Osallisuutta, arvostusta ja somaliaa - Jade-projektin loppuraportti by Eloisa ikä

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA: TOIMINTAMALLI IÄKKÄIDEN SOMALINAISTEN HYVINVOINTITOIMINTAAN

JADE-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI (RAY 2013–2015) HANNA RANTALA, HAMDI MOALIM & RUTH FRANCO KÄPYRINNE RY

JADE-PROJEKTI www.jadeprojekti.fi Kantin pysäkki, Käpyrinne ry Humalistonkatu 4, 00250 Helsinki www.kapyrinne.fi

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA: TOIMINTAMALLI IÄKKÄIDEN SOMALINAISTEN HYVINVOINTITOIMINTAAN. Jade-projektin loppuraportti Tekijät: Hanna Rantala, Hamdi Moalim & Ruth Franco Yhteyshenkilö: Soili Mustonen, Käpyrinne ry Kannet ja taitto: Bárbara Rebolledo Paino: Multiprint, Helsinki 2016 Käpyrinne ry:n Jade-projekti käynnistyi kesäkuussa 2013 ja päättyi helmikuussa 2016. Kolmivuotisen RAY-rahoitteisen innovaatioprojektin tavoitteena on tukea afrikkalaistaustaisten iäkkäiden naisten toimintakykyä. Projekti kuului RAY:n ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -avustusohjelmaan.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

SISÄLLYS KIITOS & MAHAD SANID

5 6

JOHDANTO

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

TULEVAISUUDEN HAASTE VAI NÄKYMÄTÖN RYHMÄ: TAUSTAA JADE -PROJEKTILLE HYVINVOINTIA OSALLISUUDEN KAUTTA: JADE-PROJEKTIN TAVOITTEET ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA VAIKUTTAMISTOIMINNALLA ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVILLE MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA

YHTEENVEDOT: LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT JA JADE-PROJEKTIN OPPITUNNIT LÄHTEET LIITE: SWOT-ANALYYSIT

12 18 40 46 54

TUOTOKSET

HAASTEET

64 70 74 78 80

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

KIITOS & MAHAD SANID

KIITOS & MAHAD SANID Jade-projekti on ollut avartava ja opettavainen kokemus. Lähes kolme vuotta kestäneestä projektista on tullut jotain läheistä ja kodikasta. Se herättää mieleen moninaisia tarinoita ja muistoja, ja houkuttelee esiin erilaisia aistimuksia. Tämän projektin aikana Kantin pysäkin ovista käveli 76 somaliäitia. Yli puolet heistä kulki matkaa meidän rinnallamme. Jade-projekti oli heidän projektinsa ja heidän äänensä johdattivat projektin toimintaa. Tämän projektin tuotokset, vaikutukset ja tulokset saavutettiin heidän sinnikkyytensä ja voimavarojensa ansiosta. Mahad sanid! Jade oli silti muutakin kuin 2,3 projektityöntekijän ja 76 somaliäidin summa. 24 vapaaehtoista antoivat sydämensä tälle toiminnalle ja mahdollistivat erilaisten asiakasryhmien toteuttamisen. Meidän yhteistyökumppaniemme asiantuntijuus ja ideat olivat myös vahvasti mukana koko projektin kaaren ajan. Kiitos! Erityistunnustuksen ansaitsevat Eva Rönkkö (Eläkeläiset ry), Yuko Kametani ja Petri Komulainen (Kasvokkain-toiminta), Salla-Maija Hakola ja Outi Tjurin (Yhdenvertainen vanhuushanke) ja Elina Rahmani, jotka olivat meille paitsi tärkeitä yhteistyökumppaneita myös korvaamaton vertaistuki projektin ajan. Kiitos myös Vihreä Veräjä -hankkeelle, jonka ansiosta me saimme toimintaan jotain ainutlaatuista. Jaden ohjausryhmä auttoi meitä kehittämään toimintaan liittyvää kerrontaa ja vei iäkkäiden somaliäitien tarinoita eteenpäin eri organisaatioihin. Kiitos ohjausryhmän puheenjohtaja Assi Liikaselle (Käpyrinne ry:n hallitus/Valli) sekä ohjausryhmän jäsenille Ritva Rautiolle (Helsingin vanhusneuvosto), Riitta Salinille (Moniheli ry), Jenni Tuomiselle, Daniela Björklundille, Kaisla Löyttyjärvelle ja Riikka Laitiselle (Monikanaiset

ry), Päivi Sundellille (Helsingin maahanmuuttajapalvelut).

kaupungin

Kiitos kuuluu myös Käpyrinne ry:lle, jolta saatu tuki loi kasvualustan projektin asiakas- ja tutkimustyölle. Toisaalta Jade-projektin ”koti” saatettiin rakentaa Töölöön Kantin pysäkin asukkaiden vieraanvaraisuuden ansiosta. Kiitos! Tunnustus myös Olli Lehtoselle ja Helena Kurjelle heidän alulle panemastaan työstä ja Jaden projektihakemuksen kirjoittamisesta. Kiitos vielä upeille kollegoilleni Ruth Francolle, Hamdi Moalimille ja Soili Mustoselle. Teiltä saatu tuki ja luottamus, sekä kaikki se luovuus, kehittämishalu, positiivisuus ja asiantuntijuus loivat pohjaa monialaiselle toiminnalle ja innostavalle työympäristölle. Kiitos myös Satu Sileekankaalle, Bukola Omodonalle, Eungyung Kimille, Bárbara Rebolledolle ja Michelle Kailalle, jotka ovat auttaneet tämän projektin kehittämisessä ja toteuttamisessa. Lopulta kiitos Raha-automaattiyhdistykselle, joka tunnisti iäkkäiden somalialaisten naisten merkityksen ja valitsi meidät mukaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Viimeinen kiitos Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -koordinaatiohankkeelle ja koko Eloisa ikä -verkostolle tuesta, avusta ja eloisuudesta. Tässä ohjelmassa ja projektissa oli upeaa olla mukana. Helsingissä 23.2.2016, Hanna Rantala

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

JOHDANTO

JOHDANTO “Olimme itsenäisiä ja kykeneviä naisia kotimaassamme. Suomessa meidät nähdään avuttomina ja luku-ja-kirjoitustaidottomina naisina. Jadessa voimme ilmaista itseämme omalla äidinkielellä ja saamme takaisin äänemme.” (62-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja 2015) Jade oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmivuotinen kehittämisprojekti (2013–2015), joka kuului valtakunnalliseen, RAY:n rahoittamaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Jade aloitti 2013 kesäkuussa helsinkiläisen Kantti ry:n hankkeena, mutta siirtyi 28.2.2015 alkaen Käpyrinne ry:n hankkeeksi, Kantin luovuttaessa toimintansa, varansa ja velkansa Käpyrinne ry:lle. Jade-projektin tavoitteena oli edistää afrikkalaistaustaisten yli 50-vuotiaiden naisten kotoutumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kartoittaa heidän tarpeita ja mahdollisuuksia, sekä lisätä asiakkaiden näkyvyyttä ikäihmisten palveluissa. Projektissa luotiin osallistavaa hyvinvointitoiminnan mallia, jonka kautta tarkoituksena olisi huomioida aiempaa paremmin iäkkäiden maahanmuuttajanaisten toiveet ja tarpeet, ja taata näin heille oikeus vanheta arvokkaasti. Käytännössä Jade-projektista tuli paikka, jossa somaliäidit saattoivat kokoontua viikoittain, tavata toisia ja huolehtia omasta hyvinvoinnista (äiti on somalialaisten käyttämä, kunnioitusta ilmaiseva puhuttelunimi iäkkäille naisille). Toiminta oli suunniteltu äitien odotusten mukaiseksi: rukousaikoja kunnioitettiin, ja mahdollisuus rukoilemiseen tarjottiin. Ryhmät oli rajattu yli 50-vuotiaille naisille, ja naisille tarjottiin mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilman musiikkia. Näiden puitteiden kautta somaliäidit kehittivät fyysistä kuntoaan, saivat tietoa

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

heille tärkeistä aihepiireistä ja pääsivät harjoittelemaan suomen kieltä. Toisaalta Jade-projekti sai toiminnan kautta tietoa kohderyhmän tarpeista ja toiveista, ja levitti kartoittamaansa tietoutta eteenpäin vanhus-, sosiaalija terveyspalveluiden asiantuntijoille ja alan opiskelijoille, näin pyrkien edistämään iäkkäiden somaliäitien asemaa iäkkäiden palveluissa. Projektissa kehitettiin erinäisiä hyviä käytäntöjä, jotka näkyivät toimintojen takana ja jotka viime kädessä mahdollistivat projektin tulokset, vaikutukset ja tuotokset. (1) Näistä ensimmäinen oli työskentely asiakkaiden omalla äidinkielellä. Somalinkieli tarjosi asiakkaille mahdollisuuden ilmaista itseään, rikasti projektitiimin ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta, syvensi asiakastyötä erityisesti hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta, ja mahdollisti asiakkaiden omien mielipiteiden näkymisen projektin vaikuttamistoiminnassa. (2) Projektin toimintaperiaatteista neuvotteleminen projektitiimin ja asiakkaiden välillä vahvisti osapuolten yhteistä käsitystä Jade-projektista ja selkeytti molempien osapuolten vastuita. Neuvotteleminen rakensi myös pohjaa luottamukselliselle vuorovaikutussuhteelle, joka myöhemmin mahdollisti muun muassa arkaluonteiset keskustelut, helpotti projektin etsivää työtä ja laajensi projektin vaikuttamistyön mahdollisuuksia. (3) Jade-projektin omaksumat arvot toisten kuuntelemisesta, arvostamisesta ja ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta näkyivät paitsi asiakastyössä myös projektitiimin sisäisessä kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa, minkä kautta pystyttiin hyödyntämään monialaisen projektitiimin näkemyksiä ja voimavaroja. Säännönmukaiset projektipalaverit, kehityskeskustelut, vuosittaisten tavoitteiden asettaminen ja SWOT-analyysien tekeminen, sekä toisaalta työhyvinvointiin

JOHDANTO

panostaminen, loivat puitteet projektitiimin yhteiselle näkemykselle projektin suunnasta ja piti projektin tavoitteet kirkkaina. (4) Osallistavaa työskentelymallia hyödynnettiin myös projektin sidosryhmien kanssa: tiiviit yhteistyösuhteet, verkostomainen työskentely ja luottamus yhteistyökumppanien asiantuntijuuteen mahdollistivat projektin laajan toimintakentän niin asiakas- kuin vaikuttamistoiminnan osalta. (5) Projektin juurruttaminen aloitettiin projektin toiminnan alusta lähtien. Taustaorganisaation avoimuus oman toimintansa kehittämiselle edesauttoi osallistavan toimintamallin siirtämistä taustaorganisaatioon ja kehitti Jade-projektin tutkimustoimintaa. Toisaalta asiakastyölle saatiin jatkuvuutta suunnittelemalla muun muassa vapaaehtoisten ohjaamat ryhmät yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa. Tämän loppuraportin tavoitteena on kertoa analyyttisesti Jaden toiminnasta, vaikutuksista ja haasteista. Kappaleessa 1 taustoitamme projektin toiminnan tarvetta ja kerromme lyhyesti projektin toimintaympäristöstä. Kappaleessa 2 kerromme projektin tavoitteista, minkä jälkeen etenemme asiakastoiminnan (kappale 3) ja vaikuttamistoiminnan (kappaleet 4 ja 5) sekä projektin tuotosten (kappale 6) esittelyyn. Kappaleissa 7 ja 8 analysoimme projektia asiakkaiden, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Kappaleessa 9 esitämme loppuraportin yhteenvedot. Loppuraportin liitteiden kautta voi perehtyä tarkemmin projektitiimin arviointiin (liite).

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TULEVAISUUDEN HAASTE VAI NÄKYMÄTÖN RYHMÄ: TAUSTAA JADE -PROJEKTILLE

Jade-projektin alkaessa meillä oli hyvin vähän tietoa projektin kohderyhmästä tai sen tarpeista, sillä somaliäitejä ja ylipäätään iäkkäitä maahanmuuttajia on tutkittu Suomessa toistaiseksi rajatusti. Erilaisista ryhmätoimintamenetelmistä oli kirjoitettu julkaisuita (Nylund 2008; Vainio & Pietarinen 2010), iäkkäiden somalimiesten ryhmätoiminnasta yksi lisensiaatin työ (Hilderborg 2012), monikulttuurisesta ryhmätoiminnasta erinäisiä opinnäytetöitä, ja Mulki Mölsä ja Marja Tiilikainen puolestaan olivat tutkineet ikääntyneiden somalialaisten käsityksiä mielenterveydestä (Mölsä 2008; Mölsä & Tiilikainen 2010). 18–64 -vuotiaita kurdi-, somalialais- ja venäläistaustaisia maahanmuuttajia tutkinut THL:n Maamu-tutkimus antoi meille tietoa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta ja terveyden mittareista (Castaneda et al. 2012). Äitien ilmaisemista ajatuksista, toiveista ja tarpeista emme löytäneet tietoa. Toimintaa suunniteltaessa käännyimmekin kansainvälisten tutkimusten ja hankeraporttien puoleen. Yhdeksi Jade-projektin tärkeimmistä ohjenuorista tuli Age UK:n toteuttama viisivuotinen Fit as a Fiddle -projekti (Age UK 2012).

IÄKKÄÄT SOMALIALAISET KUNTIEN ASIAKIRJOISSA & TUTKIMUKSISSA Suomessa asuu verrattain vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Tilastokeskuksen mukaan 4,5 % väestöstä puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea (Tilastokeskus 2014). Valtaosa heistä on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja yksistään Helsingissä maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on noin 10,5 % (Helsingin kaupunki 2014a). Helsingin kaupungin maahanmuutto ja monimuotoisuus -selvityksen mukaan ikääntyneitä, eli yli 65 -vuotiaita, on heistä murto-osa (Helsingin kaupunki 2014b).

Maahanmuuttajataustaisista ikäihmisistä puhutaan usein tulevaisuuden haasteena ja esimerkiksi Helsingin kaupungin tilastoja katsoessamme tilanne näyttää melko ”hyvältä”. Helsingin kaupungin strategiassa heihin viitataan yhdellä lauseella: ”huomioidaan maahanmuuttajaikäihmiset vanhuspalveluihin kehittämisessä” (Helsingin kaupunki 2013). Hufvudstadsbladetin haastattelussa kaupungin maahanmuuttajapalveluiden päällikkö Sari Karisto kertoo, että ikääntymiseen liittyvät asiat on jätetty ratkaistavaksi tulevien vuosien aikana (Hellman 2014). Todellisuudessa täällä kuitenkin asuu jo nyt muunkielisiä, maahanmuuttajataustaisia ikäihmisiä. Kriittisen tilanteesta tekee se, että erityisesti Euroopan ulkopuolisista maista kotoisin olevien kohdalla, ikääntymisen katsotaan alkavan usein jo noin 55. ikävuoden kohdalla.1 Tilastoja tässä valossa katsoessamme, niin sanottujaZZ iäkkäitä maahanmuuttajia asuu Suomessa yleistä käsitystä enemmän. Eläkeläiset ry:n arvion mukaan heitä on koko maassa noin 30 000, pienen kaupungin asukasluvun verran (Hellman 2014). Helsingissä asuvien tarkkaa määrää ei ole tiedossa, sillä kaupungin tilastoissa ei ole huomioitu tätä ikäryhmää. Myös palveluissa he ovat vielä melko näkymättömiä. Tilastokeskuksen lukujen valossa yli 55-vuotiaiden määrä kasvaa ripeällä vauhdilla ja heidän taustansa ovat aiempaa monipuolisempia. Seuraavien 10 vuoden aikana yhä useampi iäkäs uusimaalainen näyttääkin olevan kotoisin Aasiasta tai Pohjois-Afrikasta.

1 Mölsän ja Tiilikaisen mukaan täällä asuvien somalialaisten ikää on mahdoton määritellä, sillä ikää ei Somaliassa mitata kronologisesti (Mölsä & Tiilikainen 2008).

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TULEVAISUUDEN HAASTE VAI NÄKYMÄTÖN RYHMÄ: TAUSTAA JADE -PROJEKTILLE

Tilastot 1: Yli 40-vuotiaat ulkomaankansalaiset Uudenmaan läänissä, miehet ja naiset (Tilastokeskus 2015).

Tietoa etsiessämme huomasimme, että tutkimuksissa oli kiinnitetty huomiota siihen, miten somalialaisten miesten elämä oli mullistunut diasporan myötä. Heidän sosiaaliset roolinsa olivat murtuneet, minkä puolestaan oli todettu vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa (El Solh 1993; Hilderborg 2012; Mölsä 2008). Somalialaisten naisten kokemista muutoksista diasporassa sen sijaan oli kirjoitettu vähemmän. Joissakin tutkimuksissa oli todettu, että somalialaisten naisten taloudellinen asema oli parantunut diasporassa, ja näin voimauttanut naisia (Crosby 2008). Norjalaiset tutkimukset osoittavat, että somalialaisten naisten aseman parantuminen on taloudellisesta näkökulmasta ollut näennäistä, sillä riippuvuus hyvinvointipalveluista on lisääntynyt (Brochmann & Skevik Grødem 2013; Engebritsen 2007). Toisaalta naiset eivät usein koe saamaansa tukea “omaksi”, vaan varat käytetään perheen ja omaisten hyväksi (Engebritsen 2007). Kanadalaisen tutkimuksen mukaan iäkkäät naiset kokivat muutokseen liittyvän muitakin haasteita; Somaliassa arki oli kiireistä ja jokaisella oli yhteisön

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

sisällä jokin merkitys. Iäkkäitä yhteisön jäseniä arvostettiin. Diasporassa riippuvuus muista on lisääntynyt ja heidän roolinsa menettäneet merkityksensä (Lagacé et al. 2012). Suomalaisissa iäkkäitä somalialaisia tarkastelleissa tutkimuksissa painopiste on ollut sosiaalija terveyspalveluissa sekä terveydessä. Sisäministeriön julkaiseman syrjintäselvityksen mukaan iäkkäät somalialaiset kokevat terveytensä yleisesti hyväksi. He kuitenkin tarvitsevat muuta väestöä enemmän pitkäaikaissairauksien hoitoa ja ovat ikäänsä nähden valtaväestöä huonokuntoisempia (Törmä et al. 2014). Myös THL:n Maamu-tutkimuksen mukaan somalit ovat tyytyväisiä kokonaisvaltaiseen terveydentilaansa. Kuitenkin esimerkiksi 18–64 -vuotiaista naisista yli 80 % kertoo kokeneensa trauman ja yli 40 % on reilusti ylipainoisia: painoindeksi korkeampi kuin 30 (Castaneda et al. 2013). Tampereen psykiatrian poliklinikan erikoislääkäri Tapio Halla puolestaan kertoo somalien kärsivän usein erilaisista selittämättömistä kivuista tai paniikkioireista (Mubarak et al. 2015). Tapio Halla toteaa, että traumaperäinen

TULEVAISUUDEN HAASTE VAI NÄKYMÄTÖN RYHMÄ: TAUSTAA JADE -PROJEKTILLE

stressi voi aiheuttaa henkilössä epäsuorasti lähes kaikkeen “muistista keskittymiskykyyn ja jopa esimerkiksi kielen oppimiseen” (Mubarak et al. 2015). Toistaiseksi iäkkäiden naisten terveyden ja laajemman hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä ei kuitenkaan ole tutkittu. Tutkimusten valossa tiedämme, että somalialaisten kynnys hakeutua julkisiin palveluihin ja etenkin mielenterveyspalveluihin on korkea ja että julkisia palveluita käytetään valtaväestöä vähemmän (Mölsä et al. 2010; Gissler et al. 2006). Apua on etsitty oman yhteisön sisältä ja esimerkiksi rukouksesta (Mölsä ja Tiilikainen 2008). Marja Tiilikainen korostaa ylipäätään uskonnon roolin merkityksen lisääntymistä erityisesti somalialaisten naisten elämässä: Islam tarjoaa käytännöllistä ja moraa-lista tukea uudessa elinympäristössä, ja saattaa osaltaan auttaa selviytymään sodan aiheuttamista traumoista. Toisaalta se on ollut keino, jonka kautta naiset ovat rakentaneet itselleen uutta roolia Suomessa muslimeina, islamilaisen yhteisön jäseninä (Tiilikainen 2003).

ryhmäläiset eivät näyttäneet hakeutuvan julkisiin palveluihin. Lisäksi työntekijät huomasivat, että esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä liikkuminen oli somaliäideille vaikeaa, mikä lisäsi kynnystä hakeutua palveluihin. Jade-projektin alkaessa meille oli tärkeää lähestyä projektia avoimesti ja ennen kaikkea meidän asiakkaittemme näkökulmasta. Panostamalla oman äidinkielen merkitykseen ja sujuvaan vuorovaikutukseen asiakkaiden ja projektitiimin kesken, somaliäidit otettiin mukaan suunnittelemaan projektin toimintaa. Asiakkaiden toivomusten pohjalta Jadeen luotiin viikko-ohjelma ja työpajatoimintaa (kappale 3). Toisaalta kohderyhmän näkymättömyys lisäsi painetta nostaa asiakkaiden tarpeita esille (kappaleet 4 ja 5).

