ELSA News 4/2017 by ELSA Turku

4/2017

OIKEUS JA TURVALLISUUS

TWO SYSTEMS, TWO COURTS – DOES THIS LEAD TO MORE HUMAN RIGHTS PROTECTION? DIGITALISAATIO JA KYBERTURVALLISUUS UUDISTUVA SIVIILITIEDUSTELULAINSÄÄDÄNTÖ KANSALLISEN TURVALLISUUDEN KULMAKIVENÄ INSTITUTIONAL VISIT: -MATKANJÄRJESTÄJIEN KERTOMUS -IHMISKAUPPA -TERRORISMI -EUROJUST ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 1

A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity

Kuva: Emilia Sakko Päätoimittaja Venla Ristola venla.h.ristola@utu.fi Toimituavustaja Johanna Kuusisto Kansikuva Pixabay Taitto Venla Ristola Toimituskunta Susanna Hakala Lasse Heliste Anniina Kananen Krister Koskela Johanna Kuusisto Lasse Lipsanen Nora Perko Kamilla Sjöblom Jussi Väätäinen Ilmoitusmyynti Sari Lempinen ELSA Turku ry Yo-talo B, 2.kerros Rehtorinpellonkatu 4 B 20500 Turku Painopaikka Painosalama Oy Tykistökatu 4 A 20520 Turku

SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus The European Law Students' Association Puheenjohtajalta Uudistuva siviilitiedustelulainsäädäntö kansallisen turvallisuuden kulmakivenä Law Students Around the World: Life in Groningen – Ulkomaille tutkinnon perässä Institutional Visit: Matkanjärjestäjien kertomus IV: Eurooppalaiset instituutiot ihmiskauppaa vastaan IV: Terrorismin torjunta Euroopan Unionissa IV: EuroJust yhdistää kansalliset toimijat taistelussa kansainvälisiä uhkia vastaan Hae STEP-harjoitteluun Two Systems, Two Courts – Does this lead to more human rights protection? Hyvä päätös eurooppalaiselle veronmaksajalle: Euroopan syyttäjävirasto Digitalisaatio ja kyberturvallisuus Jäseneksi

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

3 4 5 6 13 18 22 25 28 34 36 39 42 47

Pääkirjoitus ELSA Turku järjesti syyskuussa lähes kahden viikon pituisen opintomatkan Eurooppaan ja vieraili muun muassa Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikössä Eurojustissa. Eurojustin tehtävänä on edistää esitutkintaja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä rajat ylittävissä vakavissa rikoksissa. Yksikön toimintaa esitteli kansallinen asiantuntija Tommi Hietanen. Hietasen mukaan Euroopan unionin sisäinen liikkumisvapaus on paitsi yksi unionin parhaista puolista myös sen heikkous, joka mahdollistaa sekä rikollisten että laittomien tavaroiden ja pääoman helpomman liikkuvuuden ja haastavimman jäljittämisen. Eurojustin terrorismin torjuntaan tähtäävistä toimista kertoi Petya Ibens ja ihmiskaupan ongelmista Euroopassa Noora Aarnio. Euroopan unionille perustettiin vuoden 2011 direktiivissä ihmiskaupan torjunnan koordinaattori. Vuosi myöhemmin sitä täydennettiin ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävällä strategialla. Europolin eli Euroopan unionin poliisiviranomaisen toimien tarkoituksena on sekä ehkäistä ihmiskauppaa että pyrkiä paljastamaan taloudellisia rakenteita, joiden avulla ihmiskaupasta saatu raha pestään laillisiksi tuloiksi. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätön ihmiskaupan hävittämisessä. Valtion tehtävänä on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Suomessa on valmisteilla täysin uusi siviilitiedustelulainsäädäntö, jolla pyritään vastaamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi on osallistunut perustuslain tarkistamiseen liittyvän hankkeen, tiedustelun valvontaa koskevan lainsäädännön sekä myös sotilastiedustelulainsäädäntöä koske-

van hankkeen valmisteluun. Meriniemen mukaan esimerkiksi viestintäteknologian nopea kehitys on tehostanut ja helpottanut Suomelle uhan muodostavien tahojen välistä rajat ylittävää yhteydenpitoa ja verkostoitumista sekä nopeuttanut uhkien kansainvälistymistä. Tietotekniikka on hänen mukaansa mahdollistanut kansallista turvallisuutta vaarantavien tekojen toteuttamisen entistä lyhyemmällä valmisteluajalla ja vakavammin seurauksin. Oikeusministeriön tiedustelutoiminnan valvontaa koskeva työryhmä on ehdottanut, että perustettaisiin tiedusteluvaltuutetun toimi, jossa valvottaisiin muun muassa perusja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Vuoden alussa julkaistiin tutkimus Suomen kyberturvallisuuden nykytilasta, tavoitetilasta ja tarvittavista toimenpiteistä tavoitetilan saavuttamiseksi. ELSA News haastatteli Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Martti Lehtoa ja Lapin yliopiston tutkija Mirva Salmista, jotka olivat molemmat tutkimuksen työryhmässä. Tulevaisuudessa kyberuhkia lisää esimerkiksi jatkuvasti kehittyvä esineiden internet. Euroopan unioni päätti viime kesänä Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta. Virasto keskittyy tullipetos- ja arvonlisäverohuijauksiin, joiden määrä unionin alueella on merkittävä. Oikeusministeriön hallitusneuvos Katariina Jahkolan mukaan virastolla on mahdollisuus puuttua tehokkaammin nimenomaan vakaviin unionipetoksiin ja lisäksi sillä voi olla myös yleisestävää vaikutusta petosrikollisuuden torjunnassa. Lisääntynyt terrorismi Euroopassa aiheuttaa kauhua. Terrorismiin liittyy usein väkivaltaa tai sillä uhkaamista pelon ja levottomuuden aiheuttamiseksi. Euroopan

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 3

unioni on vahvistanut terrorismin vastaisen omasta oppimisestaan. Lisäksi eroavaisuukstrategian, joka koostuu neljästä pilarista. sia löytyy opetuksen järjestämisestä ja tenttikäytännöistä. Groningenissa järjestötoiEuroopan unionin perusoikeuskirja ja Eu- mintaa on paljon ja pelkästään oikeustieteeroopan ihmisoikeussopimus suojelevat mo- seen liittyviä järjestöjä löytyy vähintään lemmat ihmisoikeuksia. Näillä kahdella on kymmenen. kuitenkin eri tuomioistuimet, joissa ihmisoikeusloukkaukset käsitellään. Oikeusmi- Tahdon vielä lopuksi esittää mitä suurimnisteriön lainsäädäntöneuvos Sonya mat kiitokset hallitustovereille, ihanalle toiWalkila työskentelee yleisten kansainvälismituskunnalle ja kaikille, jotka ovat olleet ten ja Euroopan unionin asioiden yksikössä. ELSA News haastatteli häntä siitä, tekemässä tästä vuodesta unohtumattoman! johtaako näiden kahden eri instanssin olemassaolo ihmisoikeuksien tehokkaampaan Venla Ristola Päätoimittaja suojeluun. Jälleen kerran Law Students Around the World -osiossa avarretaan näkemyksiämme siitä, minkälaista oikeustieteen opiskelu on ulkomailla. Anniina Kananen päätti lukiossa haluavansa lähteä opiskelemaan kansainvälistä oikeustieteen tutkintoa Alankomaiden Groningeniin. Uteliaisuus suomalaiseen opiskelumuotoon kuitenkin heräsi ja hän haki vaihtoon Turkuun. Anniinan mukaan yksi selkeä ero Turussa ja Groningenissa opiskelun välillä on opiskelijan vastuu

THE EUROPEAN LAW STUDENTS’ ASSOCIATION (ELSA) IS AN INTERNATIONAL, INDEPENDENT, NON-POLITICAL, NON-PROFIT MAKING ORGANISATION RUN BY AND FOR STUDENTS AND RECENT GRADUATES, WHO ARE INTERESTED IN ACHIEVING ACADEMIC AND PERSONAL EXCELLENCE IN ADDITION TO THEIR LEGAL OR LAW-RELATED STUDIES AT UNIVERSITY.

ELSA AIMS AT PROVIDING ITS MEMABERS A PLATFORM TO DEVELOP THEIR EXISTING SKILLS AND ACQUIRE NEW ONES, TO INTERACT WITH FELLOW STUDENTS AND EXPERIENCED PRACTITIONERS FROM DIFFERENT STATES AND

EUROPE, AND TO BE EQUIPPED FOR A PROFESSIONAL LIFE IN AN INTERNATIONAL ENVIRONMENT, THROUGH MUTUAL UNDERSTANDING, INTERCULTURAL COOPERATION AND THE LARGE VARIETY OF ACTIVITIES AND PROJECTS THE ASSOCIATION OFFERS. LEGAL SYSTEMS AROUND

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Puheenjohtajalta Valitettavasti hallituskautemme viimeisiä viikkoja viedään ja onkin aika suunnata katsetta kuluneeseen sekä tulevaan vuoteen. Ensiksikin haluan kiittää upeaa hallitustamme kaikesta, mitä olette tehneet tänä vuonna ELSAn eteen. Olette tehneet niin paljon hommia, että puheenjohtajan tehtävä on tuntunut paikoin erittäin helpolta. Vuoteemme on mahtunut monia mahtavia tapahtumia sekä myöskin jotain uusia tapahtumia. Teimme 32 ihmisen kanssa ympäri Euroopan suuntautuneen opintomatkan, joka ei varmasti koskaan unohdu matkaajiltamme. Teimme ensimmäistä kertaa kolme ulkomaanmatkaa suunnaten sekä Lontooseen että Prahaan. Vuoteen mahtuivat ympäristöaiheinen viikko sekä seminaarit oikeuspsykologiasta ja välimiesmenettelystä. Suuri kiitos näiden tapahtumien järjestämisestä kuuluu myös toimikunnallemme! Järjestimme menestyksekkäitä bileitä, joihin kuului uutena konseptina ESN:n kanssa järjestetyt Halloween-bileet ja -sitsit. Lisäksi mahdollistimme tänäkin vuonna monille pääsyn ELSA Law Schooleihin sekä työharjoitteluihin ulkomaille. Uusina tapahtumina järjestimme muun muassa Kauppakamariexcun ja Legal Tech Dayn. Lokakuun lopussa järjestettiin yhdistyksen II sääntömääräinen kokous, jossa valittiin uusi upea hallitus vuodelle 2018. Haluankin kiittää kaikkia paikalla olleita sekä upeita ehdolle asettuneita henkilöitä. Hallitukseen valittiin yhdeksän innokasta toimijaa, joille koko hallituksemme toivottaa menestystä ensi vuodelle! Koko sydämestäni toivotan erityisesti onnea Matias Nikkarille, joka tulee ensi vuonna

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

toimimaan puheenjohtajana ja siten kirjoittamaan myös tätä palstaa. Tiedän, että jätän yhdistyksemme ensi vuodeksi osaaviin käsiin ja tiedän, että teidän vuotenne, hyvä uusi hallitus, tulee olemaan mahtava ja mieleenpainuva! Ottakaa kaikki ilo irti ensi vuodesta! Tammikuun 24. päivä järjestetään ICT-talolla Contact & Career -rekrytointimessut, jotka ovat Varsinais-Suomen suurimmat poikkitieteelliset rekrymessut. Messuilla kaikilla on mahdollisuus päästä muun muassa tapaamaan paljon erilaisia yrityksiä, kuulemaan innovatiivisia puheita ja hioa omaa työnhakua niin CV-kuvan kuin -klinikankin muodossa. Vaikka hallitusvuotemme virallisesti päättyy vuoden vaihteessa, kokoaa työnhakutapahtuma yhteen toimikunnan lisäksi uuden ja vanhan hallituksen, joten nähdään Contact & Career –messuilla! Tämän lisäksi haku STEP-harjoitteluun jatkuu 18.12. asti. Hae ihmeessä, mikäli kansainvälinen työharjoittelu yhtään kiinnostaa! Haikein mutta onnellisin terveisin upeasta ja elämäni parhaasta vuodesta kiittäen, Jussi Väätäinen Puheenjohtaja

Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on täysivaltaisen kansallisvaltion tärkein tehtävä. Kansallinen turvallisuus puheenaiheena onkin siksi tärkeä ja luonnollinen. Siitä tulee keskustella avoimesti ja punnita erilaisia ratkaisuja sen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Se on myös aiheena hyvin ajankohtainen. Terrorismin sekä erilaisten ääriliikkeiden yleistyminen on johtanut uusien turvallisuusnäkökantojen ja toimenpiteiden etsimiseen. Pohditaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin, kuten miten tällaisia uhkia voidaan jatkossa ehkäistä ennalta, ja millaisilla välineillä. Suomessa on tällä hetkellä valmisteilla kokonaan uusi siviilitiedustelulain-

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

säädäntö, jolla pyritään vastaamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin, yksilön vapauksista tinkimättä. Kuitenkin mediassa on hankkeen kuluessa pyörinyt kysymyksiä lainsäädäntöhankkeen ristiriitaisuudesta perustuslain ja sen turvaaman yksityiselämän suojan kanssa. Haastattelen siviilitiedustelulainsäädäntöä koskevan hankkeen vastuuvalmistelijaa, sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemeä, joka on osallistunut perustuslain tarkistamiseen liittyvän hankkeeseen, sekä tiedustelun valvontaa koskevan lainsäädännön ja sotilastiedustelulainsäädäntöä koskevan hankkeen valmisteluun.

sekä siihen kohdistuvaan hybridivaikuttamiseen. Sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat limittyvät toisiinsa nykyisin Meriniemen mukaan siviilitiedustelu käsitteenä entistä läheisemmin.” tarkoittaisi suojelupoliisin (SUPO:n) suorittamaa tiedonhankintaa kansallisen turvallisuuden Syy tähän on se, että kansalliseen turvallisuusuojaamiseksi ja ylimmän valtionjohdon pääteen kohdistuvilla, vakavimmilla uhilla, on usein töksenteon tukemiseksi. kansainvälinen kytkös ja alkuperä.

