkäripalveluja.
Dialyysipotilailla upeat maisemat Kymmenen vuotta sitten MediYlläs perusti maamme ensimmäisen yksityisen dialyysiyksikön, Lapin Dialyysin. Se sijaitsee samoissa tiloissa rinneyksikön kanssa ja palvelut tuotetaan yhteistyössä Medans Oy:n kanssa. – En usko, että missään muussa dialyysihoidossa asiakas voi nauttia yhtä upeista maisemista kuin meillä, sillä näköala on suoraan Ylläksen rinteille. Näköaloilla onkin merkitystä, sillä dialyysi kestää jopa viisi tuntia ja hoitoa tarvitaan yleensä kolme kertaa viikossa. Hoidamme pitkäaikaisia paikallisia potilaita sekä kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Yksikkömme on kasvanut alkuvaiheen kaksipaikkaisesta nelipaikkaiseksi, kertoo Kuusimäki.
Lapin Dialyysi palvelee potilaita yksilöllisesti ja joustavasti lomasuunnitelmat huomioiden. Dialyysihoitoja tehdään läpi vuoden. Dialyysipotilaan kannattaa hyvis-
sä ajoin keskustella mahdollisesta Lapin lomastaan kotipaikkakuntansa lääkärin ja dialyysihoitajan kanssa ja varata hoitopaikka ajoissa loman ajaksi.
Lääkäriasema MediYlläs tarjoaa monipuolisia lääkäripalveluja ympäri vuoden Äkäslompolossa. Talvella toimii lisäksi rinne-ensiapuasema Ylläsjärvellä. Dialyysin tarve ei ole este päästä lomalle Tunturi-Lappiin. Yksityinen Lapin Dialyysi Ylläksen rinteillä varmistaa dialyysipotilaan turvallisen lomamatkan. www.mediyllas.fi
12
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Liike on paras lääke Viimeiset hoitosuositukset suosittelevat tuki- ja liikuntaelinongelmien ensimmäisenä hoitomuotona strukturoitua harjoitusterapiaa. Se tuottaa parempia tuloksia ja on kansantalouden kestokyvyn kannalta suorastaan välttämätöntä. Teksti: Timo Mansikka-aho
– Perinteisen fysioterapian kaltaiset passiiviset hoitomuodot eivät tuota yhtä hyviä tuloksia kuin se, että potilas saadaan harjoittelemaan kontrolloidulla tavalla, kertoo David Health Solutions Oy:n CEO Arno Parviainen. – Passiivinen hoito on myös potilaille koko ajan kalliimpaa, koska yhteiskunta tukee sitä jatkuvasti vähemmän eri maissa. Väestön ikääntyessä korostuu myös saatavuuden ongelma; fysioterapeutteja ei pian yksinkertaisesti riitä hoitamaan erilaisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä potilaita. Kansanterveydellisesti ainoa kestävä tie on se, että ihmiset opetetaan huolehtimaan omasta terveydestään. Parviainen kertoo, että fysioterapeutin tekemän harjoitusohjelman noudattaminen ei sellaisenaan takaa onnistunutta lopputulosta. – Käytössä ei ole strukturoituja ohjelmia, vaan jokainen terapeutti laatii ohjelmat omalla tyylillään erilaisilla välineillä. Koska harjoitukset eivät ole tarkkaan kvantifioituja eikä harjoituskerroista kerätä palautetta, ei myöskään saada tarkkaa tietoa kuntoutuksen etenemisestä.