IÄKKÄIDEN SOMALIALAISTEN TOIMINTA ALKAA KANTIN PYSÄKILLÄ Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto Valli toteutti 2000-luvun loppupuolella Monikulttuurisuutta vanhustyöhön -projektin. Vallin projektin kautta Kantin pysäkille perustettiin vuonna 2008 Soma -ryhmätoimintaa, joka oli suunnattu yli 55-vuotiaille somalialaisille äideille. Soma-ryhmien kävijämäärät kasvoivat nopeasti ja tarve jatkuvammalle toiminnalle lisääntyi. Soma-ryhmiä ohjanneet työntekijät kertoivat myös havainneensa erilaisia haasteita, jotka vaikeuttivat somaliäitien arkea ja joiden helpottamiseksi tarvittaisiin aiempaa enemmän resursseja. Huomiota herättivät etenkin mielen hyvinvoinnin haasteet ja toisaalta se, että

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

HYVINVOINTIA OSALLISUUDEN KAUTTA: JADE-PROJEKTIN TAVOITTEET

”…[K]aipuusta huolimatta etsin elämästä miellyttäviä asioita. En jää kaipuun kanssa yksin. Se on hyvän elämän salaisuus. Kaipuusta huolimatta elämässäni on paljon hyvää – olen terve.” (Kohtalona uusi kotimaa 2015) Jaden somaliäidit kertovat muistoistaan Somaliasta. Moni heistä eli paimentolaiselämää, mikä merkitsi kiireistä arkea. Äidit kantoivat vastuuta lastenhoidosta ja ruoanlaitosta, tekivät käsitöitä, rakensivat majoja ja huolehtivat perheen kanoista, vuohista ja kameleista. Kaupungeissa eläneet äidit puolestaan kertovat, että he pyörittivät liikkeitä tai myivät kotitilan tuotteita. Yksi toimi sovittelijana. Toinen työskenteli lastenkodissa. Arjen toimien ohella muitakin muistoja on. Osa äideistä muistelee, miten he saattoivat poiketa kotimatkalla uimaan Mogadishun rannoille tai kylän lähellä olevaan jokeen. Somalian aurinko, luonto ja ilmasto toistuvat puheessa (Projektipäiväkirjat). Sitten tuli sota. Moni joutui lähtemään ensin rajan yli Etiopiaan tai Keniaan. Sieltä matka jatkui eteenpäin. Jaden äidit tulivat Suomeen noin 16 000 muun somalialaisen tavoin. Heistä muutama saapui ensimmäisten tulijoiden joukossa. Suomessa heidän elämänsä mullistuivat. Arvostetuista yhteisön jäsenistä tuli lukuja kirjoitustaidottomia naisia. Heille ei ollut tarjolla töitä ja nuoremmat asetettiin kielikurssijonoissa heidän edelleen. Moni joutui eroamaan läheisistään ja yhteisöstään. Kun Somaliassa oli liikuttu paljon, Suomessa kylmät kelit, pakkassäät ja toimettomuus pitivät heitä aiempaa enempää kotona. Oli vähemmän syitä lähteä ulos. Täällä ei poikettu uimaan rannalle tai jokiin. Jade-projektin toiminnan edetessä asiakkaiden ja projektitiimin välinen luottamus kasvoi. Meidän ymmärryksemme lisääntyi siitä, että kaiken toiminnan tuli lähteä ryhmän tarpeista. Mitään ei voinut ottaa itsestäänselvyytenä.

Asiakastoiminnalle oli selkeä tilaus, mutta myös vaikuttamistyön merkitys korostui. Kolmivuotisen projektin mantraksi tuli asiakaslähtöisyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen; sen että iäkäs ihminen nähtäisiin ensisijaisesti ihmisenä ja että hänellä oli oikeus olla oma itsensä. Jade-projektille asetettiin neljä tavoitetta: (1) kotoutumisen edistäminen, (2) hyvinvoinnin ja sujuvan arjen lisääminen, (3) ikääntyvien afrikkalaistaustaisten naisten tarpeiden ja tilanteen kartoittaminen, ja (4) heidän näkyvyytensä lisääminen palveluissa.

KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN ”Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.” (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014) Sisäministeriön julkaisemassa syrjintäselvityksessä ”Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi” todetaan, että iäkkäiden maahanmuuttajien kohdalla suurin yksittäin syrjinnän syy on puutteellinen suomen kielen taito (Törmä et al. 2014). Muissa tutkimuksissa on sen sijaan kiinnitetty huomiota erityisesti kulttuurisensitiivisen hoidon merkitykseen; huolehtimalla siitä, että kommunikaatio toimii ja että tieto on saatavilla, voidaan laskea muunkielisten iäkkäiden kynnystä hakeutua palveluihin (Mölsä et al. 2010; Pavlish et al. 2010). Somaliäidit kertovat olevansa tyytyväisiä suomalaisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Kuitenkaan moni ei tuntunut tuntevan heille tarjolla olevia

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TULEVAISUUDEN HAASTE VAI NÄKYMÄTÖN RYHMÄ: TAUSTAA JADE -PROJEKTILLE

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

HYVINVOINTIA OSALLISUUDEN KAUTTA: JADE-PROJEKTIN TAVOITTEET

palveluita. He elivät omaisten ja tuttavien tuen ja tiedon varassa. Jade-projekti pyrki edistämään kotoutumista (1) lisäämällä asiakkaiden ymmärrystä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteista, oikeuksista ja velvoitteista (2) madaltamalla asiakkaiden kynnystä käyttää palveluita ja (3) edistämällä asiakkaiden osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa (4) ohjaamalla palveluntuottajia tarjoamaan tietoa kulttuurisensitiivisesti. Käytännössä Jade järjesti erilaisia työpajoja ja tapahtumia, tarjoamalla asiakkaille somalinkielistä palveluohjausta, sekä järjestämällä suomen kielen ja perusmatematiikan opetusta. Projektitiimi osallistui myös eri verkostoihin, kuten Stadin ikäohjelmaan, joissa se edisti kotoutumista vaikuttamalla palveluntuottajiin.

HYVINVOINNIN JA SUJUVAN ARJEN EDISTÄMINEN ”Ennen olin näkyvä ihminen, olin kansalainen, olin ymmärrettävä henkilö ja minun ei tarvinnut pyytää keneltäkään apua. Olin itsenäinen… [O]n vaikeaa olla näkymätön” (Mubarak et al. 2015) Kansainväliset tutkimukset ovat havainneet ikääntyvien, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden sairastuvan kantaväestön lailla masennukseen ja dementiaan, sekä olevan syrjäytymisvaarassa. Huonon kielitaidon, kulttuurin asettamien sukupuolinormien, yksinäisyyden, taustalla olevan humanitäärisen kriisin sekä varttuneella iällä tapahtuneen maahanmuuton on kuitenkin havaittu lisäävän riskiä (Ruspini 2009; Shah et al. 2009). Kuten yllä kerrottiin, iäkkäiden somalialaisten kynnys hakeutua hyvinvointipalveluihin on korkea. Toisaalta arjen sujuvuutta haittaa riippuvuus

omaisten tiedosta ja tuesta. Ottamalla somaliäidit mukaan toiminnan suunnitteluun, pyrimme huolehtimaan siitä, että asiakastoiminta tukisi somaliäitien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja takaisi edellytykset mahdollisimman sujuvalle arjelle. Käytännössä viikoittainen ryhmätoiminta ja somalinkielinen palveluohjaus tukivat hyvinvoinnin ja sujuvan arjen edellytyksiä.

AFRIKKALAISTAUSTAISTEN IÄKKÄIDEN NAISTEN TARPEIDEN JA TILANTEEN KARTOITTAMINEN ”Mitä minä teen? Se hieman ahdistaa minua, että kukaan ei ole kysynyt. Jos olisi otettu yhteyttä, olisin voinut olla enemmän hyödyksi yhteiskunnalle ja itselleni.” (Kohtalona uusi kotimaa, 2015) Suomessa iäkkäiden maahanmuuttajien ajatuksia vanhenemisesta on tutkittu hyvin vähän. Yllä oleva sitaatti kuvaa monen somaliäidin kokemusta siitä, että heidän ajatuksiaan ei ole kuunneltu eikä taitoja tunnistettu. Monet kokevat olevansa näkymättömiä ja tarpeettomia. Jade-projektin tavoitteena oli työskennellä iäkkäiden afrikkalaistaustaisten naisten kanssa. Etsivästä työstä huolimatta, emme onnistuneet löytämään osallistujia eri lähtömaista. Toiminnan edetessä, tavoite mukautettiin iäkkäiden somalialaistaustaisten naisten tarpeiden ja tilanteen kartoittamiseksi. 2 Jade-projekti pyrki kartoittamaan äitien tarpeita mm. ottamalla somaliäidit mukaan toiminnan suunnitteluun; tukemalla opinnäytetöitä, jotka 2 Etsivästä työstä kerrotaan enemmän loppuraportin kappaleessa 8: Haasteet.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

HYVINVOINTIA OSALLISUUDEN KAUTTA: JADE-PROJEKTIN TAVOITTEET

tarkastelivat iäkkäiden somalialaisten naisten elämää ja ryhmätoimintaa; havainnoimalla ja kirjaamalla keskusteluryhmiä; osallistumalla Eloisa ikä -avustusohjelman tutkimukseen; sekä kannustamalla äitejä kertomaan heidän tarpeistaan. Näillä keinoilla saavutetuista tuloksista ja tuotoksista kerromme tarkemmin kappaleissa 4 ja 5.

IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN NÄKYVYYDEN LISÄÄMINEN PALVELUISSA ”Vanhuspoliittisissa ohjelmissa oli vähemmän puhetta ikääntyvistä maahanmuuttajista kuin kotouttamisohjelmissa. Uudemmissa ohjelmissa mainintoja oli vähemmän ja ne olivat pelkistetympiä kuin vuoden 2012 ohjelmat.” (Heikkinen & Lumme-Sandt 2013) Toiminnan edetessä vaikuttamistyön merkitys kasvoi. Jade-projekti osallistui erilaisiin verkostoihin ja työryhmiin, teki yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja kehitti materiaalia vanhuspalveluiden henkilökunnan moninaisuustaitojen lisäämiseksi. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena oli lisätä iäkkäiden maahanmuuttajien tarpeiden huomioimista sosiaalija terveysalan palveluissa sekä järjestöjen toiminnassa, ja toisaalta huolehtia siitä, että yhdenvertaisuus huomioitaisiin aiempaa laajemmin myös käytännön hoivatyössä ja hyvinvointipalveluissa.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

"Kaks kertaa viikossa opiskelemme matematiikka, suomen kieli... Paino on vähän tippunut ja tuntuu kevyemmältä. Uintikin on, kohta olemme menossa leiri. Toinen asia, kun olemme kotona yksin ei hyvä, mutta kun kokoonnumme täällä kaikki äidit, juttelemme mitä olemme tehneet, se on hyvä. Jos mä jatkaisin kotona, istuisin kotona, tulisi polvikipuja ja niin paljon vaivoja... Mutta nyt olemme täällä ja lähdemme liikkeelle. Se on todella hyvä." (57-vuotias somaliäiti, Pöntinen & Ylhäisi 2015). Kantin pysäkillä järjestettyyn ryhmätoimintaan osallistui yhteensä 76 somaliäitiä, joka vastaan noin 20 % Uudellamaalla asuvista yli 50-vuotiaista somalialaisista naisista (Tilastokeskus 2015). Muihin toimijoihin suhteutettuna, Jade-projektin toimintaan osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä 74 naista, kun esimerkiksi Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen erikieliryhmiä tavoittava toiminta puolestaan rekisteröi 100 osallistujaa vuoden 2015 aikana (annettu tiedoksi MOVAkokouksessa 5.2.2016). Somaliäitien lisäksi Jaden järjestämiin työpajoihin ja tapahtumiin osallistui iäkkäitä miehiä ja naisia eri kulttuureista, joita ei ole laskettu mukaan projektin osallistujamäärään. Kaiken kaikkiaan toiminta tavoitti somalinkielisen kohderyhmän hyvin. Asiakastoiminnan järjestämisestä vastasivat Jaden projektityöntekijät, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit. Vapaaehtoisten aktiivinen rooli Jade-projektin asiakastoiminnan toteuttamisessa oli viikoittaisen toiminnan laajuuden kannalta ratkaisevaa. He olivat vastuussa viikoittaisten matematiikan ja suomen kielen ryhmän opetuksesta, sekä avustivat erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Vapaaehtoiset löysivät Jadeprojektin Akateemiset naiset ry:n Luetaan yhdessä -verkoston kautta, Suomen Pakolaisapu ry:n vapaaehtoiskoordinaattorin avulla sekä Jade-projektin oman etsivän työn tuloksena. Muutama löysi Kantin pysäkin myös oma-aloitteisesti. Yhteensä Jadeprojektiin osallistui 24 vapaaehtoista.

Asiakastoimintaa ohjaavat periaatteeet sovittiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Sitouduimme kunnioittamaan somaliäitien toiveita heille tärkeistä tavoista. Näin asiakastoiminnassa kunnioitettiin ja noudatettiin islamin mukaisia rukousaikoja, toiminnassa ei käytetty instrumentaalista musiikkia, asiakkaista ei otettu valokuvia ilman heidän lupaansa, ja äideille tarjottiin vain naisille tarkoitettu tila aina kun se oli mahdollista. Projektin asiakkaat puolestaan kantoivat vastuuta tilan siistimisestä, astioiden keräämisestä ja somalialaisiin suunnatusta etsivästä työstä. Asiakkaat löydettiin toimintaan pitkälti heidän kauttaan. Projektin edetessä asiakkaiden rooli lisääntyi myös projektitoiminnan tiedottamisessa. Haastetta asiakastoiminnan toteuttamiseen käytännössä toi somaliäitien ja muun yhteiskunnan keskenään eriävät aikakäsitykset. Somaliäidit noudattivat tarkasti islamin mukaista aikaa ja rukouksia. Jade-projekti suunnitteli toiminnan tämän ajanlaskun mukaan, mutta toimintaa soviteltaessa yhteen kantasuomalaisten toimijoiden kanssa, ja näin toisen tarkan aikakäsityksen kanssa, seurasi kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä. Jadeprojekti toimi näissä tilanteissa sillanrakentajana: somaliäideille painotettiin suomalaisen aikataulun merkitystä ja toisaalta yhteistyökumppaneita kehotettiin huomioimaan rukousajat toimintaa suunniteltaessa, erityisesti silloin kun paikalla oli iäkkäitä. Jaden järjestämä asiakastoiminta koettiin hyväksi etenkin somaliäitien ja yhteistyökumppanien antaman palautteen perusteella. Erään yhteistyökumppanin mukaan "Jaden toiminta on ollut juuri iäkkäiden somalinaisten arkea tukeva, luonut heille keskustelun mahdollisuuksia ja kasvattanut naisia rohkeimmksi miettimään omaa hyvinvointia ja myös toteuttamaan sitä. Hanke on ollut todella tarpeellinen." (Yhteistyökumppanien arviointi, Survey Monkey 2016). Asiakastoiminnan vaikutuksia arvioitaessa, toinen yhteistyökumppani kirjoittaa:

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

"...Vaikutuksena näen naisten hengistä kasvamista ja parempaa juurtumista Suomessa elämiseen. Vaikutusta on ollut myös tiedon leviämisessä ikämaahanmuuttajista ja erityisesti muslimiuskoisista vanhuspalvelujen toimijoille. Jaden työntekijät ovat olleet monissa yhteistoiminnoissa moottoreina." (Yhteistyökumppanien arviointi, Survey Monkey 2016). Projektissa kehitettiin erilaisia, eri toimintoihin soveltuvia hyviä käytäntöjä. Tästä johtuen toiminta on pyritty kuvaamaan tässä osiossa analyyttisesti. Toisaalta kaiken toiminnan taustalla näkyvät johdanto-osiossa esitetyt hyvät käytännöt: omalla äidinkielellä toimiminen, neuvottelu toimintaa ohjaavana keinona, arvopohjainen työskentely, osallistavat työmenetelmät niin asiakastoiminnassa kuin projektin sisäisessä

työskentelyssä, verkostomainen työskentely ja yhteistyökumppanien asiantuntijuuden hyödyntäminen ja projektitoimintojen tavoitteellinen juurruttaminen. Tässä kappaleessa esitetyt asiakaskommentit on kerätty Anu Pöntisen ja Mari Ylhäisin sekä Tanja Gråstenin ja Iina Hokkasen opinnäytetöitä varten toteutetuista asiakashaastatteluista (Pöntinen & Ylhäisi 2015; Gråsten & Hokkanen 2014), projektityöntekijöiden päiväkirjamerkinnöistä, asiakkaiden antamasta palautteesta ryhmien ohjaajille, sekä vapaaehtoisten ja yhteistyökumppanien antamista SurveyMonkey arvioinneista. Eri sidosryhmien arvioinnista kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

VIIKOITTAINEN RYHMÄTOIMINTA

TULOKSET, VAIKUTUKSET & HAASTEET

Jade-projektin toiminnan ytimessä oli viikoittainen asiakastoiminta. Toiminnan ohjaamisesta vastasi Jade työntekijät ja vapaaehtoiset. Viikoittaiseen ryhmätoimintaan osallistui yhteensä 76 naista.

”Olen ollut ylipainoinen ja paino tippunut liikuntaryhmässä, myös suomen kieli on parantunut. Olen ollut todella tyytyväinen.” (Jaden asiakas, 2015)

LIIKUNTARYHMÄ & VAPAA KUNTOSALI

Palautevaaleissa saatujen äänten perusteella liikuntaryhmä oli hyvä ja tärkeä ryhmä: keskimäärin 90% osallistujista koki ryhmän hyväksi (hyvä-keskiverto-huono). Pöntisen ja Ylhäisi taltioimassa haastattelussa useat osallistujat kertoivat olonsa keventyneen ja liikkumisen helpottuneen. Liikunnanohjaajan keräämien tietojen perusteella, osallistujissa oli havaittavissa keskimäärin maltillista painon putoamista. Muutama asiakas pudotti painoa reilummin laajemman elämäntapamuutoksen myötä (taulukko 2).

Liikuntaryhmän käyntimäärä: 1321 käyntiä (elokuu 2013–joulukuu 2015) Viikoittainen osallistujamäärä: ~25 Liikuntaryhmään osallistuneiden määrä: 70 Kuntosalin käyntimäärä: 225 käyntiä (vuodet 2014–2015) Ohjaajat: Satu Sileekangas (elokuu 2013–marraskuu 2014), Bukola Omodona (marraskuu 2014–joulukuu 2015), Sanna Valkeapää (tammi–helmikuu 2016) Liikuntaryhmä oli Jaden tarjoamista ryhmistä suosituin. Ryhmään osallistui viikoittain 15–40 asiakasta, mistä johtuen järjestimme kaksi peräkkäistä ryhmää. Ennen liikuntaryhmiä osallistujilla oli myös mahdollisuus käyttää Kantin pysäkin kuntosalia. Harjoitukset rakennettiin tukemaan ikääntymisen myötä ilmeneviä muutoksia. Ryhmissä huomiota kiinnitettiin erityisesti tasapainon ja lihasmassan kehittämiseen, sekä toisaalta omaehtoisen liikkumisen kannustamiseen. Tunneilla hyödynnettiin äitien muistoja Somaliasta: esimerkiksi perinteinen vaatteidenpesutyyli toimi liikeharjoituksena. Ryhmäläisille annettiin myös vastuuta erilaisten harjoitusten ohjaamisesta, minkä kautta sitoutuneisuus jokaiseen ryhmäkertaan kasvoi.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Liikunnanohjaajan havaintojen perusteella suurimmat yksittäiset muutokset olivat venyvyyden lisääntyminen ja kehonhallinnan parantuminen. Ohjaaja havaitsi myös kahden osallistujan kohdalla hengitysvaikeuksien helpottuneen. Asiakkaita tuettiin lisäksi omaehtoiseen liikkuvuuteen. Heitä kannustettiin tekemään 30 minuutin kävelylenkkejä päivittäin, nousemaan portaat kävellen, sekä hankkimaan hyvät kävelykengät. Projektityöntekijät havaitsivat viimeisimmän kohdalla selkeän muutoksen: projektin alussa kahdella ryhmäläisellä oli lenkkarit. Niitä pidettiin yleisesti ”miesten jalkineina”. Moni kulki syksyyn asti kevyissä sandaaleissa eivätkä kaikki sitoneet kenkiään kunnolla. Vuoden 2015 lopussa noin puolet ryhmän asiakkaista käytti lenkkareita. "On hyvä osallistua eri toimintaan: hyvä fyysesti, mielelle hyvä tavata muita. Parempi kuin olla yksin kotona. Aiemmin meillä ei ollut mitään." (56-vuotias somaliäiti, Pöntinen & Ylhäisi 2015).

