Eloisat Vanhustyö-lehdessä 2013 vuosikirja by Eloisa ikä

-ohjelman toimintaa, projekteja ja hankkeita eri puolilla Suomea

Kuvio 2. Eloisa ikä -ohjelman hankepaikkakunnat v. 2014

Tähän julkaisuun on koottu Vanhustyö-lehdessä vuoden 2013 aikana julkaistut Eloisa ikä -avustusohjelmaa käsittelevät artikkelit.

varsinainen toimintavuosi on takana ja toinen alkanut. Mukana on nyt yhteensä 25 hanketta, joista 6 valtakunnallisten järjestöjen ja 19 paikallisten yhteisöjen toteuttamia. Hankkeet tavoittavat varovaisestikin arvioiden tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia ikäihmisiä eri puolilla maata. Hankkeen edetessä on luotu hyviä yhteyksiä moniin kuntiin – ja lisää kuntayhteistyötä on tulossa ohjelman jatkuessa vuoteen 2017 asti. Myös Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöjä toimii kaikkialla Suomessa ja liiton omakin toiminta erityisesti korjausneuvonnan kautta ulottuu jokseenkin kaikkiin kuntiin. Yhteistyö kunnan taikka kuntien kanssa on jatkuvaa. Olemme todenneet kuinka tärkeätä keskusjärjestölle on olla aktiivisesti virittämässä yhteistyötä ja tarjoamassa luontevia kohtaamisen paikkoja. Näitä ovat liiton toiminnassa Vanhustyön aluefoorumit, joihin on osallistunut järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja vanhusneuvostojen edustajia. Uskon, että niin RAY:n eli rahoittajan kuin Vanhustyön keskusliiton koordinaation tavoitteena on hyvien eloisa-toimintatapojen levittäminen paikallisesti. Ikäihmiset elävät aina jollakin paikkakunnalla, jossakin kunnassa ja yhteisössä. Paraskaan innovaatio ja hienoinkaan toiminta ei juurru ja jää pysyväksi, ellei se tule osaksi paikallista toimintaa. Tässä järjestöt tarvitsevat kuntien kumppanuutta – ja kunnat järjestöjä vanhusten hyvinvoinnin edistäjinä. Järjestöjen monet jatkuvat toiminnat samoin kuin eloisa-hankkeiden toiminta täydentävät luontevasti kuntien lakisääteistä ja muuta palvelutarjontaa. Järjestöillä on mahdollisuus olla innovatiivisia ja ennakkoluulottomia uuden kokeilijoita ja kehittäjiä. RAY:n taholtakin on todettu, että kokeilussa voi tuloksena olla myös se, että ei onnistuttu siinä, mitä tavoiteltiin. Ja toisaalta: jos voidaan osoittaa jokin toiminta eri tavoin hyödylliseksi, se parhaassa tapauksessa vakiintuu osaksi järjestön omaa toimintaa tai siirtyy kunnan toteutettavaksi. Eloisa ikä-ohjelman koordinaatio ”jalkautuu” hankepaikkakunnille aktiivisesti. Tämä on tarpeellista ja kaikin puolin erittäin hyödyllistä. Vaikka elämme sähköisten yhteyksien ja erilaisten etäkokousten aikaa, ei kasvokkaista kohtaamista korvaa mikään. Voidaan tutustua molemminpuolin ja perehtyä myös paikalliseen toimintakulttuuriin. Jo nyt Eloisa ikä-ohjelmassa on ollut mukana tavattoman monenlaisia yhteisöjä, monenlaisia tapoja rikastuttaa ikäihmisten arkea. Eloisa ikä-ohjelma ja sen koordinaatio tarjoaa omaa panostaan ja osaamistaan yhteiseen käyttöön. Uskomme, että voimamme yhdistäen pystymme kehittämään ja kokeilemaan ikäihmisten hyvää elämää tukevaa ja heidän omia voimiaan virittävää toimintaa. Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ry

