Eloisa ikä: Yhdessä syntyy enemmän by Eloisa ikä

ä s s e d Yh syntyy

n ä m m e en

Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa

Sisällys Eloisa ikä –ohjelman syntytarina........................................ 4 Rahoittajalla on asiaa................................................................................................. 4 Toimintaympäristössä tapahtuu................................................................................ 8

Koordinaatio kokonaisuutta ohjaamassa............................... 11 Koordinaation ytimessä..............................................................................................11 Viestintä ja tiedotus: Yhteinen työ esiin.................................................................14 Vaikuttamistyö: Asenteiden ilmastonmuutos ....................................................... 18 Eloisa ikä -tutkimus: Ikäihmisten kokemukset keskiössä.................................... 20 Järjestöjen verkottaminen: Yhteistyö edistyy...................................................... 22 Hyvät käytännöt: Levittäkää ja juurruttakaa! ....................................................... 27

Eloisa ikä – toimintaa tuhansien ikäihmisten kanssa............ 30 Ohjelman opit............................................................................................................ 32 Eväitä viisaan ikääntymispolitiikan kehittämiseen.............................................. 38

Eloisa ikä -ohjelma (2012 – 2017) pähkinänkuoressa.............. 42

Toimituskunta

Reija Heinola, Tiina Hailla, Katja Helo, Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo (Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koordinaatiotiimi) Tom Tarvainen ja Antti Pelto-Huikko (Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy) Taitto ja ulkoasu: Paula Numminen (Kiekuva) Kuvat: Eloisa ikä -ohjelma, kannen kuvan suunnittelu: Minna Pietilä

Julkaisun ilmestymisaika: syksy 2016

e l l a j i k u L

Erilaiset ohjelmat ovat nykyään yleisesti käytetty tapa koota yhteen toimijoita, joilla on joiltakin tärkeiltä osin yhteisiä päämääriä. On tutkimusohjelmia, toimintaohjelmia, avustusohjelmia ja niin edelleen. Ohjelmien odotetaan tuottavan lisäarvoa verrattuna siihen, mitä yksittäiset toimijat tai hankkeet voivat saada aikaan. Jotta tämä toteutuisi, jonkun täytyy pitää lankoja käsissään ja koordinoida ohjelmaa. On mielenkiintoista, että koordinaation merkitys ohjelmissa nostetaan usein esiin, mutta kuvauksia siitä ei ole juurikaan saatavilla. Mitä silloin oikeastaan tehdään, kun toimintaa koordinoidaan? Tässä julkaisussa pureudutaan yhden esimerkin kautta koordinaation merkitykseen laajassa monitoimijaisessa ohjelmassa. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Eloi sa ikä -ohjelma (2012 – 2017) on järjestöille suunnattu, uudenlainen valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoidaan Vanhustyön keskusliitossa (VTKL). Eloisa ikä -ohjelmaa tehdään ikääntyneitä ihmisiä varten. Heidän tarpeensa eivät ole vain hoivassa vaan elämänsisällöissä. Toisten seurassa, mielekkäässä tekemisessä, liikkumisessa ja elämyksissä. Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu seuraa Eloisa ikä -ohjelman matkaa ja nos-

taa esiin koordinaatiotyön ydintekijöitä. Julkaisun ensimmäisessä osassa taustoitetaan sitä, miten ja miksi laaja, yhteiskehittämiseen perustuva ohjelma käynnistettiin. Tarkastellaan myös ajankohtaisia yhteiskunnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat ohjelman toteutukseen nyt ja tulevina vuosina. Seuraavaksi on vuorossa julkaisun pääaihe, Eloisan iän koordinaatio. Tässä osassa kerrotaan, kuinka koordinaation avulla on tuettu järjestöjen kehittämistyötä ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Millaisin menetelmin koordinaatio toimii? Millaisia haasteita koordinointiin liittyy? Millaisia tuloksia koordinaatio tuottaa? Monipuolisten esimerkkien kautta lukija voi arvioida, soittaako Eloisan iän orkesteri hyvin yhteen ja onko kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa. Julkaisun kolmannessa osassa esiin astuvat koordinaation edustajat. He pohtivat, mitkä ovat ohjelman opit ja millaisia eväitä työ antaa viisaan ikääntymispolitiikan kehittämiseen? Lopusta löytyvät Eloisa ikä -ohjelman faktat pähkinänkuoressa, myös kaikki ohjelmaan osallistuvat hankkeet. Ne johdattavat lukijan ihmislähtöisen työn ja ikäihmisiä voimaannuttavan toiminnan äärelle.

! ä i k t e h u k u l a i Antois

t e s k o t Kii

Vanhustyön keskusliiton koordinaation tehtävänä on ollut kannustaa hanketoimijoita yhteisen Eloisa ikä -brändin alle jakamaan osaamistaan ja oppimaan toinen toisiltaan ikääntyneiden ihmisten arjen parantamiseksi. Ohjelman toimintaan on sisältynyt uusien toimintatapojen kokeilua ja rohkeaa heittäytymistä. Suuret kiitokset RAY:lle, joka on mahdollistanut ohjelman resursoinnin. RAY:n ohjelmatiimi on Uusien toimintatapojen kokeilua myös ollut valmis kuuntelemaan ja rohkeaa heittäytymistä. koordinaatiosta ja hankkeista nousseita ehdotuksia ja rohkaissut kokeiluihin. Ohjelmakehittämistä ja sen myötä syntyneitä tuloksia ei myöskään olisi ilman ohjelman tavoitteisiin sitoutuneita järjestöjä. Lämpimät kiitokset kaikille eloisille hanketoimijoille ja hankkeisiin ja tutkimukseen osallistuneille ikäihmisille. He ovat omalla työllään ja esimerkillään innoittaneet toinen toisiaan sekä haastaneet ja kannustaneet meitä koordinaatiossa. Kiitokset vertaistuesta RAY:n Emma&Elias –ohjelmaa koordinoivalle Lastensuojelun keskusliiton tiimille sekä Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen –ohjelmatiimille. Ohjelman tavoitteita ovat olleet edistämässä myös lukuisat muut toimijat. Kiitokset ohjelman neuvottelukunnalle, yhteistyökumppaneille, verkostopäivien luennoitsijoille, tapahtumajärjestäjille kuten TerveSos- ja Hyvä ikä -messuille, Kuntamarkkinoille ja Sosten seminaarijärjestäjille. Kiitokset myös KuntaTV:n kuvaustiimille, joka on tullut tutuksi ohjelman toimijoille. Kiitokset lisäksi Vanhustyön keskusliitolle tuesta ja asiantuntijuudesta samoin kuin koordinaatiotiimille monipuolisesta osaamisesta, joustavuudesta ja kekseliäisyydestä. Työ on ollut uusien näköalojen avautumista ja yhteistä viisastumista. Maailmaa ei ole vielä saatu valmiiksi, mutta olemme hyvällä yhteisen tekemisen tiellä.

Reija Heinola Ohjelmapäällikkö Vanhustyön keskusliitto

I OSA

Eloisa ikä –ohjelman syntytarina Rahoittajalla on asiaa Lähtölaukaus Eloisa ikä -ohjelmalle kajahti keväällä 2011. Tuolloin Raha-automaattiyhdistys kutsui järjestöjen edustajia yhteiseen suunnittelutapaamiseen, jossa esiteltiin ajatus ohjelmatyön käynnistämisestä hyvän vanhenemisen edistämiseksi.

Eloisa ikä -ohjelman tarkoitus ja tavoitteet Tärkeänä lähtökohtana ohjelmatoiminnan käynnistämiselle oli tarve vahvistaa järjestötoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, mitä myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen välisen tulossopimuksen mukaisesti odotetaan. Ohjelmatoiminta valikoitui yhdeksi keinoksi tehdä näkyväksi RAY:n rahoituksella aikaan saatuja sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyviä tuloksia ja tehostaa niiden juurtumista pysyväksi toiminnaksi. Vanhustyön keskusliitto valikoitui avustusohjelman koordinaatiotahoksi järjestöjen yhteisestä päätöksestä. Ensimmäiset työntekijät Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaatiossa aloittivat loppuvuodesta 2011. Ohjelman sisältöjen tarkentamiseksi järjestöille tehtiin kysely, jolla selvitettiin käytössä olevia menetelmiä ikääntyneiden ihmisten henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Vuonna 2012 ohjelman nimeksi vakiintui Eloisa ikä, millä haluttiin kuvastaa toimijuutta. Ikäihmiset haluttiin nähdä aktiivisina toimijoina sen sijaan, että heidät olisi mielletty passiivisena kohderyhmänä. Lisäksi haluttiin vahvistaa heidän olemassa olevaa toimintakykyään puutteisiin keskittymisen sijaan.

”Kyselyjen avulla saamme jo ohjelman kuluessa paljon tärkeää palautetta kentältä ja voimme kehittää ohjelmatyöskentelyä toiveiden mukaan. Arvioinnin roolina ei ole vain jälkikäteen kertoa, kuinka ohjelmatyö onnistui, vaan olla mukana kehittämässä ohjelmatyötä jo sen kuluessa.”

Anne Väisänen, avustusvalmistelija, RAY

Avustusohjelman tavoitteiksi määriteltiin ikääntyneiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen sekä näihin tavoitteisiin liittyvän paikallisen yhteistyön tiivistäminen. Erityisesti haluttiin vahvistaa kuntien ja järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Kansalaisten hyvinvointia parantavat mallit ja käytännöt haluttiin saada kuntasektorilla konkreettisemmin esille. Lisäksi haluttiin vahvistaa myönteisiä asenteita ikääntymistä ja ikääntyneitä kohtaan nostamalla viestinnässä ikäihmisiä esille aktiivisina toimijoina ja tarjoamalla ratkaisuja arjen ongelmatilanteisiin.

Hankkeiden keskinäinen verkottuminen Selkeiksi tavoitteiksi asetettiin ikääntyneiden ihmisten parissa työskentelevien järjestöjen välisen aidon kehittämisyhteistyön vahvistuminen ja tavanomaista laajempi järjestöjen verkottuminen. Ohjelmaan saatiin heti ensimmäisenä hankevuonna perinteisten vanhusjärjestöjen lisäksi mm. kansanterveys- ja potilasjärjestöjä sekä ihmisoikeus- ja maahanmuuttajajärjestöjä. Hieman erilaista työtä tekevien organisaatioiden yhteisen verkostotyön tavoitteena on ollut avartaa näkökulmia, välttää päällekkäisyyksiä kehittämistyössä ja vahvistaa ikäihmisten ääntä yhteiskunnassa. Ohjelman edetessä on voitu huomata, että ohjelma on aktivoinut järjestöjä säännölliseen yhteistyöhön ja toimintojen kehittämiseen myös varsinaisen ohjelmatoiminnan ulkopuolella. Verkostotoiminnan kautta on konkreettisesti saatu aikaan yhteistä kehittämistä ja osaamisen jakamista. On voitu havaita, että hankkeet ovat sparranneet toisiaan ja antaneet esimerkkejä omista hyvistä toimintakäytännöistään toisten hyödyksi. Esimerkiksi erilaisten vähemmistöjen parissa työskentelevät ovat myös voineet jakaa asiantuntijuuttaan muille hankkeille ja lisätä koko verkoston ymmärrystä ikääntyneiden ihmisten moninaisuudesta. Hanketoimijat ovat kiittäneet yhteisen kehittämisalustan voimaa. Se on tukenut hankkeiden työtä ja avannut uudenlaisia toiminnan ulottuvuuksia.

RAY:n kokemuksia tähänastisesta Eloisa ikä -työstä Ohjelman aikana on havaittu ulkopuolisen sparraajan hyöty yksittäisille hankkeille. VTKL:n ohjelmakoordinaatiotiimi on asiantuntijuudellaan pystynyt tarttumaan ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin ja jakanut hankkeille omaa osaamistaan ja verkostojaan. Lisäksi koordinaation toteuttaman tutkimuksen avulla on selvitetty ikääntyneiden ihmisten kokemuksia hankkeiden toiminnasta. VTKL:n koordinaatio on onnistunut vaikuttamistoiminnassaan nostaessaan esille mm. ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden haasteita ja toimivia ratkaisuja. Eloisa ikä -avustusohjelma muodostaa selkeämmin hallittavan temaattisen kokonaisuuden verrattuna yksittäisten kohteiden avustamiseen ohjelmatoiminnan ulkopuolella. Reagointi ja vastaaminen järjestöjen tarpeisiin on myös oleellisesti joustavampaa. Yksittäisiä projekteja on kyetty tukemaan käynnistys- ja toteutusvaiheissa monipuolisesti. On selkeitä viitteitä siitä, että näin on saatu aikaan parempia tuloksia.

”Erityisen myönteisenä on nähty ohjelmatasoisen toiminnan mukana tuleva laajempi tunnettuus: kun yksi hanke kampanjoi tai näkyy jossakin, puhuu se kaikkien puolesta ja näin vie eloisaa, ikäihmisiä arvostavaa viestiä eteenpäin.”

Elina Varjonen, erityisasiantuntija, RAY

Viestintäpanostusten myötä ohjelmatoiminta on tuonut RAY:lle positiivista uudenlaista näkyvyyttä, samoin kuin ohjelmissa mukana oleville yksittäisille toiminnoille ja järjestöille. Suurelle yleisölle tämä on synnyttänyt konkreettisia mielikuvia RAY:n ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Ohjelman ydinviestejä on kyetty nostamaan kansalaisten ja päättäjien keskusteluihin. Ohjelmassa on tehty aivan uudenlaisiakin keskustelunavauksia: Eloisa ikä -gallupin avulla on esimerkiksi saatu esille eri-ikäisten ihmisten käsityksiä ja asenteita vanhenemisesta ja mielen hyvinvoinnista. Ohjelmatoiminta on avannut rahoittajalle uusia kumppanuuksia, joiden myötä järjestötoimintaa on pystytty nivomaan paremmin valtakunnan tason kehittämistoimintaan. Esimerkkinä on järjestölähtöisen työn nivominen kuntien toteuttamaan ikäihmisten palvelutorikonseptiin. Eloisa ikä -ohjelman lähtökohtana on ollut myös vahvistaa järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä, mikä onkin selkeästi tiivistynyt muutamilla paikkakunnilla ohjelmatoiminnan myötä. Yhteistyön on katsottu tehostaneen resurssien käyttöä, vahvistaneen asiakaspolkuja ja auttaneen myös toimintojen juurruttamisessa. Ohjelmatoiminnan hyödyt näyttäytyvät selkeinä. Avaintekijöinä ovat olleet huolellinen suunnittelu ja riittävä panostaminen ohjelman koordinaatioon sekä VTKL:ssä että RAY:ssä. Näin on saatu aikaan luottamuksellinen ilmapiiri ja toisiaan tukeva verkosto, jota aidosti kiinnostaa myös muiden tekeminen. Näillä opeilla on hyvä viedä Eloisa ikä -ohjelma maaliin ja suunnitella uusia, tulevina vuosina lanseerattavia avustusohjelmia.