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

Taulukko 2: Painon kehitys liikuntaryhmässä. Painon osalta seurattu viittä liikuntaryhmän asiakasta marraskuun 2014 ja syyskuun 2015 välillä

Asiakkaiden antaman palautteen mukaan Jaden toimintaan osallistuminen lisäsi liikkuvuutta, kevensi oloa, ja vaikutti ennaltaehkäisevästi fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi osa naisista ilmoitti selkäkipujen vähentyneen. Yksi diabetesta sairastava asiakas kertoi, että lääkärin kontrollikäynneillä oli todettu parannusta hänen veriarvoissaan. Haasteita liikuntaryhmän toimintaan toi liikunnanohjaajan vaihdos keskellä projektia. Kantin pysäkin ja Jaden jaettu fysioterapeutti Satu Sileekangas jäi palkattomalle vapaalle marraskuussa 2014 ja hänen sijalleen oli vaikeaa löytää sijaista. Geronomi Bukola Omodona aloitti liikunnanohjaajana marraskuussa 2014 tuntityössä ja maaliskuusta 2015 alkaen projektin osa-aikaisena työntekijänä (30%).

Bukolan työsuhteen päättyessä joulukuussa 2015, Sanna Valkeapää aloitti tuntityön tammikuussa 2016. Molemmat toivat liikuntaryhmään uusia ideoita ja kehittivät ryhmäläisiä osallistavia menetelmiä. Ryhmän toiminnan kannalta huomiota kiinnitettiin lisäksi seuraaviin haasteisiin. Liikunnanohjaajan mukaan asiakkaat toivoisivat liikuntaa nykyistä useammin. Kulttuurillisista syistä johtuen moni heistä kuitenkin ilmoitti, etteivät he koe voivansa osallistua julkisiin liikuntaryhmiin. Sen sijaan äidit toivoivat, että oma yhteisö heräisi iäkkäiden hyvinvointi- ja liikuntahaasteisiin, ja järjestäisi heille sopivia liikuntaryhmiä.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

Jaden kokemuksen valossa kulttuurisensitiivisille ryhmille on kysyntää. Korkeat asiakasmäärät puhuvat sen puolesta, että kävijöitä riittäisi nykyistä useampiin ryhmiin.

SOMALINKIELINEN KESKUSTELU- JA HYVINVOINTIRYHMÄ Käyntimäärä: 793 käyntiä Ohjaajat: Ruth Franco & Hamdi Moalim Keskusteluryhmä toimi vertaistukiryhmän kaltaisesti. Keskustelua ohjasi projektityöntekijä-psykologi Ruth Franco suomen kielellä ja ryhmää tulkkasi projektityöntekijä Hamdi Moalim. Ryhmän tavoitteena oli tukea ensisijaisesti asiakkaiden mielen hyvinvointia. Somalinkielellä oli tämän ryhmän kannalta erityisen suuri merkitys: omalla äidinkielellä käydyt keskustelut mahdollistivat aiheiden käsittelyn syvemmällä tasolla. Keskusteluja hyvinvointiryhmästä tuli Jade-projektille myös väline, jonka kautta pystyimme välittämään tietoa projektin toiminnasta ja keräämään tietoa asiakkaiden tiedoista ja tarpeista. Keskustelu- ja hyvinvointiryhmän toteutettiin ohjaajien ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen kautta. Ohjaajat esittelivät ryhmässä aihepiirejä, jotka olivat heidän mielestään tärkeitä. Näin toimittiin etenkin silloin, kun aiheet koskettivat asiakkaiden elämää mutta niistä keskusteleminen koettiin vaikeaksi. Esimerkiksi mielenterveysongelmat, perheväkivalta, polygamia, seksuaalinen moninaisuus ja ryhmän sisäinen dynamiikka nostettiin aihepiireiksi ohjaajien aloitteesta. Ryhmässä keskusteltiin myös Charlie Hebdo -iskusta ja Tapanilan ryhmäraiskauksesta, sekä näiden vaikutuksesta somaliyhteisön ja valtaväestön välisiin suhteisiin.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Toisaalta keskusteluryhmässä oltiin avoimia aiheille, jotka ryhmäläiset kokivat itse tärkeäksi ja joista he halusivat keskustella enemmän. Erityisesti suomen kieli ja kansalaisuus kiinnostivat aihepiireinä, sillä somaliäidit kokivat näiden vaikuttavan heidän arkeensa monella eri tasolla. Äidit kertovat, että Suomen kansalaisuus olisi arvokas, sillä he eivät voi matkustaa muukalaispassilla tapaamaan perhettään: ”Osa lapsistani asuu ulkomailla. Osa lapsenlapsistani ei tunne minua. Välillä en halua puhua heidän kanssa, koska kaipuu on niin suuri, että se sattuu. Siksi olen vähentänyt soitot lapsenlapselle” (63-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja 2014). Ohjaajien rooleiksi tuli Pakolaisapu ry:n Kasvokkaintoiminnan mallin mukaisesti tukea keskustelua rakentavasti sekä suomeksi että omalla äidinkielellä, ja järjestää tarvittaessa mahdollisuuksia aiheiden laajempaan käsittelyyn. Monen mielen hyvinvointiin vaikuttavan asian taustalla oli konkreettinen tarve saada lisää tietoa aiheesta. Esimerkiksi kansalaisuushakemuksista järjestettiin oma somalinkielinen infopäivänsä. Toiminnan alussa keskusteluryhmä neuvotteli yhdessä ryhmän toimintaperiaatteet: sovittiin siitä, mitkä olivat ohjaajien vastuut ja mitkä ryhmäläisten, mitä ryhmältä odotettiin ja miten keskustelua käytäisiin. Heti alussa tehtiin selväksi, että kaikki se mitä ryhmässä puhuttiin käännettäisiin myös ryhmän ei-somalia puhuvalle ohjaajalle ja että kieli ei näin määrittäisi sitä, mistä asioista puhuttaisiin yhteisön ulkopuolisille. Avoin neuvottelu loi luottamuksellista ja yhdenvertaista pohjaa ryhmän toiminnalle, ja toisaalta takasi sen, että asiakkaat kokivat projektitiimin edistävän heidän hyvinvointiansa.

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

TULOKSET, VAIKUTUKSET & HAASTEET "Minulle on tärkeä tulla tänne ja puhua stressistä, koska olen stressaavassa elämäntilanteessa." (58-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja) Projektityöntekijöiden mukaan keskusteluryhmästä tuli tila, jossa somaliäidit saattoivat jakaa myönteisiä ja negatiivisia kokemuksiaan ja puhua avoimesti. Ryhmässä asiakkaat saivat vertaistukea ja toisaalta heille tarjoutui ryhmän kautta mahdollisuus saada lisää tietoa heitä koskettavista asioista. Asiakkaiden äidinkielellä toimiminen oli avain luottamuksen syventymiseen ja tiedon lisääntymiseen. Yksi ohjaajista kirjoittaa: "Keskusteluryhmässä käytyjen keskustelujen kautta pääsimme havainnoimaan mahdollisia esteitä heidän [somaliäitien] kotoutumiselle, hyvinvoinnille tai terveydelle. Heillä oli selkeästi tarvetta tämänkaltaiselle toiminnalle. He ilmaisivat itseään näkymättömiksi" (Survey Monkey 2016). Esimerkkeinä hän kertoo, miten ryhmässä kävi ilmi, että yksi somaliäiti oli uupunut rooliinsa omaishoitajana. Hänelle pystyttiin järjestämään keskusteluryhmän kautta tapaaminen maahanmuuttajataustaisia omaishoitajia tukevan Polli ry:n Yomo-projektin kanssa. Moni muu taas kertoi stressaantuvansa saamistaan virallisista kirjeistä, sillä he eivät ymmärtäneet niiden sisältöä. Tällaiset asiakkaat voitiin ohjata somalinkieliseen palveluohjaukseen. Koetun stressin ja mielenterveyskysymyksiin liitettyjen tabujen vuoksi, mielen hyvinvointiin kiinnitettiin ryhmässä erityistä huomiota. Työmenetelminä käytettiin muun muassa somalinkielisiä videomateriaaleja,3 joiden kautta pystyttiin 3 Mielenterveydestä on tehty muun muassa somalinkielinen animaatiofilmi Egal Shidad: Stories for Somali Health (2009), joka on tekstitetty englanniksi.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

keskustelemaan mielenterveyteen liittyvistä uskomuksista ja hoitomenetelmistä. Toiminnan alussa mielenterveydestä keskusteltiin projektin ohjaajien aloitteesta, mutta toiminnan edetessä myös ryhmäläiset alkoivat avautua heille vaikeista aiheista. Esimerkiksi yksi somaliäiti kertoi hänen isänsä mielenterveysongelmista ja siitä, miten tämä oli vaikuttanut hänen lapsuuteensa. Toisaalta traumat nousivat aiheena esille jo projektin alkumetreillä, kun muutama asiakas halusi käsitellä heidän kokemuksiaan sodasta tai sen jälkeisestä paosta. Usein viime minuuteilla jaetut tarinat menetyksistä ja väkivallasta aiheuttivat hätää muissa osallistujissa ja herätti huolta ohjaajissa toissijaisen trauman mahdollisuudesta. Näin ryhmän alussa sovittiin, että keskusteluja hyvinvointiryhmä keskittyisi hyvinvoinnin lisäämiseen; traumaattisista kokemuksista puhuttaisiin vain ohjatusti, jottei ryhmästä tulisi kenellekään haitallista tilaa. Sen sijaan asiakkaita kannustettiin hakemaan yksilöllistä apua, mikäli trauma tuntui olevan lähellä. Koska valtaosa ryhmäläisistä oli kokenut traumoja, traumanjälkeisiä stressihäiriöitä käsiteltiin sovitusti omana ryhmäkertanaan. Oma ongelmansa toiminnan alussa oli asiakkaiden kynnys jakaa tunnepitoisia keskusteluja yhteisön ulkopuolisen henkilön kanssa. Somaliäidit yrittivät salata keskusteluja ei-somalia puhuvalta ohjaajalta ja vakuuttaa somalinkielistä työntekijää olemaan tulkkaamatta. Ryhmässä sovittiin, että somalinkielisen ohjaajan rooli oli tulkata ja että kaikki, mitä ryhmässä puhuttaisiin ääneen, tulisi käännetyksi. Näin kieltä ei käytetty keinona erotella ihmisiä toisistaan ja tuki ajatusta siitä, että Jade-projektin tavoitteena oli edistää äitien hyvinvointia. Keskusteluryhmästä tuli myös tiedonkeräämisen väline. Ryhmästä raportoiminen oli osin raskasta ohjaajille. Vuoden 2014 alussa ohjaajat kehittivät päiväkirjan ohelle seurantalomakkeen, johon listattiin ryhmissä yleisesti käsiteltävät aiheet, mahdolliset haasteet ja niiden ratkaiseminen. Tämä

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

helpotti ryhmien sisällön suunnittelua, sillä ohjaajat pystyivät näkemään näin nopeammin, mitkä aiheet toistuivat ryhmässä ja mistä asioista tarvittaisiin enemmän tietoa. Keskusteluryhmää koskevia haasteita käsitellään laajemmin luvussa 8, sillä monet tässä ryhmässä esiintyneet haasteet ulottuivat myös projektin muuhun toimintaan.

SUOMEN KIELTÄ LUETAAN YHDESSÄ -VERKOSTON TUELLA Käyntimäärä: 402 Vapaaehtoisia ohjaajia: 12 ”Se mikä minulle on vaikeaa on, etten puhu suomea. Sanotaan ”maassa maan tavalla”. Haluaisin oppia suomea. En pysty pyytämään neuvoa suomeksi. Haastavin asia arjessa on se, etten puhu suomea.” (Kohtalona uusi kotimaa 2015) Kirjoitetulla kielellä ei ole ollut Somaliassa vahvaa asemaa. Somalin kirjakieli kehitettiin 1970-luvulta alkaen. Koulujärjestelmä uudistuessa lähinnä kaupungeissa asuvat lapset pääsivät kouluihin. Pojat olivat etusijalla. Valtaosa Jaden asiakkaista ei koskaan käynyt koulua eivätkä oppinut lukemaan tai kirjoittamaan kotimaassaan. Suullisella kulttuurilla on sen sijaan ollut vankka rooli äitien elämässä. Rikas ja runollinen puhuttu kieli kuvasti viisautta, elämänkokemusta ja ihmisen arvokkuutta, ja iän myötä ihmisen odotettiin kiinnittävän entistä enemmän huomiota ilmaisuun. Suomeen muuttamisen jälkeen arki muuttui. Iäkkäille ei ollut riittävästi suomen kielen kursseja tarjolla (Törmä et al. 2014). S2-opettajan ja Jaden

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

vapaaehtoisen mukaan tilanteen haastavuutta lisäsi se, että ennen 2000-lukua lukuja kirjoitustaidottomille ei juuri järjestetty omia kielikursseja (Projektipäiväkirja 5.2.2015). Syrjintäselvityksen mukaan iäkkäät somalialaiset kokevat suomenkielen puutteen suurimmaksi huolenaiheeksi (Törmä et al. 2014).

opetukseen. Se että tulokset eivät olleet aina näkyviä, vaikutti myös vapaaehtoisiin:

Jaden asiakkaat kertoivat, että he haluaisivat pystyä puhumaan naapuriensa kanssa. He haluaisivat voida keskustella ja vaihtaa kuulumisia. Edistääkseen somaliäitien suomen kielen taitoa, Jade sopi suomen kielen opetuksesta Akateemiset naiset ry:n koordinoiman Luetaan yhdessä -verkoston kanssa. Kantin pysäkille perustettiin helmikuussa 2014 Suomen ensimmäinen iäkkäille naisille suunnattu Luetaan yhdessä -ryhmä. Opetuksesta vastasivat vapaaehtoiset.

Kaiken kaikkiaan iäkkäät somaliäidit toivoisivat enemmän suomen kielen opetusta. Tällä hetkellä Helsingin työväenopisto järjestää iäkkäille tarkoitettuja kursseja Kontulan, Myllypuron ja Kinaporin palvelukeskuksissa. Näille kursseille on ohjattu myös Jade-projektin asiakkaita. Kysyntää olisi jatkuvammalle ja tasoryhmiin perustuvalle opetukselle.

TULOKSET, VAIKUTUKSET & HAASTEET Asiakkaat kokivat suomen kielen ryhmän tärkeäksi. Vähäinen opetusmäärä (1 tunti/viikossa) vaikutti kuitenkin ryhmän opetuksen tehokkuuteen. Tästä huolimatta sekä vapaaehtoiset että projektityöntekijät ilmoittivat havainneensa projektin asiakkaissa rohkaistumista: ”Uskallus puhua on lisääntynyt, samoin luottamus siihen, että saa sanomansa ymmärretyksi. Polku on hidasta, mutta sitä pitäisi jatkaa. Myös kontaktit näin suomalaisiin ovat erittäin tärkeitä.” (Luetaan yhdessä -vapaaehtoinen 2014) Haasteita suomen kielen opetukseen puolestaan toi se, että useat Jade-projektin yhteistyötapahtumat oli järjestetty logistisista syistä torstaisin. Päällekkäisyydet vaikuttivat osaltaan suomen kielen ryhmän jatkuvuuteen. Toisaalta suomen kielen vapaaehtoisista osa ilmoitti toivovansa enemmän tukea ja tavoitteellisuutta suomen kielen

”Tulokset ovat yhteisöllisyyden kannalta hyvät, kieltä kohderyhmä on oppinut heikosti mutta ehkä on herännyt yleinen kiinnostus opiskeluun. Hyvä sekin.” (Luetaan yhdessä -vapaaehtoinen 2015)

Kehittääkseen Luetaan yhdessä -ryhmän opetusta ja taatakseen paremmin sen jatkuvuutta, Jade järjesti tammi-helmikuussa vapaaehtoisille opettajille toiminnallisten menetelmien KAMU -työpajan. Kahtena aamupäivänä toteutetun kurssin ohjasi KAMU-menetelmiä kehittänyt Metropolian entinen lehtori Jouni Piekkari. Lisää koulutuksen merkityksestä kerromme projektin arvioinnin yhteydessä kappaleessa 6.

MATEMATIIKAN RYHMÄ Käyntimäärä: 84 Osallistujia: 24 Vapaaehtoisia ohjaajia: 4 Matematiikan ryhmässä harjoiteltiin arjen taitoja tukevaa matematiikkaa. Vapaaehtoisten opettajien tuella ryhmäläiset harjoittelivat mm. kassalla maksamista ja kehittivät motoriikkaa geometrian harjoituksilla. Lisäksi matematiikan ryhmässä tarjottiin tuutorointiapua yhdelle peruskoulua suorittavalle äidille.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

TULOKSET & VAIKUTUKSET Matematiikan ryhmä vahvisti ryhmään osallistuneiden äitien arjen selviytymistaitoja ja voimautti heitä toimimaan itsenäisemmin. Esimerkiksi yksi ryhmän osallistujista kertoi, että hän oli korjannut kassalla hintavirheen itsenäisesti. Toinen osallistuja kertoi, miten hän oli selviytynyt yksin lentokentällä; hän oli onnistunut lukemaan lentolipun tiedot ja näin löytänyt itsenäisesti lentoportin ja istuinpaikkansa. Kolmas osallistuja kertoi pärjäävänsä peruskoulun matematiikassa paremmin ohjauksen tuella (Projektipäiväkirjat). Haasteita matematiikan ryhmän toimintaan toi ryhmän pieni koko ja sen järjestämisajankohta. Alun perin tiistaisin järjestetty ryhmä jouduttiin siirtämään maanantai-iltapäivään liikunnanryhmän välittömään yhteyteen osallistujamäärän kasvattamiseksi. Kiinnostus matematiikkaan kuitenkin hiipui; moni sanoi kokevansa sen liian vaikeaksi, toisille iltapäivä ei sopinut ajankohtana. Ryhmä lakkautettiin toukokuussa 2015.

VESILIIKUNTA Käyntimäärä: 257 (syyskuu-joulukuu 2015) Ohjaaja: Raita Koskenala (Suhu), Bukola Omodona & Satu Sileekangas Avustajat: Ogaso Ali Elmi, Hamdi Moalim, Ruth Franco & Hanna Rantala "Tehdään joku toiminta, mutta ei kaikkea, mitä tarvitaan. Uintia on aika vähän, toivotaan, että lisätään." (64-vuotias somaliäiti, Pöntinen & Ylhäisi 2015). Vesiliikunta oli yksi odotetuimmista ryhmätoiminnan muodoista. Projektin kahden ensimmäisen vuoden aikana vuokrasimme liikuntakeskus Sandelsista uima-altaan käyttöömme (5 kertaa

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

vuodessa). Logistisista syistä ja vuokran korkeasta hinnasta johtuen pysyvämmän vesiliikuntaryhmän perustaminen oli haaste. Yhteistyön alkaessa kesäkuussa 2015 Kinaporin palvelukeskuksen kanssa pystyimme järjestämään viikoittaisen vesiliikuntaryhmän syys - joulukuuksi 2015. Ryhmän tavoitteena oli tukea liikkumista sekä vahvistaa uimataidon ja -varmuuden myötä omaehtoista liikkumista. Uimaopettajaksi palkattiin Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton opettaja Raita Koskenala. Korkean kävijämäärän vuoksi, asiakkaat jaettiin kolmeen 30-minuutin ryhmään. Moni halukas jouduttiin käännyttämään tilapuutteen vuoksi kokonaan pois.

TULOKSET & VAIKUTUKSET Uimaopettajan raportin mukaan ryhmäläisten rohkeus liikkua vedessä ja olla veden varassa laudan kanssa kasvoivat. Osa oppi sukeltamaan, liukumaan ja kellumaan, muutama uimaan pidemmän matkan, ja ylipäätään ryhmäläisten potkut paranivat. Lisäksi uimaopettajan loppuraportin mukaan asiakkaiden käyttäytyminen ryhmäohjauksessa parani opetuksen edetessä ja he oppivat kuuntelemaan paremmin ohjeita. Myös haasteita oli: vaikka asiakkaat jaettiin ryhmiin, alkeistason ryhmä oli liian suuri ja tunneille yrittivät myös ryhmien ulkopuoliset äidit. Alkeisryhmässä osa ei myöskään jaksanut keskittyä opetukseen vaan halusi tehdä omia harjoituksia vedessä. Heikommat ja pelokkaimmat ryhmäläiset olisivat tarvinneet enemmän henkilökohtaista tukea. Lisää resursseja olisi tarvittu myös yleisin uimahallikäyttäytymisen valvontaan: saunan jälkeen uima-asua ja hiuksia ei suihkutettu kunnolla ohjeistuksesta huolimatta. Oma haasteensa syntyi Kinaporin altaasta. Ohjaaja koki altaan liian syväksi ja kylmäksi

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

alkeisopetukseen. Ideaalitilanteessa vesi yltäisi vain vyötäröön ja altaassa olisi alue, jossa kädet yltävät pohjaan. Jatkuvuuden kannalta asiakkaat hyötyisivät uimaopetuksen jatkokurssista. Vain muutama kykeni kurssin päätyttyä uimaan pienen altaan päästä päähän (noin 10m), kun uimahallissa altaanmitta on 25 metriä. Uimaopettajan mukaan 10m uivat naiset pärjäisivät uimahallissa itsenäisesti reunaradalla. Muita hän kannustaa turvallisuussyistä syistä harjoittelemaan altaassa, jossa jalat ylettyvät pohjaan.

asiakkaiden hyvinvointia sekä lisäsi kulttuurien välisiä kohtaamisia. Lisäksi niiden kautta välitettiin asiakkaille tietoa erilaisista palveluista, toimintamahdollisuuksista ja omaehtoisista keinoista edistää hyvinvointia.

