2/2021
ELSA News 2/2021
1
Päätoimittaja Inna Kujala
Toimitusavustaja Matias Muhli
Toimituskunta
Maisa Meritähti Sanni Nuutinen Emilia Tuomiluoma Elisa Hyvärinen Minna Vuoteenaho Eeva Mannonen
ELSA Turku
SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus - pelastakaa hait! s. 3 Puheenjohtajan terveiset s. 4 Hallitusvaalit s. 5 Orjina eväkkäitä? s. 6 Oikeudelliset toimet kalojen pelastamiseksi s. 8
Yo-talo B, 2. kerros Rehtorinpellonkatu 4 B 20500 Turku
Dokumenttisuosituksia s. 11
Julkaisupaikka
Testi - mikä kala olisit? s. 13
issuu.com
Painopaikka
Painosalama Oy Tykistönkatu 4 A 20520 Turku
Suomen vaelluskalat s. 16 Söpöimmät kalat 2021 s. 18 Itämeressä on paljon suojelemisen arvoista, Turun biologinen museo s. 20 Kemijoen kalastusoikeuksista s. 24 Muistutuksia s. 26
2
ELSA News 2/2021
Pääkirjoitus - pelastakaa hait! Todellinen intohimoni mertensuojeluun alkoi vasta vähän aikaa sitten katsottuani Seaspiracy-dokumentin. Tiesin toki sitäkin ennen, etteivät meret voineet erityisen hyvin, mutta se oli yksi niistä asioista, joiden ajattelua välttelin ihan vain epämukavuuden vuoksi. Hai on kaikkien aikojen vihatuin kala. Hait ovat meren saalistajia, ravintoketjun huipulla. Ainoastaan ihminen voi vahingoittaa sitä. Ja niin se tekeekin. Vuonna 2019 hait tappoivat kaksi ihmistä. Koirat ja jopa ampiaiset tappavat enemmän ihmisiä vuodessa kuin hait. Ihmiset taas tappoivat yli 100 miljoonaa haita samana vuonna.
Ravintoketjun huipulla olevat hait vaikuttavat positiivisesti kaikkiin kalakantoihin - ilman haita ja muita merten suurpetoja meren tasapaino järkkyy, kun pienempien kalojen populaatiot ylikasvavat. Tämä vaikuttaa ravintoketjun alimpiinkin kaloihin. Haiden suojelu on oikeudellisesti polttava kysymys, joka vaikuttaa mertemme hyvinvointiin. Muistakaamme siis arvostaa merten kuninkaita! Tämä ELSA News kertoo mertensuojelusta, tärkeästä aiheesta, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.
Inna Kujala ELSA News päätoimittaja
Miksi hai on niin vihattu? Populäärikulttuuri ja hain mieltymys vereen on tehnyt siitä pelätyn ja pahamaineisen, eikä juuri ketään kiinnosta sen suojeleminen. Haita tapetaan paljon toki haineväkeiton vuoksi, mutta suurin osa niistä kuolee sivusaaliina delfiinejä ja tonnikalaa pyydettäessä. Haita tapetaan myös yksinkertaisesti vihan ja pelon vuoksi. Sivusaaliina kuolleet hait useimmiten vain heitetään takaisin mereen. Kolmasosa maailman hailajeista on lähellä sukupuuttoa.
ELSA News 2/2021
3
PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Oikein mukavaa syksyn alkua kaikille! Syksy on lähtenyt ELSA Turun hallituksella kesätauon jälkeen hyvin liikkeelle ja kiirettä pitää. Helpottaneet koronarajoitukset ovat vapauttaneet toimintaa ja sen saattaakin huomata seuraavan muutaman kuukauden aikana. Tapahtumia on suunniteltu ahkerasti ja niistä aletaan vähitellen kertoa myös teille jäsenille, joten kannattaa pysyä kuulolla! Syyskuun alussa toivotimme Lexin ja Stadgan uudet fuksit tervetulleiksi mukaan ELSA Turun toimintaan fuksipiknikin muodossa. Aivan perinteeksi piknikkiä ei ehkä vielä voi sanoa, kun perinteinen fuksicocktail järjestettiin vasta toista kertaa piknikin muodossa, mutta tästä huolimatta järjestelyissä onnistuttiin hyvin ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Lisäksi olemme ehtineet jo pitää CV-kuvauksen sekä rikosoikeuden seminaarin, ja rapujuhlasitsitkin ovat jo aivan nurkan takana. Tulevista tapahtumista emme vielä voi paljastaa liikaa, mutta ainakin sen verran voin mainita, että loppuvuodesta sitsataan vielä toivottavasti kaksikin kertaa, pääs-
4
ELSA News 2/2021
tään kuulemaan ELSAn tarjoamista kansainvälisistä mahdollisuuksista ja vietetään NCM-mökkiviikonloppua, johon tulee ELSAlaisia kaikista Suomen paikallisryhmistä. Kaiken keskellä marraskuun alkupuoli lähestyy kovaa vauhtia, ja jännitys alkaa pikkuhiljaa tiivistyä, ainakin allekirjoittaneella, sillä 8.11. meitä odottavat hallitusvaalit ja syksyn sääntömääräinen kokous. Lokakuun aikana pidämme nykyisen hallituksen kanssa pestiesittelyitä ja valmistaudumme valitsemaan uuden upean hallituksen vuodelle 2022. Jos siis ELSAssa toimiminen kiinnostaa, nyt on mahtava mahdollisuus hakea mukaan, joko sitten vaaleissa hallitusvastaavaksi tai hiukan myöhemmin direktoriksi. Ja kannattaa ainakin tulla äänestämään kaveria, jos ei itse halua hakea mukaan. Tsemppiä opiskeluun, nähdään tapahtumissa! Tuuli Salmia ELSA Turun puheenjohtaja
HAE ELSA TURUN HALLITUKSEEN
VAALIT 8.11 KLO 17 ETEENPÄIN. TULE PAIKALLE. TOTEUTA UNELMASI. HAE HALLITUKSEEN.
