Eloisa ikä 2016 vuosikirja by Eloisa ikä

Tähän julkaisuun on koottu Vanhustyö-lehdessä vuoden 2016 aikana julkaistut Eloisa ikä -avustusohjelmaa käsittelevät artikkelit.

Vanhustyö-lehti on koko RAY:n Eloisa ikä -ohjelma-ajan julkaissut artikkeleita ohjelmakoordinaation ja osahankkeiden etenemisestä sekä lopulta aikaansaannoksista. Juttuaiheista ei ole ollut pulaa, mikä on ollut osoitus toiminnan merkityksellisyydestä niin tekijöille kuin hyödyn saajille, ikääntyneille ihmisille itselleen. Nyt käsillä on kooste lehdessämme julkaistuista vuoden 2016 artikkeleista. Eloisa ikä-toimijoita kuvaa joustavuus ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvu ohjelmakauden edetessä. Vaikka Eloisa ikä-ohjelmaan ei vuonna 2016 otettu uusia hankkeita, jatkui toiminta ennätyssuurella volyymilla, peräti 30 kehittämishankkeen voimin. Ohjelman puitteissa ja hankkeissa kehitetyt toiminnot saivat jatkoa, kun osa päättyneistä hankkeista sai kohdennetun avustuksen, osa jatkohankkeen ja osa onnistui juurruttamaan hankkeessa kehitetyt käytännöt osaksi normaalia toimintaansa. Kehittämistyöhön ryhdyttäessä saattaa asetettu tavoite näyttää korkealta vuorelta, kun mietitään keinoja sen saavuttamiseksi. Valmiit aikaansaannokset voivat ulkopuolisen silmissä näyttää joskus yksinkertaisilta. Yksinkertainen on toki kaunista, mutta yleensä yksinkertaisen saavuttaminen vaatii lukuisia polkuja, keskustelua, yrittämistä, sopimista, kannustusta ja aiemmista käytännöistä poisoppimista. Hankkeen toimijoillekin valmiit tulokset saattavat herättää kysymyksen, miksi tähän kaikkeen tarvittiin kaksi tai kolme vuotta, jopa enemmän. Tarkat muistiinpanot, hankepäiväkirjat ja lehtiartikkelit palauttavat mieliimme kehittämisen eri vaiheet, valinnat ja myös vaikeudet, joista on selvitty – yhdessä. Nautinnollisia lukuhetkiä toivottaen Satu Helin, TtT Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Vanhustyö-lehden päätoimittaja

Eloisa ikä -ohjelma yhteiskehitti ja koukutti 3 Järjestöt vähentävät ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä 5 Vanhustyö 1: Havaintoja Eloisa ikä -tutkimuskanavalta 6 Vanhustyö 1: Memo-ohjelmasta omankielistä palvelua viittomakieliselle muistisairaalle 8 Vanhustyö 1: #MuistiMike-työväline nostaa esiin muistisairaan ihmisen oman äänen 9 Vanhustyö 1: Ohjelmatyön arviointia eloisaan malliin 12 Vanhustyö 2: Keikkamalli – helppo tapa osallistua vapaaehtoistoimintaan 13 Vanhustyö 2: Malliksi muille – Salossa pyritään mahdollisimman hyvään lähipalveluun 13 Vanhustyö 3: Lähde-hanke – Läheisverkosto osanan muistisairaan ja omaishoitajan hyvää arkea 14 Vanhustyö 3: Eloisa ikä -ohjelmaväen keväisiä kokoontumisia 15 Vanhustyö 3: Viola - voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen 16 Vanhustyö 4: Kriisiapu on kohtaamista 18 Vanhustyö 4: Ennen oli allit ja nyt on papua - etävalmennus toimii iäkkäilläkin 19 Vanhustyö 5: Dialogi ajassa - Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla 21 Vanhustyö 5: Keskustelualoite: Onko palvelutarve pohjatonta 23 Vanhustyö 5: Luotetaan ihmisten omiin kykyihin 24 Vanhustyö 5: Eloisa ikä -ohjelmakoordinaation oppeja järjestön yhteiskehittämiseen 25 Vanhustyö 6: Eloisa ikä -teemaverkostot ilmoitus 26 Vanhustyö 6: Etelä-Pohjanmaalla viedään Kylille kulttuuria 27 Vanhustyö 6: Vapaaehtoisena saattohoitopotilaalle 28 Vanhustyö 6: Ajan virrassa 30 Eloisa ikä -ilmoitustaulu 31

ikäihmisten mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Ohjelman neljäs toimintavuosi on takana ja meneillään on Eloisa ikä -ohjelman päätösvuosi. Hankkeiden toimintaan on osallistunut kymmeniä tuhansia ikäihmisiä ja välillisesti on tavoitettu satoja tuhansia. Ikäihmisten hyvää arkea uhkaaviin tilanteisiin on ohjelman hankkeissa kehitetty iäkkäiden omia voimavaroja tukevia ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa kuulonhuollon neuvonta- ja ohjaus ikäkuuloisille, yksinäisyyttä kokevien pienituloisten naisten ryhmätoiminta, ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumisen tuki ja muutosvalmennus eläkkeelle siirryttäessä. Eloisan kehittämistoiminnan tuloksena on saatu käyttöön etsivän ja löytävän vanhustyön menetelmiä, joiden avulla löydetään yksinäisyydestä, muistisairauksista, masennuksesta, päihdeongelmista ja liikkumisvaikeuksista kärsiviä ikäihmisiä. Ohjelmassa kehitetty MuistiMike -työväline mahdollistaa näkökulman muutoksen: muistityön ammattilaisen lisäksi muistisairas ihminen itse arvioi psykososiaalista hyvinvointiaan. Viittomakielisten ja saamenkielisten muistisairaiden ja heidän perheidensä tueksi on kehitetty työvälineitä, ohjausta ja neuvontaa. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointitapaamisten avulla on vahvistettu omaisten jaksamista (s. 16). Lisäksi Eloisa ikä -ohjelmassa on toteutettu monipuolista vapaaehtoistoimintaa kevyestä keikka-avusta vapaaehtoisuuteen saattohoidossa. Vanhustyön keskusliiton koordinaatio tutkii ohjelman hankkeisiin osallistuvien ikääntyneiden arjessa tapahtuvia muutoksia. Tutkimus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2017 lopussa. Jo tässä vaiheessa voidaan tutkimustulosten perusteella todeta, että hankkeet ovat vähentäneet toimintoihin osallistuneiden ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Ohjelmatyölle tyypillisesti on koordinaatiohankkeen rooliin kuulunut verkostotyön ja yhteiskehittämisen mahdollistaminen. Eloisa ikä -ohjelman puitteissa tehtyä järjestöjen verkostotyötä ja sen mahdollisuuksia hanketoiminnan tuloksellisuuden vahvistamiseen kuvaa viime syksynä ilmestynyt Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu. Kirja esitellään tämän vuosikirjan sivulla 25. Tämän julkaisun sivuilla esitellään vain osa ohjelman toiminnoista ja hankkeissa tuotetuista käytännöistä. Lisää tietoa, tekemistä ja aikaansaannoksia löytyy Eloisaikä. fi-verkkosivuilta ja Innokylästä – tervetuloa tutustumaan! Reija Heinola Ohjelmapäällikkö Vanhustyön keskusliitto / Eloisa ikä

Vanhustyö 1/2016

Teksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo

Havaintoja Eloisa ikä -tutkimuskanavalta – lisääkö hanketoiminta hyvinvointia? Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksessa tarkastellaan, muuttaako ja miten ohjelmaan osallistuvien hankkeiden toiminta niissä mukana olevien ikääntyneiden ihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia. Entä onko sillä vaikutuksia heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa?

utkimuksen pääasiallisia aineistoja ovat määrällinen kysely ja laadullinen haastattelu. Tutkimus valmistuu ja raportoidaan vuonna 2017. Eloisa ikä -tutkimukselle avattiin viime syksynä Eloisa ikä -verkkosivuilla tiedotuskanava, jossa tutkijat kertovat lyhyesti väliaikatietoja tutkimuksen kulusta ja keskeisistä havainnoista. Tällaiseen väliaikaraportointiin ryhdyttiin, koska tutkimus jatkuu vuoteen 2017 ja aineistoja kerätään monessa erässä vuosien varrella – on hyvä välillä kertoa, missä mennään. Tutkimuksen kyselyssä kartoitetaan hanketoimintaan osallistuvien ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista ja arjen sujumiseen liittyvää elämäntilannetta sekä niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Alkukyselyä on kertynyt nyt 590:ltä ja loppukyselyä 140:lta vastaajalta. Haastatteluja on tehty 82, ja ne koskevat hankkeen merkitystä osallistujan arjelle ja hyvinvoinnille. 30

Tutkimuskanavalla esitellään kuvallisten esitysten välityksellä keskeisiä havaintoja matkan varrelta, valottavia tekstejä ja aineisto-otteita. Havainnot aineistoista on tiivistetty kuviksi, joita on levitetty myös sosiaalisessa mediassa. Seuraavassa kuvataan lyhyesti tutkimuskanavan tähänastinen sato.

Kuvaan Yksinäisyys Eloisa ikä -kyselyssä on tiivistetty kyselyn havainto, että hankkeisiin mukaan tulevat ikääntyneet ihmiset näyttävät olevan muuta saman ikäistä väestöä yksinäisempiä. Toiminta kohdentuu tältä osin tarkoituksenmukaisesti. Mutta väheneekö osallistujien yksinäisyys han-

Eloisa ikä -tutkimukselle avattiin Eloisa ikä -verkkosivuilla tiedotuskanava, jossa tutkijat kertovat lyhyesti väliaikatietoja tutkimuksen kulusta ja keskeisistä havainnoista. ketoiminnan aikana? Sen aika ja tutkimus toivottavasti näyttävät. Koosteeseen Eloisiin hankkeisiin osallistuneiden kokemuksia on kerätty haastatteluista kiteyttäviä lauseita, jotka kuvaavat ikääntyneiden ihmisten keskeisiä myönteisiä kokemuksia hankkeisiin osallistumista. Koosteen motto voisi olla ”toiminnassa virkistyy aina ja oppii uutta”. Tutkimuskahvit -kuvan haastattelukatkelmassa kiteytyy eräitä keskeisiä hanketoimintaan ja erityisesti vapaaehtoisuuteen motivoivia asioita, joita monet ikääntyneet ihmiset ovat maininneet haastatteluissamme. He kertovat saavansa osallistumisestaan muun muassa hy-

vää mieltä, uusia tuttavuuksia sekä tekemistä ja rytmiä arkeen. Toisin sanoen hanketoimintaan osallistuminen lisää monin tavoin heidän mahdollisuuksiaan psykososiaaliseen hyvinvointiin: se kohentaa mielialaa, laajentaa sosiaalista verkostoa ja tarjoaa mielekästä sisältöä elämään. Kyselyyn pohjaavasta kuvasta Elämänvalintoihin vaikuttaminen ilmenee, että osallistujien keskuudessa on hankkeiden kuluessa lisääntynyt kokemus, että he pystyivät itse vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin valintoihin. Osallisuus ja toimijuus ovat Eloisan ohjelman keskeisiä tavoitteita.

Haitaria ja rautalankaa, 350 euroa / tarjous! Yhteislaulut ja ilmapallot kaupan päälle.

Ota yhteyttä! Valto Savolainen puh: 040-5466953 valto@pressankatit.fi www.pressankatit.fi/VanhaRauta.php

Kirjoituksessa Eloisat hankkeet ja osallistujien arki tarkastelemme arkielämää ja projektitoimintaa hankkeisiin osallistuvien ikääntyneiden ihmisten toimintaympäristöinä. Mitä hanke tuo arkeen lisää? Tuleeko hankkeesta osa tavallista arkea vai merkitseekö se arjen ylittäviä juhlahetkiä? Onko hanketoiminnalla jatkuvuutta? Eloisa ikä -tutkimuksen kulkua voi seurata ohjelman verkkosivuilla www.eloisaika. fi/aineisto/eloisa-ika-tutkimus sekä Twitterissä (@Eloisat2017, #eloisaikä).

Vanhustyö 1/2016

Teksti: Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen Kuva: Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Eloisa ikä Twitterissä #eloisaikä ja YouTubessa.