Haasteena on myös Helsingissä vain naisille suunnattujen uimavuorojen vähäisyys sekä näissä uimataidottomille naisille tarkoitettujen kurssien määrä. Moni kaipaa lisää tukea ja varmuutta, ja vaatii henkilökohtaista ohjeistusta. Esimerkiksi Jaden järjestämässä vesiliikuntaryhmässä tarvittiin yhdelle uintikerralle kolme ohjaajaa: yksi opettaja ja vähintään kaksi avustajaa, jotka huolehtivat riittävästä peseytymisestä, aikataulujen noudattamisesta ja turvallisuudesta. Tällaisia resursseja ei toistaiseksi ole järjestetty julkisiin uimavuoroihin. Naisten uintivuoroja järjestetään tällä hetkellä tiistaisin Jakomäessä. Myös Yrjönkadun uimahallissa on järjestetty naisten uintivuoroja joka toinen päivä. Yrjönkadulla kävijän tulee tarkistaa etukäteen onko uinninvalvojana mies. Lisäksi yhden asiakkaan kertoman mukaan hän on kohdannut Yrjönkadun uimahallissa toistuvasti rasismia. Turvallisuussyistä Yrjönkadun allas on myös valtaosalle liian syvä.

TYÖPAJAT Käyntimäärä: 219 Työpajatoiminta ja tapahtumat toteutettiin yhteistyökumppanien kanssa. Työpajoja järjestettiin projektin aikana keskimäärin yksi paja kuukaudessa. Yhteistyökumppanien kanssa järjestetty toiminta edisti kaksisuuntaista kotoutumista,

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

GREEN CARE -LUONTOTOIMINTA (2014)

kokemuksina naisille tuli muun muassa kalastus ja sienestys. Myöskään jokamiehen oikeudet eivät olleet somaliäideille ennestään tuttuja.4

Työpajojen määrä: 6 Osallistujia: 6–14/paja Järjestäjät: Vihreä veräjä -hanke (Sininauhaliitto ry), Tanja Gråsten ja Iina Hokkanen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Jade-projekti

Luontoavusteisesta toiminnasta kirjoitettiin opinnäytetyö. Siitä luotiin myös luontoavusteisen kotoutumisen toimintamalli Innokylään, josta julkaistiin SOSTE -uutinen (Kolari 2015). Toimintamalli esiteltiin myös Hyvä ikä -messuilla Tampereella 25.9.2014.

Green Care -luontotoiminta suunniteltiin Jaden asiakkaiden toivomusten pohjalta. Luontotoiminnan tavoitteena oli edistää osallistujien hyvinvointia luonnon avulla ja tutustua Suomen luontoon sekä sen tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin. Luontotoiminta oli erittäin pidettyä toimintaa. Pajat olivat onnistuneita ja niistä opittiin paljon, osin myös virheiden kautta. Asiakkailta saadun palautteen mukaan luontotoiminta teki hyvää mielelle ja keholle, ja se sai heidät unohtamaan arjen asiat ja murheet. Projektin työntekijät havaitsivat myös luottamuksen syventyvän ja asiakkaiden avautuvan. Se että projektityöntekijät ja somaliäidit oppivat kaikki yhdessä puolestaan vahvisti yhdenvertaisuuden tunnetta. Muutama asiakkaista kertoi kokeilleensa luontoretkillä toteutettuja asioita myös oman perheensä kanssa. Esimerkiksi yksi somaliäideistä kertoi valmistaneensa karjalanpiirakoita lastensa kanssa ja lähteensä sieniretkelle pajojen innoittamana. Somaliäitien mukaan luontotoiminta oli myös hyvä keino tutustua suomalaiseen tapakulttuuriin. Liittymäkohtia etsittiin suomalaisen ja somalialaisen luonnon välillä. Moni kertoi luontoon liittyvistä muistoista ja asiakkaiden kuultiin vaihtavan kantasuomalaisten luontotoimijoiden kanssa kokemuksia lampaiden ja vuohien hoidosta. Esimerkiksi Majvikin maatilaretkelle osallistunut somaliäiti kertoo, miten kotona Somaliassa maatilan askareet olivat samanlaisia kuin Suomessa. Myös kotona heillä oli lehmiä, lampaita, kanoja ja peltoa (Suhonen 2015). Uusina

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

4 Heidi Backman suunnitteli Vihreä veräjä -hankkeen kanssa maahanmuuttajien luonto-oppaan. Lue lisää Backman 2014.

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

RAVITSEMUSTIETO (2014 JA 2015) Työpajojen määrä: 7 Osallistujia: 26 Järjestäjät: Nura Hassan, Jade-projekti (harjoittelija), Helsingin kaupunki, Helsingin työväenopisto, Helsingin suunterveyden edistämisen laitos, Jadeprojekti, Kontulan monipuolinen palvelukeskus Ohjaajat: Mirva Mäkipää, Sini Tienhaara, Nura Hassan Ruoanlaitto oli odotettu aktiviteetti. Somaliäidit toivoivat oppivansa uusia ruokareseptejä ja etenkin kasvisruoan valmistaminen kiinnosti heitä. Toisaalta hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta ravitsemustietouden lisääminen oli myös projektitiimille tärkeää. Ensimmäiset neljä pajaa ohjasi terveydenhoito-opiskelija ja Jaden harjoittelija Nura Hassan Laurea-ammattikorkeakoulusta. Kolme viimeistä ravitsemuspajaa järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Stoassa järjestettyjen ravitsemuspajojen opetuksesta vastasi Helsingin kaupungin työväenopiston kotitalousopettaja Mirva Mäkipää. Työpajoissa lisättiin tietoutta muun muassa ruokavalion monipuolisuuden hyödyistä, ruoka-aikataulujen merkityksestä suunterveydelle. Sokerin ja suolan käyttömääriin ja ruokien valmistapaaan kiinnitettiin huomiota: esimerkiksi maustamisessa suosittiin runsasta yrttien ja mausteiden käyttöä, ja ruokia laitettiin uunissa paistamisen sijaan. Resepteiksi valittiin sekä suomalaisia että somalialaisia ruokalajeja. Yhdellä työpajakerralla osallistujat kävivät ruokakaupassa harjoittelemassa itsenäistä asioimista kaupassa. Asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä ravitsemuspajoihin ja niille toivottiin jatkoa. Moni olisi toivonut

pysyvää kokkauskerhoa. Haasteena Helsingin kaupungin kanssa järjestettäville pajoille oli niistä asiakkaille aiheutuva hinta sekä toisaalta ryhmien koolle asetettu raja. Pienikin kurssimaksu on osalle asiakkaista liikaa. Toisaalta hintaneuvottelujen jälkeen, osa halukkaista jouduttiin käännyttämään pois ravitsemukurssin kovan kysynnän vuoksi.

ETNIMU-PAJAT (2015–2016) Työpajojen määrä: 8 Osallistujia: ~12 Järjestäjät: Siiri Jaakson ja Urve Jaakkola, Suomen muistiasiantuntijat ry Tulkki: Nura Hassan Montaa somaliäitiä askarrutti, koska unohtelu on tavallista, koska se riippuu stressistä ja murheista, ja koska on syytä huolestua. Kovin avoimesti muistiongelmista ei kuitenkaan keskusteltu; julkisesti moni äiti totesi, että somalialaisten parissa ei ilmene muistisairauksia. Keskustelun edetessä joku äideistä on saattanut paljastaa, että hänen läheisellään oli muistisairaus. Pian on selvinnyt, että muistisairaudet ovat koskettaneet heistä useampia. Kaksi Jaden somaliäitiä on toiminut muistisairaan puolisonsa omaishoitajana. Vuonna 2015 aloittanut Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-hanke aloitti aivoterveyden edistämisen pilottipajat. Yhdeksi kohderyhmäksi valittiin Jade-projektin somaliäidit. ETNIMUpajoissa keskustellaan aivoterveyden edistämisestä ja muistiongelmista, sekä kerätään tietoa kulttuurisensitiivisten muistipalveluiden kehittämiseksi. Marraskuussa 2015 alkaneet pajat jatkuvat 2016 toukokuuhun asti. Haasteena

pajoissa

ollut

muistiasioista

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

keskustelu kulttuurisensitiivisesti ja asiakkaita osallistavasti. Yhteisen käsiteaineiston löytäminen on vielä työn alla. Pajojen järjestämisessä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän yhteistyötä, jotta käytetyt aineistot vastaisivat paremmin asiakkaiden kokemuskenttää. Tähän ei toistaiseksi ole ollut resursseja.

MUUT PAJAT Yksittäisiä pajoja järjestettiin lisäksi aiheista, jotka nousivat ryhmäläisten aloitteesta esille. Työpajojen tavoitteena oli tarjota tietoa äitejä kiinnostavista aihepiireistä, sekä madaltaa kynnystä käyttää tarjolla olevia palveluita. Ohjaajiksi kutsuttiin asiantuntijayhteistyökumppaneita. Kaikki pajat tulkattiin somalinkielelle. Pajat olivat kaiken kaikkiaan onnistuneita. Suurimpana haasteena yksittäisille pajoille oli niiden kesto: kahden tunnin pajoissa päästiin aiheen käsittelyn alkuun. Joinakin kertoina kaikki äidit halusivat jakaa oman kokemuksensa, mikä vähensi aikaa etsiä yhteisiä ratkaisuita. Tämä ongelma korostui pimeänä aikana, kun työpajojen ajaksi saattoi osua kaksi rukousta. Vaikeat aihepiirit kaipaisivat vähintään toisen ryhmäkerran, jolloin aihetta voitaisiin käsitellä enemmän ja etsiä ratkaisuita. Erityisesti rasismin vastainen työpaja koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi, ja se kaipaisi aiheena enemmän käsittelyaikaa. Muutkin pajat puhuttivat. Muun muassa perheväkivallasta avautuminen on suuri tabu, ja asiasta ei avauduta helposti yhteisön ulkopuolisille. Aiheen syvempään käsittelyyn ei ehditty yhden pajan aikana. Toisaalta pajojen järjestäminen edellytti ei-maahanmuuttajatyötä tehneiden, ulkopuolisten ohjaajien etukäteen perehdyttämistä. Perinteinen luentomalli ja PowerPoint -esitys ei toiminut työskentelykeinona, vaan työpajat edellyttivät ohjaajilta osallistavaa otetta ja valmiutta käsitellä aiheita

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

vuorovaikutteisen keskustelun ja ennen kaikkea asiakkaiden kysymysten kautta. Näin ne edistivät kaksisuuntaista kotoutumista. 4.9.2014. Muistisairaudet, ohjasi: Jari Jokilehto ja Siiri Jaakson, Alzheimer-yhdistys. 18.9.2014. Mielenterveys ja mielen hyvinvoinnin edistäminen, ohjasi: Helsingin kaupungin psykiatrian ja päihdepalveluiden konsultoiva maahanmuuttajaryhmä. 27.11.2014. Suunterveyden edistäminen, ohjasi: Sini Tienhaara, Helsingin kaupunki. 1.9.2015. Neulominen ja käsityöt, Töölön palvelukeskuksen hyväntekeväisyysryhmä. 15.10.2015. Rasismin vastainen paja, ohjasi: Petri Öhman, Liikkukaa ry. 3.12.2015. Lyömätön linja ja perheväkivalta, ohjasi: Dwayne Woodroff, Lyömätön linja ry

INFOPÄIVÄT & MONIKULTTUURISET TAPAHTUMAT Tietoa tärkeistä aihepiireistä välitettiin myös vuorovaikutteisten, somalinkielisten infopäivien kautta. Puolen päivän infopäiviin kutsuttiin eri palvelujen asiantuntijoita kertomaan toiminnasta ja saatavilla olevasta tuesta. Somalinkielisiä infopäiviä järjestettiin yhteensä neljä. Ensimmäinen järjestettiin Kontulan somaliyhteisön kanssa, ja kolme jälkimmäistä Eläkeläiset ry:n, Pakolaisapu ry:n Kasvokkain-hankkeen, sekä Kontulan ja Myllypuron monipuolisten palvelukeskusten kanssa. Kaikkiin infotapahtumiin kutsuttiin virallinen tulkki. Infopäiviin osallistui yhteensä 229 henkilöä. Monikulttuuristen tapahtumien tavoitteena oli lisätä eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja tarjota virkistystä. Näiden osalta etenkin Kantin pysäkin kanssa järjestetyt yhteistapahtumat

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

edistivät kaksisuuntaista kotoutumista, vähensivät eri ryhmien välisiä ennakkoluuloja ja lisäsivät eritaustaisten iäkkäiden kokemuksellisuutta. Kantin pysäkin asukkaiden kanssa järjestettiin kaksi Talven valojuhlaa, EID-juhla, naisten päivän tapahtuma, itsenäisyyspäivän vastaanotto ja yhteinen suomen kielen runotunti. Kantin pysäkin ja Jaden yhteiset tapahtumat koettiin onnistuneiksi, ja etenkin runotunti ja 2015 vuoden Talven valojuhla ovat jääneet osallistujien mieleen. Runotunnin suunnittelivat ja toteuttivat Kantin ja Jaden vapaaehtoiset, jotka kutsuivat Kantin hyvinvointikeskuksen Kulttuurikantin ryhmäläiset suomen kielen tunnille. Runoja toisilleen lukeneet osallistujat vertailivat tunnin lopussa muun muassa kamelin ja lehmän lypsyasentojen eroavuutta.

Talven valojuhlaan puolestaan osallistui kahdeksan kansainvälistä vaihto-opiskelijaa Aalto yliopistosta. Sukupolvien ja kulttuurienvälisessä tapahtumassa neljä Kantin pysäkin asukasta ja Jaden asiakkaat ohjasivat yhteensä viisi erilaista työpajaa, johon opiskelijat, henkilökunta ja Kantin pysäkin asukkaat osallistuivat. Työpajojen vetäjät kokivat päivän voimauttavaksi ja he muistelivat pajoja vielä kuukausien jälkeen. Myös opiskelijoiden palaute oli erinomaista: “The group of students really enjoyed it and have all expressed how special they found the time both in terms of a cultural experience and a learning experience… Not all institutions can boast such an innovative and fresh view on activity and wellbeing for the elderly” (Ole Tørresen, sähköposti 10.2.2015).

Aalto yliopiston Service Design -vaihto-opiskelija Ole Tørresenin kanssa suunniteltuun vuoden 2015

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

Yhteistyökumppanien kanssa järjestettiin lisäksi liikunnallisia tapahtumia, joiden kautta Helsingin alueella toimivien ryhmien ryhmäläiset pääsivät tutustumaan toisiinsa ja Helsingin eri palvelukeskuksiin. Myös näiden tapahtumien toteuttamiseen osallistui opiskelijoita. Esimerkiksi Eläkeläiset ry:n, Kasvokkain -toiminnan, Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen ja Metropolian sairaanhoito-opiskelijoiden kanssa järjestettyyn ikänaisten liikunta- ja hemmottelupäivään Munkkiniemen palvelukeskuksessa osallistui 50 naista, jotka olivat kotoisin Afghanistanista, Bangladeshista, Iranista, Kiinasta, Kosovosta, Suomesta, Somaliasta, Pakistanista, Virosta ja Venäjältä. Valli ry:n Vanhustyön trainee –nuorten ja Kinaporin palvelukeskuksen kanssa järjestettyyn monikulttuuriseen liikuntapäivään puolestaan osallistui 30 Somaliasta ja Kiinasta kotoisin olevaa ikäihmistä. Asiakkaat pitivät molempia tapahtumia “erinomaisina” ja he toivoivat “tällaisia lisää… tätä joka päivä!”.

LEIRI Toiminnan alusta lähtien somaliäideillä oli yksi selvä toive: somaliäitien oma leiri. Liikunnallinen kolmen päivän leiri järjestettiin toukokuussa 2015 Fiskarsin kisakeskuksessa yhteistyössä Eläkeläiset ry:n kanssa. Leirille osallistui yhteensä 15 naista. Eläkeläiset ry:n Eva Rönkön ja Fiskarsin kisakeskuksen ansiosta saimme käyttöömme erinomaiset puitteet kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Somaliäidit olivat toivoneet koripalloa, jota päästiin harjoittelemaan Fiskarsissa. Uusista lajeista tullut chi ball oli pidetyin. Järjestäjien näkökulmasta leiri toimi hyvin, sillä leirin yhteistyökumppani, Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustoiminnan suunnittelija Eva Rönkkö tunsi paikan entuudestaan ja hänellä oli aiempaa kokemusta leirien järjestämisestä. Somalinkielisen

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

työntekijän näkökulmasta leiri olisi ollut helpompi, jos mukana olisi ollut toinenkin somalia puhuva työntekijä.

PALVELUOHJAUS "On todella tärkeää kun projektissa on työntekijä, joka puhuu samaa äidinkieltä. Saan palveluohjausta omalla äidinkielellä. Ennen ahdistuin kirjeistä, koska en ymmärtänyt mitä ne sisältää ja mitä tehdä. Nyt tiedän että voin mennä Jadeen ja työntekijä auttaa. Ei tarvitse huolestua." (55-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja) Somalinkielinen palveluohjaus tarjosi omankielistä tukea ja neuvontaa asiakkaille. Palveluohjaus mahdollisti asiakkaiden toimimisen itsenäisemmin, ja sen avulla asiakkaat saivat tietoa heitä koskevista päätöksistä ja päätösten perusteluista. Pääosin palveluohjauksesta huolehti projektityöntekijä Hamdi Moalim. Tarvittaessa projektipäällikkö Hanna Rantala tarjosi palveluohjausta selkosuomella.

ASIAKASTOIMINNALLA KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

VAIKUTTAMISTOIMINNALLA ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVILLE

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

VAIKUTTAMISTOIMINNALLA ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVILLE

"Projekti on alusta, jossa voimme kertoa ja ilmaista tarpeemme, josta sitä voi viedä eteenpäin." (57-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja 2015) Suoran asiakastoiminnan lisäksi Jade-projektin tavoitteisiin kuului iäkkäiden somalialaisten naisten tarpeiden kartoittaminen sekä heidän näkyvyytensä lisäämiseen. Erityisesti Jaden viimeisen toimintavuoden aikana panostettiin vaikuttamistoimintaan.

POLIITTINEN VAIKUTTAMISTOIMINTA “Kun minä tarvitsen sokeria, odotan että vieressä istuva tarjoaa sitä minulle. Minun ei tarvitse pyytää sokeria erikseen” (58-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja 2015) Somalialaiseen kulttuuriin kuuluu ajatus toisen huomioimisesta ja hänen auttamisestaan pyyteettömästi. Iäkkäiden asemaa on perinteisesti

kunnioitettu ja heidän on odotettu kantavan vastuuta nuorempien sukupolvien opettamisesta. Nuorempien puolestaan on odotettu huolehtivan siitä, että iäkkäiden tarpeet toteutuvat (Lagacé et al. 2012). Toisaalta politiikkaa on pidetty miesten asiana. Naisten kesken on solmittu sanaton sopimus, että politiikasta ei puhuta. Me kuitenkin huomasimme, että kulttuurien vuorovaikutuksessa iäkkäiden naisten viesti oli hukkunut ja heidän tarpeensa asetettu taka-alalle. Pääosin nuoren somaliyhteisön sisällä huomiota oli kiinnitetty ensisijaisesti nuorten aseman parantamiseen ja työllisyyden edistämiseen. Vaikka ikääntymisestä oli joitakin mainintoja somaliasiain asiantuntijatyöryhmän raportissa (Hammar 2013), mitään konkreettisia ideoita iäkkäiden aseman parantamiseksi ei oltu esitetty. Tästä johtuen me kannustimme somaliäitejä puhumaan; kertomaan tarpeistaan, jotta erinäiset palvelut edistäisivät myös somaliäitien hyvinvointia ja lisäisivät heidän elämän koettua merkityksellisyyttä.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

VAIKUTTAMISTOIMINNALLA ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVILLE

Erilaisten poliittisten vaikuttamiskanavien turvin, Jaden somaliäidit alkoivat kertoa avoimemmin heidän toiveistaan ja tarpeistaan. He puhuivat eri asiayhteyksissä erityisesti suomen kielen opetuksen merkityksestä ja toivoivat lisää iäkkäille suunnattuja kielikursseja. Lisäksi he toivoivat iäkkäät paremmin huomioivaa kansalaisuushakemusta. Kunnallisilta päättäjiltä toivottiin lisää kulttuurisensitiivisiä liikuntapaikkoja ja erityisesti edullisia naisten vesiliikuntaryhmiä; “Kansalaisuuden tai kielen kurssien asiat ovat meille tärkeä. On surullista, jos ihminen ei pysty keskustelemaan naapurin kanssa, matkustamaan tai käymään lääkärissä itsenäisesti. Lapset asuvat joskus ulkomailla, ja jos he asuvat täällä, heillä on oma elämä ja eivät voi aina auttaa” (Somaliäiti, projektipäiväkirja 2014). Jaden ryhmä vieraili vuonna 2015 muun muassa entisen kansanedustaja Rakel Hiltusen vieraana eduskunnassa, piti puheen entiselle pääministeri Alexander Stubbille, ja esittivät kysymyksiä suomen kielen opetuksesta tasa-arvoja yhdenvertaisuusvaltuutetuille. Lisäksi maaliskuussa järjestetyn somalinkielisen infopäivän kysymyksistä koottiin kooste Helsingin vanhusneuvostolle ja Stadin ikäohjelmalle somalinkielisten ikäihmisten tarpeista ja toivomuksista iäkkäiden palveluiden kehittämiseksi Helsingissä.