Kiinnostaako matala kynnys saada ystäviä ja päästä mukaan kansainväliseen toimintaan? Vaaleissa haetaan hallitukseen seuraavia henkilöitä: President Secretary General Treasurer Vice President for Marketing Vice President for Seminars & Conferences (x2) Vice President for Professional Development (1x ELSA Traineeships -vastaava ja 1x rekrytointimessuvastaava) Vice President for Academic Activities. Lisätietoa pesteistä saa lokakuun aikana Instagramista ja sunnuntaimailista. Hallituslaisille voi myös laittaa sähköpostia tai muuten vaan viestiä, jos kiinnostaa. Tulkaa mukaan toimintaan!
ELSA News 2/2021
5
Elisa Hyvärinen Tilikum-miekkavalas eli 33 vuotta vankeudessa. Se kuoli noin 36vuotiaana.
ORJINA EVÄKKÄITÄ? Kalifornian San Diegon Seaworld-akvaariopuisto vilahti uutisissa hiljattain, kun puiston nuorin miekkavalas kuoli äkillisesti elokuun lopussa. Harva kuitenkaan muistaa, missä yhteydessä puisto tai sen valaat olivat otsikoissa ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti. Akvaariopuisto ja sen miekkavalaat olivat vuonna 2012 vastakkain tapauksessa, joka käsitteli miekkavalaiden perustuslaillisten oikeuksien rikkomisesta. Tapauksen nimi oli Tilikum v. SeaWorld. Tilikum v. SeaWorld-tapausta on pidetty oikeudellisesti historiallisena ja eräänlaisena ennakkotapauksena. Tapauksessa valaiden kohtelusta kanteen tehnyt eläinsuo-
6
ELSA News 2/2021
jelujärjestö yritti ulottaa ihmisiä koskevan lainsäädännön koskemaan myös eläimiä. Asia koski vapaudenriistoa ja tarkemmin orjuuttamista, joka on ollut rangaistavaa Yhdysvalloissa vuodesta 1865. Mustavalkoisten ”merten susien” oikeudenkäyntii on varsinainen oikeudellinen pähkinä sen erikoisuuden vuoksi. Miekkavalaita edustavan eläinsuojelujärjestö PETA vertasi oikeudenkäynnin alkaessa miekkavalaiden tilannetta jopa mustien ja naisten oikeuksien riistoon. Tapauksen keskiössä oli kokeilla, kuinka pitkälle perustuslain suoja ulottuu.
Suomessa keskustelu eläinten oikeussubjektiudesta on virinnyt laajalti vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomessa aiheeseen on ottanut ansiokkaasti kantaa muun muassa emeritusprofessori Aulis Aarnio, joka on pohtinut aiheitta muun muassa Tieteessä tapahtuu -lehden kirjoituksessaan vuonna 2005. Aarnio on korostanut oikeuskelpoisen olion eli oikeussubjektin edellytyksenä olevan, että subjektille voidaan sisällyttää oikeuksien lisäksi myös oikeudellisia velvollisuuksia. Hänen mukaansa on selvää, että oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa sillä tavalla, että molempien tulee olla samalla subjektilla. Jos eläimillä on oikeuksia, niillä tulisi siis olla myös velvollisuuksia.