Memo-ohjelmasta omankielistä palvelua viittomakieliselle muistisairaalle Viittomakielistä muistineuvontaa annetaan henkilökohtaisissa tapaamisissa ja Skypen välityksellä. CERAD-muistitestin viittomakielistä käännöstä on uudistettu.

uurojen Palvelusäätiön Memoohjelma on toiminut vuodesta 2013 alkaen yhtenä Eloisa ikä-ohjelman osahankkeena. Memossa työskentelee kaksi osa-aikaista viittomakielisten muistiasiantuntijaa, yksi Jyväskylässä ja toinen Turussa. He pyrkivät tarjoamaan palveluja koko Suomen alueella. He tukevat viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan, ohjaavat heitä oikeiden palvelujen piiriin, järjestävät vertaistapaamisia ja tekevät CERAD-muistitestejä. Muistineuvontaa annetaan henkilökohtaisissa tapaamisissa ja Skypen välityksellä. Yhteistyö sisarjärjestöjen ja julkisen sosiaalija terveydenhuollon kanssa on tiivistä.

Viittomakielisestä Ceradmuistitestistä parannettu käännös Viittomakielisten CERAD-muistitestien tekeminen on tärkeä osa Memo-ohjelman työtä. Tehtyjen testien lukumäärä on kaksinkertaistunut yhden vuoden aikana. Nyt käytössä olevalla testillä pystytään diagnosoimaan muistisairaus jo alkuvaiheessa ja näin parantamaan viittomakielisten mahdollisuutta päästä oikea-aikaisesti hoitoon. Testiä on kehitetty edelleen yhteistyössä HUMAK:n kanssa; vastaamaan entistä paremmin viittomakielistä muotoa ja ilmaisua. Kehittämisen tueksi valmistui opinnäytetyö ”Viittomakielisten muistiasiantuntijoiden näkemyksiä CERADtehtäväsarjan viittomakielisestä käännöksestä”. Viittomakielisen CERADmuistitestin materiaalit löytyvät Kuurojen Palvelusäätiön kotisivuilta, josta ammattilaiset voivat niitä tarkastella salasanan takaa. Salasanan saa muistiasiantuntijoilta. Havainnollistavien esimerkkien ansiosta materiaalit ovat hyödyllisiä myös viittomakie-

len tulkeille muistitestitilanteiden käännöstehtäviin.

Ryhmätoimintaa - Muistipäiviä Memo-ohjelman järjestämää ryhmätoimintaa ovat vuoden 2015 aikana olleet Muistipäivä Merellä ja Muistipäivä Vaasassa. Viittomakielisten muistisairaiden ja heidän omaistensa määrä ei ole kovin suuri Suomessa ja he asuvat etäällä toisistaan. Siksi tällaisten muistipäivien järjestäminen avaa myös tälle pienelle ryhmälle tärkeän väylän kohtaamiseen ja tiedonsaantiin. Yhteinen viittomakielinen keskustelu, tuki arjen elämään ja yhdessäolo ovat erityisen tärkeää sekä muistisairaille että heidän läheisilleen. Kummankin osanottajamäärät ovat kolminkertaistuneet aikaisempaan verrattuna.

Selkokielisiä oppaita muistisairauksista Memo-ohjelmassa on ilmestynyt uusia selkokielisiä oppaita: "Muisti ja muistin häiriöt" sekä "Muistisairaudet ja niiden hoito”.

Viittomakielisten muistiasiantuntijat Inkeri Vyyryläinen (vas.) ja Johanna Lajunen Memo-ohjelmasta saivat ”Olen eloisa!” -rintanapit vieraillessaan Vanhustyön keskusliiton toimistolla marraskuussa.

Vanhustyö 1 • 2016

9 Teksti ja kuva: Maaret Meriläinen

#MuistiMike -työväline nostaa esiin muistisairaan ihmisen oman äänen Syksyn 2015 aikana seitsemällä paikkakunnalla järjestetty MIKE-työvälineen perehdytyskoulutus teki työvälineen tutuksi sadoille muistityöntekijöille. Muistisairaan psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioinnin ja seurannan työväline on kehitetty Eloisa ikä -ohjelman muistihankkeissa.

uistisairaiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin selvittäminen ei ole välttämättä helppoa. Useimmat arviointimittarit perustuvat kykyyn muistaa ja käsitteellistää asioita, minkä vuoksi ne eivät aina ole toimivia muistisairaiden kanssa käytettäviksi. Liian usein muistisairaan ihmisen elämänlaadusta kysytäänkin vain läheisiltä tai ammattihenkilöiltä, ei häneltä itseltään. Kysymättömyys heikentää ihmisen itsemääräämisoikeuden tunnetta. Pitkään jatkunut huomiotta jättäminen johtaa joskus siihen, että muistisairas ihminen alkaa itsekin ajatella, ettei häneltä tarvitse kysyä. Kyllä muut tietävät!

Muistisairaan oma ääni kuuluviin Tarve muistisairaan ihmisen oman äänen kuulemiseen aikaisempaa paremmin oli yhtenä syynä kehittämistyölle, jota on tehty yhteistyössä Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä Virtaa -hankkeen ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kulttuurista Muistoja-hankkeen kanssa osana RAY:n Eloisa Ikä -ohjelmaa. Parin viime vuoden ajan kehitetty ja koekäytetty Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työväline (MIKE-työväline, somessa #MuistiMike) on monen tahon yhteistyön tulos. Koekäyttö tehtiin kunnissa (kotihoito ja päivätoiminta) 28

sekä järjestöissä (muistisairaiden ryhmätoiminta). Syksyn 2015 aikana toteutettiin muistiammattilaisille tarkoitettu MIKE-roadshow, jonka tavoitteena oli perehdyttää osallistujat menetelmän käyttöön, mutta myös haastaa ammattilaiset pohtimaan omia asenteitaan muistityötä ja muistisairaita kohtaan. Kaikkiaan näissä koulutuksissa oli yli 500 osallistujaa. Saadun palautteen mukaan yli 80 % tilaisuuksiin osallistuneista kokee, että tällaiselle työvälineelle on paljon tarvetta käytännön muistityössä. 75 % palautteen antaneista aikoo kokeilla MIKEä omassa työssään. MIKE-työvälineen kehittämisessä mukana olleet muistisairaat ihmiset ovat pitäneet aihetta erittäin tärkeänä. ”Kyllä me osataan kertoa mitä ollaan mieltä, jos meiltä vain kysytään!” He kertoivat, miten MIKE-työvälineestä tulisi myös heidän kannaltaan

mahdollisimman toimiva. Ilman heitä MIKE ei olisi sellainen kuin se nyt on. MIKE-työvälineen avulla muistisairaan ääni saadaan aiempaa paremmin kuuluviin hänen hoitoaan ja kuntoutustaan suunniteltaessa ja toteutettaessa. Muistisairaiden ihmisten omien näkemysten esiin saaminen tuo lisää sisältöä ja motivaatiota myös muistiammattilaisten arkityöhön.

Health Awards -kilpailussa finaaliin Työväline on valittu yhdeksi Vuoden Terveysteko finalistiksi Health Awards -nimisessä kilpailussa. Lehden mennessä painoon 27.1. kilpailun voittajaa vielä jännitettiin, sillä palkintotapahtuma järjestetään Helsingissä 29.1.2016. MuistiMike-video YouTubessa.

Koulutuskiertue Seinäjoella 19.11.2015.

Teksti: Anne Väisänen Kuva: Tiina Hailla

Tolkkua numeroihin

Ohjelmatyön arviointia eloisaan malliin Raha-automaattiyhdistys seuraa avustusohjelmiensa kehitystä tiiviisti. Eloisa ikä -ohjelman kolmansilla arviointipäivillä joulukuussa 2015 keskityttiin arvioinnin tuloksiin. Tällä kerralla Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvat hankkeet joutuivatkin töihin osallistuessaan ohjelman järjestämille arviointipäiville marras-joulukuun vaihteessa. Toisin kuin edeltävinä vuosina, eivät Raha-automaattiyhdistyksen edustajat käyttäneet aamupäivää ohjelmatoimijoille tehdyn kyselyn tulosten esittelyyn, vaan osallistujat saivat kyselytulosaineiston tarkasteltavakseen. – Kokeilimme tänä vuonna tällaista toimintatapaa, koska päivän tavoitteena oli lisätä osallistujien arviointiosaamista, sanoo kehittämispäällikkö Tuomas Koskela RAY:stä. ”Järjestöt joutuvat vastaavaan tilanteeseen kerätessään

itse palautetietoa kohderyhmiltään tai kumppaneiltaan. Ryhmiin jaetut järjestöt tekivätkin hyviä huomioita sekä tuloksista että menetelmistä. Fläppitaululle kirjoitettiin esimerkiksi: Ohjelmaan osallistumisen hyötyinä koetaan erityisesti vertaisuus, yhteistyömahdollisuudet ja vaikuttava viestintä. Myös iltapäivä vietettiin arviointia pohtien. Osallistujat viettivät iltapäivän listaten toimivia ja ei-toimivia käytäntöjä ikääntyneiden kanssa toimimiseen ja toiminnan arviointiin. – Kaikille ei sovi kysely, muistutti Koskela avauspuheenvuorossaan. Yh-

den hankkeen kanssa päädyimme siihen ratkaisuun, että havainnointi on riittävä arviointimenetelmä, koska osallistujat ovat niin huonokuntoisia. Järjestöt ovatkin kehittäneet omalle kohderyhmälleen sopivia arviointimenetelmiä. Jos luku- ja kirjoitustaito on heikko, voi esimerkiksi lippuäänestys toimia paremmin. Myös erilaisia hymiöitä voi hyödyntää ja ne onkin otettu käyttöön esimerkiksi muistisairaiden ihmisten toimintakyvyn ja psykososiaalisen hyvinvoinnin arviointityökalu MIKEN työkalupakissa.

19.11.2015.

Vanhustyö 1 • 2016

Vanhustyö 2/2016 Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Teksti: Tiina Hailla

Keikkamalli – helppo tapa osallistua vapaaehtoistoimintaan HelsinkiMissiossa kaiken työn tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen ammattilaisten ja vapaaehtoisten avulla. Järjestön kehittämää vapaaehtoisten keikkamallia tehdään tunnetuksi myös Eloisa ikä -ohjelmassa, jotta se olisi mahdollisimman monen yksinäisen ulottuvilla.

lun perin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa SeniorTrainer-projektissa kehitetyssä keikkavapaaehtoistoiminnan mallissa välitetään kertaluonteista arjen apua ja tukea yli 60-vuotiaille. Vapaaehtoiset voivat opastaa senioreja esimerkiksi tietokoneen käytössä tai auttaa ulkoilussa tai kaupassa käynnissä. Vapaaehtoiset voivat toimia myös saattajina lääkärikäynneillä ja muilla asioilla tai lähteä vaikkapa seuraksi teatteriin. Vaikka auttamiskeikat ovat usein hyvin konkreettista apua, on lähtökohtana aina kahden ihmisen kohtaaminen. Seniorien antaman palautteen mukaan keikkalaisten käynnit tuovat piristystä päiviin ja lievittävät yksinäisyyttä. Jo tuhannet ovat saaneet apua keikkavapaaehtoisilta: Helsingissä toteutettiin vuonna 2015 yhteensä yli 1400 keikkaa. Avun piirissä olevia senioreja oli yli 400. Uusia keikka-auttajia koulutettiin 145.

Ryhtiä toiminnanohjausjärjestelmä Clarasta HelsinkiMissiossa syksyllä 2015 käyttöön otetun toiminnanohjausjärjestelmä Claran ansiosta keikkapyyntöjen välitystä on voitu organisoida aiempaa sujuvammaksi. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit pystyvät hallinnoimaan vapaaehtoisten verkostoa, ja näin avunantaja ja -tarvitsija kohtaavat avunpyynnön sisällön, sijainnin ja ajankohdan Vanhustyö 2 • 2016

mukaan. Uusi järjestelmä ottaa huomioon osoite- ja henkilötietojen ylläpitäjän tietoturvaan liittyvät rekisteri- ja salassapitoasiat.

