Eloisa ikä 2015 -vuosikirja by Eloisa ikä

-ohjelman toimintaa, projekteja ja hankkeita eri puolilla Suomea

Tähän julkaisuun on koottu Vanhustyö-lehdessä vuoden 2015 aikana julkaistut Eloisa ikä -avustusohjelmaa käsittelevät artikkelit.

Eloisa ikä -ohjelman projektista toisiin tehtäviin siirtynyt henkilö kertoi kaipaavansa Eloisan voimaannuttavia kokoontumisia. Eloisasta näyttää muodostuneen hanketoimijoille merkityksellinen yhteisö, joka tuottaa hyötyjä ikääntyneille ihmisille ja vaikuttaa sekä kunnissa että valtakunnan tasolla kehittämiseen ja päätöksentekoon. Hyvä palaute tuntui kivalta, teki nöyräksi ja vaati miettimään jatkotoimia. Hanketoiijoiden yhteisöllisyys on ilmiö, jota voi verrata Kuntamarkkinoille kokoontuviin kuntiin. Eloisa ikä-ohjelman ja VTKL:n aineistoja onkin jatkossa nähtävissä myös KuntaTV:n kautta. Ikääntyneen väestön osallisuuden, mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyville toimintamalleille tullee olemaan käyttöä tulevilla itsehallintoalueilla väestön hyvinvoinnin edistämistehtävän säilyessä kunnilla. Nyt on aika neuvotella kuntien kanssa keinoista, joilla järjestöjen kehittämät toimintamallit otettaisiin osaksi Kärki-hankkeiden kuntakokeiluja. Eloisan toimijat ovat keskustelleet Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa tarpeesta tehostaa ikääntyneiden ihmisten mielenterveysongelmien tunnistamista ja hoitoa. VTKL on osallistunut sekä ”Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä ” – kärkihankkeen mielenterveysosion valmisteluun että jo käynnistyneen Kärki-hankkeen ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” ohjausryhmään. Eloisan yhdenvertaisuus -gallup nosti vähemmistöjen ikääntyneet ihmiset uutisotsikkoihin. Projekteissa on kokeiltu rohkeasti uutta. Etsivän vanhustyön mallit ja kokemusasiantuntijoiden rooli ovat konkretisoituneet ja projektit ovat saavuttaneet merkittäviä palkintoja. Terve-Sos-palkinto myönnettiin Muistoista Musiikiksi -toimintamallille ja Terve-Sos finaalipaikka Lahjoita Lukuhetki -toimintamallille. Euroopan kansalaisen palkinnon sai Oulun Eläkkeensaajien Ikäihmisten olohuone. Eloisa ikä-ohjelmassa mukana olevien valtakunnallisten järjestöjen määrä kasvoi vuonna 2015 kuudesta yhdeksään, paikallisjärjestöjen 21:een aiemmasta 19:sta ja hanketyöntekijöiden määrä 64:stä 81:een. Vanhustyö-lehti on seurannut Eloisien elämää ja lehden julkaisut ovat nyt kädessänne. Vanhustyön keskusliitto kiittää Raha-automaattiyhdistystä, hankekumppaneita, kuntia sekä lukuisia muita yhteistyötahoja upeasta yhdessä kehittymisestä. Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja Vanhustyö-lehden päätoimittaja

Eloisa ikä -yhteisö kuntien kumppani Eloisuus on voimavaralähtöisyyttä Vanhustyö 1: Onko ikääntyvällä Suomella varaa masennukseen? Vanhustyö 1: Väliaikahavaintoja Eloisan iän tutkimuksesta Vanhustyö 1: Ei vain rahoittajan takia Vanhustyö 2: Kuuloliiton projekti tukee ikäkuuloisten toimintakykyä Vanhustyö 2: Ikääntyneen väestön mielenterveysasiat kuntoon Vanhustyö 3-4: Yhdenvertaisuuden toteutuminen vanhustyössä Vanhustyö 3-4: Eloisa ikä -hankeväki koolla Helsingissä Vanhustyö 5: Pohjois-Karjalassa saadaan Verkosta virtaa! Vanhustyö 5: Laukaan Eloisat polkaisivat toiminnan käyntiin vauhdikkaasti Vanhustyö 5: Saamelaisen muistisairaan arjen apu Vanhustyö 5: Aikaa, päätä ja sydäntä – Löytävä työ ikäihmisten arjen tukena Vanhustyö 5: MIKE-työvälineen koulutuskiertue Vanhustyö 6: Ollaan ihmisiksi! -hankkeella lupaavia alkuja Vanhustyö 6: Euroopan kansalaisen palkinto Ouluun Vanhustyö 6: Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetään vanhustyötä teemaverkostoissa Vanhustyö 6: Hyvinvointiteknologian tietopankki rakentuu yhteisöllisesti Vanhustyö 7: Neuvokkaita naisia yhdistää samanlainen elämäntilanne Vanhustyö 7: Nyt on kaikki hyvin kun te olette siinä Vanhustyö 7: Seniori Vamos kehittää etsivän vanhustyön mallia Vanhustyö 7: Ikäihmisten elämäntaidot esiin Vanhustyö 7: Moninaisuus ja erilaisuus vanhuudessa Vanhustyö 7: Eloisa ikä -gallup: Mitä mieltä vähemmistöihin kuuluvista? Vanhustyö 2015: Ajan virrassa

3 5 6 8 10 11 12 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 28 30 31 32 33

Eloisa ikä -ohjelman hankkeissa tuodaan esille monenlaisten ikäihmisten arkea ja kehitetään ratkaisuja osallisuuden haasteisiin. VTKL:n koordinaatio nosti vuonna 2015 esille mm. vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden ihmisten tilannetta Eloisa moninaisuus -gallupilla. Siinä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, saamelaisiin ja maahanmuuttajiin kuuluvista ikääntyneistä ihmisistä. Mielipiteitä kysyttiin myös yli 80-vuotiailta. Erityisesti heiltä tuli toive, että vähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset olisivat enemmän esillä yhteiskunnassa ja osallisina palvelujen suunnittelussa. Moninaisuudella hyvinvointia -seminaari puolestaan herätti ammattilaisia pohtimaan mitä kukin vanhustyön alalla toimiva voi tehdä moninaisen ja arvokkaan vanhuuden toteutumiseksi. Eloisa ikä -ohjelmassa on kehitetty hyviä toimintamalleja ja työvälineitä. Esimerkiksi kuntien ja järjestöjen yhteistyönä on kehitetty etsivän ja löytävän työn toimintatapoja. Ohjelman muistihankkeiden yhteisen kehittämistyön tuloksena puolestaan valmistui MIKE eli muistisairaan ihmisen koetun elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työväline. MIKEtyöväline osallistaa muistisairaat ihmiset itse arvioimaan omaa elämänlaatuaan ja psykososiaalista hyvinvointiaan. Työvälineen pilotoinnissa oli mukana myös kuntatoimijoita. MIKE-työvälineen koulutuskiertueen tilaisuuksia järjestettiin useilla paikkakunnilla ja niihin on osallistunut jo yli 500 muistityön ammattilaista. Heistä suurin osa aikoo ottaa uuden työvälineen käyttöönsä. Hyvien toimintakäytäntöjen levittämisessä, ’tuunaamisessa’ ja käyttöön otossa järjestöillä ja kunnilla on yhteistä tehtävää. Kuntien ja järjestöjen mittavaa tietoja osaamispääomaa hyödyntäen voidaan yhdessä parantaa ikääntyneiden ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, tarjota varhaista välittämistä ja auttaa ongelmia kohdanneita sekä pitkällä aikavälillä myös säästää resursseja. RAY:n Eloisa ikä -ohjelmassa lisätään ikääntyneiden ihmisten osallisuutta 31 järjestöhankkeen voimin eri puolilla Suomea. Vanhustyön keskusliitto VTKL koordinoi Eloisa ikä -ohjelmaa (2013–2017) yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. VTKL:n koordinaatio verkostoi hanketoimijoita keskenään ja lisää hankkeissa kehitettyjen toimivien käytäntöjen näkyvyyttä. Lisäksi koordinaatio osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden vahvistamiseksi ja tutkii hankkeisiin osallistuvien ikäihmisten kokemuksia psykososiaalisesta hyvinvoinnistaan ja siinä koetuista muutoksista. Eloisaikäverkkosivuilla ja twitterissä julkaistaan välipaloja tutkimuksesta, joka valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2017. Eloisa ikä -ohjelman etenemistä voi seurata eloisaikä-verkkosivuilta, ja toimivia käytäntöjä löytyy Innokylän verkkosivulta innokyla.fi haulla Eloisa ikä. Reija Heinola Ohjelmapäällikkö Vanhustyön keskusliitto/Eloisa ikä

Vanhustyö 1/2015 Teksti: Marja Saarenheimo Työryhmä: Reija Heinola, Minna Pietilä, Maria Viljanen, Sirkkaliisa Heimonen Kuva: iStock

Onko ikääntyvällä Suomella varaa masennukseen? Mielenterveyden ongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus tuottavat kärsimystä sekä niitä kokeville ihmisille että suurelle joukolle heidän läheisiään. Ne tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi erityisesti, mikäli tilanteeseen havahdutaan liian myöhään. Molemmat toteamukset koskevat kaikenikäisiä ihmisiä.

uoli lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja syrjäytymisestä on tuotu viime aikoina toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa. Paljon on puhuttu myös mielenterveyden häiriöiden roolista työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttajina. Mutta miksi puhumme niin vähän ikäihmisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja heidän mielenterveysongelmiensa hoidosta? Olemmeko edelleen sen jo ajat sitten perusteettomaksi osoittautuneen uskomuksen vallassa, että alavireisyys ja ahdistuneisuus jotenkin väistämättä kuuluisivat vanhenemiseen? Vai ajattelemmeko, että ikäihmisten mielenterveysasiat ovat jo yhteiskunnassamme optimaalisella tolalla? Vai eikö niitä pidetä tärkeinä? On hyvä uutinen, että ikäihmisten vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole viimeisten vuosikymmenien aikana ainakaan lisääntyneet. Siis suhteellisesti. Toisaalta kun yli 65-vuotiaiden

ihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa, väistämättä myös mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten absoluuttinen määrä kasvaa, vaikka häiriöiden prosenttiosuudet pysyisivät samoina tai jopa laskisivat hieman. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan ikäihmiset kärsivät runsaasti lievästä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, jotka eivät välttämättä näy sairaustilastoissa. Esimerkiksi WHO arvioi, että noin 15 % yli 60-vuotiaista ihmisistä kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden ongelmasta.

Mistä apua – ja millaista? Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (2012) hahmoteltiin tulevaisuutta, jossa muun muassa ikääntyvien ihmisten mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään heille sopivia hoitomuotoja. Tämä olisikin tarpeen, sillä nykyisellään etenkin ikäihmisten lievem-

pien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus toteutuvat vain puutteellisesti. Perusterveydenhuollossa ei välttämättä ole riittävää osaamista, ja vanhan ihmisen alavireisyyttä ja ahdistuneisuutta voidaan pitää jonkin ruumiillisen sairauden oheisilmiöinä pikemmin kuin hoitoa edellyttävänä ja hoidettavissa olevana ongelmana. Lyhyet vastaanottoajat eivät myöskään mahdollista kokonaisvaltaista ikäihmisen tilanteeseen perehtymistä. Niin ikään tälle ryhmälle kohdennettujen mielenterveyspalveluiden niukkuus saattaa vaikuttaa ammattilaisten haluttomuuteen ohjata masentuneita tai ahdistuneita ikäihmisiä asiantuntevan tuen piiriin. Psyykenlääke jää helposti ainoaksi hoitomuodoksi. Tutkimusten mukaan iäkkäät ihmiset saavat arjessaan eniten apua sukulaisiltaan ja läheisiltään. Eloisa ikä -ohjelman ja Suomen Mielenterveysseuran viimesyksyisessä kansalaisgallupissa kä-

Palvelujen järjestämisessä kunnilta edellytetään riittävää monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erilaisten julkisten tahojen että yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 8

vi ilmi, että omaisia pidettiin luontevimpina auttajina myös ikäihmisten mielenterveyden pulmissa. On hyvä, että läheiset auttavat, mutta emmehän käänny perheenjäsenen puoleen silloinkaan, kun meillä on ruumiillisia oireita. Miksi psyykkisten oireiden kohdalla olisi toisin? Toki läheissuhteet muodostavat yhden psyykkisen hyvinvoinnin kulmakivistä, mutta mielenterveyskysymyksissä tarvitaan ammatillista osaamista. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusnäyttö tukee käsitystä, että ikäihmisten mielenterveysongelmia voidaan hoitaa menestyksellisesti. Näyttöä on sekä erilaisista psykoterapiamuodoista että räätälöidyistä monitekijäisistä hoitointerventioista. Myös ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä psykososiaalisilla menetelmillä on tutkittu viime aikoina. Suomalaisen tutkimusryhmän (Forsman, Nordmys & Wahlbeck 2011) systemaattinen katsaus osoitti, että esimerkiksi liikunnalla, muistelulla, sosiaalisella ja ryhmätoiminnalla sekä monitekijäisillä ohjelmilla oli myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja ne vähensivät myös masennusoireita. Tutkijoiden mukaan tukitoimien kestolla on ratkaiseva merkitys siten, että yli 3 kuukautta kestäneiden interventioiden tulokset olivat paremmat kuin tätä lyhempien. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on julkaistu myös useita tutkimuksia esimerkiksi mindfulness-meditaation, rentoutumisen ja kohdennetun kognitiivisen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista mielialaan ja psyykkisen stressin vähenemiseen.

termit hyvinvointi, terveys, toimintakyky ja itsenäinen suoriutuminen pitävät kuitenkin sisällään myös tämän ulottuvuuden. Palvelujen järjestämisessä kunnilta edellytetään riittävää monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erilaisten julkisten tahojen että yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Muun muassa Eloisa ikä -ohjelmassa ja useissa muissa RAY:n rahoittamissa hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi vapaaehtoistyön tai ammattilaisten ja va-

paaehtoisten yhteistyön pohjalta. Osa malleista olisi melko helpostikin sovellettavissa erilaisiin kuntaympäristöihin, mikäli yhteistyön käytännön toteuttamiselle löytyisi riittävästi näkemystä, poliittista tahtoa ja juurruttamisen osaamista. Olisikin tärkeää selkiyttää kuntien ja kolmannen sektorin rooleja tässä kysymyksessä. Luovat ratkaisut odottavat tekijöitä, sillä ikääntyvän Suomen ei tarvitse olla masentunut Suomi. Kirjallisuusluettelo saatavana toimituksesta.

Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyspalveluista järjestetään asiantuntijoille ja päättäjille suunnattu kutsutilaisuus 12.2.2015 Helsingissä. Tilaisuuden järjestävät Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koorfdnaatio, Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke ja Ikäinstituutti.

Myös järjestöillä on mielenterveysosaamista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista ei ota julkilausutusti kantaa ikäihmisten mielenterveyspalveluihin tai psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Siinä toistuvat Vanhustyö 1 • 2015

Vanhustyö 1/2015 Teksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo

Väliaikahavaintoja Eloisan iän tutkimuksesta Toiminta kohdistuu tarvitsijoihin ja hyödyttää heitä eri tavoin Raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -avustusohjelmaan kuuluvien hankkeiden osallistujista tehdään tutkimusta, jonka aineistoina ovat määrällinen kysely ja laadulliset haastattelut. Ohjelma jatkuu edelleen ja tutkimus on vielä kesken. Kokonaisuudessaan tutkimus raportoidaan vuonna 2017.

loisa ikä -ohjelman hankkeet pyrkivät toiminnassaan luomaan ja edistämään mahdollisuuksia ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle. Ohjelman tutkimuksessa tarkastellaan hankkeisiin osallistuvien ikäihmisten elämäntilanteita ja kokemuksia hankkeista. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, muuttaako hankkeissa toimiminen ikäihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja onko sillä vaikutuksia heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Artikkelissa kuvaamme tutkimuksen tähänastisia keskeisiä havaintoja.

Osallistujien kokemuksia – nuoremmat tyytyväisempiä elämäänsä kuin iäkkäämmät Tutkimuksen alkukyselyssä on tullut esiin eräitä, ei tosin kovin yllättäviä tilastollisesti merkitseviä eroja suhteessa vastaajien (N=342) ikään ja sukupuoleen. Nuoremmat (noin 52–74-vuotiaat) vastaajat vaikuttavat kaiken kaikkiaan tyytyväisemmiltä elämäänsä kuin iäkkäämmät (noin 75–93-vuotiaat). Heillä 10

on enemmän tulevaisuudensuunnitelmia ja he ovat tyytyväisempiä itseensä sekä ihmissuhteisiinsa. He pitävät elämänlaatuaan parempana ja elämäänsä useammin erittäin merkityksellisenä. Samoin he kokevat useammin itsensä muille hyödyllisiksi ja harvemmin alakuloisiksi. Edelleen he ovat tyytyväisempiä terveyteensä sekä asuinalueensa liikennevälineisiin.

Iäkkäämmät sen sijaan kokevat itsensä nuorempia useammin tyyniksi ja onnellisiksi ja harvemmin hermostuneiksi. He osallistuvat useammin lähiseutunsa yhteisöihin ja pitävät taloudellista toimeentuloaan parempana. Iäkkäimmät, varsinkin miehet, katsovat kuitenkin nuorempia useammin tapaavansa toisia ihmisiä riittämättömästi ja olevansa yksinäisiä. Sama ryhmä ko-

Toiminnan myötä haastateltavat ovat löytäneet uusia puolia itsestään; esimerkiksi luovuutta, leikkisyyttä tai sosiaalisia taitoja. kee itsensä vähiten hyödylliseksi muille. Heidän terveytensä on useammin korkeintaan keskitasoa ja heillä on ongelmia muistissaan. Erityisesti iäkkäät naiset ovat muita useammin vailla internet -yhteyttä. Tulokset eivät yllätä, koska ikääntyessä toimijuuden ja osallisuuden rajoitukset usein lisääntyvät, mikä vaikuttaa psykososiaalisen hyvinvoinninkin kokemuksiin. Samanikäiseen väestöön verrattuna vastaajien elämässä on enemmän sekä haasteita että hyvinvointia. Heissä on vähemmän liikunnan harrastajia, internetin käyttäjiä, asuinalueeseensa ja sen liikennevälineisiin sekä taloudelliseen toimeentuloonsa tyytyväisiä ja enemmän yksinäisiä, mielialansa matalaksi kokevia, alakuloisia ja apuvälineitä tarvitsevia. Parempi hyvinvointi vastaajilla on sikäli, että heissä on enemmän kulttuuripalveluja käyttäviä, yhteisöihin osallistuvia, ystäviinsä ja sukulaisiinsa yhteyttä pitäviä sekä elämänsä erittäin merkitykselliseksi kokevia.

Haastatteluissa keskusteltua – uusia puolia itsestä esille Tutkimuksen laadullisissa yksilöhaastatteluissa kootaan tietoa siitä, miten osallistujat kokevat hankkeissa toimimisen ja ovatko he havainneet sen myötä muutoksia arjessaan ja elämässään muutenkin. Haastatelluista (N=32) osa on ollut hankkeissa toimineita vapaaehtoisia ja osa ryhmiin osallistuneita tai tukea vastaanottaneita ihmisiä. Alustavan tarkastelun pohjalta voidaan hahmottaa ainakin seuraavanlaisia strategioita, joilla haastateltavat kohtaavat ikääntymiseen liittyviä terveyden, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja mielekkyyden haasteita hankkeiden avulla.

Vanhustyö 1 • 2015

Encore-ura uutena elämäntapana Osalle haastatelluista toiminta hankkeen vapaaehtoisena tai muissa tehtävissä edustaa eräänlaista uutta uraa varsinaisen työuran jälkeen ja on selvästi tärkeä osa identiteettiä. Nämä henkilöt ovat usein suhteellisen terveitä ja hyväkuntoisia sekä olleet aktiivisia järjestö-, harrastus- tai yhteiskunnallisessa toiminnassa jo työiässä. Etenkin USA:ssa on jo pitkään puhuttu encore-urista, joissa yhdistyvät itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Haastatteluissa kiteytyi usein myös eräänlainen kiireen etiikka, jonka on nähty ilmentävän moraalisen jatkuvuuden merkitystä siirryttäessä pois työelämästä.

Minuuden uudet ulottuvuudet Jotkut haastateltavat ovat löytäneet hankkeen ryhmistä tai muusta toiminnasta uudenlaista sisältöä elämäänsä. Kyseessä saattaa olla aivan uusi aluevaltaus tai loistaminen jo aiemmin hallitussa taidossa. Toiminnan myötä haastateltavat ovat löytäneet uusia puolia itsestään; esimerkiksi luovuutta, leikkisyyttä tai sosiaalisia taitoja. Jotkut hankkeet mahdollistavat tällaista strategiaa houkuttelemalla ryhmiin tai ryhmien vetäjiksi ihmisiä, joiden tiedetään olevan vaikkapa käsityöihmisiä tai teatteriharrastajia. Muutamalle henkilölle luova ilmaisu tarjosi aivan uuden kanavan itsensä tutkimiseen ja mielekkyyden kokemiseen.

merkiksi muistisairaat, omaishoitajat ja maahanmuuttajat. Heidän kohdallaan toiminnan hyötyjä ovat useimmiten uudet tiedot ja taidot mutta ennen kaikkea mielihyvä mahdollisuudesta yhdessäoloon muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Toiminnan kärkenä aktiivisen ikääntymisen ihanne Aktiivisen ikääntymisen diskurssi on osa nykyistä vanhenemisen kulttuuria. Joissakin haastatteluissa tulee korostuneesti esiin tietoisuus ja henkilökohtainen kokemus aktiivisuuden yleisistä positiivisista ja yhteiskunnallisestikin odotetuista vaikutuksista ikääntyessä. Monet haastatellut korostavat ihmisen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan, toimintakyvystään ja ikääntymisestään ja liittävät hankkeeseen osallistumisen osaksi tätä agendaa. Näissä haastatteluissa oli usein läsnä myös jonkinasteinen erottautuminen vähemmän aktiivisista ja toimintakykyisistä kanssakulkijoista. Tutkimus jatkuu ja raportoidaan vuonna 2017.

Vertaisuus tukena haastavassa elämäntilanteessa Osa haastateltavista on ohjautunut hankkeisiin mukaan haastavan elämäntilanteen tai erityisryhmään kuulumisen kautta. Tällaisia henkilöitä ovat esi11

Vanhustyö 1/2015

Teksti: Anne Väisänen Kuva: Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Ei vain rahoittajan takia Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat hankkeet ovat jo kahden vuoden ajan tehneet työtä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi.

amaiset kaksi vuotta on RAY:n Toki ohjelmassa mukana olo myös pa- saavuttaneet hyvin tavoitteitaan, toiseurantakoneisto arvioinut oh- kottaa hankkeet pohtimaan enemmän minta ja yhteistyö kumppanien kanssa jelmatyöhön osallistuneita pro- sitä, kuinka ne pystyvät todentamaan ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamisjekteja. Projektien työntekijät ovat saa- vuosittain toimintansa hyödyt ikäihmis- ta ja kohderyhmä on tavoitettu. Arviointia ei kuitenkaan tehdä vain rahoitneet kertoa näkemyksiään ohjelmatyön ten näkökulmasta. Ohjelmassa mukana olevat hankkeet tajaa varten: hyödyistä ja haitoista kyselyissä ja muu– Säännöllisellä arvioinnilla järjestö taman kerran vuodessa järjestettävissä saavat enemmän tukea kuin muut RAYyhteistapaamisissa. Projektien omaa rahoituksen piirissä olevat hankkeet ja saa itselleen tietoa siitä, miten toimintyötä ja työn tuloksia on taas ruodittu tämä näkyy myös muun muassa parem- taa pitäisi ja voisi parantaa, jotta kohdeensimmäistä kertaa tänä vuonna lähe- pina TVS-vastauksina. Vastauksia arvi- ryhmä hyötyisi siitä, muistuttaa RAY:n tetyissä tuloksellisuus- ja vaikutusselvi- oiden näyttää siltä, että hankkeet ovat kehittämispäällikkö Tuomas Koskela. tyksissä eli TVS:issä. Ohjelmatyössä mukana oleminen vaatii toki lisäpanostusta hankkeilta, mutta osallistujat raportoivat myös hyötyjä yhdessä tekemisestä. – Varsinkin pienet paikallishankkeet saavat ohjelman kautta enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta työlleen, kertoo ohjelmapäällikkö Elina Varjonen ja jatkaa: ohjelmaa koordinoivan Vanhustyön keskusliiton tarjoama viestinnällinen, koulutuksellinen ja tutkimuksellinen tuki on saanut runsaasti positiivista palautetta osallistujilta. Yhtenä suurimmista hyödyistä osallistujat toivat kuitenkin syksyn seurantakyselyssä esille sen, että verkostossa voi saada muilta hankkeilta vertaisRaha-automaattiyhdistyksen Tuomas Koskela (vas.), Anne Väisänen, Kalle Kaitue, Marika Heimo ja Elina Varjonen tukea ja pystyy jakamaan ja ref- asettuivat kuvattavaksi Eloisa ikä –avustusohjelman vuotuisilla arviointipäivillä, jotka pidettiin 1.-2.12.2014 lektoimaan omia käytäntöjään. Unioninkadun juhlahuoneistossa Helsingissä. 12

Vanhustyö 2/2015

Teksti: Tuija Tuormaa Kuva: Tiina Hailla

Kuuloliiton projekti tukee ikäkuuloisten toimintakykyä Kuuloliiton kolmivuotisen Ikäkuulo -projektin päämääränä on tukea ikäkuuloisten toimintakykyä ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Pilottina toimivissa kuuloyhdistyksissä kehitetään ikääntyneille soveltuvia vertaistuen muotoja, ikäkuulon neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä verkostoitumista eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ikäkuuloisuudesta ja myönteistä suhtautumista siihen.

äestön ikärakenteen muutos luo haasteita kuulonkuntoutuksen palveluille ja resurssien riittävyydelle. Julkinen sektori ei tällä hetkellä kykene turvaamaan yhdenvertaisesti palveluja ikäkuuloisille. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää kehittää kuuloyhdistysten toimintaa, vertaistukiryhmiä ja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Projektista apua ja tukea ikäkuuloisille Vertaistukiryhmien pilotoinnilla vastataan ikäkuuloisten ja heidän läheistensä tarpeisiin ja tavoite on, että projektin jälkeen vertaisryhmät jatkavat kuuloyhdistyksissä omana toimintanaan. Vapaaehtoisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen edesauttaa kuulokojeiden käyttöönottoa, ja lisää voimaantumisen tunteita. Tavoite on, että kehittämällä yhteistyötä eläkeläisyhdistysten, julkisen sektorin ja kuuloyhdistysten välillä, parannetaan ikäkuulotietoutta ja ikäkuulon oikea-aikaista tunnistamista. Näin myös yleinen suhtautuminen ikäkuuloon ja kuulokojeen käyttöön muuttuu positiivisemmaksi. Päämäärä on että verkostoitumisen myötä ikäkuuloisten tarpeet otetaan huomioon eri tilanteissa ja kuunteluympäristö on esteetön. Projektissa tuotetaan myös kuuloon, kuulon apuvälineisiin, esteettömyyteen 16

ja kommunikaatioon liittyvää kirjallista ja sähköistä materiaalia kuuloyhdistysten vapaaehtoisten ja sidosryhmien käyttöön.

Mitä ikäkuulo on ja mikä siihen auttaa? Ikäkuulo tarkoittaa iän mukana ilmeneviä peruuttamattomia sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia, jotka ovat yleisiä eläkeikäisillä. Apukeinoja kuulemiseen kuitenkin löytyy. Kuulokojeet auttavat kuulemisessa, kuulokoje ei kuitenkaan tee henkilöstä normaalikuu-

loista. Moni ikääntynyt ei käytäkään kojetta, vaan se on joko käsilaukussa tai piirongin pohjalla. Käyttämättömyyteen on monia syitä: esim. kuulon heikkenemistä ei myönnetä, pelätään leimautumista vammaiseksi, tyhmäksi tai kojeen käyttö koetaan turhan hankalaksi. Kuulokojeen käytön ohjaus, neuvonta ja vertaistuki edesauttavat kuulokojeen käyttöönottoa ja vahvistavat ikäkuuloisen hyvinvointia. Kuuloliiton Eloisa ikä -osahankkeessa työskentelee Tuija Tuormaa projektikoordinaattorina. Lisätietoja: http://kuuloliitto.fi

Tammikuiseen Eloisa ikä -ohjelmakoordinaation tutustumistapaamiseen osallistuivat Kuuloliitosta Anne Wicht-Kvarnström (ylärivi, vas.), Tuija Tuormaa, Eeva Härkänen ja Eija Isaksson (alarivi, vas.) sekä Pekka Lapinleimu.