Seaworld-akvaariopuisto voitti miekkavalaita vastaan käydyn oikeudenkäynnin. Oikeus katsoi, että perustuslain suoja ei ulotu tapauksessa miekkavalaisiin, eikä heitä voitu siten katsoa orjuutettavan. Eläinten oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen ei kuitenkaan poista tarvetta keskustella eläinten oikeudenmukaisesta kohtelusta ja hyvinvoinnista. Taitavan juristin tai sellaiseksi pyrkivän tulisi kuitenkin välttää vetoamasta eläinten ”oikeuksiin” - Suomessa miekkavalas ei ainakaan toistaiseksi ole kannesubjekti, eikä sillä ole kannevaltaa. /2647
ELSA News 2/2021
7
Oikeudelliset toimet kalojen pelastamiseksi
Minna Vuoteenaho
ELSA News haastatteli Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ympäristöoikeuden professoria ja dekaania Anne Kumpulaa oikeudellisista toimista, joita Suomessa ja maailmalla tehdään kalojen elinolojen parantamiseksi. Yksi merkittävä vesiekosysteemien kohtaama uhka on muoviroska. Ongelmaan on vastattu Euroopan unionissa kiertotalouspakettiin liittyvässä muovistrategiassa, jonka mukainen kertakäyttömuovien kielto on tullut voimaan tänä vuonna. Kumpulan mukaan kielto on merkityksellinen, koska se kohdistuu juuri suurimpaan yksittäiseen meristä löytyvään tuoteryhmään. EU kohdistaa myös eräiden muovia sisältävien tuotteiden valmistajille ja maahantuojille velvollisuuden osallistua tuotteidensa jätteenkeruusta aiheutuviin kustannuksiin, minkä toivotaan johtavan muovituotteiden tuottamisen välttämiseen. Kumpula toteaa kertakäyttömuovin kieltävän SUP-direktiivin–lyhenne sanoista single-use plastic–olevan säädöksenä melko vaikeaselkoinen ja kansallisen täytäntöönpanon tulee olemaan vaativaa. ”Tämä on kuitenkin tärkeä ensimmäinen askel. Eurooppalaisesta näkökulmasta olisi äärimmäisen tärkeää saada aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus, jossa asetettaisiin selkeät tavoitteet muovin käytön rajoittamiseksi ja kierrätyksen merkittäväksi lisäämiseksi. Tavoitteena tulisi olla kaiken käytetyn muovin kerääminen kierrätykseen”, kertoo Kumpula. Kansainvälisesti merten muoviongelma on valtava. Vaikka kansainvälistä sopimusta on pyritty saamaan aikaan, neuvottelut ovat edelleen tuloksettomia. Kumpula toteaa samalla, että tällä hetkellä on lukuisia valtioiden ja yksityisten tahojen toteuttamia hankkeita, joiden avulla ongelmaa pyritään 8
ELSA News 2/2021
ottamaan haltuun. Hänen mukaansa ”ongelma on tunnustettu ja se antaa toiveen siitä, että myös kansainvälisin toimiin ryhdytään”. Suomi tunnetaan puhtaiden vesien mallimaana. Kysyimme professori Kumpulalta, onko hänen mielestään Suomen ympäristölainsäädännöstä vesien puhtauteen liittyviä kohtia, joissa on parantamisen varaa. Kumpulan mukaan Suomen vesistöissä on tapahtunut myönteisiä muutoksia, mihin on myötävaikuttanut tiukentunut ympäristölainsäädäntö ja puhdistusteknologian kehitys: valtaosa Suomen vesistöissä ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Vesien kemiallisessa tilassa on korjattavaa, sillä esimerkiksi kivihiilen käytöstä johtuva suuri elohopean heikentää sen laatua.
”Eurooppalaisesta näkö-
kulmasta olisi äärimmäisen tärkeää saada aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus, jossa asetettaisiin selkeät tavoitteet muovin käytön rajoittamiseksi ja kierrätyksen merkittäväksi lisäämiseksi. Tavoitteena tulisi olla kaiken käytetyn muovin kerääminen kierrätykseen.
Kun kyse on Suomen vesistöistä, puheeksi on otettava Itämeri. Kumpulan mukaan Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen, joka johtuu valtaosin maatalouden aiheuttamasta typpi- ja fosforikuormituksesta. ”Itämeren tulevaisuus on tiiviisti kytköksissä ilmastonmuutokseen”, hän toteaa. Kumpula korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös Itämeren suojelun kannalta elintärkeää, sillä siitä johtuvat lisääntyvät sademäärät ja meriveden lämpeneminen aiheuttavat vuorostaan lisää ravinnevalumia ja leviä. Myös kestämätön kalastus uhkaa kalakantojen säilyvyyttä. ”Aluksi on todettava, että EU:n yhteinen kalastuspolitiikka on ollut epäonnistunutta”, sanoo Kumpula. Professorin mukaan jäsenvaltioille myönnetyt kalastuskiintiöt ovat ylittäneet tieteellisen arvion kalakantojen kestokyvystä, ja esimerkiksi Välimeren kalakannoista 90 prosenttia on ylikalastettu. Unionin uuden kalastuspolitiikan lähtökohta on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kalatalous. ”Tavoitteena on, että ylikalastus lopetetaan kaikilla alueilla eivätkä jäsenmaat voi enää asettaa kiintiöitä, jotka ovat kestämättömällä tasolla”, toteaa Kumpula. Kestävää enimmäistuotantoa tukevat monivuotiset hoitosuunnitelmat ja kalakantojen elvyttämissuunnitelmat.
maan sen mukaan kiintiöön. Lisäksi EU:n solmimissa kalastussopimuksissa on huomioitava maiden paikallisyhteisöjen edut ja ihmisoikeudet siten, että kahdenvälisten sopimusten kumppanit saavat rahallisen korvauksen EU-maiden alusten kalastaessa niiden vesillä. Kumpulainen katsoo, että vuonna 2013 hyväksytty unionin yhteinen kalastuspolitiikka on edistysaskel oikeaan suuntaan ja se sisältää muutoksen mahdollistavia elementtejä.
”Euroopan ympäristökeskuksen kesäkuussa 2020 julkaiseman raportin mukaan Euroopan merillä on aiempaa enemmän uhkia, muun muassa meren luonnonvarojen ylihyödyntäminen, saasteet ja ilmastonmuutos. Tämän surullisen tosiasian kääntöpuolena on se, että me tiedämme aiempaa paremmin meriin kohdistuvat uhat ja ymmärrämme erilaisten tekijöiden yhteisvaikutukset.