Eloisa ikä -hankkeet kuntien kumppaneina Ikäihminen on oman arkensa asiantuntija Vanhustyö 1: Tanskasta tuliaisena ‘hyggeä’ Eloisa ikä -ohjelmaan Vanhustyö 2: Mirakle räätälöi mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville sopiviksi Vanhustyö 2: Turkulaisessa Muistojen kodissa kulttuurit kohtaavat – pienistä törmäyksistäkin opitaan Vanhustyö 2: Yhdenvertainen vanhuus -projekti tekee moninaisuutta näkyväksi Vanhustyö 3-4: Memo-ohjelma tuo viittomakieliset muistisairaat eloisaan elämään Vanhustyö 3-4: Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKI-hanke tarjoaa tukea tarvitsevalle Vanhustyö 3-4: Likioma-projekti rakentaa yhteisöllisyyttä tamperelaislähiöön Vanhustyö 5: Oululaisten uudenlainen ote innostaa muistikerholaisia Vanhustyö 5: Lähde tuo esiin lähiverkoston merkitystä muistisairaan ja omaishoitajan hyvän arjen tukena Vanhustyö 5: Kulttuurista muistoja – elämyksiä ja yhteisöllisyyttä Vanhustyö 5: Muittohallat – saamelaisen muistisairaan arjen apu Vanhustyö 6: Ajatuksia ja alkuarvioita Eloisa ikä -avustusohjelmasta Vanhustyö 6: Kalliosta parempi paikka vanheta Vanhustyö 6: Kantti ry:n Jade-projekti: Kotoutumisesta voimaa Vanhustyö 7: Setlementtityössä ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija Vanhustyö 7: Aijjoos-hanke II: Ikäihmiset asiantuntijoina Vanhustyö 7: Suomalainen ikägallup selvitti: Vanhuuden ikäraja on 72 vuotta

3 5 6 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 20 21 22 23 24

-avustusohjelmalla (2012 – 2017) parannetaan ikäihmisten arkea. Vuonna 2013 ohjelmassa käynnistyi 14 järjestöjen hanketta ja vuonna 2014 mukaan tuli 11 hanketta lisää. Vanhustyön keskusliiton koordinaatio tukee ohjelmassa mukana olevien järjestöjen kehittämistyötä. Uutta on se, että hanketyötä on lähdetty tekemään laajan järjestöverkoston yhteistyönä. Keskenään erilaisista järjestöistä koostuvassa eloisassa verkostossa jaamme tietoja ja osaamistamme. Oppimalla toinen toisiltamme saamme samalla innoitusta omaan työhömme. Olemme yhteisvoimin tuoneet esille ikäihmisten voimavaroja ja tehneet näkyväksi aiemmin vanhustyössä näkymättömiä ryhmiä. Sellaisia ovat esimerkiksi ikääntyvät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ja etniset vähemmistöt. Kaikkiaan kuva ikääntymisestä on ohjelman myötä monipuolistunut ja tullut todenmukaisemmaksi. Voidaan sanoa, että viisaus on kiteytynyt Eloisa-verkostossa. Kaiken eloisan toiminnan lähtökohtana on kuitenkin ikäihminen itse, hänen näkemyksensä omasta arjestaan. Tapahtuuko ohjelmaan osallistuvien ikäihmisten arjessa sitten muutoksia parempaan, sitä tutkitaan Vanhustyön keskusliitossa. Ensimmäisiä tutkimustuloksia saadaan vuoden 2014 lopulla. Seuraavilla sivuilla esitellään kooste VTKL:n Vanhustyö-lehdessä vuonna 2013 julkaistuista Eloisa ikä -ohjelman hanke-esittelyistä. Yhteistä hankkeille on se, että niissä pyritään edistämään ikäihmisten osallistumista yhteisön toimintaan ja mahdollisuutta vaikuttaa toiminnan tai palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen on valtakunnallisten vanhuspoliittisten linjausten keskeinen tavoite. Järjestöt ovat loistavia yhteistyökumppaneita kunnille ja muille paikallisille toimijoille tämän tavoitteen toteutumiseksi. Reija Heinola ohjelmapäällikkö Eloisa ikä Vanhustyön keskusliitto

Vanhustyö 1/2013

Teksti: Tiina Hailla Kuva: Crista Porvali

Tanskasta tuliaisena ”hyggeä”

Eloisa ikä -ohjelmaan Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio järjesti yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa opintomatkan Tanskaan marraskuussa 2012.