Keikkamalli käyttöön maanlaajuisesti Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olemisen yksi tavoite on vapaaehtoistoiminnan keikkamallin valtakunnallistaminen, jotta yhä useampi vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut pääsisi mukaan toimintaan ja avun tarvitsijat saisivat arkista apua, tukea ja iloa. HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maria Mäntylä-Granda neuvoo keikkamallin käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä. – Keikka-apumallimme on jo käytössä muun muassa Vaasan seudun yhdistyksissä, Oulun Diakonissalaitoksen vapaaehtoisvälityksessä ja Espoon järjestöjen vapaaehtoisverkostossa, Mäntylä-Granda kertoo. –Toivon, että myös muualla maassa kuntien ja järjestöjen vapaaehtoisvälitykset ottaisivat keikkamallin käyttöön, sillä avuntarve ei ole suinkaan vähenemään päin. Meillä HelsinkiMissiossa sekä yhteistyökumppaneillamme on vankka kokemus siitä että keikkamalli tuo vapaaehtoistoimintaan ihmisiä, jotka eivät lähtisi mukaan sitoutumista vaativaan vakituiseen toimintaan. Keikkamallia kannattaisikin hyö-

dyntää mahdollisimman laajasti, sillä vapaaehtoistoiminnan hyödyt eri osapuolille ja yhteiskunnalle ovat huomattavat, Mäntylä-Granda kannustaa. Keikkamallin valtakunnallistamisesta vastaa Maria Mäntylä-Granda, maria.mantyla-granda@helsinkimissio.fi ja keikkavälityksessä käytettävästä Clara-toiminnanohjausjärjestelmästä Timo Kuisma, timo.kuisma@helsinkimissio.fi. Lisätietoja: www.helsinkimissio.fi

Keikka- ja saattaja-apua kaupungilta ja järjestöistä Helsingissä HelsinkiMissio Keikka-apu, puh. 044 0546 236 Engångshjälp på svenska 045 869 0945 seniorityo@helsinkimissio.fi Helsingin sosiaalija terveysvirasto Päivystää: ma, ke ja to klo 10–12 Puh. 09 310 58237 Vanhustyön keskusliitto Päivystää: ti klo 9-12 ja to klo 12–15 (Kesäisin 1.6.–31.8. ke klo 9-15) Puh. 09 3508 6044 Suomen Punainen Risti Päivystää: ma klo 13−15, ke ja to klo 10−12 Puh. 045 117 0982 itasaattaja@gmail.com 23

Vanhustyö 2/2016 Teksti ja kuva: Tiina Hailla

Malliksi muille – Salossa pyritään mahdollisimman hyvään lähipalveluun Miltä näyttävät ikääntyneiden palvelut Salossa vuonna 2016? Miten on kuntaliitoksista ja muista haasteista selvitty, ja miten kaupunki valmistautuu tulevaan. Muun muassa näitä kysymyksiä Vanhustyö-lehti esitti Salon vanhuspalveluiden päällikkö Hannele Lyytiselle.

uonna 2009 Salossa tapahtui paljon: kymmenen kuntaa yhdistyi uudeksi Salon kaupungiksi ja suurin työllistäjä, puhelinvalmistaja Nokia, ilmoitti supistavansa tuotantoaan. – Kaupungin sosiaalija terveyspalvelut yhdistettiin tuolloin ja syntyi Salon so-te. Alussa oli aika vaikeaa ja toimintojen yhtenäistäminen tuntui hankalalta, keskeiset toimijat emme tunteneet toistemme ajattelutapaa. Onneksi oivalsimme melko pian yhteisen päämäärän eli sen että SO + TE ovat yhdessä GE (gerontologia), kuvailee nykyisin vanhuspalveluiden päällikkönä työskentelevä Hannele Lyytinen silloista lähtötilannetta. Jälkeenpäin totesimme, että kaikista keskeisistä asioista olimme samaa mieltä ja yhdistävä tekijä tulee nimenomaan gerontologiasta.

Päivän polttavia/tärkeitä ajankohtaisasioita ovat esimerkiksi normienpurkutalkoot sekä siihen liittyen priorisointikysymykset. Jos kaikkeen hyvään ei ole varaa, mistä aloitetaan purku ja miten se tehdään hallitusti? Kotiin vietävien palvelujen toteutumisesta maantieteellisesti hyvinkin laajan kaupungin alueella toteaa Hannele Lyytinen, että julkisen sektorin toimijana kaupungilla on tietenkin velvollisuus hoitaa lakisääteiset tehtävät eli järjestää ikääntyneen väestön hyvinvointi-, sosiaalija terveyspalvelut. – Niin karulta kuin se kuulostaakin, on elämän kylmiä totuuksia, ettei kaukana keskuksista asuville voida tarjota esim. kotihoidon käyntejä samalla tiheydellä kuin kuntakeskuksissa asuville.

Maantieteellisesti laaja alue

Laitoksen sijasta kotiin vietäviä palveluja

Tällä hetkellä Salossa toteutetaan vanhuspalveluiden suunnitelmaa 2014– 2016. Siinä on huomioitu aiemmat kehittämisohjelmat, joita laadittaessa on kuultu kaupungin vanhusneuvostoa ja kolmannen sektorin toimijoita kuten yhdistyksiä, seurakuntia ja Salossa toimivia vanhuspalveluntuottajia.

Kuntaliitostausta näkyy palvelujen sijoittumisessakin. Isommat hoitoyksiköt ovat kuntakeskuksissa ja keskuksissa asuu myös suurin osa vanhuspalveluiden kotihoidon asiakkaista. Toimivat ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ovat nekin kuntakeskuksissa, eikä niitä ole tarkoitus siirtää. Sitä vastoin laitos-

paikkoja purkamalla ja vakansseja siirtämällä on pystytty käynnistämään uudenlaista, tarpeita vastaavaa toimintaa. – Nykyisin meillä on ikäkeskustoimintaa ja muistitoimintaa. On kotiutusja kotikuntoustiimi, jossa työskentelee fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja ja yksi kuntohoitaja, yhteensä kaksitoista työntekijää. Vanhuspalveluissa työskentelee muistikoordinaattori, on palveluohjausta ja uusimpana olemme käynnistämässä yöpartiotoimintaa ko-

13 tona asuvien ikääntyneiden tueksi, luettelee Hannele Lyytinen.

Yhteistyötä yhdistysten kanssa Salossa yhdistysten keskustelukumppanina on Hyvinvointipalvelut-toimiala, johon kuuluvat terveys-, sosiaali-, ja vanhuspalvelut, kulttuuri- ja vapaaaika sekä opetustoimi mukaan lukien varhaiskasvatus. Kunnan kannalta katsoen suhtautuminen kolmannen sekto-

rin toimijoihin ja vapaaehtoistoimintaa organisoiviin tahoihin lähtee palvelutarpeesta, mitä kuntalaiset missäkin päin kaupunkia tarvitsevat. Potilasjärjestöt ovat organisoituneet Syty ry:ksi ja yhdistyksellä on muutama työntekijä. Yhdistykset voivat anoa kaupungilta avustusta toimintaansa. Salon seurakunta vastaa pitkälti vapaaehtoisten kouluttamisesta, Lyytinen kertoo. Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa mukana

Eloisa ikä maaseutu ja Yhres etteskesi Yhres etteskesi on Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluva hanke, jossa maaseudun ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan matalan kynnyksen toiminnan ja etsivän vanhustyön avulla. Yhres etteskesi -hankkeen ja muiden paikallisten toimijoiden ansiosta on Särkisaloon pystytty luomaan elinvoimainen kyläyhteisön keskus, Särkisalokoti. Kylän keskustassa sijaitsevaan rakennukseen lakkautetun palvelukeskuksen tiloihin on onnistuttu kokoamaan julkisia ja yksityisiä palveluja, vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin palveluja yhden katon alle. Särkisalokodissa toimii esikoulu, päiväkoti, nuorisotila, kirjasto, kansalaisopisto; on kuntosali ja ruokailutilat sekä kotihoidon että terveydenhoitajan toimitilat. Vuonna 2015 Särkisalon yli 63 vuotiaista asukkaista toimintaan osallistui peräti 62 prosenttia. Yli 80-vuotiaitakin oli mukana yli 50. Yhres etteskesi -hanke on mukana Eloisa ikä -ohjelman puitteissa syntyneessä Eloisa maaseutu -verkostossa. Verkostoon kuuluvissa hankkeissa luodaan ratkaisukeskeisiä toimintamalleja. Särkisalokodissa järjestetyt Keskiviikkokaffet ovat paikallinen menestystarina. Osallistumiskertoja vuoden 2015 aikana on ollut 1200.

Vanhustyö 2 • 2016

olevan Särkisalokotiyhdistyksen toiminta on Hannele Lyytiselle tuttua, joskin hän toteaa, että parasta asiantuntemusta kaupungilla Särkisalokodin asioissa on kyseisen kotihoitoalueen esimiehellä. Nähtäväksi jää, voisiko Särkisalokodista tulla Halikon Majakan tai Perniön Reimarin kaltainen ikäkeskus.

Ikääntynyt väestö Salossa Yli 75-vuotiaista salolaisista 61 % asuu entisen Salon ja Halikon alueella kuntakeskuksissa. Jonkin verran muuttoliikettä on havaittavissa, kun iäkkäämpi väestö muuttaa lähemmäs palveluja kuntakeskuksiin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Salon asukkaista 75 vuotta täyttäneitä oli 10 % kun vastaava osuus koko maassa on 8,7 %.

Salon Särkisalo Särkisalo on pienin (698 asukasta, joista yli 60 vuotiaita on 40 % väestöstä) ja Salon keskustasta katsottuna kauimmaisin vuoden 2009 kuntaliitoksessa mukana olleista kunnista. Särkisalon saaret sijaitsevat noin 50 km päässä Salon keskustasta. Särkisaloa voisikin pitää valtakunnallisena ennakkotapauksena tyypillisestä kuntaliitosten reuna-alueesta ja kehityskulusta, kun enenevässä määrin palveluja tarvitseva ikääntyvä väestö jää asumaan haja-asutusalueelle.

Vanhustyö 3/2016 Teksti: Toimittanut Tiina Hailla Kuva: Heidi Kyrö / Ville Tarhala

LÄHDE-hanke – Läheisverkosto osana

muistisairaan ja omaishoitajan hyvää arkea Keväällä 2013 Hämeenlinnassa käynnistyneen Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen LÄHDE -hankkeessa lisätään muistisairaan omaishoitajan ja läheisverkoston tietoa ja taitoa. Tavoitteena on parempi vuorovaikutus, joka parantaa kaikkien arkista hyvinvointia.

tä” -posterikampanjan, jonka tarkoituksena oli levittää tietoa aivoterveydestä kaikenikäisille ihmisille musiikin kautta. Mukaan julistemalleiksi lähti kolme kanta-hämäläistä artistia Heidi Kyrö, K-System ja Turisas. Yhteistyökumppaneiksi saatiin isoja suomalaisia festivaaleja mm. Tuska Artistit aivoterveyden asialla Open Air Metal Festival, Wanaja FestiAivoviikolla keväällä 2016 hanke jär- val, Flow Festival sekä Puistoblues. Kampanja oli menestys ja se tavoitjesti ”Musiikki parantaa aivoterveytti arviolta 300 000 ihmisheidi kyrö tä 45 eri maasta. Kampanja on tarkoitus pitää myös ensi vuonna. LÄHDE-hanke vastaa Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen sosiaalisesta mediasta. Aktiivisen eloisan ja johdonmukaisen viestinnän ansiosta Kanta-Hämeen Muistiyhdistys on tällä hetkellä Facebookissa Suomen seuratuin muistiyhdistys. Ammattilaisillekin arkoja aiheita esiin Toimintaan kuuluu erilai“Synkin syksy-yö sia koulutuksia, yleisölukun sade ikkunaamme lyö voi olla hetki lämpöinen entoja, työpajoja ja hanke kuin kesä kerran muistojen” tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseksi. Lääkärinluenanke haluaa myös herättää julkista keskustelua muistisairaan ihmisen kohtaamisesta ja sitä kautta aihetta arkipäiväistämällä tukea muistisairaan ihmisen ja hänen omaishoitajansa arkea.

MUSIIKILLISIA MUISTOJA TUKEMASSA:

tojen kautta on nostettu keskusteluun myös arempia ja vähemmän puhuttuja aiheita, kuten muistisairaus ja väkivalta sekä muistisairaus ja seksuaalisuus. Hanke on saanut kiitosta aiheiden esiin tuonnista.

Onnistunut yhteistyökokeilu Marttojen kanssa Hanke järjesti Etelä-Hämeen Marttojen kanssa Riihimäellä 2015 miespuolisille omaishoitajille kotitalouskurssin, jossa miehet pääsivät opettelemaan eri ruokien valmistusta sekä erilaisia kodintaitoja. Kurssista teki poikkeuksellisen sen, että muistisairaat puolisot olivat myös mukana kurssilla ja heille järjesti ohjelmaa Hyrian lähihoitajaopiskelijat. Aina päivän lopuksi koko porukka kokoontui pitkän pöydän ääreen syömään miesten tuotoksia. Kurssi oli erittäin onnistunut ja sille suunnitellaan jatkoa. Hankkeen aktiivinen toiminta Riihimäellä johti myös siihen, että keväällä 2016 Riihimäelle perustettiin Kanta-Hämeen Muistiyhdistykselle alaosasto, joka otti käyttöönsä LÄHDEhankkeen pilotoimia toimintamalleja. Vuoden 2015 aikana toiminta keskittyi Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueille, tänä vuonna vuorossa on Forssan seutu.