RAY:n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa Eloisa ikä -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n arviointi- ja kehittämistiimi. Rahoittaja tarkastelee ohjelmaa yhtenä, useista eri projekteista ja toiminnoista koostuvana kokonaisuutena. Ohjelmaa arvioidaan kolmella tasolla: ohjelmana, hankkeiden/toimintojen osalta sekä osallistujien näkökulmasta. Ohjelman arviointi toteutetaan kehittävänä arviointina. Kehittävä ulottuvuus koskee erityisesti ohjelma- ja hanke-/toimintotasoja. Arvioinnin avulla pyritään nostamaan

esille hankkeiden toimintaan liittyviä kehittämiskohteita ja -tarpeita, jotta toiminta vastaisi mahdollisimman hyvin kohderyhmien tarpeisiin sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Arviointi elää ohjelman mukana tässä ja nyt, ja esimerkiksi hankkeille suunnattujen kyselyjen avulla saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää ohjelman toteutuksessa nopeasti. Arvioinnin toinen keskeinen tavoite on tuottaa tietoa Eloisassa iässä aikaansaaduista asioista ja kehityksestä eli tuloksista ja vaikutuksista. Arvioinnin keskiössä ovat tulokset ja vaikutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä ikääntyneiden ihmisten kokema hyöty. Arviointi kohdentuu yhdeksään osa-alueeseen: •

Toimeenpano

•

Tavoitteiden asettelu

•

Kohderyhmien valinta ja tavoittaminen

•

Organisointi, koordinointi ja johtaminen

•

Toimenpiteet, toteutus, resursointi

•

Kumppanuudet ja yhteistyö

•

Viestintä

•

Tulosten juurruttamiseen varautuminen

•

Tulokset ja vaikutukset

RAY auttaa ja tarjoaa tukea ohjelmassa mukana oleville hankkeille ja toiminnoille seurantaja arviointikäytäntöjen suunnittelussa ja toimintojen kehittämisessä. Tarvittaessa rahoittaja toteuttaa myös yksittäisiä ohjaus- ja seurantakäyntejä ohjelmaan kuuluviin hankkeisiin ja toimintoihin.

Ohjelmassa mukana olevien projektien ja toimintojen tehtävät Jokainen avustusohjelmassa mukana oleva toimija tuottaa RAY:lle seurantatietoa oman toimintansa sisällöstä, laajuudesta, kehittämistarpeista sekä toiminnalla aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. RAY:n seurantajärjestelmän mukaisesti avustettavista toiminnoista tulee tuottaa tietoa neljästä näkökulmasta: työntekijät (itsearviointi), osallistujat (kohderyhmä), kumppanit sekä vapaaehtoistoimijat. Ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot ovat velvoitettuja toimittamaan RAY:n erikseen pyytämää arviointiaineistoa (esim. vastaamaan erillisiin kyselyihin, osallistumaan haastatteluihin tai arviointipäivään) ja tekemään yhteistyötä ohjelman tutkijoiden kanssa.

Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Toimintaympäristössä tapahtuu Ikäihmisten määrä kasvaa, kuva ikääntymisestä saa eri sävyjä Veijariromaanin pohjalta tehty elokuva Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi on noussut katsojien suosikiksi Pohjoismaissa. Se kertoo sata vuotta täyttävän Allan Karlssonin tarinan läpi koko 1900-luvun. Elokuvassa Karlsson karkaa vanhainkodista juuri ennen syntymäpäiväkekkereitään. Mies haluaa vapauteen ja elämään. Siitä alkaa seikkailu. Tällaista elokuvaa ei olisi tehty vielä muutama vuosikymmen sitten. Yksinkertaisesti siksi, että tämän ikäiset ihmiset olivat hyvin harvassa. Paitsi eliniän pidentyessä, myös ikääntyneiden ihmisten määrän kasvaessa käsityksemme vanhenemisesta ovat muuttumassa. Suomessa elää tällä hetkellä reilu miljoona yli 65-vuotiasta ikäihmistä. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 1 500 000. Allan Karlssonin ikäisiä, satavuotiaita, on jo noin 800 henkeä. Kehityskulkuun suhtaudutaan eri tavoin. Julkisuudessa esitetään puheenvuoroja siitä, että väestön ikääntyminen on saavutus. Toisaalta ikääntyminen merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä ja aiheen ympärille kokoontuvat viisaat ympäri maan. Huolestuneimmissa puheenvuoroissa varoitellaan huoltosuhteen muutoksesta ja eläkepommista. Kysytään kuka iäkkäät ihmiset hoitaa tulevaisuudessa. Eliniän pitenemisen myötä iäkkäiden ihmisten elämänvaiheet myös monimuotoistuvat. Joskus koko ikäkaudesta on käytetty termiä metalli-ikä. Tällöin on hopeaa hiuksissa, kultaa hampaissa ja rautaa nivelissä. Ikääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan ole mikään yhtenäinen ryhmä vaan jokainen ihminen on kaikissa ikä- ja elämänvaiheis-

saan ainutkertainen yksilö, omine tarpeineen ja elämänhistorioineen. 80-vuotias Suomessa asuu on yhä useammin terve ja aktiivinen mutnoin 1 000 000 ta 65-vuotias voi yhtä hyvin olla hauras ja yli 65-vuotiasta ihmistä. paljon hoivaa tarvitseva. Ikääntyminen voidaankin nähdä sarjana erilaisia vaiheita, jotka liittyvät ihmisen toimijuuteen ja osallisuuteen sekä terveydentilaan ja toimintakykyyn. Eloisa ikä -ohjelman asiakirjoissa puhutaan kolmannesta, neljännestä ja viidennestä iästä. Keski-iän ja vanhuuden väliin sijoittuva kolmas ikä on usein omatoimisuuden, tekemisen, osallistumisen ja vapauden aikaa. Neljäs ikä puolestaan viittaa aikaan, jolloin vanhuuteen liittyvät sairaudet alkavat aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä. Henkilö tarvitsee erilaista tukea jokapäiväiseen elämäänsä ja hänen riippuvuutensa ulkopuolisesta avusta kasvaa. Viidennessä iässä asuminen omassa kodissa ei enää onnistu ja ihminen on muiden tarjoaman avun varassa. Eloisa ikä -ohjelma on edistämässä eri ikäisten ja erilaisissa elämänvaiheissa olevien ikäihmisten hyvinvointia. Ohjelmassa kannustetaan kolmannen iän saavuttaneita aktiivisuuteen, vertaistoimintaan ja harrastuksiin, jotta heidän voimavaransa säilyisivät hyvinä mahdollisimman pitkään. Samaan aikaan etsitään uusia ratkaisuja siihen, kuinka neljänteen ja viidenteen ikään, hoivan ja tuen rinnalle, voidaan rakentaa mielekästä tekemistä, toisten seuraa ja arkea elävöittäviä kokemuksia. Lisäksi Eloisa ikä -ohjelma korostaa ikääntyneiden ihmisten moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Vähemmistöryhmiin kuuluvia ikääntyneitä ihmisiä ja heidän palvelutarpeitaan tehdään näkyviksi.

Eloisa ikä muuttuvassa ympäristössä Eloisa ikä -ohjelmaa käynnistettäessä vuonna 2012 valtakunnalliset vanhuspoliittiset linjaukset painottivat laitoshoidon osuuden vähentämistä ja kotona asumisen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamista vanhuspalveluissa. Samaan aikaan valmisteltiin ensimmäistä puhtaasti ikäihmisiä koskevaa lakia ja päivitettiin STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan kesällä 2013. Mediassa uutisoitiin runsaasti vanhuspalvelujen epäkohdista. Ikääntyneet ihmiset esitettiin viestimissä usein toimintakyvyttöminä vanhustenhoidon laiminlyönnin uhreina. Eloisa ikä -ohjelman lähtökohdaksi olikin asetettu ikäihmisten omat voimavarat, vahvuudet, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta. Toimintakyvyn vajeiden arvioimisen sijasta haluttiin painottaa voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista.

Ohjelman käytännön toteutukseen haettiin potkua, innostusta ja uudenlaista asennetta Tanskasta. Eloisa ikä -koordinaatio järjesti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa opintomatkan Tanskaan loppuvuodesta 2012. Vierailun pääasiallisena kiinnostuksen kohteena olivat ikäihmisten hyvinvointia vahvistava ja ennaltaehkäisevä toiminta ja erityisesti vapaaehtois- ja järjestötoiminta. Käynnistä välittyi innostuneisuuden ja tekemisen meininki, joka värittää tanskalaista vanhustyötä. Työntekijät ovat innostuneita työstään ja ikäihmiset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa tai itse pyörittämässä sitä. Kaiken kaikkiaan toiminnassa näytti olevan vähemmän kieltäviä ja rajoittavia sääntöjä ja enemmän uskallusta kuin meillä Suomessa. Tärkeänä mausteena kaikessa toiminnassa on mukana ”hyggeä” – hyvää sosiaalista yhdessäoloa, elämyksiä ja tunnelmaa.

Niukkenevien resurssien ja ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämistarpeiden ristipaineessa järjestöt ovat kunnille ja sotealueille oiva yhteistyökumppani.

Eloisa ikä -ohjelmassa haluttiin, että ikäihmiset ovat ohjelman hankkeissa mukana suunnittelemassa, toteuttamassa, arvioimassa ja kehittämässä heille tarkoitettua toimintaa. Ikäihmisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen on osoittanut esimerkiksi sen, että ikäihmisen toimiminen ammatillisen asiantuntijan rinnalla tasaveroisena asiantuntijana on molemmille hauskaa ja hyödyllistä eikä maksa paljon, mutta vaatii asenteellista muutosta ja toiminnan koordinaatiota. Ohjelman alusta lähtien oli myös selvää, että kohderyhmiksi haluttiin riskiryhmissä olevat ja toimintakykyään jo menettäneet ikäihmiset mutta myös aktiiviset ja toimintakykyiset ikääntyneet ihmiset, jotka haluavat antaa panostaan vapaaehtoistyöhön. Niukkenevien resurssien ja ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämistarpeiden ristipaineessa järjestöt ovat kunnille ja sotealueille oiva yhteistyökumppani. Yhteistyö edellyttää kuitenkin nykyistä selkeämpää sopimista järjestöjen ja julkisen sektorin rooleista. Yhteistyöllä varmistetaan, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään ja tukee sitä omalta osaltaan. Eloisa ikä -ohjelmassa onkin kehitetty hyviä yhteistyömalleja esimerkiksi etsivään ja löytävään vanhustyöhön. Ohjelmaverkostossa on mukana perinteisten vanhusjärjestöjen lisäksi myös kansanterveys-, ihmisoikeus-, sairaus- ja potilasjärjestöjä sekä mielenterveysjärjestöjä. Sen vuoksi kuva vanhuudesta on laventunut ja monipuolistunut. Vuoden 2015 RAY:n kyselyssä runsas 97 % hanketoimijoista vastasi jatkavansa ohjelmassa mieluummin kuin jäisi ohjelman ulkopuolelle ja saisi 16 833 euron korotuksen avustukseen.

II OSA

Koordinaatio kokonaisuutta ohjaamassa Ohjelmassa on 31 järjestöjen hanketta eri puolilta Suomea. Mukana olevat järjestöt ovat vuosina 2012 – 2015 hakeneet ja saaneet Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta hankkeisiin ja ilmaisseet hakemusvaiheessa tai myöhemmin toiveensa liittyä osaksi valtakunnallista ohjelmaa. Ohjelman aktiiviseen ydinryhmään ovat kuuluneet Vanhustyön keskusliiton ohjelmakoordinaatio, Raha-automaattiyhdistyksen avustusvalmistelun edustajat sekä seurannan, arvioinnin ja viestinnän toimijat. Lisäksi varsinkin ohjelman käynnistysvaiheessa eri sidosryhmiä edustava Eloisa ikä -neuvottelukunta toimi ohjelman suuntaajana ja yhteisenä keskustelevana foorumina. Työn edetessä hanketoimijoista ja hankkeista on alkanut muotoutua teemaverkostoja. Nämä tiimit ovat yhdessä kehittäneet esimerkiksi ohjelman vaikuttamistoimintaa. Koordinaation piirissä ja yhteisen asian äärellä on ollut säännöllisesti noin 80 hanketoimijaa. Välillisesti joukko kasvaa useisiin satoihin ihmisiin sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kautta.

Koordinaation ytimessä Eloisassa iässä ohjelman koordinaation on toteuttanut Vanhustyön keskusliitto. Ennen kuin siirrytään koordinoinnin varsinaiseen kuvaukseen, on perusteltua pysähtyä miettimään sen erilaisia ulottuvuuksia. Mistä yleisemmistä aineksista koordinaatio Eloisan iän tyyppisessä ohjelmassa rakentuu? Asian havainnollistamiseksi voidaan esittää kolme näkökulmaa. Ne eivät ole ristiriidassa keskenään, mutta asettavat erilaisia odotuksia ja vaatimuksia koordinaation toiminnalle.

Näkökulma 1: Koordinaatio on kokonaisuuden johtaja Valtakunnallisessa ohjelmassa jonkun on näytettävä suuntaa ja huolehdittava, että porukalla ollaan toteuttamassa yhteistä agendaa. Eloisassa iässä kokoontuvat verkostot muodostavat joukon erilaisia kulttuureja, rakenteita, toimintatapoja ja suhteita. Jotta näin monimutkainen järjestelmä voi pelata yhteen, tarvitaan kokonaisuuksien hallintaa. Koordinaatio on siis kokonaisuuksien johtamista. Tällöin koordinaatiossa tarvitaan johtamisen taitoja mutta myös mandaatti. Asioita on linjattava, toimenpiteitä valittava ja tehtävä päätöksiä.