Siviilitiedustelu – tarkoitus ja merkitys

Uhkia, joihin pyritään vastaamaan, on monen“Uhkien kansainvälisestä luonteesta seuraa, että laisia. niiden taustalla olevat tahot ovat myös verkostoituneet eri maiden alueille. Viestintäteknolo“Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta gian nopea kehitys on tehostanut ja helpottanut toiminnasta säädettäisiin poliisilakiehdotuksen Suomelle uhan muodostavien tahojen välistä 5 a luvun 3 §:ssä. Uhkia olisivat esimerkiksi terrajat ylittävää yhteydenpitoa ja verkostoitumista rorismi, ulkomainen tiedustelutoiminta, valtiosekä nopeuttanut uhkien kansainvälistymistä”, ja yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta sekä Meriniemi sanoo. joukkotuhoaseet”, Meriniemi luettelee. Lisäksi uhkien taustalla toimivien valtiollisten ja Kyseisten uhkien, jotka muodostaisivat siviiliei-valtiollisten tahojen tunnistaminen ja niiden tiedustelun tyhjentävän kohdeluettelon, tulisi litoiminnan ennakoiminen on vaikeutunut. Täsäksi nimenomaisesti muodostaa uhka kansallihän on vaikuttanut erityisesti tietotekniikan keselle turvallisuudelle. hitys. “Jotta Supo voisi käyttää lakiehdotuksessa säädettäviä toimivaltuuksia, tulisi Supon pystyä yksittäistapauksellisesti osoittamaan, että kyseinen siviilitiedustelun kohteena oleva toiminta muodostaa vakavan uhkan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.”

Lainsäädännön tarpeellisuus

“Se on mahdollistanut kansallista turvallisuutta vaarantavien tekojen toteuttamisen entistä lyhyemmällä valmisteluajalla ja vakavammin seurauksin. Tietoverkossa toteutettavia hyökkäyksiä voidaan käyttää poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineinä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona, sotilaallisten voimakeinojen ohella.”

Suomessa ei ole tällä hetkellä siviilitiedustelua Edellisistä seuraten Suomen tulee kehittää lainkoskevaa lainsäädäntöä. Meriniemen mukaan säädäntöä, jotta se pysyisi muutoksessa mukana turvallisuusympäristö on kuitenkin viime aikoija kykenisi entistä paremmin hankkimaan ilmiöna muuttunut. ja uhkaperustaista informaatiota. “Suomen lainsäätäjä on edellisen ja kuluvan “Nykyisillä rikostorjuntatoimivaltuuksilla ei vuosikymmenen aikana reagoinut turvallisuusvoida tehokkaasti riittävän varhaisessa vaiheessa ympäristössämme tapahtuneisiin muutoksiin, havaita yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia erityisesti viime vuosina sen digitalisoitumiseen, uhkia, eikä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenKuva: Pixabay

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 7

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

piteisiin”, Meriniemi kertoo.

Lupaa edellytettäisiin muun muassa luottamuksellisen viestinnän suojaan puuttuvissa keinoissa sekä paikkatiedustelussa silloin, kun se kohdistuisi kotirauhan suojaamaan tai suljettuun paikkaan. Vakituiseen asumiseen käytetyt tilat olisivat lisäksi paikkatiedustelun kohdentamisen ulkopuolella.

Tiedusteluviranomaisten tiedonhankinnan säädöspohjaa tulee Meriniemen mukaan niin ikään kehittää, sillä väärän tiedon levittäminen ja käyttäminen korostavat turvallisuusviranomaisten tarvetta tuottaa objektiivista, analysoitua ja varmennettua dataa ylimmän valtionjohdon päätöksenteon tueksi. “Muista niin sanotuista reaalimaailman menetelmien käytöstä päättäisi pääosin suojelupoliiMuutos aikaisempaan on merkittävä sin päällikkö tai suojelupoliisin päällystöön kuuluva poliisimies.” Lyhyesti ilmaistuna Suomelle luodaan siis tiedustelukyky, jota aiemmin ei ole ollut. Hankkeen kuluessa on lisäksi pohdittu salaisen kotietsinnän tarpeellisuutta, joka olisi mahdol“Tiedustelutoimivaltuuksia käyttäisivät siviilitie- listanut kotietsinnän suorittamisen rikosten endusteluviranomaisena toimiva suojelupoliisi ja nalta estämiseksi ja paljastamiseksi itse kohteen sotilastiedusteluviranomaisena toimiva puolus- tietämättä. Meriniemen mukaan, salaisesta kotusvoimat, sen pääesikunta ja tiedustelulaitos.” tietsinnästä ei kuitenkaan tulla säätämään hankkeen yhteydessä. Tiedustelumenetelmiä olisivat telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, tele- Kuinka hanke tulee vaikuttamaan Suovalvonta, tukiasematietojen hankkiminen, meen ja suomalaisiin? suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tek- Hyödyt näkyisivät pääosin kansallisen turvallininen seuranta, tekninen laitetarkkailu, suuden lisääntymisenä, joka on hankkeen pääteleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitieto- tavoite. jen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, ohjattu tietolähdetoiminta, paikkatiedustelu, jäljen“Tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteistäminen, lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä kunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen varten ja tietojen saanti yksityiseltä yhteisöltä turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. sekä tietoliikennetiedustelu. Lainsäädännön tavoitteena on edelleen tukea valtion ylimmän johdon päätöksentekoa ja var“Menetelmällisesti suurin osa toimivaltuuksista mistaa sen perustuminen oikeaan, ajantasaiseen vastaisi rikostorjunnassa käytettäviä toimival- ja luotettavaan tietoon.” tuuksia. Käyttötarkoitus ja toimivaltuuksien käytön edellytykset poikkeaisivat kuitenkin Lainsäädäntö mahdollistaisi niin ikään supon ja merkittävästi toisistaan.” muiden kansallisen turvallisuuden viranomaisten ryhtymisen uhkien torjuntaan hyvin aikaiEdellä mainitut tiedusteluviranomaiset tarvitsi- sessa vaiheessa. Suojelupoliisin tiedonhankinsivat myös joidenkin yksittäisten tiedustelume- tavaltuuksien lisäämisen johdosta sillä olisi tonetelmän käyttöön tuomioistuimen luvan. siasialliset mahdollisuudet suorittaa tehtävänsä.

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 9

Tämä näkyisi suoraan kansalaisten kollektiivisen turvallisuuden parantumisena. Julkisuudessa on paljon puhuttu myös uuden lainsäädännön negatiivisista vaikutuksista, erityisesti kansalaisten perusoikeuksiin liittyen. Lisäksi pohdinnan keskiössä on ollut myös tavallisten ihmisten viestien joutuminen tiedustelun kohteeksi. Meriniemen mukaan tavallisella kansalaisella ei ole kuitenkaan syytä huoleen. “Siviilitiedustelutoimivaltuuksilla on tarkoitus puuttua tiedustelun kohteena olevan yksityisyyden suojaan. Siviilitiedustelutoiminnan kannalta kaikki irrelevantti materiaali jouduttaisiin hävittämään.”

Entä kuka valvoo tiedustelijoita? Oikeusministeriön tiedustelutoiminnan valvontaa koskevan työryhmän mietinnön mukaan tiedustelutoiminnalle tulee kehittää valvontajärjestelmä, joka koostuu sekä parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta viranomaisesta. Työryhmä ehdottaa mietinnössään lain säätämistä valvonnasta, jossa perustettaisiin laillisuusvalvonnasta vastaava uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Uuden viranomaisen perustamista perustellaan sillä, että tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta on oma erityinen tehtäväkenttänsä, jonka yhteen sovittaminen nykyisten laillisuusvalvontaviranomaisten tehtävien kanssa on hankalaa.

Taloudellisista vaikutuksista Valtioneuvoston siviilitiedustelulakityöryhmän mietinnön mukaan lainsäädännöllä tulisi olemaan vaikutusta valtion budjettiin. Erityisesti menot tulevat näkymään suojelupoliisin resursseissa. Sen nykyinen tehtävä on ainoastaan rikostorjunnallinen, jolloin tehtävien ja toimivaltuuksien laventuessa lainsäädännön myötä, vanhoilla määrärahoilla ei kyetä tulemaan toimeen. Vaikutusta on kuitenkin myös poliisiin kokonaisuudessaan sekä sisäministeriöön ja oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuimiin, syyttäjiin ja Rikosseuraamusvirastoon ja elinkeinoelämän osalta teleyrityksiin. Kaikissa näissä menot näkyvät ensisijaisesti henkilöstökuluina, kun joudutaan palkkaamaan uutta henkilökuntaa. Jotkut kustannukset ovat lisäksi kertaluonteisia investointeja, mutta menojen lisääntyminen tulee näkymään vuositasolla esimerkiksi tietojärjestelmien ylläpidon, koulutuksen tarpeen ja operatiivisen toiminnan vuoksi jatkuvina kustannuksina.

10 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Tiedusteluvaltuutetun tehtäviin lukeutuisi muun muassa perusja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta tiedustelutoiminnassa ja itse tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuuden valvonta. Se laatisi vuosittain kertomuksen toiminnastaan eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston tiedusteluvalvontavaliokunnalle, jotka toimisivat puolestaan tiedustelutoiminnan parlamentaarisina valvojina. Näiden ohella se voisi myös oma-aloitteisesti viedä omia kehitysehdotuksia kyseisten elimien käsiteltäviksi ja käsitellä kanteluita tiedustelutoiminnan laillisuuskysymyksistä. Niin ikään yksityishenkilökin, joka epäilee olleensa tiedustelutoiminnan kohteena, voisi pyytää valtuutettua tutkimaan kyseisen toiminnan lainmukaisuuden. Laillisuusvalvonnassa valtuutetulle ehdotetaan myös vahvoja toimivaltuuksia, jotka käsittäisivät muun muassa laajan tiedonsaantioikeuden muilta viranomaisilta sekä oikeuden tehdä tarkastuksia julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa. Tiedusteluvaltuutettu kykenisi myös määräämään tiedustelumenetelmän keskeytyksestä tai lopettamisesta, mikäli valvotun havai-

taan toimivan lainvastaisesti.

symys siitä, ettei PL 10 §:n 3 momentti (yksityiselämän suoja) mahdollista sellaisten toimivalHankkeen nykytila ja perustuslakikysymys tuuksien säätämistä tiedustelutarkoitukseen, Siviilitiedustelulainsäädäntöprosessi on ollut joilla puututtaisiin luottamuksellisen viestin pitkä. Erityisiä kiistakysymyksiä ei ole liioin ol- suojaan.” lut. Meriniemen mukaan keskustelu on ollut vivahteikasta ja monipolvista. Lisäksi siviilitiedus- Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa perustelulakityöryhmä jätti mietintönsä yksimielisenä. tuslakia muutettavaksi siten, että tavallisella lailla luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan voitaisiin kansallisen turvallisuuden nimissä Perustuslain tarkistaminen on kuitenkin tar- puuttua, tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tällaipeen. Luottamuksellisella viestinnällä on nimit- seen toimintaan ei olisi mahdollista etukäteen täin perustuslain takaama suoja. Kaavailtu kohdistaa konkreettista ja yksilöityä rikosepäilainsäädäntö tuo esiin toisen intressin, viran- lyä, eikä toimintaa välttämättä olisi säädetty omaisen tiedontarpeen. Näin ollen tarpeellisiksi rangaistavaksi. koetut tiedustelutoimenpiteet puuttuisivat luottamuksellisen viestin perustuslailliseen suojaan. Hankkeessa on tällä hetkellä jatkovalmistelu “Perustuslain tarkistamisessa on suppeasti ky- käynnissä. Hallituksen esitykset on tarkoitus Kuva: Pixabay

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 11

sotilaallisia uhkia että siviiliuhkia koskevasta ulkoisesta tiedonhankinnasta. Kyseisen organi“Tavoitteena on viedä hallituksen esitykset saation tehtävänä on hankkia ja analysoida eduskunnalle viikolla kolme vuonna 2018”, Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta merkityksellistä tietoa. Lisäksi maalla on myös Meriniemi arvioi. antaa kahden kuukauden kuluessa.

“Tietotekniikan kehitys on mahdollistanut kansallista turvallisuutta vaarantavien tekojen toteuttamisen entistä lyhyemmällä valmisteluajalla ja vakavammin seurauksin. Tietoverkossa toteutettavia hyökkäyksiä voidaan käyttää poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineinä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona, sotilaallisten voimakeinojen ohella.”