15 Teksti ja kuvat: Tiina Hailla

Eloisa ikä -ohjelmaväen keväisiä kokoontumisia Eloisa ikä -ohjelman Starttipäivässä Helsingissä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja syvennyttiin osaamisen kehittämiseen. Valtakunnallisessa TERVE-SOS-tapahtumassa 18.–19.5.2016 Seinäjoella eloisat hanketoimijat olivat monipuolisesti ja näkyvästi mukana ohjelmaa järjestämässä ja näyttelyosastolla

uhtikuussa Scandic Park Helsingissä pidetyssä verkoston starttipäivässä oli monipuolinen ohjelmakattaus. Raha-automaattiyhdistyksen erityisasiantuntija Elina Varjonen kertoi hyvän käytännön syntymisestä kokeilun kautta käyttäen esimerkkinä stop ruokahävikille -toimintatapaa. Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorelan esitys tietosuoja- ja salassapitoasioista kiinnosti kuulijoita kovasti ja käynnisti vilkkaan keskustelun tärkeästä aiheesta. Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo puhui ikääntyneiden ihmisten mielenterveyttä koskevasta vaikuttamistyöstä Eloisa ikä -ohjelmassa. Hanketyön esittelyvuorossa oli kotiin vietävän kriisityön pilottiprojektista Tampereelta, jota ovat olleet toteuttamassa eloisat osahankkeet Mirakle ja Likioma yhdessä kriisikeskus Osviitan kanssa. Iltapäivän ohjelma oli viestintäpainotteinen; viestintätoimisto Kaskas Median Liisa Mayowilta saatiin vinkkejä, miten pitchata eli myydä juttu medialle. Työtä jatkettiin työpajoissa, joita pitivät edellä mainitun lisäksi sosiaalisen median osaaja Somevaari alias Aku Eronen ja viestintävalmentaja Heidi Korva Communikésta.

Eloisaa menoa Seinäjoella Eloisa ikä -ohjelma osahankkeineen oli jälleen mukana Terveyden ja hyvinvoinVanhustyö 3 • 2016

nin laitoksen TERVE-SOS-tapahtumassa Seinäjoella 18.–19.5. Tänäkin vuonna palkintofinalistien joukossa oli yksi ohjelman hankkeissa kehitetty toimintamalli, MIKE-työväline alias #MuistiMike. Eloisa ikä -ohjelman värikkäällä näyttelyosastolla esittelyssä olivat VIOLA-hanke, Memo-ohjelma ja Hytefi-sivusto. TERVE-SOS:in yhteydessä pidetyllä Innotorilla vastasi Aijjoos-toiminta yhden ohjelmaosuuden sisällöstä. Tavoitteena oli tehdä eläväksi Innokylään kuvattuja toimintamalleja. Yleisön reaktioiden perusteella voidaan sanoa, että siinä onnistuttiin erinomaisesti! Eloisin esimerkki saatiin, kun Voimaa valokuvista -toimintamallin esittelyssä nähtiin markkinamummojen tekemä kuvareportaasi tapahtumasta.

Voimavaralähtöinen ajattelu herättää kiinnostusta Kevään aikana on järjestetty lukuisia ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia vahvistavia ja iäkkäiden osallisuutta lisääviä tapahtumia. Esimerkiksi Eläkkeensaajien keskusliiton Vielä Virtaa hankkeen Elämyspäivät ovat kevään aikana täyttäneet saleja eri puolilla Suomea ja Etelä-Pohjanmaan eloisien hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden järjestämän Hyvä mieli ikääntyessä -teemakiertueen tapahtumissa on ollut satoja osallistujia. Ikääntyneitä ihmisiä voimaannuttavalle toiminnalle näyttäisi olevan kovastikin tilausta, toteaa ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta.

Hyvin meni! Nyt voi jo rennosti hymyillä, totesivat starttipäivän päätteeksi viestintäpajojen vetäjät Heidi Korva (vas.), ohjelmapäällikkö Reija Heinola, Liisa Mayow (toinen oik.) ja somevaari Aku Eronen. 25

Vanhustyö 3/2016 Teksti: Tiina Hailla Kuva: Sirpa Paukku

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

VIOLA – Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen Etelä-Pohjanmaan FinFamin VIOLA-hankkeessa hyvinvointitapaamiset mielenterveyskuntoutujien iäkkäille omaisille toteutetaan yksilöllisesti. Myös vertaistuki on tärkeässä roolissa.

IOLA-hanke käynnistyi, kun yhdistyksen jäsenkyselyssä oli noussut selkeästi esiin iäkkäiden omaisten tuen tarve ja huoli omasta jaksamisesta. – Tarvekartoitukseen ja toimintamuodon suunnitteluun osallistui vanhustyön ammattilaisia, ikääntyneitä mielenterveysomaisia ja omaistyöntekijöitä. Yhteistyökumppaneiksi saatiin Seinäjoen kaupunki ja seurakunta. RAY:ltä saatu hankerahoitus ja mukaan pääsy Eloisa Ikä -ohjelmakokonaisuuteen, josta tiedettiin saatavan ideoita ja vertaistukea hankekäytäntöjen kehittämiseen, tukea viestintään ja markki-

Vertaistuki auttaa jaksamaan ja ymmärtämään paremmin omaa tilannetta, kun huomaa että ei ole tilanteessa yksin, ”on huomannut että muillakin on rankkaa”. 22

nointiin, antoivat erinomaiset eväät toiminnan käynnistämiselle ripeästi, kertoo ikääntyvien omaistyöntekijä, geronomi Sirpa Paukku.

Kiireetön kohtaaminen on Se Juttu Viola-toiminnan keskiössä on ikääntyvien omaisten kokonaisvaltainen kohtaaminen. Aito läsnäolo, ajan antaminen ja ihmisen kohtaaminen ovat avainsanoja hyvinvointi-tapaamisissa. Tapaamiset kestävät tunnista kolmeen tuntiin ja ne pidetään joko omaisten kotona tai muualla yhteisesti sovitussa paikassa. – Tapaamisessa käydään läpi hyvinvointiin vaikuttavia asioita, omaista autetaan tunnistamaan omat tarpeensa. Kaikilta löytyy voimavaroja, usein paljonkin, kunhan niitä nostetaan esiin ja rohkaistaan vaalimaan niitä ja löytämään vielä lisää. Liikkumisesta ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen pyritään saamaan osaksi arkea. Keskustelujen aikana hahmottuvat omaisen toiveet omalle elämälle, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita ja mitkä ovat oman elämän toiveet. Myös mahdollisuus vertaistukeen tois-

ten omaisten kanssa on tärkeää. Keskusteluille on kehitetty runko, jota sovelletaan yksilökohtaisesti. Tapaamisia on kahdesta neljään; tarpeista riippuen. Sen jälkeen arvioidaan yhdessä keskustelujen ja mahdollisten jatkotukitoimien vaikutus arkeen.

Positiivista palautetta Tärkeää on luottamuksellisen tilanteen luominen, jossa omainen uskaltaa puhua mieltään painavista asioista. Tapaamisista saadun palautteen mukaan omaiset ovat kokeneet, että jo pelkkä puhuminen – pohjalaisittain ”toimitteleminen” – auttaa, vaikka puheet liikkuisivat välillä yleisissäkin asioissa. Omassa mielessä pitkään pyöritellyt asiat saavat uusia näkökulmia, kun tilanteita pohditaan yhdessä. Omaistyöntekijän kanssa voi vapaasti ja avoimesti puhua asioista, joista ei kenellekään muulle pysty puhumaan. Tärkeäksi on nähty se, että omaistyöntekijä voi tulla omaisen luokse, kotikäynnille. Omainen kokee olevansa asiantuntevissa käsissä ja osaa tarvittaessa ohjata eteenpäin myös esimerkiksi terveyteen liittyvissä ongelmissa. Pa-

lautteessa kiitetään myös sitä, että hyvinvointitapaamiset ovat antaneet sysäyksen aktivoitua eteenpäin elämässään.

Oman kunnon heikentyessä kasvaa huoli psyykkisesti sairaasta omaisesta, josta on tähän saakka jaksanut huolehtia. Vertaistoiminta on lääke yksin jaksamiseen Ikääntyneet mielenterveysomaiset kantavat usein yksin huolta sairastuneesta läheisestä ja omasta tilanteestaan. He eivät ehkä kehtaa puhua asioista ulkopuolisille ja selvitä tilanteesta itsekseen niin

Vanhustyö 3 • 2016

pitkään kuin mahdollista. – Oman kunnon heikentyessä kasvaa huoli psyykkisesti sairaasta omaisesta, josta on tähän saakka jaksanut huolehtia. Miten järjestän asiat sen jälkeen, kun en itse jaksa, näitä pohtivat omaiset, kertoo Paukku. Hankkeessa toteutettu virkistys- ja vertaistoiminta on piristävää vaihtelua arkeen. Esimerkiksi päiväretki Uuteenkaarlepyyhyn koettiin rentouttavaksi ja siltä saatiin virkistystä ja vertaistukea. Yhden omaisen mukaan parasta retkellä olikin seura. Vertaistuki auttaa jaksamaan ja ymmärtämään paremmin omaa tilannetta, kun huomaa että ei ole tilanteessa yksin, ”on huomannut että muillakin on rankkaa”. – Toiminnassa on päästy hyvään alkuun. Haasteena ikääntyvien kohdalla on mielenterveysomaiseksi tunnistautuminen ja ehkäpä pohjalaisuuteen liitty-

vä tuen vastaanottamisen vaikeus. Siksi etsivää työtä on tarpeen tehdä kaiken aikaa tulevaisuudessakin, Sirpa Paukku painottaa. Toukokuussa 2016 julkaistussa hallituksen kärkihankkeen valtionavustusten hakujulistuksessa on VIOLA-toimintamalli yhtenä esimerkkinä omaishoitoon liittyvien kokeilujen kohdalla.

Rahoitushaku iäkkäiden ja omaishoidon kärkihankkeen kokeiluihin on käynnistynyt. Lisätietoja sosiaalija terveysministeriön nettisivuilta ja tästä lehdestä Ajan virta -palstalta.

Vanhustyö 4/2016

Teksti: Sonja Maununaho Kuva: Kati-Marika Vihermäki

Kriisiapu on kohtaamista Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeessa on pilotoitu kotiin vietävää kriisiapua ikääntyneille asiakkaille. Kokeilun tulokset ovat lupaavia. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan hankkeen tuloksia esitellään myös marraskuun Mielenterveysmessuilla Wanhassa Satamassa Helsingissä.

aikeita elämäntilanteita kohdatessa myös ikääntyneet hyötyvät kahdenkeskisestä, voimavaroja tukevasta ja empaattisesta keskusteluavusta. ”Juuri tätä minä kaipasinkin”, moni apua saanut luonnehtii. Toteama voi vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta ei ole sitä. Avun hakeminen tai sen piiriin pääseminen on usein ikääntyneelle hankalaa. Yhtenä Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeen tavoitteista on ollut selvittää, miten järjestölähtöinen kriisiapu vastaisi paremmin yli 60-vuotiaiden asiakkaiden tarpeisiin. Miten kriisiapua tulisi kehittää, että se olisi fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti saavutettavaa? Ratkaisua lähdettiin etsimään kokeilemalla. Hanke palkkasi Tampereen kriisikeskus Osviittaan jalkautuvan kriisityöntekijän, joka lähti luomaan verkostoja alueellisten toimijoiden kanssa. Asiakkaat löytyivät toimijoiden välityksellä. Samalla palvelu muovautui toimijoiden ja ikäihmisten tarpeiden mukaiseksi ja muita alueen palveluita täydentäväksi. Apu vietiin sinne, missä sitä tarvittiin - useimmiten asiakkaiden koteihin. Suurten elämänmuutosten, menetysten tai muutoin vaikean tilanteen kohdatessa tilanteen purkaminen ja selkeytyminen parantaa mielialaa, toiminKaavio havainnollistaa kotiin vietävän kriisiavun toimintamallin, jota Mirakle-hanke pilotoi Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa. 24

takykyä ja elämänhallinnan tunnetta. Se voi myös purkaa esteitä ottaa vastaan muuta arkea helpottavaa apua ja madaltaa kynnystä osallistua vaikkapa ryhmätoimintaan. Etenkin isojen elämänmuutosten keskellä ikääntyneille asiakkaille on tärkeää, että apu tulee tuttuun ympäristöön. Kotiin tuotavissa palveluissa iäkkään asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja arvostava kohtaaminen korostuu. Itsemääräämisoikeus kriisiavussa merkitsee myös, että avun lähtökohtana on asiakkaan kokema kriisi, ei muiden tahojen tulkinta elämäntilanteesta. Kokemus kohtaamattomuudesta syventää kriisejä. Jotta kohdatuksi tulemisen kokemus voi syntyä, tarjottavan

avun tulee olla kiireettömän tuntuista. Ikäihmisten verkkaisempi ajantaju vaikuttaa sekä tapaamisten kestoon että avun etenemiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että kriisiapuun käytetty aika keventää muiden toimijoiden työtä. Valtaosa ikääntyneistä haluaa asua kodissaan mahdollisimman pitkään ja tähän heitä myös yhteiskunnallisesti kannustetaan. Hyvä vanhuus kotona edellyttää kuitenkin monia asioita: terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista, itsenäisen arjen tukemista sekä tarvittavan turvan tarjoamista. Kun tiedetään, että iän karttuessa mielen hyvinvoinnin vaikutus toimintakykyyn lisääntyy, ikäihmisille saavutettavan kriisiavun arvo on ilmeinen.