Kokonaisuuden johtamiseen sopii hyvin helikopteri-metafora. Ohjelman on noustava pelikentän yläpuolelle, jotta saadaan kokonaiskuva ja pystytään arvioimaan myös sitä, kuinka yksittäisten hankkeiden tuloksista saadaan yhdessä irti enemmän. Samalla pystytään tarkastelemaan sitä, missä kohdin verkostoa ja millaisiin tilanteisiin ekstratukea tarvitaan. Monien toimijoiden ohjelmassa kurssia on myös aika ajoin korjattava yhteisen tavoitteen säilyttämiseksi. Ohjelmassa on myös syntynyt uudenlaista kehittämiskumppanuutta ja tiedonvaihtoa koordinoivan järjestön ja rahoittajan kesken. Ohjelman yhteistä suuntaa ja korjausliikkeitä on pohdittu Vanhustyön keskusliiton ja Raha-automaattiyhdistyksen säännöllisissä tapaamisissa sekä päätetty tarvittavista menettelytavoista.

Näkökulma 2: Koordinaatio on innostaja ja verkostojen kutoja Eloisa ikä -ohjelmassa ollaan järjestöjen maaperällä. Järjestötyön perusluonteeseen kuuluu autonomisuus, ja monet järjestöt ovatkin monella tapaa riippumattomia byrokratiasta ja julkisen sektorin ohjauksesta. Ohjelmassa mukana olevien järjestöjen joukkoon mahtuu monen näköisiä ja kokoisia järjestöjä. Mukana on nuoria ja vanhoja järjestöjä, pieniä ja suuria järjestöjä, paikallisyhdistyksiä ja valtakunnallisia keskusjärjestöjä. Näin ollen Eloisan iän koordinaatio ei voi perustua ylhäältä alas -johtamiseen. Ohjelman keinoina ovat motivointi, kannustaminen ja yhteistyö. Uusia ratkaisuja syntyy, kun ihmisiä innostetaan ja avataan yhteyksiä toimijoiden välille. Verkostojen rakentumiselle on luotava otolliset puitteet. Tämä edellyttää koordinaatiolta myös sisällöllistä osaamista ja kykyä viedä asioita eteenpäin. Onnistuakseen tehtävässään kokonaisuutta pitää haluta ymmärtää yli oman intressin, jotta voisi työskennellä ja suunnata toimintaa sen parhaaksi.

Näkökulma 3: Koordinaatio on tulosten ja vaikutusten vahvistaja Eloisa ikä -ohjelman myötä järjestöjen hankkeet ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Ohjelma tarjoaa siten järjestöjen työlle laajempaa legitimiteettiä ja yhteistä näkyvyyttä. Yhteisen toimintakulttuurin luominen on haasteellinen ja vaativa tehtävä missä tahansa monitasoisessa ja monitoimijaisessa kehittämisohjelmassa eikä se synny hetkessä. Se vaatii aikaa, dialogia, luottamusta ja jaettua asiantuntijuutta. Siksi ohjelmassa mukana olevia järjestöjä on tuettava monenlaisin tukitoimin, jotka vahvistavat koko Eloisaa yhteisöä. Tärkeäksi tekijäksi nousevat esimerkiksi tiedonkulku sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli. Monikanavaisen tiedottamisen kautta tulokset saadaan yhteisesti näkyviksi ja kertomuksesta tulee yksittäistä projektia suurempi ja vaikuttavampi.

Koordinaation tehtävät Koordinaation tehtävänä on ohjelmassa mukana olevien järjestöjen kehittämistyön tukeminen, järjestöjen keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ja hankkeiden tuloksellisuuden lisääminen. Koordinaation keskeisenä tehtävänä on myös tutkia ikäihmisten kokemuksia hanketoimintaan osallistumisesta. Lisäksi koordinaation tehtävänä on myönteisen ikäidentiteetin vahvistaminen yhteiskunnassa.

Vaikuttamistyö Viestintä ja tiedotus

Hankkeiden tuloksellisuuden ja vaikutusten vahvistaminen

KOORDINAATIO Järjestöjen keskinäinen verkostoiminen

Kuvio 1.

Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttamisen tuki

Tutkimus hanketoimintaan osallistuvien ikäihmisten kokemuksista

Koordinaation tehtävät.

Viestintä ja tiedotus: Yhteinen työ esiin Valtakunnallisessa ohjelmassa on välttämätöntä, että viestintää hoidetaan suunnitelmallisesti ja ammattimaisin voimin. Eloisassa iässä viestintä on nähty alusta alkaen strategisesti tärkeänä toimintona, joka tehokkaasti järjestettynä palvelee monia tahoja. Tehokas viestintä edellyttää lisäksi toimivia työkaluja ja niiden käytön hallintaa. Parhaimmillaan viestintä on mukana oleville järjestöille kuin voiteleva öljy, joka rakentaa luottamuksellista ilmapiiriä ja pitää yhteisen koneiston kunnossa. Sujuvan tiedottamisen kautta ohjelmaan osallistuvat hankkeet tietävät yhdessä ja samanaikaisesti missä mennään ja pienemmät paikalliset kertomukset yhdistyvät osaksi suurempaa tarinaa. Avoin ja aktiivinen viestintä hankkeille ja hankkeiden välillä edesauttaa siinä, että ohjelmasta voi muodostua yhteinen toiminnallinen kokonaisuus. Hankkeiden välisen yhteydenpidon lisäksi viestinnällä kannustetaan hyvien käytäntöjen levittämiseen, osaamisen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen. Ohjelman viestintä on monikanavaista ja suunnattu niin kansalaisille, ikäihmisten parissa työskenteleville ammattilaisille kuin myös päätöksentekijöille ja medialle. Kaupunkien ja kylien ikäihmiset ja heidän omaisensa ovat saaneet Eloisan iän esittelymateriaalia sekä tietoa ohjelmasta ja siten mahdollisuuksia toimintaan osallistumiseen. Viestinnän avulla on pyritty lisäämään myös tietoisuutta ikääntymisen moninaisuudesta sekä kiinnostusta järjestöjen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön.

Eloisaa brändiä rakentamassa Yksi Eloisan iän kantavista ideoista oli vanhenemiseen liittyvien myönteisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien esiin tuominen raihnauspuheen sijaan. Voidaan puhua jopa tietoisesta brändin rakentamisesta, johon ovat kuuluneet visuaalisen ilmeen lisäksi yhteinen kieli, tunnelma ja tuotteet. Eloisassa viestinnässä avainsanoja ovat elämänmakuisuus, ihmislähtöisyys ja konkreettisuus. Vanhustyön keskusliiton tarjoama taustatuki ja valtakunnallinen näköalapaikka ovat olleet suureksi avuksi ohjelmaviestinnälle. Taiteilija Milla Risku suunnitteli ohjelman käyttöön veikeät piirroshahmot, jotka esiintyvät erilaisina kombinaatioina ja erilaisissa konteksteissa: tietokoneen äärellä, lasten seurassa, käsitöitä tekemässä, kuntoilemassa ja niin edelleen. Tavoitteena oli esitellä ikäihmisten elämän monimuotoisuutta ja ehkä yllättävyyttäkin kuvien avulla. Piirroshahmoja ovat täydentäneet elävät naamiohahmot herra ja rouva Eloisa, jotka ovat käyneet esiintymässä erilaisissa yleisötilaisuuksissa Hyvä Ikä messuista Pride-kulkueeseen. Eloisan oranssi väri on varmistanut eloisaa näkyvyyttä sekä tapahtumissa että ohjelman verkkosivuilla ja julkaisuissa. Oranssi koetaan värinä usein voimaannuttavaksi ja dynaamiseksi, mikä palvelee hyvin ohjelman perusviestejä. Yhteisissä tapaamisissa mukana on ollut oransseja puuhkia, oranssinkimaltelevia nimikylttinauhoja ja muuta-

kin oranssia esineviestintää. Kaiken kaikkiaan brändillä on ollut oma tärkeä osuutensa ohjelman näkyvyyden ja eloisan ikääntymisen edistämisessä.

Viestitään selkeällä sanomalla ja monikanavaisesti Eloisa ikä -ohjelmaan liittyvä viestintä rakentaa myönteistä mielikuvaa ikäihmisistä, tekee ohjelmasta näkyvän ja tukee järjestöjä ja hankkeita tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelman pääviestit näkyvät seuraavassa kuviossa. Pääviestien kokoavana kattoteemana on ikäihmisten yhdenvertaisuus. Viestintäkoulutus ja uusiin viestintämuotoihin ja -kanaviin tutustuminen ovat ohjelmassa tärkeässä roolissa. Eloisa koordinaatio järjestää hankeväelle vuosittain useita koulutuksia ja mediavalmennuksia sekä opastaa muun muassa sosiaalisen median käytössä.

Ikä tuo mukanaan tietoa, taitoa ja perspektiiviä asioihin Ikäihmisillä on päätösvalta omaan elämäänsä

Kaikilla on voimavaroja ja vahvuuksia

Mielen voima on mieletön Ikäihmisten elämänkokemus ja voimavarat käyttöön

Kaikille tunne siitä, että kuuluu johonkin ja mahdollisuus toimia yhteisössä

Yhdessä tekemistä ja kokemuksia

Paikallinen yhteistyö hyödyttää kaikkia

Kuten kaikki muutkin, ikä ihmiset ovat yksilöllisiä

Poistetaan esteitä ympäristöstä ja korvien välistä

Vaikutetaan asenteisiin, päätöksentekoon ja puheenaiheisiin

Kuvio 2. Eloisa ikä -ohjelman pääviestit.

Viestintäyhteistyön roolit Viestintä on myös joukkuepeliä ja sen toteuttamiseen on tarvittu monien toimijoiden työpanos. Päävastuun siitä ovat ohjelmassa kantaneet Vanhustyön keskusliiton koordinaatiotiimi (ohjelmaviestintä), Raha-automaattiyhdistyksen avustusviestintä (kan-

salaisviestintä ja ohjelman brändi) ja paikallistasolla tietysti omia tiedotusponnistuksiaan tehneet hankkeet (paikallinen hankeviestintä). Seuraava kuvio hahmottaa eri toimijaosapuolten tehtäviä ja vastuita.

RAY: kansalaisviestintä ja avustusohjelman brändi • Viestinnän konsepti ja graafinen ilme • Tapahtumamateriaalit ja promootiomateriaali järjestöjen käyttöön • RAY:n yrityskuvaviestintä ja mediatyö • Suuremmat tapahtumat ja sponsorointiyhteistyö • RAY-tason sisältö avustusohjelmien materiaaleissa (esim. verkkosivuilla)

Koordinoiva järjestö: Ohjelmaviestintä • Tukimateriaalit järjestöille • Avustusohjelman verkkosivuston ylläpito • Hankeverkoston sisäinen viestintä, mukaan lukien ohjelman extraweb • Kannanotot, mediatyö, omat tapahtumat • Hankkeen yleisesite ja muu vastaava ohjelmaviestintä

Mukana olevat hankkeet: Hankeviestintä • Viestintä järjestön/hankkeen omille sidosryhmille: järjestön omat verkostot, jäsenet, Eloisa ikä –rahoitetun toiminnan kohteet, mediatyö, tapahtumajärjestelyt, tiedotteet jne.

Kuvio 3. Avustusohjelman viestintäyhteistyön roolit.

Perinteiset ja uudet viestinnän välineet käyttöön Ohjelman esittelyn, ajankohtaistiedotuksen sekä hankkeiden tuotosten ja tulosten kokoava areena on Eloisaikä.fi-sivusto. Verkkosivuston rakenteen ja ulkoasun suunnittelutyötä tehtiin vuonna 2012. Hanketoiminnan käynnistyttyä vuonna 2013 on Eloisaikä. fi -sivustolla julkaistu satoja ajankohtaisia ja eloisan myönteiseen sävyyn laadittuja uutisia ikääntymistä ja ikääntyneitä ihmisiä koskevista aiheista sekä ohjelman toiminnasta ja tapahtumista. Sivustolle on tehty vuosien 2013 – 2015 aikana yhteensä 160 000 käyntiä. Eloisa ikä -ohjelma käyttää sosiaalisen median kanavia ahkerasti. Hankeverkoston sisäisen viestinnän foorumi on Facebook-ryhmä. Ohjelmakoordinaatiolla on ollut mahdollisuus hyödyntää suuren keskusjärjestön viestintäkanavia, joita ovat muun muassa VTKL:n Vanhustyö -lehti (6 numeroa vuodessa),

kuukausittain lähetettävä jäsenkirje ja 3 – 4 kertaa vuodessa lähetettävä sidosryhmäkirje sekä sosiaalisen median kanavat. Yhteistyö on hyödyttänyt molempia osapuolia ja tehostanut Eloisa ikä -viestintää toimintatapoja uudistavana ja raikkaana järjestölähtöisenä ikääntyneiden ihmisten osallisuuden ja toimijuuden kehittäjänä. Ohjelma-aikana jokaisessa Vanhustyö -lehden numerossa on julkaistu artikkeleita: kaikki ohjelmaan kuuluvat hankkeet on esitelty, on kerrottu verkostotapaamisista, ohjelman arvioinnista, tutkimuksesta sekä hankkeiden toiminnasta ja niin edelleen. Lehdessä julkaistut Eloisa ikä -ohjelman hankkeista ja toiminnasta kertovat jutut on koottu kalenterivuosittain vuosikirjoiksi. Näitä 20 – 30 artikkelia sisältäviä vuosikirjoja on painettu vuosittain muutama tuhat kappaletta. Artikkelikooste on postitettu kaikkiin Suomen kuntiin, ikäihmisten palveluista vastaaville henkilöille. Vuosikirjaa on jaettu lukuisissa alan tapahtumissa ja sitä on luettu myös ladattavana e-versiona eloisaikä. fi-sivustolta. Sivustolle on kerätty myös runsaasti vuodesta 2013 alkaen tehtyjä eloisia tallenteita.