Tiedustelulainsäädäntöä muualla

kotimaan turvallisuuspalvelu, jonka toimiala on jaettu liittovaltion siviiliturvallisuuspalvelun Kun turvallisuusympäristö muuttuu kansainvä- BfV:n ja sotilaallisen turvallisuuspalvelu lisellä näyttämöllä, muutkin maat ovat ryhtyneet MAD:n kesken. omien tiedustelulainsäädäntöjensä kehittämiseen ja tarkastamiseen. Joillain mailla on myös Tanskassa ulkomaantiedustelua harjoittaa puojo pitkään ennen Suomea ollut vastaavanlainen lustusvoimien tiedustelupalvelu FE, joka nilainsäädäntö. Sisäministeriön siviilitiedustelula- mestään huolimatta on siviiliviranomainen. Sen kityöryhmän mietinnössä mainitaan Suomen tehtäviä tanskalaisen lainsäädännön mukaan on vertailumaina siviilitiedusteluhanketta koskien muun muassa luoda tiedustelullinen perusta Tanska, Norja ja Saksa. Norjan puolustusminis- Tanskan ulko-, ja turvallisuus- ja puolustuspoliteri esimerkiksi asetti helmikuussa 2016 komi- tiikalle sekä auttaa ehkäisemään ja torjumaan Tanskaan ja sen etuihin kohdistuvia uhkia. Se tean arvioimaan tarvetta tietoliikennetieduspyrkii myös keräämään ja analysoimaan dataa, telusta säätämiseen. joilla on merkitystä Tanskan kansalliselle edulle. Kyseinen komitea ehdotti, että tietoliikennetie- Kyseinen tiedusteluviranomainen tekee niin dustelusta säädettäisiin, koska toimivalta on de- ikään Tanskan poliisin turvallisuuspalvelu mokraattisen yhteiskunnan ja kansallisen PET:n kanssa tiivistä yhteistyötä. Niillä on valturvallisuuden suojaamiseksi välttämätön. Tässä tuudet esimerkiksi luovuttaa toisilleen henkilötiedustelussa olisi kyse Norjan rajat ylittävissä ja muita tietoja asioiden selvittämiseksi. tietoliikennekaapeleissa välittyvän tietoliikenteen suodattamisesta hakuehtojen avulla. Toiminta edellyttäisi kuitenkin tuomioistuimen Krister Koskela hyväksyntää. Saksalla on jo nykyisin oma ulkomaan tiedustelupalvelunsa nimeltään BND, joka vastaa sekä

12 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Law Students Around the World

Kolme vuotta sitten abi-vuoteni syystalvella pohdin pitkään haluaisinko opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa vai oikeustiedettä. Taidatte arvata päätökseni, sen perusteella että kirjoitan tähän lehteen tänään; päädyin valitsemaan oikeustieteen. En kuitenkaan silloin ollut kiinnostunut perinteisestä asianajajan urasta, ja päätin lähteä kulkemaan erilaista reittiä oikeustieteen ihmeelliseen maailmaan. Löysin Groningenin yliopistosta (Rijksuniversiteit Gronigen / University of Groningen), Alankomaista, tutkinnon, joka vakuutti nopeasti minut puolelleen, LLB International and EuroKuva: Pixabay

pean Law. Sopiva yhdistelmä yhteiskunnallisia kysymyksiä, politiikkaa ja oikeustiedettä. Tutkinnon kääntöpuolena on valitettavasti se, että se ei anna oikeutta ON:n vaatimiin tehtäviin. Hakuvaiheessa haaveilin urasta EU-, YK-, tai järjestömaailmassa. Viime vuoden aikana tajusin, ettei se olekaan se maailma, jossa haluan viettää elämäni, vaan mieluummin palaisin Suomeen ja työskentelisin asianajotoimistossa. Yksi tutkintoni osa on pakollinen puolen vuoden vaihto-opiskelu, jonka saamme suorittaa kotimaassamme niin halutessamme. Yliopistollani on vaihtokump-

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 13

paneina Turun ja Lapin yliopistot, ja päätin hyödyntää tämän puoli vuotta ja katsoa viihdynkö paremmin Turun yliopistossa ja Suomessa.

män viikon ajan, jonka jälkeen meillä on kaksi/kolme viikkoa, jonka aikana järjestetään tentit. Luennot ovat hyvin samanlaisia kuin Turussa. Toisaalta, Groningenissa luennot ovat aina max. 2 tuntia pitkiä, kun taas täällä luentoni ovat vaihdelleet tuosta kahdesta tunnista koko päivän kestäviin luentoihin. Pienryhmissä taas yleensä syvennytään luennolla käytyyn materiaaliin tehtävien muodossa. Riippuu täysin kurssista ja sen koordinaattorista tehdäänkö tehtävät pienryhmä-tunnille vai annetaanko ne vasta tunnin aikana. Joillakin kursseilla tehtävät täytyy palauttaa ja jos suorittaa ne tarpeeksi hyvällä tasolla voi saada lisäpisteitä tenttiin, toisilla taas ne ovat pelkkää harjoitusmateriaalia.

Olen nyt parin kuukauden aikana ottanut kursseja tiedekunnasta, Åbo Akademista ja Avoimesta yliopistosta. Kurssien kirjo on ollut melko kattava perusteiden kursseista, lapsien oikeuksiin ja immateriaalioikeuden kursseihin. Yksi selkeä ero täällä opiskelun ja Groningenissa opiskelun välillä on opiskelijan vastuu omasta opiskelemisesta. Tämä on tullut esille hyvin monella eri tavalla. Ensimmäinen suuri shokki itselleni oli kuinka kaikki kurssini ovat olleet vain luentopohjaisia tai jopa ilman minkäänlaista opetusta. Groningenissa melkein kaikilla kursseillani on yksi tai kaksi luentoa viikos- Toinen shokkini tapahtui jo ennen kuin sa ja pienryhmätunti, ja tämä toistuu seitse- saavuin Turkuun. Opetuksen järjestäminen 14 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

hyvin tiiviissä tahdissa oli minulle jotain täysin uutta, ja myös hankaloitti kurssien valintaa. Groningenissa meillä on aina seitsemän viikon ajan joka viikko samanlainen ohjelma. Hyvin erilaista siis kuin mihin olen saanut täällä tottua. Toisaalta itselleni tämä tiivis opetusmuoto on sopinut paremmin. Vaikka luentopakkoa ei ole ollut kuin yhdellä kurssillani (täällä ollessa), olen silti halunnut järjestää kurssit sillä tavalla, että pystyn olemaan läsnä mahdollisimman monella luennolla. Tämä hankaloitti kurssien valintaa, ja täten päädyinkin lopulta opiskelemaan muutaman kurssin avoimen yliopiston puolelta tiedekunnan sijasta. Kolmas ja suurin opiskeluun liittyvä järkytys minulle oli tentit. Groningenissa olemme melkein jokaiseen tenttiin saaneet viedä mukana asetukset ja direktiivit ja osan oikeustapauksista. Niinpä olin melko järkyttynyt, kun sain tietää, että tentteihini ei saanut tuoda mukana lakitekstejä. Meille on aina painotettu opiskeluissa sitä kuinka ulkoa osaaminen ei ole tärkeää vaan se, että todella ymmärtää asiat. Lisäksi meille on useamman kerran sanottu siitä, kuinka oikeassa elämässä harvoin on tilannetta, että tarvittava lakipykälä ei ole etsittävissä. Onnekseni nyt useamman tentin suoritettuani, olen huomannut, että tenttikysymykset ovat todella erilaisia täällä, enkä ole tarvinnut kertaakaan niitä paljon kaipaamiani lakitekstejä tentissä. Groningenissa esseekysymykset ja käsitekysymykset ovat hyvin harvinaisia. Suurin osa tenttikysymyksistämme on tilanteen muodossa; meille on siis selostettu melko tarkasti jokin tilanne ja siihen liittyy jokin kysymys. Arvointiasteikko on myös erilainen Groningenissa. Arviointiasteikko on skaalalla 0-10 ja päästäkseen läpi täytyy saada arvosana 6. Sen saadakseen täytyy

saada 55% pisteistä tentissä. 65% taas on 7, 75% 8 jne. Omien huomioideni perusteella täällä on helpompi siis saada paras mahdollinen arvosana, sillä jotta Groningenissa saa 10, täytyy tentistä saada vähintään 95% pisteistä. Joistakin kursseista voi myös saada arvosanaksi ns. desimaaliarvosanan, eli esimerksi 9.1. Itselläni on ollut muutama research seminar-kurssi, joilla arvosanat ovat tulleet 0.5 asteikolla. Omia suosikkikursseja on ollut etenkin nuo research-seminar kurssit, joilla meillä on ollut vaan kokoontumisia joissa on kerrottu kysymys johon vastata ja sen lisäksi jonkin verran yleistä keskustelua, mutta suoritukset ovat olleet viikon tai kahden aikana kirjoitettavia papereita. Osa papereista on ollut puhtaita esseitä, kun toiset ovat taas olleet tapauksien ratkomisia tai kommentteja oikeustapauksiin. Näillä kursseilla olen saanut tutustua muun muassa tietojen säilyttämistä EU-oikeudessa, kansalaisuuden käsitettä, ja itsepuolustukseen vetoamista kyberhyökkäyksessä (kv-oikeudessa). Vaihdon aikana minulta on kysytty, kummassa on enemmän opiskeltavaa ja sitä kummassa opiskelu on haastavampaa. Olen miettinyt tätä tosi monesti, ja mielestäni opiskelu on niin erilaista molemmissa yliopistoissa, että on hankala vertailla niitä keskenään. Vaikka Alankomaihin on suhteellisen helppoa päästä opiskelemaan, on ensimmäisen vuoden aikana suoritettava 45 opintopistettä 60:stä. Jos ei suorita hyväksyttävästi 45 opintopistettä ensimmäisen vuoden aikana, opiskelija ei ole enää oikeutettu jatkamaan toiselle vuodelle. Sen olen huomannut, että Suomen opetustyyli sopii minulle paremmin ja siinä mielessä vaihtoni päätarkoitus on täyttynyt, että tiedän halua-

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 15

vani hakea keväällä Suomeen opiskelemaan neljään ’blockiin’. Lukukaudet ovat todella maisterin tutkintoani. erilaisia kuin Suomessa. Syksyllä opetus alkaa aina syyskuun alussa ja jatkuu aina jouKansainvälisiin tutkintoihin hyväksytään luviikolle asti. Viime vuonna esimerkiksi opiskelijat ainoastaan LLB-vaiheeseen, ja olin viimeiseen luentoon asti GroningenisLLM-tutkintoihin on haettava erikseen. sa, ja pääsin vasta 23.12 matkustamaan koSaamme kylläkin suoran hyväksynnän (mel- tiin. Joululoma kestää pari viikkoa, jonka kein) mihin tahansa Groningenin yliopiston jälkeen on vielä yksi viikko opetusta ja sen järjestämään kansainväliseen LLM-tutkin- jälkeen alkaa Block 2 tenttikausi. Kevätlutoon sen jälkeen kun olemme valmistuneet kukausi alkaa helmikuussa ja viime vuonna Groningenin yliopistosta. Monet kuitenkin matkustin juhannuspäivänä takaisin Suolähtevät opiskelemaan toiseen yliopistoon meen. Tämän jälkeen olisi vielä ollut uusinmaisterivaiheessa, vaikka Groningenissa on takokeita. Etenkin tuo myöhäinen monia vuoden kestäviä LLM-tutkintoja (60 kesänalku on aiheuttanut sen haasteen itop). Monet tuntemani ihmiset tekevätkin selleni, että en ole voinut hakea alan kesätuplamaisterin tutkinnon Gronigenissa, eri- töitä Suomesta, sillä melkein kaikissa koistuen esimerkiksi samalla Kansainväli- paikoissa on vaadittu olemaan paikalla touseen rikosoikeuteen ja kansainväliseen kokuussa tai viimeistään kesäkuun alusta. bisnesoikeuteen, tai yhdistämällä European Market Law-tutkinnon ja Energy and Cli- Opiskelujen ohessa Groningen on todella mate Law tutkinnot. loistava opiskelijakaupunki. Alueena Groningen on melko tiivis, eli kaikkialle pääsee Haastavinta ulkomailla opiskelussa on itsel- todella kätevästi pyörällä. Olen käyttänyt leni ollut aikataulutus. Lukuvuosi on jaettu ehkä kolme kertaa bussia ja ne on ollut 16 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

kaatosateessa tenttiin menoja. Hintataso ruuan ja asumisen osalta on halvempaa, joten elämiseen on ihan kivasti varaa ilman työntekoa opintojen ohessa. Groningenissa 25% asukkaista on opiskelijoita, joten baareissa ja pubeissa on halpaa ja harvoin tyhjää. Groningen sijaitsee pohjois-Alankomaissa todella lähellä Saksan rajaa. Kaupungista poistumisen jälkeen on pääasiassa vaan maaseutua, mutta onneksi etäisyydet Alan-

minnasta on hollanniksi, mutta esimerkiksi oman kansainvälisen tutkintoni ainejärjestö on täysin englanninkielinen. Paikallisten järjestöjen toimintaan on omien kokemuksieni mukaan ollut kohtuullisen helppoa päästä mukaan. Toki se auttaa paljon, että on halua oppia hollantia. Itse kävin ensimmäisen vuoden alussa hollannin alkeiskurssin, jonka jälkeen olen oppinut kieltä kuuntelemalla ja lukemalla. Kahden vuoden aikana, olen sillä tasolla, että esimerkiksi whatsapp-keskusteluista ymmärrän suurimman osan, mutta ainakin vielä joudun kirjoittamaan vastaukset takaisin englanniksi.

"En kadu päätöstäni abi-vuonna lähteä opiskelemaan Groningeniin. Olen päässyt opiskelemaan mielenkiintoisia asioita, olen tutustunut mahtaviin ihmisiin ja olen saanut monia kokemuksia, joita en olisi saanut Suomessa. Kannustankin kaikkia, jotka harkitsevat vaihtoon lähtemistä, kansainvälistä työharjoittelua tai muuta kansainvälistä toimintaa, tekemään sen."

Opiskelijakulttuuria on siis todella paljon, ja melkein joka ilta on jokin tapahtuma, jonne voisi osallistua. Kuitenkaan mieleeni ei tule heti mitään vastaavaa kuin opiskelijahaalarit, opiskelijavappu, sitsit tai vujut. Ehkä lähinnä tällaista on viiden vuoden välein järjestettävä Lustrum-juhla. Lustrum-vuoteen liittyy yleensä, erilaisia reissuja ja tapahtumia. Odotankin innolla kevättä, sillä yksi järjestö, jonka toiminnassa olin viime vuonna aktiivisesti, pitää useampia Lustrum komaissa ei ole pitkiä. Amsterdam, Leiden tapahtumia. ja Haag kaikki sijaitsevat parin tunnin junamatkan päässä, joten Groningenista on Vaikka olenkin päättänyt hakea muualle helppo päästä suurkaupungin sykkeeseen. kuin Alankomaihin opiskelemaan maisterivaiheessa, en kadu päätöstäni abi-vuonna Järjestötoimintaa löytyy ja on paljon eri lähteä opiskelemaan Groningeniin. Olen mahdollisuuksia. Jos katsotaan pelkästään päässyt opiskelemaan mielenkiintoisia oikikseen liittyviä järjestöä, mieleeni tulee asioita, olen tutustunut mahtaviin ihmisiin heti vähintään 10 eri järjestöä. Tämä liittyy ja olen saanut monia kokemuksia, joita en suuresti siihen, että Alankomaissa valitaan olisi saanut Suomessa. Kannustankin kaikensimmäisen vuoden jälkeen ns. erikoistu- kia, jotka harkitsevat vaihtoon lähtemistä, mispolku, ja jokaisella polulla on omat aine- kansainvälistä työharjoittelua tai muuta järjestöt. Ainejärjestöjen lisäksi löytyy kansainvälistä toimintaa, tekemään sen. Aimonenlaisia muitakin järjestöjä, joista osaan na on mahdollista palata takaisin jos siellä on todella hankala päästä mukaan kansain- ei viihdy! Anniina Kananen välisenä opiskelijana. Suurin osa järjestötoiELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 17

Institutional Visit 2017

Takana on lähes kahden viikon mittainen opintomatka Eurooppaan. Vielä keväällä tuntui kaukaiselta, että bussilastillinen opiskelijoita voisi tosiaan päästä vierailemaan sellaisissa päätöksentekoelimissä, jotka tavallisille kansalaisille tuntuvat niin kaukaisilta. Matkan järjestäminen on opettanut paljon, sillä meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta. Vaikka tiesimme, että EU:ssa kieliä on yhtä monta kuin maitakin, oli yllättävää, että ohjeistuksia ja sähköpostiosoitteita löysimme suomenkielisten ohjesivujen takaa. Yhteydenottolomakkeet

18 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

meidän tuli tehdä englanniksi, mutta kun saatavilla oli myös suomenkielistä infoa, tuntuivat virastot paljon helpommin lähestyttäviltä. Oli mukava huomata, että virastojen nettisivuilta löytyivät erikseen kohdat ”vierailut”, joka tosiaan osoitti, että he haluavat avata toimintaansa myös tavallisille kansalaisille eikä vierailujen järjestäminen näin ollen ollut monen eri portaan takana. Moniin kohteisiin vierailu piti varata monta kuukautta etukäteen, sillä he ottavat paljon vierailijoita.

