ELSA News 2/2018

Special issue Law in the field of sports

Ethics Violence Doping E-sports Kannessa Liedon Parman Tuomas Lehtonen, joka sijoittui 400 m aitajuoksussa sijalle 11 alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Italian Grossetossa 2017.

”A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity”

kuva: Ville Leino, Paavo Nurmen stadion Päätoimittaja Samuli Raikunen samarai@utu.fi Toimitusavustaja Krister Koskela

Pääkirjoitus

4

Taitto ja ulkoasu Samuli Raikunen

Puheenjohtajalta

6

Kansikuva Samuli Raikunen

Urheiluoikeuden muuttuva pelikenttä

8

Toimittajat Tuija Raappana Lasse Heliste Lasse Lipsanen Juliana Laurila Elina Brander Jani Ryhänen Elina Soininen Väinö Pitkänen Camilla Saarinen Ilmoitusmyynti Johanna Kuusisto ELSA Turku ry Yo-talo B, 2. kerros Rehtoripellonkatu 4 B 20500 Turku

Työ urheiluoikeuden parissa

14

Urheilujohtaminen tarjoaa mahdollisuuksia moneen

18

Urheilumaailman eettiset kysymykset

22

Doping ja sen valvonta Suomessa

26

Elektroniikka tekee kaikesta hauskempaa: elektroninen urheilu

28

Urheilun häilyvät rajat

34

Mustaa & valkoista

42

Seksuaalinen häirintä urheilussa ja sen siihen puuttuminen

50

Painopaikka Painosalama Oy Tykistönkatu 4 A 20520 Turku

Copyright © 2018 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN 1458-185X

8

Pelikenttä

Urheiluoikeus muuntuu kohti juridisempaa muotoa.

18

Markkinointi

Kaupallisuus luo edellytykset ammattiurheilulle.

22

Eettisyys

Urheilulääkäri tekee tärkeitä päätöksiä suojellessaan urheilijaa.

28

E-urheilu

Elektronisen urheilun sääntely yhä lähempänä perinteistä urheilua.

42

Tuomarointi

Pelikenttien oikeudenjakajat.

ELSA News 2/18 | 3

Pääkirjoitus

”Niin epäreilua” Silmät vilkuilevat hermostuneesti yläkulman pelikelloa yhä uudelleen ja uudelleen. Aika kuluu taas niin nopeasti.

Suosikkijoukkue on häviöllä kyseenalaisen maalin seurauksena. Tunnollisimmat penkkiurheilijat ympäri suomenniemeä ääntelevät tuskaisesti ja toivovat ihmettä. Neuvoja annetaan television välityksellä pelaajille, valmentajalle ja tietysti tuomarille, sillä nythän on jo tosi kyseessä. Aika loppuu, peli hävitään ja ilta on pilalla. Seuraavana päivänä haukutaan urheilijoiden lisäksi tuomareiden ratkaisuja sekä lajin typeriä sääntöjä.

Edellä mainittuun käyttäytymiseen voi olla joskus vaikea samaistua. Mitä merkitystä urheilulla viime kädessä on?

Kysehän on vain urheilusta. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen.

Yksilön näkökulmasta urheilu on aluksi hauska ajanviete. Vähitellen liikunnasta tulee osa rutiininomaista arkea.

Kun vapaa-ajanviete muuttuu kilpailunomaiseksi urheiluksi, siitä tulee eräänlainen työ. Kävipä urheilijan uralla miten tahansa, urheilusta sekä liikunnasta tulee merkittävä osa elämää ja omaa identiteettiä.

Jo urheilun parissa toimiminen tekee vaikutuksen. Urheilija pyrkii intohimoisesti kehittämään itseään ja saavuttamaan unelmiaan, mihin voimme kaikki samaistua.

Urheilulaji itsessään muodostuu toiminnasta, jolla on sovitut säännöt. Sääntöjen rikkomiselta ei kuitenkaan voida välttyä, koska haluttuun lopputulokseen pyritään kaikin mahdollisin keinoin. Näin päästäänkin käsitteeseen ”urheiluoikeus”.

Urheiluoikeus on kokoelma urheiluun liittyvää juridiikkaa.

Erityisesti velvoiteoikeudella on merkittävä asema yksilötasolta lajiliittotasolle asti. Urheilua koskeva oikeuden kenttä ei kuitenkaan ole kovin selkeästi määriteltävissä. Alaan sisältyy paljon soft law`ta, sillä lait laahaavat jatkuvasti uudistuvan urheilun perässä. Ongelmanratkaisussa vaaditaankin paljon lain tulkintaa.

Juridiikan kehittäminen urheilun alueella on erittäin tärkeää. Sen lisäksi, että huomion kohteena on sääntöjen tulkinta ja yksilön oikeudet, urheilu on valtava markkinoinnin pelikenttä. Urheilu on viihdettä, joka vetää yleisöä puoleensa. Reilu, toimiva laji saa positiivista huomiota, minkä mainostajat hyödyntävät. Ilman kaupallisuutta minkään tason ammattiurheilu tuskin olisi mahdollista.

4 | ELSA News 2/18

Puhutaan valtavasta bisneksestä. Suunnaton rahavirta urheilun, lajin ja yksittäisen urheilijan ympärillä vaatii paljon huomiota. Lajin sääntöjen vastainen toiminta voi olla tahallista, kuten kiellettyjen aineiden käyttö tai tahatonta, kuten inhimillinen tuomarivirhe. Tahallista tai ei, kaikki toiminta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan raha liikkuu.

ELSA Newsin uusin painos lähestyy urheiluoikeutta eri näkökulmista ja pyrkii luomaan kokonaiskuvaa monelle melko vieraasta aiheesta. Mitä tehdään, kun urheilija on lajissaan geneettisesti liian hyvä, tai lääkärin ja valmentajan intressit törmäävät? Milloin argumentti ”se kuuluu pelin luonteeseen” ei enää olekaan pätevä, vaan puhutaan jo rikosoikeudellisesta vastuusta? Onko tuomari mielivaltaa käyttävä puusilmä, vai henkilö, jonka vapaaehtoisuus mahdollistaa ylipäätään kilpailujen järjestämisen?

Lopuksi lehti käsittelee arkaa aihetta, seksuaalista häirintää urheilussa. Lasten ja urheilutoiminnan valvonta on ensisijainen kohde, johon tulee panostaa. Lapsille liikuntaharrastus on merkittävä osa kasvamisprosessia, ja sitä on varjeltava.

– Samuli Raikunen, päätoimittaja

ELSA News 2/18 | 5

Puheenjohtajalta Syksy on ollut ELSA Turulle erityisen tapahtumarikas ja vauhdikas! Syksyn aikana olemme olleet vahvasti läsnä Lexin fuksiviikolla, Lexin ja Stadgan kastajaisissa sekä tietysti omissa perinteisissä tapahtumissamme.

On ollut erityisen mukavaa tutustua uusiin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin ja huomata, miten aktiivisia ja positiivisia ihmisiä olemme saaneet tiedekuntaamme!

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saivat ensikosketuksen yhdistykseemme fuksiviikolla tiedekunnan järjestämässä esittelytilaisuudessa. Syyskuun alussa järjestimme uusille opiskelijoille myös Fuksicocktailit, jossa he saivat kuulla vielä lisää toiminnastamme kuohuvan ja cocktailpalojen äärellä. Vanhempia tieteenharjoittajia ei hektisestä alkusyksystä huolimatta tietenkään unohdettu, vaan perinteiset rapujuhlasitsit ja Tampere-excu nauttivat myös vanhempien opiskelijoiden suosiota. Järjestimme myös ulkomaanmatkan Kreikkaan, jossa opiskelijat pääsivät tutustumaan Kreikan oikeudellisiin instituutioihin ja kulttuuriin.

Marraskuun alussa järjestämme yhdistyksen II sääntömääräisen kokouksen, jossa valitaan muun muassa uusi hallitus seuraavalle vuodelle. Kannustaisin kaikkia yhdistystoiminnasta kiinnostuneita hakemaan yhdistyksemme hallitukseen, sillä toimiminen hallituksessa on erinomaista vastapainoa opiskelulle. Hallitustyöskentelyn kautta on erinomainen mahdollisuus päästä verkostoitumaan muiden oikeustieteen opiskelijoiden ja yritysten edustajien kanssa, oppimaan, miten yhdistys ja sen hallitus konkreettisesti toimii, sekä ennen kaikkea pitämään hauskaa yhdessä jäsenistön ja muun hallituksen kanssa.

Loppuvuonna pääsemme nauttimaan vielä muun muassa ISHA Turun kanssa järjestettävistä sitseistä, toimistonaapuribileistä, seminaareista, pikkujoulusitseistä sekä National Council Meeting Turusta, jossa elsalaiset eri puolilta Suomea kokoontuvat viettämään yhteistä mökkiviikonloppua.

Loppuvuotta innolla odottaen, Matias Nikkari, puheenjohtaja

6 | ELSA News 2/18

ELSA News 2/18 | 7

teksti: Tuija Raappana

Urheiluoikeuden muuttuva

pelikenttä

kuva(kenttä): stock.adobe.com

”

Urheiluoikeudellista sääntelyä tarvitaan urheiluun liittyvien erilaisten, osin ristikkäisten intressien sovittamiseksi yhteen.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Antti Aine

Urheilua on luonteensa vuoksi pitkään pidetty osittain yleisten oikeussääntöjen ulottumattomissa olevana alueena. Yleisen oikeusjärjestyksen sijaan sääntelyn keskiössä on vaikuttanut urheilun sisäinen normijärjestelmä: urheilua sääntelevät normit ovat olleet luonteeltaan enemmän eettisiä kuin juridisia.

Viime aikoina urheiluoikeudellinen sääntely on kuitenkin muuttanut voimakkaasti muotoaan. Erityisesti kansainvälistyminen on muovannut urheiluoikeutta perinteisestä itsesääntelystä kohti oikeudellistumista, juridisempaa ilmenemismuotoa. Urheiluoikeuden hajanaiseksikin kuvatusta kentästä on hiljalleen muodostunut omaksi oikeudenalakseen käsitettävä kokonaisuus, joka on täynnä mielenkiintoisia kollisiotilanteita urheilun sisäisen normijärjestelmän ja ulkopuolisen sääntelyn välillä.

Mutta mitä erityispiirteitä sääntelyyn konkreettisesti liittyy ja millaiseksi oikeudenalan sääntelyllinen ulottuvuus on kokonaisuudessaan muodostumassa? Näihin kysymyksiin vastaa Turun yliopiston professori Antti Aine.

Aineen mukaan urheiluoikeus on kasvava ja kehittyvä oikeudenala, joten sen sisältö ja rakenne ovat vasta muotoutumassa.

– Tämä tausta vaikuttaa muun ohella urheiluoikeuden yleisten oppien asemaan. Urheiluoikeudelle on ainakin pohjoismaisessa viitekehyksessä tyypillistä sen voimakas liittyminen urheilujärjestöjen itsesääntelyyn. Urheilujärjestöillä on keskeinen asema urheilun sääntelyjärjestelmän luojina ja ylläpitäjinä, mistä voi seurata erilaisia kollisioita julkisoikeudellisen sääntelyn kanssa.

Urheiluoikeuden erityispiirteet korostuvat siis eritoten alan yleisissä opeissa, eli keskeisissä käsitteissä ja periaatteissa, joiden kautta oikeudenalaa määritellään.

Yleisillä opeilla on tärkeä asema urheiluoikeuden kehittymisessä itsenäisenä oikeudenalana. Yleiset opit voidaan jakaa kolmeen osaan (oikeudelliset käsitteet, oikeusperiaatteet ja oikeudelliset teoriat).

Urheiluoikeudellisessa tutkimuksessa on muodostettu erilaisia käsitteitä ja periaatteita. Esimerkkinä tästä Aine mainitsee Helsingin yliopiston professori Heikki Halilan käsityksen siirtokorvauksesta urheiluoikeudellisena käsitteenä.

– Itse olen puolestani tarkastellut tuotannossani erilaisia urheiluoikeuden kantavia periaatteita (vapausperiaate, reilun pelin periaate ja urheilukilpailujen sujuvuusperiaate). Oikeudellisia teorioita ei toistaiseksi ole käsitelty kattavasti urheiluoikeudellisessa tutkimuksessa.

Urheiluoikeuden erityinen luonne tulee esille myös alaan liittyviä oikeuslähteitä tarkasteltaessa.

– Lainsäädännön ja oikeuskäytännön ohella urheiluoikeudellisessa tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota urheilun itsesääntelyyn. Kyse on urheilujärjestöjen laatimista säännöistä ja niiden soveltamiskäytännöistä, Aine kertoo.

Oikeudellisessa viitekehyksessä urheilun oikeusturvalautakunnan ja urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CAS:n ratkaisukäytännöillä on erityinen merkitys.

Ur h e i l u o i k e u d e s s a korostuu siis alan autonomia, joka toimii vuo10 | ELSA News 2/18

rovaikutuksessa julkisoikeudellisen sääntelyn kanssa.

Ristiriidoilta näiden oikeuslähteiden välillä on ajoittain mahdotonta välttyä.

