Teksti: Tiina Hailla Kuva: Crista Porvali
Tanskasta tuliaisena ”hyggeä”
Eloisa ikä -ohjelmaan Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio järjesti yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa opintomatkan Tanskaan marraskuussa 2012.
M
ukana matkalla tutustumassa vanhustenhuoltoon ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja vapaaehtoistoimintaan oli monipuolinen osallistujajoukko järjestö- ja kuntasektorilta ja RAY:n avustusosastolta. Tanska valikoitui matkakohteeksi muun muassa siksi, että tanskalaisten ikäihmisten tiedetään olevan varsin aktiivisia, oma-aloitteisia ja toiminnallisia. Juuri tämäntyyppisen, myönteisen hyvän arjen toiminnallisuuden toivotaan leviävän Suomeen ja lisääntyvän Suomessa Eloisa ikä -ohjelman myötä. Ns. ”Tanskan mallin” ydinarvoja ovat ikäihmisten itsemääräämisoikeus ja omiin valintoihin ja osallisuuteen pohjautuva hyvinvointi. Tanskaan suuntautuvalta opintomatkalta haettiin ja etsittiin ikäihmisten hyvän arjen edistämiseen uusia ideoita ja näkemyksiä, uudenlaista otetta ja asennetta.
Tiivis vierailuohjelma Tanskan Kuntaliitossa ja Kööpenhaminan yliopistossa matkalaiset perehdytettiin Tanskan vanhustenhuollon nykytilaan ja haasteisiin sekä uusimpiin tutkimushankkeisiin. Muita vierailukohteita olivat asumispalvelukeskus Bauneparken ja aktiviteettikeskus Grønnegadecentret Hillerødin kunnassa. Grønnegadecentret otti vieraili32
jat sydämellisesti vastaan, he kun olivat keskuksen ensimmäiset suomalaisvieraat. Keskuksen johtaja Bente Most kertoi, että keskusta ylläpitää aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Tämä joukko taisteli keskuksen olemassaolosta kunnan byrokratiaa vastaan: lopettamisuhan alla ollut keskus sai jatkaa toimintaansa vapaaehtoisten ikäihmisten noustua barrikaadeille suojelemaan omaa keskustaan. Tällä hetkellä keskuksen toiminnassa on mukana yli sata vapaaehtoista ikäihmistä. Aktiviteettikeskuksessa on tarjolla monenlaista toimintaa kuten esimerkiksi tanssia, zumbaa, kuntoilua, tuolijumppaa, kortinpeluuta, biljardia, musiikkia, bingoa, petankkia, atk-opastusta, luentoja, iltaohjelmaa, muotinäytöksiä, konsertteja, retkiä, työpajoja jne. Kaikki ryhmät ovat kuitenkin vapaaehtoisten vetämiä. Matkaohjelma piti sisällään myös luentoja tanskalaisesta järjestömaailmasta. Ældremobiliseringen -järjestön edustaja Gitte Olsen sekä Danske Ældrerådin pääsihteeri Marianne Lundsgaard valottivat omissa puheenvuoroissaan osallistujille tanskalaisten vanhusjärjestöjen sekä vanhusneuvostojen toimintaa ja mahdollisuuksia. Tanskalaisten hygge on tarttuvaa Tärkeänä mausteena kaikessa toiminnassa on mukana tanskalaista hyggeä –
hyvää sosiaalista yhdessäoloa, elämyksiä ja tunnelmaa.
Voisi sanoa, että jos suomalaisuuteen kuuluu sisu niin tanskalaisuuteen kuuluu olennaisena osana hygge. Hygge on yhtä kuin kodikkuus ja viihtyisyys, tosin ne eivät yksin riitä kuvaamaan termiä. Tiettyyn kieleen ja kulttuuriin liittyviä sanoja käännettäessä niistä tuntuu katoavan jotakin olennaista. Hyggeen kuuluvat mm. pienistä iloista nauttiminen, tunnelmallinen valaistus kynttilöineen, hyvä ruoka ja kotoisat leivonnaiset hyvässä seurassa. Hyggeen kuuluu myös unohtaa murheet. Hygge kuuluu olennaisena osana myös Asumispalvelukeskus Bauneparkenin toimintaan. Keskuksen johtaja Anni Anker kertoi, että esimerkiksi Bauneparkenin ruokailutilanteet ovat tähtihetkiä asukkaille, niiden aikana keskustellaan yhdessä jokapäiväisistä asioista ja istutaan pitkään ja kiireettömästi yhdessä. Erilaiset kansalliset juhlat, kuten vaikkapa kuninkaallisten syntymäpäivät tai kruunajaiset kokoavat talon väen yhteen juhlimaan ja nauttimaan yhdessäolosta ja hyvästä tunnelmasta. Hygge on tarttuvaa! Kun Tanskan matkaraportin kirjoittamiseen osallistuneet kuvaavat näkemäänsä ja kuulemaansa, välittyy tekstistä myös se innostuneisuuden ja tekemisen meininki, hygge, joka värittää tanskalaista vanhustyötä. Sikäläiset työntekijät ovat in-
nostuneita työstään ja ikäihmiset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa tai itse pyörittämässä toimintaa. Kieltäviä tai rajoittavia sääntöjä ja ohjeita on käytössä selvästi vähemmän kuin Suomessa. Matkaraportin voit lukea Eloisa ikä -ohjelman internetsivulta www.eloisaikä.fi.