Matka alkoi Tukholmasta, Hannes Snellmanin asianajotoimistosta. Saimme kuulla esittelyn, jossa juristit kertoivat omasta toimialueestaan. Mukana oli kaksi suomalaista ja saimme kuulla millaisia mahdollisuuksia Suomesta on päästä Ruotsiin töihin. Oli kiinnostavaa päästä kuulemaan jo Suomessa hyvin tutun toimiston arkea meren toisella puolen. Työkielenä heillä suurimmassa osassa tapauksia oli englanti, mutta myös ruotsin osaaminen tärkeää. Monet opiskelijoista olivatkin kiinnostuneita kielitaidon merkityksestä ja tämä tuli esille myös muissa vierailukohteissa. Seuraavana matkasimme Kööpenhaminaan, jossa vierailimme Suomen suurlähetystössä ja tapasimme paikallisia oikeustieteen opiskelijoita. Suomen suurlähetystö oli innoissaan ottamassa meitä vastaan. Esittelijänä meillä oli Kirsti Pohjankukka, entinen ELSAn jäsen ja nykyinen suurlähetystön Karttakuva: Pixabay

ministerineuvos. Pohjankukan kertomus urastaan oli todella kiinnostava, sillä hän oli ehtinyt asua todella monessa eri maassa ja työskennellyt esimerkiksi YK:ssa. Hänen kertomuksesta avasi silmiä siihen, että kansainvälisellä uralla on todella paljon erilaisia työmahdollisuuksia. Työ suurlähetystössä juristipohjalla ei ollut monelle tuttua ja oli kiintoisaa kuulla kuinka erilaisia työpäiviä he siellä viettävät. Kööpenhaminasta ajoimme Saksaan yöpymään ja sen jälkeen saavuimme Haagiin. Ensimmäisenä vierailukohteena oli kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC). ICC on melko nuori organisaatio ja tapauksia heillä on ollut käsittelyssä vasta 25 kappaletta. Saimme ensin kierrellä vierailijoiden keskuksessa, jossa kuulimme nauhoitettuja tarinoita uhreilta, syyttäjiltä, tuomareilta ja yleistä infoa tuomioistuimen toiminnasta. Sen jälkeen tuomioistuimen työntekijä piti

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 19

meille yksityisen esittelyn tuomioistuimesta. Vierailun kohokohta oli oikeudenkäynnin seuraaminen. Oikeudenkäyntikielenä oli ranska, jota puhuivat ainakin syyttäjä ja todistaja, joiden keskinäistä vuoropuhelua saimme seurata. Monella oikeussalissa oli kuulokkeet, josta kääntäjät käänsivät kielen englanniksi. Oli erikoista, että tuomari oli myöskin englanninkielinen ja joutui kuuntelemaan todistajan lausuntoa kääntäjän kautta. Eurojust oli toinen kohteemme Haagissa. Eurojust tukee kansallisia tutkintaja syyttäjäviranomaisia vakavien rajat ylittävien rikostapausten käsittelyssä. Tavoitteena on saada rikolliset nopeasti ja tehokkaasti oikeuden eteen. Monelle Eurojust oli nimenä ehkä joskus kuultu, mutta sen toiminta ei ollut niin tuttua kuin tunnetumman Europolin. Ensimmäinen puhuja oli Seconded National Expertinä työskentelevä suomalainen Tommi Hietanen, joka kertoi yleisesti Eurojustin toiminnasta sekä raporteista joita organisaatio tuottaa jäsenvaltioille. Lisäksi puhujana oli Judical Cooperation Advisor 20 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Petya Ibens, joka kertoi meille Eurojustin toiminnasta terrorismin ja ihmiskaupan osalta. Haagista jatkoimme kohti Euroopan Unionin pääkaupunkia Brysseliä. Ensimmäiseksi saimme vierailla Euroopan parlamentissa. Jokainen osallistuja oli osallistunut Euroopan unionin oikeuden perusteet -kurssille, joten unionin toiminta oli jollain tasolla tuttua. Käytännössä emme kuitenkaan tienneet millaista on työskennellä unionissa ja saimmekin kuulla kiinnostavan esittelyn europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä. Unioni alkoi tuntua heti enemmän lähestyttävämmältä, kun saimme kuulla miten Suomi on mukana päätöksenteossa ja ymmärsimme kuinka näin parlamentaarikon työ vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme lainsäädännön kautta. Toisena vierailukohteena oli Euroopan unionin neuvosto. Ensimmäiseksi saimme kuulla esittelyn suomalaiselta lingvistijuristilta Hans Grahnilta, joka kertoi miten lainsäädännön luominen tosiasiassa toimii

talossa. Pääsimme istumaan saliin, jossa jokaisella maalla oli oma paikka ja presentaatio pidettiin niin kuin olisimme itse olleet päätöksentekijöinä, joka toi parempaa ymmärrystä siihen, että päätökset eivät synny aina hyvin suoraviivaisesti, vaan monen maan mielipiteiden ja vääntelyn kautta. Lingvistijuristina Grahnilla oli tärkeä tehtävä, sillä unionissa on yhtä monta virallista kieltä kuin jäsenvaltioiden virallisia kieliä on. Vastaavanlaiset kokoukset voivat kestää pitkäänkin, sillä jokainen lause käännetään vielä jäsenvaltioiden kielille paikalla olevien kääntäjien toimesta. Toisena puhujana meillä oli unionissa Seconded National Expertinä työskentelevä Harald Freyer. Hän työskenteli unionin terrorismin vastaisessa yksikössä ja kertoi unionin toimista terrorismia vastaan sekä terrorismiuhan ajankohtaisesta tilanteesta.

Belgiasta matkustimme Kölnin kautta Bergen-Belsenin keskitysleirille. Saimme tutustua vierailijoiden keskukseen, johon oli koottu valtava määrä tietoa siitä mitä leirillä tapahtui. Lisäksi kävimme kierroksella leirin jäänteillä. Leirillä vierailu oli kokemus, joka laittoi jokaisella varmasti ajatukset pyörimään päässä. Miten oikeusjärjestelmä on voinut antaa tällaisten hirmutekojen tapahtua? Leirillä vierailu oli päätös ikimuistoislle matkallemme kansainvälisen oikeuden syövereihin. Matkalla saimme todellisen kosketuspinnan kurssikirjojen ja uutisten sijaan siihen, miten oikeutta luodaan ja toteutetaan maailmalla.

Matkanjärjestäjät: Nora Perko, Sini Lilja, Kamilla Sjöblom ja Kenzi Kärkkäinen

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 21

Institutional Visit 2017

Ihmiskaupalle tyypillistä on toimia pinnan alla ja näkymättömissä muun toiminnan, esimerkiksi prostituution takana. Vaikkei ihmiskauppa keskiverto kansalaisen silmään juuri näy, ongelma on kuitenkin laaja myös Euroopassa. Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus, mutta myös taloudellisesti tuottavaa toimintaa jonka vuoksi se yhdistetään usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suurin osa ihmiskaupan uhreista on seksi- ja muita työntekijöitä ja ihmisiä, joiden sisäelimiä on tarkoitus poistaa ja myydä. Yli 80% uhreista on naisia. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että Euroopan unionissa tapahtuvan ihmiskaupan uhreista valtaosa on EU:n omia kansalaisia. Ihmiskauppaan liittyvän rikollisuuden kitkemiseksi useissa eurooppalaisissa instituu22 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

tioissa on ryhdytty toimiin erilaisten strategioiden ja operaatioiden avulla. Euroopan unionin menettely ihmiskaupan suhteen on pääosin määritelty vuonna 2011 julkaistussa direktiivissä ihmiskaupan ehkäisystä ja torjumisesta. Direktiivi on ”sukupuolisensitiivinen”, eli siinä tiedostetaan, että ihmiskauppa kohdistuu eri tavoin eri sukupuoliin. Tämän vuoksi eri sukupuoliin kohdistuvan ihmiskaupan torjumista varten on kehitettävä erilaisia keinoja. Direktiivi ottaa myös huomioon lasten aseman erityisen haavoittuvina uhreina ihmiskauppaan liittyvässä rikollisuudessa. Lapsiuhreja varten on oltava tarjolla erityisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi elinten poistoa varten harjoitettavassa ihmiskaupassa

juridiseksi ongelmaksi saattaa muodostua uhrin suostumus elinten luovutukseen. Alle 18-vuotiaan tapauksessa suostumuksella ei ole kuitenkaan juridista merkitystä.

”prevention, protection, prosecution and partnerships”. ”Prevention”, eli ennaltaehkäisy, pyrkii kysynnän lopettamiseen. Jotta esimerkiksi seksipalveluita ei enää ostettaisi, pyritään kasvattamaan tietoa seksityön ongelmista ja sen yhteyksistä ihmiskauppaan. ”Protection” keskittyy uhrien suojelemiseen ja tukemiseen. Tavoitteena on tunnistaa uhrit tehokkaasti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mahdollistaa heidän pakenemisensa hyväksikäyttäjän luota ja kuntouttaa heidät takaisin yhteiskuntaan.

Euroopan unionille perustettiin vuoden 2011 direktiivissä ihmiskaupan torjunnan koordinaattori. Tehtävää on hoitanut siitä lähtien Myria Vassiliadou. Koordinaattorin tehtävänä on edistää yhteistyötä ihmiskaupan torjumisessa eri EU:n toimielimien sekä jäsenmaiden välillä ja olla mukana kehittämässä EU:n strategioita ihmiskaupparikollisuuden ehkäisemiseksi. ”Prosecution” viittaa ihmiskaupan harjoittajien tehokkaaseen rikosvastuun toteutuDirektiiviä täydensi Euroopan unionin ih- miseen. Tärkeää on, että kaikilla EU:n miskaupan hävittämiseen tähtäävä strategia, jäsenmailla olisi yhtenäinen määritelmä siijoka otettiin käyttöön vuonna 2012. Projek- tä, mikä on ihmiskauppaa, jotta rikosvastuu ti päättyi vuonna 2016 ja sen toimintastra- toteutuisi samalla lailla kaikissa jäsenvaltegia koostui neljän P:n taktiikasta: tioissa. Olennaista on myös, etteivät uhrit Kuvat: Pixabay

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 23

tule syytetyiksi, joka saattaa olla ongelma esimerkiksi seksityön yhteydessä. ”Partnerships” viittaa toimivaan yhteistyöhön eri jäsenmaiden ja niiden viranomaisten välillä. Parhaat keinot ihmiskaupan ehkäisemiseksi tulisi jakaa muiden maiden kollegoiden kanssa ja tiedon eri yksiköiden välillä tulisi kulkea saumatta. Myös yhtenäisen, luotettavan tiedon kerääminen ihmiskaupasta ja sen kehityssuunnista on tärkeää, jotta tulevai-

myös antaa kellon ympäri tukea ja asiantuntija-apua jäsenmaissa käynnissä oleville operaatioille.