Vanhustyö 2/2015 Teksti: Leena Valkonen Kuva: Tiina Hailla

Järjestöt vetoavat Ikääntyneen väestön mielenterveysasiat kuntoon Vanhustyön keskusliiton koordinoima Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Eloisa Ikä -ohjelma järjesti helmikuussa keskustelutilaisuuden, jossa yhdessä Suomen Mielenterveysseuran ja Ikäinstituutin kanssa vedottiin päättäjiin ikääntyneen väestön väestön mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyspalvelujen parantamiseksi.

ilaisuuteen osallistui kansanedustajia eri puolueista, sosiaalija terveysalan ammattilaisia, viranhaltijoita sekä järjestöjen ja median edustajia. Tilaisuudessa esiteltiin julkilausuma, jossa ehdotettiin mm. valtakunnallista toimintaohjelmaa ikääntyneen väestön mielenterveyden edistämiseksi. Eri tutkimusten mukaan jopa 15– 30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Erityisen yleisiä ovat lievät ja keskivaikeat masennus- ja ahdistushäiriöt. Väestön ikääntyessä myös mielenterveysongel-

miinsa apua tarvitsevien iäkkäiden ihmisten määrä lisääntyy. Nykyisellään mielenterveysongelmista kärsivät ja riskiryhmissä olevat ikäihmiset eivät saa riittävästi asianmukaista tukea, muun muassa siksi, että ongelmia ei osata tunnistaa, totesi tilaisuudessa kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta. Hänen mukaansa mielenterveystaitoja voi oppia. – Tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, tietoisuustaitoja ja elämänhallintaa voi vahvistaa myös aikuisella iällä. Sosiaaliset aktiviteetit ja vapaaehtoistyöhön

osallistuminen edistävät tutkitusti mielenterveyttä. Psykoterapian tulokset eivät ikäihmisillä eroa muista ikäryhmistä. Silti Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei myönnetä yli 67-vuotiaille. – Masennus ei ole ikäihmiselläkään normaalitila, se vaikuttaa voimakkaasti toimintakykyyn. Ikäihmisten masennusta ei riittävästi tunnisteta tai hoideta peruspalveluissa ja masennuksesta kärsivät ikäihmiset saavat muita harvemmin apua palveluista. Psykoterapiahoidon saatavuus ei läheskään vastaa tarpeita. Kuitenkin ikäihmisten mielenterveyden häiriöiden hoito on erittäin kustannusvaikuttavaa.

Mielenterveyden riskitekijöihin kannattaa puuttua Tutkija Marja Saarenheimo ja toimialapäällikkö Sirkka-Liisa Heimonen pohtivat esityksessään mielenterveyden riskitekijöitä. Heidän mukaansa menetykset, toimintakyvyn muutokset, aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden kokemukset sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ja psyykkinen stressi ovat mielenterveyden riskitekijöitä ikääntyessä.

Eloisa ikä-ohjelman järjestämään Mieli-pajaan osallistui useita kansanedustajia, virkamiehiä, järjestöväkeä sekä mediaa. 14

– Lievilläkin mielialahäiriöillä on vakavia seuraamuksia, kuten lisääntyvää sairastavuutta, toimintakyvyn ale-

nemista ja kuolleisuutta sekä runsasta perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä. Ne lisäävät myös itsemurha-alttiutta. Ikäihmisten mielenterveysongelmat heijastuvat myös läheisiin, psykologit totesivat. Saarenheimon ja Heimosen mukaan ikäihmisten mielenterveyteen kannattaa satsata. Aivojen muovautuvuus säilyy koko elämän ajan kognitiivisista ikämuutoksista huolimatta. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmiin tarttuminen varhaisessa vaiheessa parantaa iäkkään väestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja on myös taloudellisesti kannattavaa.

itsensä yksinäiseksi kokeneiden iäkkäiden ihmisten ryhmäkuntoutusta kahdeksan hengen ryhmissä 12 kertaa kolmen kuukauden ajan. Ryhmien sisältöinä oli liikuntaa, taidetta tai omasta elämästä kirjoittamista. Toiminta paransi osallistujien terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja kognitiota. Samalla sosiaalija terveyspalveluiden käyttö ja siten kustannukset vähenivät: kuntoutusta saaneilla ne olivat merkitsevästi kontrolliryhmää pienemmät. Säästö (á 1 630€) oli niin merkittävä, että se kompensoi myös kuntoutusjaksojen kustannukset (á 881€). Tälle interventiotutkimukselle perustuu Vanhustyön keskusliiton menestyksellinen Ystäväpiiri-toiminta.

Mielenterveyden edistämisen kustannusvaikutuksista

Hyvät toimintamallit käyttöön

Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelmasta totesi, että mielenterveyden edistämisen sekä ongelmien ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kustannusvaikuttavuudesta on tieteellistä näyttöä erityisesti riskiryhmillä, myös iäkkäillä ihmisillä. Kustannusvaikuttavuustutkimuksissa on arvioitu, että iäkkäiden ihmisten mielenterveystyöhän sijoitetut varat palautuvat jopa viisinkertaisina tuottoina viiden vuoden kuluessa. Tämä johtuu muiden hoito- ja palvelukulujen vähenemisestä. Amerikkalaisen tutkimuksen (Katon ym. 2003) mukaan sekä diagnosoidusta masennuksesta että lievistä masennusoireista kärsivien ikäihmisten terveydenhoitokustannukset olivat korkeammat kuin muilla ikäihmisillä riippumatta heidän fyysisistä sairauksistaan. Perusterveydenhuollon avohoidon palvelukustannukset olivat masentuneilla 43–52% korkeammat kuin muilla ja ne sekä laitoshoidonpalvelukustannukset yhteensä 47–51% korkeammat kuin muilla. Professori Kaisu Pitkälän (2009) vetämässä ikäihmisten psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen tutkimuksessa todettiin myös toiminnan kustannusvaikuttavuus. Interventiossa toteutettiin

Ikääntyneen väestön mielenterveyden tukemiseen, ongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen on olemassa hyviä malleja, joita voidaan edelleen kehittää ja levittää kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Tieteellistä näyttöä (osin siis myös kustannusvaikuttavuudesta) on esimerkiksi psykoterapiasta, muisteluterapiasta, fyysisen harjoittelun lisäämisestä, musiikki- ja taideterapiasta, psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta, tietoisuustaitoharjoittelusta ja monitekijäisistä hoitointerventioista. – Nyt on juuri oikea aika ryhtyä toimeen ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ikääntyneen väestön mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi, painottaa Eloisa ikä -avustusohjelman ohjelmapäällikkö Reija Heinola. Myös ikääntymistä koskeva mielenterveysosaaminen Suomessa on päivityksen tarpeessa. – Näiden asioiden kuntoon saattaminen on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti oikein. Keskustelutilaisuudessa esitettiin kolme toimenpide-ehdotusta: • Perustetaan valtakunnallinen toimintaohjelma toteuttamaan ikäihmisten mielenterveyspalveluiden kehittämis-

Vanhustyö 2 • 2015

tä, psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä ja toimintamallien käyttöönottoa kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä tavalla, jota ehdotettu laki sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä (§ 8) edellyttää. • Parannetaan ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta Kelan tukemaan mielenterveyskuntoutukseen. Vanhuuseläkeikäisilläkin tulisi olla oikeus yhteiskunnan tukemaan mielenterveyskuntoutukseen yksilö- tai ryhmämuotoisena, esimerkiksi Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena. • Vahvistetaan ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyteen liittyvää osaamista kaikilla tasoilla alkaen hyvinvointistrategioiden suunnittelusta ja päätyen kansalaisten mielenterveystaitoihin. Osaamisen vahvistaminen voisi tapahtua osana nykyisiä koulutusohjelmia tai erillisenä täydennyskoulutuksena esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa ja ammattikorkeakouluissa tai muuna täydennyskoulutuksena. Iäkkäiden kansalaisten mielenterveystaitojen vahvistaminen tapahtuu parhaiten järjestöjen sekä kansalais- ja työväenopistojen kautta.

Huhtikuun alusta sosiaalisessa mediassa on käyty E-kortti kampanjaa, jossa halutaan nostaa iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistäminen yhteiseksi tavoitteeksi. Eloisa ikä –ohjelman hahmot julistavat, että Mielenterveys on perusoikeus – vanhanakin.

Vanhustyö 3-4/2015

Teksti: Salla-Maija Hakola Kuva: Martu Väisänen

Yhdenvertaisuuden toteutuminen vanhustyössä – uudet työvälineet avuksi Ensimmäisessä Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektissa kehitettiin maksuton materiaalipaketti, jonka tarkoitus on tuoda työkaluja ikääntyneiden asiakkaiden yhdenvertaiseen kohtaamiseen. Jatkohankkeen aikana (2015-16) pyritään levittämään vähemmistöt huomioivia hyviä käytäntöjä mahdollisimman laajasti.

käihmisten erilaisten elämäntarinoiden ja taustojen tunteminen tukee yhdenvertaisuuden toteutumista ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. Ensimmäisessä Yhdenvertainen vanhuus -projektissa (2012–2014) Seta, Mummolaakso ja Suomen karhut tuottivat tietoa ja materiaalia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden vanhuuteen liittyvistä tarpeista ja toiveista. Projekti selvitti myös vanhustyön kentän tiedontarvetta ikäihmisten sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumiseen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Selvitysten mukaan ikääntyneiden palveluissa tai alan koulutuksessa ei juurikaan käsitelty hlbtiq*-vanhuuteen liittyviä kysymyksiä vaikka hlbtiq-ikäihmiset ovat aina olleet osa vanhusväestöä. Projektin tuottama materiaali käsittelee ikäihmisten sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta elämäntarinoiden kautta. Tarinoiden avulla on helpompi ymmärtää esimerkiksi sitä, miten torjuva asenneilmapiiri, sairaaksi ja rikolliseksi leimaaminen ovat vaikuttaneet hlbtiq-ikäihmisten elämänkulkuun ja lähisuhteisiin. Materiaali käsittelee myös ikääntyneiden palvelukentän toimintaa ohjaavia lakeja, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja sekä vanhuspalvelulakia. Tietopa-

ketti tarjoaa myös erilaisia keinoja moninaisuuden huomioon ottamiseksi ja yhdenvertaisen sekä yksilöllisen vanhuuden toteutumiseksi. Yhdenvertainen vanhuus II -projekti (2015–2016) jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä ja jo tuotetun tiedon ja työvälineiden juurruttamista ikääntyneille suunnattuihin palveluihin. Työtä tehdään yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyökumppanien kanssa. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan tiedottaa ja kouluttaa ammattilaisia siitä, mitä yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa käytännön tasolla: miten se vaikuttaa toimintaympäristöön, organisaatioon, työyhteisön toimintamalleihin ja kohtaamiseen. Ikäihmisten moninaisuuden esille nostaminen lehdissä ja viestintävälineissä sekä tapahtumissa on erittäin tärkeää myös uuden projektin aikana. Se, miten hyvin tuotettu tieto ja materiaali omaksutaan osaksi vanhustyön asiantuntijuutta ja otetaan käyttöön osana organisaation viestintää ja toimintaa, on ratkaisevassa asemassa hlbtiq-ikäihmisten näkymättömyyden torjunnassa tulevaisuudessa. Yhdenvertainen vanhuus -projektissa päällikkönä työskentelee Salla-Maija Hakola ja koordinaattorina Outi Tjurin. Lisätietoja: http://seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus

*Hlbtiq= Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat homot, lesbot ja biseksuaalit. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset ja intersukupuoliset. Q-kirjain tulee sanasta queer.

15 Teksti ja kuvat: Tiina Hailla

Eloisa ikä -hankeväki koolla Helsingissä Eloisa ikä -ohjelman starttipäivät kokosi järjestöissä iäkkäiden parissa kehitystyötä tekevän hankeväen Helsinkiin 22.–23.4.2015. Verkostopäivillä oli yhteensä lähes 80 osallistujaa 30:stä sosiaalija terveysalan järjestöstä.

illaisia keinoja järjestöjen kehitystyön tuloksena syntyy ikääntyvien ihmisten hyvän arjen edistämiseksi; ja miten näitä hyviä käytäntöjä voisi levittää ympäri Suomen - muun muassa näitä aiheita käsiteltiin starttipäivillä. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli itse avustusohjelman esittelyn lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen seurantaa ja arviointia sekä ohjelmaviestintää. Raha-automaattiyhdistyksen esityksistä vastasivat kehittämispäälliköt Tuomas Koskela ja Marja Vest ja erityisasiantuntija Elina Varjonen. Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen esittelystä vastasivat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaatiosta. Starttipäivillä toteutettu hanketori osoittautui hyväksi tavaksi tutustua ja oppia toinen toisilta. Päivien puheenjohtajana toimii ohjelmapäällikkö Reija Heinola.

vuttaneella Open Space -menetelmällä. Yhteiskehittämisen tuloksena syntyneistä ryhmistä konkreettisimpiin tuloksiin ovat tähän mennessä päässeet Eloisa Moninaisuus ja Eloisa Maaseutu -verkostot. Avustusohjelmaa koordinoivan Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinin pitämä tervehdyspuheenvuoro, jossa hän luo katsauksen liiton toimintaan ja vanhustyöpolitiikkaan, on jälkikäteenkin katsottavissa Youtubessa.

Videoita ja ryhmätöitä Jälkimmäisen päivän ohjelmassa oli virkistävää viestintää videoiden muodossa. Innokkaimmat osallistujat pääsivät testaamaan älypuhelimella, miten kätevästi videon teko ja lataaminen sosiaalisen median kanaviin onnistuu. Aikaa oli varattu myös ryhmätöihin, joita jatkettiin aiemmista verkostopäivistä tutulla ja suuren suosion saaVanhustyö 3–4 • 2015

Vanhustyö 5/2015

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Riikka Aminoff Kuva: Riikka Aminoff

Pohjois-Karjalassa saadaan Verkosta virtaa! Verkosta virtaa! -hankkeen on tarkoitus auttaa ehkäisemään ikääntyneiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta. Ikääntyneitä opastetaan tietokoneiden ja sähköisten palvelujen käytössä. Opastajina tulevat toimimaan vertaisohjaajat, jotka tekevät opastuksen vapaaehtoistyönä.

taisohjaamisesta. Kurssilaisista mielenkiintoisimmat aiheet olivat tablettitietokoneisiin tutustuminen, yleiskatsaus laitteisiin ja teknologiaan sekä Verkosta virtaa! -hankkeen nettisivuihin tutustuminen.