Kalastuspolitiikan uusiin keinoihin kuuluu myös kalan poisheittokielto, joka velvoittaa tuomaan kaiken saaliin maihin ja laske-
ELSA News 2/2021
9
Anne Kumpula on Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori. Professori Kumpulan tutkimusintressit kohdistuvat ympäristöoikeudelliseen päätöksentekoon ja erityisesti yleisön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseen ympäristöllisessä päätöksenteossa. Tässä artikkelissa on käsitelty monia kalakantojen moninaisuutta ja suojelua uhkaavia tekijöitä. Kysyimmekin Kumpulalta, mikä on hänen mielestään positiivisin asia, joka on tapahtunut vesiekosysteemien suojelussa viime vuosina. ”Euroopan ympäristökeskuksen kesäkuussa 2020 julkaiseman raportin mukaan Euroopan merillä on aiempaa enemmän uhkia, muun muassa meren luonnonvarojen ylihyödyntäminen, saasteet ja ilmastonmuutos”, toteaa professori Kumpula. ”Tämän surullisen tosiasian kääntöpuolena on se, että me tiedämme aiempaa paremmin meriin kohdistuvat uhat ja ymmärrämme erilaisten tekijöiden yhteisvaikutukset”, 10
ELSA News 2/2021
hän jatkaa. Kumpulan mukaan meillä on välineitä muuttaa kehityksen kulkua ja meillä on myös näyttöä siitä, että muutosta voidaan saada aikaan: ”Positiivista on, että merten suojelu on noussut alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan unionin tasolla merkitykselliseksi asiaksi ja suojelun välttämättömyys on tunnustettu”.
Päätoimittajan dokumenttivinkkejä mertensuojelusta, kaloista ja merestä kiinnostuneille: Seaspiracy Misssion Blue A Plastic Ocean My Octopus Teacher Chasing Coral Sea of Shadows
ELSA News 2/2021
11
§
TERVETULOA ELSAN TOIMISTOPÄIVYSTYKSIIN MAANANTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN KLO 12-14. TULE CHILLAAMAAN JA JUOMAAN HYVÄÄ KAHVIA. ELSA Turku Yo-talo B, 2. kerros Rehtorinpellonkatu 4 B 20500 Turku
12
ELSA News 2/2021
Maisa Meritähti
TESTI: Mikä kala olisit? Minkä esineen ottaisit mukaan autioille saarelle?
Kuinka sosiaalinen olet?
Lempi oikeudenalasi? ;)
tatuoinnin ottaisit?
a. Olen alussa hieman ujo, ja uusiin a. Puhelimen, jotta voisin soittaa isäl- ihmisiin tutustuminen ei aina tule minulta luonnostaan. Illanvietoissa muuleni b. Kaikki uusimmat oikeudelliset leh- taman rohkaisevan annoksen myötä minusta tulee oma kupliva, yllytyshullu tiartikkelit itseni. c. Ainakin viisi hullunkurista hattua b. Tulen toimeen kaikkien kanssa, ja d. Tulitikut päädyn usein rauhoittamaan turhan e. Rullan vessapaperia, pitäisikö mivilliksi äityvät tilanteet. nun muka käyttää puiden lehtiä? c. En koskaan tarkoituksella hakeudu f. Pullon rommia larpatakseni Jack huomion keskipisteeksi, mutta odottaSparrow´ta mattomat sutkautukseni usein kääntävät ihmisten pään. Mikä on lempielokuvasi? d. Mitä tarkoittaa “sosiaalisuus”? a. Ansa vanhemmille e. Olen jokaisen suosikki ja sulava supb. Forrest Gump liikkimies. c. Schindlerin lista f. Olen aina lähdössä, jos menoa löytyy, d. Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja rakas- mutta oikeasti haluaisin joskus vain tamaan pommia jäädä kotiin peiton alle. e. Leijonakuningas f. Kauhea Kankkunen 3 Jos ottaisit tatuoinnin, minkä a. Perhe- ja jäämistöoikeus b. Ehdottomasti valtiosääntöoikeus, ei kysymystäkään... c. Immateriaalioikeus d. Oikeussosiologia e. Rikosoikeus f. Urheiluoikeus
Mitä harrastaisit?
a. Olemme äitini kanssa ajatelleet aloittaa vesijumpan! b. Äänikirjojen kuunteleminen c. Taekwondo d. “Aktuella nyheter” -kurssi kansanopistolla e. Olen jo kauan halunnut kokeilla padelia! f. Heti koronan loputtua aloitan eri maista hankittujen shottilasien keräämisen!
a. Äitini nimen oikeaan ranteeseeni b. Sydäntatuoinnin sormeeni c. Sanat “Carthago delenda est” rintaani d. “No ragrets” isolla fontilla nilkkaani e. Lempikukkani vasempaan kylkeeni f. Antaisin kavereideni valita, mitä tatuoin alaselkääni
Elämäsi motto?
a. Missä mä oon ja mitä tapahtui eilen iltana? b. But first, brunch. c. She wasn’t scared of the fire. She was the fire. d. Being yourself is the prettiest thing you can be. e.Live, love, laugh f. Live fast, die young
ELSA News 2/2021
13
NEMO
ENITEN A-VASTAUKSIA
Olet bileiden tunnelmannostattaja, ja aina menoa etsimässä! Kääntöpuolena katoat aina kavereiltasi baarireissuilla. Olet ultimate trendsetter, ja sinulta ottavat vaikutteita niin ystäväsi kuin tuiki tuntemattomat. Ylisuojelevien vanhempiesi takia sinulla on daddy ja/tai mommy issues. Paljastat todellisen minäsi vain kouralliselle läheisiä ihmisiä.