Mikä Tanskan matkalla herätti ajatuksia? Raha-automaattiyhdistyksestä kehittämispäällikkö Elina Varjonen: Tanskalaisessa yhteiskunnassa on tehty isoja muutoksia. Esimerkiksi kuntien määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella, vuoden 2007 uudistuksessa 250 kunnasta tehtiin 98 kuntaa. Tämä uudistus tuli esille lähes kaikissa vierailukohteissa. Kuntaliitokset liittyvät säästötoimenpiteisiin: on pyritty karsimaan kuluja ja tekemään tehokkaampia yksiköitä. Uudistuksella ja säästötoimilla on ollut myös vaikutuksensa jokaisen tanskalaisen elämään. Sosiaali- ja terveyssektorilla on painostusta selkeästi lisätty ennaltaehkäisevään toimintaan; korjaavan työn ja hoitotyön kustannuksella. Monessa asiassa pyritään välttämään raskaita hoito- ja sairaalajaksoja. Suuntaus on yhä enemmän avomuotoiseen toimintaan, koteihin tuotaviin palveluihin ja myös siihen, että ihmiset ottaisivat entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Suomessa palveluiden karsimista ei uskalleta sanoa ääneen, vaikka monen kunnan talous on hyvinkin tiukoilla. Toki, esimerkiksi käynnissä oleva Kaste-ohjelma on uudistamisprosessi, jonka avulla vaikkapa ikäihmisten palveluita voitaisiin suunnitella uudelta pohjalta. Nyt olisi erinomainen tilaisuus panostaa todenteolla ennaltaehkäisevään työhön. Ja ottaa itse ikäihmiset mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.
Suomen Kuntaliitosta erityisasiantuntija Hannele Häkkinen:
Grønnegacentretin johtaja Bente Most (vasemmalla) sekä keskuksen vapaaehtoistoimijat Bendt ja Kristen.
osa. Vanhusneuvostot ovat olleet lakisääteisiä jo pitkään ja niiden antamilla suosituksilla on todella merkitystä. Jokaisessa kunnassa on vanhusneuvosto, johon valitaan jäsenet tavallisista yli 60-vuotiaista kansalaisista. Tanskasta on hyggen lisäksi tuotu tuliaisena Suomeen hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Oleellista on huomata, miten asioita käsitellään myönteisen kautta; edistetään hyvinvointia sen sijaan että parannettaisiin pahoinvointia. Soveltuvin osin mallia voisi ottaa ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista. Kuntakohtaisesti terveys- ja sosiaalialan ammattilaisista koostuva ryhmä arvioi yhtäläisin kriteerein palvelut, joita tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille kunnan asukkaille, syrjäkyliä myöten. Kotihoito on Tanskassa ollut asiakkaalle täysin maksutonta, verovaroista kustannettua. Vasta nyt 2010-luvulla keskustellaan siitä, minkä tasoisia tukipalveluja on sopiva tarjota ikäihmisille yhteiskunnan varoilla.
Eloisa ikä -ohjelma Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma (2012– 2017) ikäihmisten hyvän arjen puolesta, jota toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Ohjelman lähtökohtina ovat ikäihmisten omat voimavarat, vahvuudet, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta. Eloisa ikä -ohjelmassa on jo 14 erilaista järjestöissä toteuttavaa hanketta, jotka kaikki tukevat ikäihmisten toimijuutta. Tutustu ohjelmaan ja matkaraporttiin: www.eloisaikä.fi.
Ikäihmiset ovat Tanskassa myönteisellä tavalla näkyvä ja kuuluva väestönVanhustyö 1 • 2013
33