Teksti: Maria Viljanen, projektipäällikkö Toimittanut: Tiina Hailla
MIRAKLE räätälöi mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville sopiviksi
K
ovin usein toimintakyvystä puhuttaessa keskitytään fyysiseen toimintakykyyn ja unohdetaan henkinen puoli, mielen voimavarat. Tähän tuo muutosta Suomen Mielenterveysseuran käynnistämä kehittämishanke ”Mirakle – mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville” -kehittämishanke. Hankkeessa pyritään tuomaan näkyvästi esiin mielenterveyden merkitys ja se, miten tärkeää mielen hyvinvointi on toimintakyvyn säilymiselle. Mielenterveys ja hyvinvointi koskettavat meitä kaikkia ja ovat yhtä tärkeitä kuin fyysinen hyvinvointi. Valitettavan helposti puhe mielenterveydestä kuitenkin kääntyy sairauspainotteiseksi: keskustellaan uupumuksesta, mielisairaudesta, stressistä ja menetyksistä. Välillä mielenterveys on hyvä, välillä taas voimavarat jostakin syystä hupenevat.
Hyvinvoinnin ylläpitoon ei tarvita ihmetemppuja Mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ei tarvita mitään ihmetemppuja; jokapäiväinen itsestä huolehtiminen riittää. Sopivasti unta ja lepoa, säännölliset ruokailut, liikunta, sosiaaliset kontaktit ja harrastukset vahvistavat mieltäkin. Riskitilanteita mielen hyvinvoinnille ja siitä huolehtimiselle ovat muun muassa yksinäisyys, liikkumista estävät vammat ja sairaudet, nukahtamisvaikeudet tai yliannos stressaavia asioita. Riskitilanteen hallinnassa tarvitaan mielenterveyttä edistäviä taitoja ja vertaistukea. Vanhustyö 2 • 2013
Mielen hyvinvointi kohenee ryhmissä MIRAKLE-hanke etsii tapoja vahvistaa ikäihmisten mielen voimavaroja ja toimijuutta järjestölähtöisesti. Yksi keino ovat erilaiset ryhmät, joita ohjaavat vapaaehtoiset. Nämä ovat toiminnallisia ja niiden tapaamisten sisällöt suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Ryhmissä tutustutaan paikallisiin liikuntaja kulttuuriharrastusmahdollisuuksiin, puhutaan terveellisestä ruokavaliosta,
Mielenterveyden tukeminen on yhtä tärkeää kuin lonkkamurtuman hoito. terveydestä ja hyvinvoinnista, muistellaan oman elämän tärkeitä tapahtumia ja pohditaan tulevaisuutta. Eräs ryhmään osallistuja totesi, että tapaamiset tuovat arkeen rytmiä ja samalla on pakko lähteä kotoa ulos muiden joukkoon. Hankkeessa tuotetaan yhdessä ikäihmisten kanssa tietoa ja materiaaleja, joista saa vinkkejä oman mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Materiaalit sovel-
tuvat myös ammattilaisten käyttöön. Mielenterveysseuran Sos-kriisikeskustoimintaa tehdään paremmin tunnetuksi ikäihmisten keskuudessa. Yhdessä kriisikeskusten kanssa tuotetaan eläkeikäisille opas siitä, miten voisi selviytyä elämän kriiseistä. Kehittämistoimintaa ja viestintää tehdään yhdessä Eläkeliiton Tunne Mieli, Eläkkeensaajien keskusliiton Elinvoimaa sekä Vanhusja lähimmäispalvelun liiton Etsivä piiri -hankkeiden kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus, vaikkapa vain läheisessä kahvilassa käynti, pitää yllä toimintakykyä ja tuo tekemistä arkeen ja mielekkyyttä elämään vähentäen siten ahdistusta ja yksinäisyyttä. Kuten yksi kyselyymme vastannut eläkeläisaktiivi kommentoi: ”Muiden kanssa ajatukset muuttuvat paremmiksi.”