ukana matkalla tutustumassa vanhustenhuoltoon ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja vapaaehtoistoimintaan oli monipuolinen osallistujajoukko järjestö- ja kuntasektorilta ja RAY:n avustusosastolta. Tanska valikoitui matkakohteeksi muun muassa siksi, että tanskalaisten ikäihmisten tiedetään olevan varsin aktiivisia, oma-aloitteisia ja toiminnallisia. Juuri tämäntyyppisen, myönteisen hyvän arjen toiminnallisuuden toivotaan leviävän Suomeen ja lisääntyvän Suomessa Eloisa ikä -ohjelman myötä. Ns. ”Tanskan mallin” ydinarvoja ovat ikäihmisten itsemääräämisoikeus ja omiin valintoihin ja osallisuuteen pohjautuva hyvinvointi. Tanskaan suuntautuvalta opintomatkalta haettiin ja etsittiin ikäihmisten hyvän arjen edistämiseen uusia ideoita ja näkemyksiä, uudenlaista otetta ja asennetta.

Tiivis vierailuohjelma Tanskan Kuntaliitossa ja Kööpenhaminan yliopistossa matkalaiset perehdytettiin Tanskan vanhustenhuollon nykytilaan ja haasteisiin sekä uusimpiin tutkimushankkeisiin. Muita vierailukohteita olivat asumispalvelukeskus Bauneparken ja aktiviteettikeskus Grønnegadecentret Hillerødin kunnassa. Grønnegadecentret otti vieraili32

jat sydämellisesti vastaan, he kun olivat keskuksen ensimmäiset suomalaisvieraat. Keskuksen johtaja Bente Most kertoi, että keskusta ylläpitää aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Tämä joukko taisteli keskuksen olemassaolosta kunnan byrokratiaa vastaan: lopettamisuhan alla ollut keskus sai jatkaa toimintaansa vapaaehtoisten ikäihmisten noustua barrikaadeille suojelemaan omaa keskustaan. Tällä hetkellä keskuksen toiminnassa on mukana yli sata vapaaehtoista ikäihmistä. Aktiviteettikeskuksessa on tarjolla monenlaista toimintaa kuten esimerkiksi tanssia, zumbaa, kuntoilua, tuolijumppaa, kortinpeluuta, biljardia, musiikkia, bingoa, petankkia, atk-opastusta, luentoja, iltaohjelmaa, muotinäytöksiä, konsertteja, retkiä, työpajoja jne. Kaikki ryhmät ovat kuitenkin vapaaehtoisten vetämiä. Matkaohjelma piti sisällään myös luentoja tanskalaisesta järjestömaailmasta. Ældremobiliseringen -järjestön edustaja Gitte Olsen sekä Danske Ældrerådin pääsihteeri Marianne Lundsgaard valottivat omissa puheenvuoroissaan osallistujille tanskalaisten vanhusjärjestöjen sekä vanhusneuvostojen toimintaa ja mahdollisuuksia. Tanskalaisten hygge on tarttuvaa Tärkeänä mausteena kaikessa toiminnassa on mukana tanskalaista hyggeä –

hyvää sosiaalista yhdessäoloa, elämyksiä ja tunnelmaa.

Voisi sanoa, että jos suomalaisuuteen kuuluu sisu niin tanskalaisuuteen kuuluu olennaisena osana hygge. Hygge on yhtä kuin kodikkuus ja viihtyisyys, tosin ne eivät yksin riitä kuvaamaan termiä. Tiettyyn kieleen ja kulttuuriin liittyviä sanoja käännettäessä niistä tuntuu katoavan jotakin olennaista. Hyggeen kuuluvat mm. pienistä iloista nauttiminen, tunnelmallinen valaistus kynttilöineen, hyvä ruoka ja kotoisat leivonnaiset hyvässä seurassa. Hyggeen kuuluu myös unohtaa murheet. Hygge kuuluu olennaisena osana myös Asumispalvelukeskus Bauneparkenin toimintaan. Keskuksen johtaja Anni Anker kertoi, että esimerkiksi Bauneparkenin ruokailutilanteet ovat tähtihetkiä asukkaille, niiden aikana keskustellaan yhdessä jokapäiväisistä asioista ja istutaan pitkään ja kiireettömästi yhdessä. Erilaiset kansalliset juhlat, kuten vaikkapa kuninkaallisten syntymäpäivät tai kruunajaiset kokoavat talon väen yhteen juhlimaan ja nauttimaan yhdessäolosta ja hyvästä tunnelmasta. Hygge on tarttuvaa! Kun Tanskan matkaraportin kirjoittamiseen osallistuneet kuvaavat näkemäänsä ja kuulemaansa, välittyy tekstistä myös se innostuneisuuden ja tekemisen meininki, hygge, joka värittää tanskalaista vanhustyötä. Sikäläiset työntekijät ovat in-