Rasitustasot oikein On varmistuttava siitä, että liikkeet tehdään täsmälleen oikein, ja on tiedettävä, millaisia vaikutuksia milläkin rasitustasolla saadaan. Tämän perusteella osataan seuraavan kuntoutuskerran liikkeet ja rasitustasot asettaa oikein. David Health Solutions on kehittänyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon laitteet ja menetel-
”Kansanterveydellisesti ainoa kestävä tie on se, että ihmiset opetetaan huolehtimaan omasta terveydestään.” män, jolla perinteiset fysioterapian karikot voidaan ohittaa. Yhtiössä on suunniteltu kehon tärkeimmille nivelille biomekaanisesti optimoidut harjoitukset varmistamaan sen, että jokainen kuntoutusliike tehdään täsmälleen oikein – jopa ilman mitään aiempaa kokemusta harjoittelusta. Potilas pystyy itse asettumaan kun-
Laadukasta ja yksilöllistä David Health Solutions -kuntoutusta on saatavilla Helsingissä Nordic Health Ruskeasuon toimipisteessä, www.nordichealth.fi
toutuslaitteisiin automatiikan ja helppojen säätöjen ansiosta. Koko harjoitusprosessi määritellään digitaalisesti – nopeus, kuormitukset, progressio ja muut muuttujat mukautuvat tukemaan kuntoutuksen optimaalista kehitystä. Selkeä näyttö ohjaa potilasta liikkeen suorittamisessa ja harjoituksen jälkeen potilas saa numeerisen tuloksen, joka on tärkeimmistä muuttujista laskettu, onnistumista kuvaava indeksi. – Liikeradan ja kuorman kontrolli on kaiken a ja o, Arno Parviainen korostaa. Liian vähän ei tehoa, liiallinen voi hajottaa. Mei-
Turvallista luksusta muistisairaan lyhytaikaiseen hoitoon Teksti: Maija-Liisa Saksa
Upouusi esteetön Seniorihotelli Ainola Espoon Tapiolassa tarjoaa arjen luksusta muistisairaille, omaishoitajille ja kaikille senioreille ensimmäisenä Suomessa. Muistisairas voi tulla hotelliin jopa vain pariksi tunniksi ja viettää ajan turvallisessa hoivassa nauttien vaikkapa spa-osaston löylyistä ja hemmotteluhoidoista. – Pyrimme parhaamme mukaan täyttämään asiakkaittemme toiveet. Tarjoamme elämyksellisiä all-inclusive -palvelujamme juuri niin pitkäksi aikaa kuin tarve on. Omassa keittiössä valmistetut herkulliset ateriat aamu- ilta- ja välipaloineen ovat pääosin luomua, kertoo toimitusjohtaja Tuula Laulaja.
Seniorihotellin kaikissa 14 tilavassa 20 neliömetrin huoneessa on sähkökäyttöinen vuode. Sen uniantureiden avulla asiakas saa tietoa mm. oman unensa laadusta, hengityksestä ja sykkeestä. Asiakas saa halutessaan käyttöönsä rannekkeen, jonka avulla voi tarvittaessa kutsua hoitajan. www.ainolahotelli.fi
dän järjestelmämme huolehtii siitä, että prosessi pysyy koko ajan hallinnassa, ilman yliyrittämistä tai vääriä liikeratoja. Parviaisen mukaan tällaista harjoittelua voidaan verrata kirurgin veitseen, kun taas kuntosaliharjoittelua lähinnä keittiöveitseen.
Oppiva järjestelmä Järjestelmä rekisteröi jokaisen harjoituksen tulokset ja antaa potilaalle välittömän palautteen. Samalla järjestelmä kehittää itse itseään, oppien koko ajan lisää potilaan suoriutumisesta. Kaikki tä-
mä auttaa tekemään seuraavasta harjoituskerrasta vieläkin optimoidumman. Kerättävän tiedon myötä muodostuu täydellinen historiikki potilaan hoitotilanteesta. Arno Parviainen uskoo, että kontrolloitu medical exercise on jo lähitulevaisuudessa yhä useammin pääasiallinen hoitomuoto. Tietoisuus kehon toimimisesta kokonaisuutena on lyömässä läpi, ja saavutetut tulokset ovat kiistattomia. David Health Solutions Oy:n järjestelmiä on käytössä jo yli 30 maassa. www.davidhealth.com
Kärsitkö painonpudotuksen tai raskauden aiheuttamista vaurioista vartalossa? Elämänmuutoksista aiheutuu joskus vaurioita, joiden korjaaminen ei onnistu elämäntapamuutoksilla. Tarjoamme luotettavana suomalaisena klinikkana kirurgisia ja niitä täydentäviä ei-kirurgisia toimenpiteitä: • laihdutuksen myötä syntyneisiin ylimääräisiin ihopoimuihin • erkaantuneisiin ja löystyneisiin vatsalihaksiin sekä vatsan veltostuneeseen ihoon • raskauden myötä kertyneeseen • ylimääräiseen rasvakudokseen • synnytyksestä aiheutuneisiin
Isot ikkunat ovat vuodenaikojen mukaan muuttuva maisemataulu ja tuovat läheisen luonnon osaksi avaria oleskelutiloja.