–Käsillä on potentiaalinen jännite, jota tulee hallita sekä urheilun sisäisin että urheiluoikeudellisin instrumentein. Urheilujärjestöjen kannalta on olennaista, että ne varustautuisivat ennalta oikeudellisen sääntelyn asettamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa ennakoivaa asennetta mahdollisten jännitteiden vaikutusten mini-

Joona Tuomi, FC Timanttiliiga

moimiseksi. Urheiluoikeudellisen kyy myös kansainvälisessä sääntutkimuksen tehtävänä on puotelyssä. Urheilun kansainvälinen ”Urheilujärjestöillä lestaan muovata ratkaisulinjoja ja sääntely pohjautuu pitkälti julkisuuntaviivoja, joita voidaan hyösen vallan ja urheilujärjestöjen toion keskeinen dyntää urheilujärjestöjen päätökmiin. Urheilun julkisoikeudellisen asema urheilun senteossa, kuvailee Aine. sääntelyn perusta on valtioiden ja Urheilujärjestöjen ja urheilun kansainvälisten järjestöjen, kuten sääntelyjärjestelmän ”ulkopuolelta” tulevien lainsääEuroopan neuvoston, sisäisessä luojina ja ylläpitäjinä, däntöinstrumenttien välillä on harkinnassa ja päätöksentekomemistä voi seurata siis löydettävä harmonia, jotta nettelyssä, Aine kuvailee sääntelyn instrumentit toimisivat sulavasti syntyä. erilaisia kollisioita vuorovaikutuksessa keskenään ja julkisoikeudellisen muodostaisivat yhtenäisen sään– Ilmeistä on kuitenkin, että eritökokonaisuuden urheiluoikeulaisten sidosryhmien kuulemisella sääntelyn kanssa.” den kentälle. on keskeinen asema julkisoikeuKansainvälisyys on tärkeä vaikuttaja urheiluoikeu- dellisen sääntelyn valmistelussa. Urheiluliikkeen sisällä dellisen sääntelyn muotoutumisessa. Aineen mukaan sääntelyn valmisteleminen liittyy järjestöjen ja liittojen urheilua koskee erilaiset kansainväliset sopimukset, itsenäiseen harkintaan. Oikeudellisessa viitekehyksessä joista esimerkkeinä voidaan mainita dopingin käytön on kuitenkin huomattava, että erilaisilla riidanratkaija katsomoväkivallan estäminen. suelimillä, kuten CASilla, on tärkeä sijansa sääntelyn – Toisaalta merkittävä kansainvälisen sääntelyn alue soveltamisesta yksittäisissä tapauksista päätettäessä. liittyy urheilujärjestöjen sääntöihin ja määräyksiin.

Kyse on itsesääntelystä, jolla on olennainen vaikutus Miksi tämä sääntely on sitten niin urheilun käytännön organisointiin ja järjestämiseen. tärkeää? Mihin urheiluoikeudellisia Edellä mainittu vaikutus perustuu keskeisesti urheilun säädöksiä tarvitaan? pyramidimaiseen organisoitumistapaan erityisesti Eu- – Urheiluoikeudellista sääntelyä tarvitaan urheiluun roopassa, mutta myös globaalisti. liittyvien erilaisten, osin ristikkäisten intressien sovitUrheiluoikeudellisen sääntelyn kaksijakoisuus nä- tamiseksi yhteen, vastaa Aine.

Urheilujärjestöjen kannalta on olennaista turvata niiden mahdollisuudet itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintavapauteen. Urheilijoiden ja muiden yksilöiUrheilujärjestöjen kannalta den osalta urheiluoikeudellista sääntelyä tarvitaan niiden toimintavapauksien suojaamiseksi ja perusteltujen on olennaista, että ne oikeusturvaodotusten turvaamiseksi suhteessa urheiluvarustautuivat ennalta järjestöihin. oikeudellisen sääntelyn Urheilussa on myös erilaisia arvoja, kuten reilu peli, asettamiin vaatimuksiin. jonka toteuttamisen tukeminen oikeudellisen sääntelyn keinoin on edellä mainittujen tahojen lisäksi myös julkisen vallan intressissä.

”

”

ELSA News 2/18 | 11

Haaveissa uusi koti?

Vaikket vielä tietäisikään tulevan asuntosi tarkkaa hintaa, kokoa tai sijaintia, sinun kannattaa tehdä asuntolainahakemus jo nyt. Kun se oikea osuu kohdalle, olet valmis tarttumaan tilaisuuteen.

Täytä lainahakemus osoitteessa op.fi/kotiin Tervetuloa myös käymään!

Asuntolainan myöntää Osuuspankki.

ELSA News 2/18 | 13

teksti: Lasse Heliste

TYÖ URHEILUOIKEUDEN PARISSA Haastattelin Hannes Snellmanilla työskentelevää Emilia Uusitaloa asianajajan työstä urheiluoikeuden alalla. Uusitalo työskentelee muun muassa immateriaalioikeuden ja teknologian parissa, mutta on viimeisen parin vuoden aikana hoitanut myös urheiluoikeuteen liittyviä tapauksia.

Urheiluoikeus ei ole helposti määriteltävä oikeudenala, Uusitalo kertoo. Sitä ei voida määritellä samalla tavalla oikeudenalaksi, kuten esimerkiksi velvoiteoikeutta, jolla on omat yleiset säädöksensä ja oikeusperiaatteensa. Sen sijaan urheiluoikeutena voidaan pitää kaikkea mahdollista juridiikkaa, joka sisällöllisesti liittyy jollakin tapaa urheiluun.

Kuitenkin yksi erottava, urheiluoikeudelle tyypillinen tekijä on se, että urheiluoikeudessa esiintyy paljon epävirallisempaa sääntelyä. Tätä soft law’ta esiintyy muun muassa lajien sisäisessä sääntelyssä ja esimerkiksi kansainvälisten urheiluorganisaatioiden sopimuksissa.

Uusitalo kertoo, että urheiluoikeus liittyy vahvasti muun muassa sopimusoikeuteen. Samalla tavalla, kuin muillakin aloilla, myös urheilussa eri tahojen väliset sopimukset näyttelevät isoa roolia. Uusitalo mainitsee myös immateriaalioikeudet, jotka voivat tulla sovellettaviksi esimerkiksi käsiteltäessä yksittäisen urheilijan brändiä. Urheilullisia säätiötä ja yhdistyksiä koskee tietysti yhtiöoikeus ja vakavampien dopingtapausten myötä myös rikosoikeus voi tulla kysymykseen urheiluoikeudellisessa tapauksessa.

Uusitalo kertoo kiinnostuneensa urheiluoikeudesta oman ur14 | ELSA News 2/18

heiluharrastuksensa myötä. Hän on entinen kilpauimari ja toimii urheilun parissa aktiivisesti myös asianajomaailman ulkopuolella, istumalla muun muassa Uimaliiton hallituksessa.

Koska Hannes Snellman on iso liikejuridiikan toimisto, myös urheiluoikeudellisissa toimeksiannoissa asiakkaat ovat yleensä oikeushenkilöitä. Yhteistyötä tehdään muun muassa Suomen Palloliiton ja Suomen elektronisen urheilun liiton kanssa. Ajoittain yksittäisissä toimeksiannoissa avustetaan esimerkiksi jalkapalloseuroja. Asiakkaille annetaan kaikenlaista yleistä oikeudellista neuvontaa, esimerkiksi sopimusasioissa. Uusitalo kertoo, ettei ole itse ollut paljoa tekemisissä urheiluoikeuteen liittyvien riita-asioiden kanssa.

Varsinaiset urheiluoikeudelliset riitaprosessit eivät muutenkaan ole Suomessa kovin yleisiä. Tällaisia voi kuitenkin syntyä esimerkiksi dopingtapauksissa, tai jos esimerkiksi urheilijan kuvaa on käytetty väärin. Uusitalo mainitsee myös Sveitsin Lausannessa sijaitsevan Court of Arbitration for Sport’in, joka käsittelee urheiluoikeudellisia riitoja joka puolelta maailmaa.

Uusitalon mukaan urheiluoikeudessa haastavaa, mutta samalla mielenkiintoista, on muun muassa oikeudenalalle tyypillinen soft law.

Asianajaja Emilia Uusitalo, Hannes Snellman

URHEILUOIKEUDESSA HAASTAVAA, MUTTA SAMALLA MIELENKIINTOISTA ON MUUN MUASSA OIKEUDENALALLE TYYPILLINEN SOFT LAW.

ELSA News 2/18 | 14

”

Erilaiset lajiliitot tarvitsevat apua lainsäädännön noudattamisessa ja kunnollisten työsopimusten laatimisessa.

Urheilujuridiikan sisäiset säännöt ja niiden suhde kovaan juridiikkaan eivät aina ole täysin selkeitä ja niitä tutkiessaan juristi joutuu usein tulkitsemaan paljon ja luomaan uutta. Haasteena on myös se, että usein lainsäädäntöä ei ole luotu urheiluoikeuden näkökulmasta, jolloin jälleen joudutaan tulkitsemaan vahvasti.

Kuten useat elämän alueet, myös urheiluoikeus oikeudellistuu. Urheilumaailma muuttuu ammattimaisemmaksi ja sitä kautta entistä säännellymmäksi.

Ihmiset ovat koko ajan enemmän tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tästä syystä Uusitalo näkee, että myös urheiluoikeuden parissa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän juristeja. Esimerkiksi erilaiset lajiliitot tarvitsevat apua lainsäädännön noudattamisessa ja kunnollisten työsopimusten laatimisessa.

Yksi mielenkiintoinen tulevaisuuden ala on elekt-

roninen urheilu. E-urheilu on mielenkiintoinen muun muassa immateriaalioikeuksien kannalta. Esimerkiksi erilaisissa turnauksissa sekoittuvat usein toisiinsa pelinomistajan, turnauksen järjestäjän ja pelaajan oikeudet. Myös erilaiset kaupalliset toimijat ja mainostajat ovat kiinnostuneet paljon elektronisesta urheilusta ja alan kilpailuissa pyöriikin usein huomattavasti suuremmat rahat kuin perinteisten urheilulajien kilpailuissa. Näistä syistä alan toimijoiden olisikin syytä olla hyvin perillä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä laatia hyvät ja kattavat sopimukset.

Uusitalo haluaa vielä lopuksi kannustaa kaikkia kiinnostuneita tutustumaan urheiluoikeuteen. Ala on kasvussa ja uusia työpaikkoja tulee jatkuvasti lisää.

ANTERO LAURILA Asianajaja, varatuomari Brahenkatu 20 20100 TURKU Puh. 02-2516 881, 0400-525892 Fax: 02-2510 774 E-mail: antero.laurila@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajoa vuodesta 1982.

16 | ELSA News 2/18

ELSA News 2/18 | 17

teksti: Lasse Lipsanen

Urheilujohtaminen tarjoaa mahdollisuuksia moneen

”

Urheilu kaipaa kipeästi uusia sukupolvia mukaan katsomoihin ja kenttien laidoille.

Vielä jokin aika sitten suomalainen urheilu yhdistyi helposti mielikuvissa syrjäisillä soilla ja saleilla ylhäisessä yksinäisyydessään treenaaviin kansallissankareihin, jotka poistuivat askeettisesta elämänpiiristään ainoastaan olympialaisten tai muiden vastaavien arvokisojen ajaksi. Kisoissa fokus oli tiukasti omassa kilpailusuorituksessa, ja pakolliset haastattelut hoidettiin mahdollisimman niukkasanaisesti, naama peruslukemilla. Tällainen jäyhän etäinen kuva urheilusankareista sopi ehkä kansalliseen urheilumytologiaan, mutta paljon urheilun tarjoamaa potentiaalia jäi hyödyntämättä.

18 | ELSA News 2/18

”

Suomalainen urheilubisnes on poikkeuksellisen vahvasti suhdebisnestä. Se, että opit tuntemaan avainhenkilöitä ottaa aikansa, mikä edesauttaa sitä, että voit oikeasti myös tehdä liiketoimintaa urheilun parissa.

– Arto Kuuluvainen, kauppatieteiden tohtori, sekä urheilujohtamisen ja -markkinoinnin asiantuntija

A

mmattiurheilulle kaupallisuus ja yleisölle tarjottava viihdearvo ovat elinehtoja, joiden hyödyntäminen osataan nykyisin huomioida aiempaa paremmin. Vaikka ajat ovat onneksi muuttuneet, näkee urheilumarkkinoinnin parissa pitkään työskennellyt Arto Kuuluvainen alalla edelleen runsaasti kehityskohteita – Suomalaisen urheilun bisnespuolta voidaan pitää hieman alikehittyneenä. Englannissa ensimmäiset sponsorointisopimukset tehtiin jo 1800-luvulla. Suomessa alaa on leimannut pitkään tietynlainen hyväntekeväisyyden stigma.

Tämä taas johtuu siitä, että vasta aivan hiljattain on isommin herätty näkemään esimerkiksi sponsorointi vakavasti otettavana markkinointikeinona, Kuuluvainen toteaa.

Mitä sitten on urheilumarkkinointi?

Yhtä kaiken kattavaa selitystä on vaikea antaa, mutta Kuuluvaisen mukaan sen voi määritellä esimerkiksi urheiluseuran kiinnostavuuden maksimoinniksi katsojien ja yrityskumppanien silmissä markkinoinnin ja brändinrakennuksen keinoin. Toisaalta asiaa voi katsoa myös yrityksen näkökulmasta.

Esimerkkinä tällaisesta brändinrakennuksesta voi käyttää vaikkapa Huawein ja yhteistyötä Honor-puhelimen markkinoinnissa.

– Tuotteen lanseerauksessa hyödynnettiin paljon Makwan Amirkhanin henkilöbrändiä. Tämä toi huomiota uutuudelle, mutta myös edusti esimerkiksi rohkeutta, jota Honor halusi brändissään alleviivata, Kuuluvainen kertoo.

Urana urheilujohtaminen?

Urheilumarkkinoinnin ohella Kuuluvainen työskentelee paljon koulutus- ja konsulttitehtävissä urheilujohtamisen parissa. Joskus Kuuluvaisen apua kaivataan esimerkiksi urheiluseuran strategian hiomiseen, toisinaan taas urheilijoiden henkilöbrändien kehittämiseen. Vaikka urheiluun liittyvät asiat työllistävät runsaasti, on hänen varsinainen päivätyönsä markkinointitutkimusyritys Bilendin palveluksessa.

Terminä urheilujohtaminen viittaa lajiliittotason, seuratason tai urheilija- ja valmentajatason johtamiseen. Mahdollisia työtehtäviä urheilujohtamisen parissa ovat esimerkiksi seurajohtajan tai lajiliittotason pestit. Koska nämä paikat ovat todella kilpailtuja ja valinta

kohdistuu usein lajien sisäpiiriin, ei kaikkea kannata välttämättä laskea sen varaan, että tekee uransa seuraavana kalervokummolana. Sen sijaan managerointipuolella – erityisesti yksilöurheilijoiden kohdalla – olisi Suomessa paljonkin kysyntää osaaville tekijöille.