Vanhustyö 4/2016 Teksti: Satu Veltheim ja Teija Saarinen Kuvat: SenioriVerkko

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Ennen oli allit ja nyt on papua - etävalmennus toimii iäkkäilläkin

Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa Senioriverkko-hankkeessa toteutettiin MoveOn-pilotti, jossa kahdeksan yli 65-vuotiasta testasi etävalmennustyökalua. Työkalun käyttöä ja hyötyjä arvioitiin myös ammattilasnäkökulmasta. Samalla arvioitiin Movendosin mCoach-etävalmennustyökalun käyttöä ja hyötyjä ammattilaisnäkökulmasta.

ritin lopettaa, mutta ei onnistunut, nauraa 75-vuotias Matti kertoessaan internetissä toimivan Movendos mCoach -etävalmennustyökalun käytöstä. SenioriVerkon koordinoimassa kokeilussa kartoitettiin käyttäjien ja fysioterapeuttien käyttökokemuksia ja mielipiteitä etävalmennustyökalun käytöstä, hyödyistä ja mahdollisuuksista iäkkäiden hyvinvoinnin tukena. Mukana olleet kahdeksan 65–75-vuotiasta asiakasta ja fysioterapeuttia olivat Helsingin kaupungin Myllypuron palvelukeskuksesta. Heidän lisäkseen kokeilussa asiantuntijana toimi Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry ja työkalun kehittänyt Movendos Oy. Päätavoitteena oli tukea iäkkäiden hyvinvointia, arkiliikuntaa sekä kotona selviytymistä. Samalla haluttiin lisätä ammattilaisten tietoutta tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksista iäkkäiden hyvinvoinnin tukemisessa.

Näin se tehtiin Viisi kuukautta kestäneen valmennuksen ensimmäisessä yhteistapaamisessa opastettiin työkalun käyttö, tehtiin 22

Etävalmennuskokeiluun sisältyi perehdytys tietokoneen käyttöön, jotta yhteydenpito henkilökohtaiseen valmentajaan sujuisi ongelmitta.

Vanhustyö 4/2016

kysely mm. tietoteknisistä taidoista ja omista henkilökohtaisista tavoitteista. Tavoitteita ja toteutussuunnitelmaa tarkennettiin yksilöllisessä valmentajatapaamisessa. Kokeiluun kuului säännöllinen yhteydenpito valmentajan ja osallistujan välillä, ryhmätapaamiset kuukausittain, seuranta ja kannustava palaute. Osallistujien henkilökohtaisen muutospolun avaimena oli huonojen tapojen pois oppiminen ja uusien tapojen oppiminen arjessa. Henkilökohtaisen valmentajan tuki auttoi löytämään muutoksen askeleet.

”Oho, painokin putosi” Alkuopastuksen ja -haasteiden jälkeen työkalu koettiin helpoksi, selkeäksi sekä hauskaksi käyttää. Valmentajien roolia pidettiin tärkeänä. – Hyvä, että on live-valmentaja, joka aktivoi ja käskee pitää taukoakin jos itse innostuu liikaa. Etätyökalun käyttö on joustavaa ajasta ja paikasta riippumatta, mikä sai kiitosta. – Talvisin liukkaalla olen vankina kotona. Nyt voin harrastaa silti liikuntaa ohjatusti. – Saan lisää terveysoivalluksia, kun olen mukana tässä. Valmennuksen avulla osallistujat saavuttivat elämäntapamuutoksia (vyötärölihavuus pieneni, lihaskunto palautui, paino putosi, tupakointi väheni). Myös mieli kohentui ja kiinnostus terveellisempiin elämäntapoihin kasvoi.

Fysioterapeutista valmentajaksi Fysioterapeutit kokivat uuden työtavan toimivana ja innostavana itselleen sekä osallistujille. Valmentajan rooli vaati uudenlaisen työtavan omaksumista. Vuorovaikutus, ohjaus sekä motivointi valmennettavansa kanssa oli hallittava nyt myös verkossa. Valmentajien kokemuksen mukaan etäohjaus toimii hyvin iäkkäiden toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja arkiaktiivisuuden ohjaamisen tukeVanhustyö 4 • 2016

na. Osallistuja ei ollut tässä passiivinen vastaanottaja vaan osallistui aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseen. – Erittäin positiivinen kokemus, voisin ottaa käyttöön julkisella sektorilla, totesi valmentaja.

Pilotin jälkimaininkeja Helsingin kaupungin sote-virasto jatkoi etävalmennuksen kokeilua pilotin jälkeen kahdessa palvelukeskuksessa. Tulokset ovat olleet positiivisia. Tänä syksynä starttaa Kuntoutussäätiön ja Movendos Oy:n yhteinen KuntoKaveritprojekti, joka yhdistää vertaisohjatun liikunnan ja etävalmennuksen. Tarkoituksena on lisätä ikääntyneiden ryhmäja arkiliikuntaa sekä osallisuutta.

Etävalmennusta kannattaakin kehittää: se toimii hyvin, on kustannustehokasta, luo uusia toimintatapoja ja on ennen kaikkea innostava tapa vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Valmennus sopii myös henkilöille, joilla on vaikeuksia osallistua välimatkojen tai muun syyn vuoksi toimintoihin. SenioriVerkko - Hyvinvointia mobiilisti on Itä-Helsingin lähimmäistyön hanke, joka edistää ikääntyvien itsenäistä selviytymistä mobiilisovellusten avulla. Kirjoittajat Teija Saarinen, Satu Veltheim ja virtuaalihahmo DigiKylli työskentelevät hankkeessa. Lisätietoa: www.senioriverkko.com

Liiku turvallisemmin kotona!

KOTIHISSI

helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porras- ja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. 020 743 2010

Hissipörssi Yhtiöt Oy

www.hissiporssi.fi 23

Vanhustyö 5/2016

Teksti ja kuvat: Leena Valkonen, Heureka DIALOGI AJASSA

Dialogi ajassa – Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla Millaista vanheneminen on käytännössä? Sitä voi kokeilla ja aistia aitojen seniorioppaiden ja elämyksellisen tehtäväpolun kautta Heurekan näyttelyssä Dialogi ajassa – Vanhenemisen taito.

li 70-vuotias voi hyvin kiipeillä katoilla, opetella uuden kielen, matkustella ympäri maailmaa ja löytää rinnalleen rakkauden. Monen aktiivisen ikäihmisen kohdalla ikä ei ole este, vaan täynnä mahdollisuuksia! Tätä todistavat Heurekan uudessa näyttelyssä oppaina toimivat yli 70-vuotiaat seniorit. Dialogi ajassa on saksalaiseen konseptiin perustuva näyttely, jossa voi katsella, kuunnella ja käytännössä kokeilla, mitä ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat olla. Vanhustyön keskusliitto on ollut tiedekeskuksen asiantuntijakumppanina konseptin suomalaistami-

sessa kotimaiseen ympäristöön. Lisäksi liitto osallistui oppaina toimivien ikäasiantuntijoiden rekrytointiin sekä heidän ja muun henkilökunnan valmennukseen näyttelyn toteutuksessa. Keskusliiton jäsen Miina Sillanpään säätiö on näyttelyn yhteistyökumppani. – Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä kansakuntia Japanin, Italian ja Saksan rinnalla. Tilastokeskuksen mukaan 15 vuoden kuluttua yli 65-vuotiaita on yli neljännes Suomen väestöstä, kun heitä nyt on viidennes. Dialogi ajassa -näyttelyllä haluamme lisätä empatiaa ja ymmärrystä senioreita kohtaan ja samalla purkaa vanhuutta koskevia

ennakkoluuloja. Haluamme myös lisätä vuorovaikutusta eri ikäpolvien välillä, Heurekan innoituspäällikkö Merja Nuutinen perustelee seniorioppaiden mukanaoloa näyttelyssä. Näyttelyyn palkattiin kaikkiaan 30 yli 70-vuotiasta ikääntymisen kokemusasiantuntijaa oppaiksi. – Iäkkäiden ihmisten innostus opastyöhön yllätti meidät kaikki positiivisesti, hakemuksia tuli kaikkiaan yli 500. Tiimiin valitut ovat iältään 70–81-vuotiaita ja monenlaisista ammateista. Joukossa on mm. opettajia, kouluttajia, lääkäreitä, pappeja, nuoriso-ohjaajia ja matkanjärjestäjiä. Valintatilaisuudesta jäi hyvä tunnelma. Hekin, jotka eivät tulleet valituksi oppaaksi pitivät huippuna sitä, että saivat olla mukana osallistumassa valintakokeeseen, Nuutinen lisää.

77 vuotiaana töissä Savonlinnassa asuva Asko Hämäläinen kehaisee ensi sanoikseen Heurekan näyttelyä hienoksi ja työilmapiiriä seniorioppaiden parissa aivan mahtavaksi. Tytär oli ehdottanut isälleen, että saisiko ilmoittaa hänet opashakuun. – Enhän minä toimettomana ole muutenkaan, maan vanhimmaksi ammatissa toimivaksi nuohoojaksi itseään tituleeraava Hämäläinen toteaa hymynkare suupielessä ja jatkaa. 10

Vanhustyö 5/2016

– Kyllähän minä vielä katolla pysyn, ei ikä ole siinä este. Ja nämä opashommat - olisipa kaikilla tällainen työpaikka ja työilmapiiri, hän naurahtaa. – Saimme hyvän valmennuksen opastehtävään ja mukavaahan se on ihmisten kanssa jutella. Kaikenlaista kysytään, mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa asiaa ei vielä ole tullut vastaan. Näyttelyssä kävijät ovat olleet hyvin myönteisiä ja innostuneita näistä näyttelyn asioista. Tärkeää on, että vanhenemisesta puhutaan. Asko Hämäläinen on eniten huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. – Nuohoojana sitä menee koteihin, ihmisen yksityisalueelle. Siellä näkee ja kuulee monenlaista. Monesti mietin, tiedostetaanko tätä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä riittävästi. Se on asia, joka pitäisi nostaa vielä nykyistä selvemmin esiin.

soonaamme kunnioittava koulutus. Kiravuo sanoo, että tässä näyttelyssä häntä kiinnostaa erityisesti ikäpolvien välinen vuorovaikutus. – Että voin vaihtaa kokemuksia eri ikäisten kanssa. Valtiovalta kipuilee nyt säästöjen kanssa. Toivon, että näyttelyllä voidaan vaikuttaa asenteisiin, että kiinnitetään huomiota vanhuksiin ja hoivahenkilöstöön. Että olisi vanhuksia kunnioittava asenne. – Nykyisin eri sukupolvet ovat eril-

lään, vanhukset ja heidän lapsensa ovat kaukana toisistaan. Huoli arjesta kuluttaa molempia. Tarvitaan erilaisia toimintamalleja, että voisi kokea, että oma läheinen on turvassa. Inhimillistä kosketusta tarvitaan myös, se on jokaisen ihmisen perustarve. Aktiiviset ihmiset löytävät kyllä tekemistä. Muun ohella Kiravuo lukee näkövammaisten äänilehteä, opettaa filippiiniläisnaisille suomea ja opiskelee italiaa työväenopistossa.

Pirkko Kiravuo, Asko Hämäläinen ja Merja Nuutinen toivottavat kävijät tervetulleiksi elämykselliseen näyttelyyn.