• intiimialueen muutoksiin • epätoivottuihin muutoksiin rinnoissa
Kiinnostuitko? Varaa aika konsultaatioon:
Valokuvaaja: Jetro Stavén
0201 777 288
contact@cityklinikka.fi | Aleksanterinkatu 21 A 4 krs. 00100 Helsinki | www.ckl.fi
13
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Migreeni – työyhteisön piilossa oleva ongelma Migreenistä kärsivä ei usein puhu sairaudestaan työpaikalla, vaan pyrkii suoriutumaan tehtävistään myös kohtausten aikana. Siitä kärsii niin migreeniä sairastava, hänen kollegansa kuin kansantalouskin. Teksti: Timo Mansikka-aho
Vaikka migreeniä ymmärretään tänä päivänä varsin hyvin, on myös niitä, jotka eivät saa työpaikoillaan tarvitsemaansa tukea. Olisikin tärkeää, että migreeniä sairastava puhuisi asiasta ja ottaisi esiin niitä tekijöitä, joilla laukeamista pystyttäisiin ehkäisemään. Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietarannan mukaan asian ottaminen puheeksi ei kuitenkaan ole aina helppoa. – Kokemustemme mukaan monet migreeniä sairastavat ovat tunnollisia työntekijöitä, Sirpa Hietaranta kertoo. – Voi olla, että he eivät halua vedota sairauteensa ollakseen poissa töistä, vaan kokevat usein jättävänsä kollegat pulaan. Migreeniä sairastavat kantavat helposti huolta myös työyhteisön suhtautumisesta. Työnantajan – ja koko kansantalouden – kannalta suurin kustannus aiheutuu kuitenkin usein siitä, että sairaana työskennellessä asiat eivät etene niin kuin pitäisi. Huomattavasti parempi lopputulos saavutetaan jatkamalla työskentelyä vasta sitten, kun migreeni on podettu rauhassa pois.
Jokaisen migreeni on erilainen HUSin neurologi Ville Artto korostaa, että niin työtehtävien kuin migreenien luonteet ovat hyvin yksilöllisiä. Parhaan analyysin työkyvystä pystyy tekemään vain potilas itse.
”Huomattavasti parempi lopputulos saavutetaan jatkamalla työskentelyä vasta sitten, kun migreeni on podettu rauhassa pois.” – Osaan migreenilääkitys toimii nopeasti, ja jos työtehtävät sen mahdollistavat, työskentely voi jatkua miltei saman tien, Ville Artto toteaa. – Osalla kohtaus voi kestää jopa useita päiviä, ja silloin on maltettava mennä kotiin ja hoitaa itsensä kuntoon. Ville Artto kertoo myös migreenikohtausten tiheyden vaihtelevan; joillakin kohtaus tulee kerran kahdessa vuodessa, joillakin jopa useita kertoja viikossa. Vaikutus niin työkykyyn kuin elämänlaatuunkin voi olla hyvin erilainen.
osaavat varautua sekä etu- että työyhteisössä ollaan valmiita autjälkikäteen, ja työnantaja voi var- tamaan, kunhan asia vain kunnolmistaa, että henkilöstö tekee töitä la ymmärretään. hyvillä mielin ja tuottavasti. Stressi on yksi tyypillisimmistä migreenin laukaisijoista, joten ”Suurimman avun työpaikan asenne ja ilmapiiri ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sirpa Hietamahdollistava rannan mukaan tässäkin kohtaa tekijä on kuitenkin on syytä muistaa, että kaikki lähtyöyhteisön tee potilaasta itsestään. asenteisiin – Sairastavan kannattaa puhua rohkeasti – ei pelkästään kertoa, vaikuttaminen.” että hän kärsii migreenistä vaan myös siitä, miten se hänellä ilmenee ja mitkä tekijät sen tyypillisesti laukaisevat. Kyseessä on monimuotoinen sairaus, mutta hyvässä
Pienet asiat voivat auttaa paljon On laskettu, että migreenien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kulut kansantaloudelle (esim. vastaanottokäynnit, sairaalajaksot, poissaolopäivät ja työn tuottavuuden aleneminen) liikkuvat jo useissa sadoissa miljoonissa euroissa. Selvää siis on, että asiaan puuttuminen on kaikkien etu. Yllättävän paljon voidaan tehdä pelkästään kiinnittämällä huomiota tyypillisiin migreenin laukaisutekijöihin. Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat valot voidaan himmentää tasaisen lämpimäksi valaistukseksi. Kollegoita voidaan pyytää vähentämään voimakkaiden parfyymien käyttöä työpaikalla. Työpisteen ergonomia voidaan säätää tukemaan niskan ja hartioiden seutua entistä paremmin, ja niin edelleen. Ammatinvalinnallakin on merkitystä; esimerkiksi kolmivuorotyö ei ole migreenistä kärsivälle ihanteellinen vaihtoehto. Vastaavasti tämän päivän etätyömahdollisuudet helpottavat merkittävästi niiden työskentelyä joiden ammatti tämän sallii.