ENITEN C-VASTAUKSIA
14
ELSA News 2/2021
VALAS
ENITEN B-VASTAUKSIA
Et ole tavallinen kala, niin kuin muut testin yksilöt. Pääasiassa siksi, että et edes ole kala, vaan nisäkäs. Sinut voi usein bongata Assarin lauantaibrunssilta, ja olet yksi Assarin ahkerimmista vakikävijöistä. Assarin papupitoisen lounaan jälkeen olet räjähdysherkkä biovaara. Elämäsi on huoletonta ja leppoisaa, sillä olet ruokaketjun huipulla. Työllistyt todennäköisesti valtiolle.
Soittolistasi ovat täynnä odottamattomia bängereita, mikä on vain yksi syy sille, miksi olet usein ihmisten kateuden kohde. Elämäsi soundtrack on paras kaikista. Omistat kokonaisen arsenaalin hullunkurisia hattuja, joita sinulla on usein tapana käyttää erilaisissa opiskelijamenoissa. Saat ikäisesi nauramaan ja pienet lapset itkemään. Olet mielestäsi altavastaaja, ja monet elämän epäreiluudet saavat sinut kokemaan katkeruutta. Kukaan ei tunne sinua kuin pintapuolisesti, etkä koskaan vastaa, kun sinulle laitetaan viestiä tai soitetaan.
ENITEN D-VASTAUKSIA
MERIKROTTI
Olet syvällinen ja uniikki persoona, ja aikamoinen ilmestys. Kun päädyt YTHS:n hammaslääkärin vastaanotolle, suuhygienistillä vierähtänee muutama kyynel nähdessään purukalustosi. Selviät harvinaisen haastavista olosuhteista: kukaan muu kuin sinä ei pystyisi asumaan kylmässä ja pimeässä asunnossasi. Rientojen jälkeen et vaivaudu laittautumaan luennoille, vaan tulet paikalle rehellisesti omana, krapulaisena itsenäsi. Olet sinut itsesi kanssa, ja muut pitävät sinusta juuri siksi.
KÄNNIKALA NORJAN LOHI ENITEN E-VASTAUKSIA
Kärsit lievästä jumalakompleksista ja luulet olevasi parempi kuin muut. Tästä huolimatta olet luotettava kaveri ja erittäin haluttua seuraa, erityisesti punalaputettuna. Monipuolisuus on paras puolesi, sillä olet kotonasi niin sushibuffetissa kuin perheen kanssa sunnuntaipäivällisellä. Teet yleensä turvallisia, tosin jokseenkin mielikuvituksettomia valintoja, mutta osaat olla tajunnanräjäyttävä.
ENITEN F-VASTAUKSIA
Never stop the madness ja huomenna vedetään taas.
Maisa Meritähti
ELSA News 2/2021
15
Suomella on maine puhtaiden järvien ja luonnonsuojelun mallimaana, ja olemme pitkälti ansainneet sen. Tästä huolimatta ikävä tosiasia on, että osa kotimaisista kalakannoista on uhanalaisia ja vaarassa hävitä vesistämme. Erityisesti moni vaelluskalalaji on päätynyt luokitukseltaan uhanalaisen tai silmälläpidettävien listoille. Vaelluskalalla tarkoitetaan virtavesissä syntyvää lajia, joka viettää kasvuvaiheensa meressä tai järvessä, ja palaavat synnyinalueelleen lisääntymään. Lajien selviämiselle on tärkeää turvata niiden poikasvaiheen kasvun lisäksi pääsy virtaamispaikoilleen. Vaelluskaloilla on tärkeä merkitys niin suomalaisen luonnon biodiversiteetille kuin kalastamista harrastaville. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan äärimmäisen uhanalaisia kaloja ovat järvilohet, Saimaan nieriät, harjuksen merikannat ja ankerias, minkä ohella vaelluskaloista meritaimen on erittäin uhanalainen kalalaji. Vaelluskalojen uhanalaisuuden pääsyy on ihmisten toiminnan aiheuttamat muutokset kalojen elinympäristöön. Padot, siltarummut ja muut esteet katkaisevat lajien paluun kutualueilleen, mikä näkyy lajien lisääntymisen heikkenemisessä. Lohijokia on maassamme padottu rankalla kädellä, ja luontaisia lohikantoja löytyy nykyään vain Teno-, Tornio-, Simo- ja Nääntämöjoesta. Maaja metsätalousministeriön mukaan vesiviljelyyn ja istutuksiin perustuva kalakantojen hoito ei ole ollut tarpeesi tehokasta ylläpitämään vaelluskalakantoja. Kun soppaan heitetään vielä heikkenevä veden laatu ja kestämättömällä pohjalla olevat kalastuskäytännöt, resepti luonnosta häviämiselle on valmis. 16
ELSA News 2/2021
Suomessa on kuitenkin herätty vaelluskalojen huolestuttavaan kehitykseen jo viime vuosisadan puolella, ja työ kalakantojen elinvoimaisuuden edistämiseksi jatkuu edelleen. Kalastuslaissa säädetään kalakantojen moninaisuuden ja suojelun turvaamisesta, ja laki sisältää myös velvoitteita vaelluskalojen kulun järjestämisestä sekä niiden kalastuskielloista. Ensimmäiset virtavesien kunnostamiset tehtiin 1970-luvulla, ja esimerkiksi menneinä vuosikymmeninä puun uittoa varten perattuja koskia on ennallistettu. 1990-luvulla Suomessa yleistyi kalateiden rakentaminen, joiden tehtävänä on luoda vaelluskaloille joen patoavan nousuesteiden ohi menevä reitti. Turussa monille lähin esimerkki tästä on Halistenkosken padon yhteyteen vuonna 1995 rakennetut kalaportaat.