Saan paljon energiaa lisää Vauhti hidastuu, askel madaltuu, ja kaikki vaatii enemmän aikaa, mutta elämä antaa uusia haasteita kohdattavaksi. Realiteetit täytyy ottaa huomioon, mutta se ei estä sitä, että ei voisi mennä mukaan, luonnehtii opas Pirkko Kiravuo, 80. Heureka on hänelle tuttu paikka, sillä hän on toiminut jo 15 vuotta vapaaehtoisena neuvomassa asiakkaita näyttelyissä. – Olen helposti innostuva ja minusta on hauskaa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja opastaa. Tästä pestistä neuvottelin perheeni kanssa, ja onhan se mahtavaa, että 80-vuotiaana hakee töitä ja saa niitä. Se siitä ikärasismista! nauraa hänen tyttärensä. Elämäntyönsä Pirkko Kiravuo on tehnyt opettajana, oppikirjojen tekijänä ja rehtorina. – En malta vieläkään olla paikallani, tekemisestä saan paljon lisää energiaa. Tehtävään perehdytys oli hyvää, meillä oli tiivis ja monipuolinen, meidän perVanhustyö 5 • 2016

Dialogi ajassa – vanhenemisen taito esillä Heurekassa 1.10.2016–15.1.2017 Näyttelyn on tuottanut Dialogue Social Enterprise GmbH. Heurekassa on ollut aiemmin esillä saman tuottajan Dialogi pimeässä- ja Dialogi hiljaisuudessa -näyttelyt. Näyttelyssä kierretään 15 hengen ryhmissä. Dialogioppaiden vetämiä kierroksia pidetään 1–3 tunnissa, 20 minuutin välein. Kierros kestää noin tunnin. Kierroksia on mahdollista varata ennakkoon myös muilla kielillä, kuten englanniksi ja saksaksi. Kierros voidaan pitää myös stadin slangilla tai suomalaisella viittomakielellä. Lisätietoa: www.heureka.fi/fi/dialogi-ajassa-vanhenemisen-taito

Keskustelualoite Minna Pietilä, tutkija Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma

Onko palvelutarve pohjatonta?

sein ajatellaan, että julkisin varoin kustannettujen sosiaalija terveyspalvelujen saantia on säädeltävä varsin tiukasti, koska muuten kansalaisten pohjaton palvelutarve romuttaisi hyvinvointijärjestelmämme lopullisesti. Toisaalta palvelujen oikeudenmukainen saatavuus on ollut tärkeä hyvinvointipoliittinen tavoite Suomessa. Ajatuksessa palvelujen saatavuudesta on siis yhtäältä vaalittu universalismia ja toisaalta tarveharkintaisuutta. Mutta mitä tapahtuu käytännössä, kun palveluja räätälöidään eli kohdennetaan yksilöllisesti – paljastuuko kansalaisten toiveiden tynnyri pohjattomaksi? Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tukimallikokeilussa selvisi, että silloinkaan, kun saatavilla on räätälöityjä sosiaalija terveyspalveluja, niiden tarve ei ole rajaton. Sen sijaan palvelut kohdentuvat sekä tarvitsijoiden että kustannusten kannalta tehokkaasti. Räätälöinnin keskeinen lähtökohta on arkielämän prosessiluonne eli se, että omaishoidossa(kin) ihmisten tilanteet ja avun tarve vaihtelevat ajan myötä ja että palvelujen tulee mukautua muutoksiin. Tukea tarvitsevien perheiden kanssa tehtävä yhteistyö henkilöityy mallissa omaishoidon koordinaattoriin.

Kokeilussa palvelujen räätälöinti vastasi hyvin iäkkäiden omaishoitoperheiden tarpeisiin ja lisäsi heidän hyvinvointiaan. Muistisairaiden puolisoiden kotona asumista voitiin pitkittää noin puoleentoista vuoteen. Tukitoiminta tuotti samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Toiminnan vaikuttavuus edellytti perhetilanteen kokonaisuuden kartoittamista, aitoa yhteistyötä perheiden kanssa sekä heidän asiantuntijuutensa ottamista vakavasti. Ennakoiva ja ripeä toiminta olivat tärkeitä, jotta kotona asumista uhkaavat tekijät voitiin tunnistaa mahdollisimman varhain ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Palvelujen samanaikainen asiakaslähtöisyys ja kustannusvaikuttavuus ovat pitkään olleet suomalaisen sosiaalija terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Ikääntyneiden ihmisten osalta ensisijaisina pidetään kotiin annettavia palveluja. Käynnissä olevassa hallituksen kärkihankkeessa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (eli I&O) iäkkäiden ihmisten palveluja halutaan edelleen sekä kohdentaa että sovittaa keskenään yhteen heidän toimintakykynsä ja palvelutarpeensa mukaan. Palvelutarpeisiin perustuvia laadukkaita palveluja

tavoitellaan esimerkiksi niin, että koko maahan luodaan yhteen sovitetut (integroidut) palvelukokonaisuudet, joita tukee vahva palveluohjaus. Kärkihankkeen toimintatapa liittyy tiedolla johtamiseen, sillä tavoitteisiin pyritään levittämällä hyviksi todennettuja toimintatapoja ympäri maan, yhtenä niistä Omaishoito yhteistyönä -malli. Mallia on jo aiemmin juurrutettu muistikoordinaattoritoiminnassa, joka on levinnyt kymmeniin kuntiin. Nyt on siis koko valtakunnan tasolla havahduttu niihin etuihin, joita laadukas palveluohjaus- ja koordinaatiotoiminta tuo yksilöille ja yhteiskunnalle: ihmiset saavat tarvitsemiaan ja juuri heitä hyödyttäviä palveluja, ja tämä säästää myös rahaa. Palvelujen tarve ei ollutkaan pohjaton.

Vanhustyö 5/2016

Teksti: Sanna Tuominen Kuva: Anna Autio

Luotetaan ihmisten omiin kykyihin! Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa (2013-2016) on kehitetty yhteisöllistä vertaistoimintaa seitsemällä paikkakunnalla, paikallisissa setlementeissä. Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan projektin koulutusmalli pyrkii rakentamaan pohjaa yhteisöllisyydelle, jossa on tilaa kaikenlaisille ihmisille.

hdessä mukana -projekti kannustaa ihmisiä asialliseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Ihmisten kesken ilmenevä moninaisuus nähdään rikkautena. Aluksi projekteissa laadittiin Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmalli eli luotiin suotuisia edellytyksiä yhdessä toimimiselle. Seuraavaksi laadittiin myös ”eväitä kouluttamiseen” taustamateriaaliksi, eli luotiin suotuisia edellytyksiä koulutusmallin leviämiselle. Yhdessä toimiminen voi olla paitsi monella tavalla palkitsevaa myös haastavaa. Siksi koulutusmalli pyrkii rakentamaan pohjaa nimenomaan hyvänlaatuiselle yhteisöllisyydelle, jossa on tilaa kaikenlaisille ihmisille. Vertaistoiminnan muotoja kehitettäessä on luotettu senioreiden omiin

kykyihin. On annettu tiloja, vastuuta ja valtaa. Sittemmin on myös laadittu julkaisu ”Yhteisöllistä vertaistoimintaa, vinkkejä toimintamuodoista” inspiraatioksi muille vertaistoimintaa suunnitteleville. Vertaistoiminnan muotoja voi syntyä yhtä monta kuin on ihmisiä. Ne voivat olla ohjelmallisia tai ohjelmattomia, muodollisia tai epämuodollisia, ennalta aikataulutettuja tai spontaanisti ilmeneviä, markkinoituja tai suusta suuhun tiedotettuja. Yhdessä mukana -projektissa on koettu, että kun kerran mahdollistetaan, on paikallaan sallia mahdottomaltakin tuntuvaa. Että tärkeintä ei ole lopputulos, vaan toimimaan ryhtyminen, toimimisen mahdollistaminen matalalla kynnyksellä. Yritysten ja erehdysten kautta syntyi malli Yhteisöllisen vertaistoiminnan mahdollistamiseen, omaehtoi-

seen toimintaan ohjaten ja tukien. Siinä projektityöntekijä saa kansalaiset toimimaan ja jättäytyy itse toiminnasta. Mahdollistamisessa onnistuminen edellyttää omanlaistaan työotetta, uskoa ihmisiin ja avarakatseisuutta nähdä arvo kaikenlaisessa toiminnassa. Mahdollistava työntekijä ei ole toiminnan toteuttaja, vaan ohjaaja, tukija ja kannustaja. Mahdollistaja voi tarvittaessa käynnistää toimintaa, mutta tällöinkin tavoitteena on tehdä itsensä tarpeettomaksi kansalaisille. Omaehtoinen vertaistoiminta tekee ihmisille silminnähden hyvää. Ikäihmiset löytävät omat voimavaransa ja ottavat ne käyttöön. Yleisesti koettu yksinäisyys tai tarpeettomuuden tunne vaihtuu osallisuuteen ja arvokkuuden kokemukseen. – On mukavaa kuulua johonkin ja tietää, että minusta välitetään. Se tuo elämään iloa. Ennen olin yksinäinen enkä oikein uskaltanut liikkua itsekseni. Nyt lähdemme porukalla. Lisätietoa: Yhdessä mukana -materiaalipankista – www.setlemetti.fi -verkkosivuilta www.setlementti.fi/yhdessa-mukana/materiaalipankki/julkaisut/ Tutustu, lataa, sovella!

Varsinkin puolisoni kuoleman jälkeen tämä toiminta pitää minut hengissä, ihan totaalisesti. Parhaat ystävät ovat täällä. Se on niin suuri asia, ettei sitä osannut aiemmin kuvitella. Vanhustyö 5 • 2016

Teksti: Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Eloisa ikä -ohjelmakoordinaation oppeja järjestöjen yhteiskehittämiseen Syksyllä ilmestynyt Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu kertoo Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -koordinaation näkökulmasta, miten ohjelmassa mukana olevien 31 sosiaalija terveysalan järjestön kehittämistoimintaa on tuettu, ja mitä on tähän mennessä saatu aikaan.

hdessä syntyy enemmän -julkaisu kertoo ohjelmakehittämisestä koordinoivan järjestön näkökulmasta. Miten koordinaation avulla voidaan tukea valtakunnallisten ja paikallisten järjestöjen ja hankkeiden työtä? Kuinka järjestöjen väliselle yhteistyölle rakennetaan puitteet ja yhteiset foorumit? Kuinka Eloisa ikä -ohjelmassa tehtävä työ kyetään yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi? – Julkaisu on yksi tapa vastata meille usein esitettyyn kysymykseen, mitä ohjelmalla saadaan enemmän aikaan kuin yksittäisillä hankkeilla, kertoo Eloisa ikä -ohjelmaa Vanhustyön keskusliitossa alusta asti johtanut ohjelmapäällikkö Reija Heinola. Rohkaisemalla kokeiluihin ja vahvistamalla järjestöjen välistä kehittämisyhteistyötä on aikaansaatu laadukkaampia tuloksia, onnistuttu avartamaan näkökulmia ja välttämään päällekkäisyyksiä kehittämistyössä. – Uusimmassa hanketoimijoille tehdyssä kyselyssä jopa 97 % vastasi jatkavansa ohjelmassa mieluummin kuin jäisi ohjelman ulkopuolelle ja saisi 16 833 euron korotuksen avustukseen, jatkaa Heinola viitaten julkaisun tietoihin. Lukija pääsee myös tutustumaan Eloisa ikä -ohjelman poikkeuksellisen laajaan viestintään, monitasoiseen vai-

kuttamistyöhön sekä ikäihmisten omia kokemuksia kartoittavaan tutkimukseen. Julkaisu on ajankohtainen monestakin syystä. Se avaa näköalan valtakunnallisen ja monitoimijaisen ohjelman toteutukseen ja on siten hyödyksi muillekin koordinaatiota toteuttaville tahoille. Se tarjoaa myös eväitä ja oivalluksia yhteiskehittämiseen. Lisäksi se kertoo järjestöjen voimasta toimia ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja kanssa.

Oranssikantisen 44-sivuisen julkaisun toimituskunnassa ovat VTKL:n Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatiosta olleet Reija Heinola, Tiina Hailla, Katja Helo, Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo ja Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy:n Tom Tarvainen ja Antti Pelto-Huikko. Julkaisu löytyy pdf:nä Eloisaikä.fi-sivuston Ohjelmakoordinaatio -välilehdeltä ja e-julkaisuna Issuu.comista.