Tunnista migreeni HUSin neurologi Ville Artto listaa migreenikohtauksessa olevan neljä eri vaihetta. Koska migreeni on yksilöllinen sairaus, kaikki vaiheet eivät aina ilmene kaikilla.
2. Aura – tämä merkitsee sitä, että varsinainen kohtaus alkaa. Kyseessä on laajeneva sahalaitanäköhäiriö, joka kestää 30-60 minuuttia. Noin kolmasosa migreeneistä alkaa auralla.
1. Ennakkovaihe – tyypillisesti muutamia tunteja ennen varsinaista migreeniä. Tähän liittyvät oireet ovat esimerkiksi selittämätön väsymys, haukottelu, makeanhimo, keskittymisvaikeudet ja mielialan muutokset. Potilaan on joskus itsekin vaikea tunnistaa, että oireet liittyvät nimenomaan edessä olevaan migreeniin.
3. Varsinainen päänsärky – tähän liittyy pahoinvointia ja aistien yliherkkyyttä. Kesto voi vaihdella muutamista tunneista useisiin päiviin. 4. Jälkivaihe – päänsäryn jälkeinen ”krapulavaihe”, jonka aikana keho vähitellen palautuu.
Asenteet ratkaisevat Kaikkein olennaisin, suurimman avun mahdollistava tekijä on kuitenkin työyhteisön asenteisiin vaikuttaminen. – Kun työyhteisöön saadaan rakennettua avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa jokainen kokee pystyvänsä puhumaan myös migreenin kaltaisista sairauksistaan, kaikki osapuolet hyötyvät, Sirpa Hietaranta kertoo. – Migreeniä sairastava ei stressaa toisten suhtautumista tai kohtausten tulemista ja niiden aiheuttamaa sairauslomaa, kollegat
Tutustu myös Suomen Migreeniyhdistykseen www.migreeni.org
14
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Kuntoutus vahvistaa omia voimavaroja Mielenterveys- tai päihdekuntoutuja tarvitsee toipuakseen ammattitaitoista ohjausta ja tukea, mikä vahvistaa hänen voimavarojaan. Teksti: Maija-Liisa Saksa
Tällaisten palvelujen tuottamisesta Vehkoonranta Oy:ssä ja Metsomäen Kodit Oy:ssä on vuosikymmenien kokemus. Molemmat yritykset ovat täysin kotimaisessa yksityisomistuksessa. Yrityksillä on kolme yksikköä Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa keskellä luontoa, kuitenkin lähellä palveluja. – Luonnolla onkin iso merkitys asiakkaittemme kuntoutumisessa. Kaikissa yksiköissämme toimii Green Care -ohjelma. Se tarkoittaa ammatillista ja tavoitteellista toimintaa, johon yhdistetään
– Pitkäaikaisen, laadukkaan työn ansiosta Kela on hyväksynyt Vehkoonranta Oy:n päihdekuntoutuslaitokseksi. Siellä aloitettiin kesäkuussa ensimmäiset neljä viikkoa kestävät intensiiviset päihdekuntoukset, kertoo Virtanen.
Vaikuttavuusmittari kertoo tulokset Vehkoonranta Oy ja Metsomäen Kodit Oy ottivat keväällä käyt-
”Luonnolla onkin iso merkitys asiakkaittemme kuntoutumisessa.” luonto, puutarhanhoito, eläinten hoivaaminen sekä yhteisöllisyys tavoitteena toiminnallisen minän vahvistaminen, taustoittaa toimitusjohtaja Piia Virtanen. Vehkoonranta Oy ja Metsomäen Kodit Oy tarjoavat kuntoutujalle neliportaisen asumisenpolun, jossa omat tutut ohjaajat ovat tukena kuntoutumisessa. Tehoste-
töön itse kehittämänsä digitaalisen TueTar -vaikuttavuusmittarin. – Se on vuosien työn tulos ja kehitämme sitä edelleen. TueTaren avulla selvitetään yhdessä asukkaan kanssa hänen haasteitaan arjessa ja voimme yhdessä asettaa konkreettisia tavoitteita hänen kuntoutumiselleen. Samalla saamme esille yhdessä valittujen toimintatapojen merkityksen kuntoutumiselle, esittelee Virtanen vaikuttavuusmittarin tuomia hyötyjä.