Eloisaa viestintää näkyvästi Eloisa ikä -ohjelman tunnettuutta on lisätty ja brändiä rakennettu materiaalien ja tiedotuskampanjoiden avulla. Koordinaation ja hankkeiden yhteistyöllä on levitetty esimerkiksi kymmeniä tuhansia heijastimia, tuhansia kangaskasseja, satoja kansioita, oransseja höyhenpuuhkia, ilmapalloja, lippiksiä ja muistitikkuja. Eloisa ikä -rollupit ovat tuttu näky alan tapahtumissa samoin kuin oranssit ja mustat t-paidat tekstillä ”ikä tuo mukanaan tietoa, taitoa ja kokemusta”. Ohjelman hanketoiminnan esitemateriaalit uusitaan ajantasaisina vuosittain.

Kuva 1.

Bussien istuinselustatarrakampanja toteutettiin marraskuussa 2015.

Taiteilija Milla Riskun eloisat piirroshahmot näkyivät sadoille tuhansille ihmisille vuonna 2015 kaksi viikkoa kestäneen bussitarrakampanjan (12 000 tarraa linja-autojen istuinselustoissa) sekä ostoskeskusten ja raitiovaunun displaynäyttökampanjan aikana. Lehtiartikkeleita on laadittu ja printti-ilmoittelua on tehty niin ammattilaiskohderyhmille (Tehy, Tesso, Kuntalehti) kuin myös kuluttajamedioihin (HS-Kultaiset vuodet -liite, Talouselämän Elinvoimainen Suomi -liite, ET-lehden Hyvä ikä -liite). Eräänä toiminnan tiedottamisen kanavana on toiminut myös Innokylän verkkopalvelu. Kaikki 31 eloisaa osahanketta löytyvät Innokylästä, ja koordinaation kannustamana hankkeet ovat kuvanneet lukuisia toimintamalleja Innokylään.

Vaikuttamistyö: Asenteiden ilmastonmuutos Eloisa ikä -koordinaation työssä on haluttu vaikuttaa laajasti ikääntymistä ja ikääntyneitä ihmisiä koskeviin yhteiskunnallisiin asenteisiin ja käytäntöihin. Vaikuttamistyötä on tehty yhtäältä tukemalla Eloisien hankkeiden toimintaa monin tavoin ja toisaalta tekemällä ratkaisukeskeisiä, myönteisiä avauksia yhteiskunnallisessa keskustelussa perustuen muun muassa tutkittuun tietoon ja järjestötoiminnan kokemuksiin. Ohjelmakoordinaatio on tukenut esimerkiksi Eloisien hankkeiden temaattista verkostoitumista, minkä myötä vaikuttamisen pääasiallisia lähtökohtia ovat tähän mennessä olleet ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvointi, moninaisuus ja yhdenvertaisuus sekä etsivä–löytävä työ. Teemat on valittu vaikuttamiskohteiksi myös siksi, että ne ovat ikääntymisen kentällä vähintään jossain määrin uusia ja sitäkin ajankohtaisempia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 2015 vuoden lopussa 283 000 yli 80-vuotiasta ja 759 yli 100-vuotiasta ihmistä.

Ohjelman monipuolinen ja monikanavainen viestintä on tukenut vaikuttamistyötä välittämällä tietoa ja tunnelmia eloisien hankkeiden ja koordinaation toiminnasta. Viestintää on tehty myös esimerkiksi vuosittaisista gallupeista, joissa on tiedusteltu kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista ikääntymiseen liittyvistä asioista. Ensimmäinen Eloisan koordinaation teettämä mielipidekysely, Suomalainen ikägallup vuonna 2013, koski väestön mielikuvia ikääntymisestä, vanhuudesta ja ikäihmisistä nykypäivän Suomessa. Gallupeissa ovat olleet vastaajina ensimmäistä kertaa myös 80 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset. Yleensä mielipidekyselyjen yläikäraja on Suomessa 79 vuotta, jolloin väestöstä noin 280 000 henkilön mielipide jää kokonaan huomiotta. Eloisa ikä on osaltaan ollut vaikuttamassa julkisen ilmapiirin muutokseen ikääntyneitä ihmisiä arvostavampaan suuntaan tässäkin asiassa.

Mielen hyvinvointi esille! Yksi koordinaation keskeisimmistä vaikuttamisteemoista, ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvointi, on ollut yhteiskunnassamme monin tavoin eräänlaisen ”orpolapsen” asemassa. Teeman edistämistä on lisäksi perustellut se, että ohjelmaan kuuluu useampi mielen hyvinvointiin keskittyvä hanke sekä se, että koordinaatioryhmässä on teeman erityisasiantuntemusta. Koordinaation vaikuttamistyössä mielen hyvinvointia on painotettu erityisesti vuodesta 2014 lähtien, jolloin teema oli vuosittaisen gallupin aiheena nimellä Eloisa mieli. Gallupissa tiedusteltiin kansalaisten mielipiteitä sekä vanhuudesta ja vanhenemisesta ylipäänsä että ikääntyneiden ihmisten mielenterveydestä ja sen vaalimisesta. Teeman työstöä jatkettiin heti seuraavan vuoden alussa, kun koordinaatio yhdessä Suomen Mielenterveysseuran ja Ikäinstituutin kanssa järjesti päättäjille keskustelutilaisuuden ikääntyneen väestön mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Tilaisuuteen osallistui eri puolueiden kansanedustajia, sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisia, viranhaltijoita sekä järjestöjen ja median edustajia. Yhtenä tavoitteena oli käynnistää yhteistyö kansanedustajista ja mielenterveysjärjestöistä muodostuvan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa, mikä toteutuikin seuraavan vuoden alussa. Helmikuussa 2016 mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta totesi lausunnossaan, että ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä on vahvistettava. Ohjelmassa on vaikutettu yhteiskuntapolitiikan tekemiseen osallistumalla myös muihin keskeisiin työryhmiin. Vuodesta 2015 VTKL ja ohjelmakoordinaatio on ollut mukana sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä hallitusohjelman kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta valmistelussa. Koordinaatio pyrkii saamaan linjauksiin mukaan keskeisiä ehdotuksiaan ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämisestä. Heidän oikeutensa mielenterveyteen ja mielenterveyspalveluhin on koordinaation vaikuttamistyön ytimessä.

Yhdenvertaisuutta puolustamassa Toinen Eloisa ikä -koordinaation vaikuttamistyön merkittävä teema, ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus, oli aiheena vuoden 2015 gallupissa nimellä Eloisa yhdenvertaisuus. Gallupissa kartoitettiin kansalaisten ajatuksia erilaisten kulttuuri- ja vähemmistöryhmien ikääntymisestä Suomessa. Gallupissa vähemmistöihin sisällytettiin Eloisien hankkeiden kohderyhmiin kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sekä saamelaiset ikääntyneet ihmiset. Ikääntyneiden ihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden viestiä ovat vieneet

vahvasti eteenpäin Eloisan ihmisoikeusverkoston hankkeet myös muin keinoin, esimerkiksi erilaisilla tapahtumilla. Koordinaation vaikuttamistyön kolmannen keskeisen teeman, etsivän-löytävän työn, ympärille on samoin muodostunut verkosto ohjelman hankkeista, ja Eloisa viestintä on pitänyt teemaa aktiivisesti esillä. Ensimmäinen Eloisan koordinaation teettämä mielipidekysely, Suomalainen ikägallup vuonna 2013, koski väestön mielikuvia ikääntymisestä, vanhuudesta ja ikäihmisistä nykypäivän Suomessa. Ohjelmakoordinaatio on ottanut julkisesti kantaa myös erilaisiin muihin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten vuonna 2015 valtioneuvoston linjauksiin kokeilukulttuurista sekä strategisen tutkimuksen teemoista. Kaikkien gallupien tulokset ja lisätiedot sekä kannanotot löytyvät eloisaikä.fi -sivustolta.

Eloisa ikä -tutkimus: Ikäihmisten kokemukset keskiössä Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksessa tarkastellaan Eloisiin hankkeisiin osallistuvien ikääntyneiden ihmisten kokemuksia hankkeista suhteessa heidän elämäntilanteisiinsa. Tutkimus liittyy ennen kaikkea avustusohjelman ensimmäiseen tavoitteeseen, joka on mahdollisuuksien ja edellytysten luominen ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle. Ohjelmaan osallistuvat hankkeet pyrkivät luomaan ja edistämään tällaisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä toiminnassaan.

Kuvio 4. Tutkimukseen osallistuneiden ikäihmisten kokemuksia hankkeista.

Tutkimus rakentuu avustusohjelman ajatukselliselle viitekehykselle ihmisten voimavarojen ja elämänkokemuksen keskeisyydestä sekä siihen liittyville käsitteille toimijuus, osallisuus, hyvä arki ja psykososiaalinen hyvinvointi. Tutkimuksessa tarkastellaan, muuttaako – ja miten – ohjelman hankkeiden toiminta niihin osallistuvien ikääntyneiden ihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia. Entä onko sillä vaikutuksia heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa? Tutkimuksen pääasiallisia aineistoja ovat määrällinen kysely ja laadullinen haastattelu. Tutkimus valmistuu ja raportoidaan vuonna 2017.

Kysellään ja haastatellaan Tutkimuksessa tehdään Eloisien hanketyöntekijöiden avustuksella mahdollisimman monelle ikääntyneelle osallistujalle hankkeiden alku- ja loppuvaiheissa tilastoanalyysia varten kysely. Siihen sisältyy osioita psykososiaalisesta hyvinvoinnista, arjen merkityksistä ja jäsentymisestä sekä toimijuuden ja osallisuuden kokemuksista. Kysely on eräänlainen ennen–jälkeen -mittaus, jossa mielenkiinnon kohteena ovat mittauspisteiden väliset mahdolliset erot. Riittävän suurina erojen tulkitaan osoittavan muutosta, johon myös Eloisaan hanketoimintaan osallistumisella saattaa olla osuutensa. Kyselyn pohjautuminen valtaosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen (ATH) lomakkeeseen mahdollistaa tulosten vertailun väestötasolla. Hankkeiden aikana osaa osallistujista myös haastatellaan laadullisin menetelmin heidän arjestaan, psykososiaalisesta hyvinvoinnistaan sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksistaan samoin kuin niissä tapahtuneista muutoksista. Näillä niin sanotuilla muutoshaastatteluilla kartoitetaan osallistujien toiminnassa läpikäymiä prosesseja ja merkityksenantoa toiminnalle. Hankkeilta kerätään mahdollisuuksien mukaan myös niiden omia aineistoja, kuten osallistujille tehtyjä palautekyselyjä ja ryhmistä pidettyjä päiväkirjoja.

Arjen näkökulma Eloisa ikä -tutkimus ja RAY:n hanke- ja ohjelma-arviointi täydentävät toisiaan, mutta niiden tavoitteet ovat erilaiset. Tutkimuksessa tarkastellaan hankkeiden toimintaa kulttuurintutkimuksellisesti, osallistujien arjen näkökulmasta, eikä arvioida niiden onnistumista sinällään. Tutkimus ei anna suoraa palautetta hankkeista ja hanketoimijoista. Sen sijaan tutkimuksessa tuotetaan uutta ymmärrystä ikääntyneiden ihmisten arjen moninaisuudesta, siinä ilmenevistä tuen ja avun tarpeista sekä niihin vastaamisen edellytyksistä ja esteistä. Hankkeet ja niiden taustaorganisaatiot saavat tutkimuksesta muun muassa ymmärrystä •

erilaisista toimijuuden ja osallisuuden ulottuvuuksista ja hankkeiden mahdollisuuksista tukea niitä

•

erilaisista ikääntymisstrategioista ja näiden yhteydestä kulttuurin vanhenemisdiskursseihin sekä instituutioihin (esimerkiksi järjestömaailmaan)

•

hankkeiden ja niissä toimimisen näyttäytymisestä osallistujien arjessa ja elämänkulussa

Ennen tutkimuksen valmistumista ja raportointia sen kulkua ja keskeisiä havaintoja voi seurata Eloisaikä.fi-verkkosivuston tutkimuskanavalla, josta tietoja välitetään aktiivisesti myös sosiaaliseen mediaan. Tutkimuskanavan julkaisut ovat lyhyitä teoreettispainotteisia tekstejä sekä niin sanottuja välipaloja eli valottavia otteita aineistoista tutkimuskysymyksiin liittyen.

Järjestöjen verkottaminen: Yhteistyö edistyy Ikääntyneiden ihmisten palvelujen ja toimintojen parissa työskentelevät monet tahot. Suomessa on pitkään korostettu eri toimijoiden välisen, monialaisen yhteistyön merkitystä ja verkostoitumista. Ehkä keskeisimpänä perusteena on pidetty sitä, että ihmisten elämään liittyvät tuen tarpeet ovat niin moninaisia, etteivät minkään yhden toimijan resurssit riitä haasteisiin vastaamiseksi. Myös ikääntyneiden määrän kasvu asettaa omat vaateensa toimintakentälle.

Yhteistyön esteitä ja mahdollisuuksia Monialaisella, verkostojen välisellä yhteistyöllä on puolestapuhujansa ja vastustajansa. Kriittisissä puheenvuoroissa sitä luonnehditaan jopa joukkoharhaksi, johon liitetään mielikuvia tarkoituksettomasta pörräämisestä ja kokoustamisesta. Asioita kyllä ideoidaan ja suunnitellaan, suunnitelmat vain tahtovat herkästi jäädä puolitiehen. Yhteistyön esteitä ovat esimerkiksi putkihallinto, edelleen itsenäisesti toimivat sektorit ja hallinnonalat, eri kielet, organisaatioiden väliset ennakkoluulot ja raja-aidat, tietosuojan ja salassapidon kysymykset ja johtamisen ongelmat. Puhutaan myös kätketyistä motiiveista, jokaisella kun on omat edut vaalittavanaan. Puolestapuhujat näkevät yhteistyössä monia etuja. Yhteistyössä voidaan sopia tehtävänjaosta, eri alojen osaajien voimavarat saadaan nopeasti tehokkaaseen käyttöön, yhteistyöllä saadaan monipuolisempia palveluita sekä tukitoimia ja asiakasta voidaan auttaa oikea-aikaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Hyvin suunnitellun yhteistyön nähdään myös säästävän resursseja ja karsivan päällekkäistä työtä.