Hyvän managerin tulisi osata hoitaa niin urheilullista, myynnillistä kuin sopimusjuridistakin puolta. Kuten kuvitella saattaa, tällaisia monitaitureita on melko harvassa. Tästä syystä Kuuluvainen painottaakin verkostojen merkitystä osana menestyksekästä managerointia.

Vaikkei urheilujohtamista ainakaan ensimmäiseksi osaisi yhdistää oikeustieteeseen, saattaa asiasta kiinnostuneelle ja siihen perehtyneelle juristille löytyä uravaihtoehtoja myös tästä ehkä hieman yllättävästikin suunnasta.

– Esimerkiksi manageri- ja agenttibisneksessä on oikeustieteilijöitä nähtykin, Kuuluvainen kertoo.

Urheilualan moniottelija

Omalta koulutukseltaan Kuuluvainen on kauppatieteiden tohtori.

Vaikka koulutus antaa valmiuksia isojen kokonaisuuksien hahmottamiseen ja luo osaltaan uskottavuut-

ELSA News 2/18 | 19

Ensisijaisesti alalle ajautumiseen on vaikuttanut kuitenkin oma kiinnostus ja rohkeus tarttua tilaisuuteen. ta, varsinainen sisältöosaaminen on Kuuluvaisen mukaan pitänyt oppia käytännön kautta pukukopeissa vietettyjen vuosikymmenten aikana.

– Suomalainen urheilubisnes on poikkeuksellisen vahvasti suhdebisnestä. Se, että opit tuntemaan avainhenkilöitä ottaa aikansa, mikä edesauttaa sitä, että voit oikeasti myös tehdä liiketoimintaa urheilun parissa.

Verkostojen ja tunnettuuden hankkimisessa urheilujohtamisen alalla ovat auttaneet muun muassa urheilujohtamisen kurssit, joita Kuuluvainen on opettanut Turun kauppakorkeakoululla.

Ensimmäisen kurssin alkaessa vuonna 2006, kyseessä oli ylipäätään yksi ensimmäisistä yliopistotasoisista urheilujohtamisen kursseista Suomessa. Myös suosio oli sen mukainen: tulijoita olisi ollut

kolminkertainen määrä siihen nähden, mitä oli mahdollista ottaa osallistujiksi.

Osittain näiden kurssien ansiosta Kuuluvainen saavutti alan asiantuntijan statuksen. Nykyisin hänet saattaakin nähdä mediassa kommentoimassa aihepiiriä, minkä lisäksi hän kirjoittaa urheilujohtamiseen ja -markkinointiin keskittyvää blogia. Onpa Kuuluvainen ehtinyt julkaista aiheesta kaksi kirjaakin.

kuva: Kimmo Peltonen

20 | ELSA News 2/18

Yhteiskuntavastuu on parasta uusasiakashankintaa.

Tietyiltä osin innostus urheilun parissa työskentelyyn on tullut verenperintönä – suvussa kun on useampia entisiä ammattiurheilijoita ja seurajohtajia. Ensisijaisesti alalle ajautumiseen on vaikuttanut kuitenkin oma kiinnostus ja rohkeus tarttua tilaisuuteen.

– Lähinnä olen seurannut mielenkiinnon kohteitani ja pyrkinyt tarttumaan tilaisuuksiin, kun sellaisia on kohdalle osunut, Kuulu-

vainen sanoo.

Myös päivätyössään Bilendillä Kuuluvainen on viime aikoina päässyt työskentelemään urheilun parissa. Yhtiö on juuri lanseerannut Suomen markkinoille Tanskassa kehitetyn SponsorOptimizer-konseptin. Kyseessä on työkalu, joka auttaa sponsorointikohteita löytämään yritys- ja tuotebrändejä, jotka suomalaiset kokevat arvoiltaan samankaltaisiksi seuran, urheilijan tai vaikkapa muusikon kanssa. Tämä tuo osaltaan lisää ammattimaisuutta suomalaiseen urheilubisnekseen.

Asiakkaina projektissa ovat muun muassa sellaiset tahot kuin Veikkausliigaseura KuPS, miesten salibandymaajoukkue, Kuninkuusravit, Korkeasaaren eläintarha ja tiedekeskus Heureka.

Urheilujohtamisen nykytrendi Urheilujohtamisessa ja -markkinoinnissa ei ole kyse pelkästään liiketoiminnallisista näkökulmista.

Urheiluseurat ovat viime vuosina alkaneet kiinnittää yhä enenevissä määrin huomiota yhteiskuntavastuuseen. Erilaiset hyväntekeväisyyskampanjat ovat yksi tapa saada yhteys ihmisiin, jotka eivät muuten seuroista tai ylipäänsä urheilusta kiinnostu.

Toisaalta seurat ovat hiljalleen heränneet siihen, että ne voivat rahoittaa toimintaansa esimerkiksi erilaisia iltapäiväkerhoja vetämällä.

Esimerkkinä voidaan mainita vaik-

kapa jalkapalloseura HJK, joka on Helsingin toiseksi suurin iltapäiväkerhojen järjestäjä heti seurakuntien jälkeen. Nämä kerhot auttavat HJK:ta rahoittamaan päätoimisten juniorivalmentajien palkkaamista. Samalla seura luo vuosittain läheisen yhteyden satoihin eka- ja tokaluokkalaisiin, eli juuri siihen ikäryhmään, jossa kannatussuhteet tutkimusten mukaan yleensä syntyvät.

– Kuten hyvä ystäväni, Turun ammattikorkeakoulun urheilujohtamisen lehtori Jaakko Haltia tapaa sanoa ”yhteiskuntavastuu on parasta uusasiakashankintaa”. Tällä tarkoitetaan sitä, että urheilu kaipaa kipeästi uusia sukupolvia mukaan katsomoihin ja kenttien laidoille, Kuuluvainen huomauttaa.

Yhteiskuntavastuun korostamisen lisäksi urheilujohtamisen nykytrendeistä on syytä mainita koko yhteiskunnan läpäisevä digitalisaatio. Esimerkiksi Kuuluvainen nostaa suomalaisen teknologia-start-upin CoPlaysin, jonka hallitukseen hänet äskettäin valittiin.

– Pyrimme digitalisoimaan palloilulajien valmennuksen, ja parhaillaan neuvottelemme yhteistyöstä yhden maailman suurimman urheiluseuran kanssa. On ollut mielenkiintoista – välillä toki myös turhauttavaa – seurata vierestä, miten todelliset urheilujättiläiset käyvät bisnesneuvotteluja, Kuuluvainen avaa yhtiön toimialaa.

ELSA News 2/18 | 21

teksti: Juliana Laurila

Urheilumaailman

eettiset

kysymykset

U

rheilumaailma on kuin toinen todellisuus, jossa pätevät erilaiset säännöt. Tässä artikkelissa kurkataan pintaraapaisun verran urheilun maailmaan urheilulääkärin näkökulmasta ja eettisesti pulmallisia tilanteita lähestyen.

Ensiksi pohjustan hieman, mitä ylipäätänsä on urheilulääkärin etiikka?

Millaisin ohjein urheilulääkäri tekee päätöksiä, ohjeistaa ja hoitaa potilastaan?

”

Ideaalitapauksessa lääkärin etiikka on aina lääkärin etiikka, oli sitten kysymyksessä urheilija tai tavallinen potilas.

Lääkäriliiton laatimien sivujen mukaan urheilulääkärin ensisijainen tehtävä on vastata urheilijan terveydentilasta. Urheilulääkärin on vastustettava kiellettyjen ja terveyttä vaarantavien keinojen käyttöä suoritusten parantamiseksi ja annettava antidoping-valistusta kaikille urheilun parissa toimiville.

Urheilulääkärin toimintaa ohjaavat lääkintäeettiset ohjeet, lainsäädäntö sekä urheilun kansalliset ja kansainväliset säännöstöt.

Se siitä alkukatsauksesta, nyt sukelletaan hieman syvemmälle. Urheilulääkäri Tapio Kallio on tehnyt pitkän uran urheilulääketieteen parissa, joten on hyvä aloittaa kysymällä, mistä kaikki lähti.

– Kiinnostus urheilulääkärin uraa kohti lähti omasta yleisurheilutaustasta. Halusin yhdistää urheilun ja työn toisiinsa, sillä urheilumaailma on mielenkiintoinen maailma ja kun oli mahdollista lähteä tälle tielle, niin mikäs siinä!

Koulutukseltaan Kallio on ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri. Uraan on mahtunut kaikenlaista: Kallio on ollut kymmenien joukkueiden lääkärinä ja yleisurheilutaustansa vuoksi ollut paljon tekemisissä juuri kyseisen lajin kanssa. Lisäksi urahistoriaan mahtuu muitakin lajeja, kuten jenkkifutista, jääkiekkoa, käsipalloa, lentopalloa ja koripalloa.

– Olen ollut järjestämässä erilaisia kisoja, Helsingissä MM-kisoja ja EM-kisoja. Olen myös ollut 30 vuoden ajan lääkintäkonsulttina eri liitoissa, Kallio lisää.

Ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio

Keskustelu lähestyy seuraavaksi mielenkiintoista aihetta, eli mitä eettisesti hankalia tilanteita urheilulääkärin uralla on joutunut kohtaamaan ja ratkaisemaan.

– Haastavimmat jutut liittyvät tilanteisiin, joissa kysymys on yksittäisestä urheilijasta ja hänen oikeudestaan kilpailla. Ongelmia saattaa tulla esiin esimerkiksi tiELSA News 2/18 | 23

”

Paras tilanne vallitsee silloin, kun valmentaja ja urheilulääkäri nähdään kahtena asiantuntijana.

lanteessa, jossa urheilijan feminiiniset tai maskuliiniset ominaisuudet ovat epäselviä, Kallio selostaa.

Kallio nostaa esille esimerkkitilanteen. Ajatellaan, että on naisurheilija, jolla on poikkeava hormoniaineenvaihdunta synnynnäisesti. Tämä antaisi tälle yksittäiselle urheilijalle etua kilpailussa naisia vastaan, jos hän on miesmäisempi kuin naiset keskimäärin.

Ongelmaksi nousee silloin se, että kaikki muut naiset, jotka ovat niin sanotusti ”normaaleja” naisia, kärsivät tästä yhdestä urheilijasta, jolla on poikkeuksellinen etu puolellaan. Tietenkäänhän tämä yksittäinen urheilija ei asialle mitään voi. Mihin siis vedetään raja ja kenen oikeusturvalle annetaan suurempi painoarvo, yksittäisen urheilijan vai muiden?

Oikeusturvan painoarvon pohtiminen on Kallion mukaan juuri nyt ajankohtaista. Kansainvälinen yleisurheiluliitto on hiljattain tehnyt päätöksen perustuen omiin tutkimuksiinsa ja linjannut, että jos esimerkiksi naisurheilijalla todetaan poikkeuksellinen miessukupuolihormonin tuotanto, niin hänen täytyy lääkityksen avulla vähentää hormonituotanto normaalille tasolle, niin sanotusti naiselliselle tasolle, jotta kilpailuetu vähentyisi.

– Tämä tietysti on katastrofi yksittäisen urheilijan kohdalta, sillä tietysti siinä voi kokea omaa identiteettiään loukattavan, kun aineenvaihduntaan joudutaan tällä tavalla puuttumaan, Kallio toteaa. Juridisessa maailmassakin rajanvetoa joudutaan usein käymään, joten siinä mielessä näillä kahdella todellisuudella on jotakin yhteistä.

Kallio viittaa vielä dopingtapauksiin, ja myös Lauri Tarasti on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin dopingista ja lääkäreistä juristin näkökulmasta.

Kenen vastuulla on näyttö ja voiko syyn sysätä joukkueen lääkärille tai valmentajalle vai onko urheilija yksin itse vastuussa?

Keskeistä on urheilijan ankara vastuu, eli juridisesti se tarkoittaa urheilijan vastuuta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, kirjoittaa Tarasti artikkelissaan.

Siteeraten myös WADA:n hyväksymän Maailman antidopingsäännöstön pykälää 2.1: ”Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineesta. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen dopingrikkomusta.”

Näyttövelvollisuus on urheilijalla, eli jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan tai laiminlyönnistään, rangaistusta ei määrätä.

– Urheilu pelaa omilla säännöillään, ja kun johonkin urheiluun ryhtyy, niin on hyväksyttävä säännöt, jotka voivat olla joskus tiukemmat yksilön oikeuden kannalta kuin siviilimaailmassa, Kallio tähdentää.

Etiikan näkökulmasta on mielenkiintoista myös tietää, onko mitään sävyeroja, kun verrataan urheilulääkärin etiikkaa toisen lääkärin etiikkaan?

– Ideaalitapauksessa lääkärin etiikka on aina lääkärin etiikka, oli sitten kysymyksessä urheilija tai tavallinen potilas, Kallio sanoo. Kuitenkin voidaan havaita jotakin pientä eettistä venymistä, varsinkin jos kyseessä on ammattiurheilija. Sillä onhan selvää, että tilanteet ovat hyvin erilaiset, tuleeko vastaanotolle tavallinen potilas vai kilpaurheilija. Toisella saattaa olla tavan-

”Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineesta. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen dopingrikkomusta.”

– Maailman antidopingsäännöstö, § 2.1

24 | ELSA News 2/18

omainen työpäivä edessä, mutta toisella hyvin tärkeä kilpailu. Kilpaurheilijan kanssa voidaan käydä keskustelua, että vammasi saattaa pahentua ja toipuminen pitkittyä, mutta voi olla, että lääkkeen avulla pystyt ottamaan osaa kisaan. Tavalliselle potilaalle on helpompaa kirjoittaa sairaslomaa ja olla turhaa riskeeraamatta vammaa työpäivän takia.

Suomessa lääkäreiden etiikka on hyvin korkealla tasolla ja tähän korkeaan tasoon vaikuttaa riippumattomuus, jota Kallio haluaa korostaa. Jos lääkäri ei ole tarpeeksi riippumaton, paineet siihen, että etiikka venyy, saattavat kasvaa.

– Niin kuin vanha sanontakin menee, nälkäinen lääkäri on vaarallinen lääkäri. Lääkärin pitäisi olla henkisesti ja taloudellisesti riittävän riippumaton, jolloin riski ajautua eettisille harhapoluille on pienempi, Kallio sanoo.