Verkosta virtaa! - yhteistyön voimalla Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Invalidiliitto ja Työväen sivistysliitto TSL. Verkosta virtaa! -hanke kuuluu RAY:n Eloisa Ikä -ohjelmaan, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto.

Hankkeessa työskentelee kaksi henkilöä, projektipäällikkö Margit Granberg ja projektisihteeri Riikka Aminoff. Margit ja Riikka suunnittelevat ja koordinoivat koulutuksia, tapahtumia ja viestintää.

ta kos virta

erkosta virtaa! on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kolmivuotinen (2015–2017) valtakunnallinen tietotekniikkaa ikääntyneille opastava hanke. Hankkeella on kaksi kohderyhmää: yli 65-vuotiaat henkilöt, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet tietokonetta, ja yli 65-vuotiaat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet. Opastajaksi halukkaille Verkosta virtaa! -hanke tarjoaa maksuttomat verkko-oppaan vertaisohjaajakoulutukset. Verkosta virtaa! -hankkeen valtakunnalliset vertaisohjaajakoulutukset järjestetään Rajaniemessä, Virroilla. Ensimmäisen koulutuksen ajankohta on 2.-4.11.2015 ja toisen koulutuksen 4.-6.11.2015.

Ver

EKL Lisätietoja: www.verkostavirtaa.fi

Vertaisohjaajakoulutusta pilotoitiin toukokuussa Keväällä Pohjois-Karjalassa järjestettyyn vertaisohjaajien pilottikoulutukseen osallistui 30 vertaisohjaajaa. Osallistujia yhdisti halu oppia lisää tietokoneista, tekniikasta ja netistä. Kouluttajina toimivat Jouni Ukkonen Työväen Sivistysliitosta sekä Margit Granberg ja Riikka Aminoff Eläkkeensaajien Keskusliitosta. Kurssiohjelma oli monipuolinen sisältäen mm. laitteisiin, teknologiaan ja Facebookiin tutustumista, sähköpostin käytön harjoittelua, tietopaketin valokuvien sommittelusta ja ver26

Verkosta virtaa! -hankkeen vertaisohjaajien pilottikurssin kurssilaisia. Lomakeskus Huhmari, toukokuu 2015.

Teksti: Vesa Sinervä Kuva: Tiina Ahonen

Laukaan Eloisat polkaisivat toiminnan käyntiin vauhdikkaasti Lievestuoreen palvelukeskusyhdistyksen ”Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki” käynnistyy Eloisa ikä -ohjelman osahankkeena. Toiminnanjohtaja Vesa Sinervä kuvailee, miten liikkeelle lähdettiin avustushakemuksesta. Tarina alkaa RAY-talolta Espoosta. 26.5.2014 Espoo Kuuma, vaikka autossa on ilmastointi. Taitaa olla jopa hellettä. Ray:n päämaja Espoosta löytyy vaivatta. (Navigaattorilla.) Esittelemme Maria Kuikan kanssa hyvin lyhyessä ajassa kyhättyä, mutta kuitenkin ainakin itsemme vakuuttanutta suunnitelmaa laukaalaisten ikääntyneiden toiminnalliseksi hankkeeksi. – Oletteko selvittäneet, millainen tarve tällaiselle toiminnalle alueella on? Olen tyytyväinen, että tätä kysyttiin. Vedän esiin monivärisen tarvekartoituksen, jonka mukaan noin 70 % alueen kohderyhmästä olisi kiinnostunut osallistumaan hankesuunnitelman mukaiseen toimintaan. – Miten olette ajatelleet saavuttaa

kohderyhmän? Massapostitus. Lähetämme jokaiselle kohderyhmään kuuluvalle henkilökohtaisen kutsukirjeen info-tilaisuuksiin. Lisäksi teemme aktiivista verkostoitumistyötä hankkeen alussa. 6.2.2015 Laukaa, Lievestuore Tiina Ahonen jännittää oven takana vuoroaan työhaastatteluun. Hän onnistuu vakuuttamaan rekrytiimin 61 hakijan joukosta ja saa projektityöntekijän paikan. Ansaitusti.

16.4.2015 Laukaan kirkonkylä, Sarahovi Apua! Väkeä tunkee Laukaan infotilaisuuteen arviolta 160 henkilön verran. Liikenteenohjaaja luovuttaa eikä enää tiedä, pitäisikö nauraa vai itkeä. Eikä tämä ollut ainoa info-tilaisuus. Osallistumisilmoituksen täytti kolmessa infotilaisuudessa noin 240 kohderyhmään kuuluvaa. Markkinoinnin voisi sanoa onnistuneen. Olemme nyt siinä hetkessä, jolloin alkuvaiheen työ tiivistyy kahvintuoksuiseksi tunnelmaksi, jossa puheensorina täyttää huoneen, pullat katoavat hymyileviin suihin ja hanketyöntekijät yrittävät epätoivoisesti saada äänensä kuulumaan ihmisjoukon keskellä. Laukaan kirkonkylän infotilaisuudessa tavattiin tuttavia. Kesällä pidämme virkistyskävelyjä ja aloituskahvitilaisuuksia. Vanhustyö 5 • 2015

Syksyllä aloitamme uuden toiminnan 21 ryhmälle. Toimintaan tulee kuulumaan liikuntaa, kulttuuria monessa muodossa, viriketoimintaa, yhdessäoloa, asiantuntijavierailuja, tapahtumia, nettisovellusten käyttöä ja kaikkea muuta, mitä ryhmät itse keksivät. Toivomme todella, että saisimme tämän hankkeen avulla lisättyä mielekkyyttä laukaalaisten ikääntyneiden arkeen. Eikä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminenkään näytä enää ollenkaan utopistiselta tavoitteelta. Tietoisuus siitä, että olemme osa VTKL:n koordinoimaa laajempaa valtakunnallista hanke-verkostoa antaa meille niin hyvän taustatuen, että uskallamme hypätä ”Hankkeiden Amazonin” iloiseen virtaan, jossa moni toimija näyttää jo posket punaisina polskivan. Oon vapaa mut villiks kai matkaa viel Ja päivät on pidenneet Eläköön elämä, eloisa ikä On siistii vanheta. (ote projektin Luovan Siiven tuotoksesta) Lisätietoja: www.palvelutalomannikko. fi/projektit

Vanhustyö 5/2015

Teksti ja kuva: Tiina Hailla

Saamelaisen muistisairaan arjen apu Saamelaisten keskuudessa muistisairaus on ollut tabu. Vasta SámiSosterin Muittohallat-hankkeessa kehitettyjen saamenkielistä ja -kulttuurista vuorovaikutusta tukevien menetelmien avulla on aikaansaatu muutosta. Uusien hyvien käytäntöjen toivotaan jatkuvan, vaikka Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva kolmivuotinen hanke vuoden 2015 lopussa päättyykin.

ámiSosterin Utsjoella toteuttamassa Muittohallat – muistutella -hankkeessa yhteistyö kunnan saamenkielisen kotipalvelun, seurakunnan ja kunnan avohuollon kanssa on ollut alusta asti tiivistä, kertoo projektityöntekijä Marketta Vuolab. Kehitettäessä kulttuurisensitiivisiä työmuotoja saamelaisten muistisairaiden arjen avuksi on lähtökohtana pidetty ihmisten omia voimavaroja, vahvuuksia ja elämänkokemusta. Utsjoen eri kylillä on järjestetty pienryhmätoimintaa, joissa sisältönä on ollut musiikki, muistelut, käsillä tekeminen, liikkuminen ja luonto. Toimintamuotoja ovat lisäksi olleet kotikäynnit ja muistityöpajat, myös omaisille ja hoitajille, ja kaikille avoimet tapahtumat.

Kaikkia osapuolia hyödyttävää työtä Keväällä 2015 yhteistyökumppaneille tehdyssä kyselyssä kävi selkeästi ilmi, että Muittohallat-toiminta on tukenut ikäihmisten arkea, kotona asumista ja aktivoinut sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tärkeänä on pidetty proKuvassa SámiSosterin Ristenrauna Magga (vas.) ja Marketta Vuolab esittelevät hankkeen tuottamia materiaaleja SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen Tuula Niemeläiselle. 28

jektityöntekijän asiantuntemusta muistiasioissa, sillä se on auttanut muistisairaiden lisäksi myös läheisiä ja omaishoitajia. Kohderyhmä on rohkaistunut ja aktivoitunut. Asiakaspalautteita muistisairaan sanoin: – Muistelutyö antaa voimia. Tapaamisissa on lämmin ja arvostava tunnelma. Muuten ei tulisi tavattua muita, yhteiset tapaamiset auttavat jaksamaan.

Se sisältää mm. tietoa saamelaiskulttuurisidonnaisista tavoista ja merkityksistä vanhustenhuollossa, työskentelyvälineitä toimintaan, mm. valokuvia ja tarinoita muistelutilanteisiin perinteisistä elinkeinoista, töistä, vaatetuksesta ja luontoon liittyvistä asioista vuodenkierron mukaisesti, saamenkielisiä sanontoja hoitotilanteisiin, tietoa muistisairaan kohtaamiseen liittyvistä asioista.

Muitogiisa - työkalupakki omaisille ja hoitajille

Sata valokuvakorttia

Hankkeen tavoitteena ollut kulttuurisensitiivisen työkalupakin kokoaminen muistisairaan itsensä, omaisten ja hoitohenkilökunnan tueksi on toteutunut. Muitogiisa eli työkalupakki on tulossa SámiSoster -yhdistyksen verkkosivuille.

Jo nyt on valmiina lähes sata valokuvakorttia. Muistisairaan, hänen lähipiirinsä ja hoitohenkilökunnan arkea helpottavat kuvat tulevat tarpeeseen muuallakin Suomessa, sillä noin puolet maan 7000:sta saamelaisesta asuu saamelaisalueen ulkopuolella.

Teksti ja kuva: Tiina Hailla

Aikaa, päätä ja sydäntä – Löytävä työ ikäihmisten arjen tukena Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa turkulaisessa Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeessa kehitetään löytävän vanhustyön toimintamallia. Keväällä 2014 vauhdikkaasti käynnistynyt toiminta on herättänyt suurta kiinnostusta ammattilaisten keskuudessa. Kokemuksia ensimmäisestä hankevuodesta on koottu Aikaa, päätä ja sydäntä -julkaisuun.

kääntyneiden parissa tehtävä löytävä työ on koko sen rakennusvaiheen ajan herättänyt runsaasti kiinnostusta eri puolella Suomea. Ihmiset haluavat kuulla löytävän työn kokemuksista, tarkemmin itse palvelusta ja siitä, kuinka löytävä työ auttaa. Siksi tämä julkaisu on tehty, kertoivat Löytävä-hankkeen projektityöntekijät Piia Halla, Oskari Orvasto ja Saija Rahunen julkistamistilaisuudessa kesäkuussa 2015. Aikaa, päätä ja sydäntä -julkaisussa avataan löytävän työn taustaa, esitellään palvelun ydinkohdat, palvelun kulkua ja kuvataan tuloksia, joita työmenetelmällä saavutetaan. Tulokset ovat lupaavia vaikka työ on vasta alussa, myös erilaisia kehittämiskohteita on jo tunnistettu.

Muutos vaatii rohkeutta Kuvaamalla avoimesti löytävän työn kehittämisen haasteita eloisat hanketyöntekijät haluavat rohkaista muutokseen; suuntana vähemmän hoitokeskeisyyttä ja enemmän kokonaisvaltaista tukemista ja asiakkaan kuuntelemista. Julkaisun sanoin (s. 19): ”Ei aina ajateltaisi niin kauhean pitkään ja perusteellisesti. Kokeillaan, annetaan ideoiden hersyä ja synnytetään vipinää. Siinä ei mikään säry.” Vanhustyö 5 • 2015

24-sivuinen julkaisu sisältää ikäihmisten tarinoita, kuvauksia siitä, mitä neljän seinän sisälle kätkeytyy. Muunneltujen esimerkkitapausten kautta piirtyy tarkempi kuva ikääntyneiden arjesta ja tuen tarpeista. Kuvauksissa kohdataan tavarapaljouden keskellä elävä Enni, ystävätoimintaan osallistuva Pauli ja monia muita. Löytävä työ on kertomus toivosta ja siitä, kuinka yksinäisyys voidaan murtaa.

teensä 156 ikäihmistä, joiden luokse on tehty noin 400 kotikäyntiä. Säätöillä on kaksi matalan kynnyksen toimipistettä, joiden toimintaan on osallistunut 1 310 ikäihmistä.

Vanhustyötä konkreettisella ja käytännönläheisellä otteella Hankkeessa tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä ikääntyneiden ja syrjäytyneiden löytämiseksi ja palvelujen piiriin saattamiseksi. ”Tavallaan tällainen lähestymistapa on samalla paluuta sosiaalityön juurille; katutyöhön ja diakoniatyöhön, jossa palvelua tarjotaan lähellä ihmistä ja apu viedään suoraan heidän kotiinsa ja sen lähiympäristöön. sanoo projektipäällikkö Ulla-Maija Nikula.

Vilkas ensimmäinen toimintavuosi Ensimmäisen toimintavuoden aikana löytävä työ on tavoittanut Turussa yh-

Valmiista julkaisusta iloitsevat Löytävä-hankkeen työntekijät Piia Halla (vas.), Saija Rahunen ja Oskari Orvasto. 29

VanhustyĂś 5/2015

Eloisa ikĂ¤ -ohjelman tuotoksia

eloisa-ika-MIKE-vanhustyo_2015.indd 1

25.8.2015 10:45:49

Vanhustyö 6/2015

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Elina Lamminmäki Kuva: Tero Ohranen

Ollaan Ihmisiksi! -hankkeella lupaavia alkuja Keväällä alkanut Ollaan Ihmisiksi! -hanke on kolmivuotinen ja keskittyy toimimaan pääkaupunkiseudulla niiden iäkkäiden parissa, jotka ovat hyvin heikkoja ja hauraita.

urorakodin dementiaosastolla Espoossa Erkin kasvoille leviää onnellinen hymy, kun lauletaan Metsäkukkia. Puhumaton Liisa ristii kätensä, kun tunnistaa vanhan kansakouluvirren. Saattohoidossa, elämänsä viimeisillä metreillä olevan vanhan naisen hengitys tasaantuu ja otsarypyt oikenevat, kun vierellä on ihminen, vapaaehtoinen, joka silittelee, pitää kädestä, hyräilee – ja vain on. Leena asuu omassa kodissaan hissittömän talon kolmannessa kerroksessa. Hän ei pysty kulkemaan rappusissa ja on siksi vankina kodissaan. Väkeä käy, mutta kenelläkään ei ole aikaa pysähtyä ja kuunnella. Hän kaipaa ihmistä, joka tulee ja on rauhassa – ei välttämättä kauaa, mutta rauhassa. Onneksi kauttamme löytyi Pirkko, joka lupasi poiketa Leenan luona silloin tällöin – ihan rauhassa.