www.mielenterveysseura.fi/mirakle
Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi
15
Teksti: Helena Norokallio, projektikoordinaattori Toimittanut: Tiina Hailla
Turkulaisessa Muistojen kodissa kulttuurit kohtaavat – pienistä törmäyksistäkin opitaan
D
aisy Eläkeläiset ry:n ja Turun lähimmäispalveluyhdistys ry:n yhteinen Kota -hanke alkoi 2012 Kotikunnaan tiloissa. Hankkeessa edistetään ruohonjuuritasolla dialogia ja hyviä etnisiä suhteita ”ikäihmiseltä ikäihmiselle”. Kulttuuristen erityispiirteiden tunteminen on tärkeää, sillä iäkkäiden Suomeen muuttajien oman kulttuuriperinnön huomioiminen antaa heille paljon voimavaroja ja iloa. Kantavana ajatuksena on, että olemme kaikki yksilöitä, erilaisia, ainutkertaisia ja yhdenvertaisia. Hankkeen puuhanaisten eli koordinaattori Hûlya ”Hissu” Kytön ja projektikoordinaattori Helena Norokallion toimesta on palvelutaloon jo ensimmäisenä hankevuonna perustettu uudenlainen, yhteinen kohtaamispaikka, Muistojen koti, Suomeen muuttaneille ikääntyneille naisille ja kantaväestöön kuuluville naisille.
Keskitytään yhdistäviin asioihin Muistojen Kodissa merkittäviä ovat yhdistävät, eivät erottavat asiat. Keskeistä on yhdessä tekeminen. Vaikka Muistojen Koti onkin naisten kohtaamispaikka, ovat Kotikunnaan miespuoliset asukkaat aktiivisesti mukana esimerkiksi opettamassa suomen kieltä tai tutustumassa eri kulttuureihin Afternoon Tea -hetkissä. Perjantai-iltapäivien teehetket
ovat saavuttaneet suuren suosion: Muistojen Koti täyttyy silloin iloisista ilmeistä. Afternoon Tea -hetkissä on esitäytynyt jo lähes 20 eri kulttuuria perinteisine herkkuineen ja ihmisten elämäntarinoineen.
Monipuolista toimintaa tarpeen mukaan Muistojen Kodin toimintaa ovat tällä hetkellä vesijumppa, uimakoulu, askartelukerho, tuolijumppa ja sairaanhoitajan teematunnit. Yhteisiä tapahtumia ja juhlia on järjestetty sisällä ja kesäaikaan pihapiirissä. Iloa kaikille on tuottanut lasten mukana olo juhlissa ja pelihetkissä. Juhlavin menoin helmikuussa 2013 avatusta TaikaPuoti –kahviosta tuli heti suosittu. Nykyisin palvelutalon asukkaat voivat arkisin herkutella piiraita ja pikkuleipiä ja nauttia juomaksi ruusuvettä, tuoksuvia teelaatuja ja kahveja hienoista samovaareista. Uutta toimintaa kehitetään tarpeen mukaan yhteistuumin. Vesijumpan yhteydessä havaittiin, että monelta puuttuu uimataito. Uimakoulu syntyi tästä tarpeesta. Etsivä senioirityö alkoi viime syksynä: Daisy Ladies naiset kiertävät ovelta ovelle omissa yhteisöissään ja etsivät kukin 2-3 vanhusta mukaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Tiedetään, että Turussa on yli 1000 eri
Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi
16
kulttuureista tullutta yli 55 -vuotiasta. Heistä monella lukutaito on puutteellinen tai jopa olematon. Monet heistä ovat ”näkymättömiä” terveydenhuollossa ja muissa palveluissa. Etsivällä seniorityön avulla pyritään hälventämään pelkoa ja ennakkoluuloja vanhusten palveluja kohtaan.
Palaute palkitsee ja innostaa jatkamaan Kesällä 2012 toteutetun kyselyn mukaan asukkaat suhtautuvat uuteen toimintaan ja asiakkaisiin suurelta osin kiinnostuneen myönteisesti. Nyt keväällä 2013 tuntuu jo siltä, että toiminta on osa Kotikunnaan elämää ja TaikaPuoti -kahvio löysi paikkansa välittömästi. Näyttää siltä, ettei enää puhuta meistä ja heistä, vaan eletään yhdessä ihmisten arkea. Pieni palauterasia TaikaPuodin ikkunalla oli saanut sisälleen palautteen Kotikunnaan asukkaalta: ”Olisittepa täällä viikonloppunakin, on ollut ikävä”. www.kotikunnas.fi
Muistojen kodin sympaattiset puuhanaiset Hÿlua ”Hissu” Kytö (oik.) ja Helena Norokallio.