Erilaisia painostuksia vaikuttamaan lääkärin päätöksiin voi tulla muualtakin. Esimerkiksi valmentajalta ja valmennusjohdosta. Pelaaja itse saattaa tiedostaa ottavansa riskin, jos jatkaa loukkaantumisen jälkeen peliä, mutta muun joukkueen ja etenkin valmentajan paine saattaa olla kova.

– Valmentajan auktoriteetti lääkäriin voi olla merkittävä. Tällaisissa tilanteissa lääkärin pitäisi olla kylmän viileästi asiantuntija, kertoa

urheilijalle faktat ja antaa urheilijalle vaihtoehdot. Urheilulääkärin ja valmentajan keskinäisen työnjaon tulisi olla selvä ja perustua luottamukseen.

–Urheilulääkärin pitäisi olla riittävän riippumaton asiantuntija, johon luotetaan ja jota kunnioitetaan, eikä urheilulääkäri saisi olla valmentajan määräysvallan alaisena käskyläisenä. Vuoropuhelun tulisi olla joustavaa ja yhteistyöhön pohjautuvaa, jossa luottamus säilyisi puolin ja toisin. Myöskin niin päin, että jos lääkäri jotakin sanoo, niin valmentajan olisi uskottava lääkärin asiantuntemusta. On osattava siis perustella, miksi tulisi toimia tietyllä tavalla.

– Paras tilanne vallitsee silloin, kun valmentaja ja urheilulääkäri nähdään kahtena asiantuntijana; valmentaja vastaten valmennuspuolesta ja lääkäri lääketieteellisestä puolesta, eikä kumpikaan pompi toisen tontille turhaan, Kallio sanoo.

Urheilumaailman voi nähdä pintapuolisesti vain voittoina ja tappioina, kilpailuina ja turnauksina. Urheiluun liittyy paljon muutakin, kuten problemaattisia eettisiä kysymyksiä ja epäselviä rajanvetoja.

Tämä onkin varmasti yksi syy sille, miksi urheilumaailma on niin koukuttava, puoleensavetävä ja kiehtova.

”

– – nälkäinen lääkäri on vaarallinen lääkäri.

Urheilu pelaa omilla säännöillään, ja kun johonkin urheiluun ryhtyy, niin on hyväksyttävä säännöt, jotka voivat olla joskus tiukemmat yksilön oikeuden kannalta kuin siviilimaailmassa.

ELSA News 2/18 | 25

teksti: Elina Brander

Viime vuonna Suomessa tehtiin 3370 dopingtestiä.

Dopingrikkomuksia oli yhdeksän, joista kahden tapauksen käsittely on vielä kesken.

Doping ja sen valvonta

Suomessa Doping tarkoittaa urheilusuoritusta parantavien, kilpailusäännöissä kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttöä. Dopingin käyttö on kielletty, sillä halutaan, että urheilijat pysyvät terveinä ja tasavertaisina, eikä kukaan saa perusteetonta keinotekoista etua suoritukseensa.

Dopingin käytön ehkäisemiseksi toteutetaan dopingvalvontaa ympäri maailman. SUEK ry. tarkoittaa Suomen urheilun eettistä keskusta, joka vastaa koko dopingvalvonnasta Suomessa. Antidopingtoiminnassaan SUEK käyttää myös nimeä ADT (=Suomen antidopingtoimikunta). SUEKin toimialaan kuuluu myös yhteistyö muiden toimijoiden kanssa urheilukilpailuiden manipuloinnin ehkäisemiseksi sekä katsomoturvallisuuden ja -viihtyvyyden kehittämiseksi.

Valvontaan sisältyy erilaisia osa-alueita: testauksen suunnittelu, näytteiden otto ja käsittely, tulosten käsittely, dopingrikkomuksenkäsittely ja seuraamusten määrääminen sekä mahdollinen muutoksenhaku.

Haastattelin aiheesta Petteri Lindblomia, joka toimii SUEKilla lakiasiainjohtajana.

26 | ELSA News 2/18

kuva: stock.adobe.com

”

Yhtenä tärkeimmistä keinoista on koulutus ja tietoisuuden lisääminen liittojen, seurojen, valmentajien, muiden tukihenkilöiden ja urheilijoiden parissa.

– Petteri Lindblom lakiasiainhoitaja, SUEK

Kuinka yleistä doping Suomessa on, sekä mihin Suomi sijoittuu, jos verrataan dopingin yleisyyttä muualla maailmassa?

– Doping urheilussa ei ole onneksi kovin yleistä Suomessa. Viime vuonna Suomessa tehtiin 3370 dopingtestiä. Dopingrikkomuksia oli yhdeksän, joista kahden tapauksen käsittely on vielä kesken. Suomi on tilastojenkin mukaan puhtaimpien maiden joukossa.

Minkälaisia rangaistuksia dopingista yleensä tuomitaan? Mitä muita seuraamuksia saattaa koitua?

– Dopingrikkomuksissa rangaistukset vaihtelevat varoituksesta neljän vuoden urheilun toimintakieltoon antidopingsäännöstön mukaisesti.

Mikäli rikkomus katsotaan tahalliseksi, on seuraamuksena neljän vuoden toimintakielto.

Mikäli rikkomus on tuottamuksellinen, säännöstön mukaan seuraamus on maksimissaan kaksi vuotta ja minimissään varoitus. Taso riippuu henkilön tuottamuksen määrästä.

Muina seuraamuksina voidaan määrätä kilpailutulosten hylkääminen. Lisäksi lajiliitoilla voi olla omia sääntöjä tai sopimuksia, joiden perusteella voidaan määrätä urheilijalle taloudellisia seuraamuksia.

Mikä on mielestänne tärkein keino dopingin ennaltaehkäisyssä?

– Yhtenä tärkeimmistä keinoista on koulutus ja tietoisuuden lisääminen liittojen, seurojen, valmentajien, muiden tukihenkilöiden ja urheilijoiden parissa. Lisäksi uskomme, että mitä suurempi riski on jäädä kiinni dopingin käytöstä, sitä vähemmän sitä käytetään.

Tässä on suureksi avuksi muun mm. tutkintatoimien lisääminen, ilmiantojärjestelmä, urheilijan biologinen passi ja näytteiden jäädytys sekä uudelleenanalysointi.

Onko mielestänne Suomen dopinglainsäädäntö ajan tasalla vai onko jotain mitä muuttaisitte tai kehittäisitte?

– Mielestäni lainsäädäntöä ei ole tarvetta muuttaa käytön rangaistavuuden osalta. Siinä suhteessa lainsäädäntö on ajan tasalla. Sen sijaan yritämme jatkuvasti kehittää tietojen vaihtoa viranomaisten ja meidän välillä. Tällä hetkellä suurena esteenä on luonnollisesti se, etteivät viranomaiset voi jakaa keskeneräisistä asioista tietoa.

Onko dopingvalvonta tehokasta vai miten helposti tapauksia saattaa jäädä huomaamatta?

– Tehokkuuden arvioiminen on vaikeata eikä meillä ole riittävästi tutkimustietoa siitä. Uskomme kuitenkin, että valvonta on koko ajan tehokkaampaa johtuen mm. tutkinnan ja uusien valvontamenetelmien kehittämisestä.

ELSA News 2/18 | 27

teksti: Jani Ryhänen

´ELEKTRONIIKKA TEKEE KAIKESTA HAUSKEMPAA`: < ELEKTRONINEN URHEILU >

Ystäväni pyysivät minua kirjoittamaan ELSA Newsiin artikkelin urheiluoikeudesta, ja ennen kuin kysymys edes selvisi loppuunsa ja rekisteröityi päähäni, vastasin kyllä. Sitten todellisuus iski vasten kylmiä kasvojani: en tiedä mitään urheilusta. Yritin keksiä itseäni kiinnostavaa aihetta urheiluoikeudesta, jolloin mieleeni juolahti elektroninen urheilu. Mitä on elektroninen urheilu, kuinka sitä säännellään, kuinka laji on kehittynyt vuosien saatossa, onko lajissa mahdollista doupata? Kysymyksiini vastaajaksi löysimme Suomen elektronisen urheilun liiton SEUL ry:n puheenjohtajan Joonas Kapiaisen, joka osasi erinomaisesti vastata mietintöihini ja havainnollistaa elektroniseen urheiluun liittyviä koukeroita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 45 46 47 48 49 50 51 52

Veikkaisin, että lähitulevaisuudessa tulemme menemään hyvin lähelle perinteistä urheiluoikeutta, koska periaatteet ja prinsiipit lajien pohjalla ovat täysin yhtenäiset: kovan harjoittelun kautta mennään valtalajin huipulle.

– Joonas Kapiainen, puheenjohtaja, Suomen elektronisen urheilun liitto

Ensimmäiseksi halusin kuulla Kapiaiselta, mitä e-urheilu on yksinkertaisesti sanottuna.

– Käytännössä kaikki fyysinen ja ei-fyysinen kilpailullinen tekeminen, jossa käytetään elektronista laitetta, lasketaan elektroniseksi urheiluksi. Yleisin muoto on kilpailullinen videopelaaminen, jossa tavoitteena on voittaa kanssapelaajat tai osana joukkuetta voittaa vastassa oleva joukkue.

Vastoin yleistä käsitystä e-urheilusta on olemassa myös fyysisiä muotoja, kuten erilaiset urheilu- ja tanssipelit sekä megazone-laserammunta, josta järjestetään Suomen mestaruuskisoja vuosittain. Lajin ”huippu” ja tunnetuin ilmentymä kuitenkin lienee tietokoneella tai konsolilla tehty pelaaminen isoilla areenoilla valtavista rahasummista.

Mikä on Suomen elektronisen urheilun liiton SEUL ry:n rooli ja tarkoitus e-urheilun pelikentällä?

– Liiton tarkoituksena on ylläpitää e-urheilua Suomessa, kertoa siitä eteenpäin ja kehittää sitä edistyneempään suuntaan. SEUL:ia voi siis verrata mihin tahansa lajiliittoon. Perinteisessä urheilussa lajiliitto ”omistaa” lajin ja niiden tarkoituksena on omalla tavallaan säännellä ja ylläpitää lajin statusta keittäen sitä parempilaatuiseksi ja turvallisemmaksi harrastaa

”

kuva: Jari Saukkonen

kaikille eritasoisille pelaajille. Lajiliiton tapaan siis toimitaan, mitä voi verrata vaikka Koripallo- tai Salibandyliittoon, kertoo Kapiainen.

Voiko Suomessa tehdä elantoa e-urheilulla, vai vaatiiko se erityistä kansainvälistä suurmenestystä?

– Periaatteessa voi tehdä, koska Suomessa on jo pelaajia, jotka pelaavat sopimuksen alla, kun puhutaan ihan raa’asta pelaamisesta. Sitten on yrityksiä, joissa voi työllistyä e-urheilun parissa vaikkei itse pelaisi, ja tienata sillä. On myös tietynlaisia mediahenkilön tehtäviä, kuten striimaajat, jotka lähettävät nettiin pelaamistaan ja jotka tekevät rahansa mainos-, sponsori- tai katsojatulojen kautta ja siten rahoittavat toimintaansa.

Heidät voidaan laskea e-urheilulla tienaaviksi henkilöiksi.

Suurin osa niistä vähistä suomalaisista, jotka tienaavat hyvin rahaa e-urheilulla, ovat sellaisia henkilöitä, jotka käyvät ulkomailla pelaamassa kuuluen johonkin monikansalliseen organisaatioon. He tekevät ammattimaisesti töitä ja matkapäiviä kertyy runsaasti.

Siellä tavallaan ne isot rahat tällä hetkellä ovat, mutta on myös pelaajia, jotka pelaavat vain nimenomaisesti Suomessa ja tienaavat peruspalkkaa siitä.

Kapiaisen mukaan karkeasti arvioiden Suomessa ELSA News 2/18 | 29

53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102

on noin 30-50 pelaajaa, jotka tienaavat joitakin satoja tai jopa useita tuhansia kuukaudessa sillä, että videopelaavat kilpailullisesti. Määrä on pikkuhiljaa kasvussa, ja koko ajan enemmän hyviä pelaajia rekrytoidaan Suomeen sekä Suomen ulkopuolelle.

”

Meillä tulee myös olla eikaupallisia tahoja, jotka valvovat toimintaa.

Kuinka e-urheilu on kehittynyt viime vuosien aikana ja kuinka SEUL haluaisi sen tulevaisuudessa kehittyvän?

– E-urheilun kaupallinen kasvu on valtavaa, kuten arvata saattaa. Viimeisen viiden vuoden aikana muutamille todella suosituille peleille on syntynyt suljettuja liigoja, jotka järjestävät turnauksia ja erilaisia avoimia tapahtumia. Perinne ja rutiini ovat tietyssä mielessä vasta muodostumassa sen suhteen, kuinka, missä ja milloin turnajaisia järjestetään.

Kenttä on todella kaupallinen, kilpaileva ja suurempi kuin se oli aiemmin, mikä tuo myös haasteita sen suhteen, kuinka kenttää ja sen toimijoiden tekemisiä valvotaan. Meillä tulee olla myös ei-kaupallisia tahoja, jotka valvovat toimintaa, Kapiainen täsmentää.

Täällä Suomessa liittotason toiminta on hyvin tuttua, koska mehän olemme järjestömaa, jossa kaikki urheilu perustuu kattoliittoon, jonka alla toimijat, seurat ja yksiköt toimivat. Tässä lajissa ei vielä ole ihan samanlaista systeemiä, ja ympäristö onkin erittäin uniikki, mutta silti meillä on myös kansainvälinen kattoliitto IeSF, International e-Sports Federation.

Kapiaisen mielestä lähitulevaisuudessa on tärkeää saada rakennettua alalle sellainen infrastruktuuri, joka huolehtii muistakin kuin yrityksistä, jotka ajavat vain kaupallisia intressejään.

Seuraavaksi olikin jo aika viedä keskustelu kohti aiheen lainsäädännöllistä puolta. Onko elektronista

urheilua säännelty Suomessa lain tasolla, ja onko meidän sääntelymme kansainvälisellä tasolla edelläkävijä vai jäljessä laahaaja?