Koordinaatio yhteistyön kehittäjänä Eloisassa iässä uskotaan yhteistyöhön ja verkostojen voimaan. Jo Eloisa ikä -ohjelmaan hakeutuessaan järjestöt ovat pohtineet suhdettaan ohjelmaan ja yhteistyöhön toisten järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat ohjelmaan hakuvaiheessa ilmoittaneet mitä odotuksia heillä on ohjelman suhteen sekä mitä annettavaa heillä olisi toisille ohjel-

massa mukana oleville järjestöille. Halu verkostoitua Eloisa ikä -ohjelmassa on siten ollut yksi edellytys ohjelmaan haettaessa. Järjestöjen keskinäinen verkostoituminen antaa mahdollisuuden oman toiminnan vertaisarviointiin, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen. Verkostoituminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Oman paikan löytäminen isossa, 31 järjestön kokonaisuudessa, vie aikansa. Täytyy oppia tuntemaan toisia toimijoita sekä heidän tekemäänsä työtä. Haasteita verkostoitumiselle Eloisassa iässä on tuonut hankkeiden mukaantulo ohjelmaan kolmessa ”aallossa” peräkkäisinä vuosina 2013 – 2015. Uudet järjestöt ovat joutuneet etsimään paikkaansa, ja ”vanhojen”, ohjelmassa jo mukana olevien hankkeiden, on pitänyt sopeutua siihen, että verkosto kasvaa vuosittain. Eloisassa iässä järjestöjä on kannustettu yhteistyöhön toistensa kanssa. Hankkeiden sisällölliset teemat ovat ohjanneet verkostoitumista ja yhteistyötä ohjelmassa. Saman aihealueen parissa työskentelevät järjestöt ovat löytäneet sielunkumppaneita toisistaan. Yhteistyöhön kannustaminen on pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttää tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Verkostojen kehittämisessä tarvitaan avoimuutta, toisen kuuntelemista, yhteistä miettimistä ja aikaa. Järjestöt ovat päässeet tapaamaan toisiaan koordinaation järjestämillä verkostopäivillä. Koordinaatio on myös ”vinkannut” järjestöille niistä kumppaneista, joihin heidän kannattaisi tutustua. Verkosto on nähty valtakunnallisena toimintojen levittämisen kanavana. Järjestöt ovat osanneet hyödyntää verkostoa ja siten levittäneet verkostoon tietoa omista kehitetyistä toiminnoistaan. Järjestöt ovat myös kouluttaneet toinen toisiaan. Ohjelmaan osallistuvat järjestöt toteuttavat käytännön kehittämistyötä myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Järjestöt luovat yhteyksiä kuntien eri toimialoihin, alueen muihin järjestöihin, seurakuntiin, yrityksiin ja muihin ikäihmisten parissa toimiviin tahoihin. Eloisa ikä -ohjelman keinoja hankkeiden työn ja verkostojen tukemiseen: •

Tullaan tutuiksi -tapaamiset osahankkeita toteuttaviin järjestöihin yhteistyössä RAY:n kanssa (kun rahoituspäätös on varmistunut, toiminnan käynnistyessä)

•

Hankeverkoston yhteiset verkostopäivät kolme kertaa vuodessa yhteistyössä RAY:n kanssa

•

Hanke- ja toimintokohtainen tuki

•

Tutkimus ohjelmatoiminnan vaikutuksista ikäihmisten arkeen

24 •

Viestintämateriaalit ja paikalliset verkostokokoukset paikallisen verkostoitumisen tueksi

•

Sisäinen viestintä hankeverkostolle

•

Teemakoulutus osahankkeiden tiedon ja tuen tarpeisiin

•

Hankkeiden toiminnan ja toimivien käytäntöjen esille nostaminen valtakunnallisesti

•

Sidosryhmäyhteistyö mm. Kuntaliiton, Eksoten, STM:n, THL:n ja RAY:n Emma & Elias -avustusohjelman ja Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös päättyneen KASTE -ohjelman kanssa.

Verkostopäivät Verkostopäivät on foorumi, jossa kaikki hanketoimijat tapaavat toisiaan sekä kuulevat ohjelman ja hankkeiden ajankohtaisia asioita. Verkostopäivät on suunnattu mukana oleville järjestöjen hanketoimijoille sekä järjestöjen toiminnasta ja viestinnästä vastaaville. Verkostopäivät on järjestetty kolmesti vuodessa: Starttipäivät keväällä, Eloisat päivät syksyllä ja Arviointipäivät vuoden lopussa. Eloisa koordinaatio on organisoinut verkostopäivät ja luonut päivistä mahdollisimman vuorovaikutteiset, jotta verkostoituminen olisi mahdollista. Verkostopäivillä on käytetty osallistavia menetelmiä, joista esimerkkinä Harrison Owenin kehittämä Open Space. Menetelmän ideana on, että osallistujat ottavat itse vastuuta, luovat yhdessä tilaisuuden agendan ja nostavat käsittelyyn asioita, jotka ovat heille tärkeitä. Open Space -työskentelyn myötä ohjelmaan on syntynyt aktiivisia ja vaikuttavia teemaverkostoja. Verkostopäivillä on järjestetty hanketoreja/minimessuja, jolloin torilla kiertelemällä on voinut keskustella itseä kiinnostavien hankkeiden edustajien kanssa ja verkostoitua. Verkostopäivillä on annettu ajankohtaista tietoa liittyen esimerkiksi projektinhallintaan, verkostoitumiseen, tietosuojaan, mediaviestintään ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeää on ollut, että verkoston ulkopuolisia luennoitsijoita ei ole ollut liikaa, vaan on alusta asti huomioitu, että asiantuntijuus löytyy verkoston sisältä. Verkostopäivien ohjelmassa on siten ollut myös hanketoimijoiden esityksiä. Vuoden Starttipäivät on ollut merkittävä tilaisuus uusille, ohjelmassa aloittaville hankkeille. Starttipäivillä on kuultu kattava kooste ohjelmatyöstä ja siellä on tutustuttu verkostoon. Vuosina 2016 – 2017, jolloin ohjelmaan ei enää valita uusia hankkeita, Starttipäivillä keskitytään verkoston yhteistyöhön sekä ajankohtaisiin asioihin. Verkostopäivät ovat mahdollistaneet myös sen, että järjestöt ovat voineet tavata rahoittajan edustajia.

Vuoden viimeiset verkostopäivät ovat keskittyneet arviointiin. Arviointipäivien sisällöstä on vastannut RAY. Rahoittaja on seurannut järjestöjen hankkeita tiiviisti, ja järjestöt ovat velvoitettuja osallistumaan ohjelmaa koskeviin arviointikyselyihin. Arviointipäivillä on läpikäyty kyselyjen koosteet, sekä pohdittu onnistumisia ja kehittämiskohteita. Päiviin on sisällytetty myös arviointikoulutusta. Verkostopäivistä on pyydetty palaute Webropol-järjestelmän avulla. Kerätyt palautteet on hyödynnetty seuraavia tilaisuuksia suunnitellessa. Tilaisuuksiin osallistujat ovat kokeneet antoisaksi sen, että ovat voineet tavata toisia hanketyöntekijöitä.

Kiteytyykö viisaus teemaverkostoissa? Eloisa ikä -ohjelman ensimmäiset teemaverkostot käynnistyivät keväällä 2014. Teema verkostot muodostuvat hankkeista, jotka voivat sisällöltään olla hyvinkin erilaisia, mutta joilla on jokin yhteinen tavoite kuten esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tai yhdenvertaisuuden edistäminen. Teemaverkostoissa kannustetaan voimavarojen yhdistämiseen, yhteisiin kokeiluihin, yhteiskehittämiseen ja yhteiseen ratkaisujen etsintään. Kuviossa 5 esitellään sisältöalueet, joihin verkostoja on perustettu. Teemaverkostojen toiminta on ollut esimerkiksi yhteiskehittämistä, tapahtumien järjestämistä, koulutuspäivän suunnittelua tai vaikkapa yhteiseen teemaan liittyvää asioiden pohdintaa. Teemaverkostojen työ on myös pitkälti yhteiskunnallista vaikuttamista. Verkostojen toiminnan tukeminen ei aina vaadi suuria ponnistuksia vaan pikemminkin mahdollistavaa asennetta, nopeaa reagointia ja joustavuutta. Koordinaatio on kustantanut esimerkiksi verkostojen tapaamisiin tarvittavien tilojen vuokria sekä yhteisesiintymisiin liittyviä messu- tai seminaarikuluja. Teemaverkostojen työllä voidaan saavuttaa seuraavia tuloksia: •

Samojen teemojen ja sisältöalueiden parissa työskentelevät hankkeet oppivat toinen toisiltaan. Joskus joukkojen viisaus tuottaa parempia tuloksia kuin yksin puurtaminen.

•

Teemaverkostojen avulla kehittämistoimintaan on mahdollista saada uudenlaista liikettä, dynamiikkaa ja toisten vetoapua.

•

Teemaverkostojen työn tuloksena voi syntyä uusia palveluja.

•

Voimia yhdistämällä järjestöjen on mahdollista saada uusia yhteistyökumppaneita.

•

Uudet avaukset herättävät positiivista kiinnostusta sekä nostavat järjestöjen profiilia ja arvostusta.

•

Yhteisen asian eteen ponnistelu tuo vahvuutta vaikuttamistyöhön; yhdessä syntyy enemmän.

toteuttamalla tutkimuksen hankkeiden vaikutuksista osallistujiensa arkeen.

Tutkimus valmistuu vuonna 2017. 26

Mielenterveys Tuotetaan mielenterveyttä edistävää tietoa ja tukimuotoja ikääntyneille ihmisille sekä vaikutetaan yhteiskuntapolitiikkaan.

Kulttuuri

Etsivä ja löytävä työ

Innostetaan ihmisiä luovaan tekemiseen, annetaan tähän välineitä ja nostetaan osaamista esiin.

Löydetään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä verkostoyhteistyönä muiden tahojen kanssa.

Moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Edistetään kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten voimavaroja ja tuodaan heidän asioitaan esiin yhteiskunnassa.

Vapaaehtoisuus Ikääntyneet vapaaehtoiset opastavat ikätovereitaan mm. kädentaidoissa ja tietokoneenkäytössä sekä toimivat tukihenkilöinä syrjäytymisvaarassa oleville tai muistisairaille ihmisille.

Maaseutu

MuistiMIKE-työkalu

Elävöitetään sivukyliä toimimalla lähellä ihmisiä, jotka ovat kiinteästi mukana vaikuttamassa alueensa asioihin.

Arvioi ja seuraa Muistisairaan Ihmisen Koettua Elämänlaatua sekä psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.

Kuvio 5. Eloisan iän teemaverkostot. Kuviossa näkyvien teemaverkostojen lisäksi Vanhustyön keskusliitto on maan laajin vanhuusalan toimijoiden keskusjärjestö, johon kuuluu noin 340 jäsenyhteisöä. Keskusliitto toimii aktiivisena vaikuttajana ohjelman osahankkeita on mukana ”Ikäihmisen digitaalinen osallisuus” edistääkseen vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. -nimisessä järjestökentällä toimintatapoja kehittävässä www.vtkl.fi verkostossa.

Teemaverkostojen innostamiseen ei riitä toteamus siitä, että kokeilkaa jotakin uutta. Yhteisen ajan ja perinteisten suunnitteluprosessien rinnalle tarvitaan ideoinnin herättelyä, tekemisen vapautta ja luottamusta kollegoiden työhön. On myös hyväksyttävä se, etteivät kaikki lupaavat suunnitelmat aina lähde lentoon.

”Verkostoituminen kaltaistemme muiden hankkeiden kanssa antaa voimia ja puhtia omalle tekemiselle. Joka kerta toisten eloisuudesta saa energiaa itselle.” hanketyöntekijän kommentti

”Foorumina verkostopäivät ovat hyvä tapa jakaa omia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Eloisien hankkeiden kanssa.” hanketyöntekijän kommentti

Hyvät käytännöt: Levittäkää ja juurruttakaa! Hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen on ollut suomalaisen kehittämistyön agendalla vuosikausia. Kun katsotaan esimerkiksi valtakunnallisia ohjelmia tai hankehakuja, lähes poikkeuksetta hakemuskriteereihin on kirjattu levittämisen ja juurruttamisen velvoitteet. Kehittämishankkeiden suunnittelijat ja toteuttajat muistavatkin mainita maagisen sanaparin hakemuksessaan. Levittämisen ja juurruttamisen menetelmät vaihtelevat kohteen mukaan. On eri asia juurruttaa kokonaisia toimintamalleja tai "tuotteita" kuin vaikkapa ideoita, toimintatapoja ja toimintafilosofioita.

Helppo pyytää, vaikea toteuttaa Eloisassa iässä toimitaan järjestöjen maaperällä. Kysymys järjestöhankkeiden tulosten juurruttamisesta on monella tapaa haastava, kun otetaan huomioon järjestöjen toiminnan luonne ja rahoituspohja. Osa kehitetyistä toiminnoista, työmenetelmistä ja palveluista voidaan varmasti integroida osaksi järjestöjen työtä hankkeiden päättyessäkin, hankkeiden tuloksena syntyvät prosessikuvaukset voivat hyödyntää emoorganisaatiota kenties jatkossakin ja hankkeissa koottava tieto palvelee toiminnan kehittämistä tulevaisuudessa. Hyvät järjestöhankkeet antavat myös eväitä vapaaehtoistoiminnan tehostamiseen, kun lähdetään miettimään ja organisoimaan tulevaa toimintaa. Mistä haasteet sitten nousevat? Työtä järjestöissä, vapaaehtoisten lisäksi, tekevät kuitenkin työntekijät ja toimintaan tarvitaan resursseja myös hankkeiden jälkeen. Varsinkin pienemmät järjestöt elävät kädestä suuhun järjestö- ja kuntarahoituksen varassa. Siksi toiminnan juurruttaminen ei ole omissa käsissä. Tilanne johtaa kehälle, jossa hankkeen päätyttyä raportoidaan hankkeen erinomaiset tulokset mutta samalla mietitään jo hakemusta saman toiminnan jatkamiseen tai syventämiseen tai kokonaan uudenlaiseen hankkeeseen. Eräs ratkaisun avain voi löytyä tietysti kuntien ja järjestöjen välisistä kumppanuuksista. Niukkenevien resurssien aikana tällaisista kumppanuussopimuksista kilvoittelevat kuitenkin useammat järjestöt ja paikallistasolla hyvinvointipalvelujen tarjoajia voi olla runsaasti. Ei ihme, että Eloisa ikä -ohjelman sidosryhmäkyselyissä ja arviointiraporteista löytyy mainintoja siitä, että järjestöt kaipaavat koordinaatiolta kokonaisvaltaista tukea hyvien toimintamallien levittämisen ja juurruttamisen kysymyksiin.