Eurojust pureutuu ihmiskaupan ehkäisyyn syyttäjän työn näkökulmasta. Eurojust on Euroopan Unionin oikeudellisen yhteistyön virasto. Erityisesti ihmiskaupan torjunnassa Eurojustilla on tärkeä rooli. Ihmiskauppa on useimmiten valtion rajat ylittävää rikollisuutta, ja juuri tällaisissa tapauksissa Eurojust koordinoi yhteistyötä eri maiden rikollisten välillä. Rikollinen saattaa jäädä Ihmiskauppa on hyvä esimerkki rikollijossain EU-maassa kiinni ainoastaan suhsuudesta, jossa kansainvälisellä, koko teellisen pienestä rikkomuksesta, mutta EuEuroopan laajuisella yhteistyöllä voidaan rojustin kautta toimivan verkoston avulla saada aikaan merkittäviä tuloksia. Ihon mahdollistaa saada selville paljon suumiskauppa on hyvin organisoitua, vakavaa rempia rikollisia kuvioita, joissa epäilty on rikollisuutta, jonka tarkoituksena on saamukana. Tätä kautta ihmiskaupan maanada taloudellista hyötyä hyväksikäyttämällä laiset verkostot on mahdollista tuoda teihmisiä. Koska ihmiskaupan lonkerot ovat hokkaammin päivän valoon. Eurojustin usein syvällä ja kulkevat monen eri valtion rooli siis keskittyy tiedonkulun ja yhteistyön alueella, kansainvälinen yhteistyö on välthelpottamiseen, jolloin esimerkiksi ihmistämätöntä niiden paljastamiseksi. kauppaepäilyyn liittyvää esitutkintaa saadaan tehostettua. Eurojust myös osallistuu suudessa voidaan suunnitella yhä tehok- ihmiskauppaan erikoistuneiden viranomaiskaampia strategioita sen ehkäisemiseksi. ten kouluttamiseen, ja hoitaa yhteistyötä silloin, kun rikostutkinnassa on mukana Europol eli Euroopan unionin poliisiviran- myös EU:n ulkopuolisia maita. omainen, on laittanut viime vuosina keskittänyt voimavaroja ihmiskaupan ehkäisyyn, Ihmiskauppa on hyvä esimerkki rikollisuusillä ihmiskauppa on yksi sen yhdeksästä desta, jossa kansainvälisellä, koko Euroovuosina 2014-2017 painotettavista rikolli- pan laajuisella yhteistyöllä voidaan saada suuden aloista. Europolin strategiset ja ope- aikaan merkittäviä tuloksia. Ihmiskauppa ratiiviset toimet kohdistuvat ennen kaikkea on hyvin organisoitua, vakavaa rikollisuutta, ihmiskauppaa harjoittaviin järjestäytyneen jonka tarkoituksena on saada taloudellista rikollisuuden ryhmittymiin. Tarkoituksena hyötyä hyväksikäyttämällä ihmisiä. Koska on sekä ehkäistä itse ihmiskauppaa että pyr- ihmiskaupan lonkerot ovat usein syvällä ja kiä paljastamaan taloudellisia rakenteit, joi- kulkevat monen eri valtion alueella, kanden avulla ihmiskaupasta saatu raha sainvälinen yhteistyö on välttämätöntä nii”pestään” laillisiksi tuloiksi. Europolin rooli den paljastamiseksi. on sekä kerätä ja analysoida tietoa, kuin Kamilla Sjöblom 24 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Institutional Visit 2017

Sisäministeriön mukaan terrorismilla ei ole olemassa yhtä kansainvälisesti sovittua määritelmää, vaan useimmiten siihen liittyy väkivaltaa tai sillä uhkaamista tavoitteiden saavuttamiseksi ja levottomuuden tai pelon aiheuttamiseksi. Usein motiivin tarkoitusperä on poliittinen tai uskonnollinen. Suomen rikoslain (39/1889) 34 luvussa säädetään terrorismirikoksista siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

lähes 200 ihmistä ja haavoitti yli 1400. Iskun jälkeen unioni vahvisti terrorismin vastaisen strategian ja antoi päätöksen terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä. Lisäksi neuvosto antoi julkilausuman johon sisällytettyihin toimiin kuului terrorismin torjunnan koordinaattorin toimen perustaminen. Vuonna 2007 Gilles de Kerchove nimitettiin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Javier Solanan toimesta kyseiseksi koordinaattoriksi. Hänen tehtävänään on muun muassa koordinoida neuvoston terrorismin vastaista työtä, parantaa EU:n ja kolmansien maiden viestintää tällä alalla ja seurata tiiviisti EU:n terrorisminvastaisen strategian täytäntöönpanoa.

Lisääntyneet terrori-iskut ovat kasvattaneet pelkoa Euroopassa viime vuosien aikana. Europolin mukaan vuonna 2016 onnistuneita ja epäonnistuneita terrori-iskuja oli yhteensä 142. Tämä on suuri määrä joka on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2004 Neuvostossa vahvistettu strategia koostuu Madridissa tapahtunut pommi-isku tappoi neljästä pilarista. Strategiaa on tarkoitus toKuva: Pixabay

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 25

teuttaa maailmanlaajuisesti yhdessä kolmansien maiden kanssa ja neuvosto arvioi puolen vuoden välein miten sen toteuttamisessa on edistytty. Ensimmäinen pilari on ennaltaehkäisy, joka keskittyy erityisesti radikalisoitumiseen puuttumiseen. Mainittuja keinoja ovat esimerkiksi menettelyistä ja propagandasta selville ottaminen, joiden avulla ihmisiä houkutellaan terrorismiin. Tällaisen toiminnan tapahtuessa kansallisella tasolla, EU toimii viitekehyksen antajana ja auttaa koordinoimaan järjestelyissä. Toiseen pilariin kuuluu suojaus, jolla tarkoitetaan mahdollisten hyökkäyskohteiden haavoittuvuuden vähentämistä sekä hyökkäyksen vaikutusten vähentämistä. EU auttaa tässä jäsenmaita muun muassa rajaturvallisuuden, liikenteen ja muiden rajat ylittävien infrastruktuurien toimintaa kehittämällä. Esimerkiksi rajaja liikenneturvallisuuteen liittyen EU on tiukentanut normeja. EU:ssa vapaan liikkuvuuden takia myös mahdollisilla hyökkääjillä ei ole vaikeuksia liikkua maasta toiseen ja suojauksen keskeisenä painopis26 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

teenä mainitaankin EU:n passien turvaominaisuuksien lisääminen biotunnisteiden avulla sekä uhkakuvien tarkempi analysointi rajoilla. Lisäksi EU on suunnittelut työohjelmaa jonka avulla se parantaisi kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta. Kolmas pilari on estäminen, joka käsittää terroristien suunnitelmien estämistä, verkostojen hajottamista, rahoittamisen ja värväämisen estämistä sekä terroristien oikeuteen saattamista. Unioni tukee jäsenvaltioita laatimalla yhteisiä uhkakuva-analyyseja ja lisäämällä operatiivista yhteistyötä. Unionin mukaan jäsenvaltioiden olisi parannettava keskinäistä yhteistyötään sekä tiedonvaihtoa Europolin ja Eurojustin välillä. Tärkeää on myös Internetin valvominen ja terroristien välisen tietoliikeenteen seuraaminen teleliikennetietojen tallentamisen kaltaisin keinoin. Iso osa Eurooppaan kohdistuvasta terroriuhasta tulee EU:n ulkopuolelta joten unioni pyrkii vahvistamaan yhteistyötä YK:n ja muiden kansainvälisten elinten kautta tekemällä sopimuksia sekä edistämään YK:n terrorisKuva: Pixabay

rismiin liittyvistä tuomioista, hylätyistä syytteistä, lainsäädännön muutoksista sekä antaa oikeusanalyyseja aiheeseen liittyvistä tuomioista. Unionin lainvalvonnan yhteistyöelin Eurojust tukee kansallisia tutkintaja syyttäjäviranomaisia vakavien rajat ylittävien rikostapausten käsittelyssä. Se tuottaa vuosittain samanlaisen raportin ”Terrorism Neljännen pilarin varautumisella tässä stra- Convictions Monitor” (TCM). min torjuntaa kattavan yleissopimuksen hyväksymistä. Tarkoituksena on lisäksi lähitulevaisuudessa tehdä päätös eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä joka lisää vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, mikä taas omalta osaltaan yhtenäistää jäsenvaltioiden toimintatapoja.

EU on kehittänyt pelastuspalvelumekanismin kriisejä varten ja tätä yhdessä muiden järjestöjen toimien kanssa on sen mukaan kehitettävä. Unioni painottaa, että tärkeää on johdonmukaisuus unionin valtioiden kesken terrori-iskun jälkeen ja EU:n kriisinkoordinointijärjestelyjen kehittäminen varmistaa tätä. Vaikka jäsenvaltiot ovat päävastuussa toimistaan iskun jälkeen, on unionin huolehdittava, että se voi tarvittaessa tukea jos jäsenvaltion voimavarat eivät riitä tarvittaviin toimiin. tegiassa tarkoitetaan sitä, millä tavoin reagoidaan iskun sattuessa. EU on kehittänyt pelastuspalvelumekanismin kriisejä varten ja tätä yhdessä muiden järjestöjen toimien kanssa on sen mukaan kehitettävä. Unioni painottaa, että tärkeää on johdonmukaisuus unionin valtioiden kesken terrori-iskun jälkeen ja EU:n kriisinkoordinointijärjestelyjen kehittäminen varmistaa tätä. Vaikka jäsenvaltiot ovat päävastuussa toimistaan iskun jälkeen, on unionin huolehdittava, että se voi tarvittaessa tukea jos jäsenvaltion voimavarat eivät riitä tarvittaviin toimiin. Unioni tuottaa lisäksi erilaisia raportteja, joiden on tarkoitus toimia tiedonlähteenä ja yhteistyövälineenä jäsenvaltioille. Europol on unionin lainvalvontaviranomainen ja sen tehtävänä on torjua vakavaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia. Se tuottaa vuosittain raportin ”EU Terrorism Situation and Trend Report” (TE-SAT). Se jaetaan terrorismitapauksia käsitteleville syyttäjille ja tuomareille. Se tekee yhteenvedon terro-

Tämän vuoden eurobarometrin mukaan, joka on komission rahoittama kysely, yhteensä 21 jäsenvaltiota piti unionin suurimpana haasteena terrorismia. Toisena tulivat maahanmuutto ja taloudellinen tilanne. Teknologian modernisoituessa yhteydenpitomuodot ovat kehittyneet ja propagandavideoiden leviäminen on helppoa. Yksinäisten susien hyökkäykset ovat lisääntyneet, mikä tarkoittaa sitä, että täysin yksin toimiva hyökkääjä inspiroituu ääriliikkeistä. Ääriliike ottaa näiden tekijöiden iskut nimiinsä ja lisää valtaansa. Pakolaisuuden ja maahanmuuton lisääntyessä terroristien soluttautuminen on käynyt helpommaksi ja iskut suuntautuvat yhä enemmän kansainvälistyvään Eurooppaan. Laajan valtioyhteistyön ja unionin lukuisten toimijoiden avulla näiden iskujen estäminen on mahdollista, mutta toimien on oltava kovia ja tehokkaita. Nora Perko

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 27

Institutional Visit 2017

Turvallisuus, terrorismi ja kansainväliset uhat ovat olleet entistä enemmän uutisissa viime vuosien aikana. Epävarmuuden tunne siitä, voidaanko näitä uhkia hallita, on kasvanut jatkuvasti. Turvallisuus ymmärretään yhä enemmän kansainvälisenä asiana, johon yksittäisellä valtiolla on varsin rajatut vaikuttamismahdollisuudet, etenkin kun viime vuosikymmeninä liikkuminen Euroopan alueella on helpottunut huomattavasti. Neuvottomia näiden ongelmien edessä ei kuitenkaan olla ja useat kansainväliset organisaatiot ovat vastanneet nopeasti kasvaneeseen turvallisuuden tarpeeseen, yhtenä niistä Haagissa sijaitseva Euroopan unionin 28 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

oikeudellisen yhteistyön yksikkö Eurojust. Pääsimme ELSA Turun syyskuussa järjestämällä opintomatkalla vierailemaan Eurojustissa, jonka toimintaa yleisesti meille esitteli kansallinen asiantuntija Tommi Hietanen, jonka lisäksi kuulimme EuroJustin terrorismin torjuntaan tähtäävistä toimista Petya Ibensiltä ja ihmiskaupan ongelmista Noora Aarniolta. Eurojustin tehtävänä on edistää esitutkintaja syytetoimia sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä rajat ylittävissä vakavissa rikoksissa. Tällaisten rikosten joukkoon kuuluvat muun muassa terrorismi-, huumausaine- ja Kuva: Pixabay

tietotekniikkarikokset sekä ihmiskauppa. Eurojustin oikeudellinen toimivalta perustuu jäsenmaiden toimivaltaan. Ylintä päätösvaltaa Eurojustissa käyttää kollegio, johon kuuluu 28 kansallista jäsentä, yksi jokaisesta jäsenmaasta. Jäsenet ovat kokeneita tuomareita, syyttäjiä tai vastaavaa toimivaltaa käyttäneitä poliiseja. Suomea kollegiossa edustaa Pia Vottonen. Kollegion jäseniä avustavat kansallisten jäsenien sijaiset ja avustajat sekä kansalliset asiantuntijat. Eurojustin toimintaa säännellään Eurojustia koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta annetussa laissa (742/2010). Laissa määritellään muun muassa Eurojustissa työskentelevien kansallisten jäsenien toimivallan laajuus ja se, millaisella järjestelmällä Eurojustin toimintaa Suomesta käsin koordinoidaan. Euroopan unionin sisäinen liikkumisvapaus on Hietasen mukaan paitsi yksi unionin parhaista puolista myös sen heikkous, joka mahdollistaa sekä rikollisten että laittomien tavaroiden ja pääoman helpomman liikkuvuuden ja haastavamman jäljittämisen. Kun yksittäisten jäsenvaltioiden on lähes mahdoton puuttua laajoihin kansainvälisiin rikosvyyhteihin, kuvaan astuu Eurojust yhteistyökumppaneineen. Näihin partnereihin kuuluvat muun muassa EuroPol, kansalliset viranomaiset, ei-EU-maat ja Euroopan petostoimintavirasto OLAF. Yhteistyötä tehdään myös Joint investigation team (JIT)-verkon kanssa. Eurojustin tekemä työ voidaan jakaa Hietasen mukaan kolmeen tyyppiin: operationaalinen, strateginen ja hallinnollinen. Hallinto käsittelee Eurojustin sisäistä toimintaa ja strategiselle puolelle kuuluu esimerkiksi se-

minaarien järjestäminen ja strategisten kokousten pitäminen. Kuitenkin Eurojustin ydintoiminnot keskittyvät myös operationaaliselle eli toiminnalliselle alueelle. Edellytyksenä operationaalisen jutun käynnistymiselle on se, että asia koskee kahta tai useampaa EU-maata tai EU-maata ja ”kolmatta maata”. Lisäksi edellytetään kollegion lupaa sekä sitä, että asiassa on aloitettu esitutkinta ja sitä, että asia hoidetaan asianomaisten maiden oikeusviranomaisten välillä. Eurojust ei siis hoida suoranaisesti esimerkiksi syytetyn, rikollisen tai uhrin asioita. Operationaalisen jutun tulee koskea rikosta, joka on vakava, rajat ylittävä ja/tai järjestäytynyt. Tärkeää on huomata, että maat voivat ilman Eurojustiakin tehdä yhteistyötä, mutta operationaalisen jutun avaaminen Eurojustissa antaa maiden käyttöön Eurojustin resursseja ja tietoja. Ilman operationaalisen jutun avaamistakin Eurojust voi antaa yleisiä neuvoja osapuolille. Eurojustin toiminnot jakaantuvat koordinaatiokokouksiin, koordinaatiokeskuksiin ja Joint Investigation Team -ryhmiin (JIT). Koordinaatiokokous on näistä kevyin toiminto. Kyseessä on pelkästään kokous rikosasian käsittelemiseen osallistuvien Eurojustin kansallisten osastojen edustajien välillä, esimerkiksi Suomen ja Espanjan edustajan välillä. Esimerkkinä Hietanen antaa tilanteen, jossa tietty huumerikos on tapahtunut kahden valtion alueella, jonka jälkeen valtiot lähettävät tiedot rikoksesta Eurojustiin. Tämän jälkeen asioista neuvotellaan koordinaatiokokouksessa kasvotusten osastojen edustajien välillä, mikä on Hietasen mukaan usein paljon tehokkaampaa kuin maasta maahan läheteltävät viestit.