MEDIANÄKYVYYS Iäkkäät maahanmuuttajat ovat olleet suomalaisissa tiedotusvälineissä pitkälti näkymättömiä. Kun ikääntymisestä ja maahanmuutosta on keskusteltu, huomiota on kiinnitetty hoitopalveluiden henkilökunnan monikulttuurisuuteen (Torres et al. 2014). Kolme Jaden somaliäitiä oli valmiina jakamaan tarinansa. He osallistuivat Eläkeläiset ry:n ja

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Kansansivistysliiton tuottamalle videolle ”Tarinoita vanhenemisesta Suomessa” (2014) sekä Jadeprojektin videolle ”Kohtalona uusi kotimaa/Destined for a New Homecountry” (2015). He antoivat myös haastattelun Hufvudstadsbladetiin, jossa artikkeli nostettiin lehden pääsivulle. Tämän jälkeen haastatteluja antaneet äidit kokivat, että oli tullut muiden aika puhua. Muiden äitien kieltäytyessä kuvista, tiedottajia eivät kiinnostaneet haastattelut. Yhteensä Jade esiintyi 27 kertaa erilaisissa uutis- ja verkkoartikkeleissa.

TYÖPAJAT & KOULUTUKSET Jade-projekti järjesti osallistavia työpajoja vanhuspalveluiden työntekijöille, opiskelijoille ja maahanmuuttajaryhmille. Työpajojen tarkoituksena oli herkistää osallistujia ikäihmisten moninaisuudelle, lisätä kulttuurisensitiivistä osaamista ja toisaalta kartoittaa tietoa toimintakentästä ja tulevaisuuden tarpeista. Vanhuspalveluiden ammattilaisille ja opiskelijoille järjestettyjen työpajojen ja koulutusten kautta saimme tietoa siitä, missä kentällä mennään ja miten paljon iäkkäistä maahanmuuttajista tiedettiin. Asiantuntijoille ohjattuja moninaisuuskoulutuksia Jade-projekti järjesti yhteensä kaksi: OIVA-akatemian sosiaalinen esteettömyys -koulutuspäivä Helsingin kaupungin sosiaalija terveysviraston työntekijöille (2015) ja Vanhus- ja Lähimmäispalvelujen liiton strategiapäivät Vallin jäsenjärjestöjen edustajille (2016). Kahteen koulutukseen osallistui yhteensä 55 ammattilaista. Metropolian ja Diakin korkeakouluopiskelijoille ohjattiin puolestaan yhteensä neljä työpajaa ja Töölön yhteislyseon lukiolaisille yksi. Jade-projekti toimi myös Metropolian geronomiopiskelijoille työelämäyhteistyökumppanina, ja näin tuki opiskelijoita tutustumaan kulttuurisensitiiviseen vanhustyöhön. Opiskelijaryhmää tuettiin

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

VAIKUTTAMISTOIMINNALLA ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVILLE

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

VAIKUTTAMISTOIMINNALLA ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVILLE

myös järjestämään seminaari kulttuurien kohtaamisesta ja selkokielen merkityksestä vanhustyössä (2014).

Seminaaripalaute oli erinomaista kaikkien kolmen seminaarin osalta: niiden yhteenlaskettu yleisarvosana oli ~4,6 (asteikolla 1–5).

Nuorempien maahanmuuttajaryhmien ohjaaminen paljasti, että eri sukupolvien edustajat tuntuivat suhtautuivat ikääntymiseen Suomessa samankaltaisesti: noin puolet haaveili paluusta kotimaahan, kun taas toinen puoli uskoi heidän perheensä ja elämäntilanteensa sitovan heidät Suomeen. Toisaalta henkilöiden nuori ikä, parempi koulutustausta ja sujuva suomen kielen taito vaikuttivat siihen, että moni toivoi voivansa osallistua ikääntyessään monikulttuurisiin palveluihin. Esimerkiksi liikuntaa, uintia ja luontotoimintaa pidettiin hyvinä toimintamuotoina.

Arvokas vanhuus uudessa kotimaassa: Mielenterveys ja hyvinvointi (12.3.2014): Jaden ensimmäiseen seminaariin osallistui 48 henkilöä. Moninaisuus -verkoston kautta järjestetystä, kahden seminaarin Arvokas vanhuus -seminaarisarjasta kerromme seuraavassa moninaisuustyötä käsittelevässä kappaleessa.

Monikulttuurisia työpajoja järjestettiin yhteensä kolme Vantaa NiceHearts ry:n ja Afaes ry:n kautta. Niihin osallistui 44 naista. Näiden otosten kautta vaikuttaisi siltä, että nyt vanheneva, niin sanottu ensimmäinen sukupolvi eroaa niistä, jotka ovat asuneet Suomessa pidempään5. Tulevaisuudessa voikin olla, että yhä useampi iäkäs maahanmuuttajataustainen kuntalainen pärjää yhteisissä hyvinvointipalveluissa.

ARVOKAS VANHUUS -SEMINAARISARJA (2014 & 2015) Kolmen asiantuntijaseminaarin tavoitteena oli lisätä iäkkäiden maahanmuuttajien näkyvyyttä vanhuspalveluissa. Seminaarien kohderyhmänä olivat vanhuspalveluiden ammattilaiset ja alan opiskelijat. Osallistujia tavoitimme yhteensä 234. 5 Sandra Torres kirjoittaa siitä, että usein iäkkäät maahanmuuttajat nähdään homogeenisena ryhmänä, joilla on erityistarpeet. Meidän tulisi huomioida, että tämän käsitteen sisällä on keskenään hyvin erilaisia, eri syistä ja eri ikäisinä maahan muuttaneita. Heillä kaikilla on erilaiset tarpeet (Torres 2006).

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

Suomessa on perinteisesti uskottu, että yhtenäistetyt palvelut takaavat tasa-arvoiset palvelut. Transkulturaalinen tai monikulttuurinen hoitotyö on kyseenalaistanut tämän näkemyksen ja kiinnittänyt huomiota siihen, että “samaa kaikille” -hoitomallissa ihmisen arvo ja odotukset ovat hukkuneet. Suomessa esimerkiksi hoitoetiikan näkökulmasta kirjoittanut Meri Kangasniemi on kysynyt, voivatko ”samaa kaikille”-palvelut taata yhdenvertaisuutta ja ovatko ne hyvinvoinnin näkökulmasta perusteltuja (Kangasniemi 2007; Kangasniemi 2009). Sari Heikkisen ja Kirsi Lumme-Sandtin kuntien vanhuspoliittisia asiakirjoja tarkasteleva tutkimus puolestaan huomioi, että uusi vanhuspalvelulaki ja laatusuositus ovat ottaneet ikäihmisen palveluiden lähtökohdaksi (Heikkinen & Lumme-Sandt 2014). Tämä asettaa myös vähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset aiempaa parempaan asemaan palvelujen käyttäjinä. Jade-projektin tavoitteena oli lisätä iäkkäiden somalialaisten naisten näkyvyyttä vanhuspalveluissa. Pyrimme vaikuttamaan vanhuspalveluiden työntekijöihin ja alan opiskelijoihin lisäämällä heidän tietoutta täällä asuvista muunkielisistä ikäihmisistä sekä vaikuttamalla arjen työ- ja hoitokäytäntöihin. Verkostomainen työskentelytapa rupesi ohjaamaan vaikuttamistoimintaa erityisesti vuoden 2014 alusta lähtien.

MONINAISUUDELLA HYVINVOINTIA: VOIMAA VERKOSTOSTA Jade-projekti onnistui löytämään Eloisa ikä-avustusohjelman kautta arvokkaat yhteistyökumppanit, jotka auttoivat edistämään projektin tavoitteita erityisesti vaikuttamistyön saralla. Jade-projektin ensimmäisillä, elokuussa 2013 järjestetyillä Eloisilla päivillä projektihenkilöstö tapasi Seta ry:n Yhdenvertainen vanhuus- hankkeen projektipäällikkö Salla-Maija Hakolan. Silloin kävi ilmi, että keskenään erilaisilla ryhmillä, somaliäideillä ja sateenkaarisenioreilla, oli samankaltainen

huolenaihe: he kokivat itsensä näkymättömiksi. Yhteistyön kehittäminen aloitettiin konkreettisemmin Eloisilla starttipäivillä Daisy Eläkeläiset ry:n Muistojen kodin kanssa. Kolme Eloisaa osahanketta lähtivät edistämään Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -koordinaatiohankkeen tuella vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten asemaa. Vuonna 2015 Moninaisuus-verkostoon liittyi saamenkielisten muistisairaiden hyvinvointia edistävä SamiSoster ry:n Muittóhallat projekti.

ARVOKAS VANHUUS -SEMINAARIT (6.11.2014 & 4.11.2015) "Ihmisten erilaisuudella on tosiasiassa pikemmin taipumus vahvistua vuosien mittaan. Keskiikäisenä erilaisuus jää tai se jätetään piiloon kodin seinien sisään. Vanhana taas tarvitaan enemmän toisten apua ja silloin erilaisuus tulee esille, koskipa se sitten kieltä, etnistä taustaa, sukupuolen suuntautumista tai pienempiäkin kulttuurien eroja." (Presidentti Tarja Halonen 4.11.2015) Moninaisuus-verkosto järjesti kaksi seminaaria, joiden tavoitteena oli lisätä valmiutta tunnistaa ja huomioida ikäihmisten moninaisuus. Näistä ensimmäinen Arvokas vanhuus: Moninaisuus näkyväksi keskittyi moninaisuuden tunnistamiseen. Marraskuussa 2014 järjestetyn seminaarin kutsuvieraaksi ja päivän pääpuheenvuoron pitäjäksi kutsuttiin eurooppalaisen monikulttuurisen vanhustyön verkoston ENIEC:in jäsen Frédéric Lauscher. Frankfurtista kotoisin olevan Lauscherin puheenvuoro kertoi tiivistetysti, miten he olivat onnistuneet parantamaan moninaisuuden kautta palvelujen laatua ja palvelupaikkojen kysyntää. Muutokset olivat myös vähentäneet palvelutalojen henkilöstön vaihtuvuutta.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

Seminaaripalautteessa todettiin seminaarin olleen hyvä ja herättelevä. Se sai myös kiitosta konkreettisen esimerkin esittelemistä, ja siitä, että eri vähemmistöryhmät tekivät yhteistyötä palveluiden parantamiseksi. Lisäksi Helsingin kaupungin Itäisen palvelualueen johtaja Merja Etholén-Rönnberg kirjoitti kiitosviestissään esittäneensä moninaisuusteeman lisäämistä Helsingin kaupungin koulutussuunnitelmaan ja aiheen käsittelyä Helsingin vanhusneuvostoon (7.11.2014). Vuotta myöhemmin Jaden projektipäällikkö Hanna Rantala ohjasi Oiva-akatemian koulutuspäivässä koulutuksen sosiaalisesta esteettömyydestä, osallisuudesta ja iäkkäistä somalinaisista Helsingin kaupungin sosiaalija terveysviraston työntekijöille. Joulukuussa 2015 Jade-projekti osallistui Helsingin Vanhusneuvoston ja iäkkäiden maahanmuuttajien yhteiselle joululounaalle.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Seminaarisarjan toinen seminaari, Arvokas vanhuus II: Moninaisuudella hyvinvointia, puolestaan keskittyi hyvien käytäntöjen levittämiseen ja käytännön keinoihin. Seminaarin avauspuheenvuoron piti presidentti Tarja Halonen, jonka jälkeen Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Sari Heikkinen kertoi tutkimuksestaan iäkkäiden maahanmuuttajien asemasta kuntien vanhuspoliittisissa asiakirjoissa. Hyviin käytäntöihin tutustuttiin seminaarin järjestäjähankkeiden kautta, sekä osallistavan forum-teatteriesityksen kautta. Seminaarista annettu palaute oli hyvää, joskin äänentoisto-ongelmat verottivat arvosanaa. Erityisen hyväksi koettiin saamelaisten ikäihmisten läsnäolo ja havainnollistava forum-teatteri. Seminaarien kautta tavoitettiin yhteensä 200 kuulijaa. Lisäksi molemmat seminaarit taltioitiin ja niitä pystyi seuraamaan verkon välityksellä. Arvokas

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

vanhuus -seminaarivideoita oli katsottu yhteensä 771 kertaa 9.2.2016 mennessä. Videotallenteet löytyvät Jaden verkkosivujen kautta: http://www. jadeprojekti.fi/seminaarit-koulutukset

MONINAISUUS-GALLUP (ELOISA IKÄ 2015) & BUSSIKAMPANJA Eloisa ikä -avustusohjelma nousi korvaamattomaksi kumppaniksi moninaisuus-työn osalta. Vanhustyönkeskusliiton koordinaatiohanke julkaisi lokakuussa 2015 valtakunnallisen #moninaisuus ja yhdenvertaisuus-gallupin, jossa romani-, maahanmuuttajataustaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ikäihmiset nostettiin keskustelun aiheeksi. 1000 suomalaiselta kysyttiin, onko kaikilla ihmisarvo, syrjiikö yhteiskunta, ovatko palvelut sopivia ja näkyvätkö vähemmistöt yhteiskunnassa riittävästi. Sen kautta kävi ilmi, että valtaosa suomalaisista kannatti yhdenvertaisia palveluita. 6 Gallupin lisäksi Eloisa ikä -ohjelma toteutti myös 2015 vuoden loppupuolella #Moninaisuus -bussikampanjan, jonka aikana uudet, moninaiset Eloisat piirroshahmot matkustivat Helsingin julkisessa liikenteessä. Bussin istuimiin kiinnitetyissä tarroissa luki: "Ikäihminenkin voi olla homo. Tai mamu. Tai mitä tahansa."

VANHUSNEUVOSTO-OPAS Jari Latvalahden kirjoittama Vanhusneuvostoopas julkaistiin vuonna 2015. Jade-projekti ja Eläkeläiset ry pääsivät antamaan kommentteja oppaan vedokseen. Hankkeiden kommenttien kautta Vanhusneuvostojen oppaaseen lisättiin neljä 6 Moninaisuus-gallupin tuloksiin voi perehtyä Eloisa ikä -sivustolta ladattavasta gallupin yhteenvedosta: http:// www.eloisaika.fi/eloisa-ika/ohjelman-vaikuttamistyo/ gallupit/

mainintaa iäkkäiden maahanmuuttajien huomioimisesta vanhusneuvostojen ja kuntien toiminnassa. Painetusta versiosta oli sen sijaan poistettu ehdotetut lisäykset muun muassa paikallisten Seta ry:n lisäämisestä Vanhusneuvostojen sidosryhmiin ja sateenkaariseniorien huomioimisesta kuntien toiminnassa.

VAIKUTTAMISTOIMINTA KÄPYRINNE RY:SSÄ: MONINAISUUS OSAKSI PALVELUTALON ARKEA Maahanmuuttajaikäihmisille on järjestetty toimintaa Kantin pysäkillä vuodesta 2008 lähtien. Myös talon asukkaat ja henkilökunta muodostavat heterogeenisen joukon eri-ikäisiä ja -kielisiä ihmisiä. Vuoden 2014 alussa palvelutalon arki muuttui, kun Kantin pysäkille muutti kaksi muunkielistä asukasta. Neljän eri äidinkielen myötä moninaisuudesta tuli aiempaa näkyvämpi osa asuinyksikön elämää. Jade-projekti järjesti kaksi teemakoulutusta henkilökunnan tueksi: somalikulttuuri & vaikutus hoitotyöhön (4.9.2014) ja selkosuomi hoitotyön tukena (18.12.2014). Lisäksi Jade-projekti pilotoi asenteisiin vaikuttavan moninaisuus -koulutuspaketin: Moninaisuudesta voimavara (28.4.2015). Koulutusten kautta Jade-projektin toimintaa juurrutettiin palvelutalon toimintaan ja organisaatiokulttuuriin. Somalikulttuuri & vaikutus hoitotyöhön (4.9.2014): Ensimmäisen teemakoulutuksen ohjasi Jadeprojektin työntekijä Hamdi Moalim. Somalikulttuuria käsittelevän alustuksen kautta Kantin pysäkin työntekijät saivat tietoa muun muassa yhteisöllisen kulttuurin vierailukäytännöistä, juhlapyhistä, traditioista ja ammattietiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi työntekijät saattoivat esittää kysymyksiä aiheista, jotka askarruttivat heitä. Tällaisia olivat

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

esimerkiksi ruokavalion valmistamisen oikeaoppisuus ja asiakkaan ja omaisten mahdollisesti risteytyvät toiveet. Koulutukseen osallistui seitsemän työntekijää. Heidän palautteensa mukaan koulutus oli hyödyllinen: se avasi heille uusia näkökulmia ja tarjosi tukea kulttuurisensitiiviseen työhön. Selkosuomi hoitotyön tukena (18.12.2014): Selkokielen koulutuksen piti Jade-projektin ja Kantin pysäkin vapaaehtoinen, suomen kielen lehtori ja S2-opettaja Marianne Seppä. Selkosuomen koulutuksessa kiinnitettiin huomiota paitsi puhuttuun kieleen myös hoitotyön rekisteröintikäytäntöihin. Näin koulutuksen tavoitteena oli edistää kommunikaatiota niin asiakkaiden ja henkilökunnan välillä kuin monikulttuurisen henkilökunnan kesken. Koulutukseen osallistui yhteensä 8 Kantin pysäkin työntekijää. Henkilökunta koki koulutuksen hyödyllisenä. Käpyrinteessä tehdyn moninaisuustyön osalta kiinnostavaa oli myös se, vaikuttiko moninaisuuden lisääntyminen Kantin pysäkin arkeen ja hoitokäytäntöihin. Muuttiko palvelutalon moninaistuminen toimintaa tai nostiko se jotain uutta esille? Oliko henkilökunnalla osaamista, jonka avulla voitiin taata yhdenvertainen palvelu kaikille? Näihin kysymyksiin vastatakseen Jade-projekti lähti kehittämään erillistä moninaisuutta edistävää hanketta, jonka avulla pyrittiin juurruttamaan moninaisuusajattelua Käpyrinne ry:n arkeen. Moninaisuudesta voimavara -projekti toteutettiin projektipäällikkö Hanna Rantalan JEAT-tutkinnon kehittämisprojektinä. Projektin työryhmään kuului Käpyrinne ry:n toiminnanjohtaja Päivi Tiittula, Käpylän pysäkin palvelujohtaja Mirja Huhtala, Kantin pysäkin palvelujohtaja Soili Mustonen, ja Ruth Franco ja Hanna Rantala Jade-projektista.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

MONINAISUUDESTA VOIMAVARA -KOULUTUSPILOTTI Päästäksemme käsiksi siihen, mitä henkilökunnan moninaisuusajattelu ja osaaminen oli, toteutimme Käpyrinne ry:n henkilökunnalla kaksiosaisen tutkimuksen. Näistä ensimmäinen toteutettiin sähköisenä moninaisuus-kyselynä Kantin ja Käpylän pysäkin työntekijöille. Pohjana käytimme Georgetown yliopiston laatimaa monikulttuurisuuden itsearviointitestiä, jonka mukautimme työyhteisölle sopivaksi ja projektin tarpeiden mukaiseksi, ja jonka käänsimme suomen kielelle. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 vastaajaa (16 suomenkielistä, 1 ruotsinkielinen, 1 muunkielinen). Heistä 17 oli naisia ja 1 mies. Sähköisen kyselyn lisäksi toteutimme Kantin pysäkin työntekijöille neljä parihaastattelua (N=8). Haastattelimme Kantin pysäkin palvelujohtajaa ja vastaava hoitajaa, varavastaavaa hoitajaa, 3 lähihoitajaa, 1 kodinhoitaja ja 1 laitoshoitaja. Haastatelluista 7 oli naisia ja 1 mies, ja 5 suomenkielisiä, 1 ruotsinkielinen, 2 darinkielistä. Darinkielinen haastattelu suoritettiin tulkin välityksellä. Kahden tutkimuksen tulokset tukivat toisiaan: sähköiseen kyselyyn vastanneet kokivat palvelutalon suhtautuvan moninaisuuteen avoimesti. Omat asenteet koettiin kuitenkin muuta työyhteisöä positiivisemmiksi: 100 % vastanneista sanoi suhtautuvansa positiiviseksi moninaisuuteen, kun taas työyksikössä 72 % uskottiin suhtautuvan positiivisesti monikulttuurisuuteen ja 61 % seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuuteen. Erityisen kiinnostavaa oli se, että työntekijöiden arvot eivät tuntuneet heijastuvan hoitokäytäntöihin. Esimerkiksi alle 40 % vastanneista kertoi kiinnittävänsä huomiota asuinyksikköjen miljöön ja materiaalien moninaisuuteen ja 16 % kertoi, että eri

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

kulttuurien juhlapyhiä juhlittiin asuinyksikössä. 30 % ilmoitti etsivänsä tietoa eri kulttuureista haastavissa tilanteissa. Toisaalta yli 70 % vastanneista ilmoitti opiskelleensa muunkielisten asiakkaiden kielestä ilmaisuita ja yli 80 % ilmoitti kääntyvänsä tulkin puoleen tarvittaessa. 50 % vastanneista kaipasi työyhteisöltä enemmän tukea moninaisuuteen liittyvän tiedon etsimisessä ja tietotaidon lisäämisessä. Laadullisissa haastatteluissa saadut tiedot olivat samansuuntaisia. Monikulttuurisuus oli otettu haastateltujen mielestä positiivisesti vastaan ja se koettiin palvelutalon arkea rikastuttavana asiana. Tästä huolimatta erityisesti hoitotyötä tekevät haastateltavat kertoivat, että Kantin pysäkin moninaistuminen ei ollut vaikuttanut arkeen olennaisesti; muutoksen näkyivät lähinnä ruokakulttuurin huomioimisen kautta. Vaikka asenteet olivat positiivisia, koettiin että käytännön työssä moninaisuus jäi ajatuksen tasolle: kiire saneli arkea.