”Ajatusten vaihtaminen on todella tärkeää. Monet meistä kehittävät samankaltaisia asioita. On myös hauskaa verrata, kuinka erilaista elämä ja kehittäminen maalla ja kaupungissa on.” hanketyöntekijän kommentti

Eloisa ikä -ohjelma levittämisen ja juurruttamisen tukena Eloisa ikä -ohjelma ei voi yksin toimia sateentekijänä levittämisen ja juurruttamisen tukemisessa. Ohjelman koordinaation tärkein panos levittämisen ja juurruttamisen näkökulmasta liittyy siihen, että se pystyy kokoamaan ja välittämään tietoa toimivista käytännöistä. Tuoretta tietoa toimintojen ja palvelujen kehittämisestä saadaan esille nopeasti, selkeästi ja moniin kanaviin. Koordinaatio on myös tarjonnut hanketoimijoille tietoa paikalliseen verkostoitumiseen. Tutkimus tuottaa tietoa toiminnan vaikutuksista ikäihmisten arkeen ja avaa näköaloja tärkeisiin tarttumakohtiin. Kaikkea tätä tietoa järjestöt voivat hyödyntää oman toimintansa jatkokehittämisessä ja silloin kun luodaan yhteyksiä päättäjiin. VTKL:n koordinaatio kannustaa ohjelman hankkeita kuvaamaan hankkeissa kehitettyjä toimivia käytäntöjä. Tausta-ajatuksena on tarjota ikään kuin buffetpöydälle herkkuja eli koota yhteen paikkaan menetelmäkuvauksia toimivista käytännöitä, joilla edistetään ikäihmisten psykososiaalista hyvinvointia. Buffetpöytänä toimii tässä Innokylä, jonka käyttämiseen koordinaatio on järjestänyt koulutusta. Hankkeita kannustetaan kuvaamaan vähintään yksi toimiva käytäntö Innokylään. Tiiviit kuvaukset hankkeissa kehitetyistä menetelmistä mahdollistavat valtakunnallisen levityksen eri kanavissa. Järjestöjen ja julkisen sektorin toimijat näkevät, millaisia malleja on jo olemassa ja voivat ottaa käyttöön toiminnan joko sellaisenaan tai osittain tai tuunata menetelmää edelleen omalle alueelleen sopivaksi. Eloisia esimerkkejä levittämisestä ja juurruttamisesta: •

Hanketoimijoiden kouluttaminen Innokylän käyttämiseen sekä kannustaminen siihen, että toimivat mallit ja käytännöt myös kuvataan sinne.

•

Hankkeiden esitteleminen KuntaTV:ssä, erilaisilla messuilla ja seminaareissa.

•

Eloisan vuosikirjojen (Vanhustyö-lehden artikkelikoosteiden) kokoaminen

ja postittaminen Suomen kaikkiin kuntiin. •

Hankkeiden kannustaminen erilaisiin palkintokilpailuihin (TerveSos, Innopalkinto) osallistumiseen.

•

Hankkeiden ja teemaverkostojen järjestämien seminaarien ja tapahtumien ohjelmallinen ja viestinnällinen avustaminen ja mahdollistaminen.

Rakenteiden näkökulmasta tehokkaiden toimintamallien ja palvelujen käyttöönotto edellyttää avoimuutta ja uudistuskykyä myös kuntapuolella ja tulevissa sote-rakenteissa. Kunnissa ollaan sote-uudistuksen myötä järjestämässä palveluita ja niiden tuottamistapoja uudelleen. Uudistuksen myötä kokonaiskuva hyvinvointipalveluista muuttuu. Siksi olisi erittäin tärkeää, että paikalliset järjestöt olisivat osa tätä yhteistä kuvaa. Järjestöjen tulisi myös yhdessä pohtia, mitä annettavaa niillä olisi alueensa palvelutarjonnalle. Eloisa ikä -ohjelma voi ikäihmisten tuen ja toimintojen parissa olla tukemassa yhteisiä kehittämistilaisuuksia ja päättäjäfoorumeita.

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Lahjoita lukuhetki -toimintamalli on levinnyt kirjastoihin ja juurtunut jo 17 kirjaston vakituiseksi toiminnaksi eri puolilla Suomea.

Setan Yhdenvertainen vanhuus -hankkeen tuottamaa tietoa on saatu yliopiston gerontologian opintokokonaisuuteen ja näin edistetty tiedollista juurtumista.

III OSA

Eloisa ikä – toimintaa tuhansien ikäihmisten kanssa Tämän julkaisun tavoitteena on ollut yhtäältä jäsentää valtakunnallisen avustusohjelman koordinaation tehtäviä ja toteuttamista yleisesti sekä toisaalta esitellä, kuinka Eloisa ikä -ohjelmaa koordinoidaan ja miten ohjelmassa mukana olevien järjestöjen työlle luodaan yhteisiä tukirakenteita ja kehittämisalustoja. Eloisa ikä voidaan nähdä yhteisenä kertomuksena siitä, mitä tapahtuu kun järjestöt lähtevät ideoimaan kokeiluja ikäihmisten hyvän tai paremman elämän edistämiseksi. Ja kertomuksena siitä, mitä tapahtuu kun ikäihmiset itse saadaan mukaan suunnittelun keskiöön.

Eloisa ikä koskettaa kymmenien tuhansien ihmisten arkea Viimeiset tiedot kertovat, että Eloisa ikä -ohjelmassa on tähän mennessä ollut mukana runsas 23 000 ikääntynyttä ihmistä. Viestinnällisesti on tavoitettu satoja tuhansia ikäihmisiä. Hankkeiden toiminnassa mukana olevat ikääntyneet ihmiset ovat osallistuneet vapaaehtoistoimintaan ja erilaisiin ryhmätoimintoihin sekä kohdanneet vertaisiaan. Ikäihmiset ovat löytäneet ohjelman myötä uudenlaisia kohtaamispaikkoja ja aloittaneet uusia harrastuksia. Liikunta- tai kulttuuriharrastuksesta on tullut monelle ikäihmiselle arjen voimavara. Eloisassa iässä on tavoitettu myös ikäihmisiä, joiden elämässä on paljon huolta, surua, vaikeuksia ja yksinäisyyttä. Ohjelmassa on lisäksi huomioitu läheiset sekä etsitty uudesta teknologiasta keinoja ikääntyneiden itsenäiseen selviytymiseen arjessa. Ikäihmisten osallistamiseen, kannustamiseen ja tukemiseen ei ole olemassa yhtä patenttilääkettä ja siksi Eloisan ikä -ohjelman toimenpidekirjo on ollut hyvin suuri. Mikä ohjelmassa sitten on merkityksellistä? Esiin nousevat ainakin seuraavat tekijät: •

Ihmiset kohdataan ja heitä kuullaan ainutkertaisina yksilöinä. Työntekijöillä on aikaa ja kiinnostusta osallistujien asioille, ja tarvittaessa heitä tullaan hakemaan kotoa mukaan toimintaan.

•

Löydetään ratkaisuja ja toimintatapoja, joilla tekemistä, tukea ja apua saadaan suoraan ikäihmisten arkeen ja elinympäristöihin (kodit, kahvilat, lähialueen kokoontumispaikat, hoitolaitokset, kirjastot, sairaalat).

•

Löydetään uusia tapoja vertaistoimintaan ja mielekkääseen tekemiseen.

•

Saadaan toiminnan piiriin sellaiset ikääntyneet ja heidän läheisensä, jotka ohjelmasta erityisesti hyötyvät, kuten vähemmistöt, yksinäiset ja heikompikuntoiset terveysongelmista kärsivät sekä muistisairaat ikäihmiset sekä läheisverkostot ja omaishoitajat.

•

Löydetään ratkaisuja ikääntyneiden osallisuuden vahvistamiseen  ikäihmiset ovat ohjelmassa myös asiantuntijoita, suunnittelijoita, vertaisia ja arvioijia.

•

Ohjelmalla kiihdytetään ajattelutavan muutosta. Jokaisessa ihmisessä on voimavaroja, jotka on huomioitava paremmin toiminnan ja palveluiden suunnittelussa. Ikääntyneet ihmiset ovat aktiivisia toimijoita eivätkä passiivisia toiminnan kohteita.

Ohjelman suhde innovaatioihin ja hyviin käytäntöihin Julkaisun kirjoittajia on aika ajoin haastettu kysymällä, millaisia innovaatioita Eloisa ikä -ohjelma tuottaa. Näin siitä huolimatta, että ohjelman asiakirjassa ei mainita kertaakaan sanaa innovaatio. Kehittämishypetystä kannattaa varoa jatkossakin. Monissa hankkeissa tehdään arvokasta, ihmislähtöistä työtä tavalla, joka jatkaa järjestötyön totuttuja perinteitä. Innovaation sijaan Eloisa ikä -ohjelmassa käytetään maltillisempaa käsitettä ”hyvät käytännöt”. On myös pohdittu, pitäisikö best practises -tyyppisten mallien sijaan puhua next practises -ajattelusta. Emme nimittäin voi ratkaista kaikkia uudenlaisia ikääntymisen haasteita vain menneitä reseptejä koluamalla; uusia keinoja ja uutta ajattelua tarvitaan. Ehkä ohjelman merkitys onkin toisaalla: järjestöissä aikaan saaduissa käytännön kokeiluissa, testatuissa toimintakonsepteissa, ja siinä, että monet paikalliset toimintamallit tai palvelut ovat lupaavasti leviämässä myös uusiin ympäristöihin, toisiin kaupunkeihin, kaupunkien kortteleihin, maaseuduille ja kyliin. Parhaassa tapauksessa on syntynyt kokonaisia ”tuotekehityksen kehiä”, joissa on onnistuttu etenemään mallien suunnittelusta niiden testaukseen ja pilotointiin sekä edelleen toiminnan levittämiseen ja vakinaistamiseen. Voidaan puhua uusista palveluideoista tai toimintaideoista, joilla parannetaan ikäihmisten arkea merkittävällä tavalla.

Ohjelman opit Eloisa ikä -ohjelma on edennyt reilusti yli puolen välin, ja on siten mainio hetki tehdä väliarviota. Katsomme sekä taakse että eteenpäin ja pohdimme, mitä ohjelmassa mukanaolo on koordinaatiotiimille opettanut. Lähestymme asiaa neljän kysymyksen avulla: 1. Mitä voimme kokemuksemme perusteella sanoa niille tahoille, jotka koordinoivat tulevaisuudessa laajoja valtakunnallisia avustusohjelmia? 2. Mitkä asiat Eloisa ikä -ohjelman koordinoinnissa ovat eniten yllättäneet? 3. Jos saisimme toivoa yhden asian, joka ohjelmassa toteutuisi vuosien 2016– 2017 aikana, mikä tämä asia olisi? 4. Olemme kohdanneet ohjelman aikana lukuisia ikäihmisiä. Mitä nämä kohtaamiset ja ikäihmiset ovat opettaneet meille?

KEET

VALTAKUNNALLISET HANK

Eläkeliitto

SETA

lElämää käsillä – Kädentaidoi la osallisuutta ja hyvinvointia . 2017) – (2014 isille ikäihm

Eläkkeensaajien Keskusliitto

en Verkosta virtaa! Ikääntyneid syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ehkäisevää toimintaa. Pilotoidaan Pohjois-Karjalassa (2015 –2017).

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku vuoden 2015 lopussa oli 5,5 miljoonaa. onaa Yli 60-vuotiaita oli 1,5 miljo ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä ita uotia oli 283 000. Yli 100-v oli 759; heistä miehiä oli 112 ja naisia 647.

Ikäinstituutin säätiö

isElämäntaidon eväät. Ikäihm ten elämäntaitojen ja mielen ja hyvinvoinnin vahvistamista niitä tukevien keinojen tunne . tuksi tekemistä (2015 –2017)

Kuuloliitto

Olemme mukana yksinäisyyden poistotalkoissa - tule sinäkin!

Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisuuden tukena. Vapaaehtoisten järjestämän kuulonhuollon neuvonta- ja ohjauspalvelun sekä vertaistuen muotojen kehittämistä ikäihmisille (2014 –2017).

Kuurojen Palvelusäätiö

MEMO-ohjelma – Viittomakielisten muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemista, avun ja tuen erityistarpeista tiedottamista sekä selko- ja viittomakielisen materiaalin tuottamista.

Yhdenvertainen vanhuus II – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien palvelumallien juurruttamista vapaaehtois. ja yhteistyöverkoston kautta Jatkohanke. (2014 –2016). Suomen Mielenterveysseura Mirakle – mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville. Ikä-ihmisten mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamista kehittämällä ryhmätoimintoja ja tuottamalla ikääntyvien mielen hyvinvointia tukevaa materiaalia (2012 –2016).

Suomen Punainen Risti

Hyvinvointi- ja muutosvalmennusta eläkkeelle siirtyville ja mahdollisuus kanavoida osaaminen vapaaehtoistoimintaan (2014 –2017). Suomen Setlementtiliitto Yhdessä mukana – Ikääntyneiden yhteisöllisen ja turvallisen elinympäristön kehittäminen setlementtien lvertais- ja kansalaistoiminna la (2013 –2016). Pilottipaikka enlinHäme ki, Helsin kunnat: na, Joensuu, Lahti, Parkano,

Savonlinna.