Vehkoonranta Oy ja Metsomäen Kodit Oy tarjoaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä erityisryhmille:
Metsomäen Kodit Oy:ssä on vuosikymmenten kokemus mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä erityisryhmien kuntoutukses-
tussa 24/7 -palveluasumisessa ja 12-tuntisessa palveluasumisessa kuntoutuja voi harjoitella itsenäistä tukiasumista. Tukiasuntohar-
joittelun jälkeen hänen on mahdollista muuttaa omaan kotiin ja tarvittaessa käyttää edelleen yrityksen tarjoamia tukipalveluja.
• kuntoutumisen jaksoja • päihdekuntoutujille myös Kelan hyväksymä 4-viikkoinen ohjelma • palveluasumista 24/7 ja 12/7 • tukiasumista • kotipalvelua • Kolme toimipistettä • Metsomäen Palvelukoti, Mänttä • Villa Soilu, Vilppula • Vehkoon asunnot, Multia (Vehkoonranta Oy)
www.metsomaenkodit.fi
Päiväkoti Poijussa toteutuu unelma Joka arkiaamu, läpi vuoden Poijussa kokoontuu iso perhe. Lapset tulevat innoissaan päiväKOTIIN, jossa ammattitaitoiset, tutut ja turvalliset kasvattajat ohjaavat lapsia kehittämään kaikkia aistejaan leikkien, musisoiden ja monipuolisesti sisällä ja ulkona liikkuen. Teksti: Maija-Liisa Saksa
– Poiju on pitkäaikaisen unelmani täyttymys. Olen aina halunnut päiväkotiin, jossa lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi on pääasia ja jossa kaikki ovat yhtä perhettä. Panostamme terveelliseen ja herkulliseen itse tehtyyn kotiruokaan sekä monipuoliseen liikuntaan ja musiikkiin. Erityisen tärkeää on avoimuus ja yhteistyö vanhem-
pien kanssa, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja ja yrittäjä Päivi Laamanen. Hän perusti päiväkodin yhdessä miehensä Petrin kanssa, joka kokin koulutuksensa ja ravintoloissa saadun pitkän keittiöpäällikön kokemuksensa ansiosta joutuu tuon tuostakin kertomaan reseptejään vanhemmille. Lasten palautteen
”Panostamme terveelliseen ja herkulliseen itse tehtyyn kotiruokaan sekä monipuoliseen liikuntaan ja musiikkiin.”
Pieni yrittäjävetoinen päiväkoti Poiju sijaitsee Helsingin Vuosaaressa rauhallisessa ympäristössä.
perusteella Petri onkin superkokki. Ateriat perustuvat aina tuoreisiin raaka-aineisiin ja lapset tottuvat erilaisiin makuihin ja mausteisiin. Erityistä kiitosta vanhemmilta on tullut mm. siitä, että vauvana aloitettu sormiruokailu on voinut jatkua päiväkodissakin.
Muskari osa arkea Muskari on osa päiväkodin ohjelmaa ja kanteleen soittoa opetellaan jo kolmevuotiaasta alkaen. Sitä vetää varhaisiän musiikkipedagogi ja opetuksessa edetään tavoitteellisesti. – Vanhemmat iloitsevat, että lapset pääsevät kokeilemaan eri soittimia ja oppivat näin uusia taitoja osana päiväkodin arkea. Haluammekin huomioida jokaisen lapsen omana itsenään ja antaa jokaiselle mahdollisuuden oppia ja pitää hauskaa uusien taitojen opettelussa, kertoo Päivi.