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 29

Huomattavasti laajempi toiminto on koordinaatiokeskus, jollaisia on käytetty esimerkiksi laajojen huume- ja terrorismirikollisryhmien kiinnisaamisessa. Koordinaatiokeskus on oikeusviranomaisten välinen samanaikainen operaatio, jolla on yhteinen toimintapäivä. Koordinaatiokeskus rakennetaan Eurojustin neuvotteluhuoneeseen, josta käsin operaatiota johdetaan. Operaatio toteutetaan siis useissa maissa samaan aikaan ja siihen voi kuulua muun muassa samanaikaisia pidätysmääräysten täytäntöönpanoja, kiinniottoja ja takavarikkoja. Koordinaatiokeskuksen hyötyihin lukeutuvat reaaliaikainen ja tehokas tietojenvaihto Eurojustin tiloissa kaikkien osallistuvien maiden välillä sekä se, että samanaikaisella toiminnalla pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvät todistelumahdollisuudet jutussa. Todistelumahdollisuuksiin vaikuttaa se, että saataessa kiinni useampi henkilö suuremmasta rikollisliigasta, he eivät pysty varoittamaan toisiaan ennakkoon ja mahdollisimman paljon todistusaineistoa saadaan talteen. 30 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Kolmantena toimintona ovat Joint Investigation Team -ryhmät eli JIT:it. JIT:it ovat määräaikaisia tutkintaryhmiä, joille EuroJust myöntää rahoitusta muun muassa kokouksiin ja käännöskuluihin. JIT perustetaan jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella ja vain hankkeen rahoitus tulee Eurojustin puolelta. Yhteisten tutkintaryhmien etuja ovat tehokkuus, edullisuus ja nopeus. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi Hietanen kertoo, että Eurojustin ydinalueeseen kuuluu kansallisten oikeusviranomaisten toimintojen edistäminen antamalla niille tukea. Eurojust voi edistää joko yksittäistä juttua tai avustaa oikeusapumenettelyssä. Yksittäistä juttua avustaessaan Eurojustilla voi olla useita tehtäviä kuten eurooppalaisen tutkintamääräyksen tai oikeusapupyynnön edistäminen tai eurooppalaiseen luovutuspäätökseen liittyvät kysymykset. Eurojust voi hankkia ja välittää asiakirjoja valtioiden välillä, siirtää esitutkintaja syyteasioita sekä hankkia oikeudellisia selvityk-

siä esimerkiksi siihen liittyen, millä maalla Eurojust järjestää 1-2 kertaa vuodessa takyseisessä jutussa on oikeastaan toimivalta paamisia kansallisten terrorismiasiantuntikäsitellä rikosta. joiden välillä, joissa keskustellaan sillä hetkellä pinnalla olevista asioista ja uhista Oikeusapumenettelyssä Eurojust taas avus- terrorismiin liittyen. Viimeisimmissä tapaataa oikeusapupyyntöjä laatimalla ja tarkista- misissa on Ibensin mukaan keskusteltu malla, pakkokeinojen käyttömahdollisuukmuun muassa Syyrian tilanteesta ja vierassia eri EU-maissa selvittämällä sekä todista- taistelijoista. Tapaamisissa keskustellaan jia ja asianomaisia videoteitse kuulemalla. parhaista toimintatavoista ja pyritään pääsemään jonkinlaiseen lopputulokseen sekä Petya Ibens perehdytti meitä syvemmin Eu- päättämään jatkotoimista. rojustin taisteluun terrorismia vastaan. Yhden Eurojustin yksiköistä muodostaa Eurojust tuottaa myös erilaisia julkaisuja ja Counter terrorism team, johon on vuodesta raportteja terrorismiin liittyen. Vuodesta 2004 lähtien kerätty aihealueen asiantunti- 2008 lähtien se on julkaissut raportteja kosjoita. Tiimin tarkoituksena on verkostoitua kien terrorismituomioiden määrää, päättykeskeisten terrorisminvastaisten tahojen neitä ja meneillään olevia oikeudenkäyntejä, kanssa ja vaihtaa tietoa. Hyötynä tietojen- lainsäädännön muutoksia ja tuomioiden tajaossa ja verkostoitumisessa on se, että löy- pausanalyyseja. Toinen Eurojustin terrorisdetään todennäköisemmin linkkejä eri miin liittyvä julkaisu on vuodesta 2006 tapausten ja rikollisverkostojen välillä sekä lähtien ilmestynyt muistio terrorismin rapystytään analysoimaan oikeudellista vastet- hoittamisesta. Muistio sisältää katsauksen ta lisääntyneeseen terrorismin uhkaan jä- oikeudellisista instrumenteista, joita käytesenmaissa. tään kansainvälisellä ja EU-tasolla estämään ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 31

terrorismin rahoittaminen. Marraskuussa 2015 Eurojust järjesti koordinaatiokeskuksen, jonka tavoitteena oli saada kiinni yhtenä päivänä mahdollisimman monta terroristijärjestön johtajaa ja jäsentä. Lopulta 12.11.2015 pidätettiin 13 henkilöä Italiassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa ja myöhemmin kymmentä heistä syytettiin kansainvälisestä rikollisuudesta. Etsintöjä tehtiin samana päivänä myös Saksassa, Suomessa ja Tsekissä. Vierailullamme saimme lisäksi kuulla Noora Aarniolta Eurojustin toimista ihmiskauppaa vastaan. Kansainvälisiä toimijoita tarvitaan kipeästi, koska ihmiskauppa on lähes aina luonteeltaan myös rajat ylittävää ja siihen liittyy melko poikkeuksetta muuta vakavaa rikollisuutta, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, huumeita, rahanpesua ja laitonta maahanmuuttoa. Ihmiskaupan muodot ovat Aarnion mukaan niin moninaiset, että sen tunnistaminen on joissain tapauksissa edelleen haastavaa rajanvetoa. Usein käy myös niin, että aiemmasta ihmiskaupan uhrista tuleekin tekijä. Ongelmallisia ovat myös ihmiskaupasta annetut tuomiot. Aarnion mukaan saavutetun rikoshyödyn menettämistä tulisi käyttää ahkerammin, jotta ihmiskaupan harjoittaminen olisi taloudellisesti liian riskialtista. Toisaalta tällöin vaadittaisiin ihmiskauppatutkijoiden aiempaa parempaa perehtymistä talousrikoksiin. Eurojustissa on tehty suunnitelma ihmiskauppaan puuttumiseksi ja se sisältää kuusi painotettua kohtaa: informaation vaihdon edistäminen, havainnoinnin, tutkinnan ja syyttämisen lisääminen sekä oikeudellinen yhteistyö, kouluttaminen, lisääminen työs32 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

kentelyä kolmansien valtioiden kanssa, yhteistyötahoverkoston kasvattaminen ja rikollisiin rahavirtoihin puuttuminen esimerkiksi Aarnion mainitseman rikoshyödyn menettämisen avulla. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä Eurojustilla on käytössä varsin samanlaiset keinot kuin terrorismin kanssa: tiedonvaihto, koordinaatiokokoukset ja -keskukset, raporttien kokoaminen ja julkaisu sekä paikallisten toimijoiden avustaminen. Kaiken kaikkiaan kasvava tarve turvallisuudelle ja kansainväliselle toiminnalle vakavaa rikollisuutta vastaan on selvästi havaittavissa myös Eurojustin juttujen määrässä. Viimeisen 15 vuoden aikana Eurojustin käsittelemien juttujen määrä on noussut 200 jutusta (2002) yli 2300 juttuun (2016). Toisaalta luvuista voidaan päätellä myös se positiivinen asia, että nykyään valtiot ovat oppineet hyödyntämään Eurojustin resursseja tehokkaammin, joka taas osaltaan auttaa koordinoimaan turvallisuutta ylläpitäviä toimia koko EU-alueella. Vaikka kansainvälinen rikollisuus on ollut jatkuvasti nousussa ja varmasti tulee edelleenkin olemaan, on sitä vastaan myös alettu toimia entistä tehokkaammin ja koko Euroopan turvallisuuteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. On elintärkeää, että valtiot tekevät tehokasta yhteistyötä keskenään ja tässä on kansainvälisillä toimijoilla kuten Eurojustilla avainasema.

Susanna Hakala

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 33

Miten hakea: 1) 2) 3)

5) 6) 7)

Tarkista, että olet ELSA Turun jäsen. Jos et ole, liity! Tutustu harjoittelupaikkoihin osoitteessa https://step.elsa.org/traineeships/ Valitse 1-3 harjoittelupaikkaa, joihin haluat hakea. Sinun tulee täyttää kaikki harjoittelupaikkailmoituksessa luetellut kriteerit opiskelujen vaiheen, opinto suoritusten ja kielitaidon osalta kyseisen harjoittelun alkuun mennessä eli on mahdollista hakea, vaikkei hakuhetkellä kriteerejä täyttäisikään! Ennen kuin täytät hakemuksen ota yhteyttä ELSA Turun STEP-vastaaviin Susanna Hakalaan ja Elle Fribergiin. Heidät tavoittaa mm. sähköpostilla osoit teesta vpstep@elsa-turku.fi tai ELSA Turun STEP-toimistopäivystyksistä 29.11. klo 12-14 ja 13.12. klo 12-14. Saat STEP-vastaavilta tarkat ohjeet hakemuksen täyttämiseen ja voit kysyä mitä vain mieltäsi askarruttavaa asiaa harjoittelusta. Ohjeet saatuasi täytä hakemuksesi netissä. Saat tiedon, kun se on tarkistettu ja lähetetty eteenpäin. Haku on auki 20.11.-18.12. eli muista hakea ajoissa! Jää odottelemaan tuloksia! Ne julkaistaan tammikuun lopulla ja ensimmäiset harjoittelut alkavat maaliskuun alussa.

Miksi hakea: •paikkoja on haussa kerrallaan noin 200 erilaista •suomalaiset hakijat menestyvät huomattavasti keskimääräistä paremmin •suurin osa harjoittelupaikoista sijoittuu Eurooppaan, mutta myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa on STEP-paikkoja •osa harjoitteluista sijoittuu kesäkuukausille, eli saatat yhdellä hakemuksella saada sekä kesätöitä omalta alalta että ulkomaanmatkan! •saamillasi arvosanoilla ei ole väliä STEP-haussa, riittää että vaadittujen oikeudenalojen kurssit on suoritettu hyväksytysti •et ole harjoittelumaassasi yksin, vaan paikallinen ELSA-ryhmä pitää sinusta huolta ja auttaa käytännönjärjestelyissä •jos pääset STEP harjoitteluun, voit hakea ELSA Turulta 100 euroa matkatukea kattamaan esimerkiksi lentokustannuksia Onnea STEP-hakuun! Susanna Hakala ja Elle Friberg 34 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 35

When we think of human rights, and protection of human rights, most of us usually first think about global declarations and treaties. When thinking about organisations that have human rights instruments we usually first think of the United Nations. However, we have regional instruments also in place; for European Union countries we have the Charter of Fundamental Rights of the European Union and the Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms (Council of Europe). We talked to Sonya Walkila (lainsäädäntöneuvos, yleisten kansainvälisten ja EU-asioiden yksikkö, oikeusministeriö) about the relationship between these two instruments. Human Rights are protected in Europe by two different regional systems, which have their own courts. The Council of Europe has the Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms (ECHR), whilst the European Union has the Charter of Fundamental Rights (CFR). The Charter of Fundamental Rights is only applicable to EU member states when they are addressing issues of European Union law. The Council of Europe is a non-EUbody, but all EU member states are party to it. The crucial difference between the two systems is the scope of application. For the CFR to be applicable as a legally binding instrument, it is required that there is a link to European Union law. No such requirement is necessary for a case to be brought before the European Court of Human Rights; the only requirements are that the admissibility criteria of article 35 ECHR are fulfilled. However, if a case has 36 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

a connection to European Union law it should be brought before the CJEU, instead of the ECHR. This causes difficulties on the national level, if there is not enough knowledge of EU law, a case might be brought before the wrong court. In the case that there is a connection with EU law making the CFR applicable, the national courts may/must refer preliminary references to the ECJ. EU member states have two systems to adhere to and this can lead to problems with coordinating between and within the two different systems. Examples of these problems include the level of protection granted by the different systems for a specific right. The differing levels of protection can be traced back to the differing background systems of the courts applying the human rights provisions. The ECHR looks at specific cases and violations, whilst the CJEU looks at the issue in the EU-context, in which the

human rights question has been raised. For example, in the recent cases concerning the Dublin-system and returning refugees to Greece, based on EU-law the returns to Greece where in accordance with EU-law and in line with the CFR as well. Complaints were made to the ECtHR in connection to these returns being against the ECHR. ECtHR found the returns to be against article 3 (prohibition of torture, inhuman or degrading treatment). In later judgments CJEU has altered its approach based on the ECtHR’s judgment. Similar issues have been found in connection to the European Arrest Warrant and prison conditions. A reason for the CJEU to alter its approach is found in the CFR. The EU-system has the duty to grant the same meaning and scope to those rights that have corresponding rights in the ECHR (art. 52(3) CFR). However, the EU-system can provide a higher level of protection, than the ECHR-system does. The idea behind this is to “ensure the necessary Kuva: Pixabay

consistency” between the two human rights system in Europe. The EU-system does protect human right at a higher level in certain cases. For example, there is EU case law in which the protection of the rights of the child and data protection are at a higher level in the EU-system than in the ECHR-system. Thus, the EU-system is obliged to follow the ECHR-system’s understanding, which the ECHR-system is not obliged to do to the same extent. This means, as in some refugee cases, that the EU has increased the level of protection following adverse judgments of the ECtHR on the Dublin system. Taking this all into consideration one might ask why isn’t the EU party to the ECHR. According to the TEU the EU should accede to the ECHR and there have been, and are on-going, negotiations of the accession. The CJEU has twice issued its opinion on the question of accession to the ECHR. In the latest opinion 2/13, the Court covered several aspects of the compatibility of the accession agreement

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 37

with EU primary law. The last reason (the specific characteristics of EU law as regards judicial review in CFSP matters) can be seen as the most troublesome for future accession. The other reasons for non-accession could be covered by negotiations between the EU and the Council of Europe, but to overcome the last obstacle alterations would be required to the Basic Treaties of the EU. There is a slow process of development on-going in the EU concerning this, however the situation is currently in the background as focus in largely on Brexit. The UK has had a complicated relationship with human rights treaties, and after the UK has left the Union, we might be a step closer to possible accession to the Convention. The Finnish government’s stance on the accession has been positive, and just recently the Minister of Justice commented on the issue. The Minister of Justice stated “The credibility of the human rights dialogues that the Union conducts with third countries requires a sound and stable fundamental rights architecture in the EU. We are not there yet. I urge the European Union to accede to the European Human Rights Convention, as required by the Lisbon Treaty.”

two systems has increased the level of protection of human rights in Europe. If uncertain to someone, the EU is not a human rights instrument, but with the CFR having the status of a source of primary law, the EU needs to take the human rights into consideration. With the entry into force of the Lisbon Treaty the CFR was given this status, and it has legitimized the values of the EU, which include respect for human rights, dignity, democracy and equality among others. As a modern instrument, the CFR contains rights which are not found in the ECHR, such as the right to protection of personal data. Within the EU-system the introduction of the CFR has increased the level of human rights protection. A spillover-effect can be seen with the implementation of the CFR. The European Commission in their legislation proposals and the EU and European Parliament in voting on EUlegislation has now focused more and more on the compatibility of legislation with human rights provisions; thus, increasing the protection of human rights. This effect can be seen also on the national level with legislative proposals.