Eloisa ikä -toiminnassa mukana yli 23 000 ikääntynyttä ihmistä

Yhdessä syntyy enemmän

Raha-automaattiyhdistykOhjelmakoordinaatio järjestöjen tukemassa senkehittämistoimintaa valtakunnallisessa Eloisa ikä -ohjelmassa (2012–2017) on etsitty uusia ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseen. Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n koordinoimassa ohjelmassa on ollut mukana 31 sosiaalija terveysalan järjestöhanketta lähes kaikista Manner-Suomen maakunnista. Ensimmäisen kolmen hankevuoden aikana toiminnassa on ollut mukana 23 AJATUSTALO 000 ikääntynyttä ihmistä. Raha-automaattiyhdistyksen valtakunnallisessa Eloisa ikä -ohjelmassa (2012 – 2017) on etsitty uusia ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseen. Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n koordinoimassa ohjelmassa on ollut mukana 31 sosiaalija terveysalan järjestöhanketta lähes kaikista Manner-Suomen maakunnista.

Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu kaivautuu kehittämistyön ytimeen koordinoivan järjestön näkökulmasta. Miten koordinaation avulla voidaan tukea paikallisten järjestöjen ja hankkeiden työtä? Kuinka järjestöjen väliselle yhteistyölle rakennetaan puitteet ja yhteiset foorumit? Kuinka Eloisa ikä -ohjelmassa tehtävä työ kyetään yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi? Lukija pääsee myös tutustumaan Eloisan iän poikkeuksellisen laajaan viestintään, monitasoiseen vaikuttamistyöhön sekä ikäihmisten omia kokemuksia kartoittavaan tutkimukseen. Julkaisu on ajankohtainen monestakin syystä. Se avaa näköalan valtakunnallisen ja monitoimijaisen ohjelman toteutukseen ja on siten hyödyksi muillekin koordinaatiota toteuttaville tahoille. Se tarjoaa myös eväitä ja oivalluksia yhteiskehittämiseen. Lisäksi se kertoo järjestöjen voimasta toimia ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja kanssa. Eloisan antoisia lukuhetkiä!

www.eloisaika.fi

Yhdessä syntyy

n ä m m e n e Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa

Vanhustyรถ 6/2015

Teksti, toimittanut: Tiina Hailla Kuva: Antti Rinne

Etelä-Pohjanmaalla viedään Kylille kulttuuria Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olleessa Kulttuurista muistoja -hankkeessa palvelumuotoiltiin vakituista ryhmätoimintaa Etelä-Pohjanmaalle. Paikallisen muistiyhdistyksen toimesta järjestettävissä Kylille kulttuuria -ryhmissä vähennetään kulttuurin ja taiteen keinoin ikäihmisten syrjäytymistä.

yhmiä on yhteensä 15 ja ne kokoontuvat nuorisoseuroilla, kylätaloilla tai kirjastoissa elävöittäen samalla kyläkulttuuria. Vaikka Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen keväällä 2016 päättyneen hankkeen työntekijät lähtivät omille teilleen, jatkuu kerhotoiminta vireänä, iloitsee yhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala. Vanhustyö-lehden toimitus haastatteli syksyllä toiminnassa aloittaneita uusia työntekijöitä Virve Rinnettä ja Outi Riihimäkeä:

rinoita digitaaliseen muotoon. Useissa muissa ryhmissä aiheet vaihtelevat tuolijumpasta askarteluun. Yhteinen kahvittelu ja kuulumisten vaihto ovat tärkeä osa ryhmätoimintaa. Lisäksi järjestämme tapahtumia ja näyttelyitä, joihin kaikki ovat tervetulleita. Ryhmät vierailevat myös toistensa luona.

Monellako paikkakunnalla ryhmätoimintaa on – ja mitkä ovat toiminnan käynnistymisen edellytykset?

Ryhmätoimintaa järjestetään 12 paikkakunnalla. Teemme yhteistyötä mm. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n ja Käsityökerhossa vapaaehtoinen vetäjä kuntien kanssa. Vanhoja, kunnostettuesittelee uusia malleja, yhteislauluryh- ja ja kauniita nuorisoseurantaloja löymässä lauletaan tuttuja lauluja ja Vanhat tyy ympäri Etelä-Pohjanmaata. Maivalokuvat-ryhmässä kerätään ja tallen- nostamisella on keskeinen tehtävä saanetaan vanhoja valokuvia ja kuvien ta- da väkeä paikalle ensimmäiselle kerralle suunnittelemaan tulevaa toimintaa. ToiKuvassa Simca tonni, korjaamojen onni -museoauton ratissa Virve ja pelkääjän paikalla Outi. minnassa on tärkeää, että ryhmän ohjelma tai aihe on mielekästä ryhmäläisille ja sen vuoksi on tärkeää ottaa heidän toiveensa huomioon. Ryhmän käynnistyessä olemme aktiivisesti mukana, mutta kannustamme ryhmää kokoontumaan itseohjautuvasti aktiivisen

Millaisia ryhmiä ja toimintaa tällä hetkellä on käynnissä?

ryhmäläisen johdolla. Olemme taustatukena ja käymme ryhmässä n.2-4 kertaa vuodessa. Joissain ryhmissä aktiivista vetäjää ei aina löydy, jolloin ryhmän vetäminen on meidän vastuullamme.

Näettekö jonkinlaisia riskejä? Ja miten niistä voi selviytyä tai miten niitä voi ennakoida/ ennaltaehkäistä? Ryhmän kokoontuessa itseohjautuvasti on tärkeää, että olemme yhteydessä ryhmänvetäjään säännöllisesti. Tällöin varmistamme sen, että kaikki sujuu hyvin ja vältytään ongelmilta. Ryhmän vetäjä voi aina olla yhteydessä meihin. Aina ei uusi ryhmä ota tuulta alleen, eikä osallistujia ole tarpeeksi. Silloin voimme kokeilla uutta paikkaa, aikaa ja aihetta.

Millaisia terveisiä, oppimiskokemuksia haluaisitte kertoa lehden lukijoille / muille verkostomaista kehittämistyötä tekeville? Hulluimmatkin ideat käyttöön! Avoin ja kunnioittava vastaanotto myös ryhmäläisten ideoille ja toiveille. Aina ei kaikki suju, silloin otetaan uusi suunta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä eri tahoihin ja ehdottakaa yhteistyötä. Lisätietoa: www.muistiyhdistys.fi

Vanhustyö 6/2016

Teksti ja kuva: Tiina Hailla

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä

Vapaaehtoisena saattohoitopotilaalle Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvan Ollaan Ihmisiksi! -hankkeen vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on lievittää pääkaupunkiseudulla asuvien iäkkäiden yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Yksi Suomen Raamattuopiston Säätiön kolmivuotisen lähimmäispalveluhankkeen toimintamuodoista on vapaaehtoistyö saattohoidossa

edän vapaaehtoisen liivin päälleni ja kävelen toimistoon kuulemaan hoitajilta, mitä osastolle kuuluu. Saamieni tietojen pohjalta kuuntelen ja kuulostelen, kaipaako joku juttuseuraa tai vain ihmistä vierelleen, kuvailee Elina Lamminmäki tavallista vapaaehtoisen käyntiä Puolarmetsän sairaalan saattohoito-osastolla, Puolarvillassa Espoossa. Ollaan Ihmisiksi! -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Lamminmäki on sisällyttänyt vapaaehtoistoiminnan luontevaksi osaksi Raha-automaattiyhdistyksen tuella tehtävää Eloisa ikä –avustusohjelman hanketyötä. Saattohoitopotilaiden luona vapaaehtoisena käyvät kolme Vanhustyö-lehden haastatteluun osallistunutta naista Lea Mäkeläinen, Riitta Luhtasela ja Irmeli Puukka kertovat, että tärkeintä on olla omana itsenään läsnä toiselle ihmisille. Vapaaehtoissuhteet ovat kovin erilaisia, lyhyimmillään se saattaa kestää vain yhden tapaamiskerran. Toisessa ääripäässä ovat tapaukset, joissa potilas palaa sairaalajakson jälkeen vielä kotiin ja vapaaehtoinen tapaa häntä joko siellä tai sairaalassa uuden hoitojakson yhteydessä. – Työelämässä ollessani havaitsin, että joidenkin kuolevien luona ei käy16

nyt juuri ketään, kertoo hiljattain hoitotyöstä eläkkeelle jäänyt Riitta Luhtasela. Potilaalla ei ehkä ole läheisiä sukulaisia elossa tai he asuvat kaukana, kun taas minulle espoolaisena eläkeläisenä sopii hyvin sairaalassa käynti vaikkapa päiväkävelyyn yhdistettynä. Se rytmittää arkea ja yhdistää, sanoo Luhtasela. Tärkeintä on sairaalaan mennessä olla mieli avoin ja kuulostella herkällä korvalla, mihin minua tällä käyntikerralla tarvitaan.

Joskus vain se, että joku istuu siinä vieressä ja pitää kädestä kiinni, tuntuu hirveän hyvältä. Valmennus vapaaehtoistoimintaan tärkeää Pisimpään saattohoitopotilaiden luona vapaaehtoisena käynyt Lea Mäkeläinen kertoo aloittaneensa tehtävässä nelisen vuotta sitten. – Espoon kaupunki, seurakuntayhtymä

ja Puolarmetsän sairaala järjestivät koulutuksen, johon haettiin ja haastattelun jälkeen meitä aloitti 16 henkilöä. Siitä asti olen sitten ollut mukana toiminnassa. Se alkoi 3D- osastolla. Osa kurssilaisista kävi vain tutustumiskerran osastolla ja sanoi heti, ettei tämä ole mun juttu, vaikka olikin läpäissyt kurssia edeltävän haastattelun. Joku kävi kerran, ja se jäi siihen; ennakko-odotukset saattohoitovapaaehtoistyöstä olivat olleet erilaiset. Perusteellinen koulutus kesti tammikuusta huhtikuuhun ja sen päätyttyä meitä vapaaehtoisia aloitti 5-6. – Lea on tavallaan ruumiillistuma tavasta tehdä yhteistyötä vapaaehtoisverkostossa, kuvailee Lamminmäki. Me Ollaan Ihmisiksi! -hankkeesta olemme tuoneet Puolarmetsän valmiiksi olemassa olevaan kuvioon lisää resursseja ja volyymia. Yhteistyö on ollut mutkatonta ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Jo ennen Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätöstä meillä oli niin positiivinen ennakkotytinä, että uskalsimme SRO:n kansanopiston kanssa ottaa rohkeasti varaslähdön ja järjestää loppuvuodesta 2014 viikonlopun mittaisen saattohoidon koulutuksen ”Kuolevaisena kuolevan rinnalla”. Sen jälkeen olemme räätälöineet tapauskohtaisesti sovel-

letun koulutuksen vapaaehtoistoiminnan aloittaville. Ihmisillä on niin erilaiset koulutustaustat ja työ- ja elämänkokemukset, että totesimme tällaisen sovelletun koulutuksen toimivan paremmin. Viime talvena Puolarmetsän sairaalaan saatiin oma saattohoito-osasto, Puolarvilla, ja sen jälkeen vapaaehtoiset ovat käyneet siellä. Ensi keväänä Puolarvillan toiminta päättyy ja Villa Glims –niminen saattohoidon yksikkö avautuu uudessa Espoon sairaalassa. Saattohoidon vapaaehtoisia tarvitaan eri paikoissa – siellä, missä kuollaan. Järjestämmekin taas napakan, päivän pituisen peruskoulutuksen ensi tammikuussa. Sen käyneillä on mahdollisuus päästä vapaaehtoiseksi myös Kaunialan Sairaalaan, jonka kanssa olemme aloittamassa yhteistyötä, kertoo Lamminmäki.

Omainen tekee surutyötä, vapaaehtoinen keventää

Mikä on antoisinta vapaaehtoistyössä?

Omaiset kokevat vapaaehtoisten tekemän työn arvokkaana. Heille välittyy tunne siitä, ettei läheisen tarvitse olla yksin. Monet omaiset kokevat syyllisyyttä, kun eivät ehdi käydä useammin tai viipyä pidempään kuolevan läheisen luona. – Joskus vapaaehtoinen onkin omaista varten, kertovat haastateltavat. Potilas ei ehkä enää jaksa mitään, mutta omainen tekee surutyötä. Potilaan ja omaisen välinen vahva tunneside saattaa tehdä kohtaamisen raskaaksi. Kyseessähän ovat jäähyväiset, ja läheiseltä pelkkä läsnäolo vaatia paljon voimia. Tällaiseen tilanteeseen ulkopuolisen vapaaehtoisen mukaan tulo voi olla kuin virkistävä tuulahdus, joka keventää oloa.