Reippaita liikkujia Pojussa lapset liikkuvat sisällä ja ulkona, säällä kuin säällä. He luistelevat, hiihtävät, painivat ja opettelevat uimaan normaalin liikkumisen, retkeilyn ja leikkimisen lisäksi. Kaikki tämä tapahtuu liikuntaleikkikoulun tavoitteiden mukaisesti, sillä iso osa henkilökunnasta on liikuntaleikkikoulun ohjaajia. Poijun henkilökunta on motivoitunutta ja työstään innostu-
Poijussa lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi on ykkösasia. Siihen kuuluvat turvalliset aikuiset tutussa ympäristössä, terveellinen ravinto ja monipuoliset fyysisen ja henkisen kehittymisen mahdollisuudet.
nutta ja tästä syystä vaihtuvuus on pientä. Vanhemmilta tuleekin jatkuvasti hyvää palautetta siitä, että aikuiset tuntevat kaikki lapset ryhmärajoista riippumatta. Lapset tuntevat siten olonsa turvalliseksi ja pääsevät aina halutessaan tuttuun ja turvalliseen syliin.
www.pplaamanen.fi
15
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Väylä unelmiin Nuorten Väylä Oy haluaa olla väylä nuorten unelmiin. Katse pidetään tulevaisuudessa eikä epäonnistumisissa. Huostaan otettujen nuorten ryhmäkodissa kulttuuriin kuuluu, että asiat pystytään selvittämään puhumalla ja että hyvä vuorovaikutus sekä luottamus nuoreen ovat kaiken toiminnan perusta. Teksti: Maija-Liisa Saksa
Läpinäkyvää toimintaa Nuorten Väylässä on toimittu alusta alkaen muista poikkeavasti ja yritys on vahvasti mukana mm. sosiaalisessa mediassa, jossa tuodaan läpinäkyvästi esiin ryhmäkodin arkea ja juhlaa. – Olemme myös toteuttaneet nuorten kanssa erilaisia näyttäviä taideprojekteja. Väylä Unelmiin -valokuvausprojektissa keskityttiin nuorten elämänjanan historiaan ja tulevaisuuteen tavoitteena vahvistaa nuorten itsetuntoa ja minäkuvaa. Projekti päätettiin tämän vuoden alussa upeaan gaalailtaan, kertoo Kailio. Toiminnan läpinäkyvyyttä edistävät myös kuukausikoosteet, jotka lähetetään sosiaalityöntekijälle ja vanhemmille jokaisesta nuoresta. – Meillä myös nuoret tekevät oman raporttinsa, jossa kertovat näkemyksensä edellisen kuukauden sujumisesta. Nämä usein varsin pitkätkin selvitykset liitetään sellaisenaan omaohjaajan raporttiin. Varsin harvoin nuoren ja omaohjaajan selvityksissä on merkittäviä näkemyseroja. Tämä kertoo siitä, että olemme pystyneet keskustelemaan asioista ja ratkomaan ristiriitoja, selvittää Kailio.
Nuoret vahvasti mukana arjessa – Nuorten Väylässä tahtotilamme on, että rakennamme jatkuvasti
Toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio.
parempia tapoja suojella lasta. Mietimme, miten voimme tehdä asioita vielä vahvemmin, jotta nuoret voivat hyvin ja ovat arjessa mukana entistä paremmin. Tähän avuksi kehitimme alkuvuodesta strategiamme vuodelle 2022. Sen tavoitteiden viemiseksi arjen käytäntöihin koko henkilökuntamme osallistuu 10 päivän koulutukseen. – Meillä nuoret ovat päättämässä omista asioistaan ja he pystyvät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja arkeensa ja jokaisella nuorella on oma yksilöllinen hoito- kasvatussuunnitelma, muistuttaa Kailio. Esimerkkinä nuorten vaikutusmahdollisuuksista on mm. yrityksen johtoryhmä, jossa nuorilla, kuten myös työntekijöillä, on
”Päämääränämme on aikuisuus, jossa lapsuuden kriisit ovat voimavara, eivät taakka.”
oma edustuksensa. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet yhdessä kehittävät toimintaa. Näin saadaan parempia tuloksia verrattuna siihen, että yrityksen johto ylhäältä päin sanelisi toimintaperiaatteet. Toinen nuorten vaikutusmahdollisuus on hymiöseinä, jonne sekä ohjaajat että nuoret voivat antaa hymy- tai ”töllöntyö”-hymiöitä toisilleen. Antamisen perusteluista keskustellaan yhdessä, joten tilaisuudet muodostuvat yhteisöllisiksi ja rakentaviksi. Hymiöitä voi saada esimerkiksi opiskelusta tai arjen toiminnoista, ohjaajat nuoren kanssa asioiden yhdessä tekemisestä, kuuntelemisesta tms. Kailio muistuttaa, että nuoren kanssa toimiminen ei ole tähtitiedettä. Usein kyse voi olla aikuisesta pieneltä vaikuttavasta asiasta, mutta nuorelle sillä on iso merkitys. Tällainen voi olla vaikka yhteinen kuntosalikäynti tai uintiretki. – Yhdessä tekemisen lisäksi meillä halataan ja paijataan paljon. Nuoret hakeutuvat meillä aikuisten seuraan ja saattavat oma-aloitteisesti tulla syliinkin asti. Koen tämän olevan merkki siitä, että nuoret tuntevat heistä välitettävän, heitä arvostetaan ja että heidät hyväksytään omana itsenään, sanoo Kailio.