– Lainsäädäntöä ei juurikaan ole, toistaiseksi. Käytännössä pyrkimys on, että e-urheiluun sovellettaisiin muuhun perinteiseen urheiluun koskevaa lainsäädäntöä.

30 | ELSA News 2/18

– Olemme vielä niin uudessa tilanteessa, että laki ei vielä ota hirveästi kantaa eritoten e-urheiluun. Mutta esimerkiksi verottaja on tehnyt päätöksen siitä, että e-urheilijoita kohdellaan samoin kuin muitakin urheilijoita, ja Puolustusvoimat katsovat e-urheilua yhtenä urheilulajina, ja niin edelleen. Nämä eivät ole suoraan lainsäädännöllisiä asioita, mutta tällaiset päätökset tähtäävät siihen, että e-urheilu on tulevaisuudessa samalla tavalla säännelty kuin muukin perinteinen urheilu, kertoo Kapiainen.

Elektroninen urheilu on aika hedelmällinen vedonlyönnin kohde ja sääntelyn osalta tähän tulisi kiinnittää huomiota. Suomi on tällaisten urheiluliittojen ja edunvalvonnan suhteen hyvällä tasolla, ja siihen meidänkin liitossa pyritään, että pelaajat saavat edunvalvontaa.

Sopimusasiat ovat vaikea sekä haasteellinen kenttä tällä hetkellä, koska e-urheilun kärki perustuu pitkälti markkinointiin ja brändien käyttämiseen. Siinä mielessä tekemistä vielä riittää, että pystytään jollain tavalla sääntelemään, miten pelaajien sopimuksista saadaan järkeviä ja reiluja. Kysymykseen vastaten, Suomessa huolehditaan erimerkiksi pelaajien vakuutuksista,

”

mikä on kansainvälisesti hyvin harvinaista. Tällä saralla ollaan kansainvälisellä pelikentällä vielä edelläkävijöitä. Toivottavasti asian laita pysyy samanlaisena tulevaisuudessakin, että meillä on yhä helpompaa ja turvallisempaa tehdä harrastusta ja huolehtia pelaajien oikeuksista, Kapiainen toteaa.

Suomen kannalta on erittäin vähän tai ei ollenkaan.

Tällainen oikeuskäytäntö tulee vielä jossain vaiheessa muodostumaan perinteisen urheilun tyyliin, mutta ei vielä toistaiseksi. Perinteisen urheilun oikeuskäytäntökään ei ole vielä suoraan soveltuvaa e-urheiluun, koska e-urheiluun liittyvien tapausten puuttumisen takia sen suhdetta perinteiseen urheiluoikeuteen ei ole vielä tuomioistuimien tasolla ratkaistu.

– Veikkaisin, että lähitulevaisuudessa tulemme menemään hyvin lähelle perinteistä urheiluoikeutta, koska periaatteet ja prinsiipit lajien pohjalla ovat täysin yhtenäiset: kovan harjoittelun kautta mennään valtalajin huipulle. Samanlaiset harjoittelut ja käytännöt ovat kuin perinteisen urheilun harjoittelijoilla, enkä näe mitään syytä, miksei siis mentäisi tässä asiassa kohti samanlaista soveltamiskäytäntöä, kuuluu Kapiaisen suusta.

Seuraavaksi oli loogista kysyä, löytyykö Suomesta

SEUL ry:n nettisivuilta selvisi, että SEUL harjoittaa myös pelaajien edunvalvontaa. Kuinka edunvalvonta

Oikeuskäytäntö tulee vielä jossain vaiheessa muodostumaan perinteisen urheilun tyyliin, mutta ei vielä toistaiseksi.

oikeuskäytäntöä elektroniseen urheiluun liittyen. toimii käytännössä?

– Kuten lainsäädännönkin tapauksessa, ei oikeastaan – Keskeisin osa edunvalvontaa on tällä hetkellä pevielä. Ala on vielä niin tuore ja tapauksia e-urheilusta laajien sopimukset. Olemme tällä hetkellä tekemässä pelaajille sopimuspohjaa, jota kaikki voisi hyödyntää.

Pitää muistaa, että sopimukset ovat aina omanlaisiaan ja niissä käytetään paljon värikkäitä käytäntöjä, varsinkin ulkomaisissa pelaajasopimuksissa.

Liitto tavoitteena on järjestää tukea sopimusten kanssa. Meillä on juridinen partneri, joka voi antaa ammattimaisia mielipiteitä pelaajasopimusten reiluudesta ja järkevyydestä. Jos pelaajalle tulee jonkin oman organisaation kanssa konfliktitilanne, voidaan koettaa auttaa pelaajaa asian ratkaisemisessa. Tällaiset asiat ovat tärkeitä. Tarkoituksena meillä on perustaa lähitulevaisuudessa kurinpitovaliokunta, jos esimerkiksi turnauksissa tulee jonkinlaisia vaikeita tilanteita, jotka tulisi jälkikäteen selvittää. Tavoitteena on saada myös e-urheilu osaksi SUEK:ia, urheilun kansallista kurinpitoinstituutiota. Haluamme tarjota pelaajille tietoa, josta he eivät välttämättä tiedä, kuten oman toiminnan yhtiöittämistä sekä oman brändin markkinoimista. Tarjoamme lisäksi sivujemme kautta verotuksellisia ohjeita palkintojen maksamiseen sekä saamiseen.

Myös verottajan päätöksen ansiosta e-urheilijoilla on samanlainen urheilijarahastomahdollisuus kuin perinteisilläkin urheilijoilla, jonka järjestämiseen tarjoamme apua. Laji on hyvin uusi, globaali ja markkinakeskeinen, minkä vuoksi liitto pyrkii osaltaan vaikuttamaan pelaajien reiluun kohteluun. kuva: Ville Leino

ELSA News 2/18 | 31

103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152

”

Kenttä on hyvin kilpailullinen ja kaupallinen, ja kaupallisia toimijoita ei edes välttämättä kiinnosta se, miten pelaajia valvotaan ja miten heidän oikeusturvansa on järjestetty. Intressit ovat jossain muualla kuin pelaajissa.

32 | ELSA News 2/18

Loppua kohden minun oli pakko ottaa puheenaiheeksi elefantti huoneessa. Millais-

ta etiikkaa e-urheilussa harjoitetaan ja onko e-urheilussa mahdollista doupata?

kuva: stock.adobe.com

– Erittäin hyvä kysymys. Käytännössä meillä on kolme kiireellisintä asiaa, joihin Suomessa liittotasolla puutumme. Ne ovat nimenomaisesti antidopingasiat, ottelumanipulaatio sekä tekninen huijaaminen, joka ilmenee enemmän pc-pelaamisessa. Näiden kanssa teemme parhaillaan yhteistyötä Suomen eettisen urheilun keskuksen kanssa ja rakennamme antidopingohjelmaa, joka tullaan liittämään luomaamme kilpailuohjesääntöön. Suomen mestaruuskilpailuissa alamme soveltamaan sitä siten, että pelaajille voi tulla dopingtestejä, ja voimme valvoa tarkemmin ottelumanipulaatiota.

Vedonlyöntiyhtiöt ja ainakin Veikkaus tekevät tätä jo osaltaan, mutta meidän kuuluu liiton roolissa ottaa vastuu ja johtaa osa-alueen kehittämistä.

Maailmalla testejä tehdään jo muutamien isojen turnausjärjestöjen toimesta, ja pelaajia testataan dopingista. E-urheilu on jo WADA:n omassa luettelossa uusien lajien listalla ja siihen sovelletaan koko WADA:n kiellettyjen aineiden listausta.

Ollaan sillä tavalla jo aika pitkällä, mutta koko kenttä ei ole vielä ottanut antidopingmallia käyttöön ja siten rakenteiden luominen kansainvälisesti on tärkeä osa

siirtymistä parempaan suuntaan, kun luodaan yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä.

Kenttä on hyvin kilpailullinen sekä kaupallinen, ja kaupallisia toimijoita ei edes välttämättä kiinnosta se, miten pelaajia valvotaan ja miten heidän oikeusturvansa on järjestetty. Intressit ovat jossain muualla kuin pelaajissa. Tähän meidän kuuluu panostaa ja tämä kuuluukin hyvin läheisesti edunvalvontaan. Käsittelemme manipulaatioon sekä huijaamiseen liittyviä asioita ja tuomme avoimesti lisää sääntelyä.

Jatkoysymyksenä minun täytyi tiedustella, kuinka sääntöjen rikkomisesta rangaistaan ja kuinka yleisiä sääntöjen rikkomiset ovat e-urheilun maailmassa.

– Tällaisia tilanteita tapahtuu nykyään enää erittäin harvoin isommissa turnajaisissa, koska esimerkiksi puhelimien tuominen pelaamisalueille on kielletty ja kaikki laitteet tarkastetaan ennen turnausta, vastaa Kapiainen.

– Verkossa pelattaviin turnauksiin valvonta on hankalampaa, mutta tähtäämmekin siksi juuri siihen, että turnaukset pelattaisiin paikan päällä. Sanktio on ainakin se, että suoritus saatetaan hylätä, ja pelaaja voi saada niistä turnajaisista porttikiellon, joissa huijaamisesta on jäänyt kiinni.

Jos joku yleisellä tasolla jää kiinni, on vaikutus pelaajalle päätähuimaava, sillä kyseinen pelaaja voi saada pelin kehittäjältä porttikiellon peliin ja hänen uransa on sen jälkeen hyvin pitkälti pilalla.

Tämäkin osa-alue vaatisi yleisiä käytäntöjä. Edelläkävijänä toimii keskieurooppalainen ESL, jolla on erittäin tarkkaa sääntelyä huijaamiseen ja sen seurauksiin liittyen. Suomessa liitto myöntää turnajaisiin ja SM-kisoihin lisenssin, jossa pelaajat pelaavat omilla henkilötiedoillaan, joten huijaamisen jälkeen lisenssi voidaan panna jäihin ja pelaajalla ei ole enää oikeuksia osallistua vastaaviin turnajaisiin. Porttikiellot lienevät tällä hetkellä yleisin sanktio, mutta osa-alue vaatii vielä työtä, jotta käytännöt vakiintuvat.

Kapiaisen mukaan rikosoikeudellisetkin seuraa-

mukset ovat mahdollisia, jos suorite on vaikuttanut myös muihin tahoihin. Tällöin on mahdollista, että pelaajaa voidaan jossain tuomioistuimessa syyttää ja hänet voidaan tuomita petoksesta. Ulkomailla joitain vastaavia tapauksia on jo ollutkin e-urheiluottelun manipulaatiosta.

– Henkilö on jäänyt kiinni siitä, että hän on tahallaan saanut joukkueensa häviämään suuressa turnauksessa ja hän on joutunut vastaamaan teostaan rikosoikeudellisella seuraamuksella. Koska rahaa on paljon pelissä, on hyvinkin mahdollista, että ottelumanipulaatiosta joutuukin nopeasti vastaamaan tuomioistuimessa, vastaa Kapiainen.

Yleisesti sanoen maailmalla on ollut vain yksittäisiä tapauksia suurissa otteluissa huijaamisista. Dopingista on jäänyt kiinni jokunen joukkue, ja jonkinlaisia väärinkäytöksiä on ollut ottelumanipulaatioon liittyen.

Kapiainen kertoo, että yleisellä tasolla ei ole hirveästi rikoksia tapahtunut, eikä Suomessa ole toistaiseksi havaittu juurikaan vastaavia väärinkäytöksiä –Vähällä olemme vielä selvinneet. Mitä enemmän laji kasvaa, sekä mitä enemmän tulee pelaajia ja toimijoita, sitä mahdollisempaa on, että tehdään kaikki mahdollinen omien intressien tavoittamiseksi. Siinä vaiheessa meidän täytyy olla hyvin valveilla tilanteessa sekä kertoa, mitä riskejä toimintaan liittyy ja tuomita ne täysin, toteaa Kapiainen loppuun.

Mitä tästä tekstistä olisi tärkeää jäädä päähän?

Kuten Kapiainenkin mainitsi, elektronisen urheilun kaupallinen kasvu on valtavaa. Siten olisikin erittäin tärkeää, että väärinkäytösten estämiseksi syntyisi lisää ei-kaupallisia toimijoita, jotka voisivat valvoa toimintaa. Oman käsitykseni mukaan e-urheilu on vielä osiltaan lapsen kengissä sekä jatkuvan muutospaineen alla.

Oikeuskäytäntöä tai lainsäädäntöä ei ole vielä ehtinyt syntyä tukemaan nopeasti kehittyvää urheilun alaa, mutta erilaiset viranomaisten päätökset ja kansallisten- ja kansainvälisten liittojen aktiivisuus alalla ohjaa elektronista urheilua kohti valoisaa tulevaisuutta.

teksti: Elina Soininen

URHEILUN H Ä I LY VÄT

RAJAT

Hyvin monissa urheilulajeissa joutuu ottamaan fyysistä kontaktia vastustajaan, jolloin myös vahinkoja saattaa sattua. Varsinkin kiihkeässä kamppailussa, kun osapuolilla on kova kilpailuhenki, saatetaan lopputulokseen pyrkiä keinolla millä hyvänsä. Miten määritellään, milloin kyse on silkasta kilpailusta, ja mikä on se raja, jonka ylittäessä siirrytään rikollisuuden puolelle? Haastattelin Liigan kurinpitodelegaation jäsentä Robert Bützowia saadakseni kuvan rikollisuudesta jääkiekon osalta.

”Katsoisin, ettei jääkiekkoon itsessään liity rikollisuutta.

Jokainen lajin piirissä toimiva henkilö on oma itsenäinen yksilö, joka tekee vapaa-ajallaan omia asioitaan. Jotkut yksilöt syyllistyvät rikolliseen toimintaan kaukalon ulkopuolella ja toiset eivät.”

- Robert Bützow, Liigan kurinpitodelegaatio

J

ääkiekko on siis hyvin fyysinen laji, jossa kovassa vauhdissa saattaa sattua ja tapahtua. Missä sitten menee raja rikollisuuden ja lajiin kuuluvan kontaktin välillä?