Vanhustyö 2/2013

Teksti: Maria Viljanen, projektipäällikkö Toimittanut: Tiina Hailla

MIRAKLE räätälöi mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville sopiviksi

ovin usein toimintakyvystä puhuttaessa keskitytään fyysiseen toimintakykyyn ja unohdetaan henkinen puoli, mielen voimavarat. Tähän tuo muutosta Suomen Mielenterveysseuran käynnistämä kehittämishanke ”Mirakle – mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville” -kehittämishanke. Hankkeessa pyritään tuomaan näkyvästi esiin mielenterveyden merkitys ja se, miten tärkeää mielen hyvinvointi on toimintakyvyn säilymiselle. Mielenterveys ja hyvinvointi koskettavat meitä kaikkia ja ovat yhtä tärkeitä kuin fyysinen hyvinvointi. Valitettavan helposti puhe mielenterveydestä kuitenkin kääntyy sairauspainotteiseksi: keskustellaan uupumuksesta, mielisairaudesta, stressistä ja menetyksistä. Välillä mielenterveys on hyvä, välillä taas voimavarat jostakin syystä hupenevat.

Hyvinvoinnin ylläpitoon ei tarvita ihmetemppuja Mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ei tarvita mitään ihmetemppuja; jokapäiväinen itsestä huolehtiminen riittää. Sopivasti unta ja lepoa, säännölliset ruokailut, liikunta, sosiaaliset kontaktit ja harrastukset vahvistavat mieltäkin. Riskitilanteita mielen hyvinvoinnille ja siitä huolehtimiselle ovat muun muassa yksinäisyys, liikkumista estävät vammat ja sairaudet, nukahtamisvaikeudet tai yliannos stressaavia asioita. Riskitilanteen hallinnassa tarvitaan mielenterveyttä edistäviä taitoja ja vertaistukea. Vanhustyö 2 • 2013

Mielen hyvinvointi kohenee ryhmissä MIRAKLE-hanke etsii tapoja vahvistaa ikäihmisten mielen voimavaroja ja toimijuutta järjestölähtöisesti. Yksi keino ovat erilaiset ryhmät, joita ohjaavat vapaaehtoiset. Nämä ovat toiminnallisia ja niiden tapaamisten sisällöt suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Ryhmissä tutustutaan paikallisiin liikuntaja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin, puhutaan terveellisestä ruokavaliosta,

Mielenterveyden tukeminen on yhtä tärkeää kuin lonkkamurtuman hoito. terveydestä ja hyvinvoinnista, muistellaan oman elämän tärkeitä tapahtumia ja pohditaan tulevaisuutta. Eräs ryhmään osallistuja totesi, että tapaamiset tuovat arkeen rytmiä ja samalla on pakko lähteä kotoa ulos muiden joukkoon. Hankkeessa tuotetaan yhdessä ikäihmisten kanssa tietoa ja materiaaleja, joista saa vinkkejä oman mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Materiaalit sovel-

tuvat myös ammattilaisten käyttöön. Mielenterveysseuran Sos-kriisikeskustoimintaa tehdään paremmin tunnetuksi ikäihmisten keskuudessa. Yhdessä kriisikeskusten kanssa tuotetaan eläkeikäisille opas siitä, miten voisi selviytyä elämän kriiseistä. Kehittämistoimintaa ja viestintää tehdään yhdessä Eläkeliiton Tunne Mieli, Eläkkeensaajien keskusliiton Elinvoimaa sekä Vanhusja lähimmäispalvelun liiton Etsivä piiri -hankkeiden kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus, vaikkapa vain läheisessä kahvilassa käynti, pitää yllä toimintakykyä ja tuo tekemistä arkeen ja mielekkyyttä elämään vähentäen siten ahdistusta ja yksinäisyyttä. Kuten yksi kyselyymme vastannut eläkeläisaktiivi kommentoi: ”Muiden kanssa ajatukset muuttuvat paremmiksi.”

www.mielenterveysseura.fi/mirakle

Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi

Muistojen koti muutti uusiin tiloihin Linnankatu 41:en marraskuussa 2013.