Ollaan ihmisiksi! -hankkeen Torstaikammarissa on ihminen tavattavissa.

Vanhustyö 6 • 2015

Kuvaukset kertovat jotain siitä, missä RAY:n Eloisa ikä -ohjelman, Suomen Raamattuopiston Säätiön Ollaan Ihmisiksi! -lähimmäispalveluhanke toimii.

Pienten asioiden suuri merkitys Hankkeen tavoitteena on lievittää pääkaupunkiseudulla asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Kyseessä on siis valtameren kokoinen, ja kasvava haaste. Emme kuvittele muuttavamme koko maailmaa, mutta uskomattoman pienillä asioilla voimme muuttaa yhden ihmisen koko maailman, ainakin hetkeksi. Uskomme, että hyvä hetki kantaa myös eteenpäin. Se saattaa heijastua myös hoitohenkilökuntaan ja omaisiin. Onneksi kokemustemme tueksi on olemassa myös runsaasti tutkimuksellista näyttöä erityisesti musiikin mahdollisuuksista silloinkin, kun ei enää ole sanoja.

Kolmivuotinen Ollaan Ihmisiksi! -hanke alkoi keväällä 2015 ja keskittyy toimimaan hyvin heikkojen ja hauraiden parissa. Jo nyt on käynnissä musiikkipainotteinen säännöllinen viriketoiminta Espoon kaupungin vanhusten pitkäaikaishoidon Aurorakodissa. Espoon kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteistyön kautta olemme saaneet tulla osaksi saattohoidon vapaaehtoistoimintaa. Toiminta on positiivisessa murroksessa, ja iloitsemme saadessamme olla mukana tärkeän asian kehittämisessä. Kodeissaan asuvia, huterasti pärjääviä – ja varsinkin yksinäisiä – on paljon. Heidän luonaan käydään ja heitä palvelee myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka Torstaikammari Kauniaisissa. Siellä on aina ihminen tavattavissa, siellä voi kahvitella, lueskella, neuloa peittotilkkuja tai vain olla. Projektipäällikkö Elina Lamminmäki ja -työntekijä Kaisa Timperi ovat saaneet työkavereikseen yli 20 vapaaehtoista. Lisäksi yhteistyö taustaorganisaation kansanopiston kanssa tuottaa ison joukon nuoria tekijöitä, jotka valmennetaan huolella kohtaamaan iäkkäitä, hauraita, hyvinkin huonokuntoisia ihmisiä. Erilaisiin yhteistyökuvioihin kätkeytyy myös hankkeen toimintojen juurruttaminen. Koska tarve ei katoa mihinkään, pitäisi toimintakin saada jatkumaan. Lisätietoja: www.sro.fi – Tule mukaan – Ollaan ihmisiksi! 31

Vanhustyö 6/2015

Teksti: Hannele Huovinen Kuva: Pia Iisakka

Euroopan kansalaisen palkinnon 2015 sai oululainen Ikäihmisten olohuone -projekti Oulun Eläkkeensaajat ry:n vuonna 2014 toimintansa aloittanut, RAY:n Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva Ikäihmisten olohuone -projekti sai tänä vuonna ainoana suomalaisena 47 voittajasta Euroopan kansalaisen palkinnon.

arlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari nimesi projektin ehdolle palkinnon saajaksi. Palkinnon luovutustilaisuus oli 4.9. Helsingissä Eurooppasalissa. Europarlamentikko Liisa Jaakonsaaren ojentaman palkinnon ottivat vastaan puheenjohtaja Markku Kainulainen sekä projektipäällikkö Hannele Huovinen. Brysselissä järjestettiin 14.10. palkinnon saajien yhteinen tilaisuus, jossa Ikäihmisten olohuonetta edusti puheenjohtaja Markku Kainulainen. Vuodesta 2008 lähtien myönnetty palkinto annetaan kansalaisille tai järjestöille, jotka ovat edistäneet kansalaisten parempaa keskinäistä ymmärrystä ja lähentymistä tai helpottaneet rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä Euroopan unionissa.

lat kakkukahvien kera. Juhlien ohjelmasta vastasivat ikäihmiset, illan aikana kuultiin runonlausuntaa, soittoa sekä yhteislaulua. Juhlissa monet kertoivat iloitsevan sitä, että he voivat osallistua olohuoneen toimintaan. Eräs rouva totesi, että olohuoneella saa nauraa ja olla oma itsensä. Monet kävijät ovat kertoneet kuluneen vuoden aikana omia kokemuksiaan yksinäisyydestä. Ikäihmiset ovat kertoneet juhlapyhien olevan erityisen raskasta aikaa, sillä silloin on ikävä edesmenneitä läheisiään ja rak-

Meidän yhteinen palkinto Olohuoneiden eloisat ikäihmiset ottivat palkinnon iloiten vastaan ”meidän yhteisenä palkintona”. Olohuoneilla vietettiin kävijöiden toiveista omat palkintojuh32

Oulun Ikäihmisten olohuoneella iloittiin saadusta tunnustuksesta.

kaitaan, joiden kanssa juhlaa on aiemmin vietetty yhdessä. Moni kokee olevansa onnellinen, kun voi nyt yhdessä suunnitella joulun viettoa olohuoneella.

23 Teksti ja kuvat: Tiina Hailla

Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetään vanhustyötä teemaverkostoissa Eloisa ikä -ohjelman hankeväen elokuinen verkostotapaaminen koostui monipuolisesta ohjelmasta. Eloisien päivien ohjelmassa oli muun muassa työskentelyä teemaverkostoissa ja päättyvien osahankkeiden esitykset.

änä vuonna päättyvien viiden hankkeen työntekijät olivat valmistelleet tiiviit yhteenvedot omista aikaansaannoksistaan. Etelä-Pohjanmaan päättyvät eloisat osahankkeet ovat paikallisen muistiyhdistyksen Kulttuurista muistoja ja Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos kumppanuushanke II. Myös Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä virtaa -hankkeella ja Käpyrinteen Jade-projektilla on päätösvuosi. Ohjelman eksoottisin, SámiSosterin Muittohallat -hanke on sekin päättymässä.

Viisaus kiteytyy verkostoissa Ohjelman kaikki osahankkeet edistävät ikääntyneiden ihmisten toimijuutta voi-

mavaralähtöisesti. Muodostamalla erityisiä teemaverkostoja tietyn aiheen ympärille pystytään asioihin paneutumaan syvällisemmin ja päästään yksityiskohtaisempaan toimintaan. Eloisilla päivillä työskenneltiin yhteensä kahdeksassa teemaverkostossa. Niistä suurimpia olivat vapaaehtoistoimintaa, etsivää ja löytävää työtä kehittävät ryhmät. Eloisaa maaseutuverkostoa yhdistää taajamien ulkopuolella asuvien ikääntyneiden ihmisten arki, miten saada se sujumaan pitkistä välimatkoista ja kauas karkaavista palveluista huolimatta – miten ammentaa voimaa yhteisöllisyydestä, kun lähimpään naapuriin on matkaa viisi kilometriä.

Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teemaverkosto ja MuistiMike-verkosto jatkoivat jo aiemmissa Eloisan iän -verkostokokouksissa/hankepäivillä aloitettua yhteiskehittämistä ja syksyn tapahtumien valmistelua. Näiden teemaverkostojen ja Vanhustyön keskusliiton koordinaatiohankkeen yhteistyön tuloksia ovat syntyneet MIKE-koulutuskiertue ja Moninaisuus2015 -seminaari. Eloisa ikä-ohjelman YouTube-kanavalta löytyy koulutuskiertueen ja seminaarin videot. Kanavalla ovat katsottavissa myös päättyvien osahankkeiden aikaansaannosten videoesittelyt.

Vilskettä, väriä ja iloista puheenporinaa riitti, kun kaikki ohjelman 30 osahanketta pääsivät esittelemään omia tuotoksiaan ja toimintaansa eloisilla minimessuilla, hanketorilla.

Vanhustyö 6 • 2015

Vanhustyö 6/2015

Kirjoittajat: Arja Anttila ja Marko Suvila Kuvat: Marko Suvila HYVINVOINTITEKNOLOGIA

Hyvinvointiteknologian tietopankki rakentuu yhteisöllisesti Likioma-projektissa rakennetaan hyvinvointiteknologiaan liittyvää tietoa avoimesti ja yhteisöllisesti kysymys- ja vastaussivustolla. Pyrkimyksenä on, että ikäihmisten ja ammattilaisten kesken syntyy käytännönläheistä tietoa arjen haasteisiin.

erkko-osoitteessa http://hyte.fi/ toimivan sivuston idea on, että sen käyttäjistä muodostuva yhteisö rakentaa yhdessä tietopankkia esim. apuvälineistä, hyvinvointiteknologiasta, saavutettavuudesta. Likioma-projekti on osa Eloisa ikä –ohjelmaa. Sen tavoitteena on tuoda ikäihmisten tietoisuuteen arkea helpottavia hyvinvointiteknologian ratkaisuja. Toisaalta Likioman tavoite on edistää monimuotoista ikäihmistä palvelevaa verkostoitumista. Hyte.fi -sivustoon sisältyy myös pelillisyys. Käyttäjät saavat pisteitä aktiivisuudesta sivustolla, eli kysymällä tai vastaamalla. Kysymyksiä ja vastauksia voi myös peukuttaa ylöspäin tai alaspäin, jolloin tämä vaikuttaa käyttäjien pistekertymään, myös peukuttaja saa pisteitä aktiivisuudesta. Pisteiden käyttö motivaattorina on yksi tapa hyödyntää ns. pelillisyyttä tiedon jalostamisessa ja jakamisessa. Pistemäärän kasvaessa käyttäjä saa myös lisää oikeuksia sivustolla. Sivuston sisältö on lisensoitu avoimen tiedon lisenssillä (CC BY-SA 4.0), joka mahdollistaa sisällön hyödyntämisen muissa yhteyksissä, kunhan mainitsee lähteen ja julkaisee muokkaukset samalla lisenssillä. Idea ei ole uusi vaan samaa ideaa hyödyntää esimerkiksi Stack Overflow 46

palvelu, jossa ohjelmoijat voivat kysyä toisiltaan neuvoa tai vinkkejä ohjelmointiin liittyen.

Esimerkki sivuston käytöstä Maire 80v asuu yksin kotona. Hänellä on käsissään nivelrikko ja niiden käyttäminen on vaikeaa. Maire kertoo toimintaterapeutille, että sähköpistokkeiden irrottaminen ja liittäminen on hankalaa. Toimintaterapeutilla ei ole aiempaa kokemusta kyseisestä ongelmasta, joten hän päättää lisätä hyte.fi sivustolle kysymyksen aiheesta. Hän ei kuitenkaan jää odottamaan vastausta, vaan se-

laa apuvälinevalikoimaa. Löydettyään sopivan apuvälineen hän vastaa oman kysymykseensä hyte.fi -sivustolla. Taneli on huolissaan Veijosta, sillä hänellä on heikentynyt käsien puristusvoimat. Veijo ei saa enää irrotettua sähköpistokkeita seinästä. Taneli päättää kokeilla löytyisikö Googlesta hakemalla ratkaisua ongelmaan. Google tarjoaa Tanelille linkin hyte.fi sivustolle kysymykseen, jonka Mairen kanssa keskustellut toimintaterapeutti laati sivustolle. Vastauksen luettuaan Taneli marssii Veijon kanssa kauppaan ja ostavat tarkoitukseen sopivan apuvälineen.

Vanhustyö 7/2015 Teksti: Saini Valtonen Piirroskuva: Ella Niini

Neuvokkaita naisia yhdistää samanlainen elämäntilanne Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeen tavoitteena on pienituloisten yksinäisyyttä kokevien eläkeläisnaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen. Kolmivuotisessa (2015–2017) hankkeessa käynnistetään Neuvokkaiden naisten ryhmiä.

nsimmäinen ryhmä aloitti tänä syksynä Helsingissä. Osallistujia ryhmään etsittiin yhdessä hankkeen pääyhteistyökumppaneiden Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton, Marttaliiton, Eläkeliiton ja Setlementtiliiton sekä eri etsivää vanhustyötä tekevien tahojen kanssa. Hankkeen esitekortteja jaettiin ympäri Helsinkiä kauppojen ilmoitustauluille, palvelutaloihin ja terveyskeskuksiin. Lisäksi jalkauduttiin asukastaloihin ja matalankynnyksen kohtaamispaikkoihin. Vaikka monelle yksinäiselle kynnys osallistua ryhmätoimintaan on suuri, alkusyksystä Neuvokkaiden naisten projektikoordinaattorin puhelin soi tiuhaan ja ryhmäläisiä tuli lopulta jonoksi asti. – Tämä osoittaa, että kohdennetulle, vertaisuuteen perustuvalle toiminnalle on tarvetta. Moni pienen eläkkeen varassa elävä nainen on sopeutunut tilanteeseensa ja materiaalisen tuen sijaan tai sen ohella tarvitsisi myös sosiaalista tukea, kertoo projektikoordinaattori Saini Valtonen.