Jääkiekko on peli, joka sallii kontaktin, jolloin pakostakin tapahtuu pelaajien välistä voimankäyttöä. Kuten oikeustieteessäkin on tullut esille, pelaaja hyväksyy osallistuessaan otteluun sen, että hänen fyysiseen koskemattomuuteen saatetaan puuttua, ja joskus tämä kattaa myös sellaiset teot, jotka täyttävät sääntörikkeen määritelmät. Tämä kuitenkin on vain tiettyyn rajaan asti. Teon on esimerkiksi oltava yhteydessä pelitilanteeseen, eikä se saa ylittää tavanomaista rajuutta ja voimankäyttöä.

Jääkiekon fyysisyydestä johtuu, että sen luonteeseen kuuluu myös ankarasti tulkiten sääntöjen vastainen toiminta. Vaikka mustelmia saattaa tulla tällaisen toiminnan seurauksena, ei todellista loukkaantumisen vaaraa kuitenkaan ole.

– Tahallinen, pelitilanteeseen kuulumaton tai täysin odottamaton vastustajan vahingoittaminen täyttää kuitenkin pahoinpitelyn tunnusmerkistön, Bützow toteaa.

ELSA News 2/18 | 35

Bützow antoi esimerkin tapauksesta, jossa kysymystä jääkiekon osalta on käsitelty korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisussa KKO:1997:129 toinen pelaaja oli lyönyt vastustajaa poikittaisella mailalla niskaan niin, että tämä oli saanut aivotärähdyksen ja muita vammoja. Tilanteessa ei ollut kyse pelitilanteesta, vaan poikittaisella mailalla lyönyt pelaaja oli ensin luistellut poispäin vastustajasta, kääntynyt takaisin, luistellut kovalla vauhdilla häneen selin päin ollutta vastustajaa kohti ja iskenyt tätä poikittaisella mailalla hyvin voimakkaasti yläselän tai hartiaseudun alueelle. Teon seurauksena lyöty pelaaja kaatui kasvot edellä jäähän ja hänelle aiheutui mainitut vammat. Korkein oikeus katsoi pelaajan syyllistyneen pahoinpitelyyn.

”

Tahallinen, pelitilanteeseen kuulumaton tai täysin odottamaton vastustajan vahingoittaminen täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Toinen, tuoreempi tapaus on muutama vuosi sitten Helsingin Jokereiden ja HIFK:n välisessä harjoitusottelussa tapahtunut pahoinpitely, jossa Jokereiden pelaaja hyökkäsi pelitilanteen ulkopuolella HIFK:n pelaajaa kohti selkäpuolelta, kaataen tämän maahan ja lyömällä kasvoihin. Käräjäoikeus katsoi pelaajan syyllistyneen pahoinpitelyyn.

Bützowin mielestä, nämä tapaukset huomioiden rajan vetäminen on varsin selkeää. Arvioinnissa on otettava huomioon se, onko pelin sääntöjä rikottu, onko kyse pelitilanteesta vai pelitilanteen ulkopuolella tapahtuvasta teosta. Lisäksi otetaan huomioon, onko peli käynnissä vai onko teko tehty huomattavan ajan kuluttua sen jälkeen, kun tuomari on viheltänyt pelin poikki sekä se, kuinka rajua voimankäyttö on tilanteessa ollut.

Jääkiekossa siis fyysinen koskemattomuus on kovil-

36 | ELSA News 2/18

la, ja jokainen meistä on varmasti useasti nähnyt jääkiekko-ottelussa tilanteen päättyvän tappeluun.

Kuinka yleistä sitten rikollisuus oikeastaan jääkiekossa on, vaikka ulkopuolisten silmiin tilanteet saattavat näyttää kamalalta?

Bützow, joka on seurannut näitä tilanteita eturivipaikalta, kuitenkin toteaa, ettei hänen mielestään väkivaltarikollisuus ole jääkiekon parissa kovinkaan yleistä, toisin kuin moni saattaa ajatella. Laji on Suomessa markkina-arvoltaan ja kiinnostavuudeltaan ylivoimaisesti suosituin, minkä vuoksi pääsarjassa ja alasarjoissa tapahtuvat teot saavat mediassa niin suuren huomion, mikä taas vääristää yleisön käsitystä väkivallan määrästä.

– Ihan rikoksiksi luokiteltavia tekoja tapahtuu kuitenkin erittäin harvoin ottaen vielä huomioon sen, kuinka paljon maassamme ylipäätään pelataan jääkiekko-otteluita, Bützow kertoo. On siis tärkeää huomioida, että se, mikä meille saattaa televisiossa näyttää kovalta taklaukselta, on kuitenkin pelaajan antaman suostumuksen rajoissa, joten monesti sääntöjen vastainenkaan taklaus ja lyönti mailalla eivät ylitä tätä kynnystä. Eri asia on tietysti, jos joku tulee ottelun ulkopuolella lyömään.

Väkivallan lisäksi voisi pelikentällä kuvitella tapahtuvan toisena rikoksen muotona kunnianloukkauksia.

Millainen puhe kuitenkin on sallittua, ja mikä taas täyttää tämän rikoksen tunnusmerkit? Jääkiekko on laji, jossa monella saattaa olla hermot kireällä. Pelaajalla saattaa olla tavoitteenaan vastustajan ärsyttäminen, ja usein tämä tapahtuu juuri puheen kautta. Tämä ei kuitenkaan ole havaittavissa ainoastaan jääkiekossa, vaan myös muissa joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa ja koripallossa.

– Tietyissä määrin tällainen ”trash talk” on rehdin ja hyvän urheiluhengenkin mukaista, mutta on selvää, että jossain menee raja, jolloin kyse on lajin sääntöjen vastaisesta toiminnasta tai jopa rikoksesta, Bützow toteaa.

Jääkiekon säännöissä säännellään, mikä on epäurheilijamaista käytöstä. Pelaajalle, joka käyttää säädytöntä, rienaavaa tai herjaavaa kieltä ketä tahansa

”

Ihan rikoksiksi luokiteltavia tekoja tapahtuu kuitenkin erittäin harvoin ottaen vielä huomioon sen, kuinka paljon maassamme ylipäätään pelataan jääkiekkootteluita.

henkilöä kohtaan jäällä tai missä tahansa kentällä, tuomitaan pieni rangaistus. Bützowin mukaan tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta niin ankarasti, kuin sääntökohdan sanamuodosta voitaisiin tulkita, ja tunnusmerkistönkin täyttävä puhe on vielä hyväksyttävyyden rajoissa. Sen sijaan uhkailu, rasistisen tai etnisen loukkauksen käyttäminen sekä seksuaalisen huomautuksen tekeminen on selkeästi kielletty.

– Mikäli pelaajan huomataan syyllistyvän nämä määritelmät täyttävään puheeseen, on seurauksena ottelurangaistus eli pelaajan on jätettävä ottelu kesken, minkä lisäksi hän on pelikiellossa vähintään joukkueensa seuraavasta ottelusta, Bützow kertoo.

Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn kunnianloukkauksen tunnusmerkistön täyttävä teko on käsillä lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa toiselle pelaajalle kohdistettu puhe on myös muidenkin, kuten katsojien kuultavissa. Tunnusmerkistön mukaan teon on oltava omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Pelaajat eivät kuitenkaan ole ainoat toimijat urheilussa, joilla saattaisi olla mahdollisuus rikollisuuteen. Kuitenkin valmentajien tekemät rikkomukset ovat varsin harvinaisia, ja pääosa niistä tuleekin pelaajien suunnalta. Valmentajien syyllistyessä toimenpiteitä vaativaan rikkeeseen, koskee asia yleensä epäasiallista kielenkäyttöä tai käyttäytymistä ottelun

toimitsijoita kohtaan.

– Hyvänä esimerkkinä tällaisesta käy viime kaudella jääkiekon Mestiksessä tapahtunut tilanne, jossa valmentaja solvasi vastustajajoukkueen valmentajaa useaan otteeseen ”pedofiiliksi” kesken ottelun. Käräjäoikeus katsoi valmentajan syyllistyneen kunnianloukkaukseen, Bützow sanoo.

Kuten jo aikaisemmin todettiin, on rikollisuus jääkiekon parissa harvinaista, eli pelaajan tai valmentajan teot eivät kovinkaan usein etene rikosprosessiin saakka yleisissä tuomioistuimissa.

Bützow kuitenkin kertoo, että kun oikeudelliset tuomiot ymmärretään laajasti koskemaan myös kurinpitomenettelyssä annettuja päätöksiä, niin esimerkiksi viimeksi päättyneellä kaudella Liigan kurinpitodelegaation käsiteltävänä oli yhteensä 57 tapausta. Nämä kaikki koskivat pelin aikana tapahtuneita tekoja, eli kentän ulkopuolisia asioita ei ole juurikaan käsitelty.

Muutamissa tapauksissa todettiin, ettei rikettä ole tapahtunut tai se ei ole niin vakava, että siitä tulisi määrätä ottelurangaistus. Selvästi vähemmän tapaukset koskevat valmentajia, sillä tapauksista vain yhdessä oli ollut valmentaja vastaajana.

Minkälaisia rangaistuksia tapauksissa sitten olisi mahdollista antaa, ja kuka niitä määrää?

– Rangaistukset määrätään Liigan kurinpitosäännöissä, josta löytyy useita vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä. Kurinpitosääntöjen mukaan voidaan esimerkiksi antaa varoitus, sopimus- tai uhkasakko, urheilun toimintakielto, joko määräaikaisena tai elinikäisenä, sekä lisäksi joukkueen julistaminen hävinneeksi ottelussa. Rankaisuvaltaa käyttää samojen sääntöjen mukaan Liigahallitus, Liigan toimitusjohtaja ja joissakin tilanteissa kurinpitodelegaatio, Bützow selventää.

ELSA News 2/18 | 37

– Sinänsä urheilun kurinpidolla on yhtymäkohtia rikosoikeuteen, kuten Timo Ojala on kirjoituksessaan todennut (Haaste 3/2016). Molemmilla on samanlaiset tavoitteet: motivoidaan välttämään epätoivottavaa käyttäytymistä, molemmissa noudatetaan laillisuusperiaatetta, rangaistavien rikkomusten ja seuraamusten on oltava ennalta määrättyjä. Lisäksi menettelyiltä vaaditaan korkeaa oikeusturvan tasoa sekä asianmukaisuutta ja oikeutta tulla kuulluksi, Bützow luettelee.

Bützow ottaa esille vielä yhden esimerkkitilanteen tästä, kun urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksessä UOL 12/2008 käsiteltiin kysymystä siitä, että jalkapallo-ottelussa toisen joukkueen maalivahti oli pyrkinyt siihen, että ottelu päättyisi tiettyyn ennalta sovittuun lopputulokseen.

– Tällainen ottelun lopputuloksesta sopiminen on kielletty Palloliiton säännöissä. Maalivahdille määrättiin kurinpitomenettelyssä noin 1,5 vuoden mittainen kilpailukielto, minkä lisäksi maalivahdin toiminta oli saatettu tuomioistuimeen arvioitavaksi lahjuksen ottamisena elinkeinotoiminnassa, josta maalivahti myös tuomittiin rangaistukseen, sanoo Bützow.

38 | ELSA News 2/18

Yleisesti koko urheilua pohdittaessa Bützow pitää kuitenkin vakavimpana ongelmana ja uhkana vedonlyöntiin liittyvää ottelumanipulaatiota, ei niinkään otteluissa tapahtuvaa väkivaltaa. Ottelumanipulaatiosta on Suomessakin kokemuksia aikanaan pesäpallon sopupelijupakan ja sittemmin jalkapallon parista, jopa pääsarjatasolta asti. Myös esimerkiksi kansainvälinen tennis on alemmilla kiertueilla kärsinyt tästä.

Tähän mennessä suomalaisessa jääkiekossa ei ole ilmentynyt vastaavanlaisia yrityksiä, vaikka tähänkin uhkaan on suhtauduttu asianmukaisella vakavuudella.

Jääkiekolla ei ole samanlaista roolia maailmalla kuin jalkapallolla, joten jääkiekko ei ole ottelumanipulaatioita harjoittavia toimijoita siten ehkä niin paljon kiinnostanut.

– Itse katsoisin, ettei jääkiekkoon itsessään liity muuta rikollisuutta. Jokainen lajin piirissä toimiva henkilö on oma itsenäinen yksilö, joka tekee vapaa-ajallaan omia asioitaan. Jotkut yksilöt syyllistyvät rikolliseen toimintaan kaukalon ulkopuolella ja toiset eivät. Eri asia sitten on, jos joku pelaaja syyllistyy rikokseen pelin ulkopuolella.

Tällaiset tapaukset saavat suuren suosion mediassa jääkiekon suosion vuoksi, minkä takia ehkä joillain saattaa olla vääristynyt kuva jääkiekkoon liittyvästä väkivallasta ja rikollisuudesta.

kuva: stock.adobe.com

ELSA News 2/18 | 39

Maalitunnelmia Gatorade Centeristä kevään 2018 pudotuspelistä TPS – HIFK.

Mustaa & valkoista

Kun teemana on urheiluoikeus, emme voi sivuuttaa tässäkään lehdessä tuomareita. Pelikenttien oikeudenjakajia, joiden toiminta takaa urheilijoille yhdenvertaiset ja säännönmukaiset puitteet selvittää paremmuutensa pelin hengen mukaisesti.

?

teksti: Väinö Pitkänen Yhteiskunnallinen sujuva kanssakäyminen vaatii tuekseen järkkymättömiä oikeudenjakajia niin oikeussaleissa kuin pelikentilläkin. Tämän viran haltijoita kutsutaan tuomareiksi. Jokaisella urheilulajilla on omat sääntönsä, ja erotuomareiden tehtävänä on varmistaa näiden sääntöjen mahdollisimman pitkälle menevä noudattaminen, jotta urheilusuoritus tai ottelun kulku sujuisi niin mutkattomasti kuin suinkin on vain mahdollista.