Vanhustyö 2/2013

Vanhustyö 3-4/2013

Teksti: Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen Toimittanut: Tiina Hailla

MEMO-ohjelma tuo viittomakieliset muistisairaat eloisaan elämään Kuurojen Palvelusäätiön MEMO-ohjelma parantaa viittomakielisten ikäihmisten mahdollisuutta saada tietoa muistisairauksista ja niiden hoidoista heidän omalla äidinkielellään eli viittomakielellä. Toiminta auttaa selviytymään paremmin arjen haasteista.

iittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden ihmisten asema yhteiskunnassamme jää monestakin syystä usein huomaamatta. Kuurous nähtiin 1980-luvulle saakka poikkeavuutena ja vammaisuutena. Nykyisin lääketieteellisen näkemyksen rinnalle on tullut käsitys kuuroista kielija kulttuuriryhmänä. Kuuroille kuurous on elämistä viittomakielisessä maailmassa. Viittomakieli ja kuurojen kulttuuri toimivat siltana toisiin kuuroihin. Muistisairaus voi aiheuttaa yksin jäämisen ja syrjäytymisen jopa omassa viittomakielisessä yhteisössä.

tisairaille ja heidän läheisilleen. Tarjolla oleva tuki ja tieto eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu kaikille viittomakielisille ihmisille. Siksi Memossa tuotetaan ja on tuotettu sekä viittomakielistä että selkokielistä materiaalia. Tavoitteena on varmistaa hyvän elämänlaadun toteutuminen myös viittomakielisenä muistisairaana. Valmiina on jo selkokielinen opas, joka auttaa viittomakielisiä sokkeloisessa sosiaali- ja terveydenhuollon hakukentässä. Edunvalvontavaltuutuksesta tai esimerkiksi hoitotahdosta saa viittomakielistä opastusta Kuurojen Palvelusäätiön kotisivuilla.

Muistineuvolat ja vertaistapaamiset

Muistisairauden tunnistaminen viittomakielellä

Viittomakielisten omissa yhteisöissä järjestettävät muistitapahtumat, luennot ja yksilöllinen muistineuvolatoiminta levittävät tietoa muistiasioista. Henkilökohtaisen viittomakielisen ohjauksen ja neuvonnan on todettu parhaiten saavuttavan viittovan ihmisen sekä hänen yhteisönsä; sen vuoksi näitä menetelmiä täytyy kehittää edelleen.

Muistisairauden oikea-aikainen tunnistaminen on tärkeää hoidon aloittamiseksi. Viittomakielisillä ihmisillä muistisairautta ei ole aina tunnistettu ja hoidon aloittaminen on tämän vuoksi viivästynyt. Memo-ohjelmassa on jo aiemmin toimitettu Cerad-muistitestistä viittomakielinen versio. Testin käy-

Viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia Suomessa on tuotettu paljon infomateriaalia, on neuvontaa ja opastusta muis24

töstä on hyviä kokemuksia ja nyt niiden olemassaolosta ja käytöstä pyritään tiedottamaan laajemmin terveydenhuollon kentälle sekä viittomakielen tulkkeina toimiville ja alalle opiskeleville. Memo-ohjelman muistiasiantuntijat tekevät Cerad-testejä ja toimivat näin yhteistyössä terveydenhuollon muiden ammattilaisten kanssa. Samalla pyritään juurruttamaan hyviä toimintatapoja ja ollaan mukana rakentamassa muistiystävällistä Suomea. Memo-ohjelman toiminta on valtakunnallista ja sitä tekevät kaksi viittomakielistä muistiasiantuntijaa: Johanna Lajunen Jyväskylästä ja Inkeri Vyyryläinen Turusta käsin.