MONINAISUUDESTA VOIMAVARA -KOULUTUS (29.4.2015) Osallistujia: 11 (Kantin pysäkki ja Käpylän pysäkki) Ohjaajat: Hanna Rantala ja Ruth Franco Forum-teatteri: Anni Pellikka ja Viola Pekkanen Moninaisuudesta voimavara -koulutus rakennettiin haastatteluissa saatujen tulosten pohjalle. Pilottikoulutus järjestettiin huhtikuussa 2015. Kolmen tunnin koulutuspaketin alussa oli ensin teoriaosio, jonka jälkeen opittua testattiin osallistavan forum-teatterin avulla. Koulutuksen tavoitteina oli herkistää henkilökuntaa tunnistamaan moninaisuutta ja tunnistaa konkreettisia keinoja, joilla jokaisen asukkaan tarpeet tulisi aiempaa paremmin kohdatuiksi. Työskentelimme omien asenteiden tunnistamisesta

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

ja itsetuntemuksen vahvistamisesta, ja kannustimme osallistujia miettimään, miten omat asenteet vaikuttavat toimintaan ja työskentelyyn. Ennen kaikkea pyrimme kehittämään keinoja, joilla hoivapalvelut vastaisivat asiakkaiden tarpeita ja toiveita, ja jotta asiakas nähtäisiin ja kohdattaisiin ensisijaisesti ihmisenä. Anni Pellikan ja Viola Pekkasen vetämä forum-teatteri oli käsikirjoitettu Kantin pysäkillä sattuneiden hoitotilanteiden ympärille. Näyttelijät esittivät ensin koko näytelmän, minkä jälkeen osallistujat itse joutuivat miettimään, voitaisiinko esitetyissä tilanteissa toimia toisin.

MONINAISUUDESTA VOIMAVARA: TULOKSET JA VAIKUTUKSET Yleisarvosana: 4,6 (asteikolla 1–5) Kouluttajien käyttämät menetelmät: 4,8 (asteikolla 1–5) Koulutuksen hyödyllisyys: 4,6 (asteikolla 1–5) ”Asiat esitettiin esimerkkien avulla, mitä kautta ne oli helpompi oppia ja ne vetosivat tunteisiin… Osallistavat menetelmät oli hyviä: ei ollut painostavaa tunnelmaa vaan kynnys osallistua oli matala. Jotain te teitte oikein, sillä myös hiljaisemmat puhuivat ja osallistuivat.” (Koulutukseen osallistunut lähihoitaja) Palautekyselyn täytti yhteensä viisi osallistujaa. Heistä 75 % koki tunnistavansa aiempaa enemmän moninaisuutta työyksikössään, 100 % koki saaneensa uusia työkaluja työhönsä, ja 100 % etsi uusia keinoja osallistaa asiakkaita. 25 % kertoi

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

tunnistavansa aiempaa enemmän moninaisuutta, mutta ilmoitti ettei heillä ollut aikaa huomioida sitä työssä. 75 % vastanneista sanoi, ettei kiire ollut este. ”Kiitos teille ihanaiset moninaiset - tätä herättelyä tarvitaan!” (Koulutukseen osallistunut kodinhoitaja) Moninaisuudesta voimavara -koulutuksia on määrä jatkaa JADE II -hankkeessa.

KANSAINVÄLINEN INNOVAATIOPROJEKTI (2015) Metropolia ammattikorkeakoulussa järjestetään kerran vuodessa monialainen innovaatioprojekti, johon osallistuu opiskelijoita neljästä oppilaitoksesta: Professionshøjskole Metropol (Tanska), MGH Institute of Heath Professionals ja Seton Hall University (USA), Metropolia ammattikorkeakoulu (Helsinki). Vuoden 2016 innovaatioprojektin yhteistyökumppaneiksi valittiin Käpyrinne ry:n Kantin pysäkki ja Miina Sillanpää -säätiö. Kantin pysäkille tuli kaksi ryhmää ja yhteensä 10 suomalaista, tanskalaista ja yhdysvaltalaista opiskelijaa. Ryhmien haasteeksi annettiin "Miten Kantin pysäkistä voidaan kehittää moninaisuutta tukeva palvelukoti?". Innovaatioprojektin ohjaavina tahoina toimivat Jade-projektin, Kantin pysäkki ja Seta ry:n Yhdenvertainen vanhuus -hanke. Opiskelijaryhmät kehittiviät kaksi kehittämishanketta: asiakastarinoiden ja heidän lempiruokiensa ympärille rakennettu reseptikirja "The Taste of my life" ja henkilökuntaa tukeva, asiakastietoja kokoava "This is Me -board" . Innovaatioprojektin voittajaksi valittiin Metropolian päätöstilaisuudessa Kantin pysäkille suunniteltu projekti “The Taste of my Life”. Kantin pysäkille kirjoitetut innovaatioprojektityöt voi ladata Jaden verkkosivuilta.

MONINAISUUS OSAKSI VAIKUTTAMISTOIMINTAA

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TUOTOKSET

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

TUOTOKSET

Jade-projekti toteutti toimintansa pohjalta toisaalta asiakastyötä tukevaa materiaalia sekä toisaalta kulttuurisensitiivistä vanhustyötä kehittävää materiaalia. Moninaisuudesta voimavara -koulutuspilotista ja Arvokas vanhuus -seminaarisarjasta ei kerrota tässä kappaleessa erikseen, sillä molemmat on esitelty edeltävässä kappaleessa. Molemmista kuitenkin johdettiin tuotoksia.

IKÄIHMISTEN PALVELUT HELSINGISSÄ – SOMALINKIELINEN PALVELUKARTTA Palveluiden heikko tunteminen ja toisaalta heikosta lukutaidosta johtuva epävarmuus käyttää julkisia liikennevälineitä rajoittavat somaliäitien arkea. Stadin ikäohjelman jäsen ja Kontulan palvelukeskuksen entisen työntekijän Elina Rahmanin aloitteesta, suomalaiset ENIEC -jäsenet alkoivat miettiä yhdessä, miten tiedon välittämisestä voitaisiin huolehtia nykyistä paremmin myös muunkielisille kuntalaisille. Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Sari Heikkinen kertoi Tampereen Naistarille tuotetusta palvelukartasta, joka oli lisännyt Hervannan alueen palveluiden löydettävyyttä.

waayeelka ee Helsinki” on kokoontaiteltava kartta, joka sisältää ikäihmisten kannalta tärkeät numerot ja palvelut suomeksi ja somaliksi. Siinä on huomioitu erityisesti maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten tarpeet ja se sisältää tietoa muun muassa kunnallisista sosiaalija terveyspalveluista sekä maahanmuuttajaikäihmisille suunnatusta ryhmätoiminnasta. Kartta on tarkennettu niille alueille, joilla iäkkäiden maahanmuuttajien palvelut sijaitsevat: Helsingin keskusta, Itä-Helsinki, Malmi ja Pasila. Somalinkielinen palvelukartta on tulostettu paperille ja sen voi ladata myös verkosta osoitteessa: www.kartta.jadeprojekti.fi. Somalinkielinen kartta on pilottiprojekti, jota on tarkoituksena levittää yhteistyökumppanuuksien kautta myös muihin kaupunkeihin sekä kääntää tarvittaessa muille kielille. Graafinen suunnittelu: Tania Hoffrén, Aalto yliopisto Kartan käännös: Hamdi Moalim Kartan työryhmä: Hanna Rantala & Hamdi Moalim, Jade-projekti, Yuko Kametani, Suomen Pakolaisapu ry; Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry; Sari Heikkinen, Laurea Ammattikorkeakoulu.

Jade-projekti otti koordinointivastuun hankkeesta ja lähti kehittämiään esteetöntä somalinkielistä palvelukarttaa yhteistyössä Pakolaisapu ry:n Kasvokkain -hankkeen, Eläkeläiset ry:n ja Laurea ammattikorkeakoulun lehtori Sari Heikkisen kanssa. 7 ”Ikäihmiset palvelut Helsingissä –

Adeegyada

7 Kiitos kommenteista myös Polli ry:n Yomo-projektille, Suomen muistiasiantuntijat ry:n ETNIMU-hankkeelle, Kinaporin palvelukeskuksen Ulla Pohjanmaalle, Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja Marja Säikälle sekä Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen Taina Lehdolle.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TUOTOKSET

KOHTALONA UUSI KOTIMAA / DESTINED FOR A NEW HOME COUNTRY (2015) Kohtalona uusi kotimaa käsittelee ikääntymistä Suomessa kolmen iäkkään somaliäidin näkökulmasta. Äidit kertovat arjen haasteista Suomessa ja siitä, miten he pyrkivät pitämään aktiivisuuttaan ja hyvinvointiaan yllä. Teos on tarkoitettu opetuskäyttöön. Se on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Kesto: 16:36 min Kuvaus ja editointi: Olli Sydänmaa, KSL Jälkituotanto ja graafinen suunnittelu: Bárbara Rebolledo Käsikirjoitus ja kerronta: Hanna Rantala Käännös ja kerronta: Hamdi Moalim Englanninkielinen käännös: Michelle Kaila, Tuomas Kaila, Hamdi Moalim Videon työryhmä: Eva Rönkkö Eläkeläiset ry ja Ruth Franco

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

TUOTOKSET

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TUOTOKSET

MUISTOJA KAUKAISESTA KOTIMAASTA -NÄYTTELY Somaliäidit toivoivat voivansa jakaa tarinoita somalialaisesta kulttuurista. Ryhmäläisten päätöksestä aloimme valmistella yhdessä näyttelyä somalialaisista käsitöistä. Seitsemän somaliäitiä toi valokuvattavaksi heille tärkeitä muistoja ja esineitä Somaliasta. He kertovat esineistä tarinoita, jotka herättävät henkiin mielikuvia ja lauluja, jotka taltioitiin. Esineistä ja tarinoista koottiin kahdeksan valokuvan näyttely, joka oli esillä Pasilan monikielisessä kirjastossa (11/2014), Kantin galleriassa (3/2015), Töölön palvelukeskuksessa (9/2015) ja Kampin palvelukeskuksessa (10/2015). Näyttelyaineisto koottiin kahdessa taideterapeutti Eungyung Kimin ohjaamassa työpajassa. Valokuvaajana ja taulujen suunnittelijana toimi Bárbara Rebolledo. Työpajoissa hyödynnettiin myös Helsingin kaupunginmuseon kokoamaa Muistojen matkalaukkua.

OPINNÄYTETYÖT Jade-projektiin tuotetut opinnäytetyöt käsittelivät asiakastyön eri menetelmien kehittämistä. Kaksi opinnäytetyötä tehtiin Metropolia ammattikorkeakouluun, näistä toinen yhteistyössä Sininauhaliitto ry:n Vihreä veräjä -hankkeen kanssa. Lisäksi asiakastyöstä aloitettiin vertaileva progradututkielma tammikuussa 2016. Anu Pöntinen ja Mari Ylhäisi 2015: ”Supporting Ageing Somali Women. Low threshold activities as part of promoting overall well-being in everyday life”, Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö keräsi palautetta Jaden asiakkailta Jaden toimintaan ja sen laatuun liittyen. Pyrkimyksenä oli kuulla mitä tarpeita asiakkailla on, mistä he pitävät Jaden toiminnassa ja mitä voisi kehittää eteenpäin. Tanja Gråsten & Iina Hokkanen 2014: “Green

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Care - Nature Assisting Integration of Aging Somali Women”, Metropolia ammattikorkeakoulu. Jade-projektin ja Vihreä veräjä -hankkeen järjestämään kotouttavaan luontotoimintaan pohjautuva opinnäytetyö tarkastelee luontotoiminnan mahdollisuuksia ikääntyvien somalialaisten kotouttamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Marja Nirkko, Itä-Suomen Yliopisto, Terveystieteet. Vertaileva pro-gradu tutkielma tarkastelee iäkkäiden maahanmuuttajanaisten vertaistoimintaa ennaltaehkäisevän hoitotyön näkökulmasta. Tutkimuksessa on haastateltu yhteensä 10 Jadeprojektin asiakasta, sekä Daisy Eläkeläiset ry:n Muistojen kodin ja Kontulan palvelukeskuksen persiankielisiä asiakkaita. Gradun on määrä valmistua vuoden 2016 aikana. Valmiit opinnäytetyöt voi ladata Jade-projektin verkkosivuilta: http://www.jadeprojekti.fi/ seminaarit-koulutukset

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

TUOTOKSET

TOIMINTAMALLIT PALAUTEVAALIT: ARVIOINTIMENETELMÄ LUKUJA KIRJOITUSTAIDOTTOMILLE Asiakasarvioinnin toteuttaminen Jade-projektissa oli haaste. Luku- ja kirjoitustaidottoman kohderyhmän kanssa emme voineet hyödyntää perinteisiä arviointimenetelmiä. Me kuitenkin halusimme tarjota asiakkaille mahdollisuuden antaa palautetta anonyymisti ja näin varmistaa, että ohjaajien läsnäolo ei vaikuttaisi annettuun arviointiin. Palautevaaleista kehitettiin toimintamalli Innokylään nimellä Arviointimenetelmä lukuja kirjoitustaidottomille ryhmille.

LUONTOAVUSTEINEN KOTOUTUMINEN Toimintamallin tarkoituksena on tutustua suomalaiseen tapakulttuuriin. Toiminta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja se on sovellettavissa monenlaisille maahanmuuttajaryhmille. Luontoavusteisesta toiminnasta on kerrottu enemmän kappaleessa 13. Mallin kehitti yhteistyössä Vihreä veräjä-hankkeen työntekijät Tuomo Salovuori, Minna Malin ja Mila Sjöholm, Jade-projektin työntekijät Hanna Rantala ja Hamdi Moalim, Metropolian opiskelijat Iina Hokkanen ja Tanja Gråsten, sekä Novia yrkeshögskolanin opiskelija Heidi Backman.

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

MONINAISUUS-HARJOITUS Jade-projekti loi koulutuskäyttöön moninaisuus-harjoituksen, jonka voi toteuttaa parityöskentelynä tai pienryhmätyönä. Harjoitus sisältää kuvauksen kuudesta keskenään erilaisesta ikäihmisestä, jotka osallistuvat palvelutalon toimintaan. Harjoituksen tekijät joutuvat suunnittelemaan moninaisille hahmoille ryhmäaktiviteetin, johon jokainen voi osallistua. Harjoitus on tehty suomeksi ja englanniksi. Se sopii opiskelijaryhmille ja vanhuspalveluiden työntekijöille. Harjoituksen voi ladata Jaden verkkosivuilta.

TUTKIMUS Lisätäkseen kohderyhmän näkyvyyttä, Jade tuotti tutkimustietoa kohderyhmästä ja projektin toiminnasta. Lisäksi Jade-projekti piti yhteensä 14 esitystä yhteistyökumppanien järjestämissä erilaisissa seminaareissa. Jade-projekti piti myös kaksi esitystä Tampereella järjestetyillä Hyvä ikä -messuilla syyskuussa 2014. Toinen esitys käsitteli luontotoimintaa ikääntyville afrikkalaisnaisille suunnatussa kotoutumistoiminnassa, ja toinen yhdenvertaisen dialogin merkitystä maahanmuuttajanaisten kanssa toteuttavassa mielen hyvinvointia lisäävässä toiminnassa.

KONFERENSSIT Jade-projekti osallistui myös kahteen kansainväliseen konferenssiin. Projektipäällikkö Hanna Rantala ja projektityöntekijä-psykologi Ruth Franco pitivät voimaantumista käsittelevän esityksen Helsingissä järjestetyssä, pohjoismaiden sosiaalialan konferenssissa "Courage in Social Work, The 2nd Joint Nordic Conference" (10.6.-12.6.2015). Esityksen voi ladata konferenssin sivuilta:

TUOTOKSET

Rantala, H. & Franco, R. (2015): "Empowerment through participation: Good practices from work with ageing Somali women in Helsinki", Courage in Social Work. Samat työntekijät osallistuvat Nagoyassa järjestettävään kansainväliseen interkulturaalisen psykologian konferenssiin "Honoring Traditions and Creating the Future, the 23rd Congress of the International Association for Cross-Cultural Psychology" (30.7.-3.8.2016). 90 minuutin konferenssiposterin aihe on: Franco, R., Rantala, H. & Moalim, H. (2016). "From Survival to Wellbeing: Good Practices on Inclusion and Holistic Health with Older Somali Women in Helsinki, Finland ", IACCP2016.