Urheilulajista riippuen tuomareilla saattaa olla enemmän harkintavaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia ottelun tai suorituksen lopputulokseen. Esimerkiksi lumilautailussa tai uimahypyssä tuomariston antamat pisteet vaikuttavat suorituksen lopputulokseen ratkaisevalla tavalla. Sen sijaan esimerkiksi keihäänheitossa suoritus on paljon objektiivisemmin arvioitavissa. Jalkapallo ja jääkiekko asettuvat em. lajien välimaastoon, koska niissä erotuomarilla on jonkin verran harkintavaltaa ottelun kulkuun.

Haastatteluumme valikoituikin asiantuntija juuri jääkiekon puolelta. Haastattelussa erotuomari Sakari Suominen, joka tuomaroi muun muassa kotimaisen jääkiekon pääsarjassa Liigassa. Suominen on valittu neljästi Suomen parhaaksi linjatuomariksi. Tämän lisäksi Suomiselle on kertynyt kokemusta myös kansainvälisiltä areenoilta, sillä takana on muun muassa kuudet MM-kisat ja kahdet olympialaiset. Tuomarin uran parhaimpina saavutuksinaan Suominen pitää vuoden 2018 olympiafinaalia ja MM-finaalia 2017.

Sakari Suominen toimii Liigan erotuomarina

kuva: Jääkiekon SM-liiga Oy.

Mitä mieltä sinä olet, onko tuomareilla todellista valtaa kaukalossa ja millaiseksi koet erotuomarin harkintavallan ja vaikutuksen ottelun kulkuun ja lopputulokseen?

– Erotuomareilla on valta päättää, miten sääntöjä noudatetaan, ja millaisia rangaistuksia jaetaan.

Tuomareiden tuomiot perustuvat nopeisiin reaktioihin, ja tilanteet nähdään tietystä kulmasta vain tietyn hetken. Normaalissa oikeuskäytännössä todisteita tarkastellaan monesta näkökulmasta, kun meillä taas on yleisesti vain yksi tilaisuus nähdä rike. Virheiden mahdollisuus kasvaa, koska päätös pitää tehdä sekunnissa, eikä mahdollisuutta uudelleentulkintaan ole.

Erotuomareilla on kuitenkin harkintavaltaa, joka antaa mahdollisuuden päättää, onko kyseessä selvä rike, johon pitää puuttua. Sääntökirja määrittelee seuraukset rikkeistä, mutta usein rikkeen tulkitseminen ei ole niin yksinkertaista tai selvää, kuten vaikkapa arkielämässä ylinopeus liikenteessä.

Tilanteet voivat poiketa rajusti eri otteluissa, jolloin meidän tulee käyttää harkintavaltaa. Tietysti erotuomarin jakamat rangaistukset voivat määrittää tai vaikuttaa ottelun lopputuloksen.

Kuitenkin on selvää, että urheilussa erotuomarit antavat urheilijoille ainoastaan mahdollisuuden kilpailla sääntöjen puitteissa yrittämättä itse vaikuttaa kilpailun lopputulokseen. Kuten liikenteessä, poliisi voi puuttua ylinopeuteen, mutta aina ei ole pakko.

”

Normaalissa oikeuskäytännössä todisteita tarkastellaan monesta näkökulmasta, kun meillä taas on yleisesti vain yksi tilaisuus nähdä rike.

ELSA News 2/18 | 43

”

Avoimen kulttuurin ja sananvapauden etuna on, että jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen. Mielestäni jokaisen mielipiteitänsä ilmaisevan henkilön olisi kuitenkin otettava paremmin huomioon se, mistä meidän tuomiomme johtuvat, tai miten olemme tilanteet nähneet.

44 | ELSA News 2/18

kuva: Jatkoaika.com

Kuinka tiukasti sääntökirjaa noudatetaan?

– Sääntökirjaa noudatetaan tarkasti, mikäli johonkin tilanteeseen on päätetty puuttua. Sääntökirja määrittelee rangaistukset. Erotuomarin vaikutusvalta perustuu siis pääosin siihen, puututaanko tilanteeseen vai ei. Erotuomarilla on myös hieman harkintavaltaa siinä, mikä rike on kyseessä. Tällä seikalla voi olla merkitystä rangaistuksen pituuden määrittämisessä, Suominen sanoo.

– Erotuomarin tulee siis tehdä ratkaisunsa usein aivan sekunneissa, mikä korostaa inhimillisen virheen mahdollisuuksia. Nykyisin erotuomareilla on apunaan myös teknisiä apuvälineitä, jotka auttavat oikean tulkinnan löytämisessä. Jääkiekon puolella videotarkistukset ovat olleet käytössä jo pidempään. Lisäksi pääerotuomarilla on käytössään myös avustavat tuomarit sekä videotuomari. Jääkiekon Liigassa otteluita valvoo myös virallinen otteluvalvoja sekä päävideotuomari.

Monet ovat vastustaneet teknisiä apuvälineitä, sillä ne sulkevat pois mahdollisia inhimillisiä virheitä. Virheelliset tulkinnat ovat joka tapauksessa osa peliä, ja pelin sisäiset pelitilanneratkaisut ovat peruuttamattomia.

Mitä mieltä olet teknisistä apuvälineistä ja niiden vaikutuksesta tuomarityöskentelyyn?

– Apuvälineet ovat loistava juttu ja niiden tarkoitus on parantaa meidän suoritusta niin, että pääsemme mahdollisimman hyvään ja tasapuoliseen lopputulokseen. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan poistaa inhimillisyyttä, koska se veisi lajista sen oleellisimman osan pois. Suurin tarve teknisille apuvälineille on maalien syntymisen tarkastamisessa, koska maalit ratkaisevat ottelun lopputuloksen.

Rangaistuksilla halutaan poistaa rikkeet ja virheet pelistä sekä niiden avulla tasoittaa sitä etua, jota vastustaja on hankkinut itselleen sääntöjä rikkomalla. Arkielämässä rikoksentekijä saa rangaistuksen, mutta kukaan muu ei tästä juuri mitään hyödy. Urheilussa asia on käytännössä päinvastoin, kun toinen osapuoli yleensä hyötyy toisen rikkeistä. Sääntöjen tarkoitus on pitää peli tietyissä rajoissa ja saada voittaja selville.

Kannatan teknisiä apuvälineitä, ja monesti niistä on todellista apua. Nykyteknologian mahdollistamissa puitteissa olisi mielestäni järkyttävää, jos kaikki muut hallissa näkisivät uusinnan sekä oikean lopputuloksen, mutta tuomareilla ei olisi tähän mahdollisuutta. Inhimillisyys tietysti kuuluu lajiin, mutta mikäli ratkaisevia epäkohtia on mahdollisuus korjata apuvälineillä, niin ne kuuluvat osaksi nykyajan urheilua.

ELSA News 2/18 | 45

Niin kuin oikeussaleissamme oikeutta jakavat tuomarit myös pelikentällä toimivat erotuomarit tarvitsevat koulutuksen tehtäviinsä.

Millainen koulutus sinulla on ollut tuomarin tehtäviin?

– Jokainen tuomari käy aluksi peruskurssin, jossa opetellaan muun muassa sääntöjä sekä muita yleisiä asioita.

Sääntökirja tulee itse opetella ulkoa. Pääasiallinen oppiminen tapahtuu kuitenkin otteluissa toistojen kautta.

Tämän jälkeen, mitä pidempään olen ollut mukana, sitä enemmän olen saanut myös koulutusta. On olemassa erilaisia jatkokursseja sekä palavereja, joissa käydään asioita yhteisesti lävitse.

Erotuomarin toimeen ei siis ole varsinaisesti virallista koulutusta. Jokaisella tuomarilla on oma ajattelutapansa ja omanlaisensa tapa tuomaroida. Näitä tapoja yritetään sovittaa mahdollisimman yhteneväiseksi. Otteluiden jälkeen on mahdollista saada palautetta, ja videojärjestelmän avulla käydään ottelun tapahtumat sekä tuomiot jälkikäteisesti läpi. Säännöt hieman muuttuvat neljän vuoden välein. Se, miten niitä noudatetaan, ja mitä niistä ajatellaan, saattaa tuottaa suurimpia tulkintaeroja ja siten myös ongelmia, Suominen kertoo.

Olipa kyseessä sitten Suomen Laki tai Liigan säännöt, tuomarit ovat niitä henkilöitä, jotka nämä säännöt panevat täytäntöön. Tuomiot herättävät aina keskustelua suuntaan jos toiseenkin, eivätkä tuomarit ole jääneet osattomiksi, kun mielipiteitä jaellaan esimerkiksi sosiaalisen median palstoilla.

Millainen koulutus sinulla on ollut tuomarin tehtäviin? Kohtaatko mielestäsi usein aiheetonta kritiikkiä toimiessasi tuomarina ja miten suhtaudut siihen?

– Avoimen kulttuurin ja sananvapauden etuna on, että jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen. Mielestäni jokaisen mielipiteitänsä ilmaisevan henkilön olisi kuitenkin otettava paremmin huomioon se, mistä meidän tuomiomme johtuvat, tai miten olemme tilanteet nähneet.

Puolueellinen kritiikki on turhaa, koska silloin valta annetaan järjen sijasta tunteille.

Säännöt eivät saa perustua tunteisiin, eikä niitä pitäisi noudattaakaan tunteiden mukaan.

Tuomarit ovat kuitenkin ihmisiä siinä missä katsojat sekä urheilijat. Inhimillisyys kuuluu lajiin. Urheilu olisi tylsää, jos tuomarit tekisivät kaiken täydellisesti. Eiväthän itse pelaajienkaan suoritukset ikinä ole täydellisiä.

Kritiikkiä tulee jatkuvasti, mutta kun sen osaa suodattaa ja asennoitua oikein niin asian kanssa on sinut. Säännöillä ja tulkinnoilla ei pysty miellyttämään kaikkia. Meidän tehtävämme on pitää peli kurissa ja yritettää noudattaa sääntöjä mahdollisimman tarkasti, jotta ottelu olisi tasapuolinen.

Kokemus on tuonut itsevarmuutta, ja asioita on helpompi käsitellä nykyään. En ota palautteita henkilökohtaisesti, ellei joku niitä esitä kasvotusten haluten keskustella 46 | ELSA News 2/18

asioista. Sosiaalinen media antaa kuitenkin mielestäni liian helpon, tunteellisen ja kasvottoman palautekanavan ihmisille. Kuten on tullut todettua, monesti yksittäinen tilanne nostetaan turhan suuren huomion kohteeksi, etenkin juuri somessa, pohtii Suominen.

Millainen vastuu tuomarilla on virheellisistä tulkinnoista?

– Jos erotuomari antaa väärän tuomion, voidaan häneltä viedä määrättyjä pelejä pois, ja näin hän menettää rahallisia tuloja. Kentällä tuomioita voidaan joissakin tapauksissa perua taikka muuttaa, mutta sekin pitää tehdä hetkessä. Syntynyttä maalia ei voida peruuttaa tunti ottelun päättymisen jälkeen, vaan perusteet tulee löytää heti tilanteen jälkeen. Tähän on onneksi tullut teknisiä apuvälineitä, jotka palvelevat erotuomarityöskentelyä ja peliä itseään.

Liigassa on käytössä otteluiden aikana otteluvalvoja, päävideotuomari ja videotuomari, jotka valvovat ottelun kulkua ja samalla myös tuomareiden työskentelyä. Videotuomari toimii tarkkailijana ja häntä käytetään apuna maalitilanteiden tarkastamisessa, mutta ei jäähyjen osalta. Ottelun jälkeen peli käydään läpi videotuomarin kanssa. Mikäli tuomarityöskentelystä löytyy virheitä, menettävät tuomarit mahdollisesti pelejä yhteisten sääntöjen mukaan. Ennen pelien menettämistä, asia käsitellään yhdessä tuomareiden edustajan kanssa.

Virheet voivat johtua esimerkiksi huonosta kuvakulmasta, josta olemme tilanteet nähneet, taikka huonosta sääntötuntemuksesta. Näissä tilanteissa korostuu tuomarin ammattitaito ja sääntötuntemus. On erittäin tärkeää, että tuomarit osaavat sijoittua oikein kentällä ja tuntevat pelin säännöt tarkasti.

Oikeutta on tavattu kuvata roomalaisen oikeuden jumalattaren Justitian hahmolla. Justitian silmät ovat sidottu ja hänellä on käsissään miekka sekä oikeuden puntari. Tällä on haluttu kuvata sitä, että oikeuden tulisi olla sokea eli yhdenvertaista ja riippumatonta siitä, kenelle oikeutta ollaan jakamassa. Kaukalossa ei kuitenkaan sovi viheltää silmät sidottuina. Harvemmin erotuomari on myöskään sokea, vaikka asiaa usein heiltä tiedustellaankin.

ELSA News 2/18 | 47

”

Median jatkuva negatiivisuus ajaa tätä harrastusta alaspäin. Tuomareista ei osata olla ylpeitä, ja heistä ei joko osata tai haluta kirjoittaa positiivisia juttuja mediaan.

Millä tavoin erotuomarin riippumattomuus taataan?

Onko olemassa esimrerkiksi jonkinlaiset esteellisyyssäännökset?

– Erotuomarin tulee tietysti olla tasapuolinen ja neutraali. Tiettyjä esteellisyyssääntöjä on olemassa. Esimerkiksi sukulaisuuteen liittyen, taikka mikäli erotuomarilla on jonkinlaisia sidoksia toiseen pelaavaan joukkueeseen. Erotuomarin kotipaikkakunnalla ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole merkitystä esteellisyysperusteena.

Oikeussalien tuomareiden, kuten myös erotuomareiden, tulisi toimia puolueettomasti. Niin kauan kuin kyseessä on ihmiset, tätä asiaa ei viime kädessä pysty takaamaan millään keinolla. Ihmisellä on kuitenkin aina tunteita, ja tämä asia jää tuomarin moraalin varaan. Tuomarin moraali ratkaisee sen, miten hän pystyy sovittamaan tunteensa, mikäli huomaa puolueellisuuden esiintymistä. Tuomarin on tällöin itse jäävättävä itsensä kyseisestä ottelusta, tai oltava varma, ettei vaaranna ottelun kulkua mahdollisella puolueellisuudella. Lähtökohtana on aina riippumattomuus, ja itse uskon, ettei huipputasolla tämän kanssa ole ongelmia, vaikka niin usein luullaan.