Lisätietoja: www.kuurojenpalvelusaatio. fi Memo-ohjelmalla on oma Facebooksivu ja blogi: http://memoohjelmablogspot.fi

Vanhustyรถ 3-4/2013

Vanhustyö 5/2013

Teksti: Maaret Meriläinen Kuva: Minna Kangas

Vanhustyö 5/2013

Oululaisten uudenlainen ote innostaa muistikerholaisia Hyvin usein muistisairaiden ihmisten hoito ja kuntoutus lähtee siitä, mitä asioita muistisairaus on jo heikentänyt. On tärkeää huomioida myös se, mistä muistisairas ihminen itse on kiinnostunut ja mitä hän haluaisi tehdä.

” Läheiseni on ollut koulun Seudun Muistonakin iloisempi ja puhelitiyhdistyksen Vielä aampi. Hän on kertonut miVirtaa -hanke järjestä kerhoissa on tehty ja asettää voimavaralähtöistä kertanut itsetehdyt tuotokset hotoimintaa muistisairaukotiin näytille.” Omaisen teen sairastuneille ikäihmipalaute. sille. Musiikista kiinnostunut voi tulla musiikkikerhoon, kädentaidoista kiinnostunut Muistivapaaehtoisille käsityökerhoon, liikunnasta tarjotaan tukea kiinnostunut kuntosaliryhmään tai muuhun liikunnalliKerhotoiminnan ohella iso seen kerhoon ja niin edelleen. osa hanketta on muistivaSyksyllä 2013 alkaa uute- Musiikkikerholaisten esiintyminen itsetehdyn Muistojen lähteellä -cd-levyn paaehtoistoiminnan kehitna Taidekerho. Kun ikäihmi- julkistamisjuhlassa. täminen. Tavoitteena on nen, muistisairaudesta huolilöytää keinoja, joilla kynmatta, pystyy jatkamaan hänelle merki- sekä kerholaisilta että puolisoilta. Yhtei- nys lähteä muistivapaaehtoiseksi matyksellisen asian tekemistä tai hän kyke- nen mukava tekeminen lähentää ja toi- daltuisi. Vapaaehtoistoiminta muistinee aloittamaan uuden mielekkään har- saalta puolisoilla on mahdollisuus näh- sairaiden parissa koetaan usein haasrastuksen, voi hän kokea, että hänellä dä, että heidän sairastunut läheisensä teellisena ja siksi se vaatii erityistä kanon vielä mahdollisuus vaikuttaa omaan pystyy vielä tekemään ja nauttimaan. nustusta ja tukea. Vielä Virtaa -hanelämäänsä ja hyvinvointiinsa. Vielä Vir- Arjessa kotona tämä voi olla harvinais- ke järjestää muistivapaaehtoisille sääntaa -hankkeen tavoitteena onkin, että ta. nöllisesti vertaistapaamisia, koulutusta muistisairas ikäihminen kokisi elämänKerhoista ja tapahtumista on pyritty ja virkistystä. Muistivapaaehtoiset ovat laatunsa kohentuvan voimavaralähtöi- levittämään tietoa laajemminkin muun mukana kerhoissa joko apu- tai pääohseen toimintaan osallistumisen myötä. muassa lehdistön, radion ja Faceboo- jaajina. He voivat toimia henkilökohtaikin välityksellä. Eloisaikä.fi-sivuston sena apuna jollekin muistisairaalle tai kautta tarkoituksena kiinnittää ihmis- muistiperheelle ja järjestää esimerkiksi Puolisot mukaan juhliin ja retkille ten huomio siihen, ettei muistisairaus erilaisia tapahtumia. Tavoitteena on, etMyös puolisoilla on mahdollisuus osal- automaattisesti ole este toimimiselle ja tä mahdollisimman montaa kerhoakin voisi ohjata muistivapaaehtoinen. listua toimintaan. He eivät ole mukana uusien asioiden oppimiselle. ”En olisi uskonut, että tällaista pääkerhoissa, mutta he voivat lähteä mukaan retkille, leireille tai osallistua juh- sen vielä tekemään. Ja vielä näin hyvin!” Lisätietoja: www.osmy.fi liin. Tästä onkin saatu hyvää palautetta Kerholaisen palaute. 32

Vanhustyรถ 5/2013

Vanhustyö 6/2013

Toimittanut: Tiina Hailla Kuvat: RAY, VTKL, Marja Kivilompolo

Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi

Ajatuksia ja alkuarvioita Eloisa ikä -avustusohjelmasta Eloisa ikä -ohjelma käynnistyi suunnittelulla vuoden 2012 alussa. Avustusohjelmaa ikäihmisten hyvän arjen puolesta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja ohjelman koordinointihanketta toteuttaa Vanhustyön keskusliitto (VTKL). Vanhustyö-lehti haastatteli ohjelman johtajistoa.

hjelma pyrkii parantamaan ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia, kehittämään paikallisia yhteystyömalleja ja vaikuttamaan yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi.

Avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä, RAY

Miltä RAY:n näkökulmasta ohjelmakokonaisuuden käynnistyminen näyttää? Eloisa ikä -ohjelma on herättänyt kiinnostusta sekä järjestöissä että sidosryhmien keskuudessa. Ohjelman avul22

la saadaan nostettua esille sekä ikäihmisten hyvinvoinnin teemaa että kansalaisjärjestöjen työtä. Hanketuki, ohjelmaviestintä ja tiivis seuranta näyttää tehostavan ohjelmaan osallistuvien hankkeiden työtä.

Mitä uutta ohjelma on tuonut vanhustyön alueelle? Olemme tietoisesti valinneet ohjelmahankkeiden toteuttajiksi järjestöjä perinteisen vanhustyön ulkopuoleltakin. Näin on saatu uusia ajatuksia ja oivalluksia puolin ja toisin. Olemme ohjelmassa pyrkineet tuomaan esille yhdenvertaisuuden näkökulmaa ja raivaamaan esteitä osallistumismahdollisuuksien tieltä. Esteet voivat olla fyysisiä, liikkumiseen liittyviä esteitä, mutta myös toimintaa rajoittavia asenteita.

Kuinka tärkeänä RAY näkee verkottumisen ja yhdessä toimimisen erilaisten toimijoiden kesken ja miten sitä tulisi edistää? Ohjelmaan kuuluvien hankkeiden yhteistyöllä näyttää jo nyt olevan hyötyjä tiedon ja kokemusten vaihtamisessa. Eloisa ikä -koordinaation antama tuki on auttanut hankkeiden käynnistymis-

vaihetta. Ohjelman yhtenä vahvuutena on, että hankkeissa on valtavasti tietotaitoa, josta muut voivat oppia. Hanketoimijoiden keskinäisen verkottumisen lisäksi on tärkeää rakentaa toimintaverkostoa omalla paikkakunnalla. Ohjelman hankkeet ovat lähes poikkeuksetta määräaikaishankkeita, ja onkin olennaista, että jo heti hankkeen alkuvaiheessa aletaan rakentaa yhteistyöverkostoa. Vain sen avulla hankkeen tulosten on mahdollista juurtua eläväksi käytännöksi varsinaisen hankevaiheen jälkeen.

Millaisilla periaatteilla ja painopisteillä ohjelmaan valitaan uusia toimijoita? Ohjelman tavoitteet lähtevät siitä, että ikäihminen itse voi olla osallinen omassa elämässään ja että hankkeiden tehtävä on luoda ja mahdollistaa näitä osallistumisen tilanteita oli kyse sitten itse hyvin pärjäävästä ikäihmisistä tai toimintakykyään menettäneistä. Tärkeää on, että ei tuijoteta sairauteen, vaan tuetaan sitä toimintakykyä, jota on jäljellä.

Vanhustyรถ 6/2013

Vanhustyö 7/2013

Teksti: Mona Särkelä-Kukko Kuva: Alejandro Lorenzo

Setlementtityössä ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija

kääntyminen on arvokasta, aktiivista ja turvallista silloin, kun ikääntyneet ovat asiantuntijoita heitä itseään koskevissa toiminnoissa ja päätöksenteossa. Ikääntyneiden läsnäolon, kokemusten ja osaamisen tulisi olla tärkeitä voimavaroja lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassamme. Kuitenkin Suomessa on suuri joukko ikääntyneitä, jotka tuntevat yksinäisyyttä, turvattomuutta ja itsensä tarpeettomaksi. Ikääntyneen kiinnittyminen erilaisiin yhteisöihin saattaa olla heikentynyttä tai vähitellen heikentymässä.

Yhteisöllistä vertaistoimintaa ikääntyneille Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää setlementtityöhön

seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintamallin. Yhteisöllisen vertaistoiminnan lähtökohtana on ikäihmisten omien voimavarojen tunnistaminen, tasavertaisuus ja aidot kohtaamiset ikäihmisten välillä. Yhteisöllistä vertaistoimintaa ja vertaistoiminnan koulutuksia järjestetään kuudella pilottipaikkakunnalla Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Jokaisella paikkakunnalla on omat yhteisöllisen vertaistoiminnan erityispainotuksensa. Työtä vertaistoiminnan ja sosiaalisen esteettömyyden eteen tehdään osaprojekteissa tiiviissä yhteistyössä paikallisen setlementin kanssa.

Kohtaamisen kautta aitoon kansalaistoimintaan Yhteisöllisen vertaistoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ikääntyneen toimijuutta, sosiaalista esteettömyyttä ja kansalaistoimintaa. Toiminnan ytimenä on yhteisöllisyyden kokemus. Setlementtikeskukset ovat yhteisöllisiä kansalaistoiminnan paikkoja, joissa ikääntyneet ja eri-ikäiset voivat tavata toisiaan, lukea lehtiä tai osallistua muuten toimintaan. Keskeistä on tila, jossa voi kohdata ja jonne on tervetullut. Yhteisöllisen vertaistoiminnan kohtaamisen sisällöt ja menetelmät muotoutuvat ikääntyneiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Koulutetut vertaistoimijat voivat toimia erilaisten ryhmien vetäjinä, vertaisparina ikääntyneelle tai olla muuten mukana järjestämässä toimintaa, tapahtumia ja tempauksia. Tärkeintä ovat aidot kohtaamiset ikäihmisten kesken. Erilaisten ja eritasoisten kohtaamisten kautta syntyy vertaisuutta, aitoa kansalaistoimintaa ja tarve vaikuttaa oman elämänsä erityiskysymyksiin sekä lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan asioihin. Arjen toiminnassa vertaistoiminnan ei tarvitse olla mitään suurta ollakseen tärkeää. Pieni ja kauniskin voi olla maailman tärkein asia ikääntyneelle, joka tarvitsee vertaista vierelleen! Lisätietoja: www.yhdessamukana.fi

Yhdessä mukana -projektilaisia on kuudella pilottipaikkakunnalla. 18

Vanhustyö 7/2013

Onko Sinulla pöytälaatikossasi kirjoituksia, joiden loppusijoituspaikkaa ei ole vielä olemassa? Nyt Sinulla on mahdollisuus tuoda ajatuksesi esiin, sillä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n yhdistyksen Kulttuurista muistoja -hanke on julkistanut kirjoistuskilpailun, jonne voit lähettää tekstejäsi. Tässäpä otsikko tekstillesi: “Elämän seikkailu ei ikää katso” . Tarkemmat ohjeet saat kotisivuiltamme Kilpailu on käynnissä 31.7.2014 saakka ja tulokset julkistetaan 10.10.2014.

Muistojen lähteellä cd-levyn laulut on nauhoitettu muistisairaiden musiikkikerhossa, ja sen jälkeen editoitu ja kansitettu oululaisessa musiikkistudiossa. Levyn voi tilata Oulun Seudun Muistiyhdistyksen verkkokaupasta www.osmy.fi Hinta 10 euroa ilman postikuluja.

Elämän konkari -kirjassa yli 60-vuotiaat suomalaiset kertovat kokemuksiaan ja valottavat selviytymiskeinojaan. Teos perustuu Suomen Mielenterveysseuran MIRAKLE-hankkeen järjestämään ”Elämän konkari” -kirjoituskilpailuun. Hinta 15 euroa sisältää postikulut. Kirjan voi tilata SMS:n verkkosivuilta www.mielenterveysseura.fi

Ilahduta lähimmäistäsi e-postikortilla! www.eloisaika.fi/eloisa-ika/ eloisat-hahmot/laheta-e-kortti/

Haluaisin pystyä kertomaan -dokumentti kertoo sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ajatuksia vanhuudesta ja vanhuspalveluista. Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektin tuottaman dvd:n voi opetuskäyttöön tilata maksutta. Materiaali löytyy myös www.seta.fi