Samanlainen elämäntilanne yhdistää Kuluneen syksyn ajan Neuvokkaat naiset ovat kokoontuneet palvelutalo KanVanhustyö 7 • 2015

tin Pysäkillä Töölössä. Eläkkeelle siirtyminen on ollut monelle vaikeaa. Sitä on voinut edeltää työttömyys ja kipeät elämäntapahtumat, kuten sairastuminen, avioero tai leskeksi jääminen. Naisia yhdistävät myös yksinasuminen ja kokemus yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Kaipuu samanlaisessa elämäntilanteessa olevien pariin on motivoinut osallistumaan. Neuvokkaissa naisissa korostuu yhdessäolo ja kokemusten jakaminen. Ryhmissä etsitään konkreettisia keinoja arjen haasteisiin kestävän kehityksen periaatteella. Tarkoituksena on löytää omaa elämää kannattelevia asioita, jotka eivät ole kiinni rahasta. Jokaisella on oikeus hyvinvointiin tuloista ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. – Keskiviikosta on tullut tärkeä päivä, koska silloin on ryhmäkokoontuminen. Ryhmään voi mennä omana itsenään, ei tarvitse esittää mitään. Erityisen hyvää on ollut olla yhdessä mukavien asioiden äärellä, saada uusia ideoita ja piristyä. Siihen liittyy sekin, että on lähdettävä kotoa liikkeelle, ryhmäläiset kertovat. Ryhmäläiset haluavat jatkaa tapaamisia. Yhdessä on jo ideoitu mm. retkeä Meiran paahtimolle. Vuonna 2016 Neuvokkaiden naisten ryhmät käynnistyvät Salossa, Kouvolassa, Porissa ja Leppä-

virralla. Ensi vuoden alusta hankkeessa työskentelee kokopäiväisesti myös toimintaterapeutti Ella Niini. Tutustu hankkeeseen: www.facebook. com/neuvokkaatnaiset/ Lisätietoja: www.miinasillanpaa.fi – Hankkeet – Hyvinvointi – Neuvokkaiden naisten kestävät konstit

Vanhustyö 7/2015

Teksti: Essi Siljoranta ja Kirsi Lohtander Kuvat: Heedo Lee SENIORIKLOVNERIA

Nyt on kaikki hyvin, kun te olette siinä Ikääntyneiden määrä kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät helposti yksin kotiin. Suomessa asuu paljon ikääntyneitä, jotka eivät ole mukana missään toiminnassa, jotka kokevat yksinäisyyttä ja ovat vaarassa syrjäytyä.

etlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa ikääntyneiden yksinäisyyttä ehkäistään yhteisöllisen vertaistoiminnan avulla. Tänä syksynä kehitetään Löytävän vanhustyön menetelmäksi Senioriklovneriaa. Yli 60-vuotiaat hyväkuntoiset ikääntyneet käyvät Löytävän vanhustyön senioriklovneriakoulutuksen, jossa he saavat opin vertaistoimintaan ja klovneriaan. Koulutetut senioriklovnit jalkautuvat yksinäisten ikääntyneiden pariin ja tekevät kotivierailuja. Risto Saarinen eli Jösse kertoo, että senioriklovneria sopii hänelle kuin nenä päähän.

Menetelmän tavoitteena on lisätä yksin asuvien hyvinvointia ja tuoda heidän arkeensa uudenlaisia elämyksiä ja vuorovaikutustilanteita. Senioriklovnit eivät esiinny, vaan jututtavat, osallistavat, soittavat, laulavat ja tekevät temppuja. Näin syntyy asukkaan kanssa kokemus vertaisuudesta, joka voi liittyä vaikkapa ikään tai asuinpaikkaan.

Senioriklovnit tulevat yksinäisten ikääntyneiden luo Tänä syksynä Hämeenlinnassa koulu-

tettiin 11 eläkeläistä senioriklovneiksi. Senioriklovnit ovat vapaaehtoisia, jotka haluavat toiminnallaan ilahduttaa ympärillä olevia ihmisiä. Koulutus sisälsi oppia vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta, klovneriasta, vertaistoiminnasta ja löytävästä, tavoittavasta vanhustyöstä. Koulutuksen jälkeen klovnit ovat tehneet kotivierailuja yksinäisten ikääntyneiden koteihin ja tuettuun palveluasumisyksikköön. Klovnit ovat myös jalkautuneet paikallisiin tapahtumiin ilahduttamaan kaupunkilaisia. Kutsu klovni kylään -kampanjan aikaan

Leena Jokinen ja Aira Pettinen ovat vapaaehtoisia senioriklovneja.

marras-joulukuussa kuka tahansa voi kutsua klovnin maksutta yksinäisen läheisensä luo. Seuraavat klovnit koulutetaan helmikuussa 2016. Koulutukseen voi ilmoittautua kuka tahansa eläkeläinen Hämeenlinnan tai Joensuun alueelta.

Ihmisen tarve kuulua johonkin Yksi senioriklovneista on Risto Saarinen, klovninimeltään Jösse. Risto kertoo, että senioriklovneria sopii hänelle kuin nenä päähän. Keväällä hänelle laitettiin tekonivel lonkkaan ja tämän jälkeen elämässä oli tyhjiö. Risto alkoi pohtia, mitä seuraavaksi tekisi. Radiosta hän kuuli tulevasta senioriklovni-koulutuksesta ja ilmoittautui heti mukaan.

Aiempaa esiintymiskokemusta hänellä on joulupukkikeikoilta. Klovni-ryhmään kuuluminen ja yhdessä tekeminen pitävät Saarisen hyvinvoivana ja virkeänä. Hänestä on upeaa auttaa muita. – Eihän tässä muusta ole kyse kuin toisen ihmisen kohtaamisesta. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, Saarinen kuvailee

Onnenhetkiä kodeissa Senioriklovnit ovat saaneet positiivisen vastaanoton asukkailta. Kutsut vierailulle ovat tulleet ikääntyneiltä itseltään, läheisiltä, diakoniatyön kautta tai yhteistyökumppaneiden vihjeistä.

82-vuotias leskeksi jäänyt rouva sai vieraita ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen, kun senioriklovnit vierailivat hänen luonaan. Vierailulla vaihdettiin kuulumisia, tehtiin ilmapalloista koiria, koettiin taikuutta ja yhteistä iloa. – Voi miten ihanaa, kun te tulitte. Täällä ei ole kukaan käynyt moneen kuukauteen. Ette tiedä miten onnelliseksi minut teette, hän kommentoi vierailun päätteeksi. Ja kutsui klovnit uudelle vierailulle lähempänä joulua. – Onko kaikki hyvin, kysyi klovni 90-vuotiaalta palvelutalon asukkaalta. – Nyt on kaikki hyvin, kun te olette siinä, kuului vastaus.

Yhdessä mukana -projekti Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Eloisa ikä -ohjelman koordinoima hanke. Projektin tavoitteena on kehittää yhteisöllinen toimintamalli seniori- ja vanhustyöhön. Tavoitteena on kehittää myös Löytävän vanhustyön menetelmiä. Projekti toimii tällä hetkellä kuudella eri paikkakunnalla. Hämeenlinnan osaprojektissa painottuvat luovat ja toiminnalliset menetelmät.

Leena Jokinen, Markku Kettunen ja Ritva Tähti ovat tehneet kotivierailuja ikääntyneiden ihmisten koteihin ja tuettuun palveluasumisyksikköön.

Vanhustyö 7 • 2015

Vanhustyö 7/2015

Teksti ja kuva Leena Valkonen PROJEKTI

Seniori-Vamos kehittää etsivän vanhustyön mallia Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos on tehnyt reilun kahden vuoden ajan Helsingissä Kallion alueella etsivää vanhustyötä yhdessä paikallisten verkostojen kanssa. Työn piirissä olevat vanhukset ovat 80–90-vuotiaita, yksinäisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä. Tavoitteena on luoda ammattilaisten ja vapaaehtoisten avulla toimintamalli, joka tukee kotona asuvien iäkkäiden ihmisten toimintakykyä, parantaa heidän elämänhallintansa ja tuo sisältöä yksinäiseen elämään.

eniori-Vamoksella on oma tila katutasossa Kallion Neljännellä linjalla, jota pyörittää kaksi projektityöntekijää tukenaan opiskelijoita ja vapaaehtoisia. Tilassa järjestetään jonkin verran tapahtumia ja toimintaa ja sinne voi poiketa keskustelemaan avointen ovien aikaan tai kun työntekijöitä on paikalla. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Helsingin kaupungin kotihoidon kanssa, mukana on myös Kallion alueella aktiivisesti toimivat yhdistyksiä kuten mm. Kallio-liike, Kallio-seura, Kalliolan setlementti sekä muita kansalaisjärjestöjä. Yhteinen tavoite on löytää yksinäisiä ikääntyneitä ihmisiä, jotka hyötyisivät palveluohjauksesta ja rinnalla kulkemisesta. Projektin piirissä on tähän mennessä ollut yli 200 vanhusta. Yhdistävä tekijä heillä on se, että he eivät pääse tai lähde kotoa ulos fyysisen kunnon, arkuuden tai turvattomuuden takia, Seniori-Vamoksen projektipäällikkö Tiina Lauhde kertoo. – Apua tarvitsevista vanhuksista olemme saaneet tietoa mm. kaupungin kotihoidon kautta. Kotihoito on vienyt asiakkailleen tietoa meistä ja heidän luvallaan kotihoito on antanut meille yhteystiedot. Otamme asiakkaaseen yhteyttä ja 20

sovimme kotikäynnin, jonne aina menemme työntekijäparina. Kotikäynnillä tutustutaan vanhukseen ja hänen tilanteeseensa ja sovitaan käytännön jatkotoimista. Olemme saaneet ilmoituksia aivan yksityisiltä kansalaisiltakin, jolloin otamme yhteyttä ilmoitettuun henkilöön ja kerromme toiminnastamme, Tiina Lauhde jatkaa. Projektin työssä pääpaino on ollut muistisairauksista, päihde- tai mielenterveysongelmista tai fyysisistä toimintakyvyn vajeista kärsivien iäkkäiden ihmisten auttamisessa. Projektissa on mukana jo yli 60 vapaaehtoista ja vapaaehtoisten käynnit ovat yksi tukimuoto. Lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen sosiaalija terveysalan opiskelijat tekevät reilun puolen vuoden mittaisen harjoittelujakson käymällä säännöllisesti vanhusasiakkaansa luona osana opintojaan.

Kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen tärkeää Projektissa on havaittu, että useimmiten yksinäinen ja syrjään vetäytynyt iäkäs ihminen ei ole tullut kohdatuksi eikä hänellä ole kuuntelijaa omille asioilleen. Projektissa vapaaehtoiset toimivat ystä-

vinä ja tukena, he vievät myös ulkoilemaan ja asioille. – Kun yksinolo vähenee, turvallisuuden tunne lisääntyy ja oman elämän hallinta paranee. Asiakkaamme ovat innostuneet lähtemään vapaaehtoisten kanssa jälleen uloskin esimerkiksi kauppaan, kahviloihin tai tapahtumiin. Tarkoitus on, että yhdessä vanhuksen kanssa haetaan asioita, jotka rikastuttaisivat hänen elämäänsä. Yksin kun ei tule lähdetyksi tai uskalla lähteä, projektityöntekijä Susanna Rikkinen kertoo. – Joillekin riittää jo se, että soittaa ja kysyy kuulumisia. Sekin tuo turvaa. Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen vaatii joskus herättelyä, että syntyy luottamus ja uskallus kertoa omista asioista. Tärkeää on luoda tunne, että olen kiinnostunut sinusta, en pelkästään sairauksistasi, Tiina Lauhde lisää ja jatkaa: – Projektityössä on tärkeää, että asiakkaille ei lähdetä tarjoamaan jotain valmista pakettia. Pitää olla herkkyyttä kuunnella, tajuta ja ymmärtää asiakasta. Asioilla on aina omat taustansa ja vain kuuntelemalla voi päästä sisään asiakkaan maailmaan ja siten löytää hänen tarpeensa. Työ on tavoitteellista ja tarkoitus on saada vahvistettua asiakkaan omia voimavaroja.

29 Onnistumisen tarinoita Käynnit vanhuksen luona aloitetaan aina työntekijöiden tekemällä tutustumiskäynnillä ja kun sopiva vapaaehtoinen löytyy, otetaan hänet mukaan. Projektityöntekijät saattavat vanhuksen ja vapaaehtoisen alkuun ja väistyvät sitten taka-alalle pysyen kuitenkin kummankin tukena. Joidenkin vanhusten elämässä on niin paljon asioita selvitettävänä tai tilanne vaikea, että vapaaehtoinen ei ole ratkaisu tilanteeseen. Silloin Seniori-Vamoksen työntekijät kulkevat vanhuksen rinnalla ja tukena elämässä. Seniori-Vamoksessa on jo kuultu monia onnistumisen tarinoita niin asiakkailta kuin vapaaehtoisilta. Projektin työntekijät ovat saattaneet yhteen mm. samassa rapussa asuneet liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka eivät olleet tavanneet toisiaan vuosikymmeniin. He olivat usein kumpikin miettineet, asuisiko toinen vielä samassa rapussa. Projektityöntekijöiden avustuksella tapaaminen onnistui ja keskusteltavaa riitti. Nyt vierailuja jatketaan avustajien turvin puolin ja toisin. Myönteistä on ollut myös iäkkäiden ja nuorten kohtaaminen. – Lähihoitajaopiskelijamies kokoaa parhaillaan miespuoleisen vanhusystävänsä elämäntarinaa. He tekevät yhdessä myös ruokaa ja vaihtavat elämänkokemuksiaan. Opiskelijoilta on muutenkin tullut myönteistä palautetta yhdessäolosta vanhusten kanssa. Käytännön kokemus tukee opiskelua, Susanna Rikkinen kertoo. Projektissa on havaittu myös, että paikallisuus on tärkeä tekijä auttamistyössä. Kun sekä vapaaehtoinen että vanhus ovat Kalliosta, antaa se jo yhteistä kokemusta ja taustaa rinnalla kulkemiselle. Projektin avulla halutaan edistää yhteisöllistä välittämistä ja kansalaisten yhteenkuuluvuutta.