vastaavan ryhtymään toimenpiteisiin, mikäli hankkeesta aiheutuu vahinkoa kalastukselle tai kalakannoille vahinkoa. Ahdingostaan huolimatta vaelluskalojen tulevaisuus näyttää siis toiveikkaalta. Jos haluat tehdä osasi parantaakseen Suomen vaelluskalojen oloja, voit osallistua paikallisen luonnonsuojelujärjestöjen talkoisiin, joissa poistetaan vanhoja vesiesteitä kalareittien tieltä.
Ajankohtainen esimerkki vaelluskalojen elinolojen parantamisesta on Maa- ja metsätalousministeriön käynnistää vaelluskalojen elvyttämisohjelma NOUSU, joka keskittyy kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen sekä nousuesteiden poistoon tai niiden muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi. Tämän lisäksi ohjelmaan kuuluu vesilain muuttaminen siten, että vanhoilla vesitalousluvilla toimiviin vesivoimalaitoksiin voidaan ulottaa kuuluvaksi kalatalousvelvoite. Se velvoittaa
ELSA News 2/2021
17
SÖPÖIMMÄT KALAT 2021
8. PALETTIVÄLSKÄRI Luonnossa palettivälskärejä tavataan indopasifisella merialueella. Kala tyypillisesti kasvaa noin 30 senttimetrin pituiseksi.
7. SINIKIEKKOKALA Sinikiekkokalat ovat kotoisin Etelä-Amerikan vesistöistä. Sinikiekkokalat ovat luonteeltaan seurallisia ja rauhallisia kaloja.
6. KIMALAISPALLOKALA Kimalaispallokalan luontainen elinympäristö on Etelä-Amerikan makeissa vesissä. Se kasvaa useimmiten noin 7-8 senttimetrin pituiseksi. Muihin pallokaloihin verrattuna kimalaispallokala on luonteeltaan hyvin rauhallinen.
5. PANTTERIPALLOKALA Pantteripallokala on kotoisin Etelä-Aasian ja Kaakkois-Aasian vesistöistä. Kalan ihanteellinen elinympäristö on murtovesissä ja suolaisissa vesissä, mutta kalalajia voidaan havaita myös makeista rantavesistä. Pantteripallokalalla on aggressiivisia käyttäytymistapoja söpöstä olemuksestaan huolimatta.
Sanni Nuutinen 18
ELSA News 2/2021
4. TÄPLÄPALLOKALA Täpläpallokala on kotoisin indopasifiselta merialueelta. Kala pullistuu pallomaiseksi pelästyessään ja samalla paljastaa hampaansa.
3. PUSUKALA Pusukala on kotoisin Aasian vesistöistä. Pusukala on sosiaalinen kala, joka viihtyy hyvin kalaparvessa. Huuliansa se käyttää usein tapellessaan toista pusukalaa vastaan esimerkiksi kalaparven johtoasemasta.
2. KELTASIILIKALA Luonnossa keltasiilikaloja löytyy Atlantin valtamerestä, Tyynestä valtamerestä sekä Intian valtamerestä. Se kasvaa useimmiten noin 15 senttimetrin pituiseksi ja on täten pienin siilikala. Petokaloilta suojautuakseen keltasiilikala pullistaa vartalonsa palloksi, jolloin sen terävät piikit ovat pörhöllään.
1. TÄPLÄROSSEROKALA Muodoltaan laatikkomainen täplälosserokala elää trooppisissa vesissä. Söpöstä olemuksesta huolimatta täplälosserokalat ovat erittäin vaarallisia - stressitilanteessa ne erittävät ympäristöönsä tappavaa myrkkyä.
ELSA News 2/2021
19
Inna Kujala 20
ELSA News 2/2021
Turun biologisen museon lippukassanhoitaja Jonne Hurme. Vierailimme Turun biologisessa museossa 15.5. Museossa oli meneillään Meren aarteet -näyttely, johon eri valokuvaajat ovat kuvanneet Itämerta ja sen upeaa lajistoa. Tunnelma biologisessa museossa oli ehdottomasti kodikas ja lämmin. Näyttely oli todella kiinnostava, ja opin siitä paljon uutta. Haastattelin lippukassanhoitaja Jonne Hurmetta, joka tiesi pitkän uransa ansiosta todella paljon museon historiasta ja meneillään olevan näyttelyn sisällöstä. Hänen mukaansa biologinen museo on jatkumo muuttuvassa maailmassa, ja jotkin sen täytetyistä eläimistä ovatkin säilyneet hyvässä kunnossa taidekonservaattorin korjaustöiden yhteydessä jo sadan vuoden ajan.
kuvata Suomen luontoa, kasvillisuutta ja eläimistöä etelästä pohjoiseen – näyttelyn yleisilme on pyritty säilyttämään pitkälti samanlaisena kuin se oli yli sata vuotta sitten. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) kartoittaa vedenalaista luontoa Suomen rannikolla. Suurin osa näyttelyn kuvista on otettu tämän kartoitustyön ohessa. Itämeren alta löytyvän vedenalaisen metsän monimuotoisuus hämmästytti ja ihastutti. ”Vaikka Itämeri voi monin paikoin huonosti, Suomen rannikoilta löytyy yhä ihmeellisen kauniita ja suojelemisen arvoisia paikkoja”, lukee infotaulussa seinällä. Kuvat tukevat taulun sanomaa, Itämeren lajisto on monimuotoisempaa kuin voisi uskoa.