Erotuomarin riippumattomuuden takaamiseksi halutaan kuitenkin tehdä kaikki voitava. Mahdollinen epävarmuus riippumattomuudesta halutaan aina poistaa varmuuden vuoksi. Tästä syystä esimerkiksi oman maan otteluiden tuomitseminen on kielletty MM-kisoissa.

Suomi on tunnetusti yksi maailman vähiten korruptoituneimmista maista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö korruptiota esiintyisi lainkaan. Urheilukaan ei ole säästynyt tällä saralla, sillä esimerkiksi muutamia vuosia sitten jalkapallon Veikkausliigassa nousi esiin epäilyjä sopupeleistä.

Tapahtumat johtivat siihen, että eräitä henkilöitä tuomittiin ottelumanipulaatiosta. On kuitenkin erityisesti mainittava, että tässä yhteydessä kyse ei ollut erotuomareista.

48 | ELSA News 2/18

kuva: Jatkoaika.com

Esiintyykö erotuomareihin kohdistuvia vaikuttamisyrityksiä käytännössä tai oletko kohdannut tällaisia tilanteita?

I

tse en ole ikinä törmännyt tällaiseen toimintaan. Tähän on kuitenkin varauduttu sillä keinolla, ettei ottelun tuomaristoa kerrota julkisuuteen kuin vasta hetki ennen ottelua. Tällä pyritään mahdollisimman tehokkaasti poistamaan ulkopuolisten vaikuttamisen mahdollisuus tuomareihin.

Minun mielestäni näistä jää niin helposti kiinni, ettei ole kannattavaa yrittää manipuloida ottelun tuomareita. Otteluiden tulokset voitaisiin silloin mitätöidä ja järjestää uusintaottelut. Myös vedonlyönnit voidaan peruuttaa, mikäli havaitaan poikkeuksellista vedonlyöntikäyttäytymistä jonkin ottelukohteen osalta.

Kokemukseni perusteella tavallisimmat vaikuttamisyritykset tulevat joukkueiden suunnalta pelin sisällä. Tuomareiden tuomioihin ja käyttäytymiseen yritetään vaikuttaa. Tähänkin asiaan voidaan puuttua olemassa olevien sääntöjen avulla. Mikäli esiintyy huonoa käytöstä tuomareita kohtaan ja yritetään vaikuttaa tuomioihin, voidaan tuomita rangaistuksia. Erityisesti erotuomarien koskemattomuus on erittäin tärkeä seikka. Edelleenkin on huomioitava inhimillisyys ja mahdollisuus siihen, että erilaisella käytöksellä saattaa olla vaikutusta

Mikä on sinun näkemyksesi erotuomaritoiminnasta jääkiekon osalta?

Onko Suomen erotuomaritoiminta riittävän ammattimaisella tasolla?

– Jääkiekossa käytännössä kaikki muut osallistujat ovat ammattilaisia, mutta eivät tuomarit. Kaikki muut toimittavat tehtäviään työkseen, ammattina. Sen sijaan erotuomarit ovat osa-aikaisia. Tämä ei mielestäni takaa mahdollisimman hyvää lopputulosta.

Median luoma negatiivisuus tuomareita kohtaan vaikuttaa uusiin potentiaalisiin tuomareihin. Erotuomareita ei juuri löydy, eikä halukkaitakaan ole enää riittävästi. Tuomaripula on erittäin suuri, ja otteluita on jopa jouduttu perumaan, koska meillä ei vain yksinkertaisesti ole riittävää määrää tuomareita. Median jatkuva negatiivisuus ajaa tätä harrastusta alaspäin. Tuomareista ei osata olla ylpeitä, ja heistä ei joko osata tai haluta kirjoittaa positiivisia juttuja mediaan.

Tuomarointi ei siis tällä hetkellä ole ammatti, vaan harrastus, jonka suosio on viime aikoina suuntautunut alakanttiin. Tähän kasvavaan ongelmaan tulisikin kiinnittää huomiota, mikäli haluamme jatkossakin nauttia esimerkiksi juuri jääkiekon tarjoamasta viihdearvosta, Suominen päättää.

ELSA News 2/18 | 49

Seksuaalinen häirintä urheilussa ja siihen puuttuminen 50 | ELSA News 2/18

teksti: Camilla Saarinen

1.

Kuinka laaja ongelma seksuaalinen häirintä on urheilussa nykytietojen mukaan?

– Olemme juuri myöntäneet avustuksen Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeelle, jossa tätä asiaa kansallisella tasolla selvitetään. Ongelmana ilmiön laajuuden mittaamisessa on sen sensitiivisyys. Seksuaalisesta häirinnästä puhuminen vaatii sitä kokeneelta rohkeutta sekä ehdotonta luottamusta. Luotettavaa tutkimustietoa ilmiön laajuudesta ei vielä löydy. Tällä hetkellä on käynnissä tai käynnisteillä EU-tason selvityksiä ja hankkeita, joissa paitsi kartoitetaan ilmiön laajuutta, mutta myös keinoja sen havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari

2.

Mitä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi on tähän mennessä tehty?

Nyt kun aihe on noussut mediassa pinnalle, aiotaanko toimia lisätä?

– Toimenpiteitä tehdään jatkuvasti. Olemme juuri käynnistäneet järjestöille suunnatun kyselyn, johon on sisällytetty kysymyksiä järjestön toimista häirintätapauksissa. Kyselyn toteuttaa Olympiakomitea yhdessä Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n kanssa. Lisäksi ministeriö rahoittaa seuratasolle suuntautuvaa aihetta koskevaa selvitystä, joka käynnistyy kesällä. Selvityksen toteuttaa Jyväskylän yliopisto.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan 1.5.2014.

Vapaaehtoistoimintaa järjestävillä yhteisöillä on mahdollisuus tarkistaa vapaehtoisten rikostausta, mutta toistaiseksi vain harvat liikunta- ja urheiluseurat hyödyntävät tätä mahdollisuutta. Lisäksi Olympiakomitea on laatinut ”Lupa välittää – lupa puuttua” -ohjeistuksen, joka sisältää toimintaohjeita ennaltaehkäisyyn ja toimintaohjeet häirinnän ja kaltoinkohtelun tilanteisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa myöskin Väestöliiton ja usean lajiliiton yhteistä palvelua ”Et ole yksin”, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää urheilussa. ”Et ole yksin” -palvelu tarjoaa matalan kynnyksen tukea nettisivun kautta chatissa tai puhelimitse urheilua harrastaville nuorille, aikuisille, vanhemmille ja huoltajille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön alainen urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta käsitteli aihetta loppuvuonna 2017 ja antoi siitä kannanoton aiemmin tänä vuonna. Neuvottelukunta seuraa kannanottoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia.

Lasten ja nuorten urheilijoiden suojelu, ja erityisesti häirinnän ja kaltoinkohtelun ehkäisy ovat myös osa Suomen marraskuussa käynnistyvää Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauden urheilusektorin agendaa, sekä 2019 kesällä käynnistyvää Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskauden urheilun asialistaa.

ELSA News 2/18 | 51

”

Tärkeää on luoda toimintakulttuuri, jossa häirinnällä on ehdoton nollatoleranssi, ja jossa kaikki kokevat voivansa toimia, harrastaa ja urheilla turvallisesti ilman pelkoa.

3.

Miten seksuaalinen häirintä saataisiin tehokkaimmin kitkettyä?

– Tärkeää on luoda toimintakulttuuri, jossa häirinnällä on ehdoton nollatoleranssi, ja jossa kaikki kokevat voivansa toimia, harrastaa ja urheilla turvallisesti ilman pelkoa. Liikuntajärjestöjen ja seurojen sekä muiden liikunta ja urheilutoiminnan järjestäjien on vahvistettava häirintää ja kaltoinkohtelua ehkäisevää, kuuntelevaa ilmapiiriä, joissa myös aroista asioista voi puhua. Tavoitteena on luoda kulttuuri, jossa puuttuminen on normi, ei poikkeus.

Yhteisöllä on oltava selkeät pelisäännöt kaikenlaisen häirinnän ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn ja toimintaohjeet häirinnän ja kaltoinkohtelun tilanteisiin. Ohjeistuksessa ei tule olla tulkinnan varaa niitä tilanteita varten, jolloin urheilijan tai seuratoimijan käytökseen on välittömästi puututtava. Liikuntasektorin kaikilla toimijoilla tulee olla tietoa omasta erityisestä asemastaan lapsiin, ja tarvittavaan koulutukseen tulee panostaa. Lajiliittojen onkin laadittavat ohjeet siitä, miten tulee menetellä, jos seksuaalista häirintää ilmenee. Olympiakomitean opas ”Lupa välittää, lupa puuttua” on hyvä malli järjestön/seuran oman toimintaohjeen laadintaan ja toimeenpanoon. Erittäin tärkeää on tiedottaa ja sitouttaa sen toteuttamiseen kaikki, sekä seura- ja järjestötoimijat eri tasoilla ja tehtävissä, että vapaaehtoiset, vanhemmat ja itse harrastajat.

Seuralla tai järjestöllä on siis oltava olemassa tehokkaat välineet, joiden avulla on mahdollista ilmoittaa, käsitellä ja puuttua mahdollisiin häirintätapauksiin ripeästi ja riittävästi. Toiminnassa mukana oleville luottamushenkilöille tai muille henkilöille tehty ilmoitus epäasiallisesta toiminnasta pitää aina viedä eteenpäin ja selvittää perusteellisesti.

Liikuntajärjestöjen omat tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat luonteva paikka sisällyttää seksuaalisen häirinnän ja kaltoinkohtelun ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvät toimet, sekä niiden systemaattinen seuranta. Yhtenä keskeisenä konkreettisena toimena on kiinnittää huomiota rekrytointeihin ja tehtäviin ja sisällyttää rikostaustaselvitys osaksi myös vapaaehtoisten rekrytointiprosesseja. Liikuntatoimijoiden on myös tehtävä aktiivisesti yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Väestöliiton ja lajiliittojen edellä mainittu ”Et ole yksin” -palvelu on hieno avaus. Myös Pelastakaa Lapset ry. tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden ilmoittaa seksuaalisesta häirinnästä Helpsome -sovelluksen kautta. Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje -palveluun voi myös kuka tahansa ilmoittaa kohdatessaan lasten seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvää kuva- tai videomateriaalia tai laitonta toimintaa digitaalisessa mediassa.

52 | ELSA News 2/18

On tärkeää, että liikuntasektorin toimijat ovat tietoisia seksuaalisesta häirinnästä ja kaltoinkohtelusta ilmiönä, tunnistavat sen esiintymismuodot ja puuttuvat välittömästi esiin tuleviin tilanteisiin.

4.

Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta on ilmaissut huolensa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta häirinnästä ja ahdistelusta. Miten lasten ja nuorten turvallisuus urheilun parissa saataisiin varmistettua paremmin?

– Edellä on jo listattu välineitä, joiden käyttöönotto edistää lasten ja nuorten urheilijoiden suojelua.

Neuvottelukunnan kannanotossa todettiin myös, että liikunnan toimijoiden tukena on normistoa, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja uudistunut lainsäädäntö (tasa-arvolaki, rikoslaki, laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sekä laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä). Myös liikuntalain tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

On tärkeää, että liikuntasektorin toimijat ovat tietoisia seksuaalisesta häirinnästä ja kaltoinkohtelusta ilmiönä, tunnistavat sen esiintymismuodot ja puuttuvat välittömästi esiin tuleviin tilanteisiin.

5.

Kuinka ahkerasti järjestöt hyödyntävät mahdollisuutta selvittää lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostausta?

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan 1.5.2014. Vapaaehtoistoimintaa järjestävillä yhteisöillä on mahdollisuus tarkistaa vapaehtoisten rikostausta, mutta toistaiseksi vain harvat liikunta- ja urheiluseurat hyödyntävät tätä mahdollisuutta. Pelastakaa Lapset ry selvitti tätä viime vuoden lopulla. Tulos oli huolestuttava. Vuonna 2017 vain 13 liikunnan parissa toimivaa seuraa tai järjestöä on tietojemme mukaan pyytänyt vapaaehtoisten rikostaustan tunnistamista. Määrällisesti tämä koskee n. 350 vapaaehtoista.

Yhteensä rikostausta selvitettiin yli 4000 vapaaehtoiselta. Yksi järjestöistä on SUEK ry, joka oli vuonna 2017 pyytänyt yli 50 tarkistusta.

ELSA News 2/18 | 53

54 | ELSA News 2/18

ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajärjestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä.

The European Law Students`Association on maailman suurin sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja soisaalisia valmiuksia. Toimintamuotona on seminaarien, konferenssien, erilaisten akateemisten aktiviteettien sekä kansainvälisen harjoitteluvaihdon järjestäminen. ELSAlla on 45 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 40 000 jäsentä yli 300 yliopistossa.

JÄSENENÄ VOIT: Hakea avustusta ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin.

Hakea työharjoittelupaikkaa STEP-ohjelman kautta.

Osallistua ELSAn paikallisryhmien tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa.

TOIMISTOKAHVIT Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaiteva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14.

Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä. Kahvin lisäksi tarjolla on aina pientä purtavaa. Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

Täytä jäsentietolomake osoitteessa elsa-turku.fi/jaseneksi.

Koko opintoajan jäsenmaksu vain 20,00 e.

Maksa jäsenmaksu ELSA Turun tilille (FI91 5716 9020 0312 38). Käytä maksaessa viitenumeroa 4103. Nouda jäsentarra toimistoltamme maksukuittia vastaan.

elsaturku

JÄSENEKSI LIITTYMINEN

ELSA News Syksyllä tapahtuu: Institutional Visit Ateena

Neighbours from Hell -naapuribileet, ELSAn toimisto ELSAn sääntömääräinen kokous

20-24.10 31.10 5.11

ISHA-sitsit 21.11 FinEst

22-23.11

ElsaDay

28.11

National Council Meeting Turku

30.11.-2.12

Pikkujoulusitsit 13.12

Tervetuloa mukaan!