Cooperation in the field of human rights interpretation and protection is sought for. To ensure this cooperation, the key issues of opinion 2/13 need to be addressed, especially with regard to who has jurisdiction and when. Uncertainty is in noone’s favor, and by negotiating on the topic, clarity can be brought to the institutions themselves, but also to the civil society.

When taking a look at the operation between the two different systems, the compatibility of the two different systems becomes the crucial point. The better the systems are compatible together, the more human rights protection can be granted. Thus, having two compatible systems is in the best interests of the European society.

Taking all the before mentioned into consideration one can ask whether having 38 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

Anniina Kananen

Hyvä päätös eurooppalaiselle veronmaksajalle:

Arvonlisävero- ja tulliverohuijaukset ovat varsin yleisiä Euroopassa. Ne kohdistuvat sekä EU-varoihin, että valtioiden omaan varallisuuteen. Euroopan komission arvion mukaan EU-maat menettävät miljardeja vuositasolla tällaisten huijausten vuoksi. Mitä rikoksia nämä siis oikein ovat? Suomessa niistä säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvussa. Ne ovat rikoksia julkista taloutta vastaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että petollisella toiminnalla vältytään maksamasta arvonlisäveroa tai tullimaksuja. EU-varoihin kohdistuva rikollisuus koskee yleisimmin EU:n maksamia avustuksia ja tukia, jolloin suomalainen rikosnimike on avusKuva: Pixabay

tuspetos. Näihin liittyy myös erilaisia lahjusja rahanpesurikoksia. Puhutaan siis todella suurista summista, joten tällaisen rikollisuuden merkittävyyttä ei käy kiistäminen. Onneksi Euroopan unionilla on tarjota vastaus, tai ainakin liennytystä ongelmaan. Unioni pääsi viime kesänä sopuun Euroopan syyttäjänviraston, EPPO:n, perustamisesta. Kyseinen syyttäjänvirasto keskittyy tullipetos- ja arvonlisäverohuijauksiin, koskien edellä mainittuja varallisuuksia ja operoi yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa. Virasto tulee täydentämään myös EU:n rikosoikeudellisen

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 39

yhteistyön viraston Eurojustin työtä, varmistaen samalla sen, että Eurojust voi kohdistaa kaikki resurssinsa nyt terrorismin, ihmiskaupan ja muiden rikosten torjuntaan. Eurojustilla tulee olemaan rooli myös EPPO:on osallistuvien ja sen ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden välisen yhteistyön helpottamisessa.

rikoksia. Lisäksi se voi itse päättää, ottaako se jutun tutkittavakseen vai ei, eli sillä on niin sanottu juttujen otto-oikeus.

"Tutkinta käynnistyy siten, että kansalliset viranomaiset ilmoittavat EPPO:lle rikosepäilyistä ja virasto päättää, käyttääkö se otto-oikeuttaan. Jos käyttää, se valvoo, että jutun tutkinta etenee syytteen nostamiseen Viraston perustamisesta päästiin so- saakka."

puun, mutta miten merkittävä askel se todellisuudessa on? Jäsenvaltioissa, eli kansallisella tasolla rikosjuttua hoitaa valtuutettu syyttäjä ja keskustasolla pysyvät jaostot ja Euroopan syyttäjät, yksi kustakin EPPO:on osallistuvasta jäsenvaltiosta. Suomessa juttu etenisi käytännössä samalla tavalla kuin mikä tahansa rikoksen tutkinta.

"Se on merkittävä askel erityisesti siksi että EU:lla ei tähän asti ole ollut keinoja velvoittaa jäsenvaltioita tutkimaan EU:n budjettia vahingoittavia petoksia ja niihin liittyviä lahjus- sekä rahanpesurikoksia eikä edellyttää käynnistettäväksi syytetoimia", sanoo hallitusneuvos Katariina Jahkola. Hän osal- EPPO:n rooli olisi kuitenkin hyvin passiivilistui EPPOn perustamista koskeviin neu- nen tapauksissa, joissa tutkinta etenee kanvotteluihin. sallisella tasolla vaikeuksitta. Se voi kuitenkin vaikuttaa jutun tutkintaan vaiNyt on siis mahdollisuus puuttua aikaisem- keuksien ilmetessä. paa tehokkaammin nimenomaan vakaviin unionipetoksiin, joiden yhteydessä voi pal- "Jos tutkinnassa on merkittäviä ongelmia jastua myös muita rikoksia. Lisäksi virastol- tai se ei jostain syystä etene, EPPO voi la voi olla myös yleisestävää vaikutusta puuttua tilanteeseen", Jahkola kertoo. tämän kaltaisen rikollisuuden torjunnassa. Rikoksiin ryhtymisen kynnys kasvaa mer- Yhteisen edun asialla kittävästi. Viesti on myös selkeä. EU-jäsenmaista selvä enemmistö, 20 jäsen"Viraston perustamisella annetaan myös maata, Suomi mukaan lukien, on EPPO:ssa signaali siitä, ettei EU hyväksy petoksia, ei- mukana. Ainoastaan kahdeksan valtiota jäi kä korruptiota", Jahkola täydentää. viraston ulkopuolelle. "Ainakin osa ulkopuolelle jättäytyneistä jäKansallisten viranomaisten kanssa senvaltioista teki neuvottelujen alkuvaitiiviissä yhteistyössä heessa ns. toissijaisuusväitteen, jonka mukaan ne katsoivat, että EU:n budjettia Syyttäjänvirasto kykenee velvoittamaan jä- vahingoittavia rikoksia voidaan parhaiten senvaltioita tutkimaan sen tietoon tulleita 40 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

tehtävässään onnistuu ja voi tuoda virastoon pohjoismaista tehokasta ja avointa hallintokulttuuria." Kuitenkin tämän kaltaista rikollisuutta esiintyy Suomessa verrattain vähän suhteessa sen yleisyyteen muualla Euroopassa.

torjua kansallisin toimin."

Kyseiset jäsenvaltiot siis kokivat, ettei ylikansallista toimijaa tarvita. Lisäksi kolmella EU-jäsenmaalla, Tanskalla, Iso-Britannialla ja Irlannilla on niin sanotut. ”opt out” -järjestelyt koskien oikeus- ja sisäasiain yhteisMitä on edessä? työtä.

Toisaalta toimintaan osallistuvien jäsenval- Euroopan syyttäjäviraston perustamista tioiden määrä on huomattava ja ne näkevät- voisi luonnehtia siis sangen edukkaaksi päätökseksi. Sen on tarkoitus astua voikin tällaisen toimijan olemassaololle sijaa. maan tämänhetkisten tietojen mukaan "Nykytila, eli se, että EU:n budjettiin koh- vuonna 2021. Haasteilta ei tietenkään voi distuvia rikoksia esiintyy paljon, osoittaa, tässäkään välttyä, mutta ylitsepääsemättöettä nykyiset keinot eivät ole riittäviä", Jah- miä ne eivät ole. kola perustelee. "Erityisesti EPPO:n yhteensovittaminen erilaisiin kansallisiin järjestelmiin ei ole aiMerkitys Suomelle huomattava van yksinkertaista", Jahkola esittää. KansalSyyttäjänviraston perustamista koskeva ase- lisella ja kansainvälisellä tasolla riittääkin tus hyväksyttiin 8.6. kuluvana vuonna EU:n työsarkaa. On myös tärkeää, että viraston oikeus ja sisäasiainneuvoston kokouksessa toimintaa seurataan sen arvioimiseksi, miLuxemburgissa. Oikeusministeri Antti Häk- ten se on onnistunut tehtävässään. käsen mukaan (Helsingin Sanomat 9.6.2017) päätös viraston perustamisesta on "Virasto tullaan perustamaan Luxembur”erittäin tärkeä asia Suomelle”. Se vahvistaa giin. Henkilöstön rekrytointi tullaan aloittaunionin asemaa kansalaisten silmissä vas- maan, ja jäsenvaltiossa aletaan valmisteletuullisena verovarojen käyttäjänä ja uskotta- maan virastoon osallistumista. Tämä tarvana toimijana. Jahkola on samoilla linjoilla. koittaa esimerkiksi täydentävän lainsäädännön valmistelemista etenkin jäsenvaltiota"Etenkin nettomaksajavaltioille, kuten Suo- solla toimivien valtuutettujen syyttäjien asemelle on etua siitä, että rikoksella viedyt va- masta." rat saadaan palautettua EU:n budjettiin. Mitä tehokkaammin tässä onnistutaan, sitä Syyttäjänviraston perustaminen ei kuitenvähemmän nettomaksajavaltiot joutuvat kaan Suomessa johda viranomaisen kansalEU:ta rahoittamaan." Suomella on myös listen toimivaltajärjestelyjen muuttamiseen. erityinen mahdollisuus oman panoksensa ja Krister Koskela kykynsä esiintuomiseen. "Suomi voi osallistumalla EPPO:on omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin se ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 41

DIGITALISAATIO JA KYBERTURVALLISUUS Nyky-yhteiskunta digitalisoituu ja verkottuu huimaa vauhtia ja erilaisiin tietoverkkoihin liittyneet laitteet lisääntyvät jatkuvasti. Niin elinkeinoelämässä, kuin vapaa-ajallakin, työskentelyssä ja toiminnassa luotetaan yhä enemmän tietotekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Näiden mahdollisuuksien lisäksi teknologinen kehitys tuo kuitenkin mukanaan myös kybermaailman uhat, jotka näyttäytyvät monille hieman etäisinä, mutta ovat todellisuudessa arkipäivää ja täyttä totta.

Haastattelin juttua varten Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professoria Martti Lehtoa ja Lapin yliopiston tutkijaa Mirva Salmista. He olivat molemmat tekemässä alkuvuodesta julkaistua tutkimusta: Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi. Jo itse käsite kyberturvallisuus saattaa olla monille vieras. Tässä artikkelissa pyrin hieman valoittamaan tätä usein liian abstraktille tasolle jäävää asiaa ja tuomaan siihen hitusen konkretiaa. Esittelen myös erilaisia kyberuhkia, tämän hetkistä kyberturvallisuuden tilaa Suomessa ja keinoja turvallisuuden parantamiseksi.

Kyberuhat Tämän päivän vahvasti digitalisoituneessa ja verkottuneessa yhteiskunnassa erilaiset kyberuhat ovat arkipäivää. Uhkia on valtavasti erilaisia ja hyökkäyksiä tapahtuu joka puolella maailmaa aina yksittäisen ihmisen pankkitunnuksien kalastelusta kokonaisen valtion toimintakykyyn vaikuttaviin hyökkäyksiin. Yksilö voi joutua hyökkäyksen kohteeksi esimerkiksi avaamalla sähköpostin kautta lähetetyn liitetiedoston. Tiedoston mukana laitteeseen latautuu haittaohjelma, jonka kautta hyökkääjä pääsee murtautumaan laitteen sisään. Kyberhyökkäykset voidaan jakaa niiden

42 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

motiivien perusteella muun muassa kybervandalismiin, -rikollisuuteen, -vakoiluun, -terrorismiin ja -sodankäyntiin. Kybervandalismilla pyritään esimerkiksi palvelunestohyökkäyksin häiritsemään verkkosivujen toimintaa. Toimijoina voi olla esimerkiksi yksittäisiä henkilöitä tai hakkeri- ja aktivistiryhmiä, kuten Anonymous. Tekijöiden motiivit vaihtelevat pilailusta poliittisiin ideologioihin. Kyberrikollisuudessa perimmäisenä motiivina on usein raha. Sitä yritetään saada esimerkiksi kiristämällä yksityishenkilöitä haittaohjelmien avulla. Haittaohjelma voi estää pääsyn tietokoneen tiedostoihin ja vaatia esimerkiksi bitcoineina maksettavia lunnaita virheen poistamiseksi. Isompia organisaatioita, kuten yrityksiä taas voidaan kiristää uhkaamalla julkaista hakkeroituja arkaluontoisia tietoja. Nykyisessä Kuva: Pixabay

digitaaliyhteiskunnassa

vakoilu on siirtynyt entistä enemmän kybermaailmaan. Se voi kohdistua esimerkiksi valtioiden sotilaallisiin ja muihin organisaatioihin tai yrityksiin teollisuusvakoiluna. Vakoilusta on usein epäilty vieraita valtioita, esimerkiksi Kiinaa on syytetty teollisuusvakoilusta ja valtiollisesta vakoilusta. Onnistuneesta kyberterrorismista ei vielä toistaiseksi ole saatu laajamittaisia esimerkkejä. Kuitenkin esimerkiksi ISIS:in tiedetään perustaneen kyber-kalifaatin, jonka kautta se toivoo pystyvänsä kyberterrorismiin, hyökkäämällä länsimaiden kriittistä infrastruktuuria vastaan. Näillä hyökkäyksillä pyritään esimerkiksi vaarantamaan ydinvoimaloiden toimintaa tai lamauttamaan lentoliikenne.