Kuva: Heidi Noponen, Kuvagalleria Kotka
– Lastensuojelusta nähdään yleensä negatiiviset asiat, esimerkiksi huostaanotot. Me Nuorten Väylässä haluamme kuitenkin ravisuttaa alaa, muuttaa käsityksiä ja asenteita nostamalla esiin kodin ulkopuolelle sijoittamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Niitä, jotka voimaannuttavat nuoria, vahvistavat heidän itsetuntoaan ja ylläpitävät sekä parantavat suhteita nuoren vanhempiin ja muihin läheisiin, korostaa toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio.
Nuorten Väylä Oy • • • • • • • •
Perheyritys, perustettu 2016 Tarjoaa perus- ja erityistason sijaishuollon palveluja 13-18-vuotiaille nuorille, täysi-ikäisille myös jälkihuoltoa Toimii Tirvalla, lähellä Kouvolaa vanhassa kansakoulussa Nyt 14 asiakaspaikkaa pitkäaikaisella kuntoutusosastolla seitsemän paikkaa pysäytys- ja arviointiosastolla seitsemän paikkaa Kuusankoskelle avataan syksyllä 14 paikkainen erityistason yksikkö
16
MAINOSLIITE
Terveys 2020
Ammattitaitoinen kuuloasiantuntija auttaa sinua kuulemaan paremmin Huono kuulo vaikeuttaa arkista elämää työssä ja vapaa-ajalla. Ihminen saattaa vältellä jopa sosiaalisia kontakteja. Kuulokoje voi monin tavoin parantaa elämänlaatua. Teksti: Kati Keturi
Kuulo on herkkä aisti, jonka toiminta on yksilöllistä. Siispä kuulokojeen hankintakin on yksilökohtaista ja on hyvä testata erilaisia vaihtoehtoja. Alan yrittäjiltä vaaditaankin hyvää ihmistuntemusta ja laajaa ammattitaitoa. – Kohtaamme asiakkaat ihmisinä paneutuen asiaan. Sopivan laitteen löytymiseen vaikuttaa mm. asiakkaan korvakäytävän anatomia, sorminäppäryys sekä se, minkälaisessa ääniympäristössä hän elää. Me kuuntelemme asiakkaitamme ja pyrimme samalle aaltopituudelle, toteaa yli 40 vuotta alalla toiminut Timo Lehtonen Kuulohansasta. Suomalainen perheyritys Kuulohansa palvelee asiakkaitaan tekemällä kuulontutkimuksia, opastamalla kuulokojeiden hankinnassa sekä tekemällä huoltotoimenpiteitä kojeisiin. Kuulohansa tekee ainoana toimijana Suomes-
sa itse huoltotyöt. – Huolto valmistuu usein asiakkaan odottaessa. Maahantuomiemme Hansaton- ja Starkey-kojeiden huolto sekä valmistus määrätyiltä osin tapahtuvat Suomessa. Suomalaisuus on meille tärkeä arvo.