Toimivan koordinaation ydinasiat Valtakunnallisten ohjelmien toteutuksessa koordinoinnin suunnittelulle on varattava reilusti aikaa. Eloisassa iässä suunnittelutyö kesti vuoden ennen kuin hankkeita alkoi tulla mukaan ohjelmaan. Tänä aikana koordinaatiolle palkattiin ohjelmapäällikkö ja -koordinaattori työstämään yhdessä RAY:n kanssa ohjelman sisältöjä sekä tehtävänja vastuunjakoa samoin kuin konkretisoimaan koordinoinnin toimintalinjoja ja työskentelytapoja. Syntyi yhteisesti jaettu käsitys siitä, millä tavalla koordinaatiota lähdetään toteuttamaan. Monitoimijaisessa ja nopeasti laajentuvassa kehittämisohjelmassa ”perustan valaminen” on kaiken A ja O. Mukaan tulevat hankkeet sijoittuvat varsin erilaisiin toimintaympäristöihin ja niillä on erilaisia tavoitteita ja toimintatapoja. Toisaalta ohjelma

sien esitteestä. Aiempien vuo Aukeama vuoden 2016 ta. Eloisaikä.fi-verkkosivustol hanke-esitteet löytyvät

Kuva 2.

SámiSoster

Muittohallat – Saamelaisen muistisairaan ja lähiyhteisön arjen tuki. Saamelaiskulttuurisia muistityöpajoja, kotikäyntityötä ja ryhmätoimintaa sekä saamelaiskulttuurisen työskentelymateriaalin kehittämistä. Enontekiö, Utsjoki.

Oulun Eläkkeensaajat

Ikäihmisille tarkoitettujen toiminnallisten kohtaamispaikkojen ylläpito (2014 –2017).

Oulun Seudun Muistiyhdistys

Lähelläsi – Eläkeiässä olevan muistisairaan ihmisen ja hänen puolisonsa parisuhteen vahvistamista ja koetun elämänlaadun parantamista yhteisen tekemisen, oikeaaikaisen tiedon ja tuen kautta (2016 –2019)

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys

Kylille kulttuuria - Ikäihmisiä osallistavaa kulttuuripainotteista ryhmätoimintaa.

Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys

Aijjoos-toiminta - yhdessä enemmän hyvinvointia kotona asuville ikäihmisille Evijärvellä,

Kauhavalla ja Lappajärvellä. Ryhmä-, vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, jonka suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ikäihmiset ovat mukana (2016 –2017).

FinFami, Etelä-Pohjanmaa

VIOLA – Ikääntyvien omaisten hyvinvointikartoitusten tekeminen ja sitä seuraava jatkotyöskentely yhdessä muiden ikääntyvien tukiverkoston toimijatahojen kanssa (2014 –2017), Seinäjoki.

Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys

Kehitytään kimpassa – Ikääntyvien ihmisten hyvinvointia kohentavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan sekä yhteistyön toimintamallien levittämistä ja juurruttamista (2014 –2017), Jyväskylä.

Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys

Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki. Ikääntyvien osallisuuden ja toimintakyvyn edistämistä ryhmätoimintojen avulla (2015 – 2017).

Tampereen Kaupunkilähetys ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys

Likioma – Yhteisöllisen toimintamallin kehittämistä Tampereelle Härmälän Kampuksen alueelle yhdessä alueen ikä-ihmisten kanssa (2013 –2016).

näisen selviytymisen edistämistä mobiilisovellusten avulla (2014–2017).

Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö

Diakoniapuisto – Ikääntyneiden hyvinvoinnin, aktiivisen toimijuuden ja osallisuuden lisäämistä kulttuurin ja liikunnan keinoin (2014 –2016), Pori.

Käpyrinne

JADE II -projekti. Ikääntyneiden maahanmuuttajien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä asiakaslähtöisen ryhmätoiminnan sekä helsinkiläisten palvelukeskusten henkilökunnalle suunnattujen toiminnallisten työpajojen kautta. (2016 – 2017).

Fingerroosin säätiö

Järjestölähtöisen löytävän vanhustyön toimintamallin kehittäminen ja vakinaistaminen Turun seudulle (2014 –2017), Turku.

Miina Sillanpään Säätiö

Turun Kaupunkilähetys

Neuvokkaiden naisten kestävät konstit – yhdessä toimien rikas elämä. Yksinäisyyttä kokevien pienituloisten iäkkäiden naisten hyvinvoinnin edistämistä ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisyä ryhmätoiminnan avulla (2015 –2017).

IKÄTUKI – Verkostoyhteistyöhön perustuvan tukihenkilötoiminnan mallin kehittämistä vaikeissa elämäntilanteissa oleville ikääntyneille (2013 –2016).

Särkisalokotiyhdistys

Yhres etteskesi – Maaseudun ikääntyvien hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista matalan kynnyksen toiminnan ja etsivän vanhustyön avulla (2014–2016), Salon Särkisalo.

ehtoistoiminnan kehittämistä (2013 –2016).

Helsingin Alzheimer-yhdistys

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys

LÄHDE – Läheisverkosto osana hyvää arkea. Läheisverkoston tietotaitojen vahvistamista muistisairaan henkilön ja omaishoitajan tueksi, läheisverkoston roolin esille nostamista sekä muistivapaa-

Liikunnan iloa – Muistsairaiden toimintakyvyn edistämistä liikunnan avulla (2014 –2016).

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Seniori-Vamos – Etsivää ja osallistavaa urbaania seniorityötä Helsingin Kalliossa ammattilaisten toteuttaman

palveluohjauksen ja voimavaraistavan kansalaistoiminnan avulla (2013 –2017).

HelsinkiMissio

Keikkavapaaehtoistoimintaa seniorien avuksi pääkaupunkiseudulla sekä keikkamallin valtakunnallistamista (2014 –2017).

Suomen Raamattuopiston Säätiö

Ollaan Ihmisiksi! Iäkkäiden yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lievittämistä vapaaehtoistoiminnalla pääkaupunkiseudulla (2015 –2017).

Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely

Senioriverkko – Hyvinvointia mobiilisti – Ikääntyvien itse-

muodostaa hankkeiden yhteisen toimintaympäristön, ja yksittäisten hankkeiden tavoitteet saavat ponnistusvoimaa ohjelman laajoista yhteisistä päämääristä. Eloisa ikä -ohjelman tavoitteet liittyvät suomalaisten ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin, osallisuuden ja hyvän arjen edellytysten vahvistamiseen sekä lisäämällä käytännön osallistumismahdollisuuksia että vaikuttamalla ikääntymistä koskeviin asenteisiin. Jokainen hanke toteuttaa näitä päämääriä omalla tavallaan, mutta viime kädessä päämääristä syntyy se yhteinen henki, joka mahdollistaa ideoiden ja mallien leviämisen. Koordinaatiotiimin kokemusten mukaan turvallisen ja myönteisen kehittämisilmapiirin merkitys ohjelmatyölle on hyvin suuri. Kehittämistä ei voi tehdä otsa rypyssä ja urheilutermein ilmaistuna mailaa puristaen. Eloisaan ikään on haluttu alusta saakka luoda innostava ilmapiiri, jossa jokaisen toimijan osaamista kunnioitetaan. Ilmapiiri syntyy monenlaisista pienistä ja suurista asioista, ja sen ytimessä on vuorovaikutus sekä koordinaatiotiimin ja hanketoimijoiden välillä että hanketoimijoiden kesken. Kun kyseessä on iso joukko erilaisia toimijoita, asiat eivät voi aina sujua jokaisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, mutta palautteen pyytäminen ja huomioiminen auttaa koordinoivaa tahoa tekemään tarvittaessa korjausliikkeitä ja on omiaan luomaan luottamusta. Hankkeiden tekemän työn arvostaminen näkyy muun muassa siinä tavassa, jolla he pääsevät ääneen yhteisissä tapaamisissa ja jolla heidän työnsä tuloksista viestitään ohjelmassa. Kehittämisohjelmissa kohdataan väistämättä myös monenlaisia haasteita. Eloisassa iässä yhtenä haasteena on koettu hankkeiden käynnistymisen eritahtisuus. Eloisan iän kokemusten perusteella olisi järkevää, että valtakunnallisissa ohjelmissa hankkeet käynnistyisivät samaan aikaan. Näin hanketoimijat tutustuisivat toisiinsa jo ohjelman alussa ja jokavuotisten tutustumisrituaalien sijaan verkostotapaamisissa voitaisiin keskittyä hankkeiden kulloisenkin vaiheen kannalta mielekkäimpiin teemoihin. Myös

Hyvän koordinaation aineksia • • • • • • • • • •

Koordinaatiolle on olemassa mandaatti Koordinaation tavoitteet ovat selkeät Koordinoivien tahojen roolit ja tehtävät on selkeästi määritelty Viestintä ja tiedottaminen on toimivaa ja ajantasaista Koordinaation tarjoamat tukiprosessit on hyvin kuvattu Koordinaatioon on olemassa toimivat palautekanavat Koordinaation toimivuutta arvioidaan (itsearvioinnit, ohjausryhmän arviointi, mahdolliset muut arvioinnit) ja arvioinnin avulla toimintaan kyetään tekemään erilaisia korjausliikkeitä Koordinaatio innostaa ja kannustaa hankkeita Koordinaatio tarjoaa osaamista ja kanavia toimintojen levittämiseen ja dokumentointiin Koordinaatiolla on hyvä asiaosaaminen

 Koordinaatioon luotetaan Kuvio 6. Hyvän koordinaation aineksia.

viestinnän näkökulmasta samatahtisuudesta voisi olla hyötyä, kun ohjelman tuloksia saataisiin julkisuuteen suurina kokonaisuuksina. Kun mukana on kymmeniä toimijoita, viestintä on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla yhteistä kokonaisuutta voidaan kutoa yhteen. Toinen haaste liittyi erityisesti ohjelman alkuvaiheessa hankkeiden ja koordinaation välisen vuoropuhelun synnyttämiseen. Kuinka saada hankkeet kertomaan aktiivisesti tuen tarpeistaan, jotta koordinointi voisi suunnitella niille tukitoimenpiteitä? Tässä raportissa on aiemmin kuvattu erilaisia vuorovaikutuksen keinoja, joista erityisesti Tullaan tutuksi -tapaamiset ja hankekohtainen tuki ovat avainasemassa avoimen vuorovaikutuksen synnyttämisessä. Koordinaatio on myös yhdistävä lenkki yksittäisten hankkeiden välillä, ja voi siinä ominaisuudessa saattaa yhteen hankkeita, joilla on ratkaistavanaan samantyyppisiä kysymyksiä. Hankkeet voivat siten saada ja antaa vertaistukea toisilleen.

Mikä yllätti? Vaikka nykyään puhutaankin paljon ikääntymisen ja vanhuuden monimuotoisuudesta, myös koordinaatiotiimin vanhuuskuva on laajentunut ja monipuolistunut ohjelman myötä. Eloisat hankkeet koskettavat esimerkiksi erilaisia vähemmistöryhmiä, ku-

ten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, kieli- ja kulttuurivähemmistöjä ja ikääntyviä maahanmuuttajia, joiden tilanteet ja tarpeet jäävät usein yhteiskunnassa marginaaliin. Monimuotoisuuden tiedostaminen on vahvistanut koordinaatiotiimin käsitystä siitä, että ikääntymiseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää monia erilaisia toimintamalleja ja monenlaista osaamista. Tämä on hyödyllinen näkökohta silloin, kun haikaillaan valtakunnallisesti monistettavien, yhdenmukaisten käytäntöjen perään. Joustavasti kohderyhmien ja paikallisen toimintaympäristön mukaan muunneltavien ideoiden levittäminen voikin joskus olla mielekkäämpää kuin yritys juurruttaa yksityiskohtiaan myöten valmiiksi ajateltuja toimintamalleja. Ohjelman toteutuksessa pieni yllätys oli se, että verkostoitumista ja yhteistyötä ei välttämättä koeta kaikissa hankkeissa niin keskeisinä ja tarpeellisina kuin näitä puolia korostavassa ohjelmassa voisi olettaa. Tässäkin suhteessa hankkeet ovat erilaisia. Jos tästä havainnosta voisi oppia jotain, se liittyisi ehkä tapaan, jolla hankkeet valitaan ohjelmaan. Hankkeiden voisi olla järkevää pohtia jo hakuvaiheessa mahdollisia yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeita ja hyötyjä. Toisaalta ohjelmassa on syntynyt myös aivan uudenlaisia, eri alojen osaajista ja taitajista muodostuvia verkostojen yhdistelmiä. Tämä osoittaa, että kaikkea ei ole mahdollista eikä tarpeenkaan ohjelman suunnittelussa ennakoida. Myös yllätyksille on hyvä jättää tilaa.

Toiveiden tynnyri Koordinaatiotiimillä on Eloisan iän vuosien 2016 – 2017 toiminnalle kaksi toivetta. Ensimmäinen niistä koskee järjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja toinen toimintamallien kuvaamista, levittämistä ja juurruttamista.

Järjestöiltä ja kunnilta odotetaan tulevaisuudessa paljon entistä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Konkreettiset avaukset keskinäisen yhteistyön kehittämiseen ovat siten tarpeen. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä olisi tärkeää, että kunnat ja järjestöt löytäisivät omat roolinsa ja kirkastaisivat tehtävänjakonsa. Kansalaisille ei ole keskeistä se, kuka toimintaa pyörittää, vaan se, että sopivia palveluita ja toimintamuotoja on tarjolla erilaisiin tarpeisiin. Eikä riitä, että toimintaa on, vaan se on tehtävä näkyväksi. Myös järjestöjen on oltava aktiivisia oman osaamisensa näkyväksi tekemisessä. Hyvien toimintamallien levittämisen ja juurtumisen merkitystä on painotettu voimakkaasti projektityössä viime vuosina. Mallien levittämisen ensimmäinen askel on usein niiden seikkaperäinen kuvaaminen. Tätä on tuettu myös Eloisassa iässä, ja monissa hankkeissa työ on jo hyvässä vauhdissa. Esimerkiksi Innokylään on kuvattu kymmeniä ohjelman hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja. Ohjelman viimeisinä vuosina toivotaan juurruttamistoimenpiteiden tuottavan tulosta ja hyvien käytäntöjen jäävän elämään.