Vanhustyö 7 • 2015

Elämäni ilman Seniori-Vamosta olisi aika kurjaa Istumme projektityöntekijöiden Tiina Lauhteen ja Susanna Rikkisen kanssa 92-vuotiaan Maire Haapasen sievässä ja siistissä keittiössä. Fyysisten voimien heikettyä Maire Haapanen on viettänyt paljon aikaa yksin. – Kuulin Seniori-Vamoksen kotihoidon työntekijöiltä ja sain puhelinnumeronkin, mutta en sitten kuitenkaan soittanut. Koen, että olen vähän ujo. Sitten sain kotiini soiton ja suostuin, että luonani voi tulla käymään. Olen kokenut, että kotihoidon työntekijöillä on aina kiire, eikä heistä kukaan jouda minua ulkona kuljettelemaan. Seniori-Vamoksen ihmisillä ei ollut kiire. Tultiin heti hyvin toimeen ja juttu luisti. – Olen sairastellutkin tässä ja tuntuu mukavalta, kun on juttukaveria. Olemme käyneet ulkonakin kahvilassa ja kaupassa. Olen tykännyt tehdä käsitöitä, mutta enää en oikein jaksa. Tässä on ompelimokin nurkalla, ja olemme ajatelleet käydä sielläkin. Minulla olisi vaatteita, joita haluaisin hieman korjauttaa. – Ilman Seniori-Vamosta en olisi päässyt ulos ollenkaan ja elämäni olisi aika kurjaa. Käytän kotona rollaattoria, ovet ovat raskaita, enkä uskalla lähteä täältä yksin mihinkään. Ruokatarvikkeet tilaan kotihoidon avustuksella nettikaupasta. Haluan tehdä itse ruuan, en pitänyt valmiista aterioista, joita tuotiin kotiini. – Mitään erityisiä haaveita minulla ei enää ole, olen tyytyväinen näin. Ihmisen mieli ei vanhene koskaan. Elämä on onnen kauppaa, minulla on yksi poika ja hän pitää minusta huolta. Ja nyt sitten on Seniori-Vamos tukena.

Seniori-Vamos on osa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun.

Vanhustyö 7/2015 Teksti: Sirkkaliisa Heimonen, Suvi Fried ja Ilka Haarni Kuva: Ikäinstituutti/Elämäntaidot esiin -kampanja

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Ikäihmisten elämäntaidot esiin! Ikäinstituutin Elämäntaidon eväät -hankkeen (RAY 2015–2017) tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten elämäntaitoja ja mielen hyvinvointia. Ikäihmisten elämänkokemus nostetaan esiin elämäntaidon eväiksi.

anke tähtää tiedon levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen ja kehittää uutta mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa. Ikäihmisten kokemusasiantuntijuus on tässä tärkeä voimavara ja hankkeen tuotoksia kehitetään yhdessä iäkkäiden ihmisten kanssa. Ikäihmisten elämänkokemuksen esiin nostaminen käynnistyy ystävänpäivänä 2016 Elämäntaidot esiin -kampanjalla. Kampanjan aikana kerätään erilaisia ikääntyneiden mielen hyvinvointiin liittyviä elämäntaitoja ja haastetaan iäkkäät kertomaan iloa, voimaa tai mielekkyyttä tuottavista taidoista. Kam-

panjaan voi osallistua jakamalla omia tai läheisiltä kerättyjä elämäntaitoja tai järjestämällä Elämäntaidot esiin -tilaisuus omassa yhteisössä kampanjan tarjoaman vinkkivihkon tuella. Kampanjaaika on 14.2.–14.4.2016. Elämäntaitojen levittäminen jatkuu kampanjan jälkeen tilaisuuksien sarjalla, joka toteutetaan neljällä eri paikkakunnalla. Tilaisuuksien tavoitteena on välittää tietoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen mahdollisuuksista ja nostaa esiin ikääntyvän väestön vahvuuksia elämäntaitojen näkökulmasta. Kolmanneksi hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen toimintaa mielen hy-

vinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa ikääntyneiden omiin voimavaroihin perustuvaa keskustelutyön ja ryhmätoiminnan menetelmien ja välineiden kehittämistä. Keskeisiä viestejä hankkeessa ovat myönteisen asennoitumisen merkitys, voimavarojen ja vahvuuksien esiin nostamisen tärkeys sekä taitojen hyödyntämisen mahdollisuudet. Ikäihmisten näkemysten kuunteleminen on voimavara yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Elämäntaidon eväät -hankkeessa painotetaan sitä, että mielen hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja vahvistamisesta sekä elämäntaitojen tarkastelusta hyötyvät kaikki! Elämäntaidon eväät -hankkeessa välitetään Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektissa (RAY 2011–2015) tuotettua tietoa. Ikäihmisille suunnattu Mielen Voimaa -opas, Mielen hyvinvoinnin silta -keskusteluryhmäohjaajan opas ja Vanhuuden Mieli -kirja vievät mielen hyvinvoinnin viestiä eteenpäin. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, GeroCenter, Suomen Mielenterveysseura, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry ja Kampin palvelukeskus. Lisätietoja: www.ikainstituutti.fi

Teksti: Suvi Fried Kuva(t): Tiina Hailla

Moninaisuus ja erilaisuus vanhuudessa Moninaisuudella hyvinvointia -seminaarissa 4.11.2015 käsiteltiin vanhuutta vähemmistönäkökulman kautta. Eloisa ikä -ohjelman moninaisuusverkoston hankkeet Jade, Yhdenvertainen vanhuus II ja Muittohallat ovat kaikki tehneet viime vuosina työtä ikääntyneiden vähemmistöjen kanssa kolmella tasolla.

nsinnäkin hankkeissa vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet ovat päässeet mukaan vaikuttamaan erityisesti heille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan. Toiseksi hankkeissa on tuotettu tietoa ja konkreettisia koulutuksia ammattilaisten moninaisuusosaamisen edistämiseksi. Kolmanneksi hankkeet ovat tehneet yleistä vaikuttamistyötä vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden elämäntilanteiden ja erityisten ongelmien esiin nostamiseksi ja ratkaisemiseksi. Seminaarissa olivat mukana kaikki nämä elementit. Opin päivän aikana paljon ja toivon nyt ymmärtäväni paremmin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, saamelaisiin ja maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien ikäihmisten tilanteita.

Ajatuksia herättävä moninaisuussana Päivän teema, moninaisuus, herätti pohtimaan tarkemmin sitä, mitä tällä moninaisuudella tarkoitetaan. Yksi gerontologian perusasioita on se, että vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin nuoremmat ihmiset. Erilaisuuden tunnistaminen ja vanhan ihmisen yksilöl30

lisyyden arvostaminen ovat keskeinen ydinteema, jonka äärelle hyvän vanhenemisen pohdinnoissa palataan aina uudelleen. Seminaarissa huomasin miettiväni, miten tämä moninaisuus on sitten erilaista kuin erilaisuus. Pitääkö moninaisuus sisällään erilaisuuden vai onko tässä kyse jollakin tavoin keskenään erilaisista ilmiöistä? Päädyin itse siihen, että moninaisuus antaa ilmaisuna enemmän liikkumavaraa kuin erilaisuus. Moninaisuus sisältää ajatuksen siitä, että voimme olla samaan aikaan samanlaisia ja erilaisia. Nainen ja nainen ovat keskenään samanlaisia, mutta myös moninaisia. Etenkin silloin kun rinnakkain on kaksi vanhaa naista. Moninaisuus sisältää koko elämänkokemuksen kirjon, yhtäläisyydet ja erot sekä niiden keskinäisen limittyneisyyden. Veikkaan, että seminaarin jälkeen jokaisella osallistujalla oli mielessään omia tulkintoja moninaisuudesta vanhuudessa. Ja hyvä näin. Seminaarin puheenvuorot, valtuutettujen kyselytunti, forum-teatteriesitys ja paneeli jättivät paljon mietittävää siitä, mitä me kukin vanhustyön alalla voimme tehdä arvokkaan vanhuuden eteen. Konkreettisia tekoja ovat esimerkiksi kolmannen sukupuolivaihtoehdon lisääminen kyselylomakkeeseen ja tulkkien käyttämisen

kynnyksen madaltaminen. Asenneteko on vaikkapa omien stereotyyppisten ennakko-oletusten tunnistaminen ja niistä eroon pyrkiminen. Marketta Vuolab, Ristenrauna Magga ja Heidi Eriksen

Vanhustyö 7/2015 Teksti ja kuvat: Tiina Hailla

Eloisa ikä -gallup: Mitä mieltä vähemmistöihin kuuluvista ikääntyneistä ihmisistä Tänä vuonna Eloisa ikä -ohjelman teettämän gallupin aiheena olivat suomalaisten mielipiteet erilaisiin kulttuurisiin vähemmistöryhmiin kuuluvista ikääntyneistä yli 60-vuotiaista ihmisistä Suomessa. Gallupin tulokset julkistettiin 28.10.2015 Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa.

anhustyön keskusliiton koordinoiman ja RAY:n rahoittaman Eloisa ikä -ohjelman Moninaisuus-gallupissa kysyttiin syyskuussa 2015 suomalaisilta muun muassa, onko kaikilla ihmisarvo, syrjiikö yhteiskunta. Kyselyssä esitettiin 36 väittämää 15–79-vuotiaille ja yli 80-vuotiaille kansalaisille. Mielipidekyselyn väittämillä selvitettiin myös, mihin lähteisiin vastaajien käsitykset perustuvat, ja ovatko palvelut vastaajien mielestä sopivia tai näkyvätkö vähemmistöt yhteiskunnassa riittävästi?

Nuoremmat tietoisempia moninaisuudesta Gallupista kävi ilmi, että sukupuolen moninaisuus on tutumpaa nuoremmille ihmisille kuin iäkkäille. Ikäihmiset ovat eläneet aikana, jolloin Suomi oli huomattavasti homogeenisempi maa, tietoa erilaisista vähemmistöistä ei juurikaan ollut ja yhteiskunnan normit olivat nykyistä tiukempia. Esimerkiksi monet sukupuolivähemmistöön kuuluvat ikäihmiset ovat tottuneet piilottamaan identiteettinsä; heillä on saattanut olla julkinen ja salattu minä. Kyselyyn vastanneista nuorin ikäryhmä nosti voimakkaimmin esille sitä, että

ehkei kaikkia ikääntyneitä kohdella samalla tavalla. Yli 80-vuotiaat taas katsoivat, että kohdellaan ja että nämä kysymykset ovat ajankohtaisia vasta tulevaisuudessa. Peräti 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että vähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä ihmisiä pitää kohdella yksilöinä. - Ihmiset siis ymmärtävät, että vanhuutta on monenlaista, eivätkä ikäihmiset ole kaikki samanlaisia, kommentoi tuloksia ohjelmapäällikkö Reija Heinola.

Kiitos, kun kysytte meiltä! Eloisa ikä -ohjelman teettämien mielipidetiedustelujen erityispiirre on ollut saada myös yli 80-vuotiaiden mielipiteet kuuluviin. Tässäkin gallupissa kysyttiin yli 80-vuotiailta. Etenkin he haluavat vähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä enemmän esiin yhteiskunnassa. He myös arvioivat muita yleisemmin, että vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet ihmiset kokevat enemmän turvattomuutta kuin valtaväestöön kuuluvat ikääntyneet. Lue lisää gallupista ja sen tuloksista: www.eloisaikä.fi -> Ajankohtaista -> Uutiset

Vanhustyö 7 • 2015

Uudet onnittelu- ja suruadressit saatavilla

anhustyön keskusliito on tuottanut omat onnittelu- ja suruadressit. Jäsenyhteisöt voivat tilata adresseja extranet-sivuston kautta jäsenetuhintaan 10 € kpl. Muut kuin jäsenyhteisöt voivat tilata adresseja 15 € hintaan liiton julkisen verkkosivuston kautta. Sekä onnittelu- että suruadresseja on saatavilla kahdella erilaisella kuva-aiheella, suomen ja ruotsin kielellä. Tilaa adresseja: www.vtkl.fi/tuotteet Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet kotimaisen vanhustenhuollon kehittämistä ja työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ajan virrassa

Oulun eloisat palkittiin TERVE-SOS-kilpailussa

Aluefoorumit Espoossa ja Turussa

ämän vuoden Aluefoorumeja pidetään vielä kaksi. Etelä-Suomen Aluefoorumi on Espoossa 28.10. Tilaisuus O TOtaniemessä Technopoliksessa. Turun Aluefoorumi pidetään 12.11. Turun Virastotalolla. Foorumeiden tee

ululaisten kehittämä Muistoista musiikiksi -menetelmä on saanut valtakunnallisen TERVE-SOS-palkinnon. Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Maaret Meriläinen ja Minna Kangas vastaanottivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämän palkinnon Jyväskylässätyö TERVE-SOS-tapahtumassa 7.5.2015. mm. järjestöjen vaikuttava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisessä – miten se näkyy ja toteutuu kun ”Muistoista musiikiksi -menetelmän keskeinen ajatus on luoda uutta yhdessä tegioissa ja päätöksenteossa? Lisätiedot muistisairaiden kanssa, ei heille jonkun toisen toimesta.nettisivuilta Toimintamalli onvtkl.fi/tapahtumat. osoittautunut käytännössä toimivaksi ja iloa tuottavaksi. Mallin hyödyntäminen on tehty helpoksi ja se soveltuu sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten käyttöön. Toimintamalli on aidosti osallistava ja ihmistä arvostava. Lisäksi siinä on moderni ote perinteiseen asiaan”, totesi palkintoraati perusteluissaan. Palkitut oululaiset ovat iloisia saamastaan tunnustuksesta, ja kiitollisia arvostuksesta, jota muistisairaiden parissa tehtävälle työlle tulee. Suuri merkitys palkinnolla keskusliiton Vanhus- ja lähimmäispalveun liitto Vallin yhteisen KÄKÄTEon muistisairaille itselleen, heidänanhustyön läheisilleen ja siten hyvin monilleja suomalaisille. He myös toivovat, että mahdollisimman monet innostuvat Eloisa ikä ohjelselvitys kartoittaa kokemuksia teknologian käyttöönotosta ikääntyneiden ihmisten koto man osahankkeena kehitetystä Muistoista Musiikiksi -toimintamallista ja ottavat sen tukena. Tarkoituksena on ollut löytää onnistuneita esimerkkejä kotona-asumisen edistä sen käyttöön, jotta se leviäisi koko maahan ja miksei maailmallekin. Englanninteknologian käyttöönotosta. kielinen versio Memories toavuksi Music ontarkoitetun jo tehty ja esitelty Alzheimer Europe -kon- Maaret Meriläinen (vas.) ja Minna Kangas ferenssissa Glasgowissa, jossa seRaportin herätti suurtatilaus: kiinnostusta. esittelevät to Music posteria Vanhustyön keskusliitto puh.Memories 09 350 8600 tai tuote@vtkl.fi, julkaisujen yks

Ikäteknologian hyvät käytännöt -raportti ilmestynyt

paleet toimitetaan maksutta.

Glasgowissa.