Huipputeknologiaa kuulokojeen sisällä Kuuloalan yksityisistä asiantuntijaliikkeistä kuulokojeen hankkiminen on asiakkaalle yhtä helppoa kuin silmälasien hankkiminen optikolta. Kuuloalan palvelut, audionomin tekemät tutkimukset ja sovitukset saa samasta liikkeestä. Monet kuuloasiantuntijat tekevät tutkimuksia ja säätöjä myös kotikäynteinä. – Kuulonalenemaa on vaikea tiedostaa. Haluamme rohkaista
ihmisiä tutkituttamaan kuulonsa. Tutkimuksiin voi tulla ilman lähetettä. Audionomi tutkii kuulon sekä korvat ja arvioi, tarvitaanko lääkäriä. Alan liikkeissä on useamman eri valmistajan kuulokojeita tarjolla. Kokeilemalla löytää omaan arkeen sopivimmat kuulokojeet. Laitteiden teknologia on vuosien varrella kehittynyt huimasti. Kuulokojeisiin on nykyään saatavilla hyvin edistynyttä tekniikkaa, esimerkiksi langaton bluetooth-yhteys. Kaikista lisäominaisuuksista huolimatta tärkeintä on Lehtosen mukaan saada puheesta selvää. – Tavoitteena on mahdollisimman luonnollinen kuuleminen. Vuoden, parin sisällä on otettu sen suhteen isoja edistysaskeleita. Langaton yhteys tarkoittaa, että kuulokojeesta voi vaikkapa suoraan vastata puheluun tai kuunnella
Yksityinen kuuloasiantuntijasi, Sinun kuulosi avuksi. Ympäri Suomen. Starkey & Hansaton -kuulokojeiden jälleenmyyjiä
tv:tä. Uusimmassa mallissa on lisäksi terveysteknologiaa sensoritoimintojen muodossa. Koje voi mitata aktiivisuutta ja tehdä kaatumishälytyksen. Kuulokojetta on entistä helpompaa käyttää. Laa-
KUULOHANSA OY Starkey & Hansaton maahantuoja Soidintie 8 00700 HELSINKI puh. 09 345 5300
dukkaat kojeet voidaan säätää toimimaan automaattisesti, jolloin käyttäjä voi keskittyä nauttimaan kuulemisesta. www.kuulohansa.fi
TOIVON KUULO OY Valtakatu 25 94100 KEMI puh. 0400 212 689 www.toivonkuulo.fi
www.kuulohansa.fi
ACUSTICO OY Audionomi Heljä Haarala c/o Mehiläinen Forum Mannerheimintie 20 B 00100 HELSINKI puh. 044 739 6565 www.acustico.fi Myös kotikäyntejä!
KUULOLIIKE KORVABUUSTI Audionomit Kaisa Aho & Jaana Piesanen Bulevardi 21, 7 krs. 00180 HELSINKI puh. 040 960 8606
KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Kuulontutkija Päivi Matti Oy Puistokatu 10 20100 TURKU puh. 044 582 5360 www.paivimatti.fi Myös kotikäyntejä!
KUULEMISEN ERIKOISLIIKE Kuulontutkijat Päivi ja Maisa Matti c/o Mehiläinen Salo Vilhonkatu 8 Plaza 24100 SALO puh. 044 582 5360
www.korvabuusti.fi
www.paivimatti.fi Myös kotikäyntejä!
KUULO-TIETO AY Audionomit Papinniemi & Vesa c/o Terveystalo Lappeenranta Brahenkatu 3 A 53100 LAPPEENRANTA puh. 050 5234 976
AUDIONOMI RITVA KOSKINEN c/0 Mehiläinen Kuopio Kauppakatu 39 A 70100 KUOPIO puh. 050 512 5430 ritva.koskinen@mehilainen.fi
www.kuulotieto.fi
KUULOSIRPAKKA OY Hämeentie 2 LH 1 13200 HÄMEENLINNA puh. 040 455 2555 www.kuulosirpakka.fi Myös kotikäyntejä!
SATA-KUULO Itsenäisyydenkatu 33 28100 PORI puh. 02 641 3890 www.satakuulo.fi
KUULOSIRPAKKA OY Audionomi Sirkku-Marja Väätäinen c/o Terveystalo Forssa Kutomonkuja 2 30100 FORSSA puh. 040 455 2555 www.kuulosirpakka.fi
SUOMEN KUULOTUKI OY Audionomi Esa Kantola c/o Terveystalo Oulu Albertinkatu 16 2 krs. H30 90100 OULU puh. 040 9666 848 ajanvaraus: 030 6000 esa.kantola@terveystalo.com Myös kotikäyntejä!
JOENKUULO Niskakatu 7 80100 JOENSUU puh. 013 318 077 www.satakuulo.fi
SEINÄJOEN KUULOPISTE Kauppakatu 24 60100 SEINÄJOKI puh. 044 352 0474 www.kuulopiste.fi
KUULOPISTE c/o Kokkolan Näkömestari Tehtaankatu 3 67100 KOKKOLA puh. 044 352 0474 www.kuulopiste.fi Myös kotikäyntejä!
RAUMAN KUULONTUTKIMUS Sahankatu 2 26100 RAUMA puh. 02 822 6789
KAINUUN KUULOPISTE Pohjolankatu 33 87100 KAJAANI puh. 050 308 1502
www.satakuulo.fi
www.kuulopiste.fi