Mitä olemme oppineet vanhuudesta? Koordinaatiotiimin jäsenet ovat tutustuneet kaupunkikierroksillaan, maaseutukäynneillään ja erilaisissa tilaisuuksissa satoihin ikääntyneisiin ihmisiin. Tutkimushaastattelut ovat tarjonneet tilaisuuden keskustella hankkeisiin osallistuvien ihmisten kanssa kiireettömästi ja kiinnostuksella. Kohtaamiset ovat osoittaneet sen, että ikääntyneillä ihmisillä on suuri halu osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa asioihin. Ikäihmiset kerto-

vat myös mielellään arjestaan ja arjen haasteistaan. Kuuntelu ja ihmisen elämäntilanteen ymmärtäminen ovat välttämättömiä tekijöitä palvelujen ja tukitoimien suunnittelussa. Jos esimerkiksi haluamme tietää, millainen on hyvä kotikäynti, paras keino on kysyä sitä suoraan ikäihmisiltä itseltään. Kohtaamiset ovat opettaneet myös jotakin elämisen rohkeudesta. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat puhuneet avoimesti kokemuksistaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Eloisa ikä -ohjelma on ollut tutustumismatka erilaisten ja eritaustaisten ikäihmisten elämään. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä kiinnostavammaksi hän muuttuu. Mukana kulkevat eletyn elämän vaiheet ja kerrostumat.

Eväitä viisaan ikääntymispolitiikan kehittämiseen Eloisa ikä -ohjelma on ollut aitiopaikka ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseen. Ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun, mutta jo nyt voidaan pohtia, millaiset asiat nousevat ratkaistaviksi tulevaisuuden palveluita ja koko ikääntymispolitiikkaa silmällä pitäen. Tässä osiossa esitellään näitä näkemyksiä ja kokemuksia, jotka ovat syntyneet yhteisen tekemisen ja vastavuoroisen asiantuntijuuden kautta.

Ikääntyminen monimuotoistuu – miten kehittyvät palvelut ja käytännöt? Tulevaisuutta ajatellen yksi kriittinen kysymys on se, kuinka ikääntymispolitiikka ja palvelut saatetaan vastaamaan elämänkulun monimuotoisuuteen ja uusiin elämänvaihejäsennyksiin, kuten kolmas ja neljäs ikä. Eläkeiässä olevat ihmiset eivät muodosta missään järkevässä mielessä yhtenäistä ryhmää, jossa kaikilla olisi samanlaiset tarpeet, toiveet ja kiinnostuksen kohteet. Ikääntyvä väestö kasvaa hurjaa vauhtia, ja erityisen tärkeää on turvata tätä väestönosaa edustavien järjestöjen toimintaedellytykset tulevaisuuden yhteiskunnassa. Järjestöjen keskinäinen verkostoituminen vahvistaa koko kolmatta sektoria kuntien ja tulevaisuuden sote-alueiden neuvottelu- ja yhteistyökumppanina.

Tulevaisuudessa julkiset palvelut kohdentuvat yhä tiukemmin niille iäkkäille ihmisille, joilla on eniten sairauksia ja toiminnanvajeita sekä muistin ja mielenterveyden ongelmia. Järjestöjen roolin puolestaan voi ajatella vahvistuvan sellaisten toimintojen organisoinnissa, jotka tavoittavat laajasti niitä ikäihmisiä, jotka kaipaavat mielekästä tekemistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan vapaaehtoistyön merkitys lisääntyy myös iäkkäiden ihmisten elämäntyytyväisyyden ja tarkoituksellisuuden kokemuksen osatekijänä. Järjestöjen toiminnassa ihmisten on mahdollista olla samanaikaisesti sekä avun ja tuen antajina että niiden vastaanottajina.

Viisaan ikääntymispolitiikan kannalta on merkityksellistä, miten ikääntymiseen liittyviä teemoja käsitellään julkisuudessa. On tarpeen siirtää painopistettä ongelmista ratkaisuihin.

Toisaalta myös julkisten palveluiden piirissä olevilla iäkkäillä ihmisillä on muitakin kuin terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä tarpeita. Tässä mielessä järjestöjen toimintamallit soveltuvat hyvin kotihoidon asiakkaiden sekä palvelutaloissa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä asuvien ihmisten sosiaalisten, kulttuuristen ja henkisten tarpeiden kohtaamiseen. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on tulevaisuudessa lisäksi huomioitava yhä kattavammin vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden ihmisten tarpeet ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.

Uudet sukupolvet vanhenevat ja vanhenemista koskeva tieto moninkertaistuu Nykyinen vanhenemista koskeva tieto ei välttämättä päde ainakaan kaikilta osin tuleviin ikäihmisiin, joiden sukupolvikokemukset ja kulttuuriset elämisen mallit ovat aivan erilaisia kuin niiden, joita tutkimalla nykyinen gerontologinen tieto on tuotettu. Tulevaisuuden vanhenemista olisi hyvä tutkia myös nuorempia sukupolvia tarkastelemalla. Lisäksi olisi hienoa, että eri tieteenalojen uusinta tutkimusta hyödynnettäisiin laajasti ikääntymispolitiikkaa ja palveluita suunniteltaessa. Esimerkkeinä voisi mainita kulttuurintutkimuksen, arkkitehtuurin, digitaalisen teknologian ja aivotutkimuksen. Yksi nykypäivän ilmiöistä on tiedon määrän valtavan nopea lisääntyminen. Nykyaikaisten tutkimusmenetelmien ansiosta myös monet ikääntymiseen liittyvät asiat saavat uutta valaistusta. Samoin lisääntyy vaikuttaviksi ja tehokkaiksi osoitettujen hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimintojen ja palveluiden kirjo. Tämä asettaa suuria vaatimuksia palveluiden kehittäjille ja erilaisten hyvinvointihankkeiden toteuttajille. Valinnan varaa on, mutta mistä tietää, millainen yhdistelmä sopii parhaiten mihinkin kontekstiin? Ja mistä tietää, kuinka olemassa olevia malleja kannattaa muokata paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.

Yksikään sukupolvi ei voi hyvin ilman elävää yhteyttä edeltäviin ja seuraaviin sukupolviin.

Yksi keino järkevän ikääntymispolitiikan ja palvelukirjon suunnitteluun on ikääntyneiden ihmisten osallistuminen suunnittelu- ja toimeenpanotyöhön. Tästä Eloisassa iässä on hyviä esimerkkejä. Jo suhteellisen vakiintunut toimintamuoto ovat vanhusneuvostot, mutta iäkkäiden ihmisten kokemuksen ja osaamisen käytölle on muitakin areenoita, ja näitä yhteiskunnassa tarvitaan lisää. Eikä iäkkäiden ihmisten osaaminen tietenkään rajoitu vain vanhuutta koskeviin asioihin, vaan he ovat koulutuksensa, elämänkokemuksensa ja hiljaisen tietonsa ansiosta hyvä voimavara myös muunlaisissa yhteiskunnallisissa vaikuttamistehtävissä. Näin edistetään myös eri kansalaisryhmien välistä yhdenvertaisuutta.

Yhteisöllisyyden voima Yksikään sukupolvi ei voi hyvin ilman elävää yhteyttä edeltäviin ja seuraaviin sukupolviin. Ylisukupolvisten palveluiden ja työskentelymenetelmien kehittäminen on ollut osa järjestöjen toimintaa jo hyvän aikaa ja sen voi nähdä myös yhtenä tulevaisuuden trendinä. Yksi hyvinvoinnin kannalta keskeinen kysymys on, syntyykö ikäpolvien välille yhteisymmärrystä ja keskinäistä solidaarisuutta vai kasvavatko pikemminkin ikäpolvien väliset jännitteet.

Yhteisöllisyys on päivän sana ja sen puutteella selitetään mitä moninaisempia yhteiskunnallisia ja psykologisia ongelmia, kuten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja masennusta. Monin paikoin suomalaisessa yhteiskunnassa on syntynyt niin sanottua uusyhteisöllisyyttä, jossa ihmisten oma spontaani toiminta synnyttää verkostoja ja keskinäistä avunantoa. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan tarvitaan toiminnan areenoita, aloitteentekijöitä, innostamista ja rahaa. Samaan aikaan on luotava helpon kohtaamisen ja toiminnan foorumeja. Usein tarvitaan myös matalaa kynnystä sekä henkisesti että fyysisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuljetusten järjestämistä tai toiminnan tuomista sinne, missä ihmiset ovat. Omaa ja usein toistenkin hyvää elämää voi edistää mitä erilaisimmissa olosuhteissa, kunhan siihen on riittävät mahdollisuudet sekä tietoa ja tukea. Viisaan ikääntymispolitiikan kannalta on merkityksellistä, miten ikääntymiseen liittyviä teemoja käsitellään julkisuudessa. Emme tarvitse liian sokeroitua ymmärrystä vanhuuden voimavaroista, mutta sen sijaan on tarpeen siirtää painopistettä ongelmista ratkaisuihin, kun käsittelemme ikääntymistä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

Eloisa ikä -ohjelma (2012 – 2017) pähkinänkuoressa Ohjelman tavoitteet Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle Kehittää paikallisia yhteistyömalleja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen, arjessa selviytymiseen, arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja ongelmia kohdanneiden auttamiseen Vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi

Kohderyhmät Eloisa ikä -ohjelman kohderyhminä ovat yli 60-vuotiaat ihmiset, jotka ovat

aktiivisia ja toimintakykyisiä, ja jotka haluavat antaa panostaan vapaaehtoistoimintaan ja ylläpitää toimintakykyään

riskiryhmään kuuluvia ja joiden toimintakyvyn ennakoidaan heikkenevän, jos mitään ei tehdä

kohdanneet ongelmia kuten pitkäaikaissairautta tai toimintakyvyn heikkenemistä

Koordinointi Eloisa ikä -ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto yhteistyössä RAY:n kanssa.

Rahoitus Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut Eloisa ikä -avustusohjelman hanketoimintaa ja VTKL:n koordinaatiohanketta vuosina 2012 – 2016 yhteensä 17,9 miljoonalla eurolla.

Seuranta, arviointi ja tutkimus Seurannasta ja arvioinnista vastaa Raha-automaattiyhdistys. Tutkimuksesta vastaa Vanhustyön keskusliitto.

Eloisa ikä -ohjelman neuvottelukunta Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä (RAY). Jäseniniä ovat toimineet RAY:n ja VTKL:n ohjelmatiimien lisäksi toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen (VTKL) 2012 – 2014 ja toiminnanjohtaja Satu Helin (VTKL) syksystä 2014, järjestöjohtaja Terhi Jussila (VTKL), kehitysjohtaja Merja Tepponen (Eksote), erityisasiantuntija Hannele Häkkinen ja varajäsenenä erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes (Kuntaliitto), asiakasohjausyksikön päällikkö Vuokko Lehtimäki (Kaste-ohjelma ja Hämeenlinnan kaupunki), lehtori Tuula Mikkola (Metropolia AMK), professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto), professori emeritus Jyrki Jyrkämä (Jyväskylän yliopisto), erikoistutkija Heikki Heinonen (THL) ja toiminnanjohtaja Jukka Salminen (Eläkeliitto, EETUn puheenjohtaja 2013).

Vanhustyön keskusliiton ohjelmatiimi Ohjelman koordinointi: ohjelmapäällikkö Reija Heinola ja ohjelmakoordinaattori Katja Helo. Ohjelman viestintä: viestintäkoordinaattori Tiina Hailla. Tutkimus: vanhempi tutkija Marja Saarenheimo ja tutkija Minna Pietilä.

Raha-automaattiyhdistyksen ohjelmatiimi Ohjelmatyö: erityisasiantuntija Elina Varjonen ja avustusvalmistelija Marika Heimo. Seuranta: kehittämispäällikkö Tuomas Koskela ja avustusvalmistelijana toimineet Anne-Mari Tuominiemi ja Anne Väisänen. Viestintä: viestintäpäällikkönä toimineet Marja Vest (ent. Konttinen), Liisa Kairesalo, Niclas Kourula ja Johanna Tonttila ja tiedottajana toimineet Liisa Kairesalo, Johanna Kotonen ja Sanna Kontkanen.

Kiitos kaikille Eloisa ikä -ohjelmassa toimiville tai toimineille järjestöille sekä niiden työntekijöille. Ilman panostanne tämä julkaisu ei olisi ollut mahdollinen. Työ ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseksi jatkuu.

Yhdessä syntyy enemmän!

Yhdessä syntyy enemmän Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa

Raha-automaattiyhdistyksen valtakunnallisessa Eloisa ikä -ohjelmassa (2012 – 2017) on etsitty uusia ratkaisuja ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen edistämiseen. Vanhustyön keskusliiton ja RAY:n koordinoimassa ohjelmassa on ollut mukana 31 sosiaali- ja terveysalan järjestöhanketta lähes kaikista Manner-Suomen maakunnista. Yhdessä syntyy enemmän -julkaisu kaivautuu kehittämistyön ytimeen koordinoivan järjestön näkökulmasta. Miten koordinaation avulla voidaan tukea paikallisten järjestöjen ja hankkeiden työtä? Kuinka järjestöjen väliselle yhteistyölle rakennetaan puitteet ja yhteiset foorumit? Kuinka Eloisa ikä -ohjelmassa tehtävä työ kyetään yhdistämään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi? Lukija pääsee myös tutustumaan Eloisan iän poikkeuksellisen laajaan viestintään, monitasoiseen vaikuttamistyöhön sekä ikäihmisten omia kokemuksia kartoittavaan tutkimukseen. Julkaisu on ajankohtainen monestakin syystä. Se avaa näköalan valtakunnallisen ja monitoimijaisen ohjelman toteutukseen ja on siten hyödyksi muillekin koordinaatiota toteuttaville tahoille. Se tarjoaa myös eväitä ja oivalluksia yhteiskehittämiseen. Lisäksi se kertoo järjestöjen voimasta toimia ikääntyneiden ihmisten hyväksi ja kanssa. Eloisan antoisia lukuhetkiä!

www.eloisaika.fi

AJATUSTALO