Hélène ja Alfred Jakobsson perustivat Turun biologinen museo vuonna 1907, ja sen perusidea on yhä sama: ELSA News 2/2021
21
John Nurmisen säätiö on ollut pitkään suuri osa Itämeren suojelua. Säätiön sivuilta löytyy vinkkejä siihen, miten voimme suojella kallisarvoista mertamme. Itämeren suojeluun voi osallistua meistä jokainen – tässä neljä vinkkiä merten ja luonnon suojeluun jokapäiväisessä elämässä ja arkipäivän valinnoissa: Ruokavalio: vältä kalaa ja lihaa, suosi kotimaista ja lähellä tuotettua. Tehokalastus on yksi merten suojelun suurimmista ongelmista meren pohjan kuormittamisen ja kalastusverkkojen tuottaman muoviroskan vuoksi. Lihantuotanto synnyttää runsaasti ravinnepäästöjä – välttämällä lihaa voit vähentää Itämeren kuormitusta. Liikenne: suosi kimppakyytejä ja joukkoliikennettä. Liikenteen päästöt ovat merkittävä kumin ja mikromuovin lähde. Ostokset: Pyri ostamaan vaatteita ja arkipäivän hyödykkeitä kestävästi, kierrätettyä, käytettyä ja kestävää. Vältä kertakäyttöistä muovia. Energia: Suosi energian lähteenä aurinkoa, tuulta ja biokaasua, jotka ovat öljyä kestävämpiä ratkaisuja.
22
ELSA News 2/2021
ELSA News 2/2021
23
VIELÄ VÄHÄN KEMIJOEN KALASTUSOIKEUDESTA... Kalastusoikeus Kemijoella
Kemijoen kehittämiseen uudelleen lohijoeksi liittyy koko joukko myös oikeudellisia kysymyksiä, jotka ovat jokivartisille epäselviä ja jotka tulisi ratkaista pikaisesti, mikäli lohi palautuu Kemijokeen, jotta vältyttäisiin turhalta käräjöinniltä.
Lohipatoyhtymien ylimuistoinen nautintaoikeus
Olen pohtinut myös sitä, että kohteliko vesiylioikeus Kemijoen kalakorvauksista päättäessään yhdenvertaisesti Kemijoen kaikkia lohipatoyhtymiä sekä ylimuistoiseen nautintaoikeuteen vetoavia yksityisiä henkilöitä ja jakokuntia. Vesiylioikeuden päätöksen mukaan muutamilla Ala-Kemijoen lohipatoyhtymillä Ylimuistoinen nautintaoikeus Erään käsityksen mukaan kruunun re- on ollut vanhastaan valtion oikeudesta gaalioikeus Kemijoella olisi lakannut (kalastusregaalista) riippumaton lohen vuoden 1766 kalastusasetuksella. Myös ja meritaimenen kalastusoikeus. vesiylioikeus myönsi vuoden 1982 päätöksessään, että jokivartisille oli synty- Kyseiset lohipatoyhtymät ovat kyenneet nyt aikoinaan valtion suostumuksella osoittamaan vesiylioikeudelle toimityleiskalastusoikeuden luonteinen ka- tamillaan asiakirjoilla, että lohipatoyhlastusetuus. Minkä vuoksi vesiylioike- tymien kalastusoikeuden oikeusperusus kuitenkin katsoi, että Ala-Kemijoen teena on ollut ylimuistoinen nautinta. osakaskunnilla on ylimuistoinen nau- Toisin sanoen lohenkalastusoikeus on tintaoikeus, mutta Ylä-Kemijoella sitä kuulunut valtion sijaan lohipatoyhtyei ole. Samaan hengenvetoon vesiylioi- mille 1600-luvulta lähtien. Kyseiset yhkeus kuitenkin totesi korkeimman hal- tymät saivat korvausta Kemijoen muista linto-oikeuden vuoden 1980 päätök- yhtymistä, jakokunnista ja yksityisistä henkilöistä poiketen lohen ja meritaiseen vedoten, että etuus on lakannut. menen tuoton menetyksestä. Tässä oikeudellisessa huopaa-suoda -tilanteessa tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää voidaanko vesiylioikeuden tunnustamat ja menetetyksi toteamat kalastusetuudet palauttaa paikalliselle väestölle sekä mikä merkitys kruunun kalastusregaalilla on nykytietämyksen valossa ratkaistaessa kysymystä Kemijoen kalastusoikeudesta.