Usein kysytään, että eikö se ole kamalan raskasta käydä kuolevan luona? Etkö nyt mitään muuta keksinyt? — Olen usein miettinyt, että onko väärin; saako minulla edes olla niin köykäinen olo vierailulta lähtiessäni. Sitä jollakin tapaa kokee, että on pystynyt kohtamaan potilaan kanssa. Sitä on vaikea selittää, sillä monasti kohtaamisessa ei juuri puhuta, sanoja ei ole tai niitä ei tarvita. On vain sielujen kohtaaminen. Joskus vain se, että joku istuu siinä vieressä ja pitää kädestä kiinni, riittää.

Tahdikkuus ja arvostus ovat avainsanoja tässä toiminnassa, kiteyttävät saattohoitopotilaiden luona vapaaehtoisena käyvät Lea Mäkeläinen (vas.), Riitta Luhtasela, Irmeli Puukka ja Elina Lamminmäki. Vanhustyö 6 • 2016

www.hyvakuolema.fi. Vanhustyön keskusSuvanto-linja voitti kansallisen rikoksentorjuntakilpailun

seuraa messusivustoa www.hyvaika.fi. liitto on yksi hankkeen järjestöyhteistyöMessut järjestävät yhteistyössä Vanhustyön lisena Suvanto-linjan 06776 ensisijaisena ansallisen rikoksentorjuntakilpailun voitti tänä vuonna kumppaneista. keskusliitto ry, auttamistyönä. Expomark Oy ja Invalidiliitto 0800 ry. Yhteistyössä mukatarkoituksena tarjota puhelimen välityksellä tukea, neuSuvanto-linja, joka on valtakunnallinen auttava puhelinna ovat myös PT-KeskusonOy, Toimiva Koti DomeDi ja Kuuloliitto ry. Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia palvelu kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai niiden voa ja palveluohjausta iäkkäille henkilöille, jotka ovat joutuneet Tampereen hyväksikäytön, kaltoinkohtelun, väkivallanTapahtumaan tai muunlaiuhkaa altakunnalliset kokeneille ikääntyneille heidänpidetään läheisilleen. KilpaiHyvä ikä ja -messut 20.–21. lokakuuta Messuja Urheilukeskuksessa. sen rikollisen sekä toiminnan kohteeksi tai elävät niiden uhan allun teemana oli ikääntyneisiin kohdistuvien rikostenpäättäjiä, ehkäi- asiantuntijoita osallistuu tuhansia vanhustyön ammattilaisia, ikääntyviä kuluttajia ja heidän omaisiaan. la. Suvanto-linjaa yhdistysomia Turvallisen vanhuuden sy. Voittajahanke edustaakannattaa Suomea Euroopan Hyvä ikä -messulle itse tulla rikoksentorjunkatsomaan, kuulemaan, kyselemään jaylläpitää muodostamaan näkemyksiään tulevien vuosien varalle.joulukuussa Messut ohjelmineen ja Hyvän Iän yhteydessä järjestettävät seminaarit vastaavat kysymyksiin vanhuupuolesta Suvanto ry. Suvanto ry on Vanhustyön keskusliiton takilpailussa (ECPA) Slovakiassa. Eloisa ikä-ohjelma jatkaa vahvana myös vuonna 2016 sikään liittyen. Messuilla voit tavata asiantuntijoita, palveluiden tuottajia ja kehittäjiä. Myös Vanhustyön keskusliitto on tajäsen. Suvanto ry sekä Vanhustyön keskusliitto ry toimivat Palkitsemisen perusteluissa todetaan, että voittajahankpahtumassa mukana omalla osastollaan, tietoiskuillaan ja kansallisessa yhteistyöverkostossa, joka järjestää vuosittain keen toiminnassa yhdistyy vanhustyön, väkivaltatyön jaRaha-automaattiyhdis ri-seminaareillaan. loisa ikä -ohjelmassa käynnistyy jo neljäs hankevuosi. tykMessut järjestävät yhteistyössä Vanhustyönpuhelinpalvelukeskusliitto ry, Expomark ja Invalidiliitto ry.Lisätietoja Hyvä ikä -messuis15.6. kansainväliseen kampanjapäivään liittyvän tapahtuman kosten auttamisen erityisosaaminen sen uhrien 17.12.2015 julkaiseman avustusehdotuksen mukaisesti Eloisa ikäOy -ohjelmasta: www.hyvaika.fi kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. työhön, jota toteutetaan sekäikääntyneille vapaaehtoistyönä että ammatilsa rakennetaan hyvää arkea ihmisille 31 järjestönikääntyneisiin voimin.

K V

Vanhustyö 1 • 2016

Iäkkäiden ihmisten mielenterveysasiat esillä eduskunnassa Vuoden Muistiteko 2016 -palkinto SámiSoster ry:lle

duskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kokouksen asia- muistiuoden Muistiteko 2016 -tunnustuspalkinnon on saanuthelmikuun SámiSoster ry ansiokkaasta listalla oli ikääntyneiden ihmisten mielenterveys. Neuvottelukunnan kokouksessa työstä saamelaisten ikäihmisten parissa. Muun muassa järjestön Muittohallat – Muistutella aiheesta alustivat Marja Saarenheimo keskusliiton koordinoimasta Eloisa -hankkeen tavoitteena on tukea ja edistääVanhustyön saamelaisten muistisairaiden ihmisten kokonaisvaltaista ikä –ohjelmasta, Maija Hansen Mielenterveysseuran Mirakle-hankkeesta ja Pia kotona toimintakykyä ja vireyttä. LisäksiSuomen hankkeen tavoitteena on tukea muistisairaiden ihmisten Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto ihmisen FinFami kohtaamisessa ry:stä. Aihe herätti runsaasti kesasumista sekä heidän läheisiään muistisairaan ja tukemisessa. Hankkeessa kustelua jaavuksi neuvottelukunta laati voimavarat, sitä koskevanvahvuudet, kannanoton. Kannanotossa painotetaan valjastetaan ihmisten omat kokemukset ja näkemykset arjesta. Toiikäihmisten mahdollisuutta tulla kohdatuksi ja kuulluksi sekä rahoittamaa heidän oikeuttaan minta on osa Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa ja RAY:n Eloisasaada ikä -ohjelmaa. itselleen sopivia mielenterveyspalveluita. Ikääntyneiden ihmisten mielenterveyteen liit- RistenErityismaininta palkitsemisen yhteydessä annettiin SámiSoster ry:n puheenjohtajalle tyviäMaggalle, asioita pohdittiin yhteistyössä jo marraskuussa 2015, kunedistänyt mielenterveyspoliittisen rauna joka pitkän linjan toimijana on ansiokkaasti saamelaisten ikäihmisten puheenjohtaja Annika Saarikko vieraili Vanhustyön keskusliitossa. ja neuvottelukunnan muistisairaiden ihmisten hoidon kehittämistä. 42

Vanhusten yksinäisyys Inhimillinen tekijä -ohjelmassa

kääntyneiden ihmisten yksinäisyys on ollut alkuvuodesta näkyvästi esillä mediassa. Aihetta käsiteltiin mm. Inhimillinen tekijä -ohjelmassa helmikuussa, kun toimittaja Anne Flinkkilän studiovieraiksi saapuivat turkulainen 82-vuotias yksinasuja Aino Auranen, Fingerroosin säätiön toimitusjohtaja, Eloisa ikä -ohjelman Löytävä-hankkeen projektipäällikkö Ulla-Maija Nikula ja ikääntymisen tutkija, ”Hoivapommin purkajat” -kirjan kirjoittanut Tanja Kuronen. Ylen Inhimillinen tekijä -sarjan 24.2. esitetyn 8. jakson Miksi vanhuus ja sairaus pelottaa? on katsonut Yle Areenassa jo yli 10 000 katsojaa. Fingerroosin säätiö on VTKL:n jäsen.

Keskusliitto tiedottaa

Reija Heinola

Ohjelmapäällikkö, Eloisa ikä -ohjelma, VTKL

Ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli käyttöön Lahdessa

VEtsivä ja löytävä vanhustyö löytää näkymättömät ja ohjaa syrjäytymisestä elämään E

TKL:n korjausneuvonta oli mukana Omassa kodissa -hankkeessa, jossa kehitettiin ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli korjaustarpeiden kartoittamiseksi. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan 2013–2017 sisältyy toimenpide, jolla kuntia ohjaEloisa ikä -ohjelmassa onkäynnistämiseksi. valmistunut etsivän ja löytävän tsivä ja löytävä vanhustyö on esimerkki onnistuneesta yh- arvioimiseksi taan ottamaan käyttöön toimintamalli asunnon korjaustarpeen ja korjausten Korjaustarvetvanhustyön video, joka on tarkoitettu vanhustyön ammattiteistyöstä järjestöjen ja kuntien välillä. Sitä tarvitaan huota voidaan arvioida esimerkiksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Tavoitteena on mattavasti nykyistä enemmän kaikissa kunnissa ja tulevis- laisille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Nyt valmissaada ikääntyvä ihminen riittävän aikaisessa vaiheessa arvioimaan ja parantamaan oman asuntonsa esteettömyyttä ja tursa maakunnissa. Sen avulla löydetään mm. yksinäisyydestä, tunut video kuvaa etsivän ja löytävän vanhustyön merkitysvallisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös kunnan aktiivista neuvontaa ja ohjausta. muistisairauksista, masennuksesta, päihdeongelmista ja liik- tä ja käytännön sisältöä. Videon on teettänyt Eloisa ikä -ohKorjaustarpeen arvioimisen työvälineeksi on kehitetty monialainen ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli. Malli kejelmaa koordinoiva Vanhustyön keskusliitto Filmlike Oy:llä. kumisvaikeuksista kärsivät ikäihmiset. hitettiin Omassa kodissa -hankkeessa, jonka toteuttivat Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma sekä Lahden kaupunKun ihminen on löydetty, tarjolla on oltava myös hänen Video on toteutettu yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitokki yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Raportti luettavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/160115 tarvitsemiaan palveluja tai hänelle itselleen mielekästä ja mer- sen säätiön Seniori-Vamos -hankkeen ja Fingerroosin säätikityksellistä toimintaa. Etsivän ja löytävän vanhustyön koko- ön Löytävä -hankkeen kanssa. Suuri kiitos videon tekemisesVanhustyö 2 • 2016 paikallisesta yhteistyöstä, jonka keskei- sä mukana olleille Helsingin, Espoon ja Turun sosiaalija ter-41 naisuus rakentuukin siä toimijoita ovat järjestöt, julkiset sosiaalija terveyspalvelut, veysalan ammattilaisille sekä ikääntyneille ihmisille itselleen. Joulukuussa pidettävän julkistamistilaisuuden jälkeen viseurakunnat ja yksityinen sektori sekä vapaaehtoiset. deo on katsottavissa Eloisa ikä -ohjelman Youtube-tilillä.

Korjausavustuksia asuntoihin 2017

orjausavustuksia asuntojen korjauksiin on taas ensi vuonna haussa. Korjausavustuksilla ei ole enää hakuaikaa vaan niitä voi hakea vuoden mittaan tarpeen ilmetessä. Korjausavustuksia voivat hakea kaikki yli 65-vuotiaat oman kotinsa muutostöihin, mutta hakijan on täytettävä asetettavat tulo- ja omaisuusrajat. Tukien tarkemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä ja korjausneuvontaa voi toki

Eloisa ikä -ohjelma mukana mm. seuraavissa vuoden 2017 tapahtumissa: 4.- 5.5.2017 TERVE-SOS -tapahtuma, Messukeskus, Helsinki 7.- 9.6.2017

Gerontologian kongressi, Turun Messukeskus, Turku

12.7.2017

SuomiAreena, Pori

14.- 15.9.2017 Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki 28.11.2017

Eloisa ikä -ohjelman päätösseminaari, Vanha ylioppilastalo, Helsinki

Vanhustyö-lehden tämän vuoden teemat ovat 1/2017 Yhteisöllisyys 2/2017 Muistisairauden kanssa – ilmestyy huhtikuussa 3/2017 Vaikeat asiat puheeksi – ilmestyy toukokuussa 4/2017 Ohjaus ja neuvonta – ilmestyy syyskuussa 5/2017 Digiajassa – ilmestyy marraskuussa

- mukana 30 hanketta tai kehittämistoimintoa X kaikkien viiden päättyneen hankkeen toiminta jatkuu

- mukana 30 hanketta tai kehittämistoimintoa X yhdeksästä päättyneestä hankkeesta suurin osa toiminnoista jatkuu järjestön tai jonkun muun toimijan toimintaan juurtuneena, projektina tai kohdennetun toiminta-avustuksen turvin.

- mukana 24 hanketta tai kehittämistoimintoa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Eloisa ikä -ohjelmalla (2012 – 2017) parannetaan ikäihmisten arkea.