Liikunnan iloa – muistikävelystä ja HJK-Jaro jalkapallo-ottelusta

EEloisa ikä -ohjelmalta yhdenvertaisuuteen

loisa ikä -ohjelman liikunnallisin osahanke on Helsingin Alzheimer yhdistyksen Liikunnan Iloa. Hanke on onnistunut luomaan toimivan yhteistyön jalkapalloseura HJK:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen mahdolloisa ikämerkeissä -ohjelman koordinaatio julkisti Talouslisuuksia. Näissä kokoontui 50 hengen joukko Paavo Nurmen patsaalle aurinkoisena toukokuun sunnuntaina jumppaamaan tutkimuksen kanssa tekemän ikääntyneiden ihja kuulemaan aivoterveys- ja liikunta-asiaa. Tapahtuma järjestettiin misten HJK:n yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen yhteistyössä ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen voimin osa- liitnatyvän Liikunnan Iloa -projektia ja HJK tarjosikin kaikille osallistujille gallupin 28.10.2015. Mukana kyselyssä il-olivat tapäivän HJK- Jaro jalkapallo-ottelun ilmaiseksi.

liittyvän gallupin julkistus

Olemme Apuväline2015 -messuilla

puväline-messut on Suomen suurin esteett tapahtuma, joka järjestetään 5.-7.11.2015 Ta Messu- ja urheilukeskuksessa. Esillä on alan uus tuotteet. Vanhustyön keskusliitto on mukana A messuilla, tapaat meidät osastolla 401. Esittelyssä korjausneuvonta ja Kotiturva-projekti. Lisäksi s myös yli 80-vuotiaat suomalaiset. Gallupin tulokset esitemateriaalia eri toiminnoisovat ohjelman verkkosivuilla www.eloisaikä.fi. Suomalaiset tekevät yhä enemmän vapaaehtoistyötä ta ja myyntituotteena julkaisuja, pelejä ja onnittelusekä suapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoonaa suomalaista, ilmenee Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja kirkkohallituksen toukokuussa julkaisemasta tutkimuksesta. ruadresseja.

E V

Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärä on lisääntynyt vuodesta 2010. Vapaaehtoistyötä tehdään nykyisin lähes 170 000 henkilötyövuotta, kun lukema oli 146 000 vuonna 2010. Suurimmat toiminnan kentät ovat liikunta ja urheilu (350 000), lasten ja nuorison parissa tehty vapaaehtoistyö (343 000) sekä seniorien ja vanhusten parissa tehty vapaaehtoistyö (344 000).

VTKL:n SeniorSurf-toiminnalta motivointivideoita

Vanhustyö 3–4 • 2015

ettiopastustoiminnan laajentamiseksi ja kehittämiseksi Vanhustyön keskusliitto on tehnyt viisiosaisen videosarjan ikääntyneiden ihmisten motivointiin ja rohkaisuun tietotekniikan käyttöön liittyen. Videot on julkaistu ja käytettävissä liiton nettisivuilla vtkl.fi/seniorsurf>opastusmateriaaleja

oskeva uudistus vuoö pääosin huhtikuussa ijoitusta koskevat lasvoimaan vuoden 2016 uoltolaki (1301/2014). 34 järjestää yhteistyössä astojen kanssa koulunon tueksi 11 paikkaulutukset on suunnatttä sosiaalihuollon toiietoa: www.stm.fi (Sonaisuudistus).

oimintakyvyn osiaali- ja akiin

n toimintakyvyn tukei- ja terveyspalveluismaan 1.1.2015. Laki4 ja 15 pykälää, joissa n ja huolenpidon toitkäaikaisen laitoshoin laitoshoidon edellynlex: laki (1351/2014).

n uudistaminen

koskevat lait vahvistetvat voimaan 1.1.2015. an yhdenvertaisuuden isi entistä selkeämmin yhdenmukaisemmin isi eri syrjintätilanteet ikeussuojakeinojen ja n yhteydessä tarkisten viranomaisten aseLisätietoa Finlex: Yh-

ohjaajien voimin ohjattua voima- ja tasapainoharjoittelua liikuntapuistossa toukokuussa viikolla 20 (11.-17.5.2015). Tavoitteena on innostaa tavalliset ikäihmiset kokeilemaan kuntoilua ulkona. Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Vallataan liikuntapuistot iäkkäiden käyttöön! www.liikkeellavoimaavuosiin.fi/haastekampanja

Eloisa ikä -ohjelmaan uusia hankkeita

uodelle 2015 Eloisa ikä -ohjelmaan on ehdotettu seuraavia hankkeita: Eläkkeensaajien Keskusliitto: Verkosta virtaa. Ikääntyneiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ehkäisevään toimintaan. Ikäinstituutin säätiö: Elämäntaidon eväät. Ikäihmisten elämäntaitojen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja niitä tukevien keinojen tunnetuksi tekemiseen. Kuuloliitto: Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisuuden tukena. Vapaaehtoisten järjestämän kuulonhuollon neuvonta- ja ohjauspalvelun sekä vertaistuen muotojen kehittämiOulun eloisat palkittiin TERVE-SOS-kilpailussa seen ikäihmisille. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys: Osallistuva ikäihminen - mielekäs arki. Ikääntyvien osallisuuden ja toiminululaisten kehittämä Muistoista musiikiksi -menetelmä on saanut valtakuntakyvyn edistämiseen ryhmätoimintojen nallisen TERVE-SOS-palkinnon. Oulunavulla. Seudun Muistiyhdistyksen Maaret Miina Sillanpään Säätiö:vastaanottivat Neuvokkaiden naistenjakestäMeriläinen ja Minna Kangas Terveyden hyvinvoinnin laitoksen vät konstit –palkinnon yhdessä Jyväskylässä toimien rikas elämä. Yksinäisyyttä 7.5.2015. myöntämän TERVE-SOS-tapahtumassa kokevien pienituloisten iäkkäiden naisten hyvinvoinnin ”Muistoista musiikiksi -menetelmän keskeinen ajatus on luoda uutta yhdessä muistisairaidenjakanssa, ei heille jonkun toisen toimesta. Toimintamalli on osoittauedistämiseen yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisyyn tunut käytännössä toimivaksi ryhmätoiminnan avulla. ja iloa tuottavaksi. Mallin hyödyntäminen on tehty helpoksi ja se soveltuu sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten Suomen Raamattuopiston säätiö: Ollaan ihmisiksi! käyttöön. Toimintamalli on aidostiihmisten osallistavayksinäisyyden ja ihmistä arvostava. Lisäksi siinä on moderni ote peIkääntyneiden ja turvattomuurinteiseen asiaan”, totesi palkintoraati perusteluissaan. den tunteen lievittämiseen vapaaehtoistoiminnalla pääPalkitut oululaiset ovat iloisia saamastaan tunnustuksesta, ja kiitollisia arvostukkaupunkiseudulla. sesta, jota muistisairaiden parissa tehtävälle työlle tulee. Suuri merkitys palkinnolla Setan Yhdenvertainen vanhuus jatkohanke, joka monille on on muistisairaille itselleen, heidän läheisilleen ja siten hyvin suomalaisille. kaksivuotinen 2015–2017. He myös toivovat, että mahdollisimman monet innostuvat Eloisa ikä ohjelkokonaissumma on 5,3 miljoonaa manAvustuskohteiden osahankkeena kehitetystä Muistoista Musiikiksi -toimintamallista ja ottavat euroa, kun mukaan lasketaan Vanhustyön keskusliiton sen käyttöön, jotta se leviäisi koko maahan ja miksei maailmallekin. Englanninkielinen versio Memories to Music on jo tehty ja esitelty Alzheimer Europe -konkoordinaatiohanke. Sosiaalija terveysministeriö vahvisferenssissa Glasgowissa, jossa se herätti suurta kiinnostusta. taa avustusehdotuksen helmikuun alussa.

Ajan virrassa

Maaret Meriläinen (vas.) ja Minna Kangas esittelevät Memories to Music posteria Glasgowissa.

Liikunnan iloa – muistikävelystä ja HJK-Jaro jalkapallo-ottelusta

loisa ikä -ohjelman liikunnallisin osahanke on Helsingin Alzheimer yhdistyksen Liikunnan Iloa. Hanke on onnistunut luomaan toimivan yhteistyön jalkapalloseura HJK:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Näissä merkeissä kokoontui 50 hengen joukko Paavo Nurmen patsaalle aurinkoisena toukokuun sunnuntaina jumppaamaan ja kuulemaan aivoterveys- ja liikunta-asiaa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä HJK:n ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen voimin osana Liikunnan Iloa -projektia ja HJK tarjosikin kaikille osallistujille iltapäivän HJK- Jaro jalkapallo-ottelun ilmaiseksi.

Suomalaiset tekevät yhä enemmän vapaaehtoistyötä

apaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoonaa suomalaista, ilmenee Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja kirkkohallituksen toukokuussa julkaisemasta tutkimuksesta.

Joulukuussa julkaistu KÄKÄ5 kokoama Ikäteknologian hyvitys kuvaa teknologian käytja onnistumisen edellytyksiä. kokoamassa selvityksessä karsia teknologian käyttöönotosta

taan, jotta teknologiset ratkaisut aidosti hyödyttävät sekä vanhusta että palvelun tuottajaa. Raporttia voi tilata paperiversiona Vanhustyön keskusliitosta sähköpostitse tuote@vtkl.fi sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta Vallista (http://www.valli.fi/julkaisut/tilauslomake/).

Keskusliitto tiedottaa

Eloisan oranssit istuinselustatarrat

EVanhustenviikon materiaali jakelussa

loisa ikä -ohjelman yhdenvertaisuusgallupin tuloksia levitettiin tällä kerralla myös uudella tavalla kampanjoimalla. Värikkäät linja-autojen istuinselustoihin liimatut tarrat ilmestyivät pääkaupunkiseudun bussien lisäksi Tampereen ja Turun joukkoliikenteeseen marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. altakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään lokakuussa 4.–11.10. teemalla TuleOranssit tarrat herättivät kiinnostusta ja Vanhustyön keskusliitoonkin tuli runvaisuutta rakentamaan – Bygg för framtiden! saasti valtaosin myönteistä palautetta. Keskusliitto on tuottanut jälleen teemalehden ja julisteen kannustaakseen eri yhteisöjä kehittämään toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja järjestämään tapahtumia Vanhustenviikolla. Materiaalia on postitettu toukokuun aikana yhteensä yli 2 500 osoitteeseen mm. kuntiin, järjestöihin, oppilaitoksiin, seurakuntiin ja palvelutaloihin. Materiaali on luettavissa nettisivuillamme. Lisätilaukset osoitteella tilaukset.vanhustenviikko@vtkl.fi. Valtakunnallista Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään 4.10. Kajaanissa.

Järjestä SeniorSurf-päivä 6.10.

eniorSurf-päivää vietetään taas syksyllä Vanhustenviikon yhteydessä. SeniorSurfpäivän tavoitteena on madaltaa ikääntyneiden ihmisten kynnystä tietotekniikan pariin. Tänä vuonna päivä on tiistaina 6.10.2015. Päivä on saanut hyvän vastaanoton ja viime vuonna SeniorSurf-tapahtumia oli ympäri Suomen jo noin 150. Kokemusten mukaan tapahtuman hyvänä vetonaulana toimii jokin infoluento ja tapahtumalla on hyvä markkinoida esimerkiksi omaa alkavaa nettiopastustoimintaa. Tapahtuman järjestäjänä voi toimia mikä tahansa yhteisö tai kuka tahansa henkilö. Vinkkejä löytyy nettisivuiltamme www.vtkl.fi/seniorsurf. Kun järjestätte oman tapahtuman, haluamme kuulla siitä. SeniorSurf-päivästä voi laittaa sähköpostia osoitteeseen seniorsurf@vtkl.fi tai laittamalla tietoa Facebookiin SeniorSurf Suomi.

Uutispaketti iäkkäiden mielenterveydestä

anhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio on tuottanut uutispaketin iäkkäiden mielenterveydestä. Asiantuntijahaastateltavana on vanhempi tutkija FT Marja Saarenheimo. Tietopaketista käy muun muassa ilmi, miten panostamalla ikäihmisten mielenterveyteen voidaan säästää terveydenhuollon kustannuksissa. Materiaali on kuunneltavissa ja katseltavissa nettisivujen kautta www.eloisaika.fi>Ajankohtaista>Uutiset 8.5.2015.

Toimintatonneja iäkkäiden ihmisten virkistystoimintaan

Vanhustyö-lehti - Teemat ja aikataulut vuonna 2016

eskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen lahjoitti jälleen tänä vuonna 5 000 euroa Vanhustyön keskusliitolle, jaettavaksi liiton jäsenyhteisöille ikääntyneille ihmisille suunnatun virkistystoiminnan toteuttamista varten. LahjoitussumLEHTEÄ LUETAAN! ma jaettiin hakemusten perusteella viitenä 1 000 euron suuruisena virkistysstipendinä, toimintatonnina. tavoittaa laajastiviiteen alan ammattilaiset. 3/2016 Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 27 kpl.Vanhustyö-lehti Toimintatonnit jaettiin seuraavaan kohteeseen: Lehteä lukevat ikääntyvien ihmisten parissa työskentelevät, Omaiset auttajina,Eläkkeensaajat jakelussa 10.6. • Karjaa-Pinjaisten ry, Raasepori Virkistyspäivään ja muihin virkistyshetkiin kuntien päättäjät ja opiskelijat. Lehteä tilaavat esim. • Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten tuki ry, Savonlinna Kasvimaan perustamiseen 4/2016 organisaatiot; kuntien vanhuspalveluita tuottavat yksiköt, • Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, Lappeenranta Musiikkitoimintaan Kotikuntoutus, jakelussa 2.9. järjestöt ja eri alojen oppilaitokset. Lehti menee kirjastoihin • Puolangan vanhustenkotiyhdistys ry, Puolanka Ikäihmisten olohuonetoimintaan ja sitä on jaossa tuhansia kappaleita eri messuilla ja tapah• Saksalainen Seniorikoti, Helsinki Tuolijumpan toteuttamiseen 5/2016

Tiedolla johtaminen, jakelussa 21.10.

Sydämelliset onnittelut toimintatonnien saajille!

6/2016 Saattohoito, jakelussa 12.12. 44

tumissa, joissa VTKL on mukana vuosittain. Lehti menee myös 340 jäsenyhteisöllemme, jotka tuottavat erilaisia hoivapalveluita ja kotihoitoa sekä organisoivat päivätoimintaa ja vapaaehtoistyötä iäkkäiden ihmisten hyväksi.

Lue lisää ja tilaa www.vtkl.fi>vaikutamme>vanhustyö-lehti

Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelmalla (2012 – 2017) parannetaan ikäihmisten arkea.