24
ELSA News 2/2021
Ihmetystä vesiylioikeuden päätöksessä herättää se, että miksi esimerkiksi Muurolan lohipatoyhtymällä ja myös muilla Ylä-Kemijoen lohipatoyhtymillä ja jakokunnilla ei ollut samanlaista ylimuistoista nautintaoikeutta kuin Ala-Kemijoen lohipatoyhtymillä. Ylimuistoisen nautintaoikeuden toteen näyttäminen Muurolan lohipatoyhtymän osalta on vaikeaa osin senkin vuoksi, että Muurolan lohipatoyhtymän vanhat asiakirjat tuhoutuivat sodan aikana tulipalossa.
Vesiylioikeuden päätöksessä askarruttaa, perustuuko ylimuistoinen nautintaoikeus pelkästään asiakirjoihin, vai myös aikoinaan vallinneeseen oikeuskäytäntöön. Oman mausteensa Kemijoen kalastusoikeuksia käsittelevään soppaan tuovat niin sanotut koskikaupat, joiden toisena sopijapuolena olivat yksityiset koskiosuuksien omistajat ja jakokunnat. Mitä näillä asiakirjoilla loppujen lopuksi sovittiin kalastusoikeuksista ja millaiseen kalastusoikeuskäsitykseen ne perustuivat. Myivätkö jokivartiset koskiosuuksia aikoinaan voimayhtiöille siinä käsityksessä, että heille jäisi kalastuksen osalta ylimuistoinen nautintaoikeus. Ainakin oman sukuni asiakirjoista ilmenee, että myyjät pidättivät kalastusoikeuden it-
Olisiko nyt aika kypsä siihen, että valtiovalta asettaisi tutkijaryhmän selvittämään Kemijoen oikeudellisia kysymyksiä, jotta myös kalastusoikeuskysymys saataisiin ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Selvitykseen tulisi liittää myös se, millaista oikeuskäytäntöä Ruotsissa on noudatettu lohijokien osalta ja mitä EU-oikeus merkitsee Kemijoen kannalta.
sellään.
Osakaskuntien energiaetuus
Mielenkiintoinen oikeudellinen kysymys on myös nk. energiaetuuksien maksaminen jakokunnille eli nykyisille osakaskunnille. Etuudet syntyivät aikoinaan, kun vesialueiden omistajat myivät koskiosuuksiaan ja pidättivät itsellään oikeuden sähköenergian saantiin osana kauppahintaa. Sittemmin tämä etuus on muutettu rahaksi, jota Kemijoki Oy maksaa osakaskunnille. Perikuntien sirpaloituessa esiin on noussut kysymys siitä, voiko yksityiselle henkilölle tai kiinteistölle kuuluvan energiaetuuden siirtää osakaskunnalle. Sopimukset on tehty aikoinaan hyvin kirjaviksi. On selvää, että jokivartiset ovat olleet oikeudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa sopimuksia tehtäessä. Näyttää siltä, että ainoa tapa ratkoa energiaetuuksia koskevat vaikeat oikeudelliset kysymykset on se, että osakaskunnat myyvät etuutensa jokiyhtiölle. Näinhän muutamat osakaskunnat ovat jo tehneet.
Kirjoittaja on lappilainen kirjailija, joka toimi 25 vuoden ajan Lapin yliopiston viestinnässä, viimeiset yli kymmen vuotta viestintäpäällikkönä. Eläkeiällään hän on juossut maratoneja, opiskellut tanssia sekä ollut mukana kirjoittamassa ja tuottamassa kahta näytelmää. Parhaillaan hän tuottaa Karvalakkioopperaa, joka kertoo Kemijoen lohen tuhosta. Kemijoki ja sen kalakannan elvyttäminen on lähellä hänen sydäntään.
Olli Tiuraniemi
ELSA News 2/2021
25
ELSAn muistutuslista, tulevat tapahtumat ja muut muistettavat asiat: Ma ja ke klo 12-14 toimistopäivystykset 8.11 klo 17 eteenpäin hallitusvaalit Marraskuun alussa halloweensitsit 9.12 pikkujoulusitsit Pysy kuulolla ilmojen ja infojen varalta!
26
ELSA News 2/2021
ELSA Turun jäsenenä voit hakea avustusta ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin, hakea työharjoittelupaikkaa STEP-ohjelman kautta, osallistua ELSAn paikallisryhmien tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.
ELSA News on ELSA Turun oma jäsenlehti, joka julkaisee neljä numeroa vuodessa. Haethan mukaan toimituskuntaamme ottamalla yhteyttä päätoimittaja Inna Kujalaan (puh. 0406535351)!
Jäseneksi liittyminen Täytä jäsentietolomake osoitteessa fi.elsa.org/fi/ Jaseneksi liittyminen maksaa 20€ ja kattaa koko opiskeluajan.
ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajär-
jestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä.
European Law Student Association suurin sitou-
Jäsenmaksu maksetaan verkkopankissa tai muulla maksutavalla liittymisen yhteydessä verkkokaupassame.
tumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia. ELSAlla on yli 40 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 50 000 jäsentä yli 300 yliopistossa.
Mikäli haluat maksaa tilisiirrolla, ota yhteys ELSA Turun pääsihteeriin secgen.turku@ fi.elsa.org
ELSA News 2/2021
27
ELSA Turku Ry
fi.elsa.org/fi/turku FB/Instagram: @elsaturku
Haethan mukaan ELSA News -toimituskuntaan ottamalla yhteyttä päätoimittaja Inna Kujalaan (inna.kujala@fi.elsa.org) tai toimitusavustaja Matias Muhliin.
28
ELSA News 2/2021