Erilaisia keinoja kyberhyökkäysten toteuttamiseen on siis monia ja näitä keinoja kemyös hitetään jatkuvasti. Jos tekijältä itseltään ei ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 43

löydy tarvittavaa tietotaitoa kyberhyökkäyksen tekemiseksi, hän voi esimerkiksi ostaa hyökkäyksiin tarkoitettuja työkaluja pimeiltä markkinoilta dark webistä. Lisäksi kyberhyökkääjien jäljittäminen on edelleen hyvin vaikeaa. Hyökkäys voi tulla mistä päin maailmaa tahansa, se voidaan kierrättää useamman tietokoneen kautta ja loppujen lopuksi näidenkin laitteiden takana istuvat henkilöt jäävät helposti pimeyteen. Esineiden internet ja pilvipalvelut Yksi tulevaisuudessa kyberuhkia lisäävä seikka on jatkuvasti kehittyvä esineiden internet. Käsite kuvastaa ilmiötä, jossa yhä useammat elektroniikkalaiteet liittyvät internettii. Jo tällä hetkellä tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten lisäksi markkinoilla tarjotaan älytelevisioita, älyjääkaappeja tai vaikka kahvinkeittimiä, jotka voidaan käynnistää etänä. Tällaisten laitteiden tietoturva on toistaiseksi hyvin kyseenalaisella tasolla. Asiasta tekee ongelmallisen se, että tällaisten laitteiden tietoturvaratkaisuja tuottavat yritykset eivät ole käytännössä vastuussa, jos tietoturva pettää. Ratkaisuksi on esitetty yleisen kyberturvallisuustietoisuuden lisäämistä laitteiden valmistajien keskuudessa. Myös lainsäädännöllisiä sääntelykeinoja tulisi harkita, esimerkiksi velvoittamalla laitevalmistajat täyttämään tietyt sertifikaatit tuotekehityksessään. Tähän suuntaan on jo menty kriittisillä aloilla, kuten terveydenhoidossa. Sairaaloissa on huomattu, että verkkoon kytkeytyneet hoitolaitteet on kyettävä suojaamaan kyberhyökkäyksiltä. Toinen kyberturvallisuuden kannalta merkityksellinen trendi ovat pilvipalvelut. Ne tarjoavat edullista tietojensäilyttämistä ulkoisen ylläpitäjän hallussa. Tavallisten ihmisten valokuvien lisäksi myös yritykset 44 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

ovat siirtäneet tietojaan pilvipalveluihin. Pilvipalvelut ovat houkutteleva kohde hakkereille, sillä niiden kautta hyökkääjillä on pääsy valtavaan määrään eri tahojen tietoja. Kriittinen infrastruktuuri Tänä päivänä Suomessa koko valtion toiminnan kannalta kriittinen infrastruktuuri nojaa pitkälti tietotekniikkaan. Energiaverkot, tietoliikenne, sairaalat, pankkitoiminta ja logistiikka ovat kaikki riippuvaisia toimivasta ja luotettavasta tietotekniikasta. Maailmalla on nähty esimerkkejä näihin tahoihin kohdistuvista hyökkäyksistä, joista esimerkkinä WannaCry niminen kiristysohjelma. Kyseinen ohjelma salaa tietokoneen kovalevyn ja vaatii salauksen poistamiseksi lunnaita bitcoineina. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kyseinen ohjelma levisi sairaaloihin, joissa Windows XP:tä käyttävien tietokoneiden tietoturva-aukkoja ei oltu paikattu. Tutkimusten mukaan Suomessa kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuus on kuitenkin kohtuullisen hyvällä tasolla. Toimijat ovat ainakin hyvin tiedostaneet mahdolliset uhat ja alkaneet toimia niiden ennaltaehkäisemiseksi. Suomea ei myöskään pidetä tällä hetkellä potentiaalisimpana kyberterrorismin kohdemaana. Kyberturvallisuus yrityksissä Myös yleisesti suurissa yrityksissä kyberturvallisuus on melko hyvin huomioitu. Isoilla organisaatioilla on resursseja palkata asiantuntevaa henkilöstöä ja panostaa oikeanlaisiin teknisiin ratkaisuihin. Silti kuitenkin parannettavaa riittää. Monesti on laadittu erilaisia toimintaohjeita kyberturvallisuuteen liittyen, mutta ohjeiden toteuttaminen käytännössä kaikkien työntekijöiden kes-

kuudessa ei ole itsestäänselvyys. Eniten parannettavaa on pk-yrityksillä. Pienemmillä toimijoilla ei useinkaan ole käytettävissä osaavaa henkilöstöä, eikä pieniä resurssejakaan ensisijaisesti kohdisteta kyberturvallisuuden parantamiseen. Aihetta, ja sen tärkeyttä ei kuitenkaan voi kiistää ja eri toimijoiden kaikilla yhteiskunnan aloilla onkin entistä vahvemmin kiinnostuttava kyberturvallisuudesta. Yleistä tietoisuutta tulee lisätä kautta linjan.

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen Kun mietitään kyberturvallisuuden parantamista, tärkeimmiksi keinoiksi nousee kolme seikkaa. Kouluttaminen, tekniset ratkaisut ja sääntely. Koulutuksen myötä tapahtuva yleinen tietoisuuden lisääntyminen on näistä ehkä tärkein. Kyberturvallisuus paranee, kun organisaatiot ja ihmiset ylipäätään ymmärtävät asian tärkeyden ja alkavat toimia oikealla tavalla. Tällä hetkellä tietoisuuden lisääminen on vielä yksittäisten, pienempien toimijoiden varassa, mutta kehitystä on tapahtunut viime vuosina. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus toimii yhteistyössä kriittisen infrastruktuurin yritysten kanssa ja on muun muassa julkaissut materiaalia tietoisuuden parantamiseksi. Lisäksi voidaan mainita Jyväskylän Yliopiston julkaisema Kyberin taskutieto: Keskeisin kybermaailmasta jokaiselle, jonka avulla jokainen voi oppia perustiedot kyberturvallisuudesta. Myös jotkin kansalaisjärjestöt ja tietoturvaalan yritykset ovat kampanjoineet kyberturvallisuuden puolesta. Kyberturvallisuustietoisuutta on pyritty myös lisäämään perusja lukio-opetuksessa, mutta silläkin saralla riittää parannettavaa. Kyberturvallisuus on siis huomioitava entistä paremmin kaikilla

koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Valtionhallinnon kehityskohteet Pääasiassa viranomaiset toimivat Suomessa resursseihin nähden hyvin kyberturvallisuuden edistämiseksi. Kehityskohteita kuitenkin löytyy, joista merkittävimpinä strateginen johtaminen kriisitilanteissa ja tilannetietoisuus. Hallinnossa on luotu suunnitelmia ja toimintamalleja kyberuhkiin varautumiseksi, mutta samoin kuin yksityisellä sektorilla, toimintamallien vieminen käytännön tasolle on ollut ongelmallista. Varautumisen lisäksi kriisitilanteiden strategista johtamista pitäisi kehittää entistä joustavammaksi, keskitetymmäksi ja resurssien kannalta tehokkaaksi. Tällä hetkellä kriisijohtaminen on liian hajaantunutta niin, että esimerkiksi ministeriötasolla kukin ministeriö vastaa omasta kyberturvallisuudestaan, eikä laajemmalle kohdistuvia hyökkäyksiä ole huomioitu tarpeeksi. Tekniset ratkaisut Alan palveluita tuottavat yrityksen teknisine ratkaisuineen muodostavat toisen merkittävän keinon kyberturvallisuuden lisäämiseksi. Monet muut maat ovat tukeneet kansallisia kyberturvallisuuden toimijoitaan, eli esimerkiksi tietoturvapalveluita tuottavia yrityksiä. Tässä asiassa Suomi voisi ottaa mallia muista maista ja viime aikoina onkin nostettu tapetille esimerkiksi kyber-omavaraisuuden käsite. Sen mukaan valtion tulisi omalta osaltaan varmistaa, että Suomessa riittää kyberalan osaajia ja että heidän palvelujaan myös hyödynnetään tehokkaasti. Suomessa kuitenkin riittää alan toimijoita, joista esimerkkinä voidaan mainita F-Secu-

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 45

re. Tilannetietoisuuden lisääminen ja lainsäädäntöuudistukset Jotta kyberuhkia vastaan voitaisiin suojautua, on ensin pystyttävä tehokkaasti havainnoimaan kyberkenttää. Melko hälyttävänä esimerkkinä tilannetietoisuuden ongelmista voidaan mainita ulkoministeriössä muutama vuosi sitten tapahtunut vakoilu. Jokin ulkoinen taho oli ilmeisesti vakoilutarkoituksessa päässyt sisälle ministeriön tietoihin. Mikä erikoisinta, tieto hyökkäyksestä tuli vieraalta tiedustelupalvelulta Suomen rajojen ulkopuolelta. Juuri tilannetietoisuuden lisäämiseen ollaan viime aikoina pyritty lainsäädännöllisin uudistuksin. Merkittävimpänä voidaan pitää tiedustelulain uudistusta. Uudistuksen avulla viranomaisten tiedonhankintaoikeuksia halutaan laajentaa sekä sotilas- että siviilitiedustelun osalta. Suomen tiedustelulainsäädäntö onkin ollut eittämättä jäljessä muihin länsimaihin verrattuna, ja nyt vihdoin asiaa on alettu viedä eteenpäin. Merkittävimmät ristiriidat lakiuudistuksessa koskevat siviilitiedustelua, ja viranomaisten oikeuksia yksityisten ihmisten tarkkailuun. Hankkeen vastustajat korostavat yksityisyyden suojaa perusoikeutena, mutta tällä hetkellä yleinen turvallisuus koetaan tärkeämmäksi ja lakiuudistuksen uskotaan toteutuvan lähitulevaisuudessa.

muutaman vuoden takaisissa strategioissa on asetettu tavoitteeksi. Esimerkiksi Yhdystallat ja monet Länsi-Euroopan maat ovat kansallisissa budjeteissaan osoittaneet selvästi enemmän määrärahoja kyberturvallisuuden kehittämiseen. Suomessakin on viime vuosina käynnistetty alan tutkimushankkeita, mutta niitä on resurssien puuttuessa ajettu samaan tahtia alas. Asia on siinä mielessä ymmärrettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on tällä hetkellä paljon muitakin ajankohtaisia asioita murehdittavanaan, kuten budjettivaje tai sote. Tästä syystä usein hieman vaikeasti ymmärrettävä kyberturvallisuus jää helposti taka-alalle päätöksenteossa. Maailman kehitystä ei kuitenkaan voida kääntää taaksepäin ja myös valtiovallan on jossakin vaiheessa tunnustettava kyberturvallisuuden tärkeys. Tulevaisuuden tavoitteet

”Vuonna 2020 Suomessa kyberturvallisuus on digitaalisen yhteiskunnan sisäänrakennettu ominaisuus, mikä mahdollistaa kaikkien toimijoiden luotettavasti hyödyntää yhteiskunnan kaikkia digitaalisia ratkaisuja turvallisesti.” Näin kuuluu tutkimuksessa: Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi, määritelty uusi kyberturvallisuuden tavoite. Se on tarkoituksellisesti optimistinen, mutta kuvastaa hyvin aiheen alati kasvavaa merkitystä. Kyberuhat eivät myöskään koskaan tulee loppumaan maailmasta. Siksi kaikkien Kyberturvallisuus kansainvälisesti toimijoiden, kaikilla yhteiskunnan aloilla on jatkuvasti kehitettävä omaa toimintaansa ja Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on ky- taisteltava kyberturvallisuuden puolesta. berturvallisuudessa melko hyvässä kehitysvaiheessa. Emme kuitenkaan ole Lasse Heliste kyberturvallisuuden huippumaa, niin kuin 46 ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus

ELSA Turun jäseneksi liittyminen on helppoa ja kannattavaa! ELSA on maailman suurin kansainvälinen oikeustieteen opiskelijoiden ja nuorten lakimiesten järjestö. Koko opintoajan jäsenyys maksaa vain 20,00€. Tämän jälkeen jäsenyyttä voi jatkaa maksamalla vuotuisen jäsenmaksun (20,00€) tai ainaisjäsenmaksun (200,00€). JÄSENENÄ VOIT:

TOIMISTOKAHVIT

•Hakea meiltä rahallista avustusta osallistuaksesi ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin. •Hakea oman alasi työharjoittelupaikkoja ulkomailta ELSAn oman STEP-ohjelman kautta. •Osallistua ELSA Turun järjestämien tapahtumien lisäksi kaikkien muiden paikallisryhmien järjestämiin tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaitseva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä. Kahvin lisäksi tarjolla on usein myös itse tehtyjä leivonnaisia ja keksejä. Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

TIETOA TAPAHTUMISTA JA TOIMINNASTA

•Täytä jäsentietolomake osoitteessa elsa-turku.fi/jaseneksi. •Maksa jäsenmaksu ELSA Turun tilille (FI91 5716 9020 0312 38). Käytä maksaessa viitenumeroa 4103. Esitä maksukuitti ELSAn toimistolla, niin saat jäsentarran opiskelijakorttiisi.

Jäsenenä saat tietoa tapahtumista joka sunnuntai suoraan sähköpostiisi. Lisätietoa tapahtumista ja meidän toiminnastamme voit myös kysellä sähköpostitse osoitteesta hallitus@elsa-turku.fi

SEURAA ELSA TURKUA SOSIAALISESSA MEDIASSA

ELSA News 4/2017 Oikeus ja turvallisuus 47

ELSAâ&#x20AC;&#x2122;s Philosophy Statement Vision A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity Purpose To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers Means Providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific co-operation Assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled Encouraging law students and young lawyers to act for the good of society