Teksti: Juha-Pekka Marjoranta Toimittanut: Tiina Hailla
Yhdenvertainen vanhuus -projekti tekee moninaisuutta näkyväksi
Y
hdenvertainen vanhuus -projekti kääntää katseet kohti ihmisen moninaisuutta. Ikääntymistä ja vanhustyötä koskevassa keskustelussa sukupuolen moninaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen eivät vielä puheenvuoroissa juuri näy. Seta ry, Mummolaakso ry ja Suomen Karhut Fin-Bears ry tuovat oman panoksensa ikäihmisten hyvän ja turvallisen arjen kehittämiseksi vaikuttamalla yhteiskunnan asenteisiin ja palvelujärjestelmän käytäntöihin. Projekti on pioneerityötä, joka pitkällä tähtäimellä ehkäisee ikäihmisten syrjäytymistä ja terveysongelmia. Yhdenvertainen vanhuus huomioi vanhustyön kentällä tähän asti näkymättömissä olleita ihmisryhmiä. Näkymätön halutaan saada näkyväksi, ettei kenenkään tarvitsisi piilotella todellista itseään. Jotta moninaisuuden tavallistaminen olisi helpompaa, tuottaa projekti ammattilaisten ja opiskelijoiden työn tueksi aihetta käsittelevää koulututusta ja opetusmateriaalia. Tavoitteena on vakiinnuttaa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioiminen osaksi vanhustyön valtavirtaa ja hyviä käytäntöjä.
Haasta asenteesi: Anna kaikkien kukkien kukkia, kukkia vaan... Istun kahvilan ulkoterassilla. Kesäaurinko paistaa lämpimästi. Annan kahvi-
ni jäähtyä ja tarkkailen samalla ympärilläni olevia ihmisiä. Katseeni kiinnittyy pienen matkan päässä olevaan pöytään, jossa istuu yksinään viisissä kymmenissä oleva nainen. Hänen asunsa on näyttävä. Puserossa on punaisia palloja valkealla pohjalla ja musta hame on upeaa kangasta. Kampaus on huoliteltu ja meikki on vahva. Huulien puna on prikulleen samaa kuin puseron pallot. Huomioni kiinnittyy naisen kapeaan ja pitkään leukaan; nostaessaan vesilasia juodakseen, näen sormuksien lomasta leveän ja vahvan kämmenen. Jään kiinni tarkkailustani. Nainen katsoo minua silmiin ja kohottaa kulmiaan kuin kysyäkseen; no? Sitten hän hymyilee armahtavasti ja minä hymyilen takaisin. Ihmisen sukupuolen moninaisuus
pitää sisällään muun muassa transvestisuuden, transsukupuolisuuden, transgenderiyden eli muunsukupuolisuuden ja intersukupuolisuuden. Transvestiiteilla on tarve ilmaista persoonassaan olevaa toista sukupuolta esimerkiksi pukeutumalla. Sukupuolen ilmaisuun liittyvä tarve vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, eikä siinä ole kyse seksuaalisuudesta.
Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi
Vanhustyö 2 • 2013
Transsukupuolisella tarkoitetaan henkilöä, joka kokee olevansa toista sukupuolta kuin mihin hänet on syntymässä määritelty. Suomessa on satoja intersukupuolisia henkilöitä, joiden keho ei syntyessä vastaa yksiselitteisesti naisen tai miehen kehoa. Osalle intersukupuolisuus on myös omaksi koettu identiteetti. Muunsukupuolisuus eli transgenderiys tarkoittaa ihmistä, joka elää mieheyden ja naiseuden ulkopuolella, välillä tai rajalla. Ihmisen seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus pitää sisällään homouden, lesbouden, biseksuaalisuuden ja heterouden. Puhuttaessa seksuaalivähemmistöistä sillä tarkoitetaan yleensä homoja, lesboja ja biseksuaaleja. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta. – Me olemme kaikki joskus hoitajia, lähimmäisiä, avun tarvitsijoita ja myös vanhoja, toteaa Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija Juha-Pekka Marjoranta. Hän on kirjoittanut jutun osana Innovaatio-opintoprojektia, jota on luotsannut kevään ajan projektiavustaja Saini Valtonen.
Yhdenvertainen vanhuus -projektissa on saatu jo paljon aikaiseksi ja lisää tapahtuu koko ajan. Internet- ja Facebooksivuilta voi seurata hankkeen etenemistä ja liittyä mukaan Yhdenvertainen vanhuus -verkostoon. www.seta. fi/yhdenvertainenvanhuus
17