JULKAISUT Rantala, H., Franco, R. & Moalim, H. (2014). Jade-projekti: kotouttavaa hyvinvointitoimintaa ikääntyneiden afrikkalaistaustaisten naisten kanssa, Ihamäki, Katja et al. (toim.), Kotouttamisen polkuja. Metropolia. Rantalan ja Francon kirjoittama, iäkkäiden somaliäitien hyvinvointia käsittelevä artikkeli lähetettiin kansainväliseen gerontologian lehteen tammikuussa 2016. Vastausta odotetaan toistaiseksi. Projektin vaikuttavuudesta on keskusteltu osittain jo eri toimintojen yhteydessä. Tässä kappaleessa esittelemme yleisemmällä tasolla projektin eri sidosryhmien ajatuksia Jade-projektin toiminnasta, tuloksista ja vaikuttavuudesta.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA 64

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA

ASIAKKAIDEN ARVIOINTI Valtaosa Jade-projektiin osallistuneista somaliäideistä oli lukuja kirjoitustaidottomia. Tämä lisäsi palautteen keräämisen haastetta ja toisaalta teki ohjaajien raportoinnista raskaampaa. Laadullinen palaute on kerätty ohjaajien päiväkirjamerkintöjen ja opinnäytetöiden yhteydessä tehtyjen haastattelujen kautta. Kehitimme suoraksi ja anonyymiksi arviointimenetelmäksi lukuja kirjoitustaidottomille soveltuvat palautevaalit, josta on kerrottu kappaleessa 6. Joulukuussa 2015 järjestetyissä arviointivaaleissa 15 somaliäitiä arvioi projektia kokonaisuudessaan. Heille asetettiin neljä kysymystä. 100 % (N=15) koki projektin edistäneen heidän fyysistä hyvinvointiaan paljon; 87 % (N=13) koki projektin edistäneen heidän henkistä hyvinvointiaan paljon ja 13 % (N=2) jonkun verran; 100 % (N=15) mielestä heidän ajatuksiaan oli kuunneltu projektin aikana paljon; ja 100 % (N=15) oli saanut projektin kautta paljon vertaistukea. Projektityöntekijöiden päiväkirjoihin rekisteröimän suullisen palautteen mukaan asiakkaat kokivat projektin tuoneen lisää sisältöä ja sosiaalisia kontakteja heidän elämäänsä: "Asun yksin ja siitä syystä olen ollut yksinäinen. Jadessa tapaan samanikäisiä naisia ja saan mahdollisuuden keskustella heidän kanssa äidinkielelläni." (62-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja) "Tulen Jaden toimintaan, koska minulle on tärkeä saada puhu toisten kanssa. Jos jään kotiin viikoksi, on vaikea lähteä pois sieltä." (58-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja) "Jumppa on erittäin hyvä. Toinen asia tulemme samaan paikkaan ja juttelemme. Muuten ei aikaa. Ollaan tutustuttu toisiin, ennen ei tunnettu vaikka samasta maasta, eri puolilta. Nyt ollaan ystäviä ja

jos näemme kadulla, tervehdimme, ja se on hyvä." (somaliäiti, Pöntinen & Ylhäisi) Anu Pöntisen ja Mari Ylhäisin opinnäytetyön mukaan asiakkaat mainitsivat erityisesti Jaden liikuntaryhmän hyvinvointia edistävänä ryhmänä. Myös heidän tutkimuksessaan sosiaalisten kontaktien merkitys nousi, ja kolmantena mahdollisuus hakea neuvoa omalla äidinkielellä (Pöntinen & Ylhäisi 2015). Pöntisen ja Ylhäisin tekemässä haastattelussa asiakkaat olivat kuitenkin sitä mieltä, että "heiltä ei oltu kysytty, mitä he haluavat tehdä". Jos heiltä kysyttäisiin, he toivoisivat lisää uintia, käsityöryhmän ja mahdollisesti kokkausryhmän. Yksi asiakas haluaisi ryhtyä yrittäjäksi ja hän toivoi saavansa tähän tukea (Pöntinen & Ylhäisi 2015). Tästä huolimatta somaliäidit kertoivat Jaden toiminnan niin kiinnostavaksi, että kulkivat Töölöön Helsingin toiselta puolelta. Osa joutui vaihtamaan liikennevälinettä kolmekin kertaa. Hyväksi koettiin myös se, että äitejä arvostettiin ja että heillä oli mahdollisuus harjoittaa uskontoa: "He kunnioittavat meitä kuin olemme heidän äitejä. Silloin kun menemme retkelle, me otamme rukousmattoja, he tietävät että kunnioittavat meidän rukoushetkeä." (58-vuotias somaliäiti, Pöntinen & Ylhäisi 2015)

TYÖNTEKIJÖIDEN ARVIOINTI Työntekijöiden palaute kerättiin Survey Monkey ohjelman kautta. Yhteensä projektiarvioinnin teki kolme työntekijää. Lisäksi projektitiimi teki vuosittain SWOT-analyysin, jotka on liitetty loppuraportin liitteeseen. Projektityöntekijät kokivat asiakkaiden arvostamisen avaimena luottamuksen syntymiselle. Yksi

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA

projektityöntekijä kirjoittaa: "Sen seurauksena olemme luoneet ympäristön, jossa he kokevat olevansa turvassa ja voivat kertoa luottamuksellisesti tarpeistaan." Heidän mukaansa se, että asiakkaat osallistettiin projektin suunnitteluun toi tuloksia. Toisaalta projektityöntekijät uskoivat myös projektitiimin sisäisen arvostuksen, säännöllisten palaverien, ryhmädynamiikkaan panostamisen, ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen vaikuttaneen myönteisesti projektin tuloksellisuuteen. Yksi projektityöntekijä kirjoittaa: "Olemme käyttäneet työkaluja (vuosikello, SWOT analyysi), jotka ovat auttaneet meitä pysymään samalla tiellä tiiminä ja saavuttamaan tavoitteita." Toisen mukaan tästä johtuen projekti saattoi olla avoin uusille yhteistyökumppanuuksille, ja pystyi tarttumaan tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Työntekijöiden mukaan Jade-projektin tulokset ja vaikutukset ovat nähtävillä kahdesta näkökulmasta. Kolme projektityöntekijää kirjoittaa, että asiakastyön osalta voitiin havaita asiakkaiden voimaantumista, heidän tietojen lisääntymisestä ja asiakkaiden aktivoitumista. Vaikuttamistyön näkökulmasta, he kirjoittavat, Jade-projekti onnistui nostamaan asiakkaiden ääntä esille ja lisäämään eri toimijoiden osaamista ja tietoa kulttuurisensitiivisyydestä ja moninaisuus-työstä. Yhden projektityöntekijän mukaan: "Teimme laajaa yhteistyötä, jossa olivat oppilaitokset josta valmistuvat tulevat ammatilaiset. Sitä kautta saimme jatkumoa meidän työlle ja asioakkaiden huomioimiselle. Kunnan kanssa, jolle meidän projekti mahdollisti kohderyhmämme kanssa kommunikoinnin, josta seuraa se että asiakkaamme tarpeet voidaan ottaa huomioon kunnan palvelujen suunnittelussa. Erilaiset kolmannen sektorin toimijat joiden kanssa kykenimme nostamaan erilaiset vähemmistöt yhdessä esille." Toinen projektityöntekijä kirjoittaa, että laajojen yhteistyöverkostojen ja erityisesti Moninaisuus-verkoston työn kautta, tietoa

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA

pystyttiin lisäämään myös yhä uusille kohderyhmille. Kolmannen mukaan vaikuttamistoiminta nosti myös Kantin pysäkin ja Käpyrinne ry:n profiilia. Kokonaisuudessaan työntekijät olivat tyytyväisiä Jade-projektin toimintaan, tuloksiin ja vaikutuksiin. Heidän mukaansa tässä ajassa ja näillä resursseilla ei olisi voitu tehdä enempää, sillä projektissa lähdettiin liikkeelle ruohonjuuritasolta. "Jos meillä olisi ollut lisää aikaa tai resursseja, olisin halunnut antaa lisää toiminnallisia koulutuksia moninaisuudesta; kirjoittaa lisää artikkeleita ja uutisia nettisivuille; järjestää toinen leiri ja lisää retkiä, koska naiset halusivat niitä; keskittyä vielä enemmän mielenterveyteen,..."

VAPAAEHTOISTEN ARVIOINTI Vapaaehtoisilta kerättiin palautetta Survey Monkey ohjelman kautta. Arviointikyselyyn kuitenkin vastasi vuoden 2016 alussa vain yksi vapaaehtoinen, mistä johtuen olemme lisänneet tähän joitakin vuotta 2014 koskeneita arviointeja (N=4), sekä vapaaehtoisten antamaa suoraa suullista palautetta (2016). Vapaaehtoisten arvioinnissa silmäänpistävää on se, että kukaan ei kokenut tietävänsä täysin, mitä Jade-projektin toiminta kattaa. Tämä kertoo siitä, että vapaaehtoiset olivat sitoutuneet hoitamaan yhtä osaa projektista. Vuoden 2014 arvioinneissa vapaaehtoiset kuitenkin kokivat kaiken toimivan omalta osaltaan hyvin. Yksi vapaaehtoinen kirjoittaa: "Mielestäni konsepti on hyvä". Kehittämisen näkökulmasta suomen kielen opettamiselle toivottiin lisää aikaa (Survey Monkey 2014). Vuonna 2016 koko projektin arviointiin vastannut vapaaehtoinen kuitenkin koki, että projekti ei pystynyt tarjoamaan riittävästi tukea vapaaehtoisille:

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

"Sisältö olisi voinut olla kielenopiskelun kannalta tavotteellisempaa. Siihen olisi vaadittu ohjelma jota seurataan...Enemmän selkeitä tavoitteita, joihin pyrkiä, olivatpa ne sitten kielen opiskelua (kommunikoinnin oppimista suomeksi) tai vaan tutustumista ja kokemusten vaihtoa." (Luetaan yhdessä -vapaaehtoinen, Survey Monkey 2016) Tukeakseen suomen kielen vapaaehtoisten toimintaa ja edesauttaakseen ryhmän jatkuvuutta, Jade-projekti järjesti vapaaehtoisille yhteensä yhden päivän kestävän toiminnallisten menetelmien KAMU-työpajan (28.1.2016 ja 4.2.2016). Työpajan tavoitteena oli tukea suomen kielen opetusmenetelmiä ja tarjota uusia ideoita kielen kehittämiseksi. Ohjaajaksi tuli Metropolia ammattikorkeakoulun entinen lehtori Jouni Piekkari. Vapaaehtoisten antama suullinen palaute koulutuksesta oli erittäin kannustavaa: "Tämä mies ei ole mikään turha mies. Jokaisen suomen kielen opettajan tulisi käydä tällainen koulutus." (Luetaan yhdessä -vapaaehtoinen 2016) Toinen vapaaehtoinen kirjoitti sähköpostia, että ryhmä hyötyisi KAMU-työpajoista jatkossakin työnohjauksen ja kehittämisen näkökulmasta (Luetaan yhdessä -vapaaehtoinen 2016). Eri sidosryhmistä vapaaehtoiset näyttävät olevan kuitenkin se ryhmä, joka koki projektin toiminnassa eniten kehittämisen varaa. Tästä voi vetää pienellä varauksella johtopäätöksen, että vapaaehtoisten rooli kärsi Jaden laajan toiminnan vuoksi.

YHTEISTYÖKUMPPANIEN ARVIOINTI Myös yhteistyökumppanit arvioivat Jade-projektin

PROJEKTIN VAIKUTTAVUUS ASIAKKAIDEN, TYÖNTEKIJÖIDEN, VAPAAEHTOISTEN & YHTEISTYÖKUMPPANIEN NÄKÖKULMASTA

Survey Monkey ohjelman kautta vuoden 2016 alussa. Arviointikyselyyn vastasi yhteensä seitsemän yhteistyökumppania: 5 järjestötoimijaa, 1 Helsingin kaupungin edustaja ja 1 oppilaitoksen edustaja. Viidella yhteistyökumppanilla oli selkeä käsitys siitä, mitä Jade-projektin tekee, kun taas kaksi koki tietävänsä projektin toiminnasta osittain. Arviointikysely suoritettiin anonyymisti.

tapahtumia yhteiselle kohderyhmällemme." Jatkotoimintaa ajatellen kolme yhteistyökumppania toivoi enemmän kohtaamisia somalialaisten ja kantasuomalaisten ikäihmisten välille: "Kohderyhmä voisi kohdata vielä enemmän suomalaisia vertaisia."

Yhteistyökumppanit kokivat Jade-projektin hyväksi, yhteistyökykyiseksi ja mutkattomaksi kumppaniksi; "Olemme suunnitelleet yhteistä toimintaa sähköpostitse ja puhelimitse. Työntekijät ovat huomioineet asiakkaidemme tarpeet ja esim aikataulujen sopivuuden kaikille osapuolille." (Yhteistyökumppani, Survey Monkey 2016). Lisäksi projektin sisältö koettiin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi. Yksi yhteistyökumppani kirjoittaa: "Jade-projektilla on ollut harvinaisen rikas sisältö. Oman ryhmätoiminnan lisäksi osallistuminen yhteistyökumppaneiden verkostossa on ollut todella aktiivista ja vastuuta ottavaa." Tuloksellisuuden ja vaikutuksellisuuden näkökulmasta yhteistyökumppanit kokivat toiminnan myös onnistuneeksi: "Tuloksina on ollut säännöllistä ryhmätoimintaa, uudenlaista virkistystä ja vahvistunutta yhteisöä. Vaikutuksena näen naisten hengistä kasvamista ja parempaa juurtumista Suomessa elämiseen. Vaikutusta on ollut myös tiedon leviämisessä ikämaahanmuuttajista ja erityisesti muslimiuskoisista vanhuspalvelujen toimijoille. Jaden työntekijät ovat olleet monissa yhteistoiminnoissa moottoreina." Toisaalta Jade-projektin vaikuttavuuden koettiin ulottuvan myös Jaden oman asiakasryhmän ulkopuolelle: "Jaden kanssa yhteistyössä olemme voineet laajentaa myös omien asiakkaidemme osallisuutta ja tiedonsaantia. Jade on järjestänyt omaa ryhmätoimintaa monipuolisesti ja Jaden kanssa yhteistyössä olemme saaneet järjestettyä

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

HAASTEET

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

HAASTEET

ASIAKASTOIMINNAN HAASTEISTA HYVIIN KÄYTÄNTÖIHIN Projektin tavoitteiden kannalta suurin haaste oli löytää eri Afrikan maista kotoisin olevia asiakkaita. Tiesimme alusta asti, että muista Afrikan maista kotoisin olevia iäkkäitä naisia asui Helsingin seudulla huomattavasti vähemmän: Uudellamaalla asui yhteensä 212 niin sanotuista muista Afrikan maista kotoisin olevaa yli 50-vuotiasta naista, kun Somaliasta kotoisin olevia oli naisia oli 362 (Tilastokeskus 2014). Sanaa levitettiin muun muassa afrikkalaisten kauppojen, palvelukeskusten, Helsingin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden ja kansainvälisen seurakunnan kautta. Etsivä työ ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vuoden 2014 lopussa projekti teki päätöksen keskittyä toimintaan iäkkäiden somalialaisten naisten kanssa. Toisaalta kasvavien asiakasmäärien kanssa somalialaisen asiakasryhmän kanssa riitti tekemistä. Somalinkielinen työntekijä mahdollisti työskentelyn syvemmällä tasolla ja helpotti kommunikaatiota projektitiimin ja asiakkaiden välillä. Tämä aiheutti kuitenkin osin uudenlaisia ongelmia: asiakkaat halusivat saada äänensä kuuluviin ja kokivat oman vuoron odottamisen pitkäksi. Tulkatessa kommunikointi vei aikaa. Toiminnan edetessä asiakkaat kasvoivat somalinkielisestä ohjaajasta myös riippuvaisiksi; hänen ollessaan pois asiakkaisiin oli vaikeaa saada yhteyttä ja ohjeita oli vaikea antaa, sillä kaikki odottivat Hamdia. Suhde ei kuitenkaan ollut aina ongelmaton; toiminnan alussa ryhmäläisten ja somalinkielisen projektityöntekijän välinen ikäero nosti esille omat haasteensa. Asiakkaita noin 30 vuotta nuorempaa työntekijää kohdeltiin projektin toiminnan alussa sukulaistyttönä ja hänen odotettiin huomioivan ikäeron edellyttämällä tavalla äitien tarpeet. Kesti aikansa ennen kuin sukulaistyttö muuttui heidän

silmissään työntekijäksi ja asiantuntijaksi. Asiakastyöhön oman haasteensa toi somalialainen klaanijärjestelmä.8 Etenkin projektin alussa asiakkaat miettivät työntekijän klaanitaustaa ja sen vaikutusta hänen suhtautumiseensa asiakkaisiin. Keskustelut klaaneista olivat tunnepitoisia ja käsittelemättömiä asioita nousi pinnalle, sillä moni ajatteli klaaniristiriitojen olleen syynä Somalian sisällissodan puhkeamiseen. Osa oli valmis miettimään sodan syitä ja käymään keskustelua muiden kanssa sodasta. Toiset eivät. Ryhmädynamiikan ja ryhmäytymisen kannalta keskustelut olivat haastavia, sillä huomasimme että samalla kun aiheesta tuli puhua, klaanit vähensivät ryhmän yhtenäisyyttä ja aihe aiheutti mielipahaa. Toiminnan lopussa asiakkaat kiittivät ohjaajia päätöksestä käsitellä asiaa ja kokivat sen yhdistäneen ryhmää. Tämä oli heistä erityisen tärkeää, koska yksi ohjaajista oli somalinkielinen; ”Meille oli tärkeää somalinkielisen ohjaajan puolueettomuus. Hänen edessä olimme kaikki tasa-arvoisia klaanitaustasta huolimatta. Tiesimme, ettei kukaan saa enemmän kuin muut. Tällainen kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska ohjaajiin pitää voida luottaa ja tukeutua.” (56-vuotias somaliäiti, projektipäiväkirja) Projektin alkaessa tiesimme, että asiakkaat olivat palvelujärjestelmän ulkopuolella mutta me emme tienneet, mitä käytännön haasteita se aiheuttaisi ryhmien toiminnalle. Se että asiakkaat olivat kotoutumisprosessin eri vaiheissa lisäsi haastetta, sillä ryhmän sisällä tarpeet olivat erilaisia. Tämä tarkoitti sitä, että meidän tuli lähteä liikkeelle perusasioista. Valtaosalle piti rakentaa pohjatietoa siitä, miten palvelujärjestelmä toimii ja miten päätöksiä tehdään ennen kuin kunkin henkilökohtaiseen tarpeeseen voitiin puuttua. Tämä puolestaan pitkitti tiedon välittämistä ja aiheutti 8 Valtaosa somalialaisista kuuluu yhteen viiteen klaanista. Pieni osa somalialaisista on klaanittomia. Klaanitausta määrittää ihmisten välisiä suhteita ja siitä on hyötyä erilaisissa yhteyksissä

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

HAASTEET

joissakin asiakkaissa turhautumista. Osa odotti projektin myötä konkreettisia muutoksia parempaan. Muun muassa HSL:n matkakortit herättivät paljon keskustelua ja mielipahaa projektin ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Jade-projekti kirjoitti sosiaalityöntekijälle asiakkaiden puolesta kirjeen, jossa anottiin harkinnanvaraista avustusta HSL:n matkakorttiin, sillä tämän tiedettiin laskevan somaliäitien kynnystä osallistua toimintaan. Taloudellisen ja poliittisen ilmapiirin muuttuessa Helsingin kaupunki kuitenkin kiristi matkakorttipolitiikkaa, mikä johti siihen, että osa asiakkaista sai matkakortin ja osa ei. Asiakkaiden oli vaikea hyväksyä tilannetta ja he syyttivät projektityöntekijöitä ongelmasta. Osa jätti osallistumista, sillä matkakortin hankkiminen henkilökohtaisesti koettiin liian kalliiksi. Osa taas oli pettynyt projektin kyvyttömyyteen ratkaista ongelmaa. Sosiaalitukeen ja sen määräytymisen perusteisiin käytettiin ryhmissä paljon aikaa, mikä helpotti tilannetta. Yksi asiakkaista päätti ottaa asiat omiin käsiinsä ja järjesti tapaamisen sosiaalityöntekijän kanssa, jolle hän kertoi miksi HSL matkakortti oli tärkeä ja miten se mahdollisti hänen hyvinvointinsa edistämisen. Hän sai hetkellisesti jatkoaikaa, mikä helpotti ryhmän sisällä tilanteen tulkintaa. Useampi alkoi ymmärtää, että matkakortti oli lisä. Jade-projekti tarjosi heille jotain matkakortista riippumatonta.

ASIAKKAIDEN AKTIVOITUMINEN “Me haluaisimme jakaa meidän tietomme toisien kanssa, erityisesti nuorien somalialaisten kanssa. Me voisimme esimerkiksi käydä koululaitoksissa, ja kertoa lapsille tai nuorille tarinat omasta maasta ja elämästä. Omassa perheessä yritämme opettaa somalia lapsille, esimerkiksi

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

runojen kautta. Lapset voisivat kirjoittaa lappuja, että tarinat ja runot jäävät seuraavaan sukupolveen.” (Somaliäiti, projektipäiväkirja) Palvelujärjestelmän ulkopuolella eläminen toi Jadeprojektin toimintaan myös muunlaisia ongelmia. Näistä yksi merkittävimmistä oli toimettomia eläneiden somaliäitien aktivoiminen projektin toimijoiksi. He ilmaisivat alusta lähtien avoimesti toiveensa ja tarpeensa, mutta he odottivat Jadeprojektin ratkaisevan ne. Vei aikaa ennen kuin he ymmärsivät, että he pystyivät vaikuttamaan projektin toimintaan ja että heillä oli mahdollisuus osallistua. Toiminnan järjestäminen kuitenkin edellytti panostusta myös heiltä. Käytännössä muutosta alettiin huomata etenkin keskusteluryhmän toiminnassa, jossa somaliäidit alkoivat ilmaista rohkeammin oman mielipiteensä ja jakaa omia vaikeitakin kokemuksia ja huolenaiheita. Kuten keskusteluryhmää käsittelevässä osion yhteydessä todettiin, somaliäidit avautuivat etenkin mielen hyvinvointia käsittelevien aiheiden osalta. Kuitenkaan ryhmäläisten aktivoiminen esimerkiksi ryhmien ohjaajiksi tai tapahtumien toteuttajiksi ei onnistunut. Monesti somaliäidit kertoivat halustaan ohjata käsitöitä tai valmistaa Jade-projektin tapahtumien tarjoilut. Päivän lähestyessä monet heistä sanoutuivat sanoistaan irti, sillä kukaan ei halunnut kantaa vastuuta. Ongelma tuntui olevan ensisijaisesti ryhmädynamiikassa: muutama asiakas osallistui aktiivisesti esimerkiksi tilojen siivoamiseen ja tiskien pesemiseen. Osa myös toi ruokaa tapahtumiin. Ryhmänä he eivät kuitenkaan toimineet. Ohjaajien havaintojen perusteella vaikutti siltä, että kukaan ei halunnut asettua ryhmän johtajaksi ja näin vaarantaa yhteisöllisyyttä.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

YHTEENVEDOT: LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT JA JADE-PROJEKTIN OPPITUNNIT

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

YHTEENVEDOT: LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT JA JADE-PROJEKTIN OPPITUNNIT

Jatkossa olisi mielenkiintoista miettiä keinoja, joilla asiakkaiden omia voimavaroja voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän. He esimerkiksi itse toivoisivat aktiivisempaa sosiaalista roolia somaliyhteisön sisällä, muun muassa välittämällä kulttuurisidonnaista tietoutta nuoremmille sukupolville. Tähän loppuraporttiin on koottu kolmivuotisen, Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman innovaatioprojekti Jaden toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia (2013–2015). Projektissa luotiin osallisuuteen ja vuorovaikutukseen pohjautuva hyvinvointitoiminnan malli iäkkäiden somalinaisten kanssa tarkoitettiin toimintaan. Asiakkaiden, projektityöntekijöiden ja yhteistyökumppanien antaman perusteella Jade vaikutti iäkkäiden somaliäitien arkeen positiivisesti ja onnistui lisäämään heidän hyvinvointiaan. Toisaalta Jade-projekti pyrki nostamaan asiakkaiden ääntä kuuluville. Soveltamalla kokemuksiaan asiakastyöstä Jade pyrki edistämään asiakkaiden yhdenvertaisuutta laajemminkin moninaisuus -verkoston kautta. Erilaisilla koulutuksilla, työpajoilla ja seminaareilla vaikutettiin hoitotyön asenteisiin ja esimerkiksi Käpyrinne ry:ssä hoitohenkilökunta koki moninaisuustaitojensa lisääntyneen ja tätä kautta heidän valmiutensa parantuneen asiakkaiden arvokkaan elämän edistämiseen. Helsingin kaupunki puolestaan aloitti moninaisuus-koulutuksen sosiaalija terveysviraston työntekijöille moninaisuus-verkoston innoittamana. Yksi merkittävimmistä tekijöistä projektin tuloksellisuuden ja toimivuuden kannalta oli omalla äidinkielellä toteutettu toiminta. Somalinkielinen projektityöntekijä mahdollisti tiedonvaihdon projektitiimin ja asiakkaiden välillä, ja asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden ymmärtämisen aiempaa syvemmällä tasolla. Vaikka somalinkielinen ohjaaja lisäsi asiakkaiden riippuvuutta yhdestä työntekijästä, yhteinen äidinkieli myös lisäsi asiakkaiden aktivoitumista. Tämä näkyi etenkin asiakkaiden

roolin lisääntymisenä projektin sisäisessä tiedottamisessa, etsivässä työssä, ja keskusteluryhmän sisältöjen kehittämisessä. Toinen projektin tuloksellisuutta ja vaikutuksellisuutta edistänyt hyvä käytäntö oli tiivis yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa ja verkostomainen työskentelytapa niin asiakas- kuin vaikuttamistoiminnan kentällä. Yhteistyöverkostot lisäsivät projektin resursseja, tarkensi ja rikastutti asiakkaille kohdennettua tietoa, laajensi projektin kohderyhmää, ja auttoi kehittämään projektin toimintaa, toimintamalleja ja tuotoksia. Kuuluminen Eloisa ikä -avustusohjelmaan lisäsi osaltaan projektin vaikuttavuutta, mahdollisti henkilöstön verkostoitumista valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja tarjosi projektityöntekijöille korvaamatonta vertaistukea. Projektitiimin toiminnan kannalta hyväksi käytännöksi osoittautui säännöllinen tiedonvaihto, sekä erilaisten tavoitteellisten työmenetelmien käyttö. Nämä mahdollistivat yhteisten tavoitteiden säilymisen laajasta toimintakentästä huolimatta. Toisaalta monikulttuurinen ja moniammatillinen projektitiimi toi toimintaan syvyyttä, sillä projektin sisällä onnistuttiin sopimaan selkeistä vastuualueista. Lopulta Jade-projekti oli mahdollista toteuttaa tässä laajuudessa kiitos Käpyrinne ry:n ja Kantin pysäkin vääjäämättömän tuen ja Kantin pysäkin asukkaiden avarakatsoisuuden. Projekti sai taustaorganisaatiolta tukea työhyvinvointiin, verkostoitumiseen ja asiantuntijuuteen. Käpyrinne ry:n avoimuus sen oman toiminnan kehittämiselle loi osaltaan puitteet Jade-projektin tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, ja Kantin asukkaiden valmius toimia Jade-projektin kanssa lisäsi asiakasryhmien kokemuksellisuutta ja lisäsi projektitiimin valmiuksia suunnitella moninaisuus-toimintaa. Lisäksi se että projektitiimillä oli mahdollisuus osallistua sekä yksilö- että ryhmätyönohjaukseen tuki projektitiimin hyvinvointia ja

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

YHTEENVEDOT: LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT JA JADE-PROJEKTIN OPPITUNNIT

auttoi projektinhallinnassa. Kaikkein eniten Jade-projekti kuitenkin kehittyi iäkkäiden somaliäitien avoimuuden, sitoutuneisuuden ja sinnikkyyden ansiosta. Heidän halunsa oppia uutta ja avoimuutensa jakaa tarinoita itsestään ja elämästään kannusti meitä viemään Jade-projektia eteenpäin. Heidän ansiostaan me saimme oppia valtavasti omasta itsestämme ja työstämme, sekä somalialaisesta kulttuurista ja elämästä. Mahad sanid! “Tämä elämäntapa johon emme ole tottuneet, on vaikea. Mutta me sopeudumme. Vaikka jouduin muuttamaan Suomeen sodan takia, olen löytänyt turvallisen maan elää. Kohtalo on Allahin. Kohtalo johdattaa askeleita. Elämä on ennaltamäärättyä. Allah on sanonut: minkä annan teille, oli se hyvää tai pahaa, sopeutukaa siihen. En olisi koskaan ajatellut muuttavani ulkomaille. Sitä kohtalo on.” (Kohtalona uusi kotimaa 2015)

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

LÄHTEET

LÄHTEET Age UK (2012). Fit as a Fiddle. Engaging faith and BME communities in activities for wellbeing. London: Age UK.

Terveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon laitospalvelut. Helsinki: Stakes

Backman, H. (2014). Luontokotouttamisopas: Green Care - aktiviteettien hyödyntäminen maahanmuuttajien luontokotouttamisessa. https://www.theseus. fi/handle/10024/71032

Gråsten, T. & Hokkanen, I. (2014). Green Care - Nature Assisting Integration of Aging Somali Women, https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/82290/GreenCare.Nature. Assisting.Integration.Of.Aging.Somali.Women. pdf?sequence=1.

Brochmann (G.) & Skevik Grødem, A. (2013). Migration and Welfare Sustainability: The Case of Norway. Teoksessa Jurado, E. & Brochmann, G. toim. Europe's Immigration Challenge: Reconciling Work, Welfare and Mobility. I.B. Taurus.

Hammar, S. (2013). Raportti somaliasiain asiantuntijaryhmän työskentelystä 18.4.2011–31.12.2012. TEM raportteja 21/2013.

Castaneda, A.E., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S. (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Tampere: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.

Heikkinen, S. J. & Lumme-Sandt, K. (2014). Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa, Gerontologia, 28: 168–183. Hellman, S. (2014). Äldre invandrare osynlig grupp, Hufvudstadsbladet, 2 December 2014: 10.

Crosby, D.B. (2008). Resettled Somali Women in Georgia and Changing Gender Roles, Bildhaan, 6: 68–85.

Helsingin kaupunki (2014a). Helsingin ulkomaalaisväestö 2014, Tilastoja 2014: 36.

Egal Shidad: Stories for Somali Health 2009. https:// www.youtube.com/watch?v=K3JmuSf5VYM

Helsingin kaupunki (2014b). Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä 2013–2016.

El Solh, C.F. (1993). Be True to Your Culture: Gender Tensions among Somali Muslims in Britain, Immigrants and Minorities, 12 (1): 21–45.

Helsingin kaupunki (2013). Helsingin kaupungin strategia.

Engebritsen, G. (2007). Kinship, Gender and Adaption Processes in Exile: The Case of Tamil and Somali Families in Norway, Journal of Ethnic and Migration Studies, 33: 727–746. Gissler, M., Malin, M., & Matveinen, P. (2006).

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Hilderborg, H. (2012). Hennattuja partoja. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Kangasniemi, M. (2009). Miten hoidan: kaikille samaa vai jokaiselle yksilöllistä? Julkaisussa Tehy ry (toim.), Aikamoisia arvoja. Pohdintoja hoitamisen etiikasta: s: 10–14, Tehyn julkaisusarja F: 1/2009.

LÄHTEET

Kangasniemi, M. (2007). Monoliittisesta trilogiseen tasa-arvoon. Tasa-arvo hoitotyön etiikan tutkimuksessa.Oulu: Oulu University Press. Kohtalona uusi kotimaa (2015). Video. Helsinki: Jade-projekti Kolari, T. (2015). Luonto avuksi kotoutumiseen, Innokylä uutisia. Lagacé, M., Charmarkeh, H. & Grandena, F. (2012). Cultural perceptions of ageing: the perspective of Somali Canadians in Ottawa, Journal of CrossCultural Gerontology, 27: 409–424.

Ruspini, P. (2009). Elderly Migrants in Europe: an overview of trends, policies and practices. European Committee on Migration of the Council of Europe (CDMG). Shah, A., Adelman, S. & Lock Ong, Y. (2009). Psychiatric services for Black and minority ethnic older people, College Report 2009. London: Royal College of Psychiatrists. Suhonen, H. (2015). ”Älä stressaa, silitä lehmää”, RAY:n inhimillisiä uutisia 19.8.2015, http://www.inhimillisiauutisia.fi/majvik/1445334 Tilastokeskus (2014). www.stat.fi

Mubarak, Y.M., Nilsson, E. & Saxén, N. (2015). Suomen Somalit. Helsinki: Into. Mölsä, M. & Tiilikainen, M. (2008). Somalialaisten maahanmuuttajien ikääntymisen ja sairastamisen kokemuksia Suomessa, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 45: 59–73. Mölsä, M., Harsløf, K. & Tiilikainen, M. (2010). Changing Conceptions of Mental Distress Among Somalis in Finland, Transcultural Psychiatry, 47: 276–300. Nylund, A. (toim.) (2008). Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön. Turku: Turun ammattikorkeakoulun raportteja 69.

Torres, S. (2006). Elderly Immigrants in Sweden: ‘Otherness’ Under Construction, Journal of Ethnic and Migration Studies, 32:8: 1341-1358. Torres, S., Lindblom, J. & Nordberg, C. (2014). Daily newspaper reporting on elderly care in Sweden and Finland: a quantitative content analysis of ethnicity- and migration-related issues, Vulnerable Groups & Inclusion, 5: http://dx.doi.org/10.3402/vgi. v5.21260. Työja elinkeinoministeriö 2014: Kotouttamispalvelut, https://www.tem.fi/ tyo/maahanmuuttajien_kotouttaminen/ kotouttamispalvelut

Pavlish, C.L, Noor, S. & Brandt, J. (2010). Somali Immigrant Women and the American Health Care System: Discordant Beliefs, Divergent Expectations, and Silent Worries." Social Science & Medicine, 71: 353–361.

Törmä, S., Huotari, K., Tuokkola, K. & Pitkänen, S. (2014). Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaalija terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014, ISBN 978-952-491-964-7.

Pöntinen, A. & Ylhäisi, M. (2015). Supporting Ageing Somali Women - Low threshold activities as part of promoting overall well-being in everyday life. Metropolia ammattikorkeakoulu: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015102215640.

Vainio, S. & Pietarinen, K. (toim.) (2010). Ikätovereita ja ilon hetkiä. Näkökulmia ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Helsinki: Suomen Pakolaisapu ry.

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

JADE - PROJEKTI SWOT 2015

JADE - PROJEKTI SWOT 2015 VAHVUUDET

HEIKKOUDET

Mukana eri työryhmissä (Stadin ikäohjelma, MOVA, Veto-verkosto)

Toiminnan laajuus

ENIEC:in kautta tulevat kansainväliset yhteistyökumppanuudet ja hyvät käytännöt Kantin pysäkin palvelujohtajan tuki Työhyvinvointiin panostettu (työnohjaus) Motivoitunut projektihenkilöstö, joilla eri vahvuudet

Asiakasryhmän monisyiset tarpeet -> tarpeiden fokusointi Asiakkaiden riippuvuussuhde somalinkieliseen työntekijään Fysioterapeutin vaihtuminen ja uuden työntekijän perehdyttäminen

Jaden asema tunnustettu toimintakentällä

austaorganisaation muutokset vaikeuttaneet juurruttamistyötä

Jadesta tullut työelämäyhteistyökumppani Metropolia-ammattikorkeakoululle

Asiakkaiden passiivisuus

Asiakasta on kuunneltu ja kuultu

Asiakkaiden passivoiminen

Asiakkaat rohkaistuneet (oma ääni esille)

Asiakasryhmään kohdistetut ennakkoluulot, asenteet ja joustamattomuus

Asiakkaiden konkreettisiin toiveisiin löydetty ratkaisuja

Yhteistyö kaupungin kanssa rajattua

Moninaisuusverkoston kautta luotu uutta toimintaa

Somaliyhteisön paine asiakkaita kohtaan

Materiaaleja, toimintamenetelmiä ja työpajoja ja harjoituksia

Somaliyhteisöä ei saatu mukaan toiminnan suunnitteluun ja juurruttamistyöhön

Verkostomoinen työskentely mahdollistanut asiantuntijuuksien hyödyntämisen asiakastyössä ja juurruttamisessa (esim. uimataidon opetus)

Pieni, rajattu ja melko uusi toimintakenttä

Eloisa ikä -ohjelman tuki

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

JADE - PROJEKTI SWOT 2015

MAHDOLLISUUDET

UHAT

Käpyrinteen hallituksen jäsenet kiinnostuneet moninaisuus-työstä

Asiakkaiden taantuminen ja aloitekyvyn lasku

Yhteistyö Kinaporin, Kontulan, Myllypuron ja Munkkiniemen palvelukeskusten kanssa

Asiakkaiden odotukset uutta projektitiimiä kohtaan

Jaden tuotosten hyödyntäminen ja levittäminen

Projektitiimi vaihtuu – saadaanko uusi sitoutunut ja motivoitunut tiimi?

Asiakkaiden voimaantuminen

Tuotoksia ei hyödynnetä

Uimataidon myötä lisääntynyt omaehtoinen liikkuminen

Somaliyhteistyön asenteet ikäihmisten kanssa tehtävään työhön

Koulutusmateriaalit moninaisuustyössä

Kulttuurien väliset konfliktit

Vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten välinen yhteistyö

Miesten ottaminen mukaan toimintaan

Somaliyhteisön herännyt kiinnostus ikäihmisten kanssa tehtävään työhön

Konservatiivisen asenteet rajoittavat moninaisuus-yhteistyötä Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikanhakijat

Moninaisuus-verkosto ja uusi toiminta Yhteistyö ja verkostot Poliittinen ilmapiiri ja turvapaikanhakijat ENIEC ja kansainvälinen yhteistyö

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

JADE - PROJEKTI SWOT 2014

JADE - PROJEKTI SWOT 2014 VAHVUUDET

HEIKKOUDET

Selkeästi määritelty kohderyhmä

Vaikeasti tavoitettava kohderyhmä

Luottamus asiakkaiden ja projektihenkilökunnan välillä

Tiedottamisen monipuolisuus: tiedon välittäminen kohderyhmälle vs. vapaaehtoisille vs. yhteistyökumppaneille vs. suuri yleisö

Löydetty toimiva tapa kommunikoida ryhmäläisten kanssa ja oltu avoimia prosessille Ryhmätoiminta tarpeista lähtevää: ryhmäläiset sitoutuneita ja kantavat vastuuta oman hyvinvoinnin lisääntymisestä Monipuolinen ja motivoitunut projektihlökunta, joka sisäistänyt tematiikan Ammattitaitoinen somalinkielinen ohjaaja Riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen ja hlökunnan kouluttamiseen Kantti tukee projektin toimintaa ja kahdensuuntaista kotoutumista Toimintaa tukeva, kahdensuuntaista kotoutumista edistävä, ja resursseja kasvattanut yhteistyöverkosto: järjestöt, kunnan palvelukeskukset, oppilaitokset, vapaaehtoiset Eloisa ikä -ohjelman verkostot ja vertaistuki Sitoutuneet vapaaehtoiset kasvattaneet toimintaa ja luoneet kohtaamisia

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

2.3. työntekijää – vähän yhteistä aikaa ja paljon tehtävää Ei viestinnästä vastaavaa henkilöä Projekti monessa mukana – työhyvinvointi koetuksella? Vaikuttamistyö uudella toimintakentällä on haaste: kohderyhmä on näkymätön ja poliittisesti ”polttava” aihe Hyvinvoinnin mittaaminen haaste: toiminnalle on vaikeaa löytää nimittäjä Kantin henkilökunnan eri tarpeet ja aikataulut: yhteensovittaminen vaikeaa Eloisa ikä -ohjelma vie aikaa

JADE - PROJEKTI SWOT 2014

MAHDOLLISUUDET

UHAT

Uuden toimintamallin kehittäminen

Ei-somalitaustaista kohderyhmää ei tavoiteta

Ryhmä- ja tarvelähtöinen toiminta

Resurssien vähäisyys rajoittaa toimintaa: uiminen, viestintä

Kulttuurisensitiivisen osaamisen levittäminen ja moninaisuuteen liittyvän tietotaidon kehittäminen Kantin asiantuntemuksen vahvistaminen ja monipuolistaminen Asiakkaiden kotoutuminen ja hyvinvointi lisääntyy, ja omien voimavarojen tiedostaminen herkistyy Näkymättömän ryhmän esiintuominen Kohderyhmälle sopivien tutkimusmenetelmien kehittäminen (ei-sopivien poiskartoittaminen)

Jatkoprojekti nollaa tehdyn työn Ikääntyviin maahanmuuttajiin liittyvä keskustelu muuttuu negatiiviseksi Kulttuurien väliset konfliktit Toiminta ei linkity luontevaksi osaksi Kanttia Eloisa ikä-ohjelman tutkimusmenetelmät eivät sovellu Jaden kohderyhmään: tulevatko toiminnan hyödyt ja haasteet esille?

Hyvinvointia mittaavan indikaattorin kehittäminen? Kulttuurien, sukupolvien ja sukupuolien välisten ennakkoluulojen väheneminen Ohjausryhmän laajat verkostot ja asiantuntijuus

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

JADE - PROJEKTI SWOT 2013

JADE - PROJEKTI SWOT 2013 VAHVUUDET

HEIKKOUDET

Joukko ikääntyviä jo löytänyt Kantin: ryhmätoiminta on suosittua

Pieni, vaikeasti tavoitettava kohderyhmä

Monipuolinen, motivoitunut ja verkostoitunut projektihenkilökunta Projektilla resursseja ryhmätoiminnan kehittämiseen Kantilla asiantuntemusta ikääntyvistä ihmisistä Kantin monikäyttöiset toimitilat Helsingin monialainen järjestö- ja toimijakenttä Osa Eloisa ikä – ohjelmaa: ohjelman verkostot, tutkimus ja tiedotus projektin tukena Ohjausryhmän monipuolinen asiantuntemus

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015

Sijainti kaukana asiakkaiden asuinalueilta Tiedottamisen monipuolisuus: tiedon välittäminen kohderyhmälle vs. vapaaehtoisille vs. yhteistyökumppaneille 1 kokoaikainen & 2 osa-aikaista työntekijää – vähän yhteistä aikaa ja paljon tehtävää Projekti liian monessa mukana resursseihin nähden – hallinta pettää? Melko uusi toimintakenttä – oikeiden toimintamallien löytyminen? Hyvinvoinnin mittaaminen haaste

JADE - PROJEKTI SWOT 2013

MAHDOLLISUUDET

UHAT

Uusien yhteistyösuhteiden, verkostojen ja toimintamallien kehittäminen

Kohderyhmää ei tavoiteta

Ryhmälähtöinen toiminta Asiakkaiden kotoutuminen ja hyvinvointi lisääntyy Näkymättömän ryhmän tarpeiden esiintuominen

Resurssien vähäisyys rajoittaa toimintaa Toiminta lakkaa projektin myötä Ikääntyviin maahanmuuttajiin liittyvä keskustelu muuttuu negatiiviseksi Mahdolliset ennakkoluulot Kantin asukkaiden ja projektin asiakkaiden välillä

Katoavan kulttuuriperinnön ja tietotaidon säilyttäminen ja siirtäminen

Kulttuurien väliset konfliktit

Kulttuurien, sukupolvien ja sukupuolien välisten ennakkoluulojen väheneminen

Asiakkaat näkevät projektitoiminnan hyödykkeenä; ei nähdä pintaa syvemmälle

Kantin asiantuntemuksen vahvistaminen ja monipuolistaminen

Toiminta ei linkity luontevaksi osaksi Kanttia Epäluottamus projektihenkilöstön ja projektin asiakkaiden välillä Sitoutuneita vapaaehtoisia ei löydetä

RAY 2013–2015 | OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA

OSALLISUUTTA, ARVOSTUSTA & SOMALIAA | RAY 2013–2015