Terveys - Uudet teknologiat ja innovaatiot

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

TERVEYS

Uudet teknologiat ja innovaatiot TOUKOKUU 2021 TERVEYS – Uudet Teknologiat ja innovaatiot on Editor HelsiNGIn tuottama asiantuntijajulkaisu.

Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija.

Vastaava tuottaja TERHI BACKMAN | AD Jenni Hyttinen Toimituksellinen työ Matilda Mäkinen, Mila Möykky, Jari Peltoranta, hanna Viskari, Maija-Liisa Saksa Painopaikka Sanomapaino 2021

Editor Helsinki Oy | WWW.WEMATCHU.COM | Valtteri Rantalainen p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi

Lisää elämänlaatua epilepsiapotilaille Kehittyneet neurostimulaatiohoidot voivat auttaa epilepsiapotilaita merkittävästi. Ne lyhentävät ja jopa estävät epilepsiakohtauksien tuloa. s. 2

Diabetesklinikan avulla diabeteksen seuranta onnistuu myös etäpalveluna s. 3

Etätyö haastaa toimiston WELL-sertifioinnissa on määritelty useita eri hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla voidaan luoda hyvinvointia tukevia ratkaisuja toimitiloissa. s. 5

Vyairella hengityshoitoa kehitetään monimuotoisin tiimein Vyaire Medical on terveysteknologia-alan yritys, joka keskittyy hengityksen hoidon ja diagnostiikan tuotteisiin. Työperäisellä maahanmuutolla on ollut Vyairen kasvulle iso merkitys.

Teksti: Matilda Mäkinen

Vaikka Vyaire Medical on yritysbrändinä uusi, on sen tuotteita kuitenkin käytetty hengityspotilaiden hoidossa ympäri maailman jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi Vyairen tehoventilaattoreille on ollut suuri kysyntä koronapotilaiden hoidossa.

– Vyairen suurimmat toimipisteet ovat Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Saksassa. Toimialalle tyypillisesti yritys on muodostunut monen yritysoston seurauksena. Suomen toimipisteen juuret juontavat Instrumentariumin aikoinaan perustamaan Datexiin, jonka GE Healthcare osti vuonna 2003. Vuonna 2014 tarvikeliiketoiminta myytiin ja samalla 15 hengen tiimi Helsingissä siirtyi Vyaire Medicalin riveihin. Nykyisin meitä on 35, avaa Vyaire Medical Helsingin tuotekehitysjohtaja Janne Ranta.

Helsingissä toimii Vyairen tuotekehitys- ja tutkimuskes-

kus, jonka toiminnan volyymi on kasvanut merkittävästi.

Medtech on nopeasti kasvava ala, jonka osaajille on iso kysyntä.

”

Vyairen yksikkö Helsingissä on monimuotoinen, ja täällä vallitsee yhteenkuuluvuuden ilmapiiri.

– Vaikka monilla toimialoilla ulkoistetaan tuotekehitystä esimerkiksi Aasiaan, on tilanne medtechissä toisenlainen. Valtaosa alan yrityksistä on länsimaalaisia, ja säädellyllä alalla on hyödyllisempää sijaita lähellä asiakkaita ja viranomaisia, Ranta toteaa.

Tuote- ja projektivastuita on vuosien varrella siirretty Helsinkiin Yhdysvalloista ja jopa Intiasta. Nyt kehitteil-

lä on uusia hengityshoidon tuotteita ja projektien myötä Helsingin yksikkö kasvaa entisestään. Tilaa on uusille ammattilaisille – erityisesti tiimipelaajille, jotka ovat valmiita soveltamaan teoriaosaamistaan myös käytäntöön.

Helsingin yksikön henkilöstökasvusta puolet on tullut ulkomaalaistaustaisten osaajien rekrytoinneista. Suurin osa on alun perin saapunut Suomeen opiskelemaan, rekrytoitu Vyairelle, viihtynyt ja päättänyt jäädä. Naisia ja miehiä on tasaväkisesti ja ikähaitari on laaja. Työyhteisön monimuotoisuus nähdään Vyairella isona etuna.

Erilaiset osaajat muodostavat vahvan tiimin ja diversiteettiin on päädytty luonnollisesti, kun on palkattu kyvykkäimmät henkilöt katsomatta taustaan, ikään tai sukupuoleen.

Diplomi-insinööri Zeynep

Bulbul työskentelee Vyairella uusien tuotteiden kehityksen parissa ja viihtyy työssään.

Hänen mukaansa iso rooli on paitsi työpaikan ilmapiirillä, myös ympäristöllä.

– Suomi on ollut kaikin puolin hyvä paikka asua ja tehdä työtä. Erityisesti arvostan tasapainoa työn ja yksityiselämän välillä, hyviä koulutusmahdollisuuksia ja Suomen puhdasta luontoa.

Vyairen yksikkö Helsingissä on monimuotoinen, ja täällä vallitsee yhteenkuuluvuuden ilmapiiri. Täällä pääsee tekemään töitä todella ammattitaitoisten kollegoiden kanssa.

Suuntasin medtech-alalle, koska haluan vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun. Vyairella tämä on mahdollista, Bulbul summaa.

www.vyaire.com

Tuotekehitysjohtaja Janne Ranta, tuotekehitysesimies Laurent Muller ja diplomi-insinööri Zeynep Bulbul iloitsevat Vyaire Medicalin hyvästä työilmapiiristä.

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

2

TERVEYS – Uudet teknologiat ja innovaatiot

Lisää elämänlaatua epilepsiapotilaille Maassamme on noin 50 000 epilepsiapotilasta. Heistä kolmasosalla kohtauksia ei saada kuriin lääkityksellä eikä myöskään leikkaus auta. Sen sijaan kehittyneet neurostimulaatiohoidot voivat auttaa heitä merkittävästikin. Ne paitsi lyhentävät tai jopa poistavat epilepsiakohtauksia, myös parantavat mielialaa, vireyttä ja tunteiden säätelyä.

– Mitä enemmän olemme tutkineet neurostimulaation vaikutuksia epilepsiapotilailla, sitä paremmalta menetelmä vaikuttaa. Toki tämäkään hoitomuoto ei sovi kaikille, mutta 70-80 prosentilla kohtaustilanne on parantunut yli 50 prosenttia mahdollistaen mm. aiempaa itsenäisemmän elämän ja jopa opiskelun tai työssä käynnin, kertoo neurologian professori Jukka Peltola Tampereen Yliopistosta.

Neurostimulaatiohoidoissa keskushermostoon annetaan sähköimpulsseja joko stimuloimalla vagushermoa (VNS-menetelmä) tai suoraan aivoja syväaivomenetelmällä (DBS), jossa elektrodit asennetaan aivojen syviin osiin. VNS-hoitoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa, DBS-leikkauksia Tampereen, Helsingin ja Kuopion yliopistosairaaloissa.

VNS-menetelmän tehoa

on viime vuosina parantanut huomattavasti autostimulaatio-ominaisuus, jossa järjestelmä reagoi epilepsiakohtauksiin liittyvään sydämen sykkeen muutoksiin.

– VNS on oikeastaan aivojen epäsuora tahdistin, sillä sen lisäksi, että se vähentää ja lyhentää epilepsiakohtauksia, se normalisoi yliaktiivista autonomista hermostoa parantaen elämän laatua.

Epilepsiaan liittyy ylivirittyneisyyttä, ja tämä lisää stressintunnetta sekä myös sydänperäisiä äkkikuolemia, sillä epilepsia lisää rytmihäiriöiden riskin kolminkertaiseksi. Menetelmä siis auttaa ihmistä olemaan oma itsensä lisäämällä ihmisen oman hermoston rentouttamista, mikä on tärkeää meille kaikille, muistuttaa Peltola.

Yksilöllinen valinta – Olemme viime vuosina tutkineet paljon neurostimulaa-

tiota löytääksemme potilaat, joita hoito auttaa parhaiten sekä toteuttaaksemme hoidon potilaalle parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä varhemmin hoito aloitetaan, sitä parempia tulokset ovat. Neurostimulaatio voi tulla kyseeseen, jos lääkkeet eivät auta tai niistä on haittavaikutuksia eikä myöskään leikkausta voida tehdä. Keskustelemme aina potilaan kanssa ja hoitomuoto valitaan yksilökohtaisesti tilanteen mukaan.

Suomessa VNS-hoitoa saa noin 500 ja DBS-hoitoa noin 50 henkilöä. Koska neurostimulaatio parantaa epilepsiapotilaiden mielialaa, on sitä tutkittu myös vakavan masennuksen hoidossa.

– Meillä Suomessa vaikeasti masentuneita ei hoideta neurostimulaatiolla, mutta monessa Euroopan maassa jo näin tehdään, selvittää Peltola.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

VNS-hoidossa rintaan ihon alle asennetaan generaattori. Se lähettää impulsseja kaulan vagushermoon asennettuihin elektrodeihin, josta ne välittyvät vagushermoa pitkin epilepsiakohtauksia aiheuttavalle aivoalueelle. Generaattoria ohjataan tabletilla.

Armi Aktiivituoli auttaa ylös ja kuntouttaa Kun heikkovoimaisuus, polvet, selkä tai lonkka vaivaavat. hyvä selälle

Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki.

AUTTAA YLÖS

Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista.

AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ

Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä.

Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta!

SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ

Vähentää virheellistä kuormitusta ja kipuja.

Nyt kun ikäihmisten liikkuminen on rajoitettua, on aika hankkia kotiin tuoli, joka edistää käyttäjänsä liikkuvuutta, toimintakykyä ja mahdollistaa heikkovoimaisenkin omatoimisen harjoittelun helposti ja turvallisesti.

Tilaa tai kysy lisää: armi-aktiivituoli.fi tai soita 050 366 1832

Ainutlaatuisen, ylösnousua avustavan mekanisminsa avulla se säästää niveliä, vahvistaa alaraajojen lihaksia sekä parantaa tasapainoa. Ristiselän tuen, joustavan selkänojan ja säädettävän niskatuen ansiosta tuolissa on myös erittäin mukava istua.

Ergonominen tuoli ennaltaehkäisee liikkumattomuudesta johtuvia tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja antaa lisää aktiivisia vuosia kotona.

Käyttäjänsä mittojen mukaan valmistettu Aktiivituoli ohjaa nousemaan oikein, niveliä virheellisesti rasittamatta ja kivutta ylös. Tuolin ainoana ”moottorina” toimii käyttäjä itse, jolloin tuolin avulla voi myös jumpata ylösnousuun tarvittavia lihaksia ja tasapainoa, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen.

Fysioterapeuttien suosittelema Armi on Valvirassa rekisteröity lääkinnällinen laite ja patentoitu, suomalainen keksintö, joka helpottaa myös hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien työtä. Se ei ole hetken helpotus vaan pitkäkestoinen hyöty, joka parantaa toimintakykyä kaikissa muissakin arkielämän tilanteissa.

Tapio Anttilan muotoilema tyylikäs ja kaunis nojatuoli sopii vaativaankin sisustusmakuun. Sitä saa neljällä jalalla tai pyörivällä laippajalalla, halutulla materiaalilla ja väreillä.

Armin idean isän, fysioterapeutti Jorma Eerolan mukaan sen toiminta selviää parhaiten kokeilemalla itse. Siksi Armista voi pyytää maksuttoman esittelyn omaan kotiin.

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

TERVEYS – Uudet teknologiat ja innovaatiot

3

Kuva: Julius Konttinen

Diabetesklinikan etäpalvelun avulla diabeteksen seuranta onnistuu vaikkapa kesämökiltä käsin.

Diabeteksen laadukas hoito ja seuranta onnistuvat niin mökkilaiturilta kuin kotisohvaltakin Tiesitkö, että diabeteksen hoidon voi toteuttaa myös etäpalveluna? Pihlajalinnan Diabetesklinikan etäpalvelut on suunnattu erityisesti tyypin 2 diabeetikoille. Tavoitteena on tarjota laatua diabeteksen hoitoon ja seurantaan asiakkaan asuinpaikasta riippumatta.

Teksti: Hanna Viskari

Suomessa tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 400 000, minkä lisäksi on arvioitu, että jopa 100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Diabeteksen hoidon ongelmakohtia suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ovat muun muassa hoidon jatkuvuuden heikko toteutuminen sekä järjestelmällisyyden puute. Diabeteksen lisäsairauksia ehkäisevä hoito hukkuu herkästi muihin asioihin, ja suuri lääkärivaihtuvuus tuo ongelmansa myös muiden pitkäaikaissairauksien hoitoon.

”

Halusimme luoda systeemin, joka kohtelee kaikkia diabetespotilaita eri puolilla Suomea yhtä laadukkaasti.

Sisätautilääkäri, LT, dosentti Johan Fagerudd lähti etsimään ratkaisuja juuri näihin solmukohtiin, minkä pohjalta kehitettiin etäpalveluja tarjoava Pihlajalinna Diabetesklinikka. Klinikan lupaus on, että asiakas saa aina asiantuntevaa hoitoa

riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu.

– Halusimme luoda systeemin, joka kohtelee kaikkia diabetespotilaita eri puolilla Suomea yhtä laadukkaasti.

Esimerkiksi terveyskeskuksissa kaikilla yleislääkäreillä ei vain yksinkertaisesti voi olla hallussaan aina tuorein tieto kaikista hoitomuodoista. Pihlajalinna Diabetesklinikalle tullessaan asiakkaalla on takuu siitä, että häntä hoitavat aina alan erityisasiantuntijat Suomessa, Fagerudd sanoo.

Tavoitteena tasapainoinen elämä Pihlajalinna Diabetesklinikan tavoite on antaa potilaalle tasapainoa elämään diabeteksen kanssa. Johan Fagerudd arvioi, että diabeteksen hoitoon räätälöidyllä ja tuoreimpiin kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvalla palvelumallilla pystytään kohdistamaan asiantuntijaosaamista liitännäissairauksia ehkäisevästi.

Palvelu on alun perin suunniteltu hoitomuodoksi julkisen sektorin perusterveydenhuoltoon yhteistyössä Pihlajalinnan kumppanikuntien kanssa. Kunta-asiak-

kailta saadun hyvän palautteen ja kokemuksen pohjalta klinikan palvelua lähdettiin suunnittelemaan myös Pihlajalinnan yksityis- ja työterveysasiakkaiden käyttöön.

Pihlajalinna Diabetesklinikan etäpalveluja mukana kehittämässä ollut diabeteshoitaja Mari Yrjölä toteaa, että etäpalvelulle on juuri nyt oikea aika. Koronavirusepidemian myötä etäpalvelujen kehitys ja käyttö ovat ottaneet ison harppauksen eteenpäin, ja ihmiset ovat aiempaa halukkaampia hoitamaan asioitaan, myös terveyteen liittyviä, etänä.

”

Työssä parasta on se, kun näkee asiakkaan onnistuneen elämäntapamuutoksessa.

– Diabetesklinikan etäpalveluja käyttävä asiakas voi olla vaikka toukokuusta syyskuuhun kesämökillä ja hoitaa diabeteksen seurantansa sieltä, Yrjölä sanoo.

Diabeteshoitajan mukaan työssä parasta on se, kun hän näkee asiakkaan onnistuneen elämäntapamuutoksessa.

– Hoitotyö on vuosien saa-

Kuva: Julius Konttinen

tossa muuttunut. Nykyisin asiakas otetaan aktiivisesti mukaan hoidon suunnitteluun, ja pyrimme keskustelemalla löytämään oikeita, juuri kullekin asiakkaalle sopivia elämänlaatuun vaikuttavia valintoja yhdessä. Saan parhaimmat onnistumisen tunteet silloin, kun asiakas muuttaa diabeteksen omahoitoaan elämänlaatua parantavaan suuntaan ja saan olla hänen tukenaan muutosprosessissa, Mari Yrjölä sanoo.

Etähoitopolku aloitetaan Pihlajalinnaterveyssovelluksessa Yksityisasiakkaat voivat aloittaa palvelun kätevästi Pihlajalinna-terveyssovelluksessa, jonka saa ladattua oman älypuhelimen sovelluskaupasta maksutta. Sovelluksessa asiakas ohjataan ensin diabeteshoitajan etävastaanotolle valmistavalle käynnille, jonka jälkeen hän tapaa etävastaanotolla sisätautilääkärin.

Mikäli asiakas ei halua tai hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää Pihlajalinna-terveyssovellusta, etävastaanottoajan voi varata myös suoraan diabeteshoitajalle Pihlajalinnan asiakaspalvelusta.

Pihlajalinnan Diabeteskli-

Pihlajalinnan Diabetesklinikalla asiakasta palvelevat diabetekseen hoitoon erikoistuneet asiantuntijat, kertoo sisätautilääkäri, LT, dosentti Johan Fagerudd.

nikalla asiakasta palvelevat diabetekseen hoitoon erikoistuneet asiantuntijat, ja hoitosuunnitelmat tehdään aina perustuen tuoreimpiin kansainvälisiin hoitosuosituksiin kansallisen Käypä hoito -suosituksen lisäksi. Tyypin 2 diabeteksen hoitoa mullistavat tällä hetkellä uudet ja tehokkaat lääkkeet, joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää diabeteksen liitännäissairauksien riskiä. Lisäksi uudet lääkkeet helpottavat potilaan painonhallintaa.

Paras hoitotulos saavutetaan usein pysyvällä hoi-

tosuhteella, ja Pihlajalinna Diabetesklinikka tarjoaakin asiakkaalle mahdollisuuden siirtää diabeteksen hoito ja seuranta kokonaan Pihlajalinnaan. Käynti klinikalla ei kuitenkaan sido asiakasta mihinkään, ja hän voi hyvin tulla vaikkapa vain tarkistamaan oman hoitosuunnitelmansa ajantasaisuuden.

www.pihlajalinna.fi

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

4

TERVEYS – Uudet teknologiat ja innovaatiot

Kuva: Tero Suutari, BusinessOulu

Oulussa toimii ainutlaatuinen yhteiskehittämisen toimintamalli terveydenhuollon ammattilaisille ja yrityksille. Siinä yritykset voivat kehittää ideoitaan mm. kolmessa erilaisessa OuluHealth Labsin innovaatioympäristössä.

OULU – Digitaalisen terveyden edelläkävijä Terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloistamme. Viime vuonna Suomen vienti nousi 2,43 miljardiin euroon, josta huomattava osuus oli Oulun alueen yrityksillä. Alueelle onkin muodostunut maamme toiseksi merkittävin, voimakkaasti kehittyvä ja monipuolinen terveysteknologian huippuosaamisen keskittymä.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Oulussa on luotu yrityksille erinomaiset puitteet korkean teknologian tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, sillä kaupunki on juuri sopivan kokoinen yritysten verkostoitumista ja kansainvälistymistä ajatellen.

Oulu on digitaalisen terveyden edelläkävijä ja tunnetaan maailmalla innovaatioistaan sekä OuluHealth- ekosysteemistään.

Tulevaisuuden terveysteknologian ja palveluiden kehittämiseksi Oulussa on yrityksille tarjolla mm 5G-testiympäristö. Myös 6G-tutkimus on saanut jo lähtölaukauksensa nimenomaan Oulussa ja sen tuomat tulokset tulevat aikanaan osaksi teknologista kehitystä.

– Meillä testataan käytännössä korkeita teknologioita.

Yritykset hyödyntävät mm. tekoälyä, BigDataa, lääketieteen kuvantamista, painettavaa elektroniikkaa ja virtuaaliteknologiaa. Verkostossamme yritykset, korkeakoulut, tutkijat ja terveysalan ammattilaiset kehittävät yhdessä innovatiivisia ratkaisuja sekä sairauksien ehkäisyyn

ja hoitoon että ihmisten terveyden ja elämän laadun parantamiseen, kertoo Health & Life Science -toimialan asiakkuuspäällikkö Heidi Tikanmäki BusinessOulusta.

”

Edistämme ja tuemme terveys- ja hyvinvointialaa.

Ouluun maailman älykkäin sairaala Tämän hetken suurin projekti / hanke on Tulevaisuuden sairaala OYS 2030. Oulun yliopistollinen sairaalan toiminta ja tilat modernisoidaan maailman älykkäimmäksi sairaalaksi, jossa uusin huipputeknologia yhdistyy moderneihin tiloihin ja ajantasaiseen osaamiseen. Oulun alueella on päälle 100 korkean teknologian terveys- ja hyvinvointialan yritystä.

– BusinessOulun Health & Life Science -tiimi tukee yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Etsimme myös yrityksille uusia liiketoimintakumppaneita sekä yhteistyömahdollisuuksia alan tut-

kimuslaitosten kanssa sekä edistämme yritysten vientiä alan tärkeimmissä kansainvälisissä tapahtumissa, selvittää toimialakoordinaattori Joanna Seppänen.

Ainutlaatuinen OuluHealth Labs OuluHealth on yksi Euroopan johtavista terveysalan ekosysteemeistä. Sen ainutlaatuisuus on OuluHealth Labs -testausympäristöt, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuudet tuote- ja palvelukehityksen eri vaiheisiin kolmessa erilaisessa innovaatioympäristössä: OYS TestLab toimii Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Siellä yritykset sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat kehittää ja testata ideoitaan aidon kaltaisessa sairaalaympäristössä. Sen muuntojoustaviin tiloihin voidaan simuloida erilaisia yksiköitä, kuten esimerkiksi leikkaussali, poliklinikka tai vuodeosasto.

Oamk SimLab on Oulun ammattikorkeakoulun tiloissa toimiva simulaatio- ja studioympäristö, jossa myös

opiskelijat voivat osallistua kehitystyöhön. Ympäristössä on mm. potilassimulaattoreita ihmisen peruselintoimintojen sekä hoitotoimenpiteiden simulointeihin mm. pelastusalan ammattilaisille.

”

Oulu on digitaalisen terveyden edelläkävijä ja tunnetaan maailmalla innovaatioistaan.

Oulu WelfareLabissa yritysten kehitys- ja testausalustoina voivat olla esim. koti, terveyskeskus tai sairaala, eli ympäristö, jossa kehitettävä tuote tai palvelu tulee aidosti toimimaan. Näin yritykset saavat arvokasta palautetta tuotteensa kehitystyöhön aidoilta käyttäjiltä.

– Yritykset ovat tervetulleita OuluHealth Labs-toimintaamme, vaikka innovaatio olisi vasta idea-asteella. Kehitettävä kohde voi olla melkein mitä tahansa lääkinnällisestä laitteesta palveluun tai mobiiliapplikaatioon, korostaa Tikanmäki.

Kutsumme Terveys- ja Life Science -toimialojen yrityksiä mukaan verkostoomme niin Suomesta kuin ulkomailta.

Tule luomaan kanssamme tulevaisuuden terveyttä!

Lisätietoja: Heidi Tikanmäki asiakkuuspäällikkö Health & Life Science BusinessOulu

www.ouluhealth.fi

Oululaisia innovatiivisia terveysalan ratkaisuja: • Oura – hyvinvointisormus • ProWellness – digitaalisia ratkaisuja pitkäaikaissairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn • Optomed – kädessä pidettävät silmänpohjakamerat • Medanets – maailman paras mobiilisovellus hoitotyöhön • Neurosonic – ainutlaatuinen teknologia parempaan uneen, palautumiseen sekä stressittömämpään elämään • Nukute – hengitysteiden etävalvonta- ja diagnostiikkaratkaisut • QuietOn - aktiiviseen vastameluteknologiaan pohjautuvat nukkumiskorvatulpat • Monidor –infuusiohoidon etävalvonta • Cerenion – tekoälyä hyödyntävä ratkaisu tehohoitopotilaan aivotoiminnan mittaamiseen • Peili Vision – virtuaalitodellisuudessa toimiva työkalu neurologiseen kuntoutukseen • Kipuwex – etämonitorointilaite kivunmittausominaisuudella • Near Real – videovastaanotto

www.ouluhealth.fi

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

TERVEYS – Uudet teknologiat ja innovaatiot

5

Kuva: @ Skanska / Tailorframe

Helsingin Mannerheimintiellä sijaitsevan M117-toimistotalon tilat uudistettiin WELL-kriteerien mukaisesti avariksi ja työviihtyvyyttä parantaviksi.

Etätyö haastaa toimiston Koronan jälkeisenä aikana työntekijät pohtivat tarkkaan, kannattaako toimistolle lähteä tekemään päivän töitä, vai onko etätyö houkuttelevampi vaihtoehto. Jotta valinta kohdistuu toimistoon, siellä pitää olla parempi tehdä töitä kuin kotona. Työntekijöiden hyvinvointi edellä suunnitelluilla uusilla toimitiloilla on etulyöntiasema tässä kilpailussa.

Teksti: Jari Peltoranta

– Työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys ja toimistojen ihmiskeskeisyys kasvavat varmasti jatkossa. Työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseksi toimistolla pitää olla tarjolla erittäin monipuoliset ja toimivat palvelut. Esimerkiksi pesulapalvelut ja lounasravintolasta mukaan ostettu ruoka helpottavat arkea huomattavasti. Hyvin suunnitellussa toimistossa työn tekemisen kannalta oleelliset ratkaisut ovat myös tarkkaan mietittyjä ja esimerkiksi ergonomia on usein parempi kuin kotioloissa, Skanska CDF Oy:n vuokraus- ja markkinointijohtaja Michael Ekström toteaa.

Skanska on yksi Suomen suurimmista asuntojen, toimisto- ja tuotantotilojen sekä infrastruktuurin rakentajista ja projektikehittäjistä. Skanska CDF Oy vastaa toimitilo-

jen projektikehityksestä Suomessa.

on tarjottava jotain lisäarvoa kotona työskentelyyn verrattuna. Työpaikalle pakottamiUusi työnteon nen ei ole tehokas keino. Silhybridimalli loin moni työntekijä saattaa Ekströmin mukaan jatkossa äänestää jaloillaan, Ekström tuskin voidaan lähteä siitä, toteaa. että työnantaja voisi yksipuoKäytännössä voi olla tarlisesti määrätä työntekijät peen, että kaikki työntekijät työpaikalle töihin. ovat paikalla yrityksen toimi– Ruotsissa on jo havaittu, tiloissa ainakin osan aikaa. että yritykset joutuvat to– Tutkimukset viittaavat della kilpailemaan osaavista siihen, että hyvin moni työntyöntekijöistä ja tämä trendi tekijä haluaa olla toimistolla vaikuttaa olevan tulossa Suo- 2 – 3 päivää viikossa ja loput meenkin. Enää ei riitä, että etätöissä. Se on varmasti tutyöntekijöille tarjotaan tilat, levaisuuden työnteon malli. joissa tehdä töitä, vaan jou- Kaikkien yritysten tarpeet dutaan miettimään tarkasti eivät ole samanlaisia, vaan niitä asioita ja arvoja, joiden jokaisella yrityksellä on iso takia työntekijät haluavat miettiminen siinä, miten työskennellä yrityksessä. työnteko juuri heillä järjeste– Koska työn tekeminen tään ja minkälaiset toimitionnistuu kotoa käsinkin, lat siihen tarvitaan. Meidän työntekijöiden on haluttava tehtävämme Skanskassa on tulla työpaikalle ja toimiston toteuttaa niin joustavia, toimivia ja terveellisiä taloja, että ne taipuvat täyttämään nämä eri tarpeet, Ekström toteaa.

Etätyön vahvistuessa käytännöt muuttuvat myös työpaikoilla.

– Jatkossa tullaan todennäköisesti tekemään enemmän hybridityötä, jossa osa ihmisistä voi olla kotona ja osa toimistolla. Esimerkiksi neljän hengen kokouksessa kaksi ihmistä saattaa olla Kaikkien yritysten tarpeet eivät ole samanlaisia, vaan jokaisella yrityksellä on iso miettiminen siinä, miten työnteko juuri heillä järjestetään ja minkälaiset toimitilat työpaikalla ja kaksi kotona etäyhteysiihen tarvitaan.

den kautta. Vastaavia tilanteita esiintyy yhä enemmän ja suurissakin kokouksissa henkilömäärä itse neuvotteluhuoneessa vähenee – todennäköisesti siis pienempien ja joustavien neuvottelutilojen tarve korostuu jatkossa, Skanska CDF Oy:n rakennuttajapäällikkö Krista Niemi toteaa.

Hyvän voinnin WELL-toimitiloja Yksi lähestymistapa vetovoimaisiin toimitiloihin on kansainvälinen WELL-hyvinvointisertifikaatti, jota Skanska on toteuttanut Suomessa Mannerheimintien uudistetussa M117-toimistotalossa. WELL-sertifioinnissa on määritelty kymmenen eri hyvinvointiin vaikuttavaa osa-aluetta, joiden avulla voidaan luoda hyvinvointia tukevia ratkaisuja toimitiloissa.

Uudistettu M117-toimitalo rakennettiin vajaa kymmenen vuotta sitten aikansa parhaiden käytäntöjen mukaisesti energia- ja neliötehokkaaksi tilaksi, jossa on laadukas sisäilma, runsas luonnonvalo ja tarkoituksenmukaiset, muunneltavat tilat. Tämä kannatti, sillä talo on vielä nykymittapuullakin erittäin toimiva ja energiatehokas.

WELL-ajattelu tuo uudistettuun M117-toimitaloon vielä oman, työntekijöiden hyvinvointia korostavan kerrostumansa.

Uudistuksen yhteydessä M117:n yleisten tilojen viihty-

vyyttä korostettiin ja yhteistilojen määrää lisättiin. Esimerkiksi aulaan tehtiin leveä ja viihtyisä oleskeluportaikko, jota voidaan käyttää myös esittelytilaisuuksiin isoine näyttöineen. Aulaportaikko yhdistää samalla ensimmäisen ja toisen kerroksen ja houkuttaa ihmisiä valitsemaan portaat hissien käytön sijaan. Liikunnan lisääminen on yksi WELL-hyvinvointikriteereistä.

– Aulaa uudistettaessa haluttiin, että WELL näkyy myös sisustuksessa viherkasveineen, puupintoineen ja rauhallisine yleisilmeineen, Niemi kertoo.

Compass Groupin operoimat ravintola- ja aulapalvelut ovat myös merkittävä viihtyvyystekijä, kuten helposti saavutettava pyöräkellarikin asianmukaisine sosiaalitiloineen.

M117 ei jää irralliseksi kokeiluksi, vaan WELL-sertifiointi on tulossa Skanskan suunnitteilla oleviin seuraaviin toimistokohteisiinkin.

www.skanska.fi

WELL-sertifiointi on tutkimustietoon perustuva kolmannen osapuolen myöntämä sertifiointi, jolla voidaan osoittaa, että käyttäjien hyvinvointi on huomioitu tilassa. WELL on luonteva jatkumo rakennusten ympäristösertifioinneille ja sen tekniset vaatimukset ovatkin osittain samoja. Kansainvälisesti tunnettu sertifiointijärjestelmä on vasta tuloillaan Suomeen.

Ympäri maailmaa sertifioituja projekteja ja tiloja on jo yli 23 500, joista vain kolme on Suomessa.

WELL-sertifikaatin kymmenen eri aihepiiriä: • • • • • • • • • •

Laadukas sisäilma Puhdas juomavesi ja säästeliäs veden käyttö Terveellinen ruoka Laadukas ja toiminnallinen valaistus ja luonnonvalon hyödyntäminen Liikkuminen ja fyysisten aktiviteettien edistäminen Lämpöviihtyvyys, miellyttävä ja tasainen lämpötila Miellyttävä akustiikka Turvalliset ja sisäilman kannalta terveelliset materiaalit Hyvinvointia tukevat tilaratkaisut Yhteistyöhön kannustavat tilaratkaisut

Tutustu www.skanska.fi/well-video, www.skanska.fi/m117

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

6

TERVEYS Kuva: Jarno Niemi

Kuntoutuksen ohjaajat tukevat ja neuvovat elämäntilanteen muuttuessa Kuntoutusohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta työskentelemään, opiskelemaan tai pärjäämään omassa kodissaan mahdollisimman hyvin. Tähän tarvitaan kokonaisvaltaista arviointia asiakkaan toimintakyvystä sekä selvitystä kuntoutuksen ja palvelujen tarpeesta. Tätä monipuolista, lakisääteistä ja asiakkaalle maksutonta työtä tekevät kuntoutuksen ohjaajat.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Kuntoutuksen ohjaaja on laillistettu sosiaalihuollon ammattinimike ja alalle voi opiskella Jyväskylän sekä Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Koulutukseen kuuluu monipuolisia opintoja sekä sosiaali- että terveydenhuollosta.

– Valmistuneita on Suomessa nyt noin tuhat. Tuemme, neuvomme ja ohjaamme asiakasta sekä hänen läheisiään muuttuneessa elämäntilanteessa. Erityisosaamistamme on terveyden- ja sosiaalihuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmän, alan lainsäädännön sekä asiakasryhmämme erityispiirteiden tuntemus. Emme pelkästään ohjaa palveluihin vaan työssämme on kokonaisvaltainen

kuntoutukseen tähtäävä ote, kertoo Lapin sairaanhoitopiirissä työskentelevä Kuntoutusohjaajat ry:n puheenjohtaja Jaana Ylitalo.

”

Kaikki eivät vielä tunne osaamisalueitamme.

Kuntoutuksen ohjaaja tekee monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa asiakkaan palvelutarpeiden mukaan aina kodin esteettömyyden suunnittelusta apuvälinetarpeiden ja koulutusmahdollisuuksien kartoittamiseen. He toimi-

vat monilla eri nimikkeillä, esimerkiksi kuntoutus-, sosiaali- ja palveluohjaajana tai työkykykoordinaattorina sairaanhoidossa, vammais-, mielenterveys-, päihde- ja kolmannen sektorin palveluissa, vakuutusyhtiöissä, Kelassa jne.

– Keskeistä työssämme on rajapinnoilla toimiminen.

Autamme etuuksien ja palvelujen saamisessa ja toimimme yhdyshenkilönä eri palvelujen tuottajiin. Ydinosaamistamme on kokonaisuuksien yhteensovittaminen, jotta asiakkaamme selviää arjessaan oli se sitten paluu työelämään onnettomuuden tai sairauden jälkeen, opiskelua tai elämää kotona, päiväkodissa tai hoivayksikössä, selvittää Saija

Kuntoutuksen ohjaajat tukevat ja neuvovat asiakasta ja hänen lähipiiriään. He jalkautuvat asiakkaan kotiin, työ- tai opiskelupaikalle arvioimaan kuntoutujan toimintakykyä. He myös kartoittavat kuntoutuksen ja palvelujen tarvetta, selvittää Jaana Ylitalo.

Manninen. Hän työskentelee Nuorten Ystävät ry:n kehityshankkeessa ja on Kuntoutusohjaajat ry:n hallituksen jäsen.

Ylitalo arvioi, että kuntoutuksen ohjaajia ja heidän ammattitaitoaan ei vielä tunneta riittävästi kaikilla tahoilla.

– Toivommekin, että kuntoutuksen ohjaaja AMK -tutkinnon suorittaneet huomioitaisiin hakuperusteissa,

kun rekrytoidaan työntekijöitä ohjaamaan kuntoutusta. Myös työterveyshuollossa osaamistamme voitaisiin mielestäni hyödyntää nykyistä enemmän.

Kuntoutusohjaajat ry on itsenäinen 30-vuotias yhdistys, jonka tavoitteena on olla jäsentensä äänenkannattaja ja tehdä kuntoutuksen ohjausta näkyvämmäksi. Yhdistys on TEHY:n ammatillinen jaosto

ja tekee yhteistyötä kuntoutusalan verkoston kanssa.

www.kuntoutusohjaajat.fi

Kokonaisvaltainen kuntoutus kantaa pitkälle Kuntoutuspalveluja monialaisesti tarjoava Suomen Fysiogeriatria tuo liikettä ja elinvoimaa arkeen.

Teksti: Matilda Mäkinen

Fysiogeriatria tarjoaa monipuolisia fysioterapia- ja kuntoutuspalveluja toimipisteissään, hoivakodeissa ja asiakkaiden kotona. Lähes 40 vuoden ajan perheyritys on ollut mahdollistamassa parempaa elämää ja toimintakykyä niin ikäihmisille kuin työikäisille ja nuorillekin.

”

Elinikäisellä kuntoutuksella ja vaivojen ennaltaehkäisyllä on iso merkitys paitsi ihmiselle itselleen, myös yhteiskunnalle.

Alkusyksystä aukeaa Fysiogeriatrian kanssa Aktiivi Fysioterapia uusi toimipiste Espoon Tapiolaan.

Fysiogeriatriassa halutaan mahdollistaa arvokas ikääntyminen kaikille, ja siksi osaamista jaetaan kouluttamalla kuntouttavaa työotetta muillekin terveydenhoito-

alan toimijoille. Yritys toimii kuntoutuskumppanina eri sektoreiden toimijoille, ja vuosien varrelle on mahtunut myös useita tutkimus- ja kehittämishankkeita muun muassa Kelan ja yliopistojen kanssa.

– Visiona on alusta alkaen ollut kattavan, poikkitieteellisen osaamisen tuominen kuntoutusalalle ja ikäihmisten kuntoutuksen arvostuksen nostaminen. Yrityksen perustaja Maija Käyhty on jo 80-luvulla ollut vaikuttamassa muistisairaiden kuntoutukseen ja ollut alanraivaajana tässä, kertoo palvelupäällikkö Heli Lehikoinen.

Elinikäisellä kuntoutuksella ja vaivojen ennaltaehkäisyllä on iso merkitys paitsi ihmiselle itselleen, myös yhteiskunnalle.

– Vaikka keskiössä on iäkkäiden kuntoutus eli geriatrinen kuntoutus, näemme korvaamattoman tärkeänä sen, että hyvinvointiin panostetaan eri elämänvaiheissa. Sillä on todella iso yhteiskunnallinen merkitys, jos voidaan jo aikaisessa vaiheessa aktivoida

ihmisiä ja ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä.

Panostus hyvään arkeen Geriatrinen kuntoutus ei ole vain vaivan hoitamista, vaan panostus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen.

”

Geriatrinen kuntoutus ei ole vain vaivan hoitamista, vaan panostus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen.

– Kuntoutus alkaa kartoittamalla haasteet ja voimavarat. Mukaan otetaan myös tukiverkosto, kuten omaiset tai hoivakodin henkilöstö.

Heidän avullaan selvitetään henkilöhistoriaa ja nykytilaa, jotta löydetään parhaat menetelmät kuntoutukseen.

Suomen Fysiogeriatrian ammattitaitoiset fysioterapeutit auttavat asiakkaita saavuttamaan paremman toimintakyvyn.

Yhdessä asiakkaan kanssa asetetaan tavoite, joka motivoi juuri häntä. Se pilkotaan pienempiin osatavoitteisiin, ja askel askeleelta helpotetaan arkea ja toimintaa.

Lihasvoima- ja liikkuvuusharjoituksien lisäksi kuntoutukseen voidaan yhdistää vaikkapa kävellessä tehtäviä muisti- ja tasapainoharjoituksia. Jos asiakas pitää musiikista tai loruista, voidaan niitä käyttää kognitioharjoituksissa. Kuntoutus on kokonaisvaltaista, toiminnallista arkikuntoutusta.

– Kuntoutuksella vaikutetaan toimintakykyyn, joka mahdollistaa mielekkään ja elinvoimaisen arjen. Aktivointi kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa, ja meiltä voi matalalla kynnyksellä pyytää neuvoja ja arviota tilanteesta.

Mietitään sitten yhdessä, miten kannattaisi edetä, Lehikoinen kannustaa.

info@fysiogeriatria.fi p. 09 3922 302 fysiogeriatria.fi

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

TERVEYS

7

Kauniala asukkaan silmin

Hyvä paikka elämiseen ja arvokkaan työn tekemiseen Vuodesta 1946 lähtien toiminut Kaunialan sairaala on tunnettu sotavammasairaalana, mutta asiakaskunta on laajentunut sotaveteraaneista muuhunkin monipuolisia hoivapalveluja kaipaavaan väestöön. Kaunialassa viihtyvät niin asiakkaat kuin työntekijätkin.

Teksti: Matilda Mäkinen

Kaunialan sairaala sijaitsee kauniissa, vehreässä ympäristössä. Alkuperäinen, vuonna 1910 valmistunut rakennus on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema ja sitä reunustaa suojaisa piha-alue, jossa ulkoilu sujuu mukavasti.

– Vastaamme Kaunialassa eri ikäisten ja eri tilanteessa olevien asiakkaiden tarpeisiin. Osa sairaalan osastoista keskittyy kuntoutukseen, osa taas pitkäaikaishoitoon ja asumispalveluun. Omalla osastollani, jota nimitetään Marskiksi, asustaa sotainvalideja, kertoo palveluvastaava Elsi Illi.

– Marski on pieni, kodikas yksikkö, jonka vaihtuvuus on pientä ja keski-ikä yli 90 vuotta. Se on tällä hetkellä koti 18 asukkaalle, joista 16 on pitkäaikaispotilaita. Kaksi paikkaa on varattuna kuntoutusjaksoilla käyville sotainvalideille, Illi jatkaa.

Viriketoiminta on Kaunialassa monipuolista. Osastokohtaista ryhmätoimintaa on lähes jokaiselle päivälle, aina toimintaterapiasta maanantaibingoon ja hoitajien pitämiin lukuryhmiin.

Kaunialan arvot – vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, kunnioitus ja uudistuminen – ovat läsnä arjessa monin tavoin. Vastuullisuus on Kaunialassa erityisesti laadun varmistamista ja palautteiden kuuntelemista. Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen

kohtelu halutaan taata kaikille; niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Kunnioittaminen puolestaan tarkoittaa erityisesti sitä, että toimitaan asiakaslähtöisesti.

– Kunnioitukseen liittyy myös asiakkaiden inhimillinen kohtelu. Haluan kohdata asukkaan kuten ystävä kohdataan; hänen tarpeitaan kuunnellen, toteaa Marskissa lähihoitajana työskentelevä Dina Rehokainen.

”

En vaihtaisi Kaunialaa muuhun.

Kaunialassa työn kehittäminen on jatkuvaa ja vastuu on jaettu – kehitystyötä eivät tee vain johtajat, vaan myös osastojen tiimit, jotka yhdessä vievät yksikkönsä toimintaa eteenpäin.

– Olemme esimerkiksi kehittäneet kotiin vietäviä palveluita, eli KotiKaunialaa.

Tämän avulla mahdollistamme sen, että ihminen voi asua mahdollisimman pitkään kotona. Olemme myös lisänneet tehostettua asumispalvelua, jolle on yhä enemmän tarvetta, Illi kertoo.

Kauniala on sekä sairaala että yhteisöllinen koti – mutta myös hyvä työpaikka.

– Olen ollut tyytyväinen siihen, että täällä tarjotaan paljon mahdollisuuksia oman

osaamisen kehittämiseen.

Meille eri äidinkieltä puhuville hoitajille on tarjottu suomen kielen koulutusta, ja ammattiosaamista päivitetään erilaisilla kursseilla säännöllisesti. Minulla on ollut täällä turvallinen olo, kun tiedän että työnantajani tukee ja kuuntelee minua, toteaa Rehokainen, joka aloitti Kaunialassa harjoittelijana, sai vakityön ja on nyt ollut talossa Lähihoitaja Dina Rehokaiselle on tärkeää kohdata asiakkaat kunnioittavasti. neljä vuotta.

Rehokainen iloitsee yhdessä kollegansa toiveet sekä elämäntilanteet.

Kirupalagini Jaganin kans- Myös työkavereilla on iso sa Kaunialan tarjoamista merkitys ja meillä on täällä monipuolisista mahdolli- hyvä ilmapiiri, lähihoitaja Jasuuksista oman hyvinvoin- gan kertoo. nin ylläpitoon. Kuntoilemaan Kaunialan väki toivottaa pääsee työpaikan uimahal- työporukkaan tervetulleeksi liin ja kuntosalille. Työtekijät myös uudet, motivoituneet saavat myös hyvinvointietuja työkaverit.

Smartumin liikunta- ja kult– Ovemme ovat auki ja tuuriseteleiden muodossa. otamme ilolla vastaan reip– Olen työskennellyt tääl- paat keikkavuorolaiset, opislä kahdeksan vuotta, enkä kelijat ja konkarit. Me teemvaihtaisi Kaunialaa muuhun. me täällä aina kaikkemme, Täällä ollaan joustavia ja jotta uudet hoitajat viihtyvät huomioidaan työvuorosuun- ja tuntevat kuuluvansa tiinittelussa meidän hoitajien miin, Rehokainen lupaa.

Antti Alikoivisto, 95, on Marskissa asuva sotainvalidi, joka oli haavoittuessaan vain 18-vuotias. Aiemmin Turussa asunut Alikoivisto muutti Kaunialaan vuonna 2019.

Alikoivisto kokee, että Marskissa saa asustaa rauhassa ja olo on turvallinen.

– Paremmin ei voisi viihtyä! Hoitajat ovat ystävällisiä ja taitavia. He huomaavat myös, jos on huonolla tuulella ja osaavat toimia silloinkin. Täällä on loistava ilmapiiri ja välit hoitajiin ovat hyvät.

”

Paremmin ei voisi viihtyä!

Parasta Marskissa on Alikoiviston mielestä ehdottoman hyvä hoito ja aktiviteetit.

Erityisesti jumppahetket, musiikkitilaisuudet ja bingo ovat hänelle mieluisia.

– Aikaani Marskissa liittyy jo monia mukavia muistoja, kuten presidentti Sauli Niinistön vierailu itsenäisyyspäivänä. Muutenkin juhlat ovat olleet hyvin järjestettyjä itsenäisyyspäivinä, vappuina ja juhannuksina.

Juhannuksena on erityisen mukavaa päästä grillaamaan makkaraa, Alikoivisto kertoo.

Vuodesta 1946 lähtien toiminut Kaunialan sairaala tarjoaa laadukkaita kuntoutuspalveluja ja pitkäaikaishoitoa laajalle asiakaskunnalle.

Sairaalan monipuoliset palvelut vastaavat monien eri ikäisten ja eri tilanteessa olevien asiakkaiden kuntoutus- ja hoitotarpeisiin.

KotiKauniala puolestaan tuo vanhusväestölle palvelut suoraan kotiin.

Kaunialan sairaala sijaitsee kauniissa ja vehreässä ympäristössä pääkaupunkiseudun keskellä. Kaunialassa vaalitaan paikan ainutlaatuista henkeä, yhteisöllisyyttä ja kodikkuutta.

Palveluista vastaavat paikan 250 ammattitaitoista työntekijää.

Meille on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Se kertoo siitä, että teemme hyvää ja jaamme hyvää: toteutamme ihmislähtöistä vanhusten hoivaa eettisesti kestävällä tavalla.

Olemme voittoa tavoittelematon yritys. Käytämme 100% tuotoista toimintamme pyörittämiseen ja kehittämiseen, emmekä jaa tuottoja osinkoina omistajille.

www.kauniala.fi

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

8

TERVEYS Myelooman uudet, kehittyneet hoitomuodot lisäävät elinvuosia ja parantavat potilaiden elämänlaatua mahdollistaen ajoittain täysin normaalin elämän ja jopa työssäkäynnin, iloitsee hematologi Raija Silvennoinen.

Lisää hyviä elinvuosia myeloomapotilaille Myelooman eli plasmasolusyövän hoito edistyy harppauksin. Perinteisten solunsalpaajien rinnalle on tullut immunomodulatorisia ja biologisia lääkkeitä, lisäksi käytettävissä on monoklonaalisia vasta-aineita. Tällä hetkellä tutkimusvaiheessa ovat immunologiset hoitomuodot, joissa potilaan oma, myelooman lamaannuttama immuunipuolustus aktivoidaan taistelemaan syöpäsoluja vastaan.

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Uudet myelooman hoitoon kehitetyt lääkkeet ovat tehokkaita antaen potilaille lisää elinvuosia ja tautivapaata elinaikaa. Ne parantavat myös potilaan elämänlaatua, sillä niiden sivuvaikutukset eivät ole solunsalpaajahoitojen kaltaisia. Myeloomapotilaat pystyvätkin poliklinikalla ja kotona annettavien hoitojen välillä viettämään ajoittain lähes normaalia elämää ja työikäiset jopa käymään töissä.

– Tämä on todella hieno muutos ja osoittaa, kuinka paljon uudet lääkkeet ovat parantaneet potilaiden voin-

tia. Heidän kipunsa lievittyvät, kun hoidot vähentävät myeloomasolujen määrää luustopesäkkeissä. Vahvoja, opioidipohjaisia kipulääkkeitäkään ei tarvita enää yhtä pitkäaikaisesti kuin aiemmin, selvittää LT, hematologi Raija Silvennoinen.

Myelooman hoitomuodot valitaan aina yksilöllisesti.

Yleensä käytetään erilaisten hoitojen yhdistelmiä. Valintaan vaikuttavat mm. potilaan kunto, mahdolliset muut sairaudet sekä syövän aggressiivisuus.

– Oleellista on, että diagnoosi tehdään mahdollisim-

man varhaisessa vaiheessa, jotta potilasta voidaan ryhtyä nopeasti hoitamaan parhaalla käytettävissä olevalla lääkityksellä, korostaa Silvennoinen.

”

Elämänlaatu paranee ja kivut vähenevät.

Myelooma uusii valtaosalla niistäkin potilaista, jotka ovat saaneet hoidosta täydellisen hoitovasteen. Uusiutumisen jälkeen hoito räätälöidään en-

tistä tarkemmin, sillä tällöin tiedetään aiempien hoitojen hyödyt ja haitat.

Käytettävissä on erilaisia lääkeyhdistelmiä, joista keskustellaan potilaan kanssa ja otetaan huomioon myös potilaan omat toiveet.

Oma aktiivisuus on tärkeää Suomi on ollut mukana eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin potilaiden kokemuksia ja toiveita myelooman hoidoista. Raportti julkaistaan ensi vuonna.

– Hoitojen kehittämiseksi

Myelooma eli plasmasolusyöpä •

•

•

• • •

Harvinainen, parantumaton luuytimen plasmasolujen syöpä Todetaan keskimäärin 70 vuoden iässä, ei esiinny lapsilla Verisairaus, jossa luuytimen normaali toiminta ja verenmuodostus häiriintyvät Suomessa sairastuu vuosittain noin 380 henkilöä Esiintyvyys Suomessa länsimaiden keskitasoa Myeloomaa sairastaa Suomessa noin 1900 henkilöä www.imi-prefer.eu

on todella tärkeää ja tervetullutta, että myös suomalaiset potilaat osallistuvat aktiivisesti omaan hoitoonsa ja kes-

kustelevat lääkärinsä kanssa hoidon vaikutuksista myös elämänsä laatuun, muistuttaa Silvennoinen.

Tietoa ja kokemuksia myeloomasta Monipuolinen tietopaketti multippelin myelooman ominaispiirteistä, hoidosta ja vertaistuesta.

Lisäksi potilastarinoita ja asiantuntijan vastauksia potilaiden kysymyksiin – tutustu!

C-APROM/FI/NINL/0022/5/2021

minajamyelooma.fi

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

TERVEYS

9

Kontionlahdelle avautuu pian uusi hoitokotiyksikkö.

Hoitotyötä tehdään suurella sydämellä Hoitokoti Mesikämmen on tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka tuottaa yksilöllistä hoitoa ja hoivaa neurologisiin sairauksiin sairastuneille aikuisikäisille.

Teksti: Mila Möykky

Viihtyisä ja kodinomainen Hoitokoti Mesikämmen on toiminut vuodesta 2014 lähtien Ilomantsissa ja vuonna 2016 toiminta laajentui Kontiolahdelle.

Hoitokodin johtaja Elina Koskela on toiminut erikoissairaanhoitajana 24 vuotta.

Oman hoitokodin perustaminen on ollut pitkäaikainen haave. Kokemuksen ja uskalluksen myötä Koskela päätyi perustamaan Hoitokoti Mesi-

kämmenen Ilomantsin Möh- toumuksella tai myönnetyllä köön. Hoitokoti Mesikäm- palvelusetelillä. menessä henkilökunta tekee työtä suurella sydämellä.

– Kaikki työntekijämme ovat terveydenhuollon am- Hoitokoti Mesikämmen mattilaisia. Pyrimme hoita- on tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka maan jokaisen asukkaan niin tuottaa yksilöllistä hoitoa miten haluaisimme itseäm- ja hoivaa neurologisiin mekin hoidettavan samassa sairauksiin sairastuneille aikuisikäisille. Mesikämtilanteessa, Koskela kertoo.

Pian Kontiolahdelle on menen yksiköt sijaitsevat avautumassa uusi hoitoko- Ilomantsin kainalossa, tiyksikkö. Kaunis ja käytän- Möhkössä ja Joensuun naapurissa, Kontiolahnöllinen rakennus tulee pi- dessa. tämään sisällään uusimmat teknologialaitteet sekä ensiarvoisen tärkeät esteettömät kulkemismahdollisuudet erilaisilla apuvälineillä.

Asukas voi tulla hoitokotiin itse maksavana, maksusi- www.hoitokotimesikammen.fi

Medbiolab kertoo – Riskigeeni.net brändin suosio kasvussa Suosiotaan jatkuvasti kasvattavat geenitestit tarjoavat useille ihmisille mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa omasta terveydestä, sukuhistoriasta ja kehon perusominaisuuksista, kuten metaboliasta esimerkiksi lääkeaineiden sopivuudesta.

Testipaneeleiden kehitys on ottanut suuria harppauksia viimevuosina ja merkityksellisiä geenejä löydetään jatkuvasti.

Terveysteknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia terveyden monitorointiin.

Geenitestien lisäksi ihmiset voivat testata myös muita asioita itsestään, saadakseen

täydentävää tietoa terveydestään. Tästä osoituksena markkinoille vuosi sitten lanseerattu suoliston mikrobiomin tutkimus. Testi täydentää geenitestin tuloksia.

”

Geeneille emme voi mitään, mutta elämäntapoja voidaan muuttaa.

Henkilöllä voi näkyä kohonnut riski sairaudesta, hänen geeneissään, sekä suoliston mikrobiomissa. Tämän perusteella pystytään arvioimaan sairausriskiä entistä

tarkemmin. Geeneille emme voi mitään, mutta suoliston mikrobistoa ja elämäntapoja voidaan muuttaa. Tämä on konkreettisesti hyödyllistä terveyden testaamista.

Markkinoille tuodaan parhaillaan myös sukulaisuussuhteiden sekä eläinten testikokonaisuudet. Lisäksi tarjonta terveyden monitorointiin laajenee vuoden 2021 aikana mm. verinäytteestä suoritettaviin erikoistutkimuksiin.

www.riskigeeni.net

Altistuminen

Viruksen määrä kehossa Vasta-aineiden muodostuminen

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

> 14 päivää

14

INFEKTIO

IMMUUNIVASTE

Oireiden ilmaantuminen Viruksen ja sen aiheuttaman infektion havaitsemiseen Tartuntaketjun katkaisemiseen

Diagnostiset PCR-testit

Turusta laitteita ja reagensseja sekä koronaviruksen että vasta-aineiden testaustarpeisiin

Altistuminen

Vasta-aineiden havaitsemiseen Serologiset Turussa toimiva PerkinElmer Wallac Oy on tunnettu raskaudenaikaisen ja Infektion vastasyntyneiTurussa valmistetut PCR-teknologiaan perustuvat testit ovat mahdollistaneet jo lähes 30 jo sairastaneiden tunnistamiseen vasta-ainetestit Viruksen leviämisen ymmärtämiseen den seulonnan teknologiastaan. Näiden lisäksi Turussa on valmistettu DNA:n ja RNA:n miljoonaa testitulosta kansainvälisesti. Viime vuonna markkinoille tuotiin myös seroloeristämiseen tarkoitettuja laitteita, ja viimeisen vuoden aikana on kasvatettu merkittävästi ginen testi koronaviruksen IgG-vasta-aineelle.

COVID-19 -taudin diagnostiikkaan liittyvien ratkaisujen tuotantoa. PerkinElmer tarjoaa Serologisilla testeillä havaitaan vasta-aineita, jotka muodostuvat sen jälkeen, kun immuukokonaisratkaisut laboratorioiden automatisoinnista lähtien. nivaste taudinaiheuttajalle on muodostunut. Tällaisilla testeillä on yhä suurempi merkitys laajamittaisessa väestöseulonnassa, kun COVID-19-rokotteita otetaan käyttöön.

-6

Viruksen määrä kehossa Vasta-aineiden muodostuminen -4

-2

0

2

4

6

8

10

12

INFEKTIO

14

> 14

PerkinElmer on kehittänyt testejä myös uusien SARS-CoV-2 -virusvarianttien erotusdiagnostiikkaan, ja tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi USA:n valvontaviranomaisen FDA:n herkimmäksi toteama testi. Lisäksi saatavilla on testi joka mahdollistaa SARS-CoV-2-viruksen, influenssavirusten A ja B sekä RS-viruksen erotusdiagnoosin yhdellä päivää testillä.

IMMUUNIVASTE

Oireiden ilmaantuminen

Diagnostiset PCR-testit

Viruksen ja sen aiheuttaman infektion havaitsemiseen Tartuntaketjun katkaisemiseen

COVID-19 -testit infektion eri vaiheisiin ja tarpeisiin

www.perkinelmerfinland.fi

Serologiset vasta-ainetestit

Vasta-aineiden havaitsemiseen Infektion jo sairastaneiden tunnistamiseen Viruksen leviämisen ymmärtämiseen

PerkinElmer työskentelee aktiivisesti laboratorioiden, klinikoiden, sairaaloiden, yliopistomaailman sekä valtion laitosten kanssa pandemian torjumiseksi.

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

10 TERVEYS myös flunssan torjuntaan ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen.

Monet käyttävät hunajaa myös ulkoisesti. Tuotteen käyttäminen esimerkiksi palovammojen ja -haavojen hoitoon on yleistä. Kun hunajaa levittää palovamma alueelle, auttaa se haavojen paranemisessa sekä arpeutumisessa.

Hunajaa käyttämällä edistät omaa ja luonnon hyvinvointia

Hunaja on hyödyksi koko ekosysteemille Suomalaisen hunajan käyttö auttaa suomalaista luontoa.

Hunajaa tuottavat mehiläiset pölyttävät satokasveja ja muuta luontoa. Mehiläisten tärkein tehtävä onkin edistää luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön vehreyttä.

– Hunajan käyttäminen on ehdottomasti vihreä valinta, suomalaisia hunajatuotetta voi käyttää hyvällä omalla tunnolla. Se tukee luontoa sekä omaa hyvinvointia, Hunajayhtymän brändi- ja markkinointijohtaja Kirsi Lönnmark kertoo.

Teksti: Mila Möykky

Vuonna 1969 suomalaiset mehiläistuottajat perustivat Hunajayhtymä Oy:n, joka auttaa mehiläistuottajia tuomaan heidän hunajansa valtakunnalliseen jakeluun.

– Pääosan yrityksemme liikevaihdosta tulee hunajakaupasta. Hunajayhtymä ostaa mehiläishoitajilta heidän tuottamaansa hunajaa, pakkaavat tuotteen ja toimittavat sen valtakunnalliseen jakeluun kauppojen keskusliikkeille. Hunajayhtymällä kaikki hunajat käyvät läpi tiukan standardoidun prosessin, joka varmistaa laatukriteerien täyttymisen, Hunajayhtymän toimitusjohtaja Aapo Savo

kertoo.

Hunajayhtymän hunaja on jäljitettävää ja puhtaaksi hunajaksi varmennettua.

Elintarviketurvallisuuden standardi ISO 22000 on alalla vielä harvinaisuus, mutta sen ansiosta hunajan kotimaisuuteen ja alkuperään on kuluttajan helppo luottaa.

Korvaa sokeri hunajalla Alkuperäisessä hunajassa on lukuisia ainesosia, joiden

vaikutuksiin on luotettu jo satoja vuosia. Hunajassa on mm. glukoosioksidaasi-nimistä entsyymiä, joka reagoidessaan veden sekä hunajan sisältämän glukoosin kanssa muodostaa bakteereita tappavia aineita: glukonihappoa ja vetyperoksidia. Monet hunajaa käyttävät ovat todenneet sen paitsi yleisen hyvinvoinnin edistäjäksi, myös toimivaksi tuotteeksi erilaisissa terveyshaasteissa.

Painonhallintaan hunaja on erittäin tehokas tuote.

Sen makeus korvaa valkoisen sokerin monessa tilanteessa.

Hunajassa on merkittävästi vähemmän energiaa sokeriin verrattuna. Saman makeuden saa aikaan hunajalla 40 % pienemmällä energiamäärällä verrattuna valkoiseen sokeriin. Hunajaa voi käyttää esimerkiksi leivontaan sokerin korvaajaksi. Usein ihmiset kokevat hunajan auttavan

Hunajayhtymä on hunajantuotantoon, pakkaukseen ja myyntiin erikoistunut yritys. Yritys ostaa mehiläishoitajilta heidän tuottamaansa hunajaa, pakkaavat tuotteen ja toimittavat sen valtakunnalliseen jakeluun kauppojen keskusliikkeille. Liikkeenvaihto yrityksellä on 3,5 milj. euroa.

www.hunaja.fi

Terveys – Uudet teknologiat ja innovaatiot on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu.

TERVEYS

11

Älä ole se viides

Lähes joka viides sydäninfarktipotilas saa vuoden kuluessa toisen infarktin.* Korkea LDL-kolesterolipitoisuus lisää sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä. Kun LDL-kolesterolin määrä laskee, myös riski sairastumiseen pienenee.

Ota riski vakavasti, älä ole se viides.

Lue, mitä voit itse tehdä: korkeakolestroli.fi

*) Jernberg ym. (2015). Cardiovascular risk in post-myocardial infarction patients: nationwide real world data demonstrate the importance of a long-term perspective. Eur Heart J, 14;36(19):1163-70.

FI-REP-1020-00012-11/2020

’’Riikka on niin taitava ja mukava. Minulla on ollut ’’Motivat’’ jo kahdeksan kuukautta ja olen niin tyytyväinen!’

-Plastiikkakirurgi Riikka Veltheimin potilas Cityklinikalla, rintojen suurennus

Katso lisää:

”Motivan® sanotaan edustavan kuudennen sukupolven rintaimplanttia sen erittäin kehittyneen teknologian sekä ainutlaatuisen pintatekstuurinsa ansiosta. Se on ensimmäinen rintaimplantti, joka mahdollistaa täysin luonnollisen tuntuman. Naisten rintojen ei pitäisi vain näyttää kauniilta, vaan myös tuntua kantajalleen luonnollisilta. Motivan kanssa on mahdollista saada molemmat ja tämä on se, joka takaa toimenpiteen jälkeen hyvän elämänlaadun.” ⁣- Plastiikkakirurgi Riikka Veltheim Kesän rintaleikkausten suunnittelu kannattaa aloittaa tänään – varaa aikasi konsultaatioon numerosta +358 (0) 201 777 288 Kun valitset meidät, valitset täysin suomalaisen klinikan. Käytössämme on myös Cityklinikan Terveystili, joka tarjoaa entistä enemmän joustavuutta maksamiseen.

Cityklinikka, Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

4.7.– 8.8.2021 Simo Frangen Arttu Kapulainen Suvi Karjula Reeta Saranpää Jarno Kokko Ilmari Myllynen Kari Vehkaluodon orkesteri Käsikirjoitus ja ohjaus: Heikki Metsämäki

CLASSIC BIKE

DESIGN – LAATU – EDISTYKSELLISIN TEKNIIKKA – INNOVAATIOT

Parhaat polkupyörät tehdään Euroopassa.

Asiakkaidemme ostopäätöksiä työsuhdepyöriksi:

Tomi, Helsinki – ABS-jarrut, Bosch moottori ja SmartphoneHub, täysjousto, 45 km/h nopeus, Rohloff vaihteet Sanna, Tampere – Design, kevyt, huoltovapaa, huomaamaton Mahle moottori, Gates hihnaveto, Pinion vaihteet Anton, Espoo – Automaattivaihteet, ajo-ominaisuudet, Bosch, huoltovapaus, luotettavuus, Enviolo vaihteet

RAHOITUS – TYÖSUHDEPYÖRÄT – LEASING Mechelininkatu 15, Helsinki p. 050-4655 989

www.classicbike.fi

myynti